Suunnittelulla lisää tehokkuutta digitaaliseen markkinointiin

Huima määrä yritysten käytettävissä olevaa dataa, uudet teknologiset ratkaisut ja valtava valikoima viestintäkanavia ovat luoneet markkinointiin ennennäkemättömiä mahdollisuuksia – mutta myös haasteita. Markkinoinnin suunnittelu antaa yrityksille avaimet selviytyä haasteista voittajina.

Kirjoittajat: Elina Rasa, Malla Metsäpalo ja Ritva Kinnunen

Markkinoinnin toimintojen käytössä on asiakkaista ennätyksellinen tietomäärä, jonka käsittely vaatii uusien erityisosaamista vaativien teknologioiden hallitsemista. Osaamista on hankittu lähinnä tietotekniikan osaajien parista. Markkinoinnin toimintoja on myös ulkoistettu erillisille digitaaliseen markkinointiin erikoistuneille yrityksille, jolloin markkinoinnin asema yrityksen sisäisenä toimintona on joutunut kriisiin. Digitaalisen markkinoinnin ja analytiikan ulkoistaminen on johtanut monissa yrityksissä tilanteeseen, jossa yrityksen strategian määrittely ja toteuttaminen on hämärtynyt. Ulkoistettaessa markkinoinnin toimintoja eri asiantuntijatahoille, joutuu yritys toimimaan yritysverkoston eri toimijoiden tavoitteiden ristiriidassa ja verkoston toiminnan yhteen sovittajana omiin tavoitteisiinsa sopivaksi. (Quinn ym. 2016.)

Yritysten markkinointiosastoihin kohdistuu kova paine tehdä asiat tehokkaasti ja tuottaa tulosta. Digitaaliset markkinoinnin työkalut kehittyvät jatkuvasti, jolloin myös markkinointiosastolta odotetaan parempia tuloksia. Yritykset investoivat uudistuneeseen markkinointiteknologiaan ja tekevät suuria päätöksiä datan ja digitaalisen markkinoinnin suhteen. Tehtyjä päätöksiä on seurattava suunnitelmallisesti. (Hanssens & Pauwels, 2016.)
Digitalisaatio on tuonut mukanaan vahvan teknistymisen koskien menetelmiä, joilla johdon määrittämää strategiaa toteutetaan ja tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Malli digitaalisen markkinoinnin suunnitteluun ja arviointiin

Smithin (Chaffey & Smith 2017, 555 – 610) SOSTAC-malli on sovellettu digitaalisen markkinoinnin suunnitteluun (kuvio 1). Malli perustuu perinteisiin markkinoinnin suunnittelun malleihin sopeutettuna online-markkinoinnin, digitaalisen median ja kommunikaatioteknologian ympäristöön. Mallissa lähdetään liikkeelle lähtökohta-analyysistä, jonka pohjalta asetetaan tavoitteet. Tavoitteiden jälkeen tehdään strategiset valinnat, jotka puretaan edelleen taktiikoiksi. Taktiikat ohjaavat tehtäviä toimenpiteitä. Seurannan avulla kontrolloidaan tuloksia ja tehdään tarvittavia muutoksia ajantasaisesti. 

Kuvio 1. SOSTAC-malli (mukaillen Chaffey & Smith 2017)

Lähtökohta-analyysissä selvitetään, kuka on ideaaliasiakas ja miten hänet löydetään. Asiakkaiden ostokäyttäytymisestä selvitetään tärkeimmät asiat kuten digitaalinen ostopolku, ostopäätöksen tekoon vaikuttavat tekijät sekä asiakkaiden käyttäytyminen verkossa.

Myös kilpailijat on tunnistettava vahvuuksineen ja heikkouksineen. Yritysten nykyisessä toimintaympäristössä valtioiden rajoilla tai toimialoilla ei ole markkinoita rajaavaa vaikutusta. Kyse on hyperkilpailusta, jossa uusia ja epäsuoria kilpailijoita tulee maailman joka kolkasta kilpailemaan samoista asiakkaista. Kumppanianalyysin avulla selvitetään, ketkä toimijat myötävaikuttavat tuotteen näkyvyyteen verkossa hakukonetulosten, mainosten ja sisällön yhteisvaikutuksena. (Chaffey & Smith 2017, 555 – 610.)

Tavoiteasetantaan on mahdollisuus valita sopiva malli useista eri lähestymistavoista. (Chaffey & Smith 2017, 575.) Smart Insightin kehittämä RACE-malli sopii hyvin digitaalisen markkinoinnin tavoiteasetantaan (kuvio 1). Race-mallissa Reach mittaa brändin tavoittamien ihmisten määrää. Act mittaa toimintaa, kuten nettisivuilla olevan materiaalin latauksesta muodostuvat myyntiliidit. Convert mittaa konversiota, esimerkiksi miten liidistä saadaan asiakas.  Engage -vaiheessa mitataan esimerkiksi asiakkaan sitouttamista ja CLV-arvoa (Customer Lifetime Value, asiakassuhteen arvo). (Chaffey, 2019.)

Kuvio 2. RACE-malli (Chaffey 2019)

Strategiassa haetaan vastauksia kysymyksiin, miten yritys asemoi itsensä markkinoilla, mitkä kohderyhmät valitaan ja mitä heille luvataan sekä millainen kommunikointistrategia tukee asiakaspolkua ensikosketuksesta alkaen. Strategia toteutetaan erilaisten taktisten markkinointitoimenpiteiden avulla. Erilaisia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi sosiaalisen median käyttö, hakukoneoptimointi ja suoramarkkinointi. Kun vaihtoehdot on punnittu ja valittu, toteutuksessa noudatetaan tarkkaa suunnitelmaa siitä, mitä markkinoinnin kanavia ja työvälineitä käytetään ja milloin. Toimintasuunnitelma voi sisältää useita toimenpiteitä, jotka vastuutetaan eri henkilöille. Samalla päätetään myös, hoidetaanko kaikki sisäisesti vai käytetäänkö ulkoisia toimijoita. (Chaffey & Smith 2017, 555 – 610.)

Suoritusta mitataan markkinointisuunnitelman strategiassa määriteltyjen tavoitteiden mukaan. Valittuja mittareita seurataan vuoden aikana tasaisesti ja aina tarpeen mukaan. Tuloksissa varmistetaan ovatko valitut tavoitteet olleet SMART-määritelmän mukaisia eli yksityiskohtaisia, tarkasti mitattavia, jonkun vastuulla olevia, saavutettavia ja aikaan sidottuja (Doran 1981). Tulosten mittareita ovat esimerkiksi keskeiset toimintaa kuvaavat mittarit (KPI, key performance indicator) kuten sijoitetun pääoman tuotto (ROI, return on Investment), markkinaosuus, myynti, sivuilla vierailijoiden määrä, liidien määrä ja hinta.

Kuvio 3. SMART-mallin määritelmät tavoitteille (mukaillen Doran 1981)

Parhaiden toimintatapojen arviointi

Perusteellisen suunnittelun, toteutuksen ja mittaamisen jälkeen on ajoittain hyvä tehdä kokonaisarviointi digitaalisen markkinoinnin onnistumisista ja epäonnistumisista. Kovassa kilpailussa pientenkin yksityiskohtien hoitaminen hyvin saattaa olla ratkaisevaa. Milbankin (2013) artikkelissaan esittelemän Stream 20 konsultointiyrityksen mallissa arvioidaan digitaalisen markkinoinnin onnistumista neljän ulottuvuuden avulla: digitaalinen kaupankäynti, digitaalisen markkinoinnin suunnittelu, digitaaliset välineet ja organisaation rakenne. Suunnittelun ulottuvuudessa osa-alueina arvioidaan sitä, miten on onnistuttu strategian toteuttamisessa, miten osuvia ennusteita on kyetty laatimaan, miten on onnistuttu segmentoinnissa, miten eri markkinointitoimet ovat vaikuttaneet asiakkaiden toimintaan sekä miten on onnistuttu tarjousten laadinnassa sekä hinnoittelussa.  

Matkalla tehokkuuteen

Digitaalisen markkinoinnin parissa työskennellään yhtäaikaisesti jopa kymmenien eri kanavien parissa, joiden kautta lähetetään satoja viestejä kohderyhmille. Tutkimusten mukaan silti vain reilu kolmannes yrityksistä uskoo, että ne onnistuvat tuottamaan tehokasta digitaalista markkinointia. (O’Connor 2015, 214.) Onkin varsin perusteltua, että yritykset laativat myös digitaalisen markkinoinnin osalta suunnitelman, jonka avulla selvitetään mitä ollaan tekemässä ja miten suoritettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta mitataan ja seurataan.

Lähteet

Chaffey, D. 2019. Introducing RACE: a practical famework to improve your digital marketing. Smart Insights. [Viitattu 28.3.2019]. Saatavissa: https://www.smartinsights.com/digital-marketing-strategy/race-a-practical-framework-to-improve-your-digital-marketing/

Chaffey, D. & Smith P.R. 2017. Digital Marketing Excellence: Planning, Optimizing and Integrating Online Marketing. New York: Routledge.

Doran, G. T. 1981. There’s a S.M.A.R.T. Way to Write Management’s Goals and Objectives. Management Review. Vol. 70, 35-36.

Hanssens, D. M, & Pauwels, K. H. 2016. Demonstrating the Value of Marketing. Journal of Marketing.  Vol.80(6), 173-190. [Viitattu 2.4.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1509/jm.15.0417

Milbank, S. 2013. Business Intelligence. Marginal gains and innovating in digital marketing – A study on implementing best practice. Journal of Direct, Data and Digital marketing Practice. Vol 14(3,) 249-256. [Viitattu 29.3.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1057/dddmp.2013.16

O’Connor, B. 2015. What Every CEO Needs to Know about Digital Marketing. Journal of Creating Value. Vol. 1(2), 214-220. [Viitattu 2.4.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1177/2394964315569641

Quinn, L., Dibb, S., Simkin, L., Canhoto, A. & Analogbei, M. 2016. Troubled waters: the transformation of marketing in a digital world. European Journal of Marketing. Vol .50(12), 2103-2133. [Viitattu 28.3.2019]. Saatavissa: https://www.emeraldinsight.com/doi/full/10.1108/EJM-08-2015-0537

Kirjoittajat

Elina Rasa työskentelee finanssialalla ja hänen mielestään kaikki päätökset perustuvat hyvään suunnitteluun. Hän opiskelee Lahden ammattikorkeakoulussa ylempää AMK-tutkintoa liiketalouden digitaalisten ratkaisujen koulutusohjelmassa.

Malla Metsäpalo on työskennellyt digitaalisen markkinoinnin parissa ja opiskelee Lahden ammattikorkeakoulussa ylempää AMK-tutkintoa liiketalouden digitaalisten ratkaisujen koulutusohjelmassa.

KTT Ritva Kinnunen työskentelee markkinoinnin yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla sekä asiantuntijana #DigiLAHTI hankkeessa. Artikkeli on kirjoitettu #DigiLAHTI EAKR –hankkeen tuella. Hanke on LAMKin, LUTin ja Ladecin yhteinen EU:n aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on alueen yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1445331 (CC0)

Julkaistu 17.4.2019

Viittausohje

Rasa, E., Metsäpalo, M. & Kinnunen, R. 2019. Suunnittelulla lisää tehokkuutta digitaaliseen markkinointiin. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2019/04/17/suunnittelulla-lisaa-tehokkuutta-digitaaliseen-markkinointiin/

Enhancing the Collaboration between Finnish and International UASs Students – Finnish Student’s Perspective

What is the Finnish UAS’s students experiences and expectations about international students while studying together at UAS? Do the UASs supply opportunities for local students to study/work together with international students? Universities of applied sciences (UAS) throughout Finland, offer various opportunities for such situations. This article describes one such opportunity: internationalization at home. The article also suggests some solutions for UAS to improve the experiences of the Finnish UAS students – to be more successful.

Authors: Hoa Vu & Tarja Ahonen

International Studying in Finland

Finland’s educational background is well-known worldwide because it is the heart of the Finnish welfare society. Every year, UASs in Finland welcome thousands of international students to study there. This huge amount of newcomers give a chance for all students to work and study in a multicultural environment. However, the multicultural environment might affect local students due to the cultural diversity in the classrooms. The research, based on the perspective of local students, aims to enhance the collaboration between Finnish and international students within Finland’s UASs. The study determines the expectations and experiences of Finnish students while they study/work with international classmates. Based on these aspects, suggestions are given to help UASs fulfill the gaps. It also helps UASs improve the experiences of their local students.

Internalization at Home and Gap Model of Service Quality

In 2017, the total number of international students in Finland account for 6,8% of total number of all higher education students while 9,551 local students applied for the exchange program and 10,445 international students came to Finland for their exchange period (Study in Finland 2017). This shows that there are many Finnish students who do not study abroad. Internationalization at home is the process whereby the intercultural, international and global dimensions are mixed intentionally into the education systems for students in a country. The programme brings opportunities for students to develop further their knowledge, experience, and soft skills e.g., in intercultural understanding, multicultural, intercultural and critical thinking, etc without traveling aboard. (Beelen & Jones 2015) Thus, “internationalization at home” programmes should be applied by educational institutions effectively to bring international studying environments to Finnish students.

The research considers Finnish UASs students as the customers. The analyses part of the research mentions the service quality, customer experiences, satisfaction and Gap Model of Service Quality. The Gap Model of Service Quality is used to demonstrate the gaps between service quality and customer satisfaction. There are five gaps in total, in which the gaps between customer expectation and management perception as well as between management perception and the service quality specification are mentioned in the research. The gap between customer expectation and management perception happens when service providers do not realize which characteristic of products and services should be fulfilled to meet customer’s needs. The gap between management perception and the service quality specification occurs when the companies completely realize their customer’s expectation, but they do not have enough resources to fulfill the needs. (Parasuraman etc. 1985, 44-45)

Findings

The expectation and experience of Finnish students are determined. Finnish students have several expectations such as enhance language skills, expand network, have knowledge of cultural difference. The experiences of Finnish students are divided into two types of experiences. The positive experiences include having a chance to meet lovely people from around the world, having interesting times, gaining knowledge of cultural differences, increasing the language skills. The negative experiences include the lack of responsibilities of some international students in teamwork, lack of punctuality and problems in communicating due to the cultural differences. (Vu 2019, 48-49)

The gaps between expectations and experiences of Finnish UASs students with other international classmate are determined. The gap of language difficulties is due to the gap of ”customer expectation and management perception”. Thus, both Finnish and international students do not have the necessary English language skills to understand each other. However, the UASs do not recognize this situation and therefore the schools do not necessarily have actions to fulfill it. The author also believes that the gap of cultural difference is due to the gap between ”management perception and the service quality specification”. Studying among different nationalities might cause some cultural conflicts. Although the UASs are aware of the existing conflicts, they do not have sufficient resources to fulfill the gap. (Vu 2019, 41)

The ” internationalization at home” programme is seen to be successful since several respondents have positive feedback to the programme. Respondents emphasize how it helps them to develop and enhance their knowledge of cultural differences, improve language skills, further develop soft skills such as communication, teamwork, have an international studying/working environment, save abroad living costs and traveling time. (Vu 2019, 42)

Recommendation for Enhancing Collaboration

The first recommendation is make language courses compulsory to local students to help them improve their English skills. These courses can include some tips/guidelines on how to communicate more effectively. These courses also fulfill the gap of ” customer expectation and management perception”. Second, UASs should open cultural courses for newbies. These courses provide students knowledge of different cultures and supplies different skills and tools on how to study/work among other nationalities without having conflicts. The gap of ” management perception and the service quality specification” are also narrowed down through those cultural courses since new students obtain the necessary knowledge from the beginning of their studies. The third recommendation is the arrangement of local tutor students for international newbies. The combination brings Finnish tutors a chance to make new friends, reduce the cultural shock and to gain experience in the international studying/working environment. The fourth solution is increasing the involvement of teachers during the courses by managing the teamwork and helping students when needed. They can also make a survey after the course to evaluate the participation of each student during their teamwork assignments. Finally, UASs could provide programmes that let students take courses from different faculties. Students can gain knowledge and get new friends at the same time through these programmes. (Vu 2019, 45-47)

References

Beelen, J. & Jones, E. 2015. Redefining Internationalization at Home. The European Higher Education Area. [Cited 23 March 2019]. Available at: https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-3-319-20877-0_5

Parasuraman, A., Zeithaml, V. & Berry, L. 1985. A Conceptual Model of Services Quality and Its Implications for Future Research. American Marketing Association. The USA: American Marketing Association.

Study in Finland. 2017. Higher Education in Finland 2016-2017. Study in Finland.  [Cited on 17 October 2018]. Available at: http://www.studyinfinland.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/studyinfinlandwwwstructure/100601_Higher_Education_Finland_2016_2017.pdf

Vu, Hoa. 2019. Enhancing the Collaboration between Finnish and International UASs Students – Finnish Student’s Perspective. Bachelor’s thesis. Lahti University of Applied Sciences, Business and Hospitality Management. Lahti.

Authors

Vu, Hoa. 2019. Fourth-year International Business student. Lahti University of Applied Sciences. Finland.

Ahonen, Tarja. 2019. Senior Lecturer. Lahti University of Applied Sciences Ltd, Business and Hospitality Management. Lahti.

Published: 16.4.2019

Reference to this publication

Vu, H. & Ahonen, T. 2019. Enhancing the Collaboration between Finnish and International UASs Students – Finnish Student’s Perspective. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/04/16/enhancing-the-collaboration-between-finnish-and-international-uass-students-finnish-students-perspective/

Vietnamese Cosmetics Market: Consumers’ Expectation from Brands

The cosmetics industry is one of the biggest businesses in the world. As the industry continues to expand, it has led to fierce competitiveness and rising consumer expectations. Thus, consumer behavior plays a fundamental role in creating marketing strategy. The Vietnamese cosmetics market is not an exception to this fact. Cosmetics brands in Vietnam have to understand their consumer to satisfy their demand and build a strong market standing. This articles aims to discuss Vietnamese consumers in the cosmetics market and provide marketing practices based on consumer behavior for foreign brands.

Authors: Thi Kim Khanh Nguyen, Thanh Thao Nguyen and Marja Viljanen

Vietnamese consumers in the cosmetics industry

In recent years, Vietnam has seen a lot of changing patterns in buying behaviors, especially in young people who belong to Generation Z and the late of Millennials. Since these generations have been exposed to many development privileges as well as the Internet and globalization effect at earlier ages, there have been a lot of changes in their thinking. The improvement of living standards together with globalization effect has led to a remarkable increase in consumers’ consciousness of quality. This makes them demand for more original products and high-quality customer service. (Oxford Business Groups 2019.)

The usage of cosmetics and makeup products has gradually increased its social values and meanings among Vietnamese consumers, especially among women. The percentage of people who do not wear makeup decreases, from 24% in 2016 to 14% at the beginning of 2019. Vietnamese women also increasingly use skincare products, as 73% of 480 respondents in research done by Q&Me use skincare products at least once a week. (Q&Me 2019.)

Together with the growth of online shopping, online communication and media have affected Vietnamese consumers a lot in shopping behaviors. Recent years have seen rise in beauty blogging and influencing, where individuals express opinions on cosmetics products. According to a survey by Kengo (2018), 91% of people who took part in his survey and usually use makeup products admitted to watching YouTube for cosmetics review and makeup tutorials. A typical Vietnamese spend circa 50USD a month for cosmetics products, among other entertainment products and clothes (Chi 2018). This amount of money is not enough to afford any luxurious brand cosmetics. Therefore, Vietnamese consumers have the tendency to look for price value cosmetics and other related products that last for a long time.

Marketing practices for foreign cosmetics brands

The research was carried out on Shiseido Group, a Japanese multinational cosmetics company. They have been promoting their business in Vietnam from 1997. Because of the growth of the Vietnamese cosmetics market, Shiseido Group wishes to expand its business and strengthen its position in the market. (Vinny 2017.) Although the suggested marketing practices are designed for Shiseido Group Vietnam, it is also applicable for other international cosmetics brands in Vietnam to some degree. The empirical research included three interviews and an online survey with 197 valid responses. (Nguyen & Nguyen 2019.) Based on the empirical data and secondary data, marketing practices were proposed for the case company.

The first proposal concerns the case company’s product. As consumers are environmentally aware, the case company should concentrate on producing cosmetics products with natural ingredients. The packaging should be oriental style to appeal to Vietnamese aesthetics sense. Skincare products are Shiseido’s specialty. Thus, they can focus on promoting high quality skincare products that provide good value. Second, the case company’s prices are quite expensive to Vietnamese consumers. It will be quite challenging for Shiseido Group to lower their price, as they need to take account of other costs. It is suggested that the company should focus on the Millennial generation from 23 to 38 years old, who have stable income to afford the brand’s premium price. The case company should conduct promotion for consumers such as discount events and membership program. (Nguyen & Nguyen 2019.)

Third, to make the company’s product more accessible for consumers, it should open its own independent retail store and showroom in major urban areas in Hanoi and Ho Chi Minh City. This can also assure the consumers of products’ origin because of counterfeit products in the market. Finally, in terms of promotion, the official Shiseido Vietnam Facebook page should be more attentive in responding to users’ questions and comments. Instagram and YouTube page should be opened with the Vietnamese language. Aside from social media, beauty magazines and websites can also be used for advertisement. As YouTube is one of the largest channels for sharing makeup tips amongst Vietnamese consumers, the company can also cooperate with beauty bloggers and celebrities to use its product. If a reputable consumer can provide authentic support for the products, new consumers will be interested in trying out the brand. (Nguyen & Nguyen 2019.)

Conclusion

As Vietnamese market is monopolized by foreign brands, it serves as the driving force to promote business in Vietnam. At the same time, the competition between international brands also becomes more intense. Being able to satisfy consumers’ needs is a factor that put companies in a favorable position. With the rapid development of technology and the Internet, consumers are changing in their behaviors, perceptions, and opinions. Therefore, companies should observe and tailor to the ever-changing consumer behaviors.

References

Chi, K. 2018. Vietnam’s US$2 billion cosmetics market controlled by foreign brands. Vietnamnet. [Cited 8March 2019]. Available at: https://english.vietnamnet.vn/fms/business/198524/vietnam-s-us-2-billion-cosmetics-market-controlled-by-foreign-brands.html

Kengo, K. 2018. Cosmetics Market in 2018 and the growth of online shopping. Brands Vietnam. [Cited and translated 8 March 2019]. Available at: https://www.brandsvietnam.com/congdong/topic/9223-Thi-truong-my-pham-2018-va-su-bung-no-mua-hang-truc-tuyen

Nguyen, K. & Nguyen, T. 2019. Developing Marketing Practices Based on Consumer Behavior. Case Company: Shiseido Group Vietnam. Bachelor’s Thesis. Lahti University of Applied Sciences, Business Administration. [Cited 14 April 2019]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903304042

Oxford Business Group. 2019. Foreign Brands Eyeing Vietnam Due to Growing Young Population and Liberalising Reforms. [Cited 4March 2019]. Available at: https://oxfordbusinessgroup.com/overview/talking-shop-growing-young-population-and-liberalising-reforms-have-foreign-brands-eyeing-vietnam

Q&Me. 2019. Research on Vietnamese cosmetics market 2019. [Cited 8 March 2019]. Available at: https://qandme.net/en/report/research-vietnam-cosmetic-market-2019.html

Vinny, H. 2017. Nars comes to Vietnam. Retail in Asia. [Cited 6 October 2018]. Available at: https://retailinasia.com/in-sectors/health-and-beauty/nars-comes-to-vietnam/

Authors

Thi Kim Khanh Nguyen has studied Business and Administration at Faculty of Business and Hospitality Management at Lahti University of Applied Sciences and has graduated and received a BBA degree in April 2019.

Thanh Thao Nguyen has studied Business and Administration at Faculty of Business and Hospitality Management at Lahti University of Applied Sciences and has graduated and received a BBA degree in April 2019.

Marja Viljanen works as a Senior Lecturer at the Faculty of Business and Hospitality Management, Lahti University of Applied Sciences.

Cover image: https://pxhere.com/en/photo/804550 (CC0)

Published: 16.4.2019

Reference to this publication

Nguyen, T. K. K., Nguyen, T. T. & Viljanen, M. 2019. Vietnamese Cosmetics Market: Consumers’ Expectation from Brands. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/04/16/vietnamese-cosmetics-market-consumers-expectation-from-brands/

Digitaalisten teknologioiden hyödyntäminen pienyrityksissä

Yritykset toimialasta riippumatta ottavat käyttöön uusia digitaalisia teknologioita. Näiden aiheuttamien muutosten kohteena eivät ole ainoastaan yritysten sisäisten prosessien automatisointi ja optimointi, vaan myös tuotteet, palvelut ja liiketoimintamallit. Digitalisaatio vaikuttaakin yritysten toimintaan kokonaisvaltaisesti aina ydinliiketoimintojen muutoksesta prosesseihin ja tuotteisiin saakka. Selvitimme mitkä tekijät vaikuttavat pienyritysten halukkuuteen hyödyntää digitaalisia teknologioita.

Kirjoittajat: Tero Rantala, Minna Saunila, Juhani Ukko ja Sariseelia Sore

Digitaaliset teknologiat

Yksi yritysten kohtaamista haasteista on uusien digitaalisten teknologioiden integroiminen ja hyödyntäminen (Hess ym. 2016). Nämä teknologiat voivat muuttaa yritysten liiketoimintaa ainakin kahdella tavalla. Toinen on uusien tuotteiden ja palveluiden tarjoaminen asiakkaille ja toinen on yrityksen arvonluonnin malli eli yrityksen tapa toimia. (Berman 2012.) Oikein hyödynnettynä digitaalisilla teknologioilla on monia positiivisia vaikutuksia yritysten toimintaan (Sore ym. 2017; Saunila ym. 2018). Digitaaliset teknologiat voidaan jakaa muun muassa yleisiin digitaalisiin työvälineisiin, digitaalisiin yritysjärjestelmiin, digitaaliseen asiakaspalveluun ja digitaaliseen myyntiin ja markkinointiin.

Digitaaliset työvälineet käsittävät laajasti eri tyyppisiä digitaalisuuteen pohjautuvia sovelluksia. Kuten pilvipalvelut, joiden avulla voidaan käyttää internetin välityksellä ”pilvessä” tarjottavia palveluita. Lisäksi digitaalisilla työvälineillä voidaan viitata yrityksen sisäiseen viestintään ja tiedonjakoon liittyviin työvälineisiin, kuten Skype, Yammer, DropBox ja Google Drive. Henkilöstön koulutukseen liittyviä työvälineitä ovat esimerkiksi erilaiset verkkokurssit ja verkkokoulutukset. Sosiaalisen median tarjoamia ratkaisuja (esim. Facebook, Linked In, Twitter) voidaan hyödyntää tiedonjakoon ja viestintään (monet näistä sovelluksista ovat käytettävissä ilmaiseksi).

Digitaalisen asiakaspalvelun työvälineet soveltuvat esimerkiksi hankintojen tekemiseen sähköisesti sekä asiakkaan palvelemiseen ympäri vuorokauden (esim. chat-botit, jotka kommunikoivat asiakkaan kanssa itsenäisesti). Lisäksi digitaalinen asiakaspalvelu mahdollistaa asiakkaiden tilaukset digitaalisia työvälineitä hyödyntäen.

Digitaalisia yritysjärjestelmiä ovat esimerkiksi erilaiset asiakkuuksienhallintajärjestelmät (CRM), joilla voidaan seurata esimerkiksi asiakashistoriaa, toteutuneita kauppoja sekä laskutusta sekä yrityksen sisäiset toiminnanohjausjärjestelmät (ERP). Näitä työvälineitä voi käyttää joko yrityksen sisäisesti omilla palvelimilla tai vastaavasti verkon yli pilvipalveluna.

Digitaalinen myynti ja markkinointi sisältävät työvälineitä (esim. verkkokauppa ja verkkosivut), joilla yritykset voivat vaikuttaa yrityskuvaan ja saavuttaa uusia asiakkaita. Digitaalisella markkinoinnilla voidaan kohdentaa markkinointia tehokkaasti esimerkiksi hakusana- tai bannerimainonnalla. Varsin pienellä budjetilla voidaan saada tehokkaita tuloksia digitaalisesti markkinoimalla. Eräs perinteisimpiä digitaalisen markkinoinnin keinoja on verkkosivut, joka on hyvä tapa esitellä yrityksen toimintaa ja tuotteita.

Mitkä tekijät vaikuttavat teknologioiden hyödyntämiseen?

Digitaalisten työvälineiden hyödyntämiseen vaikuttavat monet tekijät. #DigiLAHTI-hankkeessa selvitimme sekä yrityksen sisäisten että yrityksen toimintaympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutusta Päijät-Hämeen alueen pienyritysten halukkuuteen ottaa käyttöön digitaalisia työvälineitä (Kuva 1). Yritysten sisäisten tekijöiden osalta selvitettiin yrityksen kasvuhalukkuuden ja yrityksen tietoteknisen osaamisen vaikutusta työvälineiden käyttöönottoon. Kyselyn perusteella havaittiin, että sekä yrityksen kasvuhalukkuudella että tietoteknisellä osaamisella on merkittävä vaikutus kaikkien tutkittujen työvälineiden käyttöönottohalukkuuteen.

Yrityksen toimintaympäristöön liittyvien tekijöiden osalta selvitettiin markkinatilanteen, kilpailutilanteen ja alan teknologisen kehityksen vaikutusta työvälineiden käyttöönottoon. Kyselyn tuloksena selvisi, että alan teknologinen kehitys vaikuttaa alueen pienyritysten halukkuuteen ottaa käyttöön yleisiä digitaalisia työvälineitä ja digitaalisia yritysjärjestelmiä. Toisaalta kilpailutilanne vaikuttaa pienyritysten halukkuuteen ottaa käyttöön digitaalisen myynnin ja markkinoinnin työkaluja. Markkinatilanteella ei havaittu olevan vaikutusta pienyritysten halukkuuteen ottaa käyttöön mitään selvityksessä mukana olleita työvälineitä. Yhteenvetona voidaankin todeta, että yrityksen sisäisillä tekijöillä on suurempi merkitys digitaalisten teknologioiden käyttöönottoon kuin yrityksen toimintaympäristöön liittyvillä tekijöillä.

Kuva 1. Digitaalisten työvälineiden hyödyntämiseen vaikuttavat tekijät

#DigiLAHTI-hanke kehittää päijäthämäläisten yritysten digivalmiuksia

Artikkeli on kirjoitettu #DigiLAHTI – Uutta kasvua digitaalisuudesta PK-yrityksille -hankkeessa, jonka tavoitteena on tehostaa yritysten prosesseja kehittämällä uusia toimintamalleja, palveluita ja tuotteita yritysten toimintaa digitalisoimalla. Hankkeen toteuttajina toimivat LUT-yliopisto, Lahden ammattikorkeakoulu LAMK ja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Päijät-Hämeen liitto.

Lähteet

Berman, S. 2012. Digital transformation: Opportunities to create new business models. Strategy & Leadership. Vol. 40(2), 16-24. [Viitattu 12.4.2019]. Saatavissa:
https://doi.org/10.1108/10878571211209314

Hess, T., Matt, C., Benlian, A. & Wiesböck, F. 2016. Options for formulating a digital transformation strategy. MIS Quarterly Executive. Vol. 15(2), 123-139. [Viitattu 12.4.2019]. Saatavissa: https://aisel.aisnet.org/misqe/vol15/iss2/6

Saunila, M., Ukko, J. & Rantala, T. 2018. Value co-creation through digital service capabilities: the role of human factors. Information Technology & People. Article in press.

Sore, S., Saunila, M. & Ukko, J. 2017. Digital service capabilities in B2B value creation. 18th International CINet Conference, Digitalization and Innovation: Designing the organization of the future. Potsdam, Germany. September 10-12 2017.

Kirjoittajat

Tero Rantala työskentelee nuorempana tutkijana LUT-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy suorituskyvyn johtamiseen digitaalisessa liiketoimintaympäristössä sekä kestävän liiketoiminnan ja kiertotalouden suorituskyvyn johtamiseen.

Minna Saunila toimii erikoistutkijana LUT-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy innovaatioihin, palveluliiketoimintaan ja kestävään arvonluontiin. Hän toimii myös #DigiLAHTI-hankkeen LUT-yliopiston osahankkeen projektipäällikkönä.

Juhani Ukko toimii erikoistutkijana LUT-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy suorituskyvyn johtamiseen ja sen eri ulottuvuuksiin, kuten palveluliiketoimintaan, yritysten väliseen yhteistyöhön sekä kestävään arvonluontiin.

Sariseelia Sore työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa lehtorina ja vastuuopettajana sekä tietojenkäsittelyn AMK-koulutuksessa että digitaaliset ratkaisut YAMK-koulutuksessa. Lisäksi hän toimii LAMKin osatoteutuksen projektipäällikkönä #DigiLAHTI-hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/450236 (CC0)

Julkaistu 12.4.2019

Viittausohje

Rantala, T., Saunila, M., Ukko, J. & Sore, S. 2019. Digitaalisten teknologioiden hyödyntäminen pienyrityksissä. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2019/04/12/digitaalisten-teknologioiden-hyodyntaminen-pienyrityksissa/


LINKKU – liikkuvat hyvinvointipalvelut lähellä ihmistä

Liikkuvat hyvinvointipalvelut ovat tulevaisuutta vieden palveluita sinne missä on ihmisiä. Pääsääntöisesti kysymys on maaseuduista, joissa etäisyydet ovat myös pitkiä. Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiirillä on ollut useita vuosia käytössä Mallu-auto, jossa on saatavilla kaikki tavanomaiset sairaanhoitajan palvelut. Päijät-Hämeessä on ollut joitakin vuosia käytössä samalla konseptilla oleva LINKKU, joka kiertää pääsääntöisesti maaseuduilla. LINKUn pääasiallisina käyttäjinä ovat olleet ikäihmiset, vaikka palveluita ei suoranaisesti ole kohdennettu ainoastaan heille. LINKKU on mahdollisuus turvata ikääntyneiden hyvinvointipalvelut harvaan asutuilla alueille.

Kirjoittaja: Mari Rask 

Liikkuvat hyvinvointipalvelut Päijät-Hämeessä 

Palveluiden karsimisen jättämä aukko havaittiin Päijät-Hämeen maaseutukunnissa muutama vuosi sitten. Sen paikkaamisen tarpeessa aloitettiin 2013 Lahden ammattikorkeakoulussa Älybussi-hanke, jonka tuotoksena syntyi LINKKU palvelubussi. LINKUn rakentaminen sekä toiminnan suunnittelu ja pilotointi tehtiin hankkeessa. Hankkeen loppumisen jälkeen 2015 hankkeessa mukana olleet yhteiskumppanit sitoutuivat jatkamaan toimintaa seuraavaksi viideksi vuodeksi. LINKKU tuo sosiaali- ja terveysalan palveluita, erityisesti ennalta ehkäiseviä hyvinvointipalveluita, lähelle ihmisiä. LINKKU-toiminnan pääpaino on Päijät-Hämeen maakunnissa, joissa peruspalvelut eivät ole enää lähellä asukkaita. LINKUn toiminnasta vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, Lahden ammattikorkeakoulu LAMK ja Koulutuskeskus Salpaus. LAMK toimii LINKUssa tapahtuvan toiminnan koordinaattorina. Sekä LAMK että Salpaus vastaavat omien opiskelijoidensa LINKKU-yhteistyöstä. (LINKKU 2018).

Jo kuluneen neljän toimintakauden aikana tavoitteena on ollut tarjota sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita joustavasti sinne, missä on ihmisiä, mutta palvelut ovat kadonneet tai typistyneet merkittävästi mm. vähäisen asukasluvun vuoksi. LINKKU- paikkakunnilla väestö on verrattain ikääntynyttä, minkä vuoksi peruspalveluiden tuottaminen lähellä olisi erittäin tärkeää. LINKKU palvelee kolmena päivänä viikossa eri paikkakunnilla, jolloin on mahdollista tehdä verenpaineen, verensokerin ja kolestrolin mittauksia.  Ennen kaikkea on mahdollisuus ihmisen kohtaamiseen ja keskusteluun, jolla erityisesti on tilausta arjessa. LINKUssa toimii sairaanhoitaja, joka myös ajaa LINKKUa ja ohjaa LINKUssa toimivia opiskelijoita. LINKUn henkilökunta antaa neuvontaa ja ohjausta mahdollisista jatkotoimenpiteistä tai hoitoon ohjauksesta. Kahtena päivänä viikossa LINKUssa toimii Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän suun terveydenhuolto, joka käy tekemässä haja-asutusalueiden alakouluille hammastarkastuksia. Tämä on erittäin hyvänä koettu palvelu, jossa toteutuu sekä hammashuollon, oppilaan ja perheiden että koulun henkilökunnan etu. Oppilaita ei tarvitse kuljettaa massakyydein pitkiä matkoja terveysasemille tarkastukseen, jolloin oppilaat pääsevät takaisin tunnille tarkastuksen jälkeen. Myös hoitohenkilökuntaa helpottaa mahdollisuus hakea oppilaat tarvittaessa tunnilta, jolloin on mahdollista tarkastaa suuri määrä oppilaita saman päivän aikana.

Monipuolinen LINKKU

Vaikka LINKKU on ollut usean vuoden jo toiminnassa, on se silti toiminut hieman säästöliekillä. LINKUn moninaisuutta ja käytettävyyttä ei ole osattu maksimoida ja hyödyntää riittävästi. Syksystä 2018 toiminnan kehittämisessä on kuitenkin tapahtunut harppaus eteenpäin. PHHYKYn lapsi- ja perhepalvelut tuovat arjen tuen palveluita LINKUn mukana Lahteen, Hollolaan, Hartolaan ja Iittiin kalenterin mukaan. Tällöin LINKUssa on tarjolla tietoa ja ohjausta lapsiperhepalveluista sekä ohjelmaa lapsiperheille. LINKKU on alkanut vierailla myös kuntien toripäivissä erilaisin teemoin. Teemakuukausien aikana painotetaan ennaltaehkäisyä ja mukana on eri toimijoita ja yhdistyksiä tuomassa ammattitaitoa ja näkökulmia teeman aiheeseen. Kevään 2019 teemoina ovat

  • Tipaton tammikuu 
  • Hyvinvoinnin helmikuu 
  • Mielekäs maaliskuu 
  • Sydämellinen huhtikuu 
  • Tapaturmaton toukokuu 

LINKKU on ollut käytössä erilaisissa tapahtumissa, mutta sitä ovat aikaisemmin hyödyntäneet lähinnä Salpauksen lähihoitajaopiskelijat sekä LAMKin sairaanhoitajaopiskelijat. LINKKU on ollut mm. Anianpellon markkinoilla Vääksyssä, Hartolan markkinoilla sekä Lahden joulutorilla tarjoten erilaisia terveydenhuollonpalveluita sekä neuvontaa ja ohjausta. Tapahtumien hyödyntämisessä myös muidenkin kuin terveyspalveluiden osalta on edistytty ja LINKKU on ollut eri toimijoiden käytössä entistä enemmän. Mannerheimin lastensuojeluliitto hyödynsi LINKKUa Jukolan viestissä kesäkuussa 2018 rakentaen sinne lapsille satumaailman. Myös PHHYKYn lapsi- ja perhepalvelut, MLL, Lahden kaupunki ja Lahden seurakunta järjestivät Launeen perhepuistossa koululaisten hiihtolomalla 2019 lapsille tekemistä ja ajanvietettä, jossa LINKKU oli mukana yhtenä tapahtumapaikkana.  

LINKKU on myös liikkuva oppimisympäristö

Liikkuvien palveluiden ohella yksi LINKUn tärkeistä elementeistä on tarjota sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille mielekäs ja moniammatillinen harjoittelupaikka. Moniammatillinen työskentely on työmarkkinoilla suuressa roolissa lähes jokaisella alalla. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla tehdään yhteistyötä asiakkaiden hyväksi yli ammattirajojen. Liikkuvat työympäristöt ja muuttuvat tilanteet ovat sosiaali- ja terveysalalla tätä päivää ja on suuri etu, jos tulevat alan ammattilaiset saavat kokemusta tästä jo opiskeluaikana. Viime syksystä alkaen opiskelijoiden toimintaa LINKUssa on tehostettu ja LAMKissa on tätä varten kolmesta opettajasta koostuva kehittämisryhmä. Ryhmän kokoonpanossa on huomioitu sairaanhoitaja, fysioterapeutti ja sosionomi näkökulmat.

LINKKU paikkakunnilla on solmittu yhteistyöverkostoja eri toimijoiden mm. päiväkotien ja palvelutalojen kanssa, jonne opiskelijat ovat sopineet oman harjoittelunsa tavoitteet täyttävää toimintaa. Tämä on tuonut paikkakunnille monipuolisuutta palveluihin ja kaivattua piristystä arkeen. Opiskelijat ja LINKKU on otettu jokaisella paikkakunnalla erittäin hyvin vastaan ja sen saapumista odotetaan pysäkeillä. Asiakkaat ovat kehuneet liikkuvan palvelun konseptia ja sellaiselle on tilausta jatkossakin erityisesti syrjäseuduilla.  LINKKU on päässyt hyvään alkuun, mutta sen toiminnassa on vielä kehitettävää. LINKUssa on potentiaalia ja tulevaisuudessa konseptin tarve korostuu, sillä liikkuvuus mahdollistaa monien palveluiden sekä yhteistyömuotojen toteuttamisen ja kehittämisen. Päijät-Hämeessä ollaan siis jo nyt todellisia hyvinvoinnin edelläkävijöitä. 

Lähteet

LINKKU. 2018. [Viitattu 11.4.2019]. Saatavissa: www.linkku.fi

Kirjoittaja 

Mari Rask toimii päätoimisena tuntiopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla sekä LINKKU -toiminnan kehittämisryhmässä.

Artikkelikuva: Minna Mujunen

Julkaistu 11.4.2019

Viittausohje

Rask, M. 2019. LINKKU – liikkuvat hyvinvointipalvelut lähellä ihmistä. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/04/11/linkku—liikkuvat-hyvinvointipalvelut-lahella-ihmista/