Kiertotaloutta kaikille

Viimeisen vuoden aikana on noussut voimakkaasti esiin käsite kiertotalous. Yksi merkittävä syy tähän on viime syksynä julkaistu IPCC:n ilmastoraportti, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen tulisi rajoittaa 1.5 asteeseen entisen 2 asteen sijaan verrattuna esiteolliseen aikaan. Tässä artikkelissa kerrotaan, mistä kiertotaloudessa on kyse ja miten se liittyy ilmastonmuutokseen. Esimerkkinä käytetään elektroniikkaa, jonka määrä kasvaa arjessamme yhteiskunnan muutoksen mukana.

Kirjoittajat: Mari Leikas, Sari Vainio, Jan Tüll ja Anna Pajari

Kiertotalous – kehdosta kehtoon

Kiertotalouden ajatus lähtee siitä, että raaka-aineiden määrä maapallolla on rajallinen. Mallissa käytetään mahdollisimman vähän luonnosta saatavia neitseellisiä raaka-aineita ja kaiken käytetyn materiaalin arvo pyritään säilyttämään mahdollisimman pitkään talouden kierrossa (Elinkeinoelämän keskusliitto 2016).

Tuotteet tulee jälleen suunnitella kestäviksi, huollettaviksi ja korjattaviksi, minkä lisäksi materiaalivalinnoissa ja tuotteen rakenteessa huomioidaan modulaarisuus sekä tuotteen purettavuus osiin siten, että kaikki komponentit ja eri materiaalit on helppo erotella uudelleen käytettäviksi (Sitra 2014, 21).

Materiaalitehokkuuden lisäksi tulee huomioida energiatehokkuus tuotteen koko elinkaaren aikana, samoin lineaaritaloudessa ongelmaksi muodostuneista jätevuorista pitää pyrkiä pääsemään eroon suunnittelemalla tuotanto- ja kulutusvaihe jätteettömiksi (Sitra 2014, 4-5). Ellen MacArthur Foundationin (2019) mukaan noin 80% tuotteen ympäristövaikutuksesta määräytyy jo suunnittelupöydällä. Hyvin tehdyn suunnittelun avulla kaikki syntyvä ylijäämämateriaali on käytettävissä johonkin muuhun tarkoitukseen raaka-aineena. 

Kuvassa 1 näkyy teknisen materiaalin ja tuotteen kierto. Kiertotaloudessa on määritelty vastaavasti myös biologisen materiaalin kierto, mutta yksinkertaistamisen vuoksi sitä ei käsitellä tässä artikkelissa. Periaatteena on se, että mitä lähempänä loppukäyttäjää materiaali pysyy, sitä pienempää on materiaalihukka ja vaadittu energiapanos.

Kuva 1. Teknisen tuotteen ja materiaalin kierto (Teknologiateollisuus 2019)

Kaikki kaatopaikalle ja lähes kaikki energiapolttoon päätyvä jäte on poissa materiaalikierrosta, eikä se näin vähennä neitseellisen raaka-aineen tarvetta. Materiaalin palauttaminen kiertoon aiheuttaa myös huomattavasti vähemmän kasvihuonepäästöjä kuin polttaminen tai uuden neitseellisen materiaalin hankinta. (Seppälä, Sahima, Honkatukia, Valve, Antikainen, Kautto, Myllymaa, Mäenpää, Salmenperä, Alhola, Kauppila & Salminen 2016, 11.)

Kiertotalouden on laskettu mahdollistavan 70% vähenemisen Suomen hiilidioksidipäästöissä vuoteen 2030 mennessä (The Club of Rome 2019). Pelkästään hyödyntämällä jo kierrossa oleva muovi, alumiini, teräs ja betoni, teollisuuden tuottamien globaalien kasvihuonepäästöjen määrä pienenisi vuosittain noin 40% eli neljä gigatonnia (Sitra 2018b). Arviolta vain alle 10 % maailman talouden merkittävistä raaka-aineista uudelleen käytetään tällä hetkellä, joten kiertotalouden toteuttamisessa on vielä paljon potentiaalia. (European Union 2019.)

Kiertotalous liiketoimintana

Kiertotalouden oleellisena tavoitteena on eriyttää hyvinvointi ja talouskasvu luonnonvarojen kulutuksesta ja haitallisista ympäristövaikutuksista (Sitra 2018a). Tuotteen ja materiaalin kierron lisäksi kiertotalouden mukana muuttuukin myös ihmisten tapa kuluttaa. Tuotteiden omistamisen sijasta asiakkaille tarjotaan käyttöoikeuksien tai palvelujen ostamista, ja näin materiaalin tai tuotteen käyttöaste kasvaa. Tämä tuo mukanaan täysin uusia liiketoiminta-, hinnoittelu- ja palvelumalleja kun samaa resurssia voidaan hyödyntää myymällä sitä useaan kertaan. (Arponen 2019.)

Accenture (2014,6) on ryhmitellyt kiertotalouteen liittyviä liiketoimintamalleja viiteen eri kategoriaan: Uusiutuvuus, resurssitehokkuus ja kierrätys, tuote-elinkaaren pidentäminen, jakamisalustat sekä tuote palveluna. Uusiutuvuudella tarkoitetaan tuotteen suunnittelua niin, että siinä otetaan huomioon erilaiset tuotteen tai sen materiaalien uusiokäyttö- ja kierrätysmahdollisuudet. Resurssitehokkuudella ja kierrätyksellä viitataan paitsi itse valmistusprosesseihin myös sivu- ja jätevirtoihin. Tuotteen elinkaarta pyritään pidentämään mm. erilaisten korjaus-, kunnostus- ja päivityspalveluiden avulla. Tavoitteena on pitää tuote mahdollisimman pitkään alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan ja saada se kestämään mahdollisimman paljon käyttöä. Digipohjaisilla jakamisalustoilla puolestaan edistetään tavaroiden ja resurssien käyttöasteiden kasvattamista ja elinkaaren pidentämistä mm. vuokrauksen, myymisen, uudelleenkäytön ja jakamisen avulla. Kun asiakas taas ostaa tuotteen sijaan palvelun, hän maksaa yleensä lopputuloksesta, ei lopputulokseen tarvittavasta välineestä. (TechTarget 2018.)

Elektroniikkajäte eli SER

Elektroniikkajäte ja erityisesti nykyiset älypuhelimet ovat hyvä esimerkki kiertotalouden soveltamisessa, koska yhteiskunnan digitalisoitumisen myötä elektroniikan käyttö on käytännössä pakollista kaikille. Nykyisin digitaaliset palvelut seuraavat ihmisiä käytännössä syntymästä kuolemaan.

Suomessa elektroniikkaromua syntyy vuodessa yhteensä noin 54 000 tonnia (Tilastokeskus 2019). Suuret laitteet kierrätetään paremmin, mutta esimerkiksi matkapuhelimista kierrätetään vain noin 10% vaikka niistä voidaan kierrätyksen yhteydessä hyödyntää jopa 99% materiaalista (Laine 2018). Osa datalaitteista saatavasta kierrätysmateriaalista on ympäristöhaittoja tuottavalla tavalla louhittua arvometallia.

Henkilökohtaisten tietojen päätymisen vääriin käsiin voi varmistaa viemällä käytetty matkapuhelin viralliseen keräyspisteeseen. Sieltä matkapuhelin kulkeutuu lukollisessa tietoturva-astiassa käsittelylaitokseen, jossa eri tyyppiset tuotteet erotellaan erilaista jatkokäsittelyä varten. Kännyköistä saadaan talteen lasi, metalli- ja muoviosat, ja lisäksi niistä poistetaan haitalliset aineet (SER-tuottajayhteisö ry 2019). Piirilevyt viedään jatkokäsittelyyn, jossa murskatusta materiaalista liuottamalla saadaan talteen kuparin lisäksi hopeaa, kultaa ja palladiumia (Kuusakoski 2019). Miljoonasta käytetystä matkapuhelimesta saadaan talteen kultaa noin 24 kiloa (Valkonen 2019), kun vastaavasti esimerkiksi Kittilän kultakaivoksessa kullan pitoisuus on noin 1% piirilevyjen sisältämästä kullan määrästä (Pennanen 2018).

Kuva 2. Matkapuhelimen vaihtaminen kiertotalouden periaatteiden mukaisesti (kuvapohja: Pixabay, Pixabay Licence)

Yhteenveto

Meidän aikamme kuluttajilla on paljon opittavaa ajasta, jolloin kaikki materiaali hyödynnettiin tehokkaasti. Tarkoitus ei ole ottaa askelia taaksepäin, vaan kehittää elämistä kestävä yhteiskunta. Maapallon resurssit ovat rajalliset, joten on panostettava parempaan suunnitteluun, sekä materiaalien kestävyyteen ja uudelleenkäytettävyyteen. Vaikka jätteen hyödyntämistä raaka-aineena tai energiana tehostettaisiin, talouden kannalta merkityksellistä on sen määrän vähentäminen. Kiertotalous muistuttaa läheisesti luonnon kiertokulkua: käsitettä jäte ei edes ole olemassa.

Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta on sellainen yhteiskunta, joka ei tuota hiilidioksidipäästöjä eikä jätettä, ja joka tulee toimeen sillä osuudella yhden maapallon tuottamista luonnonvaroista, joka sille reilusti kuuluu. Toisin sanoen se ei ylitä maapallon ekologista kantokykyä. Kiertotalous vastaa molempiin haasteisiin: se sekä lisää resurssiviisautta että edistää hiilineutraaliutta. (Sitra 2018a.)

Lähteet

Accenture. 2014. Circular Advantage: Innovative Business Models and Technologies to Create Value in a World without Limits to Growth. Accenture. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: https://www.accenture.com/t20150523T053139__w__/us-en/_acnmedia/Accenture/Conversion-Assets/DotCom/Documents/Global/PDF/Strategy_6/Accenture-Circular-Advantage-Innovative-Business-Models-Technologies-Value-Growth.pdf

Arponen, J. 2019. Kiertotalous tähtää materiaalitehokkuutta korkeammalle. [Viitattu 5.4.2019]. Saatavissa: https://sitaatti.remeo.fi/kiertotalous-tahtaa-materiaalitehokkuutta-korkeammalle

Elinkeinoelämän keskusliitto. 2016. Mikä ihmeen kiertotalous? [Viitattu 27.3.2019]. Saatavissa: https://ek.fi/syty-kiertotaloudesta/mika-ihmeen-kiertotalous/

Ellen MacArthur Foundation. 2019. What is the circular economy? [Viitattu 5.4.2019]. Saatavissa: https://www.ellenmacarthurfoundation.org/circular-economy/what-is-the-circular-economy)

European Union. 2019. 2019 Circularity Gap Report reveals that the world is only 9% circular and the trend is negative. [Viitattu 31.3.2019]. Saatavissa: https://circulareconomy.europa.eu/platform/en/news-and-events/all-news/2019-circularity-gap-report-reveals-world-only-9-circular-and-trend-negative

Harmaala, M., Toivola, T., Faehnle, M., Manninen, P., Mäenpää P. & Nylund M. 2017. Jakamistalous. Alma Talent Oy.[Viitattu 5.4.2019]. Saatavissa: https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.aineistot.lamk.fi/teos/IACBCXDTEB

Kuusakoski. 2019. Elektroniikkaromu väärissä käsissä on tietoturvariski. [Viitattu 14.4.2019]. Saatavissa: https://www.kuusakoski.com/fi/finland/yritys/yritys/uutiset/2018/elektroniikkaromu-vaarissa-kasissa-on-tietoturvariski

Laine, K. 2018. Puhelimen palauttaminen kierrätykseen on ekoteko. [Viitattu 14.4.2019]. Saatavissa: https://www.ficom.fi/ajankohtaista/uutiset/puhelimen-palauttaminen-kierr%C3%A4tykseen-ekoteko

Pennanen, R. 2018. Arvometalleja ilman louhimista – elektroniikkaromusta kultakaivos. YLE. [Viitattu 14.4.2019]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-10061840

Seppälä J., Sahimaa O., Honkatukia J., Valve H., Antikainen R., Kautto P., Myllymaa T., Mäenpää I., Salmenperä H., Alhola K., Kauppila J. & Salminen J. 2016. Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, ohjauskeinot ja mallinnetut vaikutukset vuoteen 2030. Valtioneuvoston Kanslia. [Viitattu 31.3.2019]. Saatavissa: https://tietokayttoon.fi/documents/10616/2009122/25_Kiertotalous+Suomessa.pdf/5a942ae7-9ec8-4b54-a079-f99c8ba2f8f1?version=1.0

SER-tuottajayhteisö ry. 2019. SE-romun lajittelu. [Viitattu 10.5.2019]. Saatavissa: http://www.serty.fi/fi/kodintekniikan-kiertoliike/se-romun-lajittelu

Sitra. 2014. Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. [Viitattu 27.3.2019]. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2017/02/23221555/Selvityksia84.pdf

Sitra. 2018a.  Mitä nämä käsitteet tarkoittavat? [Viitattu 30.3.2019]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/

Sitra. 2018b. The circular economy – a powerful force for climate mitigation. [Viitattu 30.3.2019]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/julkaisut/circular-economy-powerful-force-climate-mitigation/

TechTarget. 2018. Product as a Service. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: https://searcherp.techtarget.com/definition/product-as-a-service

Teknologiateollisuus. 2019. Kestävää kasvua kiertotaloudesta. [Viitattu 13.3.2019]. Saatavissa: https://teknologiateollisuus.fi/fi/vaikutamme/kestava-kehitys/kestavaa-kasvua-kiertotaloudesta

The Club of Rome. 2019. A new Club of Rome study on the circular economy and benefits for society. [Viitattu 31.3.2019]. Saatavissa: http://www.clubofrome.org/2016/03/07/a-new-club-of-rome-study-on-the-circular-economy-and-benefits-for-society/

Tilastokeskus. 2019. Yhdyskuntajätekertymä 2017, tonnia. [Viitattu 13.4.2019]. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/jate/2017/13/jate_2017_13_2019-01-09_tau_001_fi.html

Valkonen, N. 2019. Makaako vanha matkapuhelimesi yhä laatikon pohjalla? [Viitattu 14.4.2019]. Saatavissa: https://yksityisille.hub.elisa.fi/puhelimen-kierratys/

Kirjoittajat

Mari Leikas, Sari Vainio ja Jan Tüll ovat restonomiopiskelijoita LAMKin liiketalouden ja matkailun alalla.

Anna Pajari toimii lehtorina LAMKin liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva: Jätettä vai raaka-ainetta? (https://pixabay.com/fi/photos/tietokoneet-n%C3%A4yt%C3%B6t-laitteet-81425, Pixabay Licence)

Julkaistu 17.6.2019

Viittausohje

Leikas, M., Vainio, S., Tüll, J. & Pajari, A. 2019. Kiertotaloutta kaikille. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/06/17/kiertotaloutta-kaikille/


Using a signature instead of a password

In a world full of electronic systems, there is a need to prevent the unauthorized users from accessing protected data. Various ways of authentication are used, passwords being the most ubiquitous.

Authors: Abdelwakil Bouljoub and Aki Vainio

What is the problem with traditional passwords?

Traditional passwords are sequences of characters. Various organizations have their own guidelines and rules, often based on earlier recommendations from NIST, which have since been completely redone (Grassi, et al. 2017). However, passwords are problematic. Often the passwords that follow the official guidelines are hard to remember or the users avoid these memory issues by not following the guidelines or by finding the most trivial way to follow them, leaving their passwords weak (Munroe 2011). They are hard for the user, but easy to break with the ever-advancing technology we have access to (Munroe 2011).

As passwords continue to present problems, many organizations are trying to move away from them. For instance, W3C (World Wide Web Consortium) in collaboration with FIDO Alliance finalized a web standard for what they called Passwordless Logins that recommend a standard for browsers to let users log into their account using other options (W3C 2019). FIDO Alliance is an industry association that aims to develop authentication standards, which boasts many of the leading technology companies in the world as its members. FIDO recommends the use of alternative authentication methods, such as biometrics.

The trend to abolish the use of passwords has commercial implications. Integrating biometrics or other authentication methods into systems requires new software and often hardware components. (Bouljoub 2019.)

What are biometrics and how are they used for authentication?

Biometrics refer to the information about someone’s body. There are many domains of biometrics usage, such as forensics science and crime investigations, but with the advance of technology, biometrics can be used to extract repeatable biometric features for biometric-based authentication.

In fact, we have many features in our bodies that differentiate us from each other. The Biometrics Institute, an independent non-profit organization, has categorized biometrics as illustrated in figure 1.

Figure 1. Biometrics types (compiled from Biometrics Institute 2019)

Apple, for example, introduced the Face ID feature in iPhone X (Schiller 2017). It is a feature that gives to the user the option to unlock the phone by using the face recognition method. At the same time, Samsung used a similar feature on Galaxy Not 8, but in addition, Samsung added the iris recognition feature as well (Samsung 2019). Many other companies are using different types of biometric to provide a solution to plenty of domains such as security surveillance.

Not all biometrics have been proven to be unique from one person to another. The idea of the uniqueness of biometrics is based in most cases on the low probability of the existence of similar biometric information on two different individuals. Joanna Stern a columnist in Wall Street Journal tried the face recognition feature in iPhone X with identical twins and the system fail to distinguish between them (Stern 2017).

Biometrics are problematic

Most of the reviews that have been conducted on the topic of biometrics are looking for which solution is most secure against hacking attempts, but simply being secure is not enough. Instead, using biometrics presents its own set of problems.

The data used in biometrics can be used for other purposes as well. In China, for example, biometric data is being used by law enforcement which raises a serious concern about user privacy. Many people are not sure if the biometric data collected by companies is stored safely and it won’t be used for other purposes.

The second reason is related to the fact that biometrics are unchangeable. Although this could be considered an advantage because a user doesn’t need to remember any specific information when using a biometric-based authentication, it is also a big disadvantage in case something happens to the integrity of the stored data which could render a certain biometric useless.

The exposed nature of biometrics is another issue, especially the most used one. For instance, face, eye and fingerprints are almost public for others and it could be a burden to protect them from copying or forging. Is true that Apple claims that its Face ID feature is strong enough against attempt of using a person’s image or even a person’s 3D-printed face, but the feature can’t tell if the user scan intentionally his face in purpose to unlock the phone or someone else is doing that under certain circumstances. (Fysi Tech 2017.)

There is also the question of practicality. No-one wants to conduct a DNA or gait analysis each time they login onto their phones.

Signatures as authentication method

The methods for using signatures as a method of authentication are still being developed, but signatures are one possible solution for the various challenges. What makes a signature-based method strong is not only the visible result, but the actual metrizable habit of writing that signature, including the rhythm and pressure impacted while writing, which are impossible to replicate (Huber & Headrick 1999).

The signature doesn’t invade user privacy. A signature doesn’t reveal if the person is a male, female, young, old or from a specific ethnicity. That minimizes the chance of using the signature as a tool to track individuals using biometric information provided by themselves (for example, Xie 2019).

A signature used for the authentication is stored in the same manner as the data for other biometrics methods. However, a person could change the appearance of the signature whenever the stored one becomes compromised.

In contrast to other biometric types, a signature is an act that requires an intention and a conscious effort from the person. It is not possible to get a person’s signature without that person being informed. The reason why signatures are not used widely as a method of authentication could be related to usability. For example, biometrics such as fingerprints are more relevant to smartphone’s usage. To unlock a phone by signature might take longer than the time needed to unlock it with a face recognition feature. In many cases, using signatures also requires dedicated hardware.

Conclusion

No one can steal a signature, your signature is with you everywhere and, in contrast to other biometrics methods, signature doesn’t require you to take a selfie each time you want to check your notifications. Furthermore, the biometrics and recognition methods are an active research field that it is evolving rapidly, and it has many advantages that encourage their use in several aspects of our daily life to improve security and reduce the traits of data security that are becoming a serious issue.

References

Biometrics Institute. 2019. Types of Biometrics. [cited 11 Jun 2019]. Available at: https://www.biometricsinstitute.org/what-is-biometrics/types-of-biometrics/

Bouljoub, A. 2019. Electronic signature for authentication. Bachelor’s thesis. Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Business and Hospitality. Lahti. [cited 14 Jun 2019]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060515037

Fysi Tech. 2017. iPhone x FACE ID Experimental Video While Sleeping. [cited 11 Jun 2019]. Available at: https://www.youtube.com/watch?v=Ms7wLX2h9ec

Grassi, P., Fenton, J., Newton, E., Perlner, R, Regenscheid, A., Burr, W., Richer, J., Lefkovitz, N., Danker, J., Choong, Y.-Y., Greene, K. & Theoganos, M. 2017. NIST Special Publication 800-63B – Digital Identity Guidelines. NIST. [cited 11 Jun 2019]. Available at: https://pages.nist.gov/800-63-3/sp800-63b.html

Huber, R. & Headrick, A. 1999. Handwriting Identification: Facts and Fundamentals. CRC Press LLC. Boca Raton. USA.

Munroe, R. 2011. Password Strength. XKCD. [cited 11 Jun 2019]. Available at: https://xkcd.com/936/

Samsung. 2019. Security. [cited 11 Jun 2019]. Available at: https://www.samsung.com/global/galaxy/galaxy-s8/security/

Schiller, P. 2017. Face ID on iPhone X. Video. [cited 5 Jun 2019]. Available at: https://www.youtube.com/watch?v=z-t1h0Y8vuM

Stern, J. 2017. iPhone X Review: Testing (and Tricking) FaceID. Wall Street Journal. Video. [cited 5 June 2019]. Available at: https://www.youtube.com/watch?v=FhbMLmsCax0

W3C. 2019. W3C and FIDO Alliance Finalize Web Standard for Secure, Passwordless Logins. [cited 11 Jun 2019]. Available at: https://www.w3.org/2019/03/pressrelease-webauthn-rec.html

Xie, E. 2019. China working on data privacy law but enforcement is a stumbling block. South China Morning Post. [cited 14 Jun 2019]. Available at: https://www.scmp.com/news/china/politics/article/3008844/china-working-data-privacy-law-enforcement-stumbling-block

Authors

Abdelwakil Bouljoub is close to the end of his bachelor’s studies in Business Information Technology at Lahti University of Applied Sciences.

Aki Vainio is a senior lecturer of Information Technology at Lahti University of Applied Sciences.

Illustration: https://pxhere.com/en/photo/1440395 (CC0)

Published 17.6.2019

Reference to this publication

Bouljoub, A. & Vainio, A. 2019. Using a signature instead of a password. LAMK Pro.
LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/06/17/using-a-signature-instead-of-a-password/

Hakusanamainonnan mahdollisuudet

Yhä useammat asiakkaat aloittavat ostoprosessinsa verkosta etsimällä tietoa tuotteesta tai palvelusta, jonka he aikovat ostaa. Yksi suosituimmista paikoista etsiä tietoa on erilaiset hakukoneet. Yritysten on oltava siellä missä heidän asiakkaansa ovat, jotta yritykset pystyvät olemaan mukana asiakkaan ostoprosessissa alusta alkaen. Paras tapa tavoittaa hakukoneilla tietoa etsiviä asiakkaita on tehdä hakusanamainontaa.

Kirjoittajat: Jyri Behm, Markus Hartikainen ja Aki Vainio

#DigiLAHTI on LAMKin, LUTin ja Ladecin yhteinen EU:n aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on alueen yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen. Jokainen meistä törmää päivittäin hakusanamarkkinointiin, mutta sen aloittaminen on monille vierasta sen helppoudesta huolimatta.

Mitä on hakusanamarkkinointi?

Hakusanamarkkinoinniksi kutsutaan maksettua mainontaa Internetin hakukoneissa ja muilla verkkosivustoilla. Se on yksi käytetyimmistä verkkomarkkinoinnin kanavista. Hakusanamarkkinointi on osa hakukoneiden ansaintamallia ja nykypäivänä se on noussut suurimpien hakukoneiden tärkeimmäksi tulonlähteeksi. Hakusanamarkkinointi perustuu hakusanojen hinnoittelujärjestelmään, jossa vain mainoksien klikkaamisesta maksetaan mainostajan tekemän tarjouksen pohjalta. Maksetut mainokset sijoittuvat hakukoneiden hakutuloksissa tavallisesti ylimmiksi. (Kritzinger & Weideman 2017, 1-5.)

Kuva 1. Mainosten sijoittuminen Googlen hakutuloksissa

Hakusanamarkkinoinnissa mainostajaa laskutetaan mainosten klikkausmäärän mukaan (Kritzinger & Weideman 2015, 3), mutta suosio ei ole ainut hintaa määrittelevä tekijä, vaan siihen vaikuttaa myös mainostettavan tuotteen luonne. Lopullinen hinta määrittyy markkinatilanteen mukaan eli sen pohjalta paljonko tiettyä hakusanaa käyttävät ovat valmiita siitä maksamaan. Esimerkkinä kalliista hakusanasta on ”life insurance”, joka on hyvin kilpailtu hakusana ja palveluna se perustuu pitkiin asiakassuhteisiin, jolloin useamman kymmenen euron hinta klikkauksesta on oikeutettu (Chaffey & Smith 2017, 388-389).

Hakusanamarkkinoinnin edut

Hakusanamarkkinointi on tehokasta ja sen tulokset ovat välittömästi nähtävissä. Hakusanamainokset voidaan kytkeä päälle tai pois koska tahansa (Lanz & Fazzini 2015). Googlessa tehtävää hakusanamarkkinointia varten Googlella on oma Google Ads –palvelu. Google Adsin kautta Googlessa hakusanamarkkinointia tekevä mainostaja voi hallinnoida kampanjoita ja budjettejaan sekä seurata kampanjoidensa tuloksia (Dodson 2016, 45-47).

Hakusanamarkkinoinnissa mainonnasta menee hukkaan vain vähän, sillä hakukoneiden käyttäjät paljastavat hakupyyntöjä tehdessään valmiiksi kiinnostuksensa tiettyihin aiheisiin. Samanaikaisesti mainosten kontekstipohjaisen luonteen vuoksi mainoksia ei näytetä hakukoneen käyttäjille, mikäli kaupallisia mahdollisuuksia on vain vähän tai niitä ei ole. Näin myöskään hakukonetta käyttävää henkilöä ei häiritä turhilla mainoksilla tällaisissa tilanteissa. (Lewandowski 2017, 10.)

Mainostajat pystyvät vähentämään turhia mainoskuluja, sillä heitä laskutetaan mainosten klikkausten määrän mukaan. He maksavat mainoksistaan vain silloin, kuin hakukoneen käyttäjä osoittaa oikeaa kiinnostusta mainosta kohtaan klikkaamalla sitä hakutulossivulla. (Lewandowski 2017, 10.)

Tekstipohjainen mainonta koetaan vähemmän tungetteleviksi kuviin tai animaatioihin pohjautuvat, joten käyttäjä seuraa niitä mieluummin (Lewandowski 2017, 10). Myös erilaiset mainontaa sivuilta poistavat selainten lisäosat eivät aina poista tekstimainontaa, joten ne saattavat saavuttaa kohderyhmän, jota graafinen mainonta ei saavuta.

Mainostajaa ajatellen hakusanojen hinnoittelu on läpinäkyvää, sillä hakusanojen hinnat perustuvat kunkin hakusanan oikeaan kilpailutilanteeseen. Mikäli hakusana on paljon käytetty ja suosittu, on sen hinta korkeampi. Vähemmän haetut hakusanat ovat puolestaan edullisempia. (Lewandowski 2017, 10.)

Mainostajat pystyvät halutessaan luomaan itse mainoksia tai mainoskampanjoita ilman mainostoimiston apua. Klikkausten määrään perustuvan hinnoittelun ja itse säädettävien päiväbudjettien vuoksi hakusanamarkkinointi on hyvä kanava myös yrityksille, joiden markkinointibudjetti on rajallinen. Lisäksi hakusanamarkkinoinnissa on helppoa kokeilla erilaisia mainoksia tai versioita samasta mainoksesta. Tarvittaessa mainosten muokkaaminen tai poistaminen onnistuu nopeasti. (Lewandowski 2017, 10.)

Hakusanamarkkinoinnin suunnittelu

Avain menestyksekkääseen hakusanamarkkinointiin ja hakukoneoptimointiin on osuvimpien hakusanojen löytäminen, sillä hakukoneiden tarkoitus on tuoda osuvimmat tulokset hakijalle. Hakusanamainonnassa tavoitteena on löytää parhaiten toimivat hakusanat, jotka liittyvät mainostettuun tuotteeseen tai palveluun, jotta mainokset näkyvät hakukoneissa mahdollisimman monelle potentiaaliselle asiakkaalle. (Chaffey & Smith 2017, 372.)

Hakusanamainonta kannattaa aloittaa broad-kampanjalla, jonka tavoitteena on löytää ne hakusanat, jotka tuottavat parhaiten tuloksia. Broad-kampanja kannattaa varsinkin silloin, kun lähdetään tekemään ensimmäistä kertaa hakusanamainontaa ja entuudestaan ei ole tiedossa toimivia hakusanoja. Broad-kampanja etsii automaattisesti toimivia variaatioita laajasti asetetulle hakusanalle (Google 2019, Chaffey & Smith 2017, 372).

Esimerkiksi hakusanan ollessa vakuutusmaksu broad-kampanja näyttää mainoksia seuraavilla hauilla:

• Edulliset vakuutusmaksut

Vakuutusmaksut tampere

• Edullisimmat vakuutusmaksut tampere

Phrase-kampanja on suositeltavaa aloittaa siinä vaiheessa, kun broad-kampanjasta on löydetty parhaiten toimivat hakusanat. Phrase-kampanjan avulla on tarkoitus kohdentaa mainokset tarkemmin kuin broad-kampanjalla, mutta se on joustavampi kuin exact-kampanja. Phrase-kampanja etsii variaatiota hakusanoilla, jotka ovat hyvin lähellä hakusanaa (Google 2019, Chaffey & Smith 2017, 372).

Phrase-kampanjalla hakusanalla “apple älykellot” mainokset tulevat näkyviin seuraavilla hakusanoilla:

• Edulliset apple älykellot tampere

• Halvimmat käytetyt apple älykellot verkosta

Phrase-kampanjalla mainokset eivät tule näkyviin seuraavilla hakusanoilla:

Apple käytetyt älykellot

Älykellot apple verkosta

Exact-kampanjaa kannattaa käyttää, kun halutaan, että mainokset näkyvät tietyllä hakusanalla, esimerkiksi apple älykellot verkosta. Mainokset näkyvät vain silloin, kun hakusana on täysin sama kuin millä hakusanalla mainostetaan. Exact-kampanja ei salli minkäänlaisia variaatioita ja siksi sen käyttö on usein hankalaa. (Chaffey & Smith 2017, 373.)

On vaikea löytää itselleen se kaikkein sopivin malli, koska mainontaa voi esimerkiksi Googlen palveluissa muokata hyvin monella eri tavalla. Usein on vaikea tunnistaa suoralta käsin ne kaikkein tehokkaimmat hakusanat, ajankohdat ja mainoksen sanamuodot, koska kuluttajakäyttäytyminen on jatkuvasti muuttuvaa ja monilla kohderyhmillä on hyvin omanlaisensa tapa toimia. Hakusanamainonnan suhteellinen edullisuus ja lähes tosiaikainen muokattavuus mahdollistavat kuitenkin erilaiset kokeilut, joiden kautta omaa kampanjaa voi hioa omien tavoitteiden pohjalta.

Lähteet

Chaffey, D. & Smith, PR. 2017. Digital Marketing Excellence. Planning, Optimizing and Integrating Online Marketing. New York: Routledge.

Dodson, I. 2016. The Art of Digital Marketing. Hoboken: John Wiley & Sons.

Google. 2019. Google Ads Help. [Viitattu 28.2.2019]. Saatavissa: https://support.google.com/google-ads/answer/2497584?hl=en&ref_topic=3122868

Kritzinger, W. T. & Weideman, M. 2015. Comparative case study on website traffic generated by search engine optimisation and a pay-per-click campaign, versus marketing expenditure. South African Journal of Information Management. 17(1). [viitattu 30.1.2019]. Saatavissa: http://dx.doi.org.aineistot.lamk.fi/10.4102/sajim.v17i1.651

Kritzinger, W. T. & Weideman, M. 2017. Parallel search engine optimisation and pay-per-click campaigns: A comparison of cost per acquisition. South African Journal of Information Management. 19 (1). [viitattu 29.1.2019]. Saatavissa: https://search-proquest-com.aineistot.lamk.fi/docview/1928614591?accountid=16407

Lanz, L. H. & Fazzini, J. 2015. Search Engine Marketing (SEM): Financial & Competitive Advantages of an Effective Hotel SEM Strategy. Boston Hospitality Review. 3 (2). [viitattu 29.1.2019]. Saatavissa: https://doaj.org/article/3f1ff91079cf47319921408e393a5f00

Lewandowski, D. 2017. Users’ Understanding of Search Engine Advertisements. Journal of Information Science Theory and Practice. 5(4), pp. 6-25. [viitattu 29.1.2019]. Saatavissa: http://koreascience.or.kr/article/JAKO201735553769031.page

Kirjoittajat

Jyri Behm ja Markus Hartikainen opiskelevat digitaalisia ratkaisuja (YAMK) Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla.

Aki Vainio opettaa tietojenkäsittelyä Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/612024 (CC0)

Julkaistu 14.6.2019

Viittausohje

Behm, J., Hartikainen, M. & Vainio, A. 2019. Hakusanamainonnan mahdollisuudet. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/06/14/hakusanamainonnan-mahdollisuudet/

Markkinoinnin automaatio – kohdennettu markkinointiviestintä myynnin tukena

Markkinoinnin automaatiojärjestelmän avulla asiakkaalle kohdennetaan asiakasta kiinnostavaa markkinointiviestintää automatisoidusti, monikanavaisesti ja oikea-aikaisesti. Automatiikka hoitaa ennalta määritettyjä markkinointiviestintäprosesseja, joten henkilöstöresursseja ei tarvitse tuhlata näihin toistuviin tehtäviin.

Kirjoittajat: Hanna Lauronen, Jenni Lipponen, Ville Yrjölä ja Aki Vainio

Markkinoinnin automaatio

#DigiLAHTI on LAMKin, LUTin ja Ladecin yhteinen EU:n aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on alueen yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen. Eräs ajankohtainen aihe on markkinoinnin automaatio, joka kiinnostaa kaikenkokoisia yrityksiä.

Markkinoinnin automaatio tarkoittaa ohjelmistoja, joiden avulla muun muassa tehostetaan monikanavaista markkinointiviestintää automatisoimalla toistuvia tehtäviä (Datanyze 2019; Halsas, 2019; Marketo 2019). Viestintävälineitä voivat olla esimerkiksi sähköpostiviestit, verkkosivut, tekstiviestit, sosiaalinen media, puhelinkampanja tai suorapostitus (Ioana 2016, 12; Datanyze 2019; Marketo 2019). Automaatiotyökalujen avulla ohjattu markkinointiviestintä on kohdennettua ja personoitua, ja se perustuu vastaanottajan omaan käyttäytymiseen (Ioana 2016, 12). Esimerkiksi sähköpostin avaamisen, ostokäyttäytymisen tai ladattujen dokumenttien perusteella voidaan määrätä, minkälaista automatisoitua viestintää asiakkaalle kohdennetaan (Ioana 2016, 14).

Automaatioprosessien tueksi valjastetaan asiakasymmärrystä lisäävää tietoa esimerkiksi CRM:stä eli asiakashallintajärjestelmästä ja verkkosivuanalytiikasta (Marketo 2019). CRM:n ja automaatiojärjestelmän yhdistäminen lisää tiedonkulkua ja läpinäkyvyyttä myynti- ja markkinointiorganisaatioissa (Ioana 2016, 13).

Teknologian kehittyessä markkinoinnin automaatiosta on tullut todellinen vaihtoehto lähes kaiken kokoisille yrityksille. Vuodesta 2011 vuoteen 2018 markkinoinnin automaation ohjelmistojen määrä onkin kasvanut kymmenestä 292:n (Murphy 2018, 2-3).

Markkinoinnin automaation tarkoitus ja tavoite

Markkinoinnin automaatiojärjestelmä mahdollistaa markkinoinnin prosessien tehostamisen ja tehokkuuden mittaamisen sekä näiden kautta saavutetun myyntitulojen kasvun. Se tehostaa myös muun muassa liidien hankintaa sekä auttaa niiden hoitamista ja pistetystä. (Marketo 2019.)

Liidi on suomennos sales leadistä, joka tarkoittaa potentiaalista asiakasta, jonka yhteystiedot ovat yrityksen hallussa (Apsis 2015). Liidi voi olla kuuma tai kylmä. Kuuma liidi on ilmaissut mielenkiintonsa yritystä kohtaan esimerkiksi tilaamalla uutiskirjeen, kun taas kylmä liidi kuuluu kohderyhmään, muttei ole ilmaissut mielenkiintoaan (Apsis 2015). Aktiiviset tiedustelijat ovat tärkeitä liidejä, koska 45 % heistä ostaa hyödykkeen vuoden sisällä (Obermayer 2007, 10-11).

Teknologia yhdistyy mielenkiintoisiin sisältöihin

Markkinoinnin automaatiojärjestelmiä on tarjolla runsaasti. Suomessa käytetyimmät järjestelmät ovat Salesforcen Marketing Cloud (markkinaosuus 43 %), Liana Technologies (21 %) ja Hubspot (12 %) (Datanyze 2019). Onnistunut käyttöönotto vaatii mielenkiintoista sisältöä, jota potentiaaliset asiakkaat haluavat kuluttaa. Markkinoinnin automaatioon liittyykin vahvasti inbound-markkinointi, jossa asiakasta houkutellaan kiinnostavalla sisällöllä eri kanavissa (Aaltonen 2019).

Markkinoinnin automaatiojärjestelmät perustuvat usein pisteytykseen. Järjestelmä lisää ennalta määritellyt pisteet asiakkaalle vaikkapa tietyllä verkkosivulla vierailemisesta, webinaariin osallistumisesta tai työnkuvan mukaan. Näin järjestelmä osaa tunnistaa asiakkaan kiinnostuksen tason ja kohteen. Kun liidi sopivan kypsyystason saavutettuaan siirtyy eteenpäin myynnille, saa myyjä selkeän näkymän asiakkaan aktiviteeteista ja kerätyistä pisteistä, ja osaa näin kohdentaa myyntipuheensa. (Rowles 2014.)

Liidien hankinta – miten potentiaaliset asiakkaat tavoitetaan

Liidejä hankintaan muun muassa inbound-markkinoinnin keinoin, kuten tuottamalla nettisivuille asiantuntijatietoa, jonka innoittamana asiakas ottaa yritykseen yhteyttä (Apsis 2015). Liidejä pyritään tavoittamaan verkkosivuilta usein eri keinoin. Samalla kerätään tietoa heidän mielenkiinnonkohteistaan ja pisteytetään liidejä. Keinoja ovat esimerkiksi:

  • Ladattavat sisällöt – tarjotaan kiinnostavaa ladattavaa sisältöä sähköpostiosoitetta vastaan.
  • Pop up -viestit – muistutetaan esimerkiksi tilaamaan uutiskirje ennen sivustolta lähtöä.
  • Webinaarit – tarjotaan verkkoseminaareja kiinnostavista aiheista.
  • Drip-viestit – ohjelmoidaan automaatiojärjestelmä lähettämään kohdennettuja sähköpostiviestejä verkkosivuston kävijöille heidän intressiensä mukaan.
  • Call-to-action (CTA) – kehotetaan toimintaan kuten ilmoittautumaan webinaariin, tilaamaan uutiskirje tai soittamaan yritykseen.

Asiakkaan eri toiminnot verkkosivulla kerryttävät liidipisteitä ja markkinoinnin automaatio laskee pisteiden perusteella, milloin liidi on lämmin kontaktia varten. (Kaasalainen 2019.)

Muita liidejä tuottavia taktiikoita ovat muun muassa mainonta, tapahtumat, PR-toiminnot, suorapostitus, hakukoneoptimointi, seminaarit (Obermayer 2007, 182), kampanjoiden laskeutumissivut (Obermayer 2007, 141), nettisivujen yhteydenottolomakkeet (Obermayer 2007, 46; Ioana 2016, 14) ja myyntihenkilöstön kautta saadut yhteydenotot (Obermayer 2007, 145). Liidien tietoja voidaan rikastaa esimerkiksi nettilomakkeella tai puhelunsoitolla saadulla tiedoilla (Obermayer 2007, 47).

Markkinoinnin automaation haasteita

Automaatiojärjestelmät luovat ja tallentavat tietoa, mutta kampanjoiden luomiseen tarvitaan edelleen markkinointihenkilöstö (Ioana 2016, 15). Automaatioprosessit eivät siis synny itsekseen, vaan ihmisen tulee edelleen määrittää prosessin vaiheet, luoda sisällöt ja analysoida tuloksia (Ioana 2016, 17). Automaatiojärjestelmän käyttöönotto ei itsestään tee huonosta markkinoinnista hyvää (Halsas, 2019).

Yksi haaste markkinoinnin automaation käyttöönotossa on, että se vaikuttaa markkinoinnin lisäksi yrityksen koko myyntiprosessiin. Toinen haaste etenkin Suomen kokoisessa markkinassa voi olla kohderyhmän pieni volyymi. Esimerkiksi personoitujen sisältöjen testaaminen voi viedä paljon aikaa vähäisen datan vuoksi. (Halsas, 2019.)

Yhteenveto

Digitalisaation tarkoituksena on helpottaa työtaakkaa ja kohdentaa resurssit töihin, joita teknologian avulla ei voida hoitaa. Juuri tästä on kyse myös markkinoinnin automaatiossa. Automatiikka hoitaa etukäteen määritetyt toistuvat tehtävät ja prosessit, jotka muuten vaatisivat manuaalista työtä ja aikaa. Automaatiojärjestelmät eivät kuitenkaan korvaa ihmistä. Käyttöönotto ja ylläpito vaativat resursseja – ihminen siis edelleen määrittää prosessit, tuottaa mielenkiintoiset sisällöt, analysoi tulokset ja kehittää prosesseja.

Lähteet

Aaltonen, J. 2014. Vertailu: Inbound-markkinointi vs. Outbound-markkinointi. [Viitattu 20.2.2019]. Saatavissa: https://www.salescommunications.fi/blog/vertailu-inbound-markkinointi-vs.-outbound-markkinointi 

Apsis. 2015. Mikä on liidi ja mitä tarkoitetaan liiden generoinnilla? [Viitattu 2.2.2019]. Saatavissa: https://www.apsisfinland.fi/blogi/mika-liidi-apsis

Datanyze. 2019. Marketing automation Market Share Finland. [Viitattu 26.1.2019]. Saatavissa:
https://www.datanyze.com/market-share/marketing-automation/Finland/

Halsas, A. 2019. Markkinoinnin automaatio – Mitä sillä tarkoitetaan ja miten se toimii meillä omassa markkinoinnissamme. [Viitattu 31.1.2019]. Saatavissa: https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/markkinoinnin-automaatio-mita-silla-tarkoitetaan-ja-miten-se-toimii-meilla-omassa-markkinoinnissamme

Ioana, I. 2016. What is marketing automation and how could it be used for business? Yearbook of the Gheorghe Zane Institute of Economic Researches. Vol. 25 Issue 1, pp. 11 – 18.  [Viitattu 22.2.2019]. Saatavissa: http://ices.ro/RePEc/zan/ygzier/2016/YGZIER_2016_V25_ISS1_11to18.pdf

Kaasalainen, M. 2019. Markkinoinnin automaatio (MA). Luento Lahden ammattikorkeakoulun Digitaalinen markkinointi YAMK opintojaksolla 9.1.2019.

Marketo. 2019. What Is Marketing Automation? [Viitattu 22.2.2019]. Saatavissa: https://www.marketo.com/marketing-automation/

Murphy, D. 2018. Silver bullet or millstone? A review of success factors for implementation of marketing automation. Cogent Business & Management. 5(1). [Viitattu 3.3.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1080/23311975.2018.1546416

Obermayer, J. 2007. Managing Sales Leads: Turning Cold Prospects into Hot Customers. Ohio: Thomson Corporation.

Rowles, D. 2014. Digital branding. A complese step-by-step guide to strategy, tactics and measurement. London: Kogan Page.

Kirjoittajat

Hanna Lauronen, Jenni Lipponen ja Ville Yrjölä ovat Lahden ammattikorkeakoulun (YAMK) liiketalouden opiskelijoita liiketoiminnan ja uudistavan johtamisen koulutusohjelmassa. Artikkeli on kirjoitettu Digitaalisen markkinoinnin opintojaksolla.

Aki Vainio on tietojenkäsittelyn lehtori Lahden ammattikorkeakoulun Liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1436335 (CC0)

Julkaistu 14.6.2019

Viittausohje

Lauronen, H., Lipponen, J., Yrjölä, V. & Vainio, A. 2019. Markkinoinnin automaatio – kohdennettu markkinointiviestintä myynnin tukena. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/06/14/markkinoinnin-automaatio-kohdennettu-markkinointiviestinta-myynnin-tukena/

Mobiilimarkkinoinnin merkitys kasvaa Z-sukupolven myötä

Mobiilimarkkinointi on osa digitaalista markkinointia, ja sen tavoitteena on markkinoinnin kohdistaminen mobiililaitteen välityksellä. Älypuhelinten käyttö kasvaa kuten myös mobiiliostaminen, ja siksi mobiilimarkkinoinnin merkitys korostuu entisestään. Markkinoinnin keinot ovat monet ja varmaa on, että mobiilin suurkuluttajina Z-sukupolvi odottaa entistä asiakaskeskeisempää ja yksilöllisempää markkinointia.

Kirjoittajat: Heli Lehikoinen, Sirpa Penttinen ja Ritva Kinnunen

Älypuhelin lähes jokaisella

Tiedon ja vinkkien hakeminen sekä tavaroiden ja palveluiden ostaminen älypuhelimella on tänä päivänä helppoa ja mutkatonta (Komulainen 2018, 203). Suomalaisista jo 86 % ja vuosituhannen vaihteessa syntyneestä Z-sukupolvesta eli 15-24-vuotiaista jopa 96 % omistaa älypuhelimen. Kahden viimeisen vuoden aikana myös ajankäyttö älypuhelimen parissa on lisääntynyt huimasti (87 %) kaikissa ikäluokissa. (Sanoma Media Finland 2018.) Kuvassa 1 on esitetty mobiilitutkimuksen tulosten mukaan älypuhelinten käyttö eri ikäryhmissä.

Kuva 1. Älypuhelimien käyttö eri ikäryhmissä (Sanoma Media Finland 2018)

Tarkka kohdennus, ytimekäs sisältö ja visuaalisuus

Mobiili mediana on muuttanut täysin markkinointikampanjoiden konseptin ja tarjoaa markkinoijille monenlaisia, uusia mahdollisuuksia. Mobiilimarkkinoinnissa asiakkaat pystytään profiloimaan tarkasti. Monenlaista tietoa voidaan yhdistää ja mainonta on mahdollista keskittää kohderyhmälle, jolle se aidosti tuo lisäarvoa. (Lukowski 2017, 136.)

Mobiilimarkkinointi mahdollistaa hyvin erityyppisen markkinoinnin aina perinteisestä verkkomainonnasta hakukoneoptimointiin ja ponnahdusilmoituksiin. Banneri- eli verkkomainonta on suosituin mainonnan muoto mobiilissa. Oletettavasti mainonta, joka näyttää ja tuntuu olevan osa sovellusta, kasvaa merkittävästi lähivuosina. Personointi on markkinoinnin ykkösjuttu riippumatta markkinointitavasta. (Sebring 2018.)

Mobiilimarkkinointi edellyttää viestiltä entistä iskevämpää otsikkoa ja napakampaa tekstiä näytön pienen koon vuoksi eli vähemmän sanoja ja enemmän visuaalisuutta. Olipa kyseessä asiakkaan kiinnostuksen herättäminen tai ohjaus suoraan ostotapahtumaan, oleellista on, että sivut latautuvat nopeasti. Ostamisen on oltava helppoa ja selkeästi ohjattua. Kannattaa käyttää vain yhtä toimintaan ohjaavaa kehotetta (Call to action eli CTA) kerrallaan, sillä useamman kehotteen käyttö mobiilissa laimentaa ja vähentää tehokkuutta. Myös käyttäjäystävällisyys ja käytön helppous korostuu mobiilimarkkinoinnissa. Käytön ja jaettavuuden kaikki esteet on pyrittävä poistamaan, jotta saavutetaan asiakasuskollisuutta vahvistava erinomainen käyttökokemus. (Forbes Community Council 2018.)

Helppoutta ja lisäarvoa

Tekstiviestien hyödyntäminen on kannattavaa, sillä niiden avausprosentit ovat korkeat ja asiakkaat avaavat ne useammin kuin sähköpostit. Suositukset ja arvostelut vaikuttavat merkittävästi asiakkaan ostopäätökseen, joten asiakkaita kannattaakin kannustaa antamaan arvosteluja ja suosituksia. Positiiviset ja negatiiviset arvostelut on hyvä tuoda aikajärjestyksessä mobiiliin helposti näkyville. Asiakkaat arvostavat myös alennuksia ja tarjouskoodeja, joten niillä on helppo houkutella asiakkaita ja saada tulosta aikaiseksi. Soittomahdollisuuden tarjoaminen toimintonappia käyttämällä nopeuttaa ja helpottaa asiakkaan yhteydenottoa. Yhteydenpidossa ja uudelleenmainonnassa mobiili on erityisen toimiva edellyttäen, että kampanjasivu ja muut siihen liittyvät sivut ovat mobiiliystävälliset. (Komulainen 2018, 204-208.)

Sijaintiin perustuva mobiilimainonta on erinomainen tapa palvella asiakkaita. Mobiiliviestin tulee tällöinkin olla saajalle merkityksellinen ja kiinnostava, jotta se auttaa ratkaisemaan arkipäivän pulmia. Kun tässä onnistutaan, saadaan sitoutuneita ja uskollisia asiakkaita. (Sebring 2018.)

Z-sukupolven elämä sosiaalisessa mediassa

Markkinoijan näkökulmasta Z-sukupolvi on mielenkiintoinen ja omanlaisensa kohderyhmä, johon ei välttämättä massamarkkinointi pure lainkaan. Heidät tavoittaa parhaiten mobiilisti, sillä heille ei ole elämää ilman älypuhelinta. Z-sukupolvelle on luontevaa tehdä myös ostokset verkossa nopeasti ja vaivattomasti. Z-sukupolvi on elänyt koko elämänsä keskellä sosiaalista mediaa. Heistä käytetään myös nimitystä ”zetat” ja he viettävät median ääressä aikaansa enemmän kuin minkään muun aktiviteetin parissa. Z-sukupolvi on jatkuvasti verkossa ja yhteydessä muihin, koska he pelkäävät ulkopuolelle jäämistä (”fear of missing out” eli FOMO). He näkevät sosiaalisen median mahdollisuutena menestyä ja haaveilevat usein start-up-yrittäjyydestä. (Roivainen 2018.)

Tulevaisuuden odotukset

Fast Companyn laatimien tilastojen mukaan Z-sukupolven osuus tulee olemaan 40 % kaikista kuluttajista vuoteen 2020 mennessä. Tämän vuoksi Forbes Business Development Councilin asiantuntijapaneeli on pohtinut markkinoinnin strategioita Z-sukupolvelle ja listannut muun muassa seuraavia suosituksia. (Forbes Business Development Council 2018.)

Markkinointi Z-sukupolville on nykyistä vaativampaa. Forbes Business Development Councilin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan he odottavat, että markkinoija tarjoaa heille tietoa ja keskittyy luomaan erinomaisia asiakaskokemuksia. Z-sukupolven mielestä heidän tarpeensa pitää tunnistaa etukäteen ja heille tulee tarjota pyytämättä aitoa sekä viihdyttävää vuorovaikutusta. Parhaiten Z-sukupolven tavoittaa kanavissa, missä he viettävät paljon aikaa eli sosiaalisessa mediassa ja mobiilissa. Heille kannattaa kohdistaa yksilöllistä ja selkeää viestintää, jossa keskiössä on tekstin sisältö sekä viestin antama henkilökohtainen hyöty. Markkinoinnissa videoiden, kuvien ja tarinoiden merkitys on erityisen tärkeää.  Instagram-, Facebook- ja Snapchat-mobiilisovelluksia kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon.  Video on paras keino Z-sukupolven tavoittamiseen, sillä he ovat YouTube- ja Netflix-sukupolvi. He katsovat älypuhelimillaan videoita, jotka kestävät enintään 1-3 minuuttia. Lisäksi Z-sukupolvi käyttää mielellään Reddit-verkkosivustoa, jossa käyttäjät voivat jakaa mielenkiintoisia linkkejä. (Forbes Business Development Council 2018.)

Digitaalisuus ja tulevaisuus asettaa markkinoinnille jatkossakin uusia haasteita. Siinä missä asiakkaat arvostivat kaupassa käydessään henkilökohtaista palvelua, on tämä sama ilmiö nyt Z-sukupolven myötä siirtynyt verkossa tapahtuvaan palveluun. Mielenkiintoista on nähdä, miten muun muassa ääniohjaus vaikuttaa markkinointiin.

Lähteet

Forbes Business Development Council. 2018. 13 Strategies for Marketing to Generation Z. Forbes. [Viitattu 25.1.2019]. Saatavissa: https://www.forbes.com/sites/forbesbusinessdevelopmentcouncil/2018/02/22/13-strategies-for-marketing-to-generation-z/

Forbes Community Council. 2018. 12 Major Differences Between Mobile and Desktop Marketing. Forbes. [Viitattu 19.1.2019]. Saatavissa: https://www.forbes.com/sites/forbescommunicationscouncil/2018/03/23/12-major-differences-between-mobile-and-desktop-marketing/#cd16a215d6bb

Komulainen, M. 2018. Menesty digimarkkinoilla. Helsinki: Kauppakamari.

Lukowski, W. 2017. The role of knowledge management in mobile marketing.  Marketing of Scientific and Research Organisations. Vol. 25 (3),135-155. [Viitattu 18.2.2019]. Saatavissa: https://doaj.org/article/1a2b51caaab746d894664e1f2c052890

Sanoma Media Finland. 2018. Mobiilitutkimus: Älypuhelinten käyttö kasvaa yhä – lähes kaikki käyttäjät seuraavat puhelimestaan uutisia päivittäin. Tiedote. [Viitattu 19.1.2019]. Saatavissa: http://news.cision.com/fi/sanoma-media-finland/r/mobiilitutkimus–alypuhelinten-kaytto-kasvaa-yha—lahes-kaikki-kayttajat-seuraavat-puhelimestaan-uu,c2606688

Roivainen, I. 2018. Vähän tutkittu Z-sukupolvi on joukko sosiaalisen median natiiveja, jotka eivät tiedä mitään elämästä ennen Facebookia. Kaleva. [Viitattu 28.1.2019]. Saatavissa: https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/vahan-tutkittu-z-sukupolvi-on-joukko-sosiaalisen-median-natiiveja-jotka-eivat-tieda-mitaan-elamasta-ennen-facebookia/787403/

Sebring. S. S. 2018. Mastering Mobile Marketing. Credit Union Management. Vol. 41 (8), 18 – 21. [Viitattu 15.2.2019]. Saatavissa: https://search-proquest-com.aineistot.lamk.fi/docview/2082538862/?pq-origsite=primo

Kirjoittajat

Heli Lehikoinen, opiskelee Lahden ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintoa digitaalisten ratkaisujen koulutusohjelmassa.

Sirpa Penttinen opiskelee Lahden ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintoa digitaalisten ratkaisujen koulutusohjelmassa.

KTT Ritva Kinnunen työskentelee markkinoinnin yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla sekä asiantuntijana #DigiLAHTI hankkeessa. Artikkeli on kirjoitettu #DigiLAHTI EAKR –hankkeen tuella. Hanke on LAMKin, LUTin ja Ladecin yhteinen EU:n aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on alueen yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/595792 (CC0)

Julkaistu 12.6.2019

Viittausohje

Lehikoinen, H., Penttinen, S. & Kinnunen, R. 2019. Mobiilimarkkinoinnin merkitys kasvaa Z-sukupolven myötä. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2019/06/12/mobiilimarkkinoinnin-merkitys-kasvaa-z-sukupolven-myota/