Miksi markkinointi kannattaa suunnitella?

Uuden markkinointiajattelun myötä yritysten ja organisaatioiden on keskityttävä myynti- ja tuoteorientoituneisuuden sijasta markkinointi- ja asiakasorientoituneisuuteen. Vaikka markkinointikanavat ja -tavat ovat muuttuneet kehityksen myötä, on markkinoinnin suunnittelun tarve nykyisin entistäkin tärkeämmässä roolissa.

Kirjoittajat: Jani Tohkanen ja Riku Nummikoski

Tavoitteena uusien asiakkaisen tavoittaminen ja kannattavuuden kasvattaminen

Markkinointi on käsitteenä tuttu jo vuosikymmenten takaa ja se on tärkeä osa yrityksen liiketoimintaa. Markkinointi terminä tarkoittaa rajapintaa organisaation ja asiakkaiden välillä. Markkinointia voidaan pitää johtamisprosessina, joka tunnistaa, ennakoi ja täyttää asiakkaiden vaatimukset kannattavasti. Viimeisten vuosien aikana markkinointi on kuitenkin kokenut suurta muutosta. Muutoksen myötä asiakkaalle arvokkaan sisällön tuottaminen, uusien markkinointikanavien ja analyysityökalujen käyttö sekä vanhojen markkinointimallien päivitys ovat entistä tärkeämmässä roolissa. (Tohkanen 2018, 1.)

Yrityksen tavoitteen ollessa uusien asiakkaiden hankkiminen, myynnin lisääminen tai kannattavuuden kasvattaminen, tarvitsee yritys markkinointistrategian voidakseen saavuttaa tavoitteet. Kuitenkaan markkinointistrategia itsessään ei välttämättä riitä tavoitteiden saavuttamiseen, vaan tarvitsee se myös rinnalleen markkinointisuunnitelman. (Tohkanen 2018, 1.)

Markkinointisuunnitelma auttaa yritystä kohdentamaan resurssit tehokkaasti ja sitä kautta saavuttamaan maksimaalisen hyödyn toteutettavista markkinointitoiminnoista. Selkeän suunnitelman avulla pystytään välttymään virheellisiltä markkinointitoiminnoilta ja sitä kautta vähentämään epäonnistumisen riskiä. Hyvä markkinointisuunnitelma pitää sisällään kuviossa 1 esitetyt kohdat nykyhetken analyyseistä toteutukseen. (Wood 2017, 6-7.)

Kuvio 1. Markkinoinnin suunnitteluprosessin vaiheet

Markkinointisuunnitelma edistää markkinointitoimintojen onnistumista ja helpottaa tavoitteiden saavuttamista. Suunnitelman avulla tiedostetaan yrityksen nykytilanne, kilpailijat sekä kohdemarkkinoiden tarpeet. Näiden pohjalta voidaan yritys tai heidän tarjoamat tuotteet positioida asiakkaille haluttuun mielikuva-asemaan ja asettaa suunnitelmalle suunta ja tavoitteet. Markkinointisuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden tarkoituksena on tukea liiketoimintasuunnitelmassa määriteltyjä korkeamman tason tavoitteita. Asetettujen tavoitteiden pohjalta voidaan määrittää markkinointistrategiat esimerkiksi tukemaan liiketoiminnan kasvua, kasvattamalla ja ylläpitämällä kilpailuetuja. Suunnitelman lopussa läpikäydään suunnitelman toteutuksen aikataulut, vastuualueet, budjetti ja seurantamenetelmät. (Tohkanen 2018, 5-38.)

Markkinointisuunnitelman laatiminen arvokas prosessi

Markkinointisuunnitelman laatiminen vaatii usein tutkimustyötä ja sitoutumista, mutta siihen käytetty aika tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena. Nykypäivänä markkinointikampanjoiden toteuttaminen on huomattavasti aikaisempaa helpompaa internetin mukana tuomien mahdollisuuksien myötä. Vaikka markkinointitoimenpiteiden toteuttaminen esimerkiksi Google AdWordsin avulla ei itsessään vaadi suurempia suunnitelmia, ennen toteutusta on kuitenkin tärkeää tiedostaa, ketä asiakkaat oikeasti ovat ja miten heidän tarpeisiinsa voidaan vastata kilpailijoista erottautuen.

Moni pienyritys voi kokea tietävänsä mitä heidän asiakkaat tarjottavissa tuotteissa tai palveluissa arvostavat sekä mistä heidät voidaan parhaiten tavoittaa. Todellisuudessa jo lyhyt asiakkaille suunnattu tutkimus, joka toteutetaan osana markkinointisuunnitelman laatimista saattaakin paljastaa suuria eroavaisuuksia yrityksen ja asiakkaiden muodostamien mielikuvien välillä. Asiakkaille suunnattun tutkimuksen avulla pystytään helposti selvittämään mitä medioita asiakkaat todellisuudessa käyttävät ja mitä asioita he tuotteissa tai palveluissa arvostavat. Näiden tietojen pohjalta voidaan markkinointitoimenpiteet suunnitella siten, että ne tavoittavat oikean kohderyhmän ja viestivät sille oikeita asioita.

Yrityksen koosta riippumatta

Markkinointisuunnitelman laatimista saatetaan usein pitää isona aikaa vievänä prosessina ja sen mukana tuomia hyötyjä ei osata arvostaa riittävästi. Yrityksen koosta riippumatta, tehokkaan markkinointisuunnitelman laatiminen vaatii kurinalaisuutta, aikaa ja keskittymistä. Prosessi voi alkujaan tuntua haastavalta, mutta loppupelissä se on kaiken sen vaivan arvoista ja auttaa yritystä ymmärtämään asiakkaitaan paremmin ja sitä kauttaa parantaa myös mahdollisuuksia kilpailussa menestymiseen.

Suunnitelman laatimista ei välttämättä tarvitse aloittaa tyhjästä, vaan apuna yritys voi käyttää verkosta ilmaiseksi saatavia markkinointisuunnitelman laatimiseen tarkoitettuja pohjia. Jo pelkästään pohtimalla ja vastaamalla pohjissa esitettyihin kysymyksiin yrityksen on mahdollista parantaa toteutettavien markkinointikampanjoiden tehoa huomattavasti.

Markkinoinnin suunnittelu tulee olla jatkuvaa

Mikään markkinointisuunnitelma ei toimi ikuisesti, koska asiakkaiden tarpeet ja mieltymykset muuttuvat jatkuvasti. Tästä johtuen tulee markkinoinnin suunnittelu olla jatkuvaa, eikä vain kerran vuodessa toteutettava prosessi. Monet tekijät voivat vaikuttaa markkinointituloksiin, mukaan lukien markkinaolosuhteet, uudet markkinointimenetelmät ja tuotteen tai palvelun kysyntä. Tästä syystä on tärkeää pysyä tietoisena muutoksista ja sopeuttaa markkinointisuunnitelma niiden mukaisesti.

Lähteet

Tohkanen, Jani. 2018. B2B yrityksen markkinointisuunnitelma Case: DSGNRS Digipalvelut. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 10.4.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804144674

Wood, M. 2017. Essential guide to marketing planning. Harlow, England: Pearson.

Kirjoittajat

Jani Tohkanen, AMK-opiskelija, Liiketalous, Lahden ammattikorkeakoulu

Riku Nummikoski, liiketalouden ja matkailun alan lehtori, Lahden ammattikorkeakoulu

Artikkelikuva: Jani Tohkanen

Julkaistu 19.4.2018

Viittausohje

Nummikoski, R. & Tohkanen, J. 2018. Miksi markkinointi kannattaa suunnitella? LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/19/miksi-markkinointi-kannattaa-suunnitella/

Modular website production

Website development could be greatly improved by utilizing standardization and modularization. Website development could be transformed into a modular service to provide more efficient solutions that are still unique and customer oriented. Modularity and platforms can be utilized to pre-develop key parts of websites for rapid production, customization and fast reproduction. The idea behind the modularity is to give the customers a better and faster experience, while standardizing the process to make it faster, more valuable and more efficient.

Authors: Teemu Nurmi and Sariseelia Sore

Defining methods for modular websites

Developing websites should incorporate platforms and modularity. This would allow for multiple websites to be made from pre-developed parts. The modular parts could be used to provide either completely customized websites with great efficiency or affordable pre-defined websites. Pre-developing functionality and layouts allows for faster development, as they can be reused multiple times. (Kardys 2014.)

A great analogy of modularity and platforms in productization was introduced by Hänninen, Kinnunen and Muhos (2012, 9-10). The modularity and platforms were introduced as a restaurant. A restaurants platform is the whole service event of getting food. Modularity comes from the customers choices of beverages, appetizers, main course, and desserts. The whole product is gathered from pre-defined and designed parts by the customer and made accordingly. (Hänninen et al. 2012, 9-10.) This same style can be adapted to website development by offering customers a choice of pre-defined and developed modules. Differing from the restaurant analogy, custom options can and should be an option. The key parts of websites like navigation options, different styles of headers, content pieces, and so on, can be pre-developed and then used as modular parts on websites. This helps with rapid development and customization of the websites. (Nurmi 2018, 23; Czech 2018.)

Platforms in websites can be seen as the layout. Platforms act as the base of a website, on which multiple modules can be added and switched to provide numerous different outcomes (Hänninen et al. 2012, 10-11). New websites can be customized from pre-existing platforms as they should have common functionality already developed. This means that new websites can use old development as a starting point to skip some development of a new website. For example, a new website can have 80% of it developed beforehand requiring none to minimal customization. (Kangas, Kropsu-Vehkaperä, Haapasalo & Kinnunen 2013, 113-114.)

Defining the modular website product

Modularity in website development should greatly increase efficiency of development and affordability of websites. This should increase both perceived value, as some end-products can be showed and offered to customers at the start, and product value, as it is massively more efficient than developing websites from scratch. (Nurmi 2018, 23.)

Conventional methods for website development are all functional but could be improved into better solutions. The key is balancing the service to suit customer’s needs and the utility of the service. Customer’s needs should be focused in modern product development as this will produce more value to all parties. The utility of the service should bring innovation to the development environment, as the goal is to provide more value.

FIGURE 1. Conventional development

FIGURE 2. Modular development

Comparisons between conventional development and modular development shows that they have minimal differences in the development route. The main difference is in the development stage where, in the modular example, the website is compiled from ready made parts, rather than developed from scratch. Examples for development routes for WordPress based websites are shown in Figures 1 and 2.

Figure 1 shows an example of conventional website development:

  • The website is ordered
  • The website is designed, then approved by the customer
  • Layout is developed according to design
  • Functionality is developed
  • Website is integrated to WordPress
  • Minor changes and fixes are made
  • Customer approves the website and it is deployed

Figure 2 shows an example of modular website development:

  • The website is ordered
  • Customer’s needs are mapped
  • A platform is selected
  • Platform is designed to fit customer needs, then approved by the customer
  • Functionality is added via chosen platform and modules
  • Platform and modules are customized to fit the design
  • Minor changes and fixes are made
  • Customer approves the website and it is deployed

Pre-developing parts of websites should allow for a more rapid development of new websites. Solutions can be built fast with functionality, that could take hours to develop, that is already fully developed, or in need of minor customization. This makes development efficient and affordable, as it takes less time. (Nurmi 2018, 23; Czech 2018.)

Modular development can be used to produce multiple end-products from a single platform. The end-products can either be completely customized websites, which are developed and modified from pre-defined and developed platforms and modular parts, or compilations of the same pre-developed platforms and modules with less customization. As Zhang (2017) stated, modularity on websites can be compared to Legos. The Legos you get from sets, can be used to build the intended toys. These sets can also be dismantled and used again to build custom Lego toys. (Zhang 2017.) The same applies to modular website development. A website built from pre-defined modules can be dismantled and the parts can be used to build new customized websites.

FIGURE 3. Modularity example

Figure 3 shows an example of how a single platform of four parts can have multiple different end-products. The platform has a header, navigation, content area and a footer. The header can have a small logo, a landing page or full screen image. Navigation can be sticky, conventional, or animated to close after scrolling. Content area can have a simple textbox, animated pop-ups, or a video. Footer can have a simple information area, a triple column layout, or social media buttons. These modules have a total of 81 possible combinations that can be achieved by just developing one platform with 12 modules. Having 81 different combinations from pre-developed parts saves a lot of time compared to developing all from scratch. Figure 4 shows an example layout for the platform for the modules from figure 3. The layout from figure 4 combined with a set of modules from figure 3 create a full website.

FIGURE 4. Platform example for module placement

Conclusions

Modularity is something that should be considered and adapted into modern website development. This methodology can bring a lot of additional value to website development. Bringing more efficient and affordable solutions to the market can boost the products visibility and approachability. There is a lot of potential in modular website production, as resources required to develop completely new versus almost finished products, is huge.

References

Czech, P. 2018. Modular Web Design: The Age Of “Templates” is Over. [Blog]. New Possibilities Group. [Cited 4 April 2018]. Available at: https://www.npgroup.net/blog/modular-web-design-the-age-of-templates-is-over

Hänninen, K., Kinnunen, T. & Muhos, M. 2012. Rapid Productization – Empirical Study on Preconditions and Challenges. [Electronic document]. Working Papers in Department of Industrial Engineering and Management 1/2012. Oulu: University of Oulu. [Cited 4 April 2018]. Available at: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514298134.pdf

Kangas, N., Kropsu-Vehkaperä, H., Haapasalo & H., Kinnunen, T. 2013. Empirical aspects on defining product data for rapid productisation. International Journal of Synergy and Research. [Electronic journal]. Vol. 2 (1-2), 109-130. [Cited 4 April 2018]. Available at: https://www.journals.umcs.pl/ijsr/article/view/1363

Kardys, D. 2014. Modular Web Design: Designing With Components. [Blog]. 18 December 2014. Websolutions Technology Inc. [Cited 5 April 2018]. Available at: https://blog.wsol.com/modular-web-design-designing-with-components

Nurmi, T. 2018. Productization of websites – Case study: WordPress. [Electronic document]. Bachelor’s thesis. Degree Programme in Business Information Technology. Lahti: Lahti University of Applied Sciences. [Cited 5 April 2018]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804124524

Zhang, S. 2017. Learning from Lego: A Step Forward in Modular Web Design. [Blog]. 23 February 2017. 5000 Things. [Cited 6 April 2018]. Available at: https://medium.com/5000-things/learning-from-lego-a-step-forward-in-modular-web-design-d8ff953f45a8

About the authors

Teemu Nurmi has studied Business Information Technology at Lahti University of Applied Sciences and will graduate and receive a BBA degree in May 2018.

Sariseelia Sore works as a Senior Lecturer in Business Information Technology Degree Programme at Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Business and Hospitality Management.

Illustration: https://pixabay.com/en/lego-blocks-duplo-lego-colorful-2458575/ (CC0)

Published 16 April 2018.

Reference to this publication

Nurmi, T. & Sore, S. 2018. Modular website production. LAMK Pro. [Electronic magazine]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/04/16/modular-website-production/

Terveysmetsästä työhyvinvointia

Metsän on havaittu vaikuttavan monipuolisesti ihmisen hyvinvointiin. Tutkimustulosten mukaan luontokontaktien positiiviset hyvinvointivaikutukset ovatkin kiistattomat. Miten työnantajat voisivat mahdollistaa terveysmetsän hyödyntämisen työn arjessa työhyvinvoinnin tukena?

Kirjoittajat: Anne-Mari Kousa ja Tarja Tolonen

Luontokontakti ja työhyvinvointi

Työhyvinvointi muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Työn arki vaikuttaa työssä jaksamiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Työhyvinvoinnin kasvaessa työhön sitoutuminen ja työn tuottavuus kasvavat, sairauspoissaolot ja työntekijöiden vaihtuvuus laskevat. Vastuu työhyvinvoinnista on sekä työnantajalla että työntekijällä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017; Pahkin & Halonen 2016; Karila-Hietala, Wahlbeck, Heiskanen, Stengård & Hannukkala 2014, 139; Kallio & Kivistö 2013, 13.)

Esimerkiksi ulkona vietetty lounastauko tai huonekasvit tarjoavat luontokontakteja. Vastaava kontakti luonnolliseen elementtiin sisällä voi olla luontokuvat ja -äänet. (Bjørnstad, Grete & Raanaas 2016, 12; Largo-Wight, Chen, Dodd & Weiler 2011, 126.) Lisäämällä luontokontakteja työpäivän aikana voidaan lisätä työhyvinvointia (Kousa 2018, 19).

Mitä useammin työntekijät liikkuvat luonnossa, sitä useammin he kokevat työn imua: suhteellisen pysyvää, positiivista, tyydytystä tuottavaa motivaatio- ja tunnetilaa. (Rantanen 2014, 4, 18-19). Luonnossa oleskelun on useissa yhteyksissä osoitettu ylläpitävän ja lisäävän hyvinvointia (esim. Kaikkonen 2014; Bjørnstad, Grete & Raanaas 2014). Lisäksi luontokontaktin kokemisella ja luonnossa tehdyillä harjoitteilla on yhteys työstressin vähentymiseen ja töistä irtautumisen kokemukseen. (Korpela & Nieminen 2017, 17; Largo-Wight, Chen, Dodd & Weiler 2011, 128; Bjørnstad ym. 2016,16).

Luonnon vaikuttaa positiivisesti psyykkiseen hyvinvointiin ja mielialaan (Kaikkonen ym. 2014, 38). Välittömänä hyvinvointivaikutuksena on koettu stressin lieventymistä (Korpela & Nieminen 2017, 17). Kaikista vaikutuksista juuri psyykkiset hyvinvointivaikutukset kestivät pisimpään (Kaikkonen ym. 2014, 38). Psyykkinen hyvinvointi on erottamaton osa terveyttä. (Karila-Hietala ym. 2014, 10).

Sertifioitu terveysmetsä

Terveysmetsä-sertifikaatti voidaan antaa sellaisella metsälle, jossa metsän hyvinvointivaikutuksia voidaan kokea keskimääräistä enemmän (Leppänen & Pajunen 2017, 15.). Terveysmetsän sijaitessa lähellä, sitä voi hyödyntää työhyvinvoinnin kehittämiseen työpaikoilla. Suomessa käytetty terveysmetsä termi vastaa maailmalla käytettyä terapiametsä termiä. Japani ja Etelä-Korea ovat metsän terveysvaikutusten tutkimisessa pioneerimaita ja Japanissa on useita terapiametsä sertifikaatin saaneita metsiä. (Tyrväinen, Savonen & Simkin 2017, 5-6.)

Sertifikaatin saamiseksi metsässä mitataan 12 henkilön psykologisia ja fysiologisia muutoksia verrattuna kaupunkiympäristöön. Kun terveysvaikutukset on osoitettu ja vaatimukset metsän laadusta täyttyneet, voi metsä saada sertifikaatin. Sertifikaatti edellyttää metsien kunnon ja toimintaan liittyvien rakenteiden (esim. polut) ylläpitämistä. (Tyrväinen ym. 2017, 14). Mikä tahansa metsä ei siis voi olla terveysmetsä. Vaikka kokemus on subjektiivinen, on olemassa yleisiä terveysmetsän tunnusmerkkejä. (Leppänen & Pajunen 2017, 15.) Pienet, pirstaloituneet metsäalueet eivät toimi terveysmetsänä, koska niissä eivät toteudu terveysmetsän tunnuspiirteet (Tyrväinen ym. 2017, 8).

Suomalaiset arvostavat eniten metsiä ja vesistöjä, eniten pidetään luonnonmukaisesta metsäympäristöstä. Hyvä virkistyskäyttöön soveltuva metsä on järeä, täysikasvuinen ja helppokulkuinen. Sopivasti maastomuotoja, puuston ja kasvillisuuden vaihtelevuutta. Riittävän suuri ja monipuolinen metsä voi toimia terveysmetsänä. Tämän lisäksi metsässä tulisi olla muitakin hyväksi havaittuja piirteitä, kuten polkuverkosto ja opasteita. (Tyrväinen ym. 2017, 6-7,11)

Terveysmetsän hyödyntäminen työelämässä

Terveysmetsän voi ottaa osaksi työn arkea. Terveysmetsän laitamille voidaan luoda taukopaikkoja, joissa lähellä sijaitsevien toimijoiden työntekijät voisivat viettää taukonsa, työnantajan kannustamina. (Kousa 2018, 24). Hetkellinen irrottautuminen työstä auttaa jaksamaan (Kallio & Kivistö, 2013, 61; Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738, 31 §). Palaverit, neuvottelut ja mahdolliset interventiot voitaisiin tehdä terveysmetsässä sisätilojen sijaan. Työntekijöitä voidaan kannustaa vapaa-ajallakin liikkumaan luonnossa. (Kousa 2018, 25). Kun terveysmetsä tehdään työpaikalla tutuksi, pienenee kynnys lähteä sinne omalla ajalla. Lisäksi haasteen hyödyntämisestä voi heittää myös työyhteisölle: mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja ottaa vastuuta kehittämistyöstä ovat perusta mielekkäälle työnteolle. (Kallio & Kivistö 2013, 81.)

Esimerkiksi Lahteen suunnitellaan terveysmetsää Päijät-Hämeen keskussairaalan läheisyyteen, alueella on useita muita työnantajia. Eri toimijat voivat hyödyntää terveysmetsää taukopaikkana ja järjestää siellä työhyvinvointipäiviä. Seuraavassa kuvassa esimerkkejä, miten terveysmetsää voi käyttää työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja lisäämiseen.

Kuva 1. Terveysmetsä työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja lisäämisessä

Terveysmetsän hyödyntämisen puolesta puhuvat positiiviset vaikutukset ihmisten psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen. Työnantaja voi mahdollistaa terveysmetsän käytön ja näin kannustaa työntekijöitään hyödyntämään sitä myös vapaa-ajallaan.

Lähteet

Aulankoski, A. 2016. Törmäyksistä työniloon. Työterveyshuolto tukena työn ristiriidoissa. Helsinki: Duodecim.

Bjørnstad, S., Grete, G. & Raanaas, R. 2016. Nature contact and organizational support during office working hours: Benefits relating to stress reduction, subjective health complaints, and sick leave. Work. [Verkkolehti]. Vol. 53 (1), 9-20. [Viitattu: 25.02.2018]. Saatavissa: http://search.ebscohost.com.aineistot.lamk.fi/login.aspx?direct=true&db=c8h&AN=113197480&site=ehost-live

Kaikkonen, H., Virkkunen, V., Kajala, L., Erkkonen, J., Aarnio, M. & Korpelainen, R. 2014. Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista – Tutkimus kävijöiden kokemista vaikutuksista. [Verkkodokumentti]. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 208. Vantaa: Metsähallitus.  [Viitattu 25.02.2018]. Saatavissa: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a208.pdf

Kallio, E. & Kivistö, S. 2013. Mieli työssä. Helsinki: Työterveyslaitos.

Karila-Hietala, R., Wahlbeck, K., Heiskanen, T., Stengård, E. & Hannukkala, M. 2014. Mielenterveys elämätaitona. Mielenterveyden ensiapu 1. Helsinki: Suomen Mielenterveysseura.

Korpela, H. & Nieminen, J. 2017. Osallistujien kokemukset luontoavusteisesta interventiosta. [Verkkodokumentti]. Pro gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos. [Viitattu: 25.02.2018]. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/54863/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201707053236.pdf?sequence=1

Kousa, A. 2018. Terveysmetsä työhyvinvointia edistämässä. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaalipedagoginen aikuistyö. [Viitattu 9.4.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804094348

Largo-Wight, E., Chen, W., Dodd, V. & Weiler, R. 2011. Healthy Workplaces: The Effects of Nature Contact at Work on Employee Stress and Health. Public Health Reports. [Verkkolehti]. Vol. 126, Suppl. 1, 124-130. [Viitattu: 25.02.2018]. Saatavissa: http://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/00333549111260S116

Leppänen, M. & Pajunen, A. 2017. Terveysmetsä. Tunnista ja koe elvyttävä luonto. Helsinki: Gummerus Kustannus Oy.

Pahkin, K. & Halonen, K. 2016. Työhyvinvointi. Helsinki: Työterveyslaitos. [Viitattu: 1.9.2017]. Saatavissa: https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/

Rantanen, A. 2014. Vapaa-ajalta virtaa työhön – luonnossa liikkumisen ja työn imun yhteydet. [Verkkodokumentti]. Psykologian pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. [Viitattu: 25.02.2018]. Saatavissa: http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/95798/GRADU-1403598044.pdf?sequence=1

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Työhyvinvointi. [Viitattu: 1.9.2017]. Saatavissa: http://stm.fi/tyohyvinvointi

Tyrväinen, L. Savonen, E-M & Simkin, J. 2017. Kohti suomalaista terveysmetsän mallia. [Verkkodokumentti]. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 11/2017. Helsinki: Luonnonvarakeskus. [Viitattu: 18.01.2018]. Saatavissa: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/538373/luke-luobio_11_2017.pdf?sequence=1

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738. Finlex. [Viitattu: 25.02.2018]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738#L6P49

Kirjoittajat

Tarja Tolonen, lehtori, sosiaali- ja terveysala, LAMK

Anne-Mari Kousa, sosionomi AMK –opiskelija, LAMK

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/away-path-forest-hiking-nature-1356948/ (CC0)

Julkaistu 11.4.2018

Viittausohje

Kousa, A-M. & Tolonen, T. 2018. Terveysmetsästä työhyvinvointia. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/11/terveysmetsasta-tyohyvinvointia

 

Odottavan äidin ravitsemus ja lapsen terveys ja kehitys

Ravitsemuksesta puhutaan ja kirjoitetaan paljon ja saatavilla oleva tieto on osin ristiriitaista. Miten tunnistaa luotettava tieto, mihin uskoa?  Lasta odottavaa äitiä ja myös ohjaavaa hoitohenkilökuntaa tämä saattaa hämmentää, onhan kyseessä viimekädessä äidin ja lapsen terveys. Tähän artikkeliin on koottu yhdenmukaista tutkittua tietoa siitä, miten äidin odotusaikainen ruokavalio vaikuttaa lapsen terveyteen ja kehitykseen.

Kirjoittajat: IIna Kinnunen, Jutta Laurell ja Anne Vuori

Odottavan äidin ruokavalioon on hyvä kiinnittää huomiota, sillä monien ravintoaineiden tarve kasvaa. Tutkimusten mukaan erityisesti nuorten, vähän koulutettujen ja tupakoivien äitien ravintoaineiden saanti on usein suosituksia alhaisempaa. Ruokavalioon saattaa kuulua paljon sokeria ja vähän kuitua sisältäviä ruoka-aineita. Myös kasvisten ja hedelmien käyttö on tutkimusten mukaan vähäisempää vähän koulutetuilla. (Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 2013.)

Tiettyjen ravintoaineiden tarve perustuu lapsen elimistön kehittymiseen raskauden aikana. Esimerkiksi B-vitamiineihin kuuluvat folaatti ja tiamiini ovat lapsuusiän aivojen kehityksen kannalta välttämättömiä. Vauvan hermojärjestelmä kehittyy varhain 3-4 ensimmäisen raskausviikon aikana. Riittävään folaatin saantiin kannattaa kiinnittää huomiota jo raskauden varhaisessa vaiheessa. Folaatin puutteen on todettu olevan yhteydessä myös pieneen syntymäpainoon ja ennenaikaisuuteen. (Wyness 2015, Malm, Stefanovic & Ritvanen 2016.) B2-vitamiini taas parantaa limakalvoja suolistossa ja suussa ja B12-vitamiinia tarvitaan punasolujen valmistumiseen ja hermojärjestelmän toimintaan (Erkkola & Virtanen 2013, Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016).

D-vitamiinia tarvitaan vauvan luuston ja hampaiden kehitykseen. Vähäinen D-vitamiinin saanti on yhteydessä odotusaikaiseen huonoon painonnousuun ja kroonisten sairauksien riskiin. On tutkimusnäyttöä siitä, että D-vitamiini suojaa mahdollisesti diabetekselta, joiltakin syöpätaudeilta sekä sydän- ja verisuonitaudeilta ja että vähäisellä D-vitamiinin saannilla on yhteyttä astman ja allergioiden riskiin. (Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 2013, Erkkola & Virtanen 2013. Wyness 2015.) A-vitamiinia tarvitaan normaalin ihon rakentumiseen ja toimintaan sekä terveelliseen immuunijärjestelmään (Wyness 2015).

Myös hivenaineet ovat tärkeitä. Jodia tarvitaan sikiön fyysiseen, henkiseen ja kognitiiviseen kasvuun ja kehitykseen. Jodin puute voi aiheuttaa häiriöitä näillä alueilla. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.) Kalsium vaikuttaa sikiön luuston kehitykseen (Wyness 2015). Odottavan äidin riittävä kalsiuminsaanti on tärkeää, jotta myös sikiö saa riittävästi kalsiumia ja luusto kehittyy normaalisti (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016).

Hyviä rasvoja tarvitaan sikiön näkökyvyn, hermoston ja immuunijärjestelmän kehittymiseen (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016). Rasvan hyvän laadun on todettu pienentävän ennenaikaisuutta ja parantavan lapsen visuaalista ja kognitiivista kehitystä. Hyvät rasvat saattavat myös vähentää synnytyksen jälkeistä masennusta ja lapsen allergisia sairauksia. Näyttöä on myös siitä, että N-3-monityydyttymättömät rasvahapot vähentävät astman ja allergisten sairauksien saamisen riskiä. (Erkkola & Virtanen 2013.) Viimeisellä raskauskolmanneksella ja vastasyntyneenä aivot kehittyvät voimakkaimmin, jolloin monityydyttymättömiä rasvahappoja tarvitaan erityisesti (Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 2013).

Rautaa tarvitaan mm. vauvan verenkiertoelimistön kehittymiseen. Raskausaikana äidin hemoglobiini laskee helposti lisääntyneen ja laimentuneen verivolyymin vuoksi. Raudanpuutteen riski on suuri erityisesti kasvisruokavaliota tai vähäenergistä ruokavaliota noudattavilla odottavilla äideillä. (Valtakunnallinen ravitsemusneuvottelukunta 2016.)

Haasteet odotus- ja imetysaikaisessa ruokavaliossa liittyvät usein ylipainoon, syömishäiriöihin ja vegaaniruokavalioon. Ylipainolla on negatiivisia vaikutuksia raskauteen. Viime vuosikymmenten aikana odotusaikainen painonnousu on kasvanut erityisesti vähän koulutetuilla ja alhaisessa sosiaalisessa asemassa olevilla. Odotusaikana epäterveellinen ruokavalio lisää lihavuutta. On todettu, että puolella ylipainoisista naisista ylipainon kehittyminen on alkanut odotusaikana. Ylipaino lisää sairastumisriskiä raskausdiabetekseen, virtsatie- ja haavatulehdukseen sekä raskausmyrkytykseen. Ylipainolla on myös todettu olevan yhteys sikiökuolemiin ja keisarinleikkauksiin. (Erkkola & Virtanen 2013.)

Ennen raskauden alkamista syömishäiriö pitää saada hallintaan. Liian vähäinen painonnousu odotusaikana voi hidastaa sikiön kasvua. Jos paino nousee alle 1 kg kuukaudessa keski- ja loppuraskauden aikana, painonnousu on liian vähäistä. (Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 2013, Erkkola & Virtanen 2013.)

Vegaaniruokavaliota noudattavan tulee kiinnittää erityistä huomiota riittävään ravintoaineiden saantiin. Odottavalle äidille olisi suositeltavampaa noudattaa laktovegetaarista ruokavaliota, jossa voidaan käyttää maitovalmisteita ja kananmunaa, tai semivegetaarista ruokavaliota, jossa voidaan käyttää välillä vaaleaa lihaa ja kalaa. (Erkkola & Virtanen 2013.)

Odotus- ja imetysaikana on hyvä välttää ruoka-aineita, jotka saattavat aiheuttaa haittaa sikiölle. Näitä ovat hauki, graavisuolatut ja kylmäsavustetut kalatuotteet, kolajuomat, energiajuomat, yrttiteet, öljykasvien siemenet, kuten pellavan ja auringonkukan siemenet, kofeiini ja alkoholi. Kofeiinia suositellaan nautittavaksi odotus- ja imetysaikana korkeintaan 200mg vuorokaudessa. Alkoholia ei suositella käytettäväksi ollenkaan odotusaikana. Sikiö saa alkoholia istukan kautta ja se on vaaraksi lapsen kehitykselle. Odotusaikana kannattaa välttää myös maksaruokia, kuumentamattomia liharuokia, pastöroimattomasta maidosta valmistettuja juustoja ja kuumentamattomia pakastevihanneksia. (Evira 2017.)

Odottavan äidin ei tarvitse tehdä suuria muutoksia ruokavalioonsa, jos hän syö muutenkin terveellisesti ja monipuolisesti. Äidin ruokavalio odotusaikana vaikuttaa kuitenkin lapsen terveyteen ja kehitykseen välittömästi ja tulevaisuudessa.

Lähteet

Erkkola, M. & Virtanen, S. 2013. Suositeltavat ruokavalinnat raskausaikana. Suomen lääkärilehti. [Verkkolehti]. Vsk 68 (10), 739-745b. [Viitattu: 3.5.2017]. Saatavissa: http://www.fimnet.fi.aineistot.lamk.fi/cl/laakarilehti/pdf/2013/SLL102013-739.pdf

Evira 2017. Elintarvikkeiden turvalliseen käyttöön liittyviä yleisiä ohjeita. [Verkkodokumentti]. [viitattu: 26.9.2017]. Saatavissa: https://www.evira.fi/globalassets/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikevaarat/elintarvikkeiden-kayton-rajoitukset/29.5.evira_taulukko1.pdf

Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 2013. Äitiysneuvolaopas. Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu: 11.5.2017]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110521/THL_OPA2013_029_verkko.pdf

Malm,H., Stefanovic, V., Ritvanen,A.  2016. Foolihappolisä kaikille raskautta suunnitteleville naisille. Suomen lääkärilehti. [Verkkolehti]. Vsk 71 (9), 619. [Viitattu: 30.1.2018]. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi//bitstream/handle/10138/161060/Foolihappolis_kaikille_raskautta.pdf?sequence=1

Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016. Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille [Verkkodokumentti].  [Viitattu 14.8.2017]. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129744/KIDE26_FINAL_WEB.pdf?sequence=1

Wyness, L. 2015. Vitamin supplementation and nutrition during pregnancy and breastfeeding. British Journal of Midwifery. [Verkkolehti].  Vol. 23(10), 695-701. [Viitattu: 3.5.2017]. Saatavissa: http://web.b.ebscohost.com.aineistot.lamk.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=3&sid=3f8a54a0-0987-4721-af68-a7c5974a42b1%40sessionmgr120&hid=107

Kirjoittajat

Sairaanhoitajaopiskelijat Iina Kinnunen ja Jutta Laurell ja lehtori Anne Vuori
Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala, sairaanhoitajakoulutus

Julkaistu: 11.4.2018

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/vauva-lintu-toimitus-nainen-tytt%C3%B6-1299514/

Viittausohje

Kinnunen, I., Laurell, J. & Vuori, A. 2018. Odottavan äidin ravitsemus ja lapsen terveys ja kehitys. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/11/odottavan-aidin-ravitsemus-ja-lapsen-terveys-ja-kehitys/

 

Mitä vielä haluaisit tietää minusta?

Työhönottoa eli rekrytointia säätelee henkilötietolaki ja työelämäntietosuojalaki, joita on sovellettu jo parikymmentä vuotta. Uusi tietosuoja-asetus astuu voimaan 25.5.2018 ja sen mukaan henkilötietojen käsittely myös rekrytoinnissa tulee tarkastella GDPR:n näkökulmasta. Johdon vastuulla on valvoa, että tietosuojaa koskevat prosessit ovat kunnossa. Samalla tulee muodostaa kuva siitä, miten toiminnassa käsitellään henkilötietoja. Henkilötietoja käsittelevän työntekijän puolestaan tulee osata henkilötietojen käsittely ja sen toimintaympäristö. Tämä artikkeli kuvaa erityisesti rekrytointiin liittyvää henkilötietojen keräämistä, nykytilaa ja uuden tietosuoja-asetuksen vaikutuksia rekrytoinnissa.

Kirjoittaja: Teija Golnick

Henkilötietojen keräämisen taustoista ja nykytilanteesta

Työnantajatoimintaan kuuluu tarve kerätä työnhakijoiden henkilötietoja. Työnhakijasta ei kuitenkaan voi kerätä ”kaikkea mahdollista ja varmuuden vuoksi”, koska jokaisen yksityiselämä on suojattu perustuslaissa. Työnhaun yhteydessä kerättävien henkilötietojen käsittelyssä onkin kyse työnhakijan oikeuksien ja työnantajan tarpeiden kohtaamisesta ja yhteensovittamisesta. Työnhakijalla on tarve saada hakemansa työpaikka. Hänellä on myös tarve suojata yksityisyyttään ja siihen voi liittyä esimerkiksi tarve kertoa työnantajalle vain itselleen edullisia tietoja. Työnantajalla puolestaan on tarkoituksenmukaisinta saada paras, osaavin ja luotettavin henkilö avoinna olevaan työtehtävään. Näistä syntyvä työnantajan ja työnhakijan tarpeiden välinen ristiriita aiheuttaa tulkintaongelmia työelämää koskevien lakien soveltamisessa. Yksityisyyttä turvaavan lainsäädännön rikkominen voi johtua rekrytoijan osaamattomuudesta tai pahimmillaan piittaamattomuudesta. Toisaalta työnhakija saattaa kertoa itsestään asioita, joita hänen ei lain mukaan olisi edes tarpeellista kertoa.

Työoikeuden professori Seppo Koskinen tunnistaa työhönottoon sisältyviä haasteita. Hänen mukaansa voi olla yllättävää, kuinka paljon laeista aiheutuu sääntöjä ja rajoituksia tietojen käsittelylle. Työnhakijalla on monia oikeuksia, joita lainsäädännöllä turvataan, mutta käytännössä näitä oikeuksia ei välttämättä kuitenkaan kaikilta osin oteta huomioon. (Koskinen 2004, 37)

Henkilötietolaki (523/1999) on yleislaki, jonka tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä sekä edistää hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämistä ja noudattamista. Lain yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004, työelämän tietosuojalaki) tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia työelämässä.

Henkilötietolailla turvataan se, ettei yksityiselämän suojaa koskevia perusoikeuksia rajoiteta henkilötietojen käsittelyssä ilman laissa säädettyä perustetta. Henkilötietojen käsittelyssä ilmenee useita perusoikeuksia, joita ovat itsemääräämisoikeudet, henkilökohtainen vapaus sekä oikeus kunniaan.  Jokaisella on oikeus tulla arvostetuksi oikeiden ja oleellisten tietojen perusteella. Tiedonsaantioikeuksien ja vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella tapahtuva tietojen käsittely saattaa vaarantaa yksilön turvallisuutta. (Voutilainen 2012,  254)

Mikä on GDPR ja mitä sillä tavoitellaan

Suomen ja Euroopan unionin tietosuojalait uudistuvat. EU:n yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan 25.5.2018 alkaen kaikissa EU:n jäsenmaissa. Tietosuoja-asetusta (General Data Protection Regulation, GDPR) sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkeen henkilötietojen käsittelyyn. Tietosuoja-asetusta täydennetään ja täsmennetään kansallisella lainsäädännöllä. Hallitus on antanut eduskunnalle ehdotuksen uudeksi kansalliseksi tietosuojalaiksi. Tietosuojalaki tulisi esityksen mukaan voimaan 25.5.2018, kun myös EU:n yleistä tietosuoja-asetusta ryhdytään soveltamaan. (Tietosuojavaltuutetun toimisto 2018)

Monet henkilötietojen käsittelyn periaatteet säilyvät ennallaan. Tietosuoja-asetus tuo kuitenkin uusia tietosuojaa ja henkilötietojen käsittelyä koskevia velvoitteita, joihin rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden on valmistauduttava. Uuden lainsäädännön tavoitteena on parantaa henkilötietojen suojaa ja rekisteröityjen oikeuksia, vastata uusiin digitalisaatioon ja globalisaatioon liittyviin tietosuojakysymyksiin sekä yhtenäistää tietosuojasääntelyä kaikissa EU-maissa. Lisäksi sen tavoitteena on edistää digitaalisten sisämarkkinoiden kehittymistä. (Tietosuojavaltuutetun toimisto 2018)

Miten GDPR vaikuttaa rekrytoinnissa?

Tietosuoja-asetus vahvistaa henkilötieto- ja työelämäntietosuojalakeja. Pohjatyö on tehty ja sen myötä on turvallista siirtyä tietosuoja-asetuksen noudattamiseen. Haasteeksi noussee se, mitä henkilötieto kokonaisuutena käsittelijälleen tarkoittaa, miten tietoja kerätään, säilytetään ja hävitetään sekä miten tämä kokonaisuus todennetaan henkilön sitä tiedustellessa. Tietosuoja-asetuksen rinnalle on tulossa myös uusi tietosuojalaki. Ehdotettu laki olisi henkilötietojen käsittelyyn sovellettava yleislaki. Yleistä tietosuoja-asetusta täydentävänä ja täsmentävänä se ei muodostaisi itsenäistä ja kattavaa sääntelykokonaisuutta, vaan sitä sovellettaisiin rinnakkain tietosuoja-asetuksen kanssa.

Jotta ihmiset voivat valvoa omia tietojaan ja varmistaa henkilötietojensa suojan, on läpinäkyvyys, tietojen helppo saatavuus, ymmärrettävyys sekä muotoilu perusedellytyksenä. Rekisterinpitäjän tulee ilmoittaa rekisteröidylle selkeästi, miten heidän tietojaan on kerätty ja käsitelty ja kenen toimesta, mitä tarkoitusta varten ja kuinka kauan sekä mitkä ovat heidän oikeutensa siinä tapauksessa, että he haluavat tutustua näihin tietoihin, oikaista niitä tai poistaa ne. (Tietosuojavaltuutetun toimisto 2018, Euroopan komissio 2010, 6)

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on toiminut asiantuntijana tietosuojalain valmistelussa. Hän totesi, että työelämän tietosuojalaki oli tullessaan maailman ensimmäinen työelämän tietosuojalaki, joka toteutettiin työnantaja- ja työntekijäliittojen, oikeusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantana. Sen vuoksi tietosuoja on monella tapaa sekä työntekijän ja työnhakijan etuja toteuttava laki ja toimii hyvänä johtamisen välineenä. (Aarnio 2016)

Uusi tietosuoja-asetus vastaa osaltaan henkilötietojen keräämisen ja käsittelemisen haasteisiin työelämässä. Vielä on avoinna, miten uutta asetusta tullaan soveltamaan. Voimassa olevat lait ja työelämässä vastaan tulevat haasteet työnhakijan yksityisyyden ja työnantajan tietotarpeen välillä koostuvat useista pienistä ja yksittäisistä asioista. Jotta yksityisyyden suoja työelämässä voi toteutua, tulee rekrytoinnin olla ammattimaista ja hakijoiden yksityisyyttä arvostavaa työtä. Myös työnantajan etu toteutuu, kun työnhakijan ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet ovat alusta alkaen selkeät ja tiedossa kaikille osapuolille.

Lähteet

Aarnio, R. 2016. Tietosuojavaltuutettu. Tietosuojavaltuutetun toimisto. Haastattelu 5.4.2016.

Euroopan komissio. 2010. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Kattava lähestymistapa henkilötietojen suojaan Euroopan unionissa. [Verkkodokumentti]. KOM(2010) 609 lopullinen. [Viitattu 28.3.2018]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/health//sites/health/files/data_collection/docs/com_2010_0609_fi.pdf

Koskinen, S. 2004. Työhönotossa kerättävät tiedot ja työnhakijan yksityisyyden suoja. [Verkkodokumentti]. Edilex. Helsinki: Edita Publishing. [Viitattu 28.3.2018]. Saatavissa: https://www.edilex.fi/artikkelit/2275.pdf

Tietosuojavaltuutetun toimisto. 2018.  [Viitattu 8.4.2018]. Saatavissa: http://www.tietosuoja.fi/fi/index/euntietosuojauudistus.html

Voutilainen, T. 2012. Oikeus tietoon  –  Informaatio-oikeuden perusteet. Helsinki: Edita.

Kirjoittaja

Teija Golnick työskentelee HR- ja talousjohtajana Lahden ammattikorkeakoulussa.

Julkaistu 9.4.2018

Viittausohje

Golnick, T. 2018. Mitä vielä haluaisit tietää minusta? LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/09/mita-viela-haluaisit-tietaa-minusta/

 

 

 

 

 

Show Buttons
Hide Buttons