Aihearkisto: Kokeilut, protot ja demot

Verkko-opetusta 3D-suunnittelun automatisointiin

Verkko-opiskelusta on tullut digitalisoitumisen myötä jatkuvasti kasvava trendi. Yhä useampi oppilaitos pyrkii hyödyntämään entistä enemmän verkon kautta tapahtuvaa opiskelua. Verkko-opinnot mahdollistavat opiskelijoiden ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun. Artikkelissa tutustutaan suunnittelun automatisointiin ja siihen keskittyvään verkkokurssiin, joka toteutettiin osana LAMKn kone- ja tuotantotekniikan insinöörikoulutusta.

Kirjoittajat: Severi Nenonen, Ari Vesikko ja Lea Heikinheimo

Verkko-opinnoista monipuolisuutta opiskeluun

Verkko-opiskelun perustana toimii verkkopohjainen oppimisympäristö tai www-sivusto, jonka käyttäminen ei vaadi erityisiä tieto- tai viestintäteknisiä taitoja. Kurssin opintomateriaalit löytyvät oppimisympäristöstä, josta opiskelija saa ne haltuunsa milloin tahansa. Vuorovaikutusmahdollisuuksia on olemassa samalla tapaa kuin perinteisessä lähiopetuksessa, mutta verkko-opiskelussa opiskelijalta vaaditaan niiden suhteen aktiivisuutta. Opettajaan tai toisiin opiskelijoihin kontaktin saaminen tai keskusteluihin osallistuminen vaativat opiskelijan läsnäoloa verkossa. Vastapainoksi verkko-opiskelu tarjoaa mahdollisuuden opiskella ajasta tai paikasta riippumattomana. (Opintopolku 2018.)

Verkko-opetustakin tulee kehittää ja esimerkiksi eAMK on ammattikorkeakoulujen, opiskelijoiden ja työelämän sidosryhmien yhteistyönä toteuttama hanke, jolla pyritään uudistamaan toimintatapoja ja oppimista avaamalla yhteistä digitaalista opintotarjontaa kaikille ammattikorkeakouluille. Hanke on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2020 mennessä. Digitaalisten opintojen avulla pyritään mahdollistamaan opiskelijoille ympärivuotiset opiskelumahdollisuudet sekä ristiin opiskelun eri oppilaitosten välillä. Lisäksi hanke mahdollistaa opintopolkujen monipuolistamisen ja opiskeluaikojen lyhentämisen työn uudenlaisen sovittamisen avulla. Näiden avulla pyritään turvaamaan opiskelijoiden parempi työllistettävyys opintojen jälkeen. (eAMK 2018.)

Suunnittelun automatisointi -verkkokurssi

Syksyn 2017 aikana Lahden ammattikorkeakoulun kone- ja tuotantotekniikan neljännen vuoden opiskelijoille tarjottiin mahdollisuutta suorittaa suunnittelun automatisointia käsittelevä verkkokurssi. Verkkokurssi oli rakennettu Älykäs teollisuus ja uudet liiketoimintakonseptit (YAMK) opinnäytetyön osana. Verkkokurssi oli suunnattu SolidWorks-ohjelmistoa käyttäville opiskelijoille, joilla oli jo perusosaamista 3D-mallintamisesta. Kurssin sisällön yhtenä osa-alueena toimi taulukkolaskentaohjelma Excel, jonka avulla luotiin erilaisia käyttöliittymiä, jotka ohjasivat tuotettuja 3D-malleja. Kurssilla hyödynnettiin työelämään sovellettavia esimerkkiharjoituksia, joiden vaativuustaso nousi kurssin edetessä. Palautettavien tehtävien lisäksi opiskelijat toteuttivat kurssin lopputyönä oman suunnitteluautomaattinsa, jossa 3D-kokoonpanoa ja sen osien muuttuvia parametrejä ohjattiin Excel-käyttöliittymän kautta. (Nenonen 2018.)

Verkkokurssin suunnittelijana ja tekijänä toimi LAMKsta valmistunut mekatroniikan insinööri Severi Nenonen, joka on valmistumisen jälkeen työskennellyt erilaisissa suunnittelu-, tuotekehitys- ja projektinhallintatehtävissä yli kymmenelle eri teollisuusyritykselle. Nenonen on erikoistunut varsinkin monipuolisten Excel-taulukoiden tuottamiseen ja niiden hyödyntämiseen 3D-suunnittelun tukena. Eri yritysten parissa toimiessaan Nenonen on huomannut yleisessä Excel-osaamistasossa kehitettävää, minkä vuoksi kurssin harjoituksiinkin on kerätty monia hyödyllisiä Excel-toimintoja.

Kuva 1. Verkkokurssin harjoituksessa luotu Excel-käyttöliittymä. (Kuva: Severi Nenonen)

Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella kurssi osoittautui hyödylliseksi ja toimivaksi verkkototeutukseksi. Verkkokurssi sisälsi paljon uutta asiaa opiskelijoille ja antoi mahdollisuuden kurssin suorittamiseen ajasta ja paikasta riippumatta, kunhan heillä oli käytössään internet-yhteys ja vaadittavat ohjelmistot. Harjoituksia (kuva 1) ja tehtäviä oli mahdollista suorittaa yksin tai ryhmätyöskentelynä muiden opiskelijoiden kanssa. Kurssin osaamistavoitteet keskittyivät suunnittelun automatisoinnin hyödyllisyyden ymmärtämiseen ja taulukkolaskennan hyödyntämiseen osana 3D-suunnittelua. Annetun palautteen perusteella Excel-taulukkolaskennan osuus oli opiskelijoille haastavin, mutta samalla antoisin osuus kurssista. (Nenonen 2018.)

Vahvuutena työelämälähtöisyys

Suunnittelun automatisointiin perehtyvä verkkokurssi on hyvä esimerkki työelämän soveltaviin suunnittelutehtäviin valmistavasta kurssista. Sen sisältöä luodessa on hyödynnetty usean vuoden työkokemusta erilaisten suunnittelutehtävien parissa. Kurssin tarkoituksena on pyrkiä valmistamaan opiskelijoita työelämän haasteisiin sekä saada heidät ajattelemaan erilaisia ja älykkäitä ratkaisumalleja yksinkertaisten ja suuritöisten työvaiheiden nopeuttamiseksi. ”Älykkäitä” 3D-malleja ja taulukkolaskentaa hyödyntäen voidaan uuden kappaleen suunnittelu toteuttaa pelkästään käyttöliittymään syötettäviä arvoja muuttamalla ja päivittämällä ne napin painalluksella 3D-osiin ja -kokoonpanoihin. Näin suunnittelu voidaan toteuttaa murto-osassa siitä ajasta, mitä se muuten vaatisi. Tietenkin käyttöliittymän ja älykkäiden mallien luominen vie aikansa ja vaatii resursseja, mutta kehitystyö maksaa itsensä sitä nopeammin takaisin, mitä enemmän suunnitteluautomaattia käytetään perinteisen suunnittelun sijasta.

Lähteet

eAMK. 2018. Projekti. [Viitattu 24.1.2018]. Saatavissa: http://www.eamk.fi/fi/projekti/

Nenonen, S. 2018. Koulutuspaketin tuottaminen suunnittelun automatisoimiseen. [Verkkodokumentti]. YAMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Älykäs teollisuus ja uudet liiketoimintakonseptit -koulutusohjelma. Lahti. [Viitattu 12.2.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802122357

Opintopolku. 2018. Etä- ja verkko-opetus. [Viitattu 24.1.2018]. Saatavissa: https://opintopolku.fi/wp/aikuiskoulutus/mietitko-aikuiskoulutusta/opiskelumuodot/etaopiskelu-ja-verkko-opiskelu/

Kirjoittajat

Severi Nenonen toimii suunnitteluinsinöörinä ja on YAMK-opiskelija Älykäs teollisuus ja uudet liiketoimintakonseptit -koulutusohjelmassa.

Ari Vesikko toimii lehtorina LAMKissa tekniikan alalla.

Lea Heikinheimo toimii yliopettajana LAMKissa tekniikan alalla.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/blur-breakfast-business-cafe-270691 (CC0)

Julkaistu 14.2.2018

Viittausohje

Severi, N., Vesikko, A. & Heikinheimo, L. 2018. Verkko-opetusta 3D-suunnittelun automatisointiin. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/02/14/verkko-opetusta-3d-suunnittelun-automatisointiin/

Ympäristöjärjestelmän hyödyt ja mahdollisuudet LAMKille

LAMKille rakennetaan ympäristöjärjestelmää. Sen avulla sekä tehostetaan LAMKin myönteisiä ympäristövaikutuksia, kuten ympäristötietoisuuden lisäämistä, että vähennetään haitallisia vaikutuksia, kuten jätteen syntyä. Suoria taloudellisia säästöjä syntyy muun muassa energiankulutuksen ja jätteen synnyn vähentyessä, mutta kokonaisuutena ympäristöjärjestelmän hyödyt ovat monimuotoisemmat.

Kirjoittajat: Niklas Kaikonen ja Sakari Autio

LAMK on merkittävä ympäristövaikuttaja

On selvää, että LAMKin merkittävyys ympäristövaikuttajana on huomattava, vaikka kaikkia vaikutuksia on mahdotonta mitata tai edes arvioida. LAMKin strateginen painoala, kiertotalouden ratkaisut, linjaa TKI –toimintaa, jonka hankkeilla on huomattavia positiivisia ympäristövaikutuksia (LAMK 2018c). Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusalalla koulutetaan ympäristöasiantuntijoita, jotka voivat tehdä suuriakin tekoja kestävän kehityksen edistämiseksi. Kaikkien alojen valittavissa olevalla, LAMKin opettajien ja TKI –henkilöstön yhdessä ideoimalla kiertotalouden väyläopinnoilla, suunnitellaan ratkaisuja aitoihin työelämän kehittämishankkeisiin monialaisissa opiskelijaryhmissä (LAMK 2016).

Ympäristöasiat on otettu huomioon myös kampuskehityksessä. Käyttäjätiedon ja sidosryhmäyhteistyön pohjalta on muodostettu LAMKin arvoihin ja strategiaan perustuvat kampusteesit: vastuullisuus, yhtenäinen kampus, toimintaympäristöön avautuminen, arjen palvelut, joustavuus sekä yhdessä tekeminen (Hyökki 2016). Kampusteesit ovat ohjanneet kampuskehitystä ja vastuullisuus ilmenee kampuksella muun muassa rakennuksen aikaisena, rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmänä, BREEAM:ina, tehokkaan tilankäytön ratkaisuina sekä omana uusiutuvan energian tuotantona. Kampuksen kantavana teemana on myös ajatusmalli, ettei kampus ole koskaan valmis, vaan käyttäjillä on mahdollisuus muokata sitä omia tarpeita vastaaviksi (LAMK 2018a). Tätä tukee myös kehittyvä kiinteistöliiketoimintamalli, jossa kiinteistöpalvelut ovat sitoutuneet jatkuvaan kehittämiseen kiinteistön käyttäjien tarpeiden mukaan.

KUVA 1. Vastuullisuus on yksi kampuskehitystä ohjaavista kampusteeseistä (LAMK 2018a)

Ympäristöjärjestelmällä halutaan tuoda niin jatkuvuutta vastuulliselle kampustoiminnalle, kuin systemaattisuutta LAMKin muille toiminnoille. Se toimii työkaluna järjestelmälliseen ympäristötehokkuuden parantamiseen ja lisää LAMKin uskottavuutta kestävän kehityksen edistäjänä. Ympäristöjärjestelmän kehittämiseksi tehty opinnäytetyö (Kaikonen 2018) on valmistunut, mutta ympäristöjärjestelmän rakennusprosessi jatkuu yhä.

LUT –konserniin liittyminen tuo ympäristöjärjestelmän rakentamisen ajankohtaiseksi. Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT on tunnettu Green Campuksestaan ja he ovat toivoneet LAMKin vievän toimintaansa samaan suuntaan. LUT palkittiin vuonna 2013 korkeakoulujen kansainvälisessä ympäristöverkoston ISCN:n (International Sustainable Campus Network) kilpailussa parhaana yliopistona, Excellence in Campus –kategoriassa (LUT 2018).  Vastaavan tavoittelu ei ole LAMKillekaan utopistinen ajatus uuden kampuksen myötä; monialainen korkeakoulutuksen ja yritysten yhteinen ekosysteemi yhdistettynä tehokkaaseen tilankäyttöön on kansainvälisesti mielenkiintoinen edelläkävijä Euroopassa (LAMK 2018b). Menestys kilpailuissa nostaisi koko LUT-konsernin imagoa kestävän kehityksen suunnan näyttäjänä.

Kokeilukultturia ympäristöasioihin

Korkeakouluilla on merkittävä vastuu kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sen kouluttaessa tulevaisuuden johtajia, päättäjiä ja osaajia. Koska korkeakoulujen tehtävä ja toiminta eivät ole suoraan sidoksissa taloudelliseen tai poliittiseen kehitykseen, niillä on mahdollisuus kokeilla uusia toimintatapoja ja tekniikoita sekä kehittää innovatiivisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin tavalla johon kunnat ja yritykset eivät pysty. Korkeakouluissa kestävä kehitys tulisi ilmetä niin opetuksessa, kuin kampustoiminnoissa. Nämä ovat usein pidetty erillisinä asioina, mutta niiden tulisi täydentää toisiaan. Kampusta tulisi ajatella luokkahuoneena, jossa jokaisen kampustoiminnan osa olisi oppitunti kuinka elää ja työskennellä ympäristönäkökulmat huomioon ottaen. Tämä voi tarkoittaa kulutusmittareiden laittamista julkisille paikoille osoittamaan reaaliaikaisen energian- ja vedenkulutuksen. (International Alliance of Research Universities 2014, 4, 7 – 9, 20.)

Ympäristöjärjestelmä ja ympäristötavoitteiden seuraamiseksi rakennetut mittarit palvelevat koulutusta ja koulutus ympäristöjärjestelmää. Opiskelijaprojekteja voidaan suunnitella edistämään LAMKin ympäristötavoitteita ja samalla mittarit kertovat projektien todelliset vaikutukset. Tulosten ollessa lupaavia, voidaan opiskelijoiden projekteina suunnittelemia ja toteuttamia toimenpiteitä soveltaa laajemmassakin käytössä. Ammattikorkeakouluna LAMKin projektit eroavat yliopistojen projekteista ja kokeilukulttuuria tulisi soveltaa ennakkoluulottomasti myös ympäristöasioissa, antaen mahdollisuus innovatiivisten toimintamallien kokeiluun.

Ympäristötavoitteita edistäviä projekteja voidaan toteuttaa kaikilla koulutusaloilla, mutta ympäristö- ja energiatekniikan koulutukselle sähkönkulutusdata tai aurinkopaneelit sekä niiden sähköntuottomäärät toisivat kaivattua käytännönläheisyyttä alalle. Myös itse ympäristöjärjestelmän ylläpidossa voitaisiin hyödyntää opiskelijoita esimerkiksi sisäisen auditoinnin tekemisessä ja raportoinnissa; Japanin Chiba yliopistossa koko ympäristöjärjestelmä on täysin opiskelijoiden rakentama ja ylläpitämä (ISCN 2018).

Kestävä kehitys ja ympäristöasiat ovat nyt trendissä. Jotta opetuksessa, TKI-toiminnassa ja kampuskehityksessä tehdystä työstä ympäristöasioiden edistämiseksi saataisiin myös imagollinen hyöty, tulee niiden markkinointiin panostaa. LAMKin ympäristöteoista voidaan raportoida kansainvälisiin ympäristöjärjestöihin ja kampuksen ympäristöystävällisyys tulisi tehdä näkyväksi niin ulkoisessa markkinoinnissa, kuin kampuksen jokapäiväisessä elämässä.

Lähteet

Hyökki, S. 2015. LAMKin kampusteesit. [Verkkotallenne]. [Viitattu 16.1.2018]. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=UTrM7znTh8k

ISCN 2018. 2017 Award Winners. [Viitattu 16.1.2018]. Saatavissa: https://www.international-sustainable-campus-network.org/awards/2017-awards

Kaikonen, N. 2018. Ympäristöjärjestelmän kehittäminen – Case: Lahden ammattikorkeakoulu. Lahden ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. [Viitattu 25.1.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801231529

LAMK 2016. Kiertotalouden väyläopinnot käyntiin Lahden ammattikorkeakoulussa. [Viitattu 17.1.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/Ajankohtaista/Sivut/Kiertotalouden-vaylaopinnot-kayntiin-Lahden-ammattikorkeakoulussa.aspx

LAMK 2018a. Edelläkävijäkampus Euroopassa. [Viitattu 16.1.2018]. Saatavissa:   http://www.lamk.fi/SiteCollectionDocuments/lamk_niemicampus_m19_esite.pdf

LAMK 2018b. Kampukset. [Viitattu 18.1.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/lamk-oy/kampuskehitys/Sivut/default.aspx

LAMK 2018c. Painoalalähtöinen TKI-toiminta. [Viitattu 17.1.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/tki-toiminta/painoalalahtoinen-tki-toiminta/Sivut/default.aspx

LUT 2018. Green Campus – Vihreitä edistysaskelia. [Viitattu 16.1.2018]. Saatavissa: https://www.lut.fi/green-campus

Kirjoittajat

Niklas Kaikonen on Lahden ammattikorkeakoulun neljännen vuoden energia- ja ympäristötekniikan opiskelija ja projektityöntekijä.

Sakari Autio on ympäristötekniikan lehtori Lahden ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: Ismo Jakonen. Alkuperäinen kuva saatavissa: https://www.flickr.com/photos/lahti-uas/23626648736/in/album-72157663872413476/. Muokannut Niklas Kaikonen.

Julkaistu 29.1.2018

Viittausohje

Kaikonen N. & Autio S. 2018. Ympäristöjärjestelmän hyödyt ja mahdollisuudet LAMKille. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/29/ymparistojarjestelman-hyodyt-ja-mahdollisuudet-lamkille/

Open Digi Campus Technical Challenges

The Open DigiCampus project  (2017–2018), funded by the KIRA-digi programme, boosts the digitalisation of the built environment and construction sector by creating an open and interoperable information management ecosystem for the built environment. The KIRA-digi programme is the Government’s key programme involving ministries, municipalities and the KIRA forum. The project focuses on digitalisation of the new campus of the Lahti University of Applied Sciences and this article describes the technological challenges of the digicampus.

Authors: Timo Turunen, Satu Hyökki, Hannu Kaikonen & Minna Asplund

Introduction

Lahti University of Applied Sciences has been building a new campus, which is based strongly on future working needs in study, research and administrative work. One starting point is to enable an appropriate and flexible working environment, which is supported by digitalisation. One aim of this is to permit round-the-clock working in the rooms on campus by giving the students a possibility to obtain RFID tags for access to premises.

The Open DigiCampus (2017) project boosts the digitalisation of the new campus by creating an open and interoperable information management ecosystem for the new campus.

Operations on the new campus are concentrated mainly in two locations. The wide campus area and the number of the actions in there gives challenges to handle what happens and where. This makes it necessary to organise the user guidance in the facilities. There is also a need for knowing the utilisation degree of the resources and the locations of different groups and persons. For that reason, there has to be flexible ways to reserve and release the resources always according to the specific needs. It is also important in the future to be able to develop applications, that can make use of the resource and reservation statistics.

To achieve these goals sets technical challenges. Those challenges are presented next, starting from the sub-functions and approaching the big picture.

Architectural overview

First, the architectural overview of the Open Digi Campus Service Environment is presented in Figure 1. The environment is built around the Peppi Ecosystem and its integration parts, the Reservation Integration Point and the Open Data Portal. Then, there are the data source systems: Property Operator and Room Data IoT System. Lastly, there are the Common Digital services in the right part of the figure.

Figure 1.  Open Digi Campus Service Environment – architectural overview.

The more detailed architecture is shown in Figure 2. This gives more technical information on the environment structure.

Peppi Ecosystem

Peppi Ecosystem is the core data warehouse of the Open Digi Campus Service Environment. The resource planning system of Lahti University of Applied Sciences has been implemented using Peppi. It is a common planning system of most Finnish educational organisations.

Peppi serves two interfaces for external services: the open data REST interface for getting data from Peppi and the private SOAP interface for bidirectional data transferring. The users of the interfaces are usually Peppi plugins or external service applications. An example of a Peppi plugin is the tilat.lamk.fi service, and an example of an external service application is the Property Operator Booking Service, which also handles other rooms than Open Digi Campus rooms.

The open data interface is an easy way to get data from Peppi. It is a modern RESTful service, which gives possibilities to use versatile queries for getting the reservation data. It is also a powerful protocol because it uses the internal fast data indexes of Peppi. Therefore, it is used in the tilat.lamk.fi service.

The private SOAP interface is more complex and even more versatile, but also more loading. It handles the data directly in the database of Peppi so it should be used carefully.  The main challenge in using this interface is to take care of the integrity of the database. Therefore, it should be used for only very carefully designed and tested SOAP calls.

Room Data IoT System

Room Data IoT system is another data source for Open Digi Campus Service Environment. It collects information from the room sensors and transmits analysed data to the Reservation Integration Point service. This system is not yet defined very carefully, because it is being researched and piloted in the next few months.

The aim of this system is to get sensor data from the rooms. The data can be something like presence, temperature and concentration of carbon dioxide. The system collects the data from the sensors using embedded computers, which sends the data into the big data cloud service. (Yealamarthi, Aman & Abdelgawad 2017.)

Reservation Integration Point

Reservation Integration Point is the main connection node of the Open Digi Campus Service Environment. It serves interfaces for private bidirectional connections between the Peppi Ecosystem and common digital services like the Room Management service and Property Operator services.

This service gives a modern, safe and standardised RESTful interface instead of Peppi’s carefully used SOAP interface. It also handles the reservation conflicts and rights of the user services, which gives the main challenges for that point.

This service has been made and will be futher developed by the university’s own staff. In the future, the reservation information point can also include the commercial integration hub BizTalk.

Open Data Portal

Open Data Portal is a public connection node between the Peppi Ecosystem and Open Data services. It manages a public open data interface and portal web site. It also gets data from the external open data services and Property Operator data interface and relays them to the external users. Examples of these external open data services can be local weather information, bus schedules, restaurant menus and statistical information of the solar energy system. One challenge is to find a common definition for the RESTful service. It has not yet been defined, but it should be done before the Digital Signage service is implemented. If this service is not ready when it is needed, the Reservation Integration Point can temporarily handle these tasks. Both have the same kind of RESTful service.

Common Digital Services

Common Digital Services are applications that serve public web sites for people who need to see or make resource reservations. Digital Signage, Property Operator, Room Management, Study&Meet, tilat.lamk.fi and Office 365 Outlook are those services. There can also be more if  new needs are found in the future. They can also be merged if it seems to be expedient.

All these services use common Reservation Integration Point to connect to the reservation database. Those services can poll availability of the resources and make new reservations if they have the right to do this and if there is free space for that. They can also even remove their own reservations or, if they have the rights, also remove other users’ reservations.

Digital Signage

One challenge on the real campus is to find places and people. The property surface area is so big and there are a lot of rooms and corridors, so people should be able to locate where they need to be and other people or groups they want to meet. The other challenge is to find places. For that, there is a digital Signage system that uses the Open Data Portal to get information that all groups need to know. Those groups can be students, lecturers, other staff and visitors.

One of the useful properties of the Digital Signage service is to show the way to the target place.  Ten useful capabilities have been found (Penny 2012, 50-51) for interactive wayfinding:

  1. Touchscreens
  2. RFID
  3. Barcode scanners
  4. Multifloor/multiregion services
  5. Conditional formatting
  6. Customised views
  7. Extra information
  8. Emergency procedures
  9. Easy updating
  10. List management

The Digital Signage includes info TV’s, corridor signage displays and so on.

Property Operator

The Property Operator service is one externally administered application in the Open Digit Campus Service Environment. Besides their own external resources, it also handles some hired out campus rooms, such as big auditoriums. Those rooms should be reserved by both this service and the Peppi Ecosystem. This service should work so that it is possible to make a reservation if there is not already a reservation. Peppi has the main priority for those rooms.

This service has not yet been implemented. This will be based on the Study&Meet integration. The main challenges have been solved in that task. Reservation priorities must be handled well so the use of this service works fluently with the Peppi Ecosystem and the other reservations services.

Room Management

Perhaps the most important service of the new Open Digi Campus Service Environment is the Room Management service. This service has not yet been implemented, but it should handle the door displays outside the rooms, give the global web portal for making and viewing reservations and also include a mobile application for common mobile platforms like Android and IOS.

In the market, there are some possible existing applications. It is a challenge to define and choose or develop an appropriate application for this. At Ball State University, they had the same kinds of problems in choosing the best way to get a suitable application, and they chose to  make it themselves. As they scanned the environment, they had a difficult time finding any scheduling software that met most of their needs. Instead, they found systems that were too expensive, too simple, too complex, ran on unsupported platforms, or used unsupported technologies. For these reasons, they decided to build the application they needed to manage their group study rooms. (Faust et al. 2010, 2.)

In the Open Digi Campus Service Environment, the result can be other than described above because the technology has been evolved since.

Study&Meet

The Study&Meet service already exists. It is the first external common digital service in the Open Digi Campus Service Environment. The integration of this service is the base of Reservation Integration Point. The first challenges of this integration point have been detected and solved in this development work.

The half-year future reservations and rooms dedicated for this service are polled once a day using the REST interface of the Reservation Integration Point. This is the main data synchronisation between this service and Peppi’s database. In the day views, the short-term reservations are polled, so the user view shows the live reservation situation. When this service needs to make new reservations, it polls this time window reservation three times to be sure that the space for this reservation is free. Secondly, when it needs to remove an existing reservation, it checks to verify that the reservation owner is this service.

Ultimately, the Reservation Integration Point accepts the creation or removal operations of the service. If the service tries to remove somebody else’s reservation, the integration point denies it.

Tilat.lamk.fi

Tilat.lamk.fi is the first-ever-made service for the Open Digi Campus Service Environment. It is made in the university’s own development staff. Because it is placed into the university’s own environment, it is called the Peppi plugin. This service uses Peppi’s open data interface. The interface has some restrictions, like missing persons in the reservation events. It has, however, been noted that it can live with those restrictions.

If, in the future, it seems necessary to have this now-restricted information, this service should be changed to use the Reservation Integration Point. The integration point can be programmed to handle almost all data fields in Peppi’s database. It can even process some operations that are not possible in Peppi’s native desktops.

This service has shown the principles of how to build interfaces and new services around the Peppi Ecosystem.  Developing this service has presented several technical software challenges, but they have been solved and the service works quite well.

Figure 2. Open Digi Campus Service Environment – advanced architectural overview

Conclusion

There are many parts of the Open Digi Campus Service Environment that exist. However, some parts are still being developed, and to develop these parts sets many challenges, which still have to be solved. The main challenges are in the Room Management Service, the Digital Signage Service and the Room Data IoT System. It also has not yet been defined which information of the room data will be used in the informative resources.

First, the Room Management System should be defined and then ordered. The second priority is to get the Digital Signage Service. At the same time, the university students will develop the Room Data IoT System.

At any rate, the aim is to have the main parts of this environment working when the new campus is started. Secondary parts can be implemented when the campus is open.

References

Faust, B. D. & Hafner, A. W. & Seaton, R. L. 2010. OpenRoom: Making room reservation easy for students and faculty. Code4Lib Journal [Electronic journal]. 01 June 2010, Issue 10. [Cited 12 Sep 2017]. Available at: https://doaj.org/article/f03e86ee6ca54827a209798ccb3ba7e4

Open DigiCampus. 2017. KIRA-digi, Lahti University of University of Applied Sciences. [Cited 9 Dec 2017]. Available at:  http://www.kiradigi.fi/en/3-experiments/ongoing-projects/open-digicampus.html

Penny, Janelle. 2012. Communicate campus-wide with digital signage: boost awareness and broadcast important messages with real-time sign updates. Buildings. Vol. 106 (5), (May 2012), 46-48, 50-51.

Yealamarthi, K. & Aman, Md.S. & Abdelgawad, A. 2017. An Application-Driven Modular IoT Architecture. Wireless Communications and Mobile Computing [Electronic journal]. Volume 2017, Article ID 1350929. [Cited 9 Dec 2017]. Available at: https://doi.org/10.1155/2017/1350929

About the authors

Timo Turunen, Senior Lecturer, Faculty of Technology

Satu Hyökki, Project Director

Hannu Kaikonen, Project Manager

Minna Asplund, Senior Lecturer, Faculty of Technology

Published 20.12.2017

Reference to this publication

Turunen, T., Hyökki, S., Kaikonen, H. & Asplund, M. 2017. Open Digi Campus Technical Challenges. LAMK RDI Journal. [Electronic journal]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2017/12/20/open-digi-campus-technical-challenges

Creative Commons -lisenssi

Kokemuksia vaatteiden ja kenkien korjauspalvelupilotista: 10 ohjetta korjauspalveluiden perustajalle

Lahden Ammattikorkeakoulun Kiertotalousväylän projektitiimi toteutti Koko Lahen Korjaamo -nimisen korjauspalvelupilotin syksyllä 2017. Korjauspalvelupilotin tavoitteena oli luoda ”yhden luukun” vaatteiden ja kenkien korjauspalvelukokeilu, joka olisi toiminnassa muutaman viikon. ”Yhdellä luukulla” tarkoitetaan palvelua, jossa tarjotaan kuluttajalle helposti saavutettava paikka, jonne korjattavat tavarat voi viedä ja josta ne voi noutaa. Projektin toimeksiantajana toimi LAMK:n Kiertoliike – Päijät-Hämeen kiertotalousmalli ja uudet liiketoimintamahdollisuudet -projekti.

Kirjoittajat: Kaisa Tuominen, Riina Töyräs, Aku Alasippola, Sakari Tojkander, Tuukka Helminen & Sakari Autio

1. Etsi motivoitunut, moniosaava tiimi

Projektityöntekijöitä kiinnosti korjauspalvelupilotin konkreettisuus sekä tietynlainen uutuus – tällaista palvelua ei ole ennen ollut, ja tiimiläisiä kiinnosti päästä kehittämään tätä konkreettista palvelua. Ottakaa sihteeri pankista – hänellä on vuosien asiakaspalvelu- ja tilannetajukokemus muun muassa yhteistyökumppaneiden kontaktipinnassa. Projektipäälliköksi on hyvä valita mukava, helposti lähestyttävä ja aina tavoitettavissa oleva nuori ja oppimisenjanoinen henkilö. Hyvät projektityöntekijät avaavat suunsa, sulkevat suunsa, kun muut puhuvat ja ottavat omatoimisesti vastuuta osaamisensa perusteella. Pakkaa on hyvä sekoittaa vielä yhdellä kiertotaloudelle omistautuneelle sparraajalle, joka maadoittaa ja tuo projektiin realiteetin, kun hätä on suurin.

Kuva 1. Projektitiimi löi päänsä yhteen ja rakensi korkeimman spagettitornin Kiertotalousväylän aluksi. Kuvaaja: Sakari Tojkander

2. Selvitä mihin toimivaltuutesi yltää

Ylimääräisen ja turhan työn välttämiseksi ota jo aluksi selvää, mikä on roolisi projektissa. Mikäli tehtävänannossa sinulle annetaan tehtäväksi ”toteutus”, selvitä toimeksiantajasi kanssa, mitä hän konkreettisesti haluaa tiimin tekevän, ja mihin kaikkeen tiimillä on esimerkiksi allekirjoitusoikeus.

3. Tee tuoterajaus

Tuoterajaukseen johtaa tuotteiden erilaiset kuljetus- varastointi- ja tietosuojatarpeet. Huomionarvoista on myös korjattavien tuotteiden yleisyys ja katerakenne. Tässä korjauspalvelupilotissa ei yritetty haukata liian isoa palaa kakusta, vaan korjattavat tuotteet rajattiin tekstiileihin ja kenkiin: helposti kuljetettavissa olevia pieniä tuotteita, joille Lahden ympäristökylän kyselyn mukaan löytyy korjauskysyntää.

4. Etsi luukulle helposti saavutettavissa oleva paikka

Hyvä lokaatio on ilmaisten parkkipaikkojen läheisyydessä yleisellä paikalla. Saavutettavuuteen vaikuttaa myös ”luukun” aukioloajat: työssäkäyvät arvostavat palvelua, jonne voi mennä iltapäiväneljän jälkeen. Sopiva aukioloaika voisi olla klo 12-20. Palvelun saavutettavuutta lisää keräyslaatikko, jonne asiakas voi käydä jättämässä tuotteensa aukioloaikojen ulkopuolella.

Kuva 2. Pilotin aikana toteutettu korjauspalvelupisteen ulkonäkö: ohjeita, tuotetietolomakkeita sekä keräyslaatikko. Kuvaaja: Tuukka Helminen

5. Löydä ammattitaitoiset yhteistyökumppanit

Tähän projektiin löydettiin ammattitaitoinen suutari ja ompelija, jotka olivat oikein mielissään projektista, ja heti valmiita mukaan. Luo aluksi yhteistyökumppaneihin fyysinen kontakti, ja pidä heidät ajan tasalla projektin etenemisestä. Mikäli tiimistäsi ei löydy visuaalista osaamista, sitä voi löytää ulkopuolelta – esimerkiksi muotoiluinstituutin, M-idean tai mediatekniikan opiskelijat. Vaihtoehtoja on, ja usein projekti tarvitsee visuaalisuutta jossain muodossa.

6. Maksuliikenne kuntoon

Liiketalouden opiskelijoista on tässä kohtaa hyötyä. Ota selvää, miten ”korjausluukulla” voidaan toimia – kaikki eivät välttämättä suostu käsittelemään käteiskassaa. On hyvä tiedostaa, että rahaliikenteen järjestäminen maksaa, ja käteinen on näistä kallein vaihtoehto. Yksinkertaisin tapa hoitaa maksuliikenne on hankkia kaikille korjaajille omat maksupäätteet, jolloin maksu siirtyy reaaliajassa suoraan korjaajan kirjanpitoon. Tässä pilotissa ei voitu järjestää maksuliikennettä tiimin tai LAMK:n kautta, eikä pilotti ollut voittoa tavoitteleva.

7. Logistiikka tarvitaan

Korjauspalvelupilotin liiketoimintasuunnitelma oli kerätä asiakkailta tuotteet yhdellä ”luukulla” ja toimittaa ne korjaajille korjattavaksi ja takaisin. Logistiikka tulee tässä kohtaa olennaiseksi toimivan palvelun takaamiseksi.

Palvelulla on voi olla kaksi toteutusvaihtoehtoa : Yksi toimintamalli korjauspalveluille voisi olla yhden ”luukun” korjauspalvelu, jossa kaikkien korjaajien liiketila sijaitsee saman katon alla eliminoiden ulkoisen kuljetustarpeen. Tällöin logistiikasta huolehditaan asiakkaiden ohjaamisella sekä riittävällä polkupyörä- ja ajoneuvoparkkipaikoilla. Toinen vaihtoehto olisi hakea korjattavat tuotteet asiakkaan kotoa. Nämä kaksi kehityshaaraa voidaan myös yhdistää, jolloin ”saman katon alla” -korjauspalvelu tarjoaa lisäpalveluna suurikokoisten tuotteiden kuljetuksen korjaukseen ja takaisin.

8. Suunnittele markkinointisi asiakkaan näkökulmasta

Korjauspalvelusi voi menestyä, kunhan mahdolliset asiakkaasi ovat tietoisia palvelusta. Hyvä ja toimiva palvelu ei välttämättä tarvitse jatkuvaa mainontaa, vaan hyvän palvelun luokse kyllä löydetään. Paras mainonta on suusta suuhun kulkeva tieto. Alkuun saatat tarvita jotain seuraavista palvelusi julkisuuteen tuomiseksi: facebook ja instagram -mainonta, kaupunkitempaus, lehdistötiedote, radiohaastattelu tai -mainos tai hyvin toteutettu printtimainonta. Alkuun mieti, millaisia tyypilliset asiakkaasi ovat, ja mistä saavutat heidät. Sanomalehti toimii vanhempaan väestöön, some saavuttaa nuorempaa kansaa. Lapsiperheet tavoitat päiväkodin ilmoitustaulun kautta.

Kuva 3. Projektin visuaalisen vahvistuksen suunnittelema flaijeri. Kuvaaja: Sakari Tojkander

9. Projektipäällikön rooli projektin hallinnassa

Projektipäällikkö tekee eniten työtä? – Väärin.

Projektipäällikön tärkein tehtävä on olla läsnä projektityöntekijöiden keskuudessa. Päällikkö kuuntelee ja organisoi tiimiläisiä, ja hänen tehtävänsä on olla kartalla projektin kulusta. Mitä enemmän tiimissä on jäseniä, sitä vähemmän päällikön on syytä tehdä muuta kuin hallita, organisoida ja valvoa projektia. Projektipäällikkö sopii tiimin pelisäännöt, huolehtii tapaamisissa asioiden käsittelystä ja ohjaa tiimiä päämäärään. Hyvä projektipäällikkö antaa tiimiläisille luovaa tilaa, tunnistaa tiimiläisten vahvuudet, tarpeet ja työpanoksen sekä antaa tästä tunnustusta.

10. Kritiikki ja ryhmädynamiikka

Tiimissä kaikki ovat olleet valmiita kehittymään ja vastaanottamaan kritiikkiä. Kenelläkään ei kuitenkaan ole syytä kuunnella aiheetonta kritiikkiä, tai pelkkää kritiikkiä ilman mahdollisuutta esittää omaa kantaansa rauhan keinoin. Erimielisyydet ovat normaali osa viestintää ja ihmisluonnetta. On parempi puhdistaa ilmaa, kuin padota pahaa oloaan, joka on voinut syntyä mitättömästäkin kommentista. Jos asioita ei käsitellä, koko projekti kärsii. Erilaisia mielipiteitä ei pidä pihdata ja parhaimmillaan erilaiset ajattelutavat toimivat tiimin hyväksi. Muistakaa avoimesti käsitellä ristiriita tilanteet heti niiden ilmaannuttua.

Nyt, mene ja opi omasta projektistasi!

Kirjoittajat

Opiskelijat Kaisa Tuominen, Riina Töyräs, Aku Alasippola, Sakari Tojkander, Tuukka Helminen sekä Ympäristötekniikan lehtori Sakari Autio

Julkaistu 19.12.2017

Viittausohje

Tuominen, K., Töyräs, R., Alasippola, A., Tojkander, S., Helminen, T. & Autio, S. 2017. Kokemuksia vaatteiden ja kenkien korjauspalvelupilotista: 10 ohjetta korjauspalveluiden perustajalle. LAMK Pro [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/19/kokemuksia-vaatteiden-ja-kenkien-korjauspalvelupilotista-10-ohjetta-korjauspalveluiden-perustajalle

Creative Commons -lisenssi

Mitä me halutaan? Ruokajäte nollaan!

Lahden Ammattikorkeakoulun Kiertotalousväylän ruokahävikkiprojekti selvitti tänä syksynä keinoja vähentää LAMKin ja Salpauksen Koo-Kuppiloiden ruokahävikkiä. Ruokahävikki tarkoittaa syömäkelpoista ruokaa, joka on päätynyt roskiin tai biojätteeseen.

Kirjoittajat: Kaisa Tuominen, Linda Karlström, Yolanda Potrykus, Vilma Wathén & Sakari Autio

Ruokahävikki tuhlaa rahaa ja tuhoaa ympäristöä – turhaan. On arvioitu, että Suomessa kouluissa ruokahävikin mukana tuhlaantuu 130 000 euroa päivässä, eli noin 25 miljoonaa euroa vuodessa. Jokapäiväinen ruokamme aiheuttaa noin kolmanneksen ilmastovaikutuksistamme. Valtaosa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy sen alkutuotannossa. Kun syömäkelpoista ruokaa heitetään roskiin, on kaikki sen valmistukseen käytetty työ, energia ja raha sekä aiheutunut ympäristön kuormitus ollut turhaa. (Silvennoinen ym. 2012, 42 ; Hartikainen ym. 2015.)

Kuva 1. Projektiryhmä kokoontuneena FellmanniCampukselle. Kuvaaja: Linda Karlström

Huoli ruokahävikistä – kyselyssä hurjat vastausmäärät

Projektissamme loimme ruokahävikki -aiheisen kyselyn Lahden ammattikorkeakoulun sekä Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoille ja opettajille sekä henkilökunnalle. Kyselyllä halusimme kartoittaa muun muassa vastaajien ajatuksia ruokahävikistä, miksi he heittävät ruokaa roskiin ja ostaisivatko he kouluruokaa päivän päätteeksi kotiin. Ruokahävikki selvästi koskettaa monia, sillä saimme kyselyymme ennätykselliset 696 vastausta! Vastauksista 580 tuli Lahden ammattikorkeakoulun puolelta ja 116 vastausta Koulutuskeskus Salpauksesta.

Kyselyiden avoimista vastauksista huokuu huoli ruokahävikkiä kohtaan. Huolesta huolimatta biojätettä syntyy lautastähteen kautta, joten halusimme kysyä, mistä syistä vastaajat heittävät kouluruokaa roskiin. LAMKilaisista 41 % ja salpauslaisista 31 % kertovat, että he eivät heitä kouluruokaa biojätteeseen. Molemmissa oppilaitoksissa kuitenkin 16 % kertovat, että ruokaa on otettu liikaa lautaselle, eikä jaksettu syödä loppuun. Kaikki opiskelijat eivät myöskään olleet tietoisia, saavatko he käydä ottamassa lisää ruokaa. Tähän ongelmaan ratkaisuna on santsauksen mahdollisuuden korostaminen ruokailijoille. Ota aluksi vain sen verran minkä tiedät syöväsi, ja hae lisää ruokaa, jos siltä tuntuu – helppoa!

Opiskelijaravintoloissa on ollut vaihtelevasti ostettavissa ylijäänyttä lounasruokaa päivän päätteeksi kotiin mukaan. Mahdollisuutta ei juurikaan ole mainostettu, mahdollisesti tämän ajatellaan olevan negatiivista mainosta keittiölle, heidän arvioidessaan valmistettavan ruoan määrän yläkanttiin. Ylijäämäruoan myyntiin pitäisi kuitenkin suhtautua vain positiivisesti, sillä se viestii ravintoloiden vastuullisuudesta. Ravintola saa lisätienestiä ylijäämäruoan myynnistä ja samalla säästää jätekustannuksissa. Halusimme ruokahävikkikyselyssämme tiedustella, olisivatko vastaajat halukkaita ostamaan kouluruokaa päivän päätteeksi. Hieman odotetustikin LAMKilaisista 69 % ja salpauslaisista 51 % ostaisivat kouluruokaa kotiin. Kyselymme avoimeen vastauskenttään tuli ylivoimaisesti eniten kommentteja ylijäämäruoan myynnistä, ja kuinka oppilaat pitävät sitä erinomaisena ideana!

Kuva 2. ”Ostaisitko kouluruokaa päivän päätteeksi kotiin”-ympyräkaavio LAMK/Salpaus. Tekijä: Linda Karlström

Hävikkidioilla lisää tietoisuutta

Projektiryhmä loi ytimekkään diasarjan ruokahävikkiin ja ruoan ympäristövaikutuksiin liittyen. Esitys havainnollistaa ruoan ja ruokahävikin vaikutuksia numeroin, valokuvin ja tekstein. Helposti lähestyttävien infodiojen avulla tieto ruoan ympäristövaikutuksista saavuttavat monet silmäparit. Toivottavasti sinäkin olet huomannut ne. Diojen avulla toivotaan ruokailijoiden heräämään ajattelemaan ruokahävikin vähentämistä, niin lounasravintoloissa, kuin kotonakin. Diasarja pyörii Lahden ammattikorkeakoulun ja Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijaravintoloiden kampustelevisioissa, ja mahdollisesti se tulee laajempaan levitykseen myös muihin Lahden alueen kouluihin.

Kuva 3. Hävikkidioilla haluttiin aktivoida katsojaa, ja kertoa, että hän voi vaikuttaa Kuvaaja/tekijä: Kaisa Tuominen

Voisivatko opiskelijat ilmoittaa, milloin tulevat syömään?

Suurin ruokahävikin aiheuttaja Koo-Kuppiloissa on se, että ruokailijamäärää on vaikea arvioida. Erityisesti LAMKissa projekti- ja verkko-opiskelu vaikuttavat päivittäisiin ruokailijamääriin arvaamattomasti. Ruokailijoiden määrä voi olla heittää sadoilla henkilöillä arvioihin nähden.  Ratkaisuksi mietimme ilmoittautumisjärjestelmää, jolloin ruokailijamäärää olisi helpompi ennustaa. Kyselyn perusteella LAMK App olisi potentiaalisin väylä ilmoittautumiselle, sillä se on jo valmiiksi olemassa, jolloin esimerkiksi omaa erillistä appia ei tarvittaisi. LAMK Appin kehityspäällikkö Harri Kuuselan mukaan ilmoittautumisjärjestelmä olisi mahdollista toteuttaa. Ilmoittautumisjärjestelmää kannattaisi lähteä kehittämään jo nyt, sillä siirtyminen Mukkulan kampukselle syksyllä 2018 tarjoaisi hyvä ajankohta ilmoittautumisjärjestelmän pilotoinnille.  Projektiryhmässä kävimme keskustelua, voisiko ilmoittautuminen olla opiskelijoille pakollista, vai perustua vapaaehtoisuuteen tai palkkioon. Harri Kuuselan mielestä ilmoittautumista ei voida asettaa pakolliseksi, mutta applikaation avulla voitaisiin saada tietoa, joka auttaa ruokailijamäärien ennustamisessa. Lisäksi koulujen lounasruokailu on Kela–avusteista, joten ruoan tarjoamatta jättäminen ilman ilmoittautumista saattaisi olla myös laitonta.

M19–kampukselle siirryttäessä ravintolapalveluiden tarjoaja vaihtuu LAMK:n nykyisestä uuteen. Uuden ravintolapalvelun hankinnassa voidaan painottaa ruokahävikin huomioimista tai esimerkiksi tehdä ylijääneen lounasruoan myynnistä tapa, josta kaikki opiskelijat ovat tietoisia. Uuden kampuksen ravintolaan voidaan suunnitella ohjetaulut, biojäteastian koko ja näkyvyys ynnä muut hävikin vähentämiskeinot alusta saakka. Tässä palveluiden tilaajan, eli LAMK:n, on syytä osoittaa vastuullista roolia: Ei ruokaa roskiin!

Lähteet

Hartikainen, H., Kuisma, M., Pinolehto, M., Räikkönen, R., Kahiluoto, H. 2015. Ruokahävikki alkutuotannossa ja elintarvikejalostuksessa. [Verkkodokumentti]. Foodspill 2 –hankkeen loppuraportti. [Viitattu 14.12.2017]. Saatavissa: http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti170.pdf

Silvennoinen, K., Koivupuro, H-K., Katajakuuri, J-H., Jalkanen, L., Reinikainen, A. 2012. Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa. [Verkkodokumentti]. Foodspill 2010–2012 -hankkeen loppuraportti. [Viitattu 10.10.2017]. Saatavissa: http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti41.pdf

Kirjoittajat

Tyytyväinen ruokahävikki-projektiryhmä:

Kaisa Tuominen, liiketalouden opiskelija
Linda Karlström, energia- ja ympäristötekniikan opiskelija
Yolanda Potrykus, energia- ja ympäristötekniikan opiskelija
Vilma Wathén, energia- ja ympäristötekniikan opiskelija
sekä
Sakari Autio, energia- ja ympäristötekniikka, lehtori

Julkaistu 19.12.2017

Artikkelikuva: https://www.flickr.com/photos/32123311@N00/502155430 (CC BY 2.0)

Viittausohje

Tuominen, K., Karlström, L., Potrykus, Y., Wathén , V. & Autio, S. 2017. Mitä me halutaan? Ruokajäte nollaan! LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/19/mita-me-halutaan-ruokajate-nollaan

Creative Commons -lisenssi