Aihearkisto: Kokeilut, protot ja demot

Pakohuonepeliä peruskoululaisille

Pakohuoneen ideana on sulkea ryhmä ihmisiä huoneeseen tai rakennukseen, josta on tarkoitus päästä ulos erilaisia ongelmia ratkomalla. Oleellista pakohuoneen luomisessa on saada osallistujat uppoutumaan tehtävään. Jotta kyseessä ei ole vain kokoelma pulmia, täytyy huoneen teema ja tarina suunnitella huolella. Hyvässä pakohuoneessa teema ja tehtävät linkittyvät toisiinsa ja osallistuja todella uppoutuu huoneen maailmaan.

Kirjoittajat: Mira Kiuru, Marika Lähdeniemi, Maire Antikainen ja Helena Hatakka

Pakohuonepeli menetelmänä

Pakohuonepelit ovat joukkuepelejä, joissa 2-6 hengen joukkueet yleensä pyrkivät pääsemään ulos lukitusta huoneesta määrätyssä ajassa. Huoneesta ulos päästäkseen on joukkueen yhdessä selvitettävä erilaisia tehtäviä, päätellä oikeita ratkaisuja ja etsiä avaimia ja apuvälineitä. Aikaa on useimmissa kaupallisissa huoneissa 60 minuuttia, mutta tarjolla on myös huoneita jotka ovat lyhyempiä tai pidempiä. Pakohuonepelin yläkäsite on pakopeli, koska pelin voi toteuttaa myös ilman varsinaista huonetta, esimerkiksi ulkona metsässä tai kaupungissa. Sisätiloissa toteutettavissa peleissä pelin kulkua seurataan valvontakameran välityksellä mikä mahdollistaa ohjaajalle peliin puuttumisen ja auttamisen. (Kortesuo 2018.)

Miten pakohuone voisi toimia koululaisilla ja voisiko se toimia viihteellisyyden ja opetuksellisuuden lisäksi luokkaa ryhmäyttävänä toimintana?  Nicholson (2016) on tehnyt ensimmäisiä tutkimuksia pakohuoneiden käytöstä ja Kortesuolta (2018) on ilmestynyt juuri tänä keväänä ensimmäinen suomalainen kirja aiheesta. Kansainvälisesti pakohuoneet ovat suosittuja ja blogipostausten perusteella niitä toteutetaan jo jonkin verran kouluissa ja kirjastoissa etenkin Yhdysvalloissa.

Pakohuonepeli oppilaiden ryhmäytymisen edistäjänä

Ryhmäytymisen tarkoituksena on lisätä ryhmän jäsenten sitoutumista, luottamusta, viihtymistä sekä vahvistaa keskinäistä dialogia. Hyvin ryhmäytynyt ryhmä on toimiva, jolloin sen on myös helpompi päästä tavoitteisiinsa. Toiminnalliset menetelmät kuten esimerkiksi leikit ja pelit toimivat ryhmäyttämisessä hyvin. (Helkama, Liebkind & Myllyniemi 2010, 267–268.) Ryhmässä toimiminen sekä onnistumisen kokemukset vahvistavat luokan yhteishenkeä. Oppilaan kokiessa olevansa osa luokkaa, on sillä positiivinen vaikutus oppilaan fyysiseen terveyteen sekä oppimiseen. Oppilaan itsevarmuus sekä turvallisuuden tunne kasvavat, kun hän voi luokassa olla oma itsensä ja kun hän kokee, että häntä arvostetaan juuri sellaisena, kuin hän on. Ryhmäytymisen peruselementti on turvallisuus, joka syntyy ryhmän keskinäisestä luottamuksesta, hyväksynnästä, sitoutuneisuudesta sekä avoimuudesta. (Markkanen 2012,7.)

Tallgrenin mukaan (2013, 6-7) Luokan ryhmäyttäminen on otollisinta alakouluikäisten kanssa, koska heidän sosiaalisiin suhteisiinsa on mahdollisuus vaikuttaa paremmin, kuin yläkouluikäisten. Tästä syystä pakohuone peli kohdennettiin alakouluikäisille oppilaille. Onnistuneella ryhmäytymisellä on merkityksellinen vaikutus lapsen itsetunnon kehitykselle, kun taas vastaavasti ryhmään kuulumattomalla lapsella on kohonnut riski masennukseen ja ahdistuneisuuteen.  Hyvät kaverisuhteet ja turvallinen ryhmä tukevat oppimista ja vähentävät koulukiusaamista. Oppilas tarvitsee sosiaalisia taitoja päästäkseen osalliseksi ryhmää, minkä vuoksi opettajan kannattaa harjoittaa niitä tietoisesti luokassa. Oppilaan tulisi kyetä ilmaisemaan, havaitsemaan ja säätelemään tunteitaan. Tämän lisäksi hänen pitäisi kyetä kuuntelemaan ja toimimaan rakentavasti vuorovaikutustilanteissa.

Karvamatoa pelastamassa

Tämä pakohuonepeli rakennettiin suositun ja ajankohtaisen Putous-sarjan hahmojen tarinaa hyödyntäen. Ansa Kynttilä on toinen sarjan finaaliin päässeestä hahmoista. Hän on ankara opettajatar joka eikä pidä oppilaistaan vaan unelmoi heidän pois lähettämisestään ja kutsuu heitä pikku idiooteikseen. Ansa hävisi finaalissa Tanhupallolle täpärästi. Pakohuoneen tarinassa Ansa on katkeroitunut Tanhupallolle ja kidnapannut Tanhupallon lemmikin Karvamadon. Oppilaiden tehtävänä on tässä kyseisessä pakohuonepelissä pelastaa Karvamato sillä välin, kun Ansa on pitämässä oppilailleen ruotsin tuntia. Koska pakohuoneella oli sekä pedagoginen että ryhmäyttävä tarkoitus, suunnittelun perustana olivat positiivisen pedagogiikan, elämyspedagogiikan, leikillisen oppimisen ja ryhmäytymisen teoriat. Suunnittelimme tehtävät niin, että mahdollisimman monilla erilaisilla taidoilla oli mahdollista saada onnistumisen kokemuksia, ja olla osana ryhmää arvoitusta ratkaisemassa. Jotta pakohuonetoimintaa voidaan kutsua pedagogiseksi, on suuri merkitys huoneen tapahtumien purulla ja osallistujien oman toiminnan ja kokemusten reflektoimisella.

Pakohuonepelissä oppilaiden onnistumisen kokemukset tehtäviä ratkaistessa olivat merkittävässä roolissa. Ne vahvistivat oppilaiden itsetuntoa ja tukivat luokan ryhmähenkeä. Koulussa toteutettavat pakohuonepelit mahdollistavat myös vuorovaikutustaitojen harjoittelun sekä ryhmähengen vahvistamisen. Hyvillä vuorovaikutustaidoilla ja hyvin ryhmäytyneellä luokalla pystytään osittain ennalta ehkäisemään koulukiusaamista. Kokemusten perusteella pakohuone oli oppilaille mieluista yhteistä tekemistä. ”Oli vielä hauskempaa, kuin olin osannut edes kuvitella” kertoi yksi osallistuneista jälkeenpäin kerätyissä palautteissa.

Tämä artikkeli perustuu opinnäytetyöhön Pelastakaa Karvamato- Pakohuone ryhmäytymisen välineenä alakoulussa. Opinnäytetyössä suunniteltiin ja toteutettiin pakohuone yhdelle alakoulun luokalle. Työelämäyhteistyökumppanina oli Tuusulan kunnan kasvatus- ja sivistystoimi.

Lähteet

Helkama, K., Liebkind, K. & Myllyniemi, R. 2010. Johdatus sosiaalipsykologiaan. Helsinki: Edita Prima Oy.

Kiuru, M. & Lähdeniemi, M. 2018. Pelastakaa Karvamato- Pakohuone ryhmäytymisen välineenä alakoulussa. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaaliala. Lahti.  Laurea ammattikorkeakoulu, sosiaaliala. Hyvinkää. [Viitattu 4.6.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612794

Kortesuo, K. 2018. Pakohuone: suunnittele, toteuta, pakene. Hämeenlinna: Karisto.

Markkanen, E. 2012. Kuulun! Välineitä ryhmän toiminnan tukemiseen. [Verkkodokumentti]. Mannerheimin lastensuojeluliitto. [Viitattu 29.5.2018]. Saatavilla: http://omaoppilaskunta.fi/wp-content/uploads/2014/10/Kuulun-V%C3%A4lineit%C3%A4-ryhm%C3%A4n-toiminnan-tukemiseen.pdf

Nicholson, S. 2016. State on escape: Escape Room Design and Facilities. [Viitattu 27.5.2018.] Saatavissa: http://scottnicholson.com/pubs/stateofescape.pdf

Tallgren, S. 2013. Kaveritaidot kaikille- opas luokanopettajalle. [Verkkodokumentti]. Mannerheimin lastensuojeluliitto. [Viitattu 26.4.2018]. Saatavissa: https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/mllfi/prod/2017/06/30133128/Kaveritaidot-kaikille-luokanopettajan-opas.pdf

Kirjoittajat

Mira Kiuru ja Marika Lähdeniemi ovat valmistuvia sosionomiopiskelijoita. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyönä Laurea ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Maire Antikainen ja Helena Hatakka ovat vastanneet työn ohjauksesta.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/live-escape-game-live-escape-room-1155620/ (CC0)

Julkaistu 7.6.2018

Viittausohje

Kiuru, M. & Lähdeniemi, M. 2018. Pakohuonepeliä peruskoululaisille. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/06/07/pakohuonepelia-peruskoululaisille/

 

#Digimatch – digiosaajien ja osaajien tarvitsijoiden kohtaaminen

Vaatimusten kerääminen ohjelmistoa varten on pohjimmiltaan luovaa toimintaa. Se koetaan herkästi hyvin hallinnolliseksi toimenpiteeksi, mutta käytännössä erilaisten sidosryhmien tarpeiden yhteensovittaminen järkeväksi kokonaisuudeksi vaatii näiden sidosryhmien ymmärtämisen lisäksi joustavaa ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä.

Kirjoittaja: Aki Vainio

Siitä huolimatta, että ohjelmistoalan käytännöt ovat kehittyneet nopeasti, edelleen vain noin kolmannes (32%) projekteista toteutuu, vain murto-osaa toteutetuista toiminnoista (20%) käytetään aktiivisesti ja lähes puolet (40%) toteutetuista toiminnoista jää kokonaan käyttämättä (Davis 2013: 23). Tämä ei ole aivan niin huono juttu kuin voisi kuvitella, koska tavallaan on parempi huomata projekti elinkelvottomaksi kuin toteuttaa se väkisin, mutta nämä luvut paljastavat, että projekteissa tehdään paljon tarpeetonta työtä.

Yksi merkittävä ongelma on se, että analyytikot, jotka tekevät vaatimusmäärittelyjä, eivät osaa luoda dialogia sidosryhmien välille (Davis 2013, 24). Kun kommunikaatio on yksipuolista, eikä kukaan vaihda mielipiteitä rakentavalla tavalla, jää vaatimusmäärittely usein vinoutuneeksi.

Tämän vuoksi ohjelmistokehittäjät pyrkivät löytämään tapoja tuoda loppukäyttäjien mielipiteitä vahvemmin mukaan heti alusta asti. Ketterät projektit lähestyvät tätä käyttämällä tuoteomistajia, joiden tehtävä on osallistua kehitystyöhön projektitiimin osana edustaen loppukäyttäjää, kun kehittäjillä on epäselvyyksiä siitä, mihin heidän pitäisi suunnata aikaansa ja mihin suuntaan ohjelmistoa olisi hyvä kehittää.

Tuoteomistaja ei kuitenkaan välttämättä ole sen paremmassa asemassa kuin analyytikot. Hän on usein loppukäyttäjä, mutta edustaa vain yhtä loppukäyttäjäryhmää. Tuoteomistajasta on ehdottomasti hyötyä prosessissa tuomassa käyttäjänäkökulmaa, mutta hän ei voi lopulta puhua yksin kaikkina sidosryhminä, vaikka hänellä onkin usein vahvempi käsitys kaikkien sidosryhmien tarpeista.

Learning cafe analyysimenetelmänä

Learning cafe tai oppimiskahvila (tunnetaan muualla myös world cafena tai knowledge cafena) on menetelmä, jossa pyritään luomaan ympäristö, jossa on helppo osallistua keskusteluun pitämällä teemojen läpikäynti vapaamuotoisena. Se toteutetaan joukkona pöytiä. Jokaisella pöydällä on oma teemansa, joka on näkökulma tilaisuuden yleisesti jakamaan teemaan, joka esitellään jollain tapaa yhteisesti, jotta se on kaikkien tiedossa. Tästä teemasta huolehtii pöytään sijoitettu vastuuhenkilö. Muut osallistujat siirtyvät pöydästä pöytään tutustuen vuorollaan jokaiseen teemaan ja jakamaan omat ajatuksensa siihen liittyen. Vastuuhenkilö kirjaa ajatukset kaikkien näkyville. (Elliot et al.  2005, 185-195.)

Menetelmän avulla voidaan luoda tietoa hyödyntäen erilaisten ihmisten näkökulmia ja osaamista. Kun ryhmät käsittelevät samoja teemoja vuorotellen, he voivat rakentaa aiempien ryhmien näkemysten päälle jotain uutta omista lähtökohdistaan.

Learning cafe ei ole menetelmä, jota tyypillisesti käytetään vaatimusten kokoamiseen, mutta se soveltuu siihen hyvin, kun ajatuksia kerätään suurelta joukolta ihmisiä. Vaatimuksia kerätään usein erilaisilla brainstorming-menetelmillä ja tavallaan learning cafe on menetelmänä eräänlainen tapa brainstormata, vaikka se ei ehkä rohkaisekaan samalla tavalla erikoisiin ratkaisuihin.

Koska vaatimusten kerääminen on kuitenkin luovaa toimintaa, on hyvä kokeilla erilaisia menetelmiä niiden keräämiseen. Luovuudesta puhuvat asiantuntijat suosivat aina uudenlaisten lähestymistapojen käyttöä, jotta ei aina päädytä samoihin lopputuloksiin, vaan luodaan edellytyksiä siihen, että luodaan jotain aidosti uutta ja erilaista.

#DigiLAHTI ja #DigiMatch

#DigiLAHTI on syksyllä 2017 käynnistynyt hanke, jossa tavoitteena on tehostaa alueen yritysten prosesseja digitaalisin keinoin. Tarkoituksena olisi tuoda yhteen alan osaajia ja tämänkaltaisen osaamisen tarvitsijoita, mutta samalla myös integroida alueen korkeakouluja mukaan, jotta opiskelijoiden osaamista voidaan sekä käyttää hyväksi, että kehittää erilaisissa projekteissa.

Alusta on palvelu, jossa mahdollistetaan muiden palveluntarjoajien kohtaaminen asiakkaiden kanssa. Esimerkiksi AirBnB tarjoaa mahdollisuuden yksityishenkilöille omien asuntojensa vuokraamiseen muiden käyttöön kuin hotellihuoneen. Tyypillisesti alustassa on käyttäjätyyppejä kaksi (em. AirBnB, eBay, Amazon Marketplace) tai kolme (esim. lentokentät, Wolt). #DigiLAHTI on tässä suhteessa erikoinen, koska käyttäjäryhmiä on neljä: yrittäjät, jotka tarvitsevat apua digitalisoitumisen kanssa, yrittäjät, jotka tarjoavat näitä palveluita, opiskelijat, jotka etsivät töitä alalta, ja korkeakoulujen henkilökunnat, jotka voivat käyttää alustaa opiskelijoiden

Koska neljän käyttäjäryhmän tarpeiden hahmottaminen jokaiseen suuntaan on hankalaa, tehtiin vaatimusten kerääminen learning cafena. Osallistujat jaettiin neljään ryhmään heidän lähtökohtiensa pohjalta ja kullekin ryhmälle esitettiin keskustelun pohjaksi kysymyksiä, joiden vastaukset kerättiin yhteiseen digitaaliseen pohjaan.

Kuva 1. Ryhmien näkemykset koottuna (kuva: Aki Vainio)

Ensisijainen havainto workshopista oli kaikkien osapuolien halukkuus tehdä enemmän yhteistyötä, mutta kaikki kaipasivat myös aktiivisuutta tämän asian suhteen muilta osapuolilta. Erityisesti korkeakouluilta toivottiin aloitetta tämän asian suhteen. Muutenkin opettajien rooli fasilitaattoreina korostui.

Yritykset olivat myös hyvin huolissaan siitä, että saavatko oikeanlaista osaamista. Tämän vuoksi he kaipasivat erilaisia mahdollisuuksia testata potentiaalisia työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita esimerkiksi lyhyillä harjoittelujaksoilla tai kurssitöillä. Yritykset toivovat opiskelijoilta myös laaja-alaista osaamista ja halukkuutta opiskella perinteisten alarajojen yli. Digitalisoitumisen alkutaipaleelle toivottiin opasta, joka helpottaisi liikkeelle lähtöä.

Opiskelijat toivoivat, että heidän ajatuksiaan otettaisiin avoimemmin vastaan yritysten puolelta. He kokivat, että heillä on ajankohtaista tietoa ja tuoretta näkökulmaa, jotka voisivat olla arvokkaita lisiä yrityksille. He haluavat myös helpompia kommunikointikanavia yrityksiin ja selkeämpää tietoa yrityksiltä siitä, mitä niissä kaivataan.

Kaikkien näiden näkökulmien sovittaminen yhteen alustaan voi olla haastavaa, mutta vaikka näin ei tapahtuisikaan, on silti tärkeää, että ne nousivat esiin.

Lähteet

Davis, B. 2013. Mastering Software Project Requirements : a framework for successful planning, development & alignment Plantation, FL : J. Ross Publishing.

Elliot, J., Heesterbeek, S., Lukensmeyer, C. J., Slocum, N. 2005. Participatory Methods Toolkit. A practitioners manual. [Verkkodokumentti]. [Brussels] : King Baudouin Foundation / Flemish Institute for Science and Technology Assessment. [Viitattu 15.5.2018]. Saatavissa: https://www.kbs-frb.be/en/Virtual-Library/2006/294864

Kirjoittaja

Aki Vainio on tietojenkäsittelyn lehtori Lahden ammattikorkeakoulun Liiketalouden ja matkailun alalla. Omasta introversiostaan huolimatta hän pitää ohjelmistotekniikan avoimempaa linjaa hyvänä asiana.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/wood-aerial-background-beverage-3157395/ (CC0)

Viittausohje

Vainio, A.  2018. #Digimatch – digiosaajien ja osaajien tarvitsijoiden kohtaaminen. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/05/24/digimatch-digiosaajien-ja-osaajien-tarvitsijoiden-kohtaaminen/

Verkko-opetusta 3D-suunnittelun automatisointiin

Verkko-opiskelusta on tullut digitalisoitumisen myötä jatkuvasti kasvava trendi. Yhä useampi oppilaitos pyrkii hyödyntämään entistä enemmän verkon kautta tapahtuvaa opiskelua. Verkko-opinnot mahdollistavat opiskelijoiden ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun. Artikkelissa tutustutaan suunnittelun automatisointiin ja siihen keskittyvään verkkokurssiin, joka toteutettiin osana LAMKn kone- ja tuotantotekniikan insinöörikoulutusta.

Kirjoittajat: Severi Nenonen, Ari Vesikko ja Lea Heikinheimo

Verkko-opinnoista monipuolisuutta opiskeluun

Verkko-opiskelun perustana toimii verkkopohjainen oppimisympäristö tai www-sivusto, jonka käyttäminen ei vaadi erityisiä tieto- tai viestintäteknisiä taitoja. Kurssin opintomateriaalit löytyvät oppimisympäristöstä, josta opiskelija saa ne haltuunsa milloin tahansa. Vuorovaikutusmahdollisuuksia on olemassa samalla tapaa kuin perinteisessä lähiopetuksessa, mutta verkko-opiskelussa opiskelijalta vaaditaan niiden suhteen aktiivisuutta. Opettajaan tai toisiin opiskelijoihin kontaktin saaminen tai keskusteluihin osallistuminen vaativat opiskelijan läsnäoloa verkossa. Vastapainoksi verkko-opiskelu tarjoaa mahdollisuuden opiskella ajasta tai paikasta riippumattomana. (Opintopolku 2018.)

Verkko-opetustakin tulee kehittää ja esimerkiksi eAMK on ammattikorkeakoulujen, opiskelijoiden ja työelämän sidosryhmien yhteistyönä toteuttama hanke, jolla pyritään uudistamaan toimintatapoja ja oppimista avaamalla yhteistä digitaalista opintotarjontaa kaikille ammattikorkeakouluille. Hanke on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2020 mennessä. Digitaalisten opintojen avulla pyritään mahdollistamaan opiskelijoille ympärivuotiset opiskelumahdollisuudet sekä ristiin opiskelun eri oppilaitosten välillä. Lisäksi hanke mahdollistaa opintopolkujen monipuolistamisen ja opiskeluaikojen lyhentämisen työn uudenlaisen sovittamisen avulla. Näiden avulla pyritään turvaamaan opiskelijoiden parempi työllistettävyys opintojen jälkeen. (eAMK 2018.)

Suunnittelun automatisointi -verkkokurssi

Syksyn 2017 aikana Lahden ammattikorkeakoulun kone- ja tuotantotekniikan neljännen vuoden opiskelijoille tarjottiin mahdollisuutta suorittaa suunnittelun automatisointia käsittelevä verkkokurssi. Verkkokurssi oli rakennettu Älykäs teollisuus ja uudet liiketoimintakonseptit (YAMK) opinnäytetyön osana. Verkkokurssi oli suunnattu SolidWorks-ohjelmistoa käyttäville opiskelijoille, joilla oli jo perusosaamista 3D-mallintamisesta. Kurssin sisällön yhtenä osa-alueena toimi taulukkolaskentaohjelma Excel, jonka avulla luotiin erilaisia käyttöliittymiä, jotka ohjasivat tuotettuja 3D-malleja. Kurssilla hyödynnettiin työelämään sovellettavia esimerkkiharjoituksia, joiden vaativuustaso nousi kurssin edetessä. Palautettavien tehtävien lisäksi opiskelijat toteuttivat kurssin lopputyönä oman suunnitteluautomaattinsa, jossa 3D-kokoonpanoa ja sen osien muuttuvia parametrejä ohjattiin Excel-käyttöliittymän kautta. (Nenonen 2018.)

Verkkokurssin suunnittelijana ja tekijänä toimi LAMKsta valmistunut mekatroniikan insinööri Severi Nenonen, joka on valmistumisen jälkeen työskennellyt erilaisissa suunnittelu-, tuotekehitys- ja projektinhallintatehtävissä yli kymmenelle eri teollisuusyritykselle. Nenonen on erikoistunut varsinkin monipuolisten Excel-taulukoiden tuottamiseen ja niiden hyödyntämiseen 3D-suunnittelun tukena. Eri yritysten parissa toimiessaan Nenonen on huomannut yleisessä Excel-osaamistasossa kehitettävää, minkä vuoksi kurssin harjoituksiinkin on kerätty monia hyödyllisiä Excel-toimintoja.

Kuva 1. Verkkokurssin harjoituksessa luotu Excel-käyttöliittymä. (Kuva: Severi Nenonen)

Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella kurssi osoittautui hyödylliseksi ja toimivaksi verkkototeutukseksi. Verkkokurssi sisälsi paljon uutta asiaa opiskelijoille ja antoi mahdollisuuden kurssin suorittamiseen ajasta ja paikasta riippumatta, kunhan heillä oli käytössään internet-yhteys ja vaadittavat ohjelmistot. Harjoituksia (kuva 1) ja tehtäviä oli mahdollista suorittaa yksin tai ryhmätyöskentelynä muiden opiskelijoiden kanssa. Kurssin osaamistavoitteet keskittyivät suunnittelun automatisoinnin hyödyllisyyden ymmärtämiseen ja taulukkolaskennan hyödyntämiseen osana 3D-suunnittelua. Annetun palautteen perusteella Excel-taulukkolaskennan osuus oli opiskelijoille haastavin, mutta samalla antoisin osuus kurssista. (Nenonen 2018.)

Vahvuutena työelämälähtöisyys

Suunnittelun automatisointiin perehtyvä verkkokurssi on hyvä esimerkki työelämän soveltaviin suunnittelutehtäviin valmistavasta kurssista. Sen sisältöä luodessa on hyödynnetty usean vuoden työkokemusta erilaisten suunnittelutehtävien parissa. Kurssin tarkoituksena on pyrkiä valmistamaan opiskelijoita työelämän haasteisiin sekä saada heidät ajattelemaan erilaisia ja älykkäitä ratkaisumalleja yksinkertaisten ja suuritöisten työvaiheiden nopeuttamiseksi. ”Älykkäitä” 3D-malleja ja taulukkolaskentaa hyödyntäen voidaan uuden kappaleen suunnittelu toteuttaa pelkästään käyttöliittymään syötettäviä arvoja muuttamalla ja päivittämällä ne napin painalluksella 3D-osiin ja -kokoonpanoihin. Näin suunnittelu voidaan toteuttaa murto-osassa siitä ajasta, mitä se muuten vaatisi. Tietenkin käyttöliittymän ja älykkäiden mallien luominen vie aikansa ja vaatii resursseja, mutta kehitystyö maksaa itsensä sitä nopeammin takaisin, mitä enemmän suunnitteluautomaattia käytetään perinteisen suunnittelun sijasta.

Lähteet

eAMK. 2018. Projekti. [Viitattu 24.1.2018]. Saatavissa: http://www.eamk.fi/fi/projekti/

Nenonen, S. 2018. Koulutuspaketin tuottaminen suunnittelun automatisoimiseen. [Verkkodokumentti]. YAMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Älykäs teollisuus ja uudet liiketoimintakonseptit -koulutusohjelma. Lahti. [Viitattu 12.2.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802122357

Opintopolku. 2018. Etä- ja verkko-opetus. [Viitattu 24.1.2018]. Saatavissa: https://opintopolku.fi/wp/aikuiskoulutus/mietitko-aikuiskoulutusta/opiskelumuodot/etaopiskelu-ja-verkko-opiskelu/

Kirjoittajat

Severi Nenonen toimii suunnitteluinsinöörinä ja on YAMK-opiskelija Älykäs teollisuus ja uudet liiketoimintakonseptit -koulutusohjelmassa.

Ari Vesikko toimii lehtorina LAMKissa tekniikan alalla.

Lea Heikinheimo toimii yliopettajana LAMKissa tekniikan alalla.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/blur-breakfast-business-cafe-270691 (CC0)

Julkaistu 14.2.2018

Viittausohje

Severi, N., Vesikko, A. & Heikinheimo, L. 2018. Verkko-opetusta 3D-suunnittelun automatisointiin. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/02/14/verkko-opetusta-3d-suunnittelun-automatisointiin/

Ympäristöjärjestelmän hyödyt ja mahdollisuudet LAMKille

LAMKille rakennetaan ympäristöjärjestelmää. Sen avulla sekä tehostetaan LAMKin myönteisiä ympäristövaikutuksia, kuten ympäristötietoisuuden lisäämistä, että vähennetään haitallisia vaikutuksia, kuten jätteen syntyä. Suoria taloudellisia säästöjä syntyy muun muassa energiankulutuksen ja jätteen synnyn vähentyessä, mutta kokonaisuutena ympäristöjärjestelmän hyödyt ovat monimuotoisemmat.

Kirjoittajat: Niklas Kaikonen ja Sakari Autio

LAMK on merkittävä ympäristövaikuttaja

On selvää, että LAMKin merkittävyys ympäristövaikuttajana on huomattava, vaikka kaikkia vaikutuksia on mahdotonta mitata tai edes arvioida. LAMKin strateginen painoala, kiertotalouden ratkaisut, linjaa TKI –toimintaa, jonka hankkeilla on huomattavia positiivisia ympäristövaikutuksia (LAMK 2018c). Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusalalla koulutetaan ympäristöasiantuntijoita, jotka voivat tehdä suuriakin tekoja kestävän kehityksen edistämiseksi. Kaikkien alojen valittavissa olevalla, LAMKin opettajien ja TKI –henkilöstön yhdessä ideoimalla kiertotalouden väyläopinnoilla, suunnitellaan ratkaisuja aitoihin työelämän kehittämishankkeisiin monialaisissa opiskelijaryhmissä (LAMK 2016).

Ympäristöasiat on otettu huomioon myös kampuskehityksessä. Käyttäjätiedon ja sidosryhmäyhteistyön pohjalta on muodostettu LAMKin arvoihin ja strategiaan perustuvat kampusteesit: vastuullisuus, yhtenäinen kampus, toimintaympäristöön avautuminen, arjen palvelut, joustavuus sekä yhdessä tekeminen (Hyökki 2016). Kampusteesit ovat ohjanneet kampuskehitystä ja vastuullisuus ilmenee kampuksella muun muassa rakennuksen aikaisena, rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmänä, BREEAM:ina, tehokkaan tilankäytön ratkaisuina sekä omana uusiutuvan energian tuotantona. Kampuksen kantavana teemana on myös ajatusmalli, ettei kampus ole koskaan valmis, vaan käyttäjillä on mahdollisuus muokata sitä omia tarpeita vastaaviksi (LAMK 2018a). Tätä tukee myös kehittyvä kiinteistöliiketoimintamalli, jossa kiinteistöpalvelut ovat sitoutuneet jatkuvaan kehittämiseen kiinteistön käyttäjien tarpeiden mukaan.

KUVA 1. Vastuullisuus on yksi kampuskehitystä ohjaavista kampusteeseistä (LAMK 2018a)

Ympäristöjärjestelmällä halutaan tuoda niin jatkuvuutta vastuulliselle kampustoiminnalle, kuin systemaattisuutta LAMKin muille toiminnoille. Se toimii työkaluna järjestelmälliseen ympäristötehokkuuden parantamiseen ja lisää LAMKin uskottavuutta kestävän kehityksen edistäjänä. Ympäristöjärjestelmän kehittämiseksi tehty opinnäytetyö (Kaikonen 2018) on valmistunut, mutta ympäristöjärjestelmän rakennusprosessi jatkuu yhä.

LUT –konserniin liittyminen tuo ympäristöjärjestelmän rakentamisen ajankohtaiseksi. Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT on tunnettu Green Campuksestaan ja he ovat toivoneet LAMKin vievän toimintaansa samaan suuntaan. LUT palkittiin vuonna 2013 korkeakoulujen kansainvälisessä ympäristöverkoston ISCN:n (International Sustainable Campus Network) kilpailussa parhaana yliopistona, Excellence in Campus –kategoriassa (LUT 2018).  Vastaavan tavoittelu ei ole LAMKillekaan utopistinen ajatus uuden kampuksen myötä; monialainen korkeakoulutuksen ja yritysten yhteinen ekosysteemi yhdistettynä tehokkaaseen tilankäyttöön on kansainvälisesti mielenkiintoinen edelläkävijä Euroopassa (LAMK 2018b). Menestys kilpailuissa nostaisi koko LUT-konsernin imagoa kestävän kehityksen suunnan näyttäjänä.

Kokeilukultturia ympäristöasioihin

Korkeakouluilla on merkittävä vastuu kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sen kouluttaessa tulevaisuuden johtajia, päättäjiä ja osaajia. Koska korkeakoulujen tehtävä ja toiminta eivät ole suoraan sidoksissa taloudelliseen tai poliittiseen kehitykseen, niillä on mahdollisuus kokeilla uusia toimintatapoja ja tekniikoita sekä kehittää innovatiivisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin tavalla johon kunnat ja yritykset eivät pysty. Korkeakouluissa kestävä kehitys tulisi ilmetä niin opetuksessa, kuin kampustoiminnoissa. Nämä ovat usein pidetty erillisinä asioina, mutta niiden tulisi täydentää toisiaan. Kampusta tulisi ajatella luokkahuoneena, jossa jokaisen kampustoiminnan osa olisi oppitunti kuinka elää ja työskennellä ympäristönäkökulmat huomioon ottaen. Tämä voi tarkoittaa kulutusmittareiden laittamista julkisille paikoille osoittamaan reaaliaikaisen energian- ja vedenkulutuksen. (International Alliance of Research Universities 2014, 4, 7 – 9, 20.)

Ympäristöjärjestelmä ja ympäristötavoitteiden seuraamiseksi rakennetut mittarit palvelevat koulutusta ja koulutus ympäristöjärjestelmää. Opiskelijaprojekteja voidaan suunnitella edistämään LAMKin ympäristötavoitteita ja samalla mittarit kertovat projektien todelliset vaikutukset. Tulosten ollessa lupaavia, voidaan opiskelijoiden projekteina suunnittelemia ja toteuttamia toimenpiteitä soveltaa laajemmassakin käytössä. Ammattikorkeakouluna LAMKin projektit eroavat yliopistojen projekteista ja kokeilukulttuuria tulisi soveltaa ennakkoluulottomasti myös ympäristöasioissa, antaen mahdollisuus innovatiivisten toimintamallien kokeiluun.

Ympäristötavoitteita edistäviä projekteja voidaan toteuttaa kaikilla koulutusaloilla, mutta ympäristö- ja energiatekniikan koulutukselle sähkönkulutusdata tai aurinkopaneelit sekä niiden sähköntuottomäärät toisivat kaivattua käytännönläheisyyttä alalle. Myös itse ympäristöjärjestelmän ylläpidossa voitaisiin hyödyntää opiskelijoita esimerkiksi sisäisen auditoinnin tekemisessä ja raportoinnissa; Japanin Chiba yliopistossa koko ympäristöjärjestelmä on täysin opiskelijoiden rakentama ja ylläpitämä (ISCN 2018).

Kestävä kehitys ja ympäristöasiat ovat nyt trendissä. Jotta opetuksessa, TKI-toiminnassa ja kampuskehityksessä tehdystä työstä ympäristöasioiden edistämiseksi saataisiin myös imagollinen hyöty, tulee niiden markkinointiin panostaa. LAMKin ympäristöteoista voidaan raportoida kansainvälisiin ympäristöjärjestöihin ja kampuksen ympäristöystävällisyys tulisi tehdä näkyväksi niin ulkoisessa markkinoinnissa, kuin kampuksen jokapäiväisessä elämässä.

Lähteet

Hyökki, S. 2015. LAMKin kampusteesit. [Verkkotallenne]. [Viitattu 16.1.2018]. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=UTrM7znTh8k

ISCN 2018. 2017 Award Winners. [Viitattu 16.1.2018]. Saatavissa: https://www.international-sustainable-campus-network.org/awards/2017-awards

Kaikonen, N. 2018. Ympäristöjärjestelmän kehittäminen – Case: Lahden ammattikorkeakoulu. Lahden ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. [Viitattu 25.1.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801231529

LAMK 2016. Kiertotalouden väyläopinnot käyntiin Lahden ammattikorkeakoulussa. [Viitattu 17.1.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/Ajankohtaista/Sivut/Kiertotalouden-vaylaopinnot-kayntiin-Lahden-ammattikorkeakoulussa.aspx

LAMK 2018a. Edelläkävijäkampus Euroopassa. [Viitattu 16.1.2018]. Saatavissa:   http://www.lamk.fi/SiteCollectionDocuments/lamk_niemicampus_m19_esite.pdf

LAMK 2018b. Kampukset. [Viitattu 18.1.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/lamk-oy/kampuskehitys/Sivut/default.aspx

LAMK 2018c. Painoalalähtöinen TKI-toiminta. [Viitattu 17.1.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/tki-toiminta/painoalalahtoinen-tki-toiminta/Sivut/default.aspx

LUT 2018. Green Campus – Vihreitä edistysaskelia. [Viitattu 16.1.2018]. Saatavissa: https://www.lut.fi/green-campus

Kirjoittajat

Niklas Kaikonen on Lahden ammattikorkeakoulun neljännen vuoden energia- ja ympäristötekniikan opiskelija ja projektityöntekijä.

Sakari Autio on ympäristötekniikan lehtori Lahden ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: Ismo Jakonen. Alkuperäinen kuva saatavissa: https://www.flickr.com/photos/lahti-uas/23626648736/in/album-72157663872413476/. Muokannut Niklas Kaikonen.

Julkaistu 29.1.2018

Viittausohje

Kaikonen N. & Autio S. 2018. Ympäristöjärjestelmän hyödyt ja mahdollisuudet LAMKille. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/29/ymparistojarjestelman-hyodyt-ja-mahdollisuudet-lamkille/

Open Digi Campus Technical Challenges

The Open DigiCampus project  (2017–2018), funded by the KIRA-digi programme, boosts the digitalisation of the built environment and construction sector by creating an open and interoperable information management ecosystem for the built environment. The KIRA-digi programme is the Government’s key programme involving ministries, municipalities and the KIRA forum. The project focuses on digitalisation of the new campus of the Lahti University of Applied Sciences and this article describes the technological challenges of the digicampus.

Authors: Timo Turunen, Satu Hyökki, Hannu Kaikonen & Minna Asplund

Introduction

Lahti University of Applied Sciences has been building a new campus, which is based strongly on future working needs in study, research and administrative work. One starting point is to enable an appropriate and flexible working environment, which is supported by digitalisation. One aim of this is to permit round-the-clock working in the rooms on campus by giving the students a possibility to obtain RFID tags for access to premises.

The Open DigiCampus (2017) project boosts the digitalisation of the new campus by creating an open and interoperable information management ecosystem for the new campus.

Operations on the new campus are concentrated mainly in two locations. The wide campus area and the number of the actions in there gives challenges to handle what happens and where. This makes it necessary to organise the user guidance in the facilities. There is also a need for knowing the utilisation degree of the resources and the locations of different groups and persons. For that reason, there has to be flexible ways to reserve and release the resources always according to the specific needs. It is also important in the future to be able to develop applications, that can make use of the resource and reservation statistics.

To achieve these goals sets technical challenges. Those challenges are presented next, starting from the sub-functions and approaching the big picture.

Architectural overview

First, the architectural overview of the Open Digi Campus Service Environment is presented in Figure 1. The environment is built around the Peppi Ecosystem and its integration parts, the Reservation Integration Point and the Open Data Portal. Then, there are the data source systems: Property Operator and Room Data IoT System. Lastly, there are the Common Digital services in the right part of the figure.

Figure 1.  Open Digi Campus Service Environment – architectural overview.

The more detailed architecture is shown in Figure 2. This gives more technical information on the environment structure.

Peppi Ecosystem

Peppi Ecosystem is the core data warehouse of the Open Digi Campus Service Environment. The resource planning system of Lahti University of Applied Sciences has been implemented using Peppi. It is a common planning system of most Finnish educational organisations.

Peppi serves two interfaces for external services: the open data REST interface for getting data from Peppi and the private SOAP interface for bidirectional data transferring. The users of the interfaces are usually Peppi plugins or external service applications. An example of a Peppi plugin is the tilat.lamk.fi service, and an example of an external service application is the Property Operator Booking Service, which also handles other rooms than Open Digi Campus rooms.

The open data interface is an easy way to get data from Peppi. It is a modern RESTful service, which gives possibilities to use versatile queries for getting the reservation data. It is also a powerful protocol because it uses the internal fast data indexes of Peppi. Therefore, it is used in the tilat.lamk.fi service.

The private SOAP interface is more complex and even more versatile, but also more loading. It handles the data directly in the database of Peppi so it should be used carefully.  The main challenge in using this interface is to take care of the integrity of the database. Therefore, it should be used for only very carefully designed and tested SOAP calls.

Room Data IoT System

Room Data IoT system is another data source for Open Digi Campus Service Environment. It collects information from the room sensors and transmits analysed data to the Reservation Integration Point service. This system is not yet defined very carefully, because it is being researched and piloted in the next few months.

The aim of this system is to get sensor data from the rooms. The data can be something like presence, temperature and concentration of carbon dioxide. The system collects the data from the sensors using embedded computers, which sends the data into the big data cloud service. (Yealamarthi, Aman & Abdelgawad 2017.)

Reservation Integration Point

Reservation Integration Point is the main connection node of the Open Digi Campus Service Environment. It serves interfaces for private bidirectional connections between the Peppi Ecosystem and common digital services like the Room Management service and Property Operator services.

This service gives a modern, safe and standardised RESTful interface instead of Peppi’s carefully used SOAP interface. It also handles the reservation conflicts and rights of the user services, which gives the main challenges for that point.

This service has been made and will be futher developed by the university’s own staff. In the future, the reservation information point can also include the commercial integration hub BizTalk.

Open Data Portal

Open Data Portal is a public connection node between the Peppi Ecosystem and Open Data services. It manages a public open data interface and portal web site. It also gets data from the external open data services and Property Operator data interface and relays them to the external users. Examples of these external open data services can be local weather information, bus schedules, restaurant menus and statistical information of the solar energy system. One challenge is to find a common definition for the RESTful service. It has not yet been defined, but it should be done before the Digital Signage service is implemented. If this service is not ready when it is needed, the Reservation Integration Point can temporarily handle these tasks. Both have the same kind of RESTful service.

Common Digital Services

Common Digital Services are applications that serve public web sites for people who need to see or make resource reservations. Digital Signage, Property Operator, Room Management, Study&Meet, tilat.lamk.fi and Office 365 Outlook are those services. There can also be more if  new needs are found in the future. They can also be merged if it seems to be expedient.

All these services use common Reservation Integration Point to connect to the reservation database. Those services can poll availability of the resources and make new reservations if they have the right to do this and if there is free space for that. They can also even remove their own reservations or, if they have the rights, also remove other users’ reservations.

Digital Signage

One challenge on the real campus is to find places and people. The property surface area is so big and there are a lot of rooms and corridors, so people should be able to locate where they need to be and other people or groups they want to meet. The other challenge is to find places. For that, there is a digital Signage system that uses the Open Data Portal to get information that all groups need to know. Those groups can be students, lecturers, other staff and visitors.

One of the useful properties of the Digital Signage service is to show the way to the target place.  Ten useful capabilities have been found (Penny 2012, 50-51) for interactive wayfinding:

  1. Touchscreens
  2. RFID
  3. Barcode scanners
  4. Multifloor/multiregion services
  5. Conditional formatting
  6. Customised views
  7. Extra information
  8. Emergency procedures
  9. Easy updating
  10. List management

The Digital Signage includes info TV’s, corridor signage displays and so on.

Property Operator

The Property Operator service is one externally administered application in the Open Digit Campus Service Environment. Besides their own external resources, it also handles some hired out campus rooms, such as big auditoriums. Those rooms should be reserved by both this service and the Peppi Ecosystem. This service should work so that it is possible to make a reservation if there is not already a reservation. Peppi has the main priority for those rooms.

This service has not yet been implemented. This will be based on the Study&Meet integration. The main challenges have been solved in that task. Reservation priorities must be handled well so the use of this service works fluently with the Peppi Ecosystem and the other reservations services.

Room Management

Perhaps the most important service of the new Open Digi Campus Service Environment is the Room Management service. This service has not yet been implemented, but it should handle the door displays outside the rooms, give the global web portal for making and viewing reservations and also include a mobile application for common mobile platforms like Android and IOS.

In the market, there are some possible existing applications. It is a challenge to define and choose or develop an appropriate application for this. At Ball State University, they had the same kinds of problems in choosing the best way to get a suitable application, and they chose to  make it themselves. As they scanned the environment, they had a difficult time finding any scheduling software that met most of their needs. Instead, they found systems that were too expensive, too simple, too complex, ran on unsupported platforms, or used unsupported technologies. For these reasons, they decided to build the application they needed to manage their group study rooms. (Faust et al. 2010, 2.)

In the Open Digi Campus Service Environment, the result can be other than described above because the technology has been evolved since.

Study&Meet

The Study&Meet service already exists. It is the first external common digital service in the Open Digi Campus Service Environment. The integration of this service is the base of Reservation Integration Point. The first challenges of this integration point have been detected and solved in this development work.

The half-year future reservations and rooms dedicated for this service are polled once a day using the REST interface of the Reservation Integration Point. This is the main data synchronisation between this service and Peppi’s database. In the day views, the short-term reservations are polled, so the user view shows the live reservation situation. When this service needs to make new reservations, it polls this time window reservation three times to be sure that the space for this reservation is free. Secondly, when it needs to remove an existing reservation, it checks to verify that the reservation owner is this service.

Ultimately, the Reservation Integration Point accepts the creation or removal operations of the service. If the service tries to remove somebody else’s reservation, the integration point denies it.

Tilat.lamk.fi

Tilat.lamk.fi is the first-ever-made service for the Open Digi Campus Service Environment. It is made in the university’s own development staff. Because it is placed into the university’s own environment, it is called the Peppi plugin. This service uses Peppi’s open data interface. The interface has some restrictions, like missing persons in the reservation events. It has, however, been noted that it can live with those restrictions.

If, in the future, it seems necessary to have this now-restricted information, this service should be changed to use the Reservation Integration Point. The integration point can be programmed to handle almost all data fields in Peppi’s database. It can even process some operations that are not possible in Peppi’s native desktops.

This service has shown the principles of how to build interfaces and new services around the Peppi Ecosystem.  Developing this service has presented several technical software challenges, but they have been solved and the service works quite well.

Figure 2. Open Digi Campus Service Environment – advanced architectural overview

Conclusion

There are many parts of the Open Digi Campus Service Environment that exist. However, some parts are still being developed, and to develop these parts sets many challenges, which still have to be solved. The main challenges are in the Room Management Service, the Digital Signage Service and the Room Data IoT System. It also has not yet been defined which information of the room data will be used in the informative resources.

First, the Room Management System should be defined and then ordered. The second priority is to get the Digital Signage Service. At the same time, the university students will develop the Room Data IoT System.

At any rate, the aim is to have the main parts of this environment working when the new campus is started. Secondary parts can be implemented when the campus is open.

References

Faust, B. D. & Hafner, A. W. & Seaton, R. L. 2010. OpenRoom: Making room reservation easy for students and faculty. Code4Lib Journal [Electronic journal]. 01 June 2010, Issue 10. [Cited 12 Sep 2017]. Available at: https://doaj.org/article/f03e86ee6ca54827a209798ccb3ba7e4

Open DigiCampus. 2017. KIRA-digi, Lahti University of University of Applied Sciences. [Cited 9 Dec 2017]. Available at:  http://www.kiradigi.fi/en/3-experiments/ongoing-projects/open-digicampus.html

Penny, Janelle. 2012. Communicate campus-wide with digital signage: boost awareness and broadcast important messages with real-time sign updates. Buildings. Vol. 106 (5), (May 2012), 46-48, 50-51.

Yealamarthi, K. & Aman, Md.S. & Abdelgawad, A. 2017. An Application-Driven Modular IoT Architecture. Wireless Communications and Mobile Computing [Electronic journal]. Volume 2017, Article ID 1350929. [Cited 9 Dec 2017]. Available at: https://doi.org/10.1155/2017/1350929

About the authors

Timo Turunen, Senior Lecturer, Faculty of Technology

Satu Hyökki, Project Director

Hannu Kaikonen, Project Manager

Minna Asplund, Senior Lecturer, Faculty of Technology

Published 20.12.2017

Reference to this publication

Turunen, T., Hyökki, S., Kaikonen, H. & Asplund, M. 2017. Open Digi Campus Technical Challenges. LAMK RDI Journal. [Electronic journal]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2017/12/20/open-digi-campus-technical-challenges

Creative Commons -lisenssi

Show Buttons
Hide Buttons