Aihearkisto: Älykäs liiketoiminta

Asiantuntijamyynti – insinöörikoulutuksen uudet tuulet

Myyntityö on edelleenkin monelle suomalaiselle erittäin kyseenalaistettu ammatti. Niin sanotut ”myyntitykit” mielletään edelleen hyvin negatiivis-sävytteisiksi tuputtajiksi, jotka ajattelevat vain omia tulojaan, eivätkä lainkaan asiakkaan tarpeita. Asiantuntijuuden kautta myyntityö on saanut uutta näkökulmaa ja parantanut yleisesti myyjien asemaa kaupankäynnissä. Onko mahdollista, että insinööriopiskeluun hakeutuisi tulevaisuudessa enemmän opiskelijoita myyntityö tähtäimessään, kuin perinteinen tuotekehittäminen?

Kirjoittajat: Markus Paakkunainen ja Reijo Heikkinen

Insinöörien työllisyys myyntitehtävissä

Vaikka asiantuntijamyynti ei ole uusi käsite, toimii insinöörejä myyntiammateissa vielä hyvin vähän. Sorri (2015) kirjoittaa myynnin ja markkinoinnin blogissaan vuoden 2013 ja 2014 teetettyjen työmarkkinatutkimusten pohjalta, että myyjien määrä on laskussa, vaikka mediaani palkka nousee. Lukemat kertovat siitä, että myynnin parissa työskentelevät, tulospalkatut tekijät toimivat enemmän kalliimpien tuotteiden parissa tai vaihtoehtoisesti myyvät enemmän. Moni toimii myös johtotehtävissä. Kaiken lisäksi Suomessa myytävät tuotteet monimutkaistuvat, ja myyntiä tapahtuu entistä enemmän rajojen ulkopuolella. Jäljelle jäävät myyntitehtävät vaativat tekijältään organisointi- ja johtamistaitoja sekä vankkaa tuotetietoutta, missä korostuu juuri insinööriopintojen keskeiset aihealueet. ”Myyjästä on tultava asiantuntija ja asiantuntijasta myyjä” (Sorri 2015).

Insinööriliitto IL ry tutkii jatkuvasti jäsentensä työllistymistä. Vuonna 2016 Insinööriliitto ja DIFF – Ingenjörerna i Finland teetättivät vastavalmistuneilla jäsenillään tutkimuksen, jossa selvitettiin työllistymistä koulutuksen jälkeen. Kyselyyn vastasi yhteensä 767 henkilöä ja tutkimustuloksista sekä kuviosta 1 käy ilmi, että vain 3 % kyselyyn osallistuneista työllistyi kotimaan myynnin, markkinoinnin tai oston tehtäviin, ja vain 2 % työllistyi kansainvälisen myynnin, markkinoinnin tai oston tehtäviin. (Heinonen 2017, 33.)

Kuvio 1. Vuonna 2016 valmistuneiden insinöörien työllistyminen tehtäväalueittain. (Heinonen 2017, 33)

Insinöörikoulutuksen painopiste tulevaisuudessa

Markus Paakkunaisen (2018) opinnäytetyössä on esitelty perinteistä myyntityötä kesällä 2017 pilotoidulla Kesäkiertueella. Kiertue kiersi ympäri Suomea eri paikkakuntien rautakaupoissa, LVI-myymälöissä sekä messuilla, tuoden järjestelmäasiantuntijuutta jälleenmyyjien myynnin tueksi. Tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden mahdolliset LVI-järjestelmien tai remonttien tarpeellisuudet sekä esitellä heille sopivia ratkaisuja ja samalla myydä tuotteita. Työssä korostui päivä päivältä enemmän asiantuntijuus, kun asiakkaat esittivät jatkuvasti vaikeampia kysymyksiä, joihin ei välttämättä kuka tahansa osaa vastata. Muutamien vieläkin vaikeimpien kysymyksiä kanssa asiakkaan yhteystiedot toimitettiin kokeneemmille asiantuntijoille, mutta myös joissain tilanteissa asiakas käveli tyytyväisenä myymälästä ulos, kuitti kädessään.

Tällaisessa aktiivisessa myyntityössä moni asiakas yleisesti miettii mielessään, kuinka perinteinen nuori myyjän alku yrittää hänelle myydä jotain turhaa, rahan kiilto silmissään. Nämä asiakkaat kuitenkin yleisimmin muuttavat asennettaan nopeasti, kun heiltä kysytään kysymyksiä liittyen heidän olemassa oleviin järjestelmiinsä, ja ehdotetaan ratkaisua perusteltuna tutkittuun asiaan. Tilanteessa korostuu selvästi aiemmista kohdista tiivistettynä: myyjää vieroksutaan, mutta asiantuntijaa kaivataan. Asiakkaat tunnistavat asiantuntijan ja heidän asenteensa tuotteita kohtaa muuttuu täysin.

Miksi asiantuntijamyyntiä ja kaupallisuutta ei sitten opeteta tai tuoda esille enempää ammattikorkeakoulujen insinööriopinnoissa, kun siihen on kysyntää? Lahden ammattikorkeakoulussa on otettu käyttöön uusi puukaupallinen koulutus, jossa opiskelija opiskelee normaalisti insinööriopintojaan, mutta syventää osaamistaan liiketalouden opinnoilla ja päinvastoin, tradenomiksi opiskeleva voi syventää opintojaan puutekniikan parissa (Lahden ammattikorkeakoulu 2016). Toiminto vastaa hyvin työelämän tarpeita ja olisi sovellettavissa yleisesti insinööriopintoihin. Kaupallisuuden vaihtoehdon painottaminen opiskelijoille hyvissä ajoin toisi paljon uusia kiinnostuneita tekijöitä asiantuntijamyynnin pariin.  Monet opiskelijat hakevat sitä omaa kiinnostustaan vasta työelämässä, kun eivät ole opiskeluiden aikana saaneet tarpeeksi kokemusta muiltakin osa-alueilta. Lisäksi kaupallisuutta tulisi markkinoida jo hakuvaiheessa, jolloin tekniikasta kiinnostuneet, ja muuten kaupalliselle alalle hakeutuvat henkilöt kiinnostuisivat enemmän monipuolisemmista vaihtoehdoista. Tällaisilla ratkaisuilla olisi vaikutusta jopa insinöörikulttuuriin, kun alalle hakeutuisi enemmän myös muita persoonia kuin stereotyyppisiä insinöörejä.

Asiantuntijuus myyntivalttina

Asiantuntijuus myyntityössä on tulevaisuudessa vieläkin ratkaisevampi tekijä kuin tänä päivänä. Asiakkaat odottavat enemmän keskustelevansa asiantuntijan, kuin myyjän kanssa ja tässä vaiheessa kehään astuvat insinöörit. Organisointia, johtamista ja tuotetietoutta opiskelevat insinöörit tuovat myyntityöhön yhden tärkeimmistä asioista myyntityössä: tuotetta myydään varsinaiseen tarpeeseen, eikä vain myymisen ilosta. Tällä hetkellä insinöörejä toimii myynnin, markkinoinnin ja oston tehtävissä vielä pieni osa, mutta tulevaisuudessa tähän voidaan vaikuttaa panostamalla enemmän kaupallisen opetuksen sisällyttämiseen osaksi insinööriopintoja. Loppujen lopuksi hyvä kaupankäynti perustuu siihen, että asiakas osaa arvostaa myyjää ja pitää häntä yhteistyökumppanina, eikä aikaa vievänä tuputtajana.

Lähteet

Heinonen, M. 2017. Vuonna 2016 valmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimus. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Insinööriliitto IL ry. [Viitattu 19.1.2018]. Saatavissa: https://www.ilry.fi/sites/default/files/sijoittumistutkimus2016_valmistuneet_raportti.pdf

Lahden ammattikorkeakoulu. 2016. Puukaupallinen koulutus vastaa teollisuuden tarpeisiin. [Viitattu 19.1.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/ajankohtaista/Sivut/Puukaupallinen-koulutus-vastaa-teollisuuden-tarpeisiin.aspx

Paakkunainen, M. 2018. Kesäkiertue-markkinointikampanjan konseptointi. Case: Uponor Suomi Oy. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. [Viitattu 2.2.2018]. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802062074

Sorri, T. 2015. Insinööri pelastaa. [Viitattu 19.1.2018]. Saatavissa: https://www.mma.fi/blogi/insinoori-pelastaa

Kirjoittajat

Markus Paakkunainen on Lahden ammattikorkeakoulusta keväällä valmistuva materiaalitekniikan insinööri. Opinnäytetyönsä hän on tehnyt Uponor Suomi Oy:lle.

Reijo Heikkinen toimii Lahden ammattikorkeakoulussa kone- ja tuotantotekniikan yliopettajana.

Artikkelikuva: Geralt. https://pixabay.com/en/shaking-hands-handshake-hands-3091908/ (CC0)

Julkaistu 7.2.2018

Viittausohje

Paakkunainen, M. & Heikkinen, R. 2018. Asiantuntijamyynti – insinöörikoulutuksen uudet tuulet. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/02/07/asiantuntijamyynti-insinoorikoulutuksen-uudet-tuulet/

Työn tehokkuuden raportointi pk-yrityksessä

Tehokkuuden seuranta on yksi liiketoiminnan menestykseen vaikuttavista tekijöistä. Tehokkuutta ja tuotantotoiminnan tuottavuutta voidaan seurata ja mitata monesta eri näkökulmasta, joista yksi on työn tuottavuuden seuranta. Miten työn tuottavuutta voidaan mitata ja millaisella raportoinnilla tehokkuuskehitystä voidaan tukea?

Kirjoittajat: Laura Wirth ja Sirpa Varajärvi

Tuotannon tehokkuuden mittaaminen ja seuranta

Eri toimialoilla yrityksen kannattavuuden seuranta painottuu eri tekijöiden varaan. Valmistusalalla tuotannonhallinnalla on keskeinen rooli yrityksen arvontuottajana ja kannattavuuden määrittäjänä. Menestyvä tuotanto on sekä strategisesti suunnitelmallista että käytännön tasolla tehokasta. Yksi tapa seurata ja kehittää tuottavuutta on kapasiteetin ja resurssien hallinta. Niiden tarkoituksena on järjestellä käytettävissä olevat resurssit vastaamaan tuotannon tarpeita. Liian vähäinen resurssimäärä aiheuttaa viivästyksiä ja kauppojen peruuntumisia. Liian suuret resurssit aiheuttavat turhia kuluja. Siksi resurssihallinta on tärkeä tekijä yrityksen kasvulle. (Vause 2009, 186; Hill & Hill 2012, 4-5.)

Tuotantotoiminnan tehokkuuden mittaamisessa yleisesti käytetty mittari on aika. Jokainen tuote arvioidaan sen mukaan, paljonko sen valmistamiseen on kulunut aikaa. Kun tämä tiedetään, voidaan tutkia kuinka paljon resursseja valmistus vaati ja kuinka tehokkaasti olemassa olevaa kapasiteettia hyödynnettiin. (Hill & Hill 2012, 357 & 359.)

Erityisesti aloilla, joilla tuotteiden valmistus vaatii runsaasti käsillä tehtävää työtä, on hyödyllistä seurata lisäksi työvoiman tuottavuutta, koska se on tärkeä valmistustoiminnan vaatima resurssi. Henkilöstöresurssien tuottavuutta voidaan mitata erilaisten HR-KPI-mittareiden avulla. Niitä käytetään, kun halutaan tutkia henkilöstövoimavarojen vaikutuksia yrityksen talouslukuihin. Erilaiset mittarit mittaavat esimerkiksi henkilöstökulujen määrää suhteessa liikevaihtoon tai tehdyn työn tuottavuutta suhteessa liikevaihtoon. (Kesti 2014, 18-23.)

Jotta tuotannonohjauksen ja tehokkuusseurannan tilannetta ja tavoitteita voitaisiin seurata, tarvitaan informaation keräämistä, analysointia ja sen pohjalta toteutettavaa raportointia. Seurannan taustavoimana voidaan käyttää Business Intelligence -ajattelua, jonka tavoite on kerätä hallitusti dataa ja muuttaa se oikeiden työkalujen avulla hyödylliseksi liiketoimintatiedoksi. Business Intelligencen hyödyntäminen ei aina vaadi raskaita järjestelmiä ja suuria tietoteknisiä investointeja vaan sitä voi toteuttaa myös tutuilla taulukkolaskennan työkaluilla. (Suominen & Suominen 2015, 10-12.)

Jotta raportointikäytäntö tukisi tuotantotoimenpiteitä tarvittavalla tavalla, data tulisi saada jaettua helposti hahmotettavassa ja yksinkertaisessa raporttimuodossa. Syvänperän & Lindforsin (2014, 76-77) mukaan raportointia määrittäviä perusperiaatteita ovat raportin sisältöön, yksityiskohtaisuuteen ja esitystiheyteen liittyvät valinnat. Sen lisäksi tulisi selvittää millainen visuaalinen ulkoasu ja jakamistapa palvelevat sen tarkoitusta tehokkaimmin.

Verstaasta tehtaaksi – tuottavuuden kehitystä tukeva raportointi

Tuotannonohjauksen ja henkilöstöresurssien tehokkuuden seurantaan liittyvää raportointia tutkittiin ja kehitettiin Laura Wirthin (2017) opinnäytetyössä Verstaasta tehtaaksi – Muutoksen tukeminen työn tehokkuuden raportoinnilla. Laadullisena tutkimuksena toteutetun tutkimuksen tavoitteena oli luoda case-yritys Neovo Solutions Oy / Innofusorille raportointikäytäntö, joka tukee uutta toiminnanohjausjärjestelmää sekä sitä kautta mahdollistuvaa henkilöstöresurssien organisointia ja niiden tuottavuuden seurantaa.

Innofusor on pk-yritys, joka valmistaa korkealaatuisia sisustuksellisia akustiikkaelementtejä. Liikevaihdon tasainen kasvu on luonut tarpeita toiminnan tehostamiselle ja työmentaliteetin muuttamiselle verstasmaisesta työskentelystä kohti tehdasmaista tehokkuutta. Innofusor toimii alalla, jolla suurin osa tuotannosta toteutetaan käsityönä. Siksi tässä tapauksessa raaka-ainehintoja ja logistisia kuluja suurempi merkitys yrityksen tuottavuudelle on henkilötyötuntien tehokas hyödyntäminen. Kasvun myötä yrityksessä on ollut tarve ottaa käyttöön uusia toimintatapoja ja työvälineitä. Tämä vaatii henkilöstöltä kykyä ja motivaatiota omaksua uutta, rohkeutta tarttua toimeen, jakaa vastuuta ja ratkaista uudenlaisia haasteita. Johdon haasteena puolestaan on luoda tämän mahdollistava oppimisen kehä.

Wirthin (2017) opinnäytetyön tuloksena Innofusorissa otettiin käyttöön työn tehokkuutta seuraava raportointikäytäntö. Mittariksi raporttiin valittiin valmistuneiden tilausten arvo verrattuna niitä kohti tehtyjen työtuntien määrään. Raportti päädyttiin luomaan interaktiiviseen taulukkolaskentaohjelmaan, joka yrityksessä oli jo valmiiksi käytössä. Uusi raportointikäytäntö tukee yrityksen muutosprosessia sekä psyykkisellä tasolla motivaattorina että käytännön tasolla esittämällä työtuntien tehokkuuden visuaalisessa muodossa. Raportointikäytännön avulla sekä johto että tuotantotyöntekijät alkavat saamaan viikkotason tietoa tehokkuudesta. Raportti tulee visualisoimaan selkeästi uusien työvälineiden ja valmistusmenetelmämuutosten hyödyt ja pullonkaulat. Työntekijöiden esittämien toiveiden mukaisesti raportilta pystytään seuraamaan sekä akustiikkatuotannon kokonaisvolyymia että tuoteryhmäkohtaista työtuntitehokkuutta. Raportin avoimiin kommenttikenttiin voidaan kirjata viikon työnkulkuun vaikuttaneita tekijöitä, jotka selittävät mahdollisia kuvioissa esiintyviä poikkeuksia.

Jatkuvan kasvun mahdollistaminen

Resurssikäytön tehokkuuden seuranta on tärkeässä roolissa valmistusyrityksen kehittämisessä. Henkilöstön osaamisen lisääntyminen, oikea motivaatio ja tehokkuuden kasvu luovat hyvät olosuhteet liiketoiminnan tuottavuudelle. Kasvuyrityksessä eletään jatkuvassa oppimisen ja muutoksen kehässä, ja sen ylläpitäminen vaatii oikeanlaiset tukitoimet, kuten raportointikäytännön, joka kertoo oikeita asioita oikeille henkilöille oikeaan aikaan. Opinnäytetyötä tehdessään Wirth sai seurata läheltä yrityksen ottamaa merkittävää askelta pienestä pajatoiminnasta kohti tehdasmaista tehokkuutta – askelta, jonka on mahdollistanut sekä tietojärjestelmien Business Intelligence että liikejohdon ”anti-stupidity”. Tällä yhdistelmällä voidaan hioa yrityksen tuottavuus jo pk-vaiheessa kuntoon ja siten luoda mahdollisuus pitkäjänteiselle kasvulle.

Lähteet

Hill, A. & Hill, T. 2012. Operations management. 3. uudistettu painos. Lontoo: Palgrave Macmillan.

Kesti, M. 2014. Henkilöstövoimavarat tuottaviksi. Helsinki: Finanssi- ja vakuutuskustannus Finva.

Suominen, S. & Suominen J. 2015. Laatua Raportointiin Excelillä. Saarijärvi: Docendo Oy.

Syvänperä, O. & Lindfors, H. 2014. Pk-yrityksen budjetointi ja raportointi käytännönläheisesti. 4. uudistettu painos. [Helsinki]: Helsingin seudun kauppakamari.

Vause, B. 2009. Guide to Analysing Companies. Fifth edition. Lontoo: Profile Books.

Wirth, L. 2017. Verstaasta tehtaaksi – Muutoksen tukeminen työn tehokkuuden raportoinnilla. Case: Innofusor. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. [Viitattu 12.12.2017]. Lahti. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121721707

Kirjoittajat

Laura Wirth on Lahden ammattikorkeakoulusta syksyllä 2017 valmistunut tradenomi, jonka opintojen painotusalueena oli taloushallinto. Kirjoittaja työskentelee case-yritys Neovo Solutions Oy:ssä Talousassistenttina ja Business Controllerina.

Sirpa Varajärvi toimii Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alan lehtorina.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/write-plan-business-startup-593333/ (CC0)

Julkaistu: 1.2.2018

Viittausohje

Wirth, L. & Varajärvi, S. 2018. Työn tehokkuuden raportointi pk-yrityksessä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/02/01/tyon-tehokkuuden-raportointi-pk-yrityksessa/

Pienten rakennusyritysten odotukset asiakasviestinnästä uudisasuntokaupassa

Uudisasuntokauppa on myötätuulessa. Tämän voidaan katsoa olevan seurausta talouden kansallisten sekä kansainvälisten suhdanteiden noususta sekä näiden heijastumisesta kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Myös tulokset puhuvat selvää kieltä, sillä uusien asuntojen hankinta lisääntyi esimerkiksi toukokuussa 2017 useilla kymmenillä prosenteilla.

Kirjoittajat: Santeri Larjanne ja Heli Kamaja

Uudisasuntokaupassa avainasemassa on rakentaja, joka luo puitteet kiinteistönvälittäjän toiminnalle. Rakentajan päätös kiinteistövälittäjää valittaessa on hyvin yksilöllinen prosessi ja rakentajan lopulliseen välittäjän valintaan vaikuttavat useat eri tekijät.

Kiinteistövälitysala on kokonaisuudessaan hyvin persoonakeskeinen, sillä myynnin lisäksi kiinteistövälittäjä hankkii usein itse myös myytävät kohteet. Näin ollen prosessin lopputulokseen vaikuttavat kiinteistövälittäjän kyky luoda kontakteja sekä viestiä asiakkaalle. Voidaan todeta kiinteistövälittäjän asiakassuhteen olevan kaksisuuntainen eli asiakkaana ovat sekä myyjä että ostaja. Tämä luo välittäjän toimintaan tiettyjä vaatimuksia, sillä kyseessä olevat asiakassuhteet ovat laadultaan hyvin erilaisia. Näitä vaatimuksia tutkittiin opinnäytetyössä (Larjanne 2017), johon myös tämä artikkeli perustuu.

Uudisasuntokauppa eroaa muusta asuntokaupasta merkittävästi. Prosessissa on otettava huomioon lainsäädännöllisten tekijöiden lisäksi myös toiminnalliset eroavaisuudet, sillä myyntiä sekä ennakkomarkkinointia tulee tapahtua ennen rakennusvaiheen alkamista sekä sen aikana. Keskeneräisen kohteen myynti menestyksekkäästi edellyttää välittäjältä useita erilaisia taitoja, joita myös rakentaja odottaa. Opinnäytetyön tavoitteena on tulkita näitä eri taitoja ja nyansseja sekä tulkita niiden vaikutusta kiinteistövälittäjän kysyntään valittaessa kohteen myyjää sekä myyntiprosessin tuloksellisuuteen.

Asiantuntemus, viestintä ja markkinointi keskiössä

Uudisasuntokaupassa kiinteistövälittäjän toiminnassa kolme keskeisintä tekijää ovat asiantuntemus, viestintä sekä markkinointi. Myös opinnäytetyössä suoritetun kysymyslomaketutkimuksen tuloksista ilmenee, että rakennusalan sekä RS-järjestelmän ja valmiin uuden asunnon kaupan tietämystä pidettiin hyvin tärkeänä onnistuneessa myyntiprosessissa. RS-järjestelmä mahdollistaa asuntojen myynnin jo ennen rakennustöiden alkamista sekä niiden aikana, kun taas valmiin uuden asunnon kaupassa myytävänä on asunto, joka ei ole ollut aikaisemmin asumiskäytössä.

Markkinoinnilla uudisasuntokaupassa pyritään herättämään potentiaalisten ostajien mielenkiinto. Asuntokaupan alalla markkinoinnin keinot ovat hyvin rutinoituneet ja perinteiset välineet ovat myös rakentajien suosiossa. Tämä ilmeni myös kyselytutkimuksen tuloksista, joissa valtaosa vastanneista rakentajista piti verkkoportaaleja sekä asunto- ja yksityisesittelyjä paikan päällä kohteessa kaikkein tärkeimpinä. Esimerkiksi sosiaalinen media ei vielä suuresta suosiostaan huolimatta ole saanut osakseen suurta suosiota uudisasuntokaupan alalla. Tutkimuksessa yli puolet vastanneista piti sosiaalisen median käyttöä markkinoinnissa uudisasuntokaupan tukena vain jokseenkin tärkeänä.

Erilaisilla markkinoinnin välineillä voidaan tavoittaa eri asiakasryhmiä esimerkiksi paikallislehdissä mainostamalla potentiaalisia ostajia, jotka pitävät jo myyntikohteen asuinalueesta tai kaupungista. Suositut verkkoportaalit ovat kuitenkin luoneet verkkoon miljöön, jossa on myynnissä valtaosa maan uudisasuntokohteista. Suurimmat portaalit Etuovi sekä Oikotie ovat asunnon ostajan ensimmäinen askel uutta kotia etsittäessä. Näin ollen verkossa markkinoinnin taitaminen ilmeni myös tutkimustuloksissa tärkeänä elementtinä kiinteistövälittäjän osaamispalettia.

Markkinoinnilla luodaan mahdollisuus myynnille ja myyntiprosessissa avainasemaan nousee viestintä. Uudiskohdekaupassa viestinnän kaksisuuntaisuus edellyttää välittäjältä monimuotoisen viestinnän sekä eri kanavien vahvaa hallintaa. Rakentajalle sekä ostajalle viestitään eri lailla sekä eri aikataululla. Kun uutta kohdetta aletaan rakentaa, kiinteistövälittäjä myy rakentajalle omaa osaamistaan ja tämän myyntiprosessin onnistuessa välittäjä myy lopulta rakennettavia asuntoja kuluttajille. Parhaimmassa tapauksessa, kun ostaja kohteelle on löytynyt, välittäjä saa myytäväkseen vielä ostajan edellisen asunnon. Tässä moninaisten myyntiprosessien verkostossa viestintä sekä sen eri ainesosat nousevat kriittisen tärkeään asemaan.

Opinnäytetyön tutkimus suoritettiin toimeksiantona uudisasuntokauppaan erikoistuneelle välitysliikkeelle nimeltä Ideaalitilat LKV. Tekstissä aikaisemmin mainittujen tulosten ja päätelmien lisäksi, kyselyn vastauksista nousi esiin myös kiinteistövälittäjän yksilöllisten tekijöiden tärkeys verrattuna esimerkiksi välitysliikkeen eri ominaisuuksiin.  Esimerkiksi valtaosa vastanneista rakentajista piti välittäjän ammattitaitoa sekä persoonaa erittäin tärkeänä, kun taas välitysliikkeen brändiä tai koko pidettiin keskimäärin vain jokseenkin tärkeänä. (Larjanne 2017.)

Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda tukea kiinteistövälittäjälle uudisasuntokaupan arkeen sekä näkökulmaa välittäjän joka päiväiseen tekemiseen sekä eri toimintojen priorisointiin. Tärkeimmiksi vaikuttajiksi nousivat persoonallisuustekijöiden lisäksi verkkoportaalien monipuolinen käyttö markkinoinnissa sekä oikeanlainen ja oikea-aikainen tiedottaminen rakentajan suuntaan uudiskaupan myyntiprosessissa. Voidaankin siis todeta, ettei omakuvaa kannata välittäjän piilottaa tai kadottaa vaan kehittää. Yksilöllinen kehitys luo kokonaisvaltaisen yrityksen.

 Lähteet

Larjanne, S. 2017. LAMK. Pienten rakennusyritysten odotukset asiakasviestinnästä uudisasuntokaupassa. [Verkkodokumentti]. AMK- Opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 16.1.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801061100

Kirjoittajat

Santeri Larjanne valmistui johtamisen ja viestinnän tradenomiksi Lahden ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2017.  Larjanne on opintojensa ohessa työskennellyt kiinteistönvälitysliikkeessä.

YM Heli Kamaja toimii viestinnän lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa. Opetustyössään hän on keskittynyt asiantuntijakirjoittamiseen sekä viestinnän eri muotoihin. Viime vuosina keskiössä ovat olleet erityisesti työyhteisöviestinnän uudet tavat ja areenat.

Julkaistu 17.1.2018

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/money-home-coin-investment-2724235/ (CC0)

Viittausohje

Kamaja, H. & Larjanne, S. 2018. Pienten rakennusyritysten odotukset asiakasviestinnästä uudisasuntokaupassa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/17/pienten-rakennusyritysten-odotukset-asiakasviestinnasta-uudisasuntokaupassa

Vapaaehtoistoiminta työkaluna omien ja yhteisten arvojen edistämisessä

Ihmiselle on luontaista tarve toteuttaa itseään. Tämä näkyy paitsi vapaa-ajan harrastuksissa, myös jollain tasolla hänen tekemiensä työtehtävien luonteessa. Vaikka perinteisessä palkkatyössä usein korostuukin nimenomaan ulkoisiin motivaatiotekijöihin perustuva rahallinen palkka, olisi optimaalinen tilanne se, jossa ihminen ”tekee sitä mitä rakastaa”. Tähän enemmänkin ihmisestä itsestään lähtevään motivaatioon perustuvaan ihannetilaan on jossain määrin mahdollista ohjata itseään hakeutumalla omia arvoja mukailevaan ympäristöön. Vaikka esimerkiksi valmistuva opiskelija ei ehkä heti pääsisikään unelmatyöpaikkaansa, voi hän viedä itsensä lähemmäs tällaisia itsensä toteuttamiseen liittyviä tehtäviä mm. vapaaehtoistoiminnan muodossa.

Kirjoittajat: Eetu Pakkanen ja Jaana Loipponen

Suomessa vapaaehtoistoiminnalla on tärkeä yhteiskunnallinen merkitys

Tämä artikkeli perustuu liiketalouden alan opinnäytetyöhön, joka tutki vapaaehtoistoimintaan perustuvien järjestöjen johtamista. Työssä pyrittiin selvittämään vapaaehtoisuutta ja johtamista niihin liittyvien käsitteiden ja empiirisen haastattelututkimuksen pohjalta. (Pakkanen 2017.)

Harjun (2014) mukaan Suomalainen yhteiskunta ei toimisi ilman vapaaehtoisten työpanosta. Yhteiskunta ei olisi tämän näköinen kuin se nyt on ilman vapaaehtoisten aktiivisuutta. Ihmisten elämä olisi sisällöllisesti köyhempää ja elämänlaatu huonompaa ilman toimintaa yhteiseksi hyväksi. Vapaaehtoistoiminnalla on näin monenlaisia ja syvälle käyviä merkityksiä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Vapaaehtoistoiminnassa työn tekeminen ei perustu materiaalisen hyödyn tavoitteluun, vaan sen sijaan yhteisen hyvän puolesta tekemiseen (Rousku 2015). On olemassa paljon työtehtäviä, joille ei löydetä tekijää perinteisten rekrytointimenetelmien kautta tai resurssien puolesta. Vapaaehtoistoiminta antaakin tässä tapauksessa ratkaisun paitsi tehtäviä organisoivalle taholle, myös omien arvojen mukaista tekemistä vailla olevalle henkilölle. Sosten (2012) järjestöbarometrin tietojen mukaan pelkästään sosiaali- ja terveysjärjestöissä on vuonna 2012 työskennellyt 500 000 vapaaehtoista, joiden työpanos vastaa yhteensä n. 21 000 henkilötyövuotta.

Taloustutkimus Oy:n tutkimuksissa on tullut esille, että lähes 35% suomalaisista ajattelee vapaaehtoistyöhön kasvattamisen sopivan osaksi lasten ja nuorten koulujärjestelmää. Vuonna 2015 tehdyssä vastaavassa kyselyssä lähes joka kolmas kansalainen esitti tehneensä vapaaehtoistyötä kuluneen neljän viikon aikana, keskimäärin 18,09 tuntia. (Kansalaisareena 2015).

Vapaaehtoistoiminta kokemusten ja oppimisen tukena

Itsensä johtaminen on henkilökohtainen prosessi, joka koostuu paitsi itsensä tuntemisesta, myös konkreettisesta toiminnasta. Vaikka yleensä koemmekin tuntevamme itsemme, on oleellista myös omata tarpeeksi itsekuria ja jämäkkää pitkäjänteistä tahtoa, jotta voisimme johtaa itseämme kokonaisvaltaisesti kohti tavoitteitamme ja parempaa itseämme. (Sydänmaalakka 2006, 16-17.) Itsensä johtamiseen urakehityksen näkökulmasta liittyy myös se, mitä varsinkin nuorille usein sanotaan, että kukaan ei tule hakemaan sinua kotoa. Koska vastuu omasta kehittymisestä on itsellä, on ihmisen itsensä myös lähdettävä tekemään erilaisia oppimista edesauttavia asioita ja haastamaan itseään. Vapaaehtoistoiminta voi olla merkityksellistä paitsi oman osaamisen ja työkokemuksen kasvattamiseksi, mutta myös oman henkisen hyvinvoinnin kannalta. Vapaa-aika on sopivan pituisina jaksoina miellyttävää, mutta se menettää merkityksensä, jos koko elämä on vapaa-aikaa (Liukkonen ym. 2006, 101).

Opiskelijat pystyvät vapaaehtoistoiminnan avulla laajentamaan opintojensa tarjontaa osallistumalla erilaisiin konkreettisiin projekteihin. Astumalla luokkahuoneen ulkopuolelle hakeutumaan itseään kiinnostavien tehtävien äärelle on yksi vapaaehtoistoiminnan muoto, joka toteutuu mm. oppimisympäristöjen avulla. Oppimisympäristö on oppimisen mahdollistava ja sitä edistävä ympäristö, joka sisältää oppimisen tukena toimivat niin fyysiset kuin digitaalisetkin tilat, välineet, ihmiset, toimintatavat ja muotoilut (Laru 2016).

Mielekkyyden säilyttäminen työssä

Ihmiset pyrkivät merkityksellisyyteen heidän toiminnassaan ja tämä heijastuu myös heidän työelämäänsä. Sisäisesti motivoiva työ aiheuttaa parhaimmillaan mielihyvän tunnetta, mikä edistää ihmisen omien sisäisten palkitsemisjärjestelmien yhdistymistä työntekoon. Eettisesti toimiminen voi aiheuttaa monelle palkitsevan kunniallisuuden tunteen. (Liukkonen ym. 2006, 100-102.) Nämä erilaiset ihmisen omat sisäiset palkitsemisjärjestelmät ovat olennaisessa asemassa vapaaehtoistoiminnassa. Organisaation menestyksen kannalta on oleellista, että työyhteisö kykenee pyrkimään paitsi ahkeraan työntekoon, myös joustavaan, avuliaaseen ja osaamisen kehittämistä tukevaan yhteistyöhön keskenään (Juuti 2013, 16-17).

Asennoituminen on arvoista riippuvainen valmiustila ja taipumus. Ihmisen asenne ja se näkökulma, millä hän suhtautuu uusiin asioihin, vaikuttaa hänen oppimiseensa. Asennetta voi muuttaa tietoisesti heittäytymällä uusiin kokemuksiin. (Salmimies & Ruutu 2014.) Koska ainoa, mihin ihminen pystyy omassa elämässään varmasti vaikuttamaan, on hän itse, tulee omaan elämänasenteeseensa paneutua jo varhaisessa vaiheessa. Myös omat ennakkoluulot on syytä selvittää, sillä ne rajoittavat uuden oppimista.

Vapaaehtoistoiminta mahdollistaa omien arvojen mukaisen tekemisen myös samanlaisten arvojen omaavien ihmisten kanssa. Tällainen sosiaalinen ominaisuus voi olla tärkeässä asemassa tehtävien parissa viihtymisessä, ja se voi myös mahdollistaa mielekkään tavan oppia yhdessä ja opettaa toinen toistaan. Vapaaehtoistyön taustalla on vahvasti tekemisissä ihmisen oma kiinnostus hakeutua sisäisesti palkitseviin tehtäviin (Kuuluvainen 2015, 46).

Lähteet

Harju, A. 2004. Vapaaehtoistoiminnan merkitys kasvaa. Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti. [Verkkolehti]. [Viitattu 13.11.2017]. Saatavissa: https://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/vapaaehtoistoiminta/kansalaisfoorumi.net/vapaaehtoistoiminnan_merkitys_kasvaa

Juuti, P. 2013. Jaetun johtajuuden taito. Jyväskylä: PS-kustannus.

Kansalaisareena ry. 2015. Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 8.11.2017]. Saatavissa: http://www.kansalaisareena.fi/Vapaaehtoistyo_Suomessa_2010ja2015.pdf

Kuuluvainen, S. 2015. Vapaaehtoistyön johtaminen. Helsinki: Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry.

Laru, J. 2016. Millainen on nykyaikainen oppimisympäristö? [Blogi]. Hyvät, pahat ja digit. Oulun yliopisto.  [Viitattu 6.11.2017]. Saatavissa: http://www.oulu.fi/blogs/nykyaikainen%20oppimisymp%C3%A4rist%C3%B6

Liukkonen, J., Jaakkola, T. & Kataja, J. 2006. Taitolajina työ –Johtaminen ja sisäinen motivaatio. Helsinki: Edita.

Pakkanen, E. 2017. Vapaaehtoiseen toimintaan perustuvan järjestön johtaminen. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 20.12.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121521505

Rousku, H.M. 2015. Motivaatio ja työnilo Mannerheimin lastensuojeluliiton vapaaehtoistyössä. [Verkkodokumentti]. Pro gradu –tutkielma. Turun yliopisto, kasvatustieteiden laitos. Turku. [Viitattu 5.12.2017]. Saatavissa: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/121863/gradu_kasvatustiede_Rousku.pdf?sequence=2

Salmimies, R. & Ruutu, S. 2014. Itsensä johtaminen. [Verkkokirja]. Alma Talent Oy. [Viitattu 7.12.2017] Saatavissa: https://verkkokirjahylly.almatalent.fi/teos/BACBBXXUBGAJ#kohta:ITSENS((c4)((20)JOHTAMINEN((20)

Soste. 2012. Järjestöbarometri 2012. Soste.[Verkkodokumentti]. [Viitattu 3.11.2017]. Saatavissa: https://www.soste.fi/media/pdf/julkaisut/jarjestobarometri_2012.pdf

Sydänmaalakka, P. 2006. Älykäs itsensä johtaminen – näkökulmia henkilökohtaiseen kasvuun. Helsinki: Talentum Media Oy.

Kirjoittajat

Eetu Pakkanen on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden alalla, ja hän on erikoistunut johtamiseen ja viestintään sekä markkinointiin. Hän on myös kirjoittanut artikkeliin liittyvän opinnäytetyön ”Vapaaehtoiseen toimintaan perustuvan järjestön johtaminen”.

Jaana Loipponen on Liiketalouden ja matkailun alan lehtori Lahden ammattikorkeakoulussa.

Julkaistu 21.12.2017

Artikkelikuva: Matthias Zomer. Saatavissa: https://www.pexels.com/photo/action-adult-affection-eldery-339620/ (CC0)

Viittausohje

Pakkanen, E. & Loipponen, J. 2017. Vapaaehtoistoiminta työkaluna omien ja yhteisten arvojen edistämisessä. LAMK Pro [Verkkojulkaisu]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/21/vapaaehtoistoiminta-tyokaluna-omien-ja-yhteisten-arvojen-edistamisessa/

Creative Commons -lisenssi

Improving performance of the SME sector by developing business mentoring in international co-operation

The article is based on the Trust Me – Training for Unique Skills and Techniques for Mentoring project (2015-2018) aiming to elaborate a training of future SME mentors in international cooperation. The project was funded by Erasmus+ programme, KA2 Cooperation for Innovation and the Exchange of Good Practices, Strategic partnerships for higher education. The project developed a sophisticated curriculum for mentors and started the development of networks of mentors with the long term objective to create national networks covering regions, countries and whole European regions. The Trust Me Business Mentor Skills Development Programme is aimed for those individuals who support SME owners and CEO’s to grasp business opportunities, solve problems and grow their business using mentoring skills in order to be effective and provide real added value.

Authors: Miika Kuusisto & Ulla Kotonen

Performance of SME sector

According to the SME Performance Review of the European Commission (2017e), SMEs are an important part of the non-financial business economy in Europe, also in Finland, France, Hungary and Romania, the partner countries of the Trust Me (2017) project.

Table 1. Basic facts of enterprises in Finland, France, Hungary and Romania (European Commission 2017a, 2017b, 2017c and 2017d)

Enterprise birth rates in 2014 ranged, among these four countries, from 7.9 % to 10.2 %. The average employment size of newly born enterprises ranged from 1.0 persons to 2.2 persons. In 2013, enterprise death rates were particularly low, between 5.2 % and 11.5 %. The lowest numbers of all rates were in Finland and the highest in Romania. (European Commission 2017f.)

Table 2. Business demography in Finland, France, Hungary and Romania (European Statistics 2017f)

Based on the Small Business Act for Europe (SBA), the EU’s flagship policy initiative to support small and medium-sized enterprises, Finland’s SME sector has one of the most competitive profiles in the EU. The Finnish SME sector surpasses the EU average in seven out of nine SBA principle areas. (2016 SBA Fact Sheet – Finland.) France’s SBA profile is, in most areas, in balance with the EU average, whereas Romania’s SBA profile gives a mixed picture, and Hungary’s SBA profile contains many weaknesses (European Commission 2017a, 2017b, 2017c and 2017d).

Figure 1. SBA profiles of Finland, France, Hungary and Romania compared with EU averages. (European Commission 2017a, 2017b, 2017c and 2017d)

In entrepreneurship, Romania is above the EU average but in internationalisation, environment, and skills and innovation, far behind the EU average. Skills and innovation seems to be the most problematic, less than in other countries. The Hungarian SME sector trails the EU average in six principles.

It is recognised in most countries that SMEs need special help for their growth. Traditionally, help is offered by facilitating the external environment and developing entrepreneurial culture and environment as well as access to finance. Nowadays, strengthening the internal capabilities is often seen as an alternative or supplementary strategy for SME development, and training is recognised as an important tool for developing the internal capabilities of SMEs (Manimala & Kumar 2012).

Training practices in SMEs

Based on the last Continuing vocational training survey by Eurostat (2010), the ratio of training employees seems to increase with the growth of the companies. In Hungary, the training intensity differs significantly between the size-categories. There, small companies invest visibly less in the training of their employees than medium- and large-sized companies or Finnish or French small and medium-sized companies. However, the Hungarian training intensity is higher than Romania, where the training level is much lower than all the other three countries and the average of EU countries.

Table 3. Distribution of companies providing any forms of training to their employees (in % of all companies in 2010) in Finland, France, Hungary and Romania (Eurostat 2010).

In addition to the training of employees, also training and competence development of managers is important in the SMEs. The OECD (2002) has reported a positive correlation between the level of managers’ training and SMEs’ performance. The International Labour Organisation (2014) has assisted governments, employers’ and workers’ organisations, and other institutions in scaling up management training and establishing support systems to address the needs of SMEs. Over the years, development in expertise, networks and supporting organisations, especially for start-ups, micro and small entrepreneurs, has occurred. On the other hand, large companies have their own in-company training programmes, and they invest in the training of managers and leaders. The medium-sized companies and their managers seem to be in some kind of gap when it comes to their own development. The biggest reasons for differences between the training of SMEs and large companies are financial and time resources, as well as efficiency expectations (Doe 2017). First, fewer resources of SMEs typically means less funding for training and limited options to invests in development. Thus, it is also more important to show increased employee and company performance. The limited financial resources are also seen in the use of time and difficulties in balancing working time and training time. SME managers especially have difficulties in finding time for training.

Business mentoring

It is obvious that SME managers also need support and training.  Coaching, and especially mentoring, are seen as cost-efficient and flexible training methods for SME managers’ training. Utrilla & Torraleja’s study (2013) established that mentoring is an important tool for family businesses too. Both coaching and mentoring are “activities of professional and personal development with focus on individuals (and teams) and relying on the client’s own resources to help them to see and test alternative ways for improvement of competence, decision making and enhancement of quality of life. A professional coach or mentor is an expert in establishing a relationship with people in a series of conversations with the purpose of serving the clients to improve their performance or enhance their personal development or both, choosing their own goals and ways of doing it.” (European Mentoring and Couching Council & al. 2011, 3) Coaching is more about facilitating the client’s learning process by using professional methods and techniques, whereas mentoring is more like a development process involving a transfer of skills and knowledge from a more-experienced to a less-experienced person through learning dialogue (European Mentoring and Couching Council & al. 2011). Thus, business mentors should always have professional business competencies and experiences not only the methodological know-how.

In practice, business mentoring services and programmes are offered by a number of different national and regional SME supporting organisations as a part of their services. The mentoring services and programmes offered by the regional organisations of the Federation of Finnish Enterprises, in Finland, the Institute of the Entrepreneurial Mentoring (IME) in France, the Association of Young Entrepreneurs’ (FIVOSZ) and the National Research, Development and Innovation Office in Hungary are examples of this kind of mentoring services. There are also specific non-profit national and international mentoring organisations, such as the Business Mentors Finland (Suomen Yrityskummit), which is the largest nationwide mentoring network (a non-profit association) of experienced entrepreneurs and business managers in Finland and a global mentoring network MicroMentor.

Some of the business mentoring services are sector specific (e.g. ICT specific mentoring by the ACE consortium in several European countries, social enterprise focused mentoring by NESsT and !GEN Social Innovation Agency in Hungary). Respective, some of mentoring programmes, such as the Women business leaders mentoring programme by Finland’s Chamber of Commerce, MentorNet – a network of female mentors by the Foundation for Small Enterprise Economic Development (SEED) in Hungary –  are targeted at certain smaller groups.  In addition to the free-of-charge mentoring services, there are a lot of different private consultancy companies, such as Berater SRL and Integra HR SRL in Romania, the Business Mentoring Network in the UK, and the Management Mentors Europe as a part of the worldwide Management Mentors, Inc.

Mentoring Training Programmes

If you are a good business manager, it does not necessarily mean that you are also a good business mentor.  Respectively, the mentoring skills without business experience are not enough for acting as a business mentor.  In general, there are a huge number of different mentoring training programmes in Europe but only part of them have focused on business mentoring, and even a few of them are accredited by the European Mentoring and Couching Council (EMCC). In August 2017, there were no accredited Finnish mentors in the EMCC European Individual Accreditation (EIA) Holders register (EMCC 2017a) or accredited Finnish mentoring programmes in the EMCC EQA Holders register (EMCC 2017b). At the same time, there were six accredited training programmes in France and two programmes in Hungary. In Romania, there were two individual EIA holders, but no accredited mentoring programmes. In Hungary, there were five EIA accredited and 46 in France.

Also, in Finland, several organisations, also some of the universities, organise/have organised non-accredited mentoring trainings. However, those trainings are not focused on business mentoring, but for example on the mentoring of teachers, students, young talents, immigrants, job-seekers etc. Also, different health care sector-focused mentoring trainings have become more common. One of the latest examples of business mentoring training programmes are Business Mentor –valmennus by Vocational Adult Education Sedu in 2009 and South Savo Vocational College together with regional enterprise organisations and the Finnish Business Mentors Association.

Business Mentors’ Competence Framework

The European Mentoring and Coaching Council (EMCC), which develops, promotes and sets the expectation of best practices in mentoring and coaching in Europe, is a key player in experience sharing of mentors. It has published a mentor’s competence framework in 2009 (EMCC 2015). The competence framework works as an assessment tool by providing a description of a mentor at four distinct levels of development (Foundation, Practitioner, Senior Practitioner, and Master practitioner). It helps mentors understand their level of development and training providers to evaluate the behaviours of a mentor, to categorise the level that the mentor and the level and effectiveness of mentor training programmes.

The competency framework (EMCC 2015) is suitable for all kinds of mentoring, including eight competence categories focusing on personal and interpersonal skills, as well as the mentoring process: 1) Understanding self, 2) Commitment to self-development, 3) Managing the contract, 4) Building the relationship, 5) Enabling insight and learning, 6) Outcome and action orientation, 7) Use of models and techniques, and 8) Evaluation. As a general competence framework for mentors, it does not include any business or professional specific competencies, which are mentioned for example by Clutterbuck (2005) and Clutterbuck & Lane (2005). Based on the above-mentioned competence frameworks of mentoring and the benchmarking of existing mentoring training programmes, a business mentoring competence framework was defined in the Trust Me project. The competence framework consists of 10 business skills, a mentoring process and four soft mentoring skills:

  • Can analyse business environment
  • Can analyse market demand and supply
  • Can analyse, manage and develop business strategies
  • Can analyse, manage and develop production
  • Can analyse, manage and develop financial management
  • Can analyse, manage and develop investments
  • Can analyse, manage and develop human resources
  • Can analyse, manage and develop marketing
  • Can analyse, manage and develop logistics
  • Can analyse, manage and develop research, development and innovation activities
  • Can manage the mentoring process
  • Has self-awareness and behavioural awareness
  • Is able to manage mentoring relationships and communicate with a mentee
  • Is committed to own learning and interested in helping others
  • Is able to identify ethical questions and behave ethically
Trust Me Business Mentoring Training Programmes

Based on the identified competence requirements, a business mentoring training programme was developed in the international cooperation. The trainings are targeted to SME managers and to the master degree students with business entrepreneurship/business experience. Depending on the trainees’ backgrounds and experiences, training stays between levels one (Foundation) and two (Practitioner) in the four-level mentoring accreditation scale. The aim of the mentoring training is to give an understanding of the practice of mentoring and the core skills of mentoring. After the training, the mentoring trainee should be able to work as an internal mentor and carry out small external mentoring processes. The training makes it also possible to increase business know-how. The training consists of three contact days supported by an e-learning package and business simulation game. In an optimal situation, the training will continue with a real business mentoring case.

The training programme was piloted in Finland, France, Hungary and Romania during autumn 2017. The basic structure of the training was same in all of the countries, but the exercises and details were based on national/regional circumstances and the differences of target groups. In Finland, the first mentoring training pilot was 5 ECTS credits; it was offered as an elective study course for master degree students of Lahti UAS but also to regional SME managers and entrepreneurs. The master degree students of the universities of applied sciences are a good target group, because most of them have a long working history. One of the project’s results was also the Trainers’ Handbook, which includes a total of 18 exercises for each phase of the mentoring process:  five for the preparatory phase, six for the negotiating/contracting phase, four for facilitating mentorship, and three for closing the mentoring process.

Future of the Business Mentoring Training Programme

In the future, the project partners as the organisers of the Trust Me Mentoring Training Programme can apply for the European Quality Award (EQA), a quality standard for mentoring programmes, to make training more recognisable. Also, the mentors who completed the Trust Me Mentoring Training Programme can apply for the European Individual Accreditation (EIA), an accreditation system for individual mentors and coaches, after gaining mentoring experiences.

References

Clutterbuck, D. 2005. Establishing and maintaining mentoring relationships: An overview of mentor and mentee competencies. SA Journal of Human Resource Management, Vol. 3 (3), 2-9.

Clutterbuck, D. & Lane, G. 2005. The Situational Mentor: An International Review of Competences and Capabilities in Mentoring. London: Routledge.

Doe, K. 2017. Five key differences in small business training vs. big business training. Small Business Digest [Electronic magazine]. [Cited 8.8.2017]. Available at: http://www.2sbdigest.com/training-differences-between-small-businesses-corporations

European Commission. 2017a. 2016 SBA Fact Sheet Finland. [Online document]. [Cited 8.8.1017]. Available at: http://ec.europa.eu/DocsRoom/documents/22382

European Commission. 2017b. 2016 SBA Fact Sheet France. [Online document]. [Cited 8.8.2017]. Available at: http://ec.europa.eu/DocsRoom/documents/22382

European Commission. 2017c. 2016 SBA Fact Sheet Hungary. [Online document]. [Cited 8.8.2017]. Available at: http://ec.europa.eu/DocsRoom/documents/22382

European Commission. 2017d. 206 SBA Fact Sheet Romania. [Online document]. [Cited 8.8.2017]. Available at: http://ec.europa.eu/DocsRoom/documents/22382

European Commission. 2017e. SME Performance Review. Annual Report on European SMEs 2015/2016. [Online document]. [Cited 8.8.2017]. http://ec.europa.eu/growth/smes/business-friendly-environment/performance-review-2016_en

European Commission. 2017f. Structural business statistics overview. [Online document]. [Cited 8.8.2017]. http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Structural_business_statistics_overview

European Mentoring & Couching Council (EMCC). 2015. The EMCC Competence Framework V2. [Online document]. [Cited 9.8.2017]. https://emcc1.app.box.com/s/4aj8x6tmbt75ndn13sg3dauk8n6wxfxq

European Mentoring & Couching Council (EMCC). 2016. EMCC Guidelines for Supervision. [Online document]. [Cited 9.8.2017]. https://emcc1.app.box.com/s/d4ydyhryok7usj2zp06dgcdiuho22lx6

European Mentoring & Couching Council (EMCC). 2017a. EMCC EIA Holders. [Online document]. [Cited 9.8.2017]. https://emcc1.app.box.com/s/vin9be1lljamrcjgxhkqmz3i4sibol8v

European Mentoring & Couching Council (EMCC). 2017b. EMCC EQA Providers. [Online document]. [Cited 9.8.2017]. https://emcc1.app.box.com/s/jsqd9fxbrcc8nfnrmc8fsm5am0ivzo45

European Mentoring and Coaching Council, International Coach Federation, Association for Coaching & Société Francaice de Coaching. 2011. Professional Charter for coaching and mentoring. [Online document]. [Cited 9.8.2017]. Available at: http://www.eesc.europa.eu/resources/docs/142-private-act–2.pdf

Eurostat. 2010. Continuing vocational training survey 2010. [Online document]. [Cited 8.8.2017]. Available at: http://ec.europa.eu/eurostat/web/education-and-training/data/database

International Labour Organisation (ILO). 2014 Entrepreneurship and SME management training. [Online document]. [Cited 8.8.2017]. Available at: http://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/—ed_emp/—emp_ent/—ifp_seed/documents/publication/wcms_175474.pdf

Manimala, M. J., & Kumar, S. 2012. Training needs of small and medium enterprises: Findings from an empirical investigation. IIM Kozhikode Society & Management Review, Vol. 1 (2), 97-110.

OECD. 2002. SMEs managers training. [Online document]. [Cited 8.8.2017]. Available at: https://www.oecd.org/cfe/smes/2492440.pdf

Trust Me –project. 2017. [Cited 15.12.2017]. Available at: https://www.trust-me-project.eu/index.php/en/

Utrilla, P. N. C., & Torraleja, F. Á. G. 2013. The importance of mentoring and coaching for family businesses. Journal of Management & Organization, Vol. 19 (4), 386-404.

About the authors

Kuusisto Miika, (Masters of BA), is a Senior Lecturer of logistics at Lahti University of Applied Sciences. He has been a project manager for Trust Me project, which developed a business mentor’s competence framework and training program in an international co-operation. His other competence areas are Supply web and business development, theses supervisions and RDI-activities.

Kotonen Ulla, DSc (Econ and Bus Adm), is an RDI Director of the Smart Business focus area at Lahti University of Applied Sciences. She has previously worked as an RDI Development Manager at Lahti University of Applied Sciences and FUAS – Federation of Universities of Applied Sciences, as well as a professor of accounting at Lappeenranta University of Technology’s School of Business.

Published: 19.12.2017

Illustration: https://www.flickr.com/photos/susanvg/3382838948 (CC BY-NC-SA)

Reference to this publication

Kuusisto, M. & Kotonen, U. 2017. Improving performance of the SME sector by developing business mentoring in international co-operation. LAMK RDI Journal. [Electronic journal]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2017/12/19/improving-performance-of-the-sme-sector-by-developing-business-mentoring-in-international-co-operation/

Creative Commons -lisenssi

Show Buttons
Hide Buttons