Itsetuotetun sähköenergian myynti naapurille

Lahden ammattikorkeakoulun NETS –hankkeen tavoitteena on edistää energia- ja materiaalisäästöä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Osana hanketta selvitettiin, miten tällä hetkellä olisi mahdollista mikrotuottaa sähköenergiaa yli oman tarpeen ja myydä ylimääräenergia ilman välikäsiä suoraan naapurille.

Kirjoittaja: Petteri Valtonen

Nykytilanne energian myymisen suhteen

Mikrotuottajan liikatuotetulle energialle on nykyisin vaihtoehtona vain myydä se energiayhtiölle. Finn-Solar -hankkeessa oli esimerkkinä Nurmijärvellä oleva omakotitalo. Tähän suoralla sähkölämmityksellä olevaan taloon remontoitiin samaan aikaan mikrotuotanto ja ilmalämpöpumppu. Vuosikulutuksen ollessa noin 30,000 kWh, mikrotuotanto mitoitettiin 4,6 kWp. Mikrotuotannolla saatiin vuosikulutuksesta leikattua 16% pois, vaikka ilmalämpöpumppu toimi kesällä myös viilentimenä. Itsetuotettua sähköä saatiin 3655 kWh, kun kiinteistön mikrotuotannon laskennallinen tuotto oli 3730 kWh. Tuotetusta sähköstä meni omaan käyttöön 74%, eli 2705 kWh. Loput kokonaistuotannosta eli 950 kWh (26%) myytiin energialaitokselle ja siitä kertyi vuodessa 20 € myyntitappiota.

Myyntitappion selittää se, että esimerkkitalossa tariffimaksu oli 4€/kk korkeampi ja sähköstä saatava hinta alle 20% sen normaalista ostohinnasta. Tällä hetkellä verkkoyhtiöt toimivatkin mikrotuottajan ylimääräiselle energialle maksullisena vastaanottajana. Jos verkkoyhtiölle tappiolla myyty energiamäärä (950 kWh) olisi voitu myydä vaikka naapurille markkinahintaan (0,12 €/kWh), olisi mikrotuottaja saanut 134€/vuosi enemmän tuottoa. (Lahti Energia 2017)

Miten sähkön mikrotuottaja voi myydä ja siirtää ylijäämäenergiaansa?

Kun energian omakäyttö on mikrotuottajalle ainoa taloudellisesti järkevä vaihtoehto, niin mitä rajoituksia ja esteitä on viranomaisilta laitettu tälle toiminnalle? Onko mahdollista ostaa ja myydä vaikkapa tonttinaapurin kanssa mikrotuotettua sähköä?

LE-Sähköverkot OYn Aarno Stenhammarin mukaan sähköllä pitää olla yksiselitteisesti ostaja ja myyjä. Se että mikrotuottajan kiinteistö on kiinni energialaitoksen verkossa ja samaan aikaan omalla verkollaan naapurikiinteistössä aiheuttaa sen, että mikrotuotettu sähkö voi tahattomasti siirtyä energialaitoksen verkkoon. (Stenhammar 2018)

FinSolar -hanke selvitti tontinrajan yli myyntiä. Jos tuotanto on alle 100kVA ja maksimi vuorotuotanto 800MWh, ei verottaja ota kantaa kuka sähkön lopulta käyttää. Eli koko tuotanto on siis tuloverosta vapaata. Siirtoa säätelee lisäksi myös sähkömarkkinalaki: sähkömarkkinalain luvussa 3/13§ on mainittu, että omasiirtoverkko on mahdollista rakentaa, jos siihen saa luvan alueelliselta verkkoyhtiöltä. Toinen vaihtoehto on kiinteistön tai vastaavan kiinteistöryhmän sisäinen verkko. Vuokrasopimus, jolla mikrotuottavalle kiinteistölle ostava kiinteistö maksaa vuokraa tuotantolaitoksista, ei riitä hallinto-oikeuden siirtymiseen. (Fin Solar 2016; Sähkömarkkinalaki 2013)

Tällä hetkellä lakisyistä ei verkkoyhtiön alueella toimiva kahdenkeskinen sähkökauppa ole mahdollista, jollei kiinteistöt ole saman omistajan omistuksessa. Jos laki muuttuisi ja myynti mahdollistuisi, olisi edessä vielä energialaitoksien suuntaan tulevat seikat.  Energian siirtyminen muualle kuin puhtaasti mikrotuottajalta naapuritontin ostajalle pitää estää. Kun mikrotuottajan kiinteistön oma sähköntuotanto ylittää oman kulutuksen, verkonvaihtokytkin erottaa mikrotuottajan energialaitoksen verkosta ja kytkee samalla sen sähköenergiaa ostavan naapurin verkkoon, jolloin ylimääräinen energia ohjataan naapurille. Kun energian myyjän oma tuotanto lähestyy omaa kulutusta, erotutaan naapurin verkosta ja kytkeydytään takaisin verkkoyhtiön verkkoon. Haasteena tässä on, että on käytettävä mekaanisia kontaktoreita. Näissä on viivettä pienemmilläänkin 0,5 sekuntia, joka taas aiheuttaa mikrotuottajalle lyhyitä sähkökatkoksia. Kun nämä lyhyet sähkökatkokset riittävät teollisuudessa jo sekoittamaan osan automaattisista laitteista, pitää katkoksia varten asentaa mahdollisesti akulliset UPS-laitteet. (Salmela 2018)

Kustannukset oman verkon rakentamisesta

Verkon rakentamiskustannukset riippuvat verkon laajuudesta ja siirtokapasiteetista. Jos lasketaan noin 80m päässä olevien kiinteistöjen väliin 230/400V kolmivaiheista 200A siirtoreittiä, on siirtokaapelilla noin 3000 € ja verkonvaihtoautomatiikalla noin 7000 € kustannus. Jos tarvitaan lisäksi UPS-laite (5min 46A) on sen kustannus noin 14 500 €. Hinnat sisältävät 24% ALVin ja sisältävät töiden osalta vain maakaapelin maahanlaskun kustannukset. (Fin Parttia 2018; SFS 6001 2013, 246-248; Lukkarinen 2018; Riihelä 2018; Gigantti yritysmyynti 2018)

Loppusanat

Vaikka laki muuttuisi niin että myynti olisi mahdollista suoraan naapurille, ei toiminta korkeista kustannuksista johtuen tule olemaan kannattavaa taloudellisesti. Ympäristönäkökannastakaan katsottuna tästä naapurille myymisestä ei ole suurempaa hyötyä, koska se energia mikä menee nyt ilmaisiksi verkkoyhtiölle, tulee käytetyksi sitä kautta kokonaisuudessaan. Jatkossakin Suomen kaikki mikrotuottajat on siis pakotettu lahjoittamaan liikatuottamansa energia ilmaiseksi energialaitoksille. Kun kiinteistössä on vaihtelevat energian kulutukset, pitää jatkossakin mikrotuotantolaitokset mitoittaa reilusti alle kiinteistön maksimi kuormituksen.

Lähteet

Elenia OYJ. 2017. Verkkopalveluhinnasto sulakepohjaiset sähkönsiirtotuotteet 1.5.2017. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 30.3.2018]. Saatavissa: http://www.elenia.fi/sites/www.elenia.fi/files/Verkkopalveluhinnasto_sulakepohjaiset_1.5.2017_p%C3%A4ivitetty_keskeytys_ja_j%C3%A4lleenkytkent%C3%A4_1.10.2017_web.pdf

Finn Parttia OYJ. 2018. Sähkötarvikeverkkokauppa. [Viitattu 27.3.2018]. Saatavissa: www.finnparttia.fi/epages/finnparttia.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014102905/Categories/Kaapelit/Maakaapelit

FinSolar. 2016. Sähkön pientuotanto kiinteistöryhmän sisällä. [Viitattu 18.3.2018]. Saatavissa: http://www.finsolar.net/sahkon-pientuotanto-kiinteistoryhman-sisalla/

Gigantti yritysmyynti. 2018. APC UPS tuotetiedot. [Viitattu 24.3.2018]. Saatavuus: http://giganttiyritysmyynti.fi/m4n?ecom-query=SUVTP40KH4B4S&seid=etailer-products&viewMode=3

Lahti Energia OYJ. 2017. Vuosi pientuottajan elämää. Ostosähkön määrä väheni lähes 20%. [Viitattu 29.2.2018]. Saatavissa: https://www.lahienergia.org/vuosi-pientuottajan-elamaa-ostosahkon-maara-vaheni-lahes-20/

Lukkarinen, M. 2018. Toimitusjohtaja. Sähkölukkarinen OYJ. Haastattelu 15.4.2018.

Riihelä, S. 2017. Tekninen myyjä. Hollolan Sähköautomatiikka OY. Haastattelu 6.4.2018.

Salmela, P. 2017. Asiantuntija. Hollolan Sähköautomatiikka OY. Haastattelu 29.3.2018.

SFS 6000. 2012. Pienjännitesähköasennukset. 1. painos. Helsinki: Sanoma Pro.

Stenhammar, A. 2017. Verkkoasiantuntija. Lahti Energia OY. Haastattelu 18.10.2017.

Sähkömarkkinalaki. 9.8.2013 / 588. Finlex. [Viitattu 24.3.2018]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130588

Vattenfall OYJ. 2017. Sähkön hinnan muodostuminen. [Viitattu 28.3.2018]. Saatavissa: https://www.vattenfall.fi/asiakaspalvelu/aihe/sahkosopimukset/sahkon-hinnan-muodostuminen/

Kirjoittaja

Petteri Valtonen työskentelee lehtorina LAMKin tekniikan alalla.

Julkaistu 26.4.2018

Artikkelikuva: skeeze. https://pixabay.com/en/solar-panel-array-roof-home-house-1591358/ (CC0)

Viittausohje

Valtonen, P. 2018. Itsetuotetun sähköenergian myynti naapurille. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/26/itsetuotetun-sahkoenergian-myynti-naapurille/

Kansallisen tulorekisterin vaikutukset palkanlaskentaan

Palkanlaskennasta on tehtävä ilmoituksia eri sidosryhmille. Tällä hetkellä ilmoituksia lähetetään yrityksen ulkoisille sidosryhmille kuukausittain ja vuosittain. Kansallinen tulorekisteri tulee muuttamaan huomattavasti ilmoittamista ja ilmoitusrytmiä. Jatkossa palkkatiedot ilmoitetaan vain yhteen paikkaan viiden päivän kuluessa maksun suorituksesta. Ensimmäinen vaihe kansallisesta tulorekisteristä astuu voimaan 1.1.2019.

Kirjoittajat: Roni Haarala ja Leea Kouhia

Digitaalinen palkanlaskenta

Digitaalisesti ja automatisoidusti hoidettu palkanlaskentaprosessi voi tuoda merkittäviä hyötyjä yritykselle. Palkanlaskenta sisältää lukuisia erilaisia vaiheita sekä raportointi- ja viranomaisvelvoitteita, jotka ovat manuaalisesti hoidettuna hitaita. Palkanlaskentaprosessin voi jakaa neljään alueeseen, joita ovat palkka- ja työaika-aineistojen kerääminen, tietojen tulkinta, palkanlaskenta ja palkkakirjanpito sekä raportointi.  (Lahti & Salminen 2014, 135-138.)

Tulevaisuudessa palkanlaskentaprosesseja saattaa hoitaa tekoäly. Tekoäly on keksitty jo vuonna 1956 Dartmouthin yliopiston konferenssissa, mutta vasta viime aikoina tekoäly on osoittanut konkreettisesti, kuinka sitä voi hyödyntää lähes kaikkialla. Tekoälyllä tarkoitetaan, että tietokoneet suorittavat itsenäisesti niille annettuja tehtäviä. Ihmiseen verrattuna tekoäly on nopeampi. Se ei lakkoile, eikä vaadi palkkaa, lomia tai lomarahoja. Tekoälyä käytetään jo nyt asiantuntijatyössä lakitoimistoissa ja pankeissa. (Hiltunen 2017.) On ennakoitu, että tekoälystä tulee jopa digitalisaatiota suurempi mullistaja. Joitakin ammatteja saattaa kadota, mutta myös uusia ammatteja syntyy. (Valtioneuvosto 2016.)

Palkanlaskennasta tehtävät ilmoitukset ja kansallinen tulorekisteri

Tällä hetkellä palkanlaskennasta on tehtävä ilmoituksia eri sidosryhmille. Ilmoitusrytmi vaihtelee kuukaudesta vuoteen. Verohallinnolle palkkailmoituksia lähetetään kuukausittain ja vuosittain. Muille yleisimmille sidosryhmille palkkailmoitukset lähetetään pääsääntöisesti kerran vuodessa. Muut yleisimmät sidosryhmät ovat eläkevakuutusyhtiöt, tapaturmavakuutusyhtiöt ja Työttömyysvakuutusrahasto. (Kouhia-Kuusisto ym. 2017, 201-205.)

Hallitus antoi 5.10.2017 eduskunnalle esityksen laista tulotietojärjestelmästä (HE 134/2017) ja se tuli voimaan 16.1.2018 (Laki  tulotietojärjestelmästä 53/2018, 25 §). Tulotietojärjestelmä muodostuu lakisääteisen ilmoittamis- ja tiedonantovelvollisuuden sekä tiedonsaantioikeuden nojalla annettavia tietoja sisältävästä tulorekisteristä ja tietojen oikeellisuutta palvelevasta yksilöinti- ja yhteystietoja sisältävästä rekisteristä. Lain 4 §:n mukaan rekisterinpitäjänä toimii Verohallinnon Tulorekisteriyksikkö.

Kansallinen tulorekisteri (KATRE) tulee muuttamaan ilmoittamista ja ilmoitustymiä huomattavasti. Ensimmäinen vaihe KATREsta astuu voimaan 1.1.2019. Siitä lähtien yritysten on ilmoitettava maksetut palkat tulorekisteriin sähköisesti viiden päivän kuluessa suorituksen maksusta. Palkkatietoja tarvitsevat sidosryhmät, mm. vakuutusyhtiöt, Kansaneläkelaitos, Tilastokeskus ja ulosottoviranomaiset, saavat oikeuden noutaa tarvitsemiaan tietoja tulorekisteristä. (Björklund 2017.)

Kansallisen tulorekisterin vaikutukset palkanlaskentaprosessiin

Opinnäytetyön tutkimusosuudessa suoritettujen teemahaastatteluiden vastauksien perusteella saatiin selville, että itse palkanlaskenta ei muutu. Suurin muutos tulee tapahtumaan palkanlaskennan raportoinnissa. Raportoinnin muutos on merkittävä. Tällä hetkellä palkanlaskijoiden kiireisin aika on tammikuussa, koska silloin lähetetään edellisen vuoden palkkojen vuosi-ilmoitukset eri sidosryhmille. Jatkossa tammikuussa ei tarvitse enää lähettää palkkojen vuosi-ilmoituksia. Kansalliseen tulorekisteriin ilmoitetaan jatkossa toteutuneet palkkatiedot viiden päivän kuluessa maksun suorituksesta. (Haarala 2018.)

Tutkimuksen perusteella kansallinen tulorekisteri tulee tasaamaan palkanlaskijoiden työmäärän koko kalenterivuodelle sekä yksinkertaistamaan ilmoitusvelvollisuutta, koska tiedot lähetetään jatkossa vain yhteen paikkaan. Jatkossa tärkeää on, että palkanlaskentajärjestelmät kehitetään niin pitkälle, että palkanlaskentaprosessin voi tehdä alusta loppuun käyttäen hyödyksi automaatiota. (Haarala 2018.)

Lähteet

Björklund, M. 2017. Tulorekisterin tahdissa tulevaisuuteen. Tilisanomat. [Verkkolehti]. [Viitattu 6.4.2018].  Saatavissa: https://tilisanomat.fi/henkilostohallinto/tulorekisterin-tahdissa-tulevaisuuteen

Haarala, R. 2018. Kansallisen tulorekisterin vaikutukset tilitoimistotyöhön. [Verkkodokumentti]. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu, Liiketalouden ja matkailun ala. [Viitattu 26.3.2018]. Saatavissa: http://www.theseus.fi/handle/10024/142982

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tulotietojärjestelmästä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 5.10.2017/134. Finlex. [Viitattu 26.4.2018]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170134#idp450480784

Hiltunen, E. 2017. Viekö tekoäly työpaikkamme? Tilisanomat. [Verkkolehti]. [Viitattu 6.4.2018]. Saatavissa: https://tilisanomat.fi/teknologia/vieko-tekoaly-tyopaikkamme

Kouhia-Kuusisto, K., Mikkonen, L., Syvänperä, O., & Turunen, L. 2017. Palkkavuosi. Keuruu: Edita Publishing Oy.

Lahti, S. & Salminen, T. 2014. Digitaalinen taloushallinto. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Laki tulotietojärjestelmästä 12.1.2018/53. Finlex. [Viitattu 26.4.2018]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180053

Valtioneuvosto. 2017. Tekoälyn uskotaan mullistavan yhteiskuntaa. Saatavissa: http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/tekoalyn-uskotaan-mullistavan-yhteiskuntaa

Kirjoittajat

Roni Haarala on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden koulutusohjelmassa ja valmistuu tradenomiksi 2018.

Leea Kouhia toimii Lahden ammattikorkeakoulussa, Liiketalouden alalla vastuuopettajana.

Julkaistu 26.4.2018

Artikkelikuva: stevebp.  https://pixabay.com/en/coins-currency-investment-insurance-1523383/ (CC0)

Viittausohje

Haarala, R. & Kouhia, L. 2018. Kansallisen tulorekisterin vaikutukset palkanlaskentaan. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/26/kansallisen-tulorekisterin-vaikutukset-palkanlaskentaan/

Lämpösaarekeilmiön vaikutus pohjaveden lämmöntalteenottojärjestelmien potentiaaliin Lahden seudulla

Suomessa geoenergian hyödyntäminen on keskittynyt perinteisiin maalämpöjärjestelmiin eli suljetun kierron geoenergiajärjestelmiin. Lämpöenergiaa on varastoituneena myös pohjaveteen, jota olisi mahdollista hyödyntää avointa kiertoa hyödyntävien lämmöntalteenottojärjestelmien avulla. Suomessa on runsaasti pohjavesialueita ja näille alueille on keskittynyt elinkeinoelämän, asumisen ja liikenteen infrastruktuuria. Maankäyttö vaikuttaa usein pohjavesiin niin, että niissä havaitaan selvästi kohonneita lämpötiloja. Tämä lämpösaarekeilmiö kasvattaa tällaisten alueiden pohjavesien energiamääriä.

Kirjoittajat: Joonas Kouvo ja Jussi Kuusela

Pohjavesi lämmönlähteenä

Perinteiset maalämpöjärjestelmät ovat suljetun kierron geoenergiajärjestelmiä. Järjestelmässä lämpöenergiaa siirretään maa- tai kallioperästä lämmönkeruuputkistossa kulkevan etanoliliuoksen välityksellä lämpöpumpulle, joka tuottaa lämpöenergiaa rakennuksen sisäiseen lämmityskiertoon.

Pohjaveden energiasisältöä voidaan hyödyntää tehokkaammin käyttämällä avoimen kierron lämmöntalteenottojärjestelmää. Avoimessa kierrossa pohjavettä pumpataan pumppauskaivolta, johdetaan lämmöntalteenottojärjestelmälle ja palautetaan imeytyskaivon välityksellä takaisin pohjavesivarastoon. (Kouvo 2017, 6-7.)

Maankäyttö vaikuttaa pohjaveden lämpötilaan

Maanpinnan ylimmissä osissa olevissa pohjavesissä voidaan havaita vuodenaikojen mukaan tapahtuvaa lämpötilan vaihtelua. Ulkoilman lämpötilan kausivaihtelu vaikuttaa 10-15 metrin syvyyteen asti, kun taas tätä syvemmissä maakerroksen osissa pohjaveden lämpötila pysyy lähes vakiona ympäri vuoden. (Kouvo 2017, 9.) Turussa, Lahdessa ja Lohjalla vuonna 2012 tehtyjen lämpötilamittausten perusteella luonnontilaisella alueella pohjaveden lämpötila on kyseisen kausivaihteluvyöhykkeen alapuolella hieman yli 6 °C. Urbaaneilla- ja kaupunkien keskusta-alueilla mitattiin 2-4 astetta korkeampia lämpötiloja (Arola & Korkka-Niemi 2014, 1959.) Syynä havaittuun lämpösaarekeilmiöön on, että osa rakennusten ja teollisuuden hukkalämmöstä pääsee eristyksistä huolimatta johtumaan maaperään ja edelleen pohjaveteen. Tämän lisäksi myös esimerkiksi kaukolämpöputkista johtuu lämpöenergiaa ympäristöön. Tämä kertaalleen ympäristöön johtunut lämpöenergia olisi hyödynnettävissä pohjaveden lämmöntalteenottojärjestelmien avulla. (Kouvo 2017, 60.)

Pohjavedestä energiaa Nastolan alueella

Kesällä 2017 Lahden ammattikorkeakoulun vetämä NETS-hanke (LAMK 2018) aloitti yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen kanssa selvitystyön Nastolanharjun yrityksille pohjaveden alueellisista hyödyntämismahdollisuuksista. Alue sijaitsee Salpauselkä I –reunamuodostelmalla, Nastonharju-Uusikylä –pohjavesimuodostumalla. Alue on yksi suomen merkittävimmistä pohjavesialueista, jossa on voimakasta maankäyttöä (Arola et al. 2014).

Pohjaveden lämpötilamittaukset suoritettiin kesäkuussa 2017. Mittauksia tehtiin sekä luonnontilaisilla alueilla olevista yleisistä pohjavesikaivoista että paikallisten yritysten omista pohjavesikaivoista. Mittausten perusteella voitiin arvioida pohjaveden lämpötilan kausivaihteluvyöhykkeen syvyys (m) sekä lämpötila kausivaihteluvyöhykkeen alapuolella. Kuviossa 1 on esitetty yleisestä pohjavesiputkesta GTK 106 mitatut lämpötilat svyyden funktiona. Putki sijaitsee alueella, jolla on asuinrakentamista. Kuviosta nähdään, että pohjaveden lämpötila on talven aikana laskenut hieman matalissa syvyyksissä ja vakioituu 13 metrin syvyydessä lämpötilaan 6,8 °C.

KUVIO 1. Pohjaveden lämpötila syvyyden funktiona kaivossa GTK 106. Mittaukset on tehty kesäkuussa 2017. Kuva: Oona Rouhiainen.

Taulukossa 1 on esitetty yleisten pohjavesiputkien mittaustulokset ja taulukossa 2 vastaavat arvot teollisilla alueilla sijaitsevissa pohjavesiputkissa. Yleiset pohjavesikaivot sijaitsevat alueilla, joissa ihmistoiminnan vaikutusta voidaan pitää vähäisenä. Yleisistä kaivoista P12 vastaa sijainniltaan parhaiten luonnontilaisia olosuhteita. Tuloksissa on ilmoitettu pohjaveden pinnantaso ja kaivon kokonaissyvyys maanpinnasta mitattuna sekä kausivaihteluvyöhykkeen alapuolella mitattujen pohjaveden lämpötilojen keskiarvo.

TAULUKKO 1. Tutkimusalueen yleisistä pohjavesikaivoista kesäkuussa 2017 tehdyt mittaustulokset.

Taulukon 1 ja taulukon 2 arvojen perusteella saadaan luonnontilaisten mittauspisteiden keskimääräiseksi pohjaveden lämpötilaksi 6,7 °C ja vastaavasti teollisilla alueilla 8,8 °C. Tulosten perusteella pohjaveden lämpötilat ovat siis noin 2 astetta korkeampia teollisilla alueilla. Pohjaveteen varastoituneen lämpöenergian määrä riippuu täysin pohjavesivaraston koosta, joka tulee määrittää geologisilla ja hydrologisilla mallinnuksilla alueellisesti. Esimerkkilaskennassa käytettäköön vesimäärää, joka pumpataan vesijohtovetenä Lahden seudulla kotitalouksille päivittäin eli 30 000 m3. Jos vastaavan vesimäärän lämpötila nousisi 2 astetta, varastoituisi vesimassaan energiaa noin 69 800 kWh. Tämä vastaisi noin 4-5 omakotitalon vuotuista lämmitysenergian tarvetta.

TAULUKKO 2. Tutkimusalueen teollisten alueiden pohjavesikaivot ja niiden mittaustulokset kesäkuulta 2017.

Lämpösaarekeilmiö vaikuttaa kokonaislämmitystehoon

Nykyaikaisella lämpöpumpulla voidaan lämmitystehon laskennassa käyttää lämpökerrointa 4, kun lämmitettävän kohteen menoveden lämpötila on yli 45 °C. Tämä on yleisesti vähimmäisvaatimus menovedelle patterilämmityskohteissa. Lattialämmityskohteissa menoveden lämpötila on alhaisempi, joka nostaa lämpöpumpun lämpökerrointa. Tyypillisesti lämpöpumppujen lämpökertoimet ilmoitetaankin lattialämmityksen menoveden lämpötilalla 35 °C, jolloin lämpökerroin on suurimmillaan.

Pohjaveden lämpötilaa voidaan laskea lämmöntalteenotossa 1 °C:een asti ilman pohjaveden jäätymisriskiä. Kun tiedetään pohjaveden lämpötilan muutos lämmöntalteenotossa, hyödynnettävissä oleva pohjaveden pumppausmäärä tietyllä ajanjaksolla ja lämpöpumpun lämpökerroin, voidaan laskea järjestelmän kokonaislämmitysteho. Pumppausmäärän ollessa 30 000 m3 vuorokaudessa on pumppaustaajuus 347 kg/s. Kun pohjaveden lämpötila vastaa teollisten alueiden mittauspisteiden keskimääräistä pohjaveden lämpötilaa 8,8 °C, voidaan pohjaveden lämpötilaa laskea 7,8 °C lämmöntalteenoton aikana. Tällöin lämpöpumpun lämpökertoimella 4 olisi hyödynnettävissä oleva kokonaislämmitysteho noin 15,1 MW. Vastaavasti pohjaveden lämpötilan ollessa 6,7 °C, joka vastaa yleisten pohjavesiputkien keskimääräistä lämpötilaa, olisi lämpötilan muutos lämmöntalteenoton aikana 5,7 °C ja hyödynnettävissä oleva kokonaislämmitysteho noin 11,0 MW.

Todellisuudessa hyödynnettävissä oleva pumppaustaajuus tulee määrittää geologisten ja hydrologisten mallinnusten sekä pumppauskokeiden avulla. Joka tapauksessa ihmistoiminnan vaikutuksesta pohjaveteen varastoituu jatkuvasti lämpöenergiaa, joka nostaa merkittävästi pohjaveden lämmöntalteenottojärjestelmien lämmitystehopotentiaalia. Tämä ilmiö havaitaan myös Nastolan alueella.

Lähteet

Arola, T., Eskola, L., Hellen, J. & Korkka-Niemi, K. 2014. Mapping the low enthalpy geothermal potential of shallow Quaternary aquifers in Finland. Geothermal Energy. [Verkkolehti]. Vol 2 (9). [Viitattu 5.3.2018]. Saatavissa: https://doi.org/10.1186/s40517-014-0009-x

Arola, T. & Korkka-Niemi, K. 2014. The effect of urban heat islands on geothermal potential: examples from Quaternary aquifers in Finland. Hydrogeology Journal. [Verkkolehti]. Vol. 22 (8), 1953-1967. [Viitattu 20.4.2018]. Saatavissa: https://doi.org/10.1007/s10040-014-1174-5

Kouvo, J. 2017. Pohjaveden hyödyntäminen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmissä Suomessa: Lahden seudun alueellinen tarkastelu. [Verkkodokumentti]. AMK -opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. [Viitattu 20.4.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801011006

LAMK. 2018. Lahden ammattikorkeakoulu, NETS – Nastolan Energiaekosysteemi ja Teolliset Symbioosit. [Viitattu 20.4.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/nets

Kirjoittajat

Joonas Kouvo on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmassa ja hän valmistuu (insinööri AMK) toukokuussa 2018.

Jussi Kuusela on Lahden ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan lehtori.

Artikkelikuva: Monto, T. 2014. Puro metsässä Nastolassa. Saatavissa:  https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Nastola_-_forest_2.jpg (CC BY-SA)

Julkaistu 24.4.2018

Viittausohje

Kouvo, J. & Kuusela, J. 2018. Lämpösaarekeilmiön vaikutus pohjaveden lämmöntalteenottojärjestelmien potentiaaliin Lahden seudulla. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/24/lamposaarekeilmion-vaikutus-pohjaveden-lammontalteenottojarjestelmien-potentiaaliin-lahden-seudulla

Miksi markkinointi kannattaa suunnitella?

Uuden markkinointiajattelun myötä yritysten ja organisaatioiden on keskityttävä myynti- ja tuoteorientoituneisuuden sijasta markkinointi- ja asiakasorientoituneisuuteen. Vaikka markkinointikanavat ja -tavat ovat muuttuneet kehityksen myötä, on markkinoinnin suunnittelun tarve nykyisin entistäkin tärkeämmässä roolissa.

Kirjoittajat: Jani Tohkanen ja Riku Nummikoski

Tavoitteena uusien asiakkaisen tavoittaminen ja kannattavuuden kasvattaminen

Markkinointi on käsitteenä tuttu jo vuosikymmenten takaa ja se on tärkeä osa yrityksen liiketoimintaa. Markkinointi terminä tarkoittaa rajapintaa organisaation ja asiakkaiden välillä. Markkinointia voidaan pitää johtamisprosessina, joka tunnistaa, ennakoi ja täyttää asiakkaiden vaatimukset kannattavasti. Viimeisten vuosien aikana markkinointi on kuitenkin kokenut suurta muutosta. Muutoksen myötä asiakkaalle arvokkaan sisällön tuottaminen, uusien markkinointikanavien ja analyysityökalujen käyttö sekä vanhojen markkinointimallien päivitys ovat entistä tärkeämmässä roolissa. (Tohkanen 2018, 1.)

Yrityksen tavoitteen ollessa uusien asiakkaiden hankkiminen, myynnin lisääminen tai kannattavuuden kasvattaminen, tarvitsee yritys markkinointistrategian voidakseen saavuttaa tavoitteet. Kuitenkaan markkinointistrategia itsessään ei välttämättä riitä tavoitteiden saavuttamiseen, vaan tarvitsee se myös rinnalleen markkinointisuunnitelman. (Tohkanen 2018, 1.)

Markkinointisuunnitelma auttaa yritystä kohdentamaan resurssit tehokkaasti ja sitä kautta saavuttamaan maksimaalisen hyödyn toteutettavista markkinointitoiminnoista. Selkeän suunnitelman avulla pystytään välttymään virheellisiltä markkinointitoiminnoilta ja sitä kautta vähentämään epäonnistumisen riskiä. Hyvä markkinointisuunnitelma pitää sisällään kuviossa 1 esitetyt kohdat nykyhetken analyyseistä toteutukseen. (Wood 2017, 6-7.)

Kuvio 1. Markkinoinnin suunnitteluprosessin vaiheet

Markkinointisuunnitelma edistää markkinointitoimintojen onnistumista ja helpottaa tavoitteiden saavuttamista. Suunnitelman avulla tiedostetaan yrityksen nykytilanne, kilpailijat sekä kohdemarkkinoiden tarpeet. Näiden pohjalta voidaan yritys tai heidän tarjoamat tuotteet positioida asiakkaille haluttuun mielikuva-asemaan ja asettaa suunnitelmalle suunta ja tavoitteet. Markkinointisuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden tarkoituksena on tukea liiketoimintasuunnitelmassa määriteltyjä korkeamman tason tavoitteita. Asetettujen tavoitteiden pohjalta voidaan määrittää markkinointistrategiat esimerkiksi tukemaan liiketoiminnan kasvua, kasvattamalla ja ylläpitämällä kilpailuetuja. Suunnitelman lopussa läpikäydään suunnitelman toteutuksen aikataulut, vastuualueet, budjetti ja seurantamenetelmät. (Tohkanen 2018, 5-38.)

Markkinointisuunnitelman laatiminen arvokas prosessi

Markkinointisuunnitelman laatiminen vaatii usein tutkimustyötä ja sitoutumista, mutta siihen käytetty aika tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena. Nykypäivänä markkinointikampanjoiden toteuttaminen on huomattavasti aikaisempaa helpompaa internetin mukana tuomien mahdollisuuksien myötä. Vaikka markkinointitoimenpiteiden toteuttaminen esimerkiksi Google AdWordsin avulla ei itsessään vaadi suurempia suunnitelmia, ennen toteutusta on kuitenkin tärkeää tiedostaa, ketä asiakkaat oikeasti ovat ja miten heidän tarpeisiinsa voidaan vastata kilpailijoista erottautuen.

Moni pienyritys voi kokea tietävänsä mitä heidän asiakkaat tarjottavissa tuotteissa tai palveluissa arvostavat sekä mistä heidät voidaan parhaiten tavoittaa. Todellisuudessa jo lyhyt asiakkaille suunnattu tutkimus, joka toteutetaan osana markkinointisuunnitelman laatimista saattaakin paljastaa suuria eroavaisuuksia yrityksen ja asiakkaiden muodostamien mielikuvien välillä. Asiakkaille suunnattun tutkimuksen avulla pystytään helposti selvittämään mitä medioita asiakkaat todellisuudessa käyttävät ja mitä asioita he tuotteissa tai palveluissa arvostavat. Näiden tietojen pohjalta voidaan markkinointitoimenpiteet suunnitella siten, että ne tavoittavat oikean kohderyhmän ja viestivät sille oikeita asioita.

Yrityksen koosta riippumatta

Markkinointisuunnitelman laatimista saatetaan usein pitää isona aikaa vievänä prosessina ja sen mukana tuomia hyötyjä ei osata arvostaa riittävästi. Yrityksen koosta riippumatta, tehokkaan markkinointisuunnitelman laatiminen vaatii kurinalaisuutta, aikaa ja keskittymistä. Prosessi voi alkujaan tuntua haastavalta, mutta loppupelissä se on kaiken sen vaivan arvoista ja auttaa yritystä ymmärtämään asiakkaitaan paremmin ja sitä kauttaa parantaa myös mahdollisuuksia kilpailussa menestymiseen.

Suunnitelman laatimista ei välttämättä tarvitse aloittaa tyhjästä, vaan apuna yritys voi käyttää verkosta ilmaiseksi saatavia markkinointisuunnitelman laatimiseen tarkoitettuja pohjia. Jo pelkästään pohtimalla ja vastaamalla pohjissa esitettyihin kysymyksiin yrityksen on mahdollista parantaa toteutettavien markkinointikampanjoiden tehoa huomattavasti.

Markkinoinnin suunnittelu tulee olla jatkuvaa

Mikään markkinointisuunnitelma ei toimi ikuisesti, koska asiakkaiden tarpeet ja mieltymykset muuttuvat jatkuvasti. Tästä johtuen tulee markkinoinnin suunnittelu olla jatkuvaa, eikä vain kerran vuodessa toteutettava prosessi. Monet tekijät voivat vaikuttaa markkinointituloksiin, mukaan lukien markkinaolosuhteet, uudet markkinointimenetelmät ja tuotteen tai palvelun kysyntä. Tästä syystä on tärkeää pysyä tietoisena muutoksista ja sopeuttaa markkinointisuunnitelma niiden mukaisesti.

Lähteet

Tohkanen, Jani. 2018. B2B yrityksen markkinointisuunnitelma Case: DSGNRS Digipalvelut. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 10.4.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804144674

Wood, M. 2017. Essential guide to marketing planning. Harlow, England: Pearson.

Kirjoittajat

Jani Tohkanen, AMK-opiskelija, Liiketalous, Lahden ammattikorkeakoulu

Riku Nummikoski, liiketalouden ja matkailun alan lehtori, Lahden ammattikorkeakoulu

Artikkelikuva: Jani Tohkanen

Julkaistu 19.4.2018

Viittausohje

Nummikoski, R. & Tohkanen, J. 2018. Miksi markkinointi kannattaa suunnitella? LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/19/miksi-markkinointi-kannattaa-suunnitella/

Modular website production

Website development could be greatly improved by utilizing standardization and modularization. Website development could be transformed into a modular service to provide more efficient solutions that are still unique and customer oriented. Modularity and platforms can be utilized to pre-develop key parts of websites for rapid production, customization and fast reproduction. The idea behind the modularity is to give the customers a better and faster experience, while standardizing the process to make it faster, more valuable and more efficient.

Authors: Teemu Nurmi and Sariseelia Sore

Defining methods for modular websites

Developing websites should incorporate platforms and modularity. This would allow for multiple websites to be made from pre-developed parts. The modular parts could be used to provide either completely customized websites with great efficiency or affordable pre-defined websites. Pre-developing functionality and layouts allows for faster development, as they can be reused multiple times. (Kardys 2014.)

A great analogy of modularity and platforms in productization was introduced by Hänninen, Kinnunen and Muhos (2012, 9-10). The modularity and platforms were introduced as a restaurant. A restaurants platform is the whole service event of getting food. Modularity comes from the customers choices of beverages, appetizers, main course, and desserts. The whole product is gathered from pre-defined and designed parts by the customer and made accordingly. (Hänninen et al. 2012, 9-10.) This same style can be adapted to website development by offering customers a choice of pre-defined and developed modules. Differing from the restaurant analogy, custom options can and should be an option. The key parts of websites like navigation options, different styles of headers, content pieces, and so on, can be pre-developed and then used as modular parts on websites. This helps with rapid development and customization of the websites. (Nurmi 2018, 23; Czech 2018.)

Platforms in websites can be seen as the layout. Platforms act as the base of a website, on which multiple modules can be added and switched to provide numerous different outcomes (Hänninen et al. 2012, 10-11). New websites can be customized from pre-existing platforms as they should have common functionality already developed. This means that new websites can use old development as a starting point to skip some development of a new website. For example, a new website can have 80% of it developed beforehand requiring none to minimal customization. (Kangas, Kropsu-Vehkaperä, Haapasalo & Kinnunen 2013, 113-114.)

Defining the modular website product

Modularity in website development should greatly increase efficiency of development and affordability of websites. This should increase both perceived value, as some end-products can be showed and offered to customers at the start, and product value, as it is massively more efficient than developing websites from scratch. (Nurmi 2018, 23.)

Conventional methods for website development are all functional but could be improved into better solutions. The key is balancing the service to suit customer’s needs and the utility of the service. Customer’s needs should be focused in modern product development as this will produce more value to all parties. The utility of the service should bring innovation to the development environment, as the goal is to provide more value.

FIGURE 1. Conventional development

FIGURE 2. Modular development

Comparisons between conventional development and modular development shows that they have minimal differences in the development route. The main difference is in the development stage where, in the modular example, the website is compiled from ready made parts, rather than developed from scratch. Examples for development routes for WordPress based websites are shown in Figures 1 and 2.

Figure 1 shows an example of conventional website development:

  • The website is ordered
  • The website is designed, then approved by the customer
  • Layout is developed according to design
  • Functionality is developed
  • Website is integrated to WordPress
  • Minor changes and fixes are made
  • Customer approves the website and it is deployed

Figure 2 shows an example of modular website development:

  • The website is ordered
  • Customer’s needs are mapped
  • A platform is selected
  • Platform is designed to fit customer needs, then approved by the customer
  • Functionality is added via chosen platform and modules
  • Platform and modules are customized to fit the design
  • Minor changes and fixes are made
  • Customer approves the website and it is deployed

Pre-developing parts of websites should allow for a more rapid development of new websites. Solutions can be built fast with functionality, that could take hours to develop, that is already fully developed, or in need of minor customization. This makes development efficient and affordable, as it takes less time. (Nurmi 2018, 23; Czech 2018.)

Modular development can be used to produce multiple end-products from a single platform. The end-products can either be completely customized websites, which are developed and modified from pre-defined and developed platforms and modular parts, or compilations of the same pre-developed platforms and modules with less customization. As Zhang (2017) stated, modularity on websites can be compared to Legos. The Legos you get from sets, can be used to build the intended toys. These sets can also be dismantled and used again to build custom Lego toys. (Zhang 2017.) The same applies to modular website development. A website built from pre-defined modules can be dismantled and the parts can be used to build new customized websites.

FIGURE 3. Modularity example

Figure 3 shows an example of how a single platform of four parts can have multiple different end-products. The platform has a header, navigation, content area and a footer. The header can have a small logo, a landing page or full screen image. Navigation can be sticky, conventional, or animated to close after scrolling. Content area can have a simple textbox, animated pop-ups, or a video. Footer can have a simple information area, a triple column layout, or social media buttons. These modules have a total of 81 possible combinations that can be achieved by just developing one platform with 12 modules. Having 81 different combinations from pre-developed parts saves a lot of time compared to developing all from scratch. Figure 4 shows an example layout for the platform for the modules from figure 3. The layout from figure 4 combined with a set of modules from figure 3 create a full website.

FIGURE 4. Platform example for module placement

Conclusions

Modularity is something that should be considered and adapted into modern website development. This methodology can bring a lot of additional value to website development. Bringing more efficient and affordable solutions to the market can boost the products visibility and approachability. There is a lot of potential in modular website production, as resources required to develop completely new versus almost finished products, is huge.

References

Czech, P. 2018. Modular Web Design: The Age Of “Templates” is Over. [Blog]. New Possibilities Group. [Cited 4 April 2018]. Available at: https://www.npgroup.net/blog/modular-web-design-the-age-of-templates-is-over

Hänninen, K., Kinnunen, T. & Muhos, M. 2012. Rapid Productization – Empirical Study on Preconditions and Challenges. [Electronic document]. Working Papers in Department of Industrial Engineering and Management 1/2012. Oulu: University of Oulu. [Cited 4 April 2018]. Available at: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514298134.pdf

Kangas, N., Kropsu-Vehkaperä, H., Haapasalo & H., Kinnunen, T. 2013. Empirical aspects on defining product data for rapid productisation. International Journal of Synergy and Research. [Electronic journal]. Vol. 2 (1-2), 109-130. [Cited 4 April 2018]. Available at: https://www.journals.umcs.pl/ijsr/article/view/1363

Kardys, D. 2014. Modular Web Design: Designing With Components. [Blog]. 18 December 2014. Websolutions Technology Inc. [Cited 5 April 2018]. Available at: https://blog.wsol.com/modular-web-design-designing-with-components

Nurmi, T. 2018. Productization of websites – Case study: WordPress. [Electronic document]. Bachelor’s thesis. Degree Programme in Business Information Technology. Lahti: Lahti University of Applied Sciences. [Cited 5 April 2018]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804124524

Zhang, S. 2017. Learning from Lego: A Step Forward in Modular Web Design. [Blog]. 23 February 2017. 5000 Things. [Cited 6 April 2018]. Available at: https://medium.com/5000-things/learning-from-lego-a-step-forward-in-modular-web-design-d8ff953f45a8

About the authors

Teemu Nurmi has studied Business Information Technology at Lahti University of Applied Sciences and will graduate and receive a BBA degree in May 2018.

Sariseelia Sore works as a Senior Lecturer in Business Information Technology Degree Programme at Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Business and Hospitality Management.

Illustration: https://pixabay.com/en/lego-blocks-duplo-lego-colorful-2458575/ (CC0)

Published 16 April 2018.

Reference to this publication

Nurmi, T. & Sore, S. 2018. Modular website production. LAMK Pro. [Electronic magazine]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/04/16/modular-website-production/