A Strategic Guide to Business Model Excellence in Local Food Business – Case: Baltic Sea Food Project

The Baltic Sea Food project was undertaken due to various challenges faced by local food businesses in the Baltic Sea Region. The main objective of this project was to improve the operational effectiveness by collecting and analyzing the data in the Baltic Sea Region. Development of business model(s) was critical for creating improved business solutions for these local food businesses. This article proposes an approach for conceptualization of business models through business excellence model and provides a strategic implementation framework for achieving operational effectiveness and business excellence. This innovative approach is aimed at prioritization of strategies to yield better outcomes.

Authors: Shrusti Jarde & Brett Fifield

Baltic Sea Food Project

The EU and Interreg funded Baltic Sea Food (BSF) project aims at developing more systematic approach to bring value to all the possible stakeholders involved (Interreg Baltic Sea Region 2017). BSF project is divided into phases. Phase–I to collect information about local food business scenario, challenges faced etc. In phase-II, business model(s) are developed while in the last phase piloting and remodeling of these business model(s) is undertaken to develop most financially viable approach.

Problem Space

Market orientation and awareness of market strategies have become more important not only for investors but also for the local food businesses in order to succeed (Lund & Noell 2002). This article serves as a guideline for how to implement business models successfully and how to measure their performance (Jarde 2019). The strategy framework and recommendations provided through this article can guide local food businesses in strategically prioritizing and implementing developed business models. Hence, research objectives are to first map the current situation in local food business in Baltic Sea Region (BSR) and then to provide innovative approach in conceptualizing business models through business excellence model (BEM) for achieving business efficiency.

Business logic and Strategy

The big difference between business model and strategy is, the focal point of business models is creating value for target customers. Operational effectiveness and sustainability is important but not sufficient (Porter 1996). It is important to know that, strategies come in planning as well as in implementation phase of business logic (Osterwalder & Pigneur 2010) and based on objectives strategic tools are chosen. Below image reflects, how various excellence models and strategy tools, are applied in the business logic triangle throughout this article. This aims at understanding the purpose of business model while connecting it with business strategy and progressing it towards the business excellence.

Image 1. Business study logic developed for BSF project (Jarde 2019)

Business excellence model

Prior developing BEM, it is important to develop a basic operational business framework. The local food businesses can adapt two different approaches as their basic business operations to generate revenue. Direct approach connects local businesses directly to the end consumers. While an indirect approach establishes a link with businesses as well as private customers.

To develop a business excellence strategy model, inputs from strategic factors identified and the list of existing barriers to overcome are considered. By using EFQM model, the framework of business excellence strategy model is presented. The model is developed based on the collective findings from all 10 countries’ empirical study.

Business model implementation

This article proposes an innovative strategic approach for BSF Phase III i.e. ‘Conceptualizing business model through BEM’. Many practitioners get confused with how to implement these business models to achieve desired results or to gain competitive advantage (Casadesus-Masanell & Ricart 2010). Some businesses are more profitable than their competitors, even if they apply same strategies (Nielsen 2010). Hence, conceptualizing business models using BEM plays a significant role in not just achieving business excellence but also in effective implementation of these business models to achieve desired results.

The various components for Business model canvas (BMC) and BEM are analyzed to identify some common aspects and to fulfill their respective objectives, so that they can be mapped with ‘Enablers’ and ‘Results’ of EFQM.

After business excellence strategy model is developed, it is important to prioritize the strategies identified. Evaluate market competitive position of each factor. Rate and position these factors in the business strength and market attractiveness framework for developing GE-McKinsey nine-box matrix. The positioning is done based on market and business understanding, past experiences, importance of factor etc. Once strategies are prioritized, determine the category for each factor for developing strategic implementation guidelines and set the measurable objectives. Analyze this matrix in timely manner to measure the results. Update, eliminate, add, reposition these strategic areas on the matrix based on achievements.

Evaluation and Conclusion

Businesses always struggle to know how to execute their business models and value propositions successfully to achieve desired objectives (Casadesus-Masanell & Ricart 2010). The approach proposed through this article, can also be adapted by other businesses to implement their business models effectively. A simple strategic analysis tool – SWOT analysis, is used to analyze the strengths, weaknesses, opportunities and threats associated with this approach.

Table 1. SWOT analysis of proposed approach (Jarde 2019)

Achieving business excellence through strategy innovation in local food business is about reimagining their own growth strategy through a focused and multi-functional approach. It is not a one action step to achieve something, but it is creating multiple iterations towards achieving operational effectiveness and business excellence.

References

Casadesus-Masanell, R. & Ricart, J. 2010. From Strategy to Business Models and onto tactics. Long Range Planning 43. pp. 195-215. [Cited 1 Oct 2019]. Available at: http://www.businessmodelcommunity.com/fs/root/8oex1-casadesus_et_ricart.pdf

Interreg Baltic Sea Region. 2017. Baltic Sea Food Application Form.

Jarde, S. 2019. Driving Business Excellence in Local Food Business Through Strategy Innovation. Master’s thesis. Lahti University of Applied Sciences. Lahti. [Cited 8 Nov 2019]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904245903

Lund, M. & Noell, C. 2002. The Balanced Scorecard for Danish Farms – Vague Framework or Functional Instrument? Farm Management. Proceedings of NJF Seminar No. 345. October 2002. Norwegian Agricultural Economics Research Institute. pp. 187-204.

Nielsen C. 2010. Conceptualizing, Analyzing and Communicating the Business Model. Aalborg University. Department of Business Studies. No. 2. 2010. [Cited 18 Nov 2019]. Available at: https://www.researchgate.net/profile/Christian_Nielsen3/publication/228842227_Conceptualizing_Analyzing_and_Communicating_the_Business_Model/links/02e7e5214f40525653000000.pdf

Osterwalder, A. & Pigneur, Y. 2010. Business model generation: A handbook for visionaries, game changers, & challengers. John Wiley & Sons, Inc., Hoboken, New Jersey. [Cited 8 Sept 2019]. Available at: https://profesores.virtual.uni&es.edu.co/~isis1404/dokuwiki/lib/exe/fetch.php?media=bibliografia:9_business_model_generation.pdf

Porter, M. 1996. What is strategy? Harvard Business review. 1996-2000. The Harvard Business School Publishing. pp. 61-78. [Cited 17 Mar 2019]. Available at: https://www.academia.edu/10366737/Operational_Effectiveness_Necessary_but_Not_Sufficient

Authors

Dr. Brett Fifield has been actively involved in developing Business Schools for the Finnish Universities of Applied Sciences since 1994. Most recently he has been responsible for courses in Futures and Strategies, Innovation and Creativity, and Leadership and Management of Projects in Distributed Organizations.

Shrusti Jarde has completed Master’s Degree program in International Business Development in 2019.

Illustration: https://pxhere.com/en/photo/1061452 (CC0)

Published 20.11.2019

Reference to this publication

Jarde, S. & Fifield, B. 2019. A Strategic Guide to Business Model Excellence in Local Food Business – Case: Baltic Sea Food Project. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/11/20/a-strategic-guide-to-business-model-excellence-in-local-food-business-case-baltic-sea-food-project/

Mentoroinnin työkaluja maahanmuuttajan ja mentorin dialogisen keskustelun tueksi

Mentoroinnilla on saatu hyviä tuloksia maahanmuuttajien työllistymisen tukemisessa. Keskustelun tueksi kehitetään työkaluja mahdollistamaan dialoginen ja tasa-arvoinen kohtaaminen. Parhaiten toimivat työkalut, jotka ovat mielekkäitä sekä maahanmuuttajalle että mentorille.

Kirjoittajat: Sari Lappalainen ja Virve Pirttikoski

Puheensorina ja nauru täyttävät huoneen. Kaksi ihmistä istuu vierekkäin pehmeällä sohvalla ja he tutkivat yhdessä lomaketta. Pyydän lupaa liittyä seuraan ja kysyn mistä asiasta he keskustelevat. Heidän kertomuksessaan vilisee sanoja mentori, aktori, työkalu, työnhaku, ammatti ja työ. En olisi heti uskonut, että he ovat niin tärkeän asian äärellä ja silti näin iloisissa tunnelmissa. He ovat tavanneet toisiaan jo puolen vuoden ajan ja keskustelleet työhön liittyvistä teemoista. Sitä ennen he eivät ole tunteneet toisiaan. Heitä kuitenkin yhdistää yhteinen kiinnostus robotiikkaan. Mentori työskentelee yrityksessä, joka myy hoivarobotteja sosiaali- ja terveysalalle. Aktori taas on kotoisin Syyriasta ja on suorittanut opintoja ohjelmoinnista. Hän haluaisi työllistyä ensisijaisesti yritykseen, joka liittyy jollakin tavalla robotiikkaan. Tapaamisissa he ovat yhdessä keskustelleet työllistymisestä. Keskustelun virittäjänä ovat toimineet oivallisesti erilaiset mentoroinnin työkalut.”

Tämä tarina kuvaa mentoroinnin dialogista ja tasa-arvoista perusajatusta. Mentorointi tarjoaa parhaimmillaan apua eri maista kotoisin olevien osaajien työllistymiseen suomalaisille työmarkkinoille. Työllistyminen omia kykyjään ja ammattitaitoaan vastaavaan työhön on maahanmuuttajan kotoutumisen ja hyvinvoinnin kannalta keskeistä. Vaikka maahanmuuttajilla on paljon osaamista, heidän on kuitenkin vaikea työllistyä suomalaisille työmarkkinoille. Syitä tähän ovat esimerkiksi toisessa maassa hankitun osaamisen sovittaminen Suomen työmarkkinoiden vaatimuksiin ja puutteellinen tuntemus suomalaisista työmarkkinoista ja työelämästä Suomessa.

Mentoroinnilla on myös saatu hyviä tuloksia maahanmuuttajien työllistymisen tukemisessa. Väestöliitto on toteuttanut koulutetuille maahanmuuttajanaisille suunnattua Womento-mentorointimallia. Tähän mentorointiprosessiin osallistui vuosina 2012-2014 noin 60 aktoria eli maahanmuuttajaa. Mentorointiprosessin aikana heistä jopa 84 % pääsi prosessin aikana eteenpäin ammatillisella urallaan. (Ahlfors ym. 2015.)

Mentoroinnin työkaluja tarvitaan keskustelun tueksi

Mentorointitapaamisiin tarvitaan avuksi erilaisia työkaluja, jotka on laadittu kieli- ja kulttuuritietoisesti sekä kirjoitettu selkeällä suomen kielellä. MESH-hankkeessa kehitetään mentoroinnin työkaluja ja ne kootaan työkalupakkiin, joka tulee sisältämään ohjeita ja materiaalia mentorointiprosessin eri vaiheisiin, eli aloitukseen, varsinaiseen työskentelyyn sekä mentoroinnin päättämiseen.

MESH-hanke-verkostot ja mentorointi maahanmuuttajien työllistymisen tukena on LAMKin toteuttama ja sen yhtenä tavoitteena on tukea maahanmuuttajien työllistymistä kehittämällä mentoroinnin malleja ja käytäntöjä sekä systematisoida mentorointia. Hanketta hallinnoi Turun ammattikorkeakoulu ja siinä on mukana myös Tampereen ammattikorkeakoulu. Hankkeen kansainväliset yhteistyökumppanit ovat KU Leuven, Ostend House of Economy ja Beyond the Horizon Belgiasta. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja se kestää vuoden 2021 loppuun.

Mentoroinnilla tarkoitetaan tässä hankkeessa työelämätaitojen ja -valmiuksien parantamiseen tähtäävää mentorointia, jossa mentoreina toimivat henkilöt, joilla on suomalaisen työelämän tuntemusta. Aktori on maahanmuuttaja, joka haluaa aktiivisesti kehittää itseään työllistyäkseen suomalaisille työmarkkinoille. Mentoroinnin työkaluilla tarkoitetaan tässä konkreettisia keskustelun tueksi kehitettyjä tehtäviä. Tehtävien tavoitteena on palvella kumpaakin osapuolta ja mahdollistaa uuden oppiminen kummallekin.

Työuramentoroinnista on olemassa melko paljon materiaalia. Näitä ovat tehneet esimerkiksi Väestöliitto, Helsingin yliopisto, AKAVA ja Miessakit. Jo olemassa olevissa materiaaleissa on vain muutamia konkreettisia työkaluja, joita aktori ja mentori voivat hyödyntää tapaamisissaan keskustelun pohjana. Tämän vuoksi LAMKin osuus MESH-hankkeessa on erilaisten työkalujen kehittäminen ja testaaminen.

Mitä mentoroinnin työkalut voivat olla?

Keväällä 2019 LAMKin opiskelijat kehittivät ja pilotoivat maahanmuuttajien kanssa erilaisia työkaluja. Testaaminen tapahtui sekä pari- että ryhmätapaamisissa. Mentorointipareja oli yhteensä 13 ja tapaamisissa testattiin viittä erilaista työkalua. Lisäksi ryhmämentorointiin osallistui 17 mentoria ja 25 aktoria. Ryhmämentoroinnissa testattiin yhteensä 13 kappaletta erilaisia työkaluja.

Yksi toimiva työkalu oli elämänviiva, jota käytettiin parimentoroinnin aloitusvaiheessa. Elämänviiva-tehtävässä henkilö pääsee piirtämällä hahmottamaan oman elämänsä ylä- ja alamäkiä sekä kertomaan sen avulla oman elämänsä merkittävistä ja toisaalta opettavaisista hetkistä. Palautteen mukaan työkalu auttoi keskustelun syntymisessä ja sen kokivat hyödylliseksi sekä mentorit että aktorit.

Osallistujat kokivat tärkeäksi työkaluksi myös osaamisen käsi -tehtävän. Tätä testattiin sekä pari- että ryhmämentoroinnissa. Tehtävän kuvassa on käsi, jossa jokaiselle sormelle on jaettu osaamisen eri osa-alueita: tahto, tieto, taito, kokemus ja kontaktit. Tehtävänä on listata näiden osaamisen osa-alueiden alle kuhunkin liittyvä henkilökohtainen osaaminen. Tehtävän tavoitteena on oppia tunnistamaan omia vahvuusalueita ja moninaista osaamista. Tämä tehtävä sopii mentorointiprosessissa varsinaiseen työskentelyvaiheeseen. (Kanniainen ym. 2017.)

Ryhmämentoroinnissa yksi suosituimmista työkaluista oli työhaastattelu. Tehtävässä käytiin läpi työhaastattelussa usein kysyttyjä kysymyksiä. Kysymyksiin vastasivat aktori ja mentori vuorotellen ja niitä olivat esimerkiksi: ”Kerro mitä osaat? Mitä ystävä tai työkaveri kertoisi sinusta? Minkälainen on hyvä johtaja?” Osallistujat kokivat tärkeäksi harjoitella työhaastatteluun valmistautumista.

Piloteissa havaittiin, että työkalujen tulee olla helppoja käyttää ja niiden tulee olla mielekkäitä kummallekin osapuolelle. Lisäksi niissä käytettyä kieltä tulee muokata selkeämmäksi. MESH-hankkeessa jatkokehitetään mentoroinnin työkaluja ja työkalupakkia eri piloteissa vuoden 2020 aikana.

Lähteet

Ahlfors, G., Saarela, I., Vanhanen S. & Welzer-Karlsson, M. 2015. Työuramentoroinnilla tuloksiin. Opas koulutettujen maahanmuuttajien mentorointiin. Helsinki: Väestöliitto. [Viitattu: 3.11.2019]. Saatavissa: https://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/aa9f0c5d6e32b25a06133db6b972642c/1573149435/application/pdf/3832980/Womento%20koulutusopas%20PDF%20101114.pdf

Kanniainen, M-R., Nylund J. & Kupias, P. 2017. Mentoroinnin työkirja. Helsingin yliopisto. [Viitattu: 6.11.2019]. Saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/mentorointi/files/2014/08/Mentoroinnin-tyokirja_A4.pdf

Kirjoittajat

Sari Lappalainen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla, hän on toiminut pitkään monikulttuuristen ryhmien tutorina. Lisäksi hän toimii täydennyskouluttajana terveydenhuollon henkilöstölle.

Virve Pirttikoski toimii tuntiopettajana Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla sekä asiantuntijana MESH-hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1447017 (CC0)

Julkaistu 18.11.2019

Viittausohje

Lappalainen, S. & Pirttikoski, V. 2019. Mentoroinnin työkaluja maahanmuuttajan ja mentorin dialogisen keskustelun tueksi. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/11/18/mentoroinnin-tyokaluja-maahanmuuttajan-ja-mentorin-dialogisen-keskustelun-tueksi/

Opiskelemaan pääsy ja työllistyminen haastavat ulkomaiset korkeakouluopiskelijat – muut maat keräävät osaajat

Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoima, neljän ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston toteuttama yhteishanke Kokoma etsii ratkaisuja korkeakoulutettujen työllisyyteen yrittäjyysvalmiuksia vahvistamalla.

Kirjoittajat: Marja Ahola, Raisa Haikala ja Afnan Zafar

Korkeakoulutetun maahanmuuttajan estejuoksu työelämään

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot houkuttelevat kansainvälisiä opiskelijoita. Ongelmia on kuitenkin niin opintojen alussa kuin lopussa; alussa oleskelulupaprosessit ovat liian hitaita ja valmistumisen jälkeen on vaikea työllistyä Suomessa. Suomen vetovoima laadukkaan koulutuksen tarjoajana vähenee, jos oleskelulupaprosessi ei nopeudu. Tälläkin hetkellä yli tuhat korkeakouluopiskelijaa on maksanut opiskelupaikasta ja odottaa oleskelulupaa (YLE 2019, Pelkonen 2019). Suomalainen korkeakoulututkinto ei takaa maahanmuuttajalle tasavertaista asemaa työllistymisessä, vaikka osaajien työllistämiseen käytetään miljoonia euroja (Levander 2016, Valtioneuvosto 2019). LAMKista opiskelupaikan tänä vuonna on saanut 22 kansainvälistä opiskelijaa Italiasta, Bangladeshista, Keniasta, Venäjältä ja Vietnamista. Kuusi heistä odottaa vielä oleskelulupaa. Heidän opiskelumaksujaan ei ole vielä palautettu ja he voivat mahdollisesti aloittaa opiskelun tammikuussa 2020. (LAMK opiskelijapalvelut 2019.)

Lisää rahaa koulutukseen

Maahanmuuttoprosessien sujuvuus ja koulutuksen kansainvälisyys ovat riippuvaisia toisistaan. Yhdysvallat, Kanada, Englanti ja Australia ovat houkuttelevia opiskelupaikkoja, ja niissä viisumiprosesseja on helpotettu.

Suomessa ammattikorkeakoulujen rahoitusta esitetään lisättäväksi viidellä miljoonalla eurolla ja yliopistojen perusrahoitusta 10 miljoonalla eurolla. TE-palveluihin ehdotetaan noin 15 miljoonan lisämäärärahaa työllisyystavoitteen saavuttamiseen. Tällä parannetaan työlupa- ja muita viisumiprosesseja sekä kansainvälistä rekrytointia (Valtioneuvosto 2019, Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019).

Uusia liiketoimintaekosysteemejä ja innovaatioita luodaan investoimalla 33 miljoonaa euroa Business Finlandiin tulevina vuosina. Ulkomaisten yritysten tuloa Suomeen helpotetaan lakimuutoksin. (Valtioneuvosto 2019.) Tämä tarjoaa joustavia työllistymisen polkuja oppilaitoksista työelämään ja yrittäjyyteen sekä kansainvälistä verkostoitumista.

Maahanmuuttajien ei vielä nähdä luovan uusia työpaikkoja, vaikka Suomessa on ollut vuosikausia maahanmuuttajayrittäjiä (Sutela 2015). Lähitulevaisuudessa kansainväliset yrittäjät voivat työllistää ja edistää Suomen talouskasvua, jos polut yrittäjyyteen helpottuvat. Suomen maahanmuuttajayrittäjistä 23% on Lähi-Idästä tai Pohjois-Afrikasta ja toiseksi suurin ryhmä on Aasiasta, 19% (Sutela 2015, 87).

Kansainvälisten opiskelijoiden lähtömaa ja maahantuloprosessi

Suomessa ei ole kohdennetusti suunniteltua avointa maahanmuutto-ohjelmaa korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille (Migri 2019a). Pääosa ammattitaitoisista maahanmuuttajista tulee suomalaisten korkeakoulujen kautta. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot rekrytoivat kansainvälisiä opiskelijoita ulkomailta muun muassa Vietnamista, Nigeriasta, Kiinasta, Pakistanista, Nepalista, Bangladeshista ja Venäjältä (Arene 2018, Zafar & Kantola 2019).

Etelä-aasialaiset nuoret haaveilevat menestyksestä ja säästävät opiskellakseen Isossa-Britanniassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa (Arene 2018, Zafar & Kantola 2019, Tilastokeskus 2006 & 2018a & 2018b) ja joskus myös Suomessa. Monet myyvät koko omaisuutensa kotimaassaan unelmiensa toteuttamiseksi.

Hankala oleskelulupamenettely: Case Pakistanista Suomeen

Opiskelijoiden oleskelulupamenettelyissä on monia haasteita. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana opiskelijaviisumiprosessi on ollut vaikea kaikille, mutta erityisesti pakistanilaisille. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot julkaisevat opiskelupaikat huhtikuun lopulla. Sen jälkeen opiskelijat järjestävät tapaamisen Suomen suurlähetystöön Abu-Dhabiin, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien pääkaupunkiin. Suomen Abu-Dhabin suurlähetystöllä on pitkät jonot. Uudet opiskelijat varaavat ajan suurlähetystöön toukokuun loppuun tai kesäkuuhun. He maksavat viisumin Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin, lentolipun, hotellin ja oleskelulupamaksun. Kaiken kaikkiaan viisumin hankinta maksaa heille noin 150000 rupiaa eli noin 900€ ilman mitään varmuutta oleskeluluvasta. Summa on Pakistanissa valtava.

Viisumihakemukset saapuvat Migriin vasta heinäkuussa, jolloin on lomakausi (Yle 2019, Pelkonen 2019, Migri 2019b). Elokuun lopussa oppilaitokset vaativat läsnäoloa. Jotkin koulutukset joustavat aloituksessa, useimmat eivät. Opiskelijoiden on oltava paikan päällä esittämässä alkuperäiset todistuksensa, vahvistamassa opiskelupaikkansa ja maksamassa opiskelun aloitusmaksut ja asuntojen vuokraennakot (Vuorinen 2018, 21).

Lomakausi Suomessa on stressi kansainvälisille opiskelijoille

Migrillä oli virallisen verkkosivuston mukaan noin 1400 vireillä olevaa hakemusta elokuun alussa (Migri 2019b). Lain mukaan opiskelijaviisumin käsittelyaika on 1-3 kuukautta (Migri 2019a), mikä on huomattavasti pidempi kuin muissa EU-maissa. Esimerkiksi Saksassa viisumi käsitellään 25 päivässä ja Englannissa 21 päivässä.

Yli puolet opiskelijaksi valituista ei saa oleskelulupaa riittävän nopeasti. Ilman lupaa jääneet menettävät opiskeluvuoden, vaarantavat työpaikkansa kotimaassa, tuhlaavat vanhempiensa rahat sekä kärsivät sosiaalisesta paineesta ja stressistä. Lisäksi IELTS-todistukset vanhenevat. Kun näin käy, he toteavat kotona ja ystävilleen kaikkialla maailmassa ja sosiaalisen median kanavissa, etteivät he koskaan enää hae opiskelupaikkaa Suomesta (vrt. Vuorinen 2018, 21).

Kuva 1: Opiskelijaviisumin käsittelyaika (Migri 2019a)                   

Hankaluuksia molemmissa päissä

Jäykän ja hitaan oleskelulupaprosessin takia Suomen maine kiinnostavana korkea-asteen opiskelumaana on uhattu (Zafar & Kantola 2019, Vaarala & Kyckling 2017, Ilkka & Tirri 2017, Puhakka 2015). Haasteet eivät kuitenkaan pääty lupaprosessiin, sillä korkeakouluista jo valmistuneet maahanmuuttajat työllistyvät edelleen 10% heikommin kuin suomalaiset (Sutela 2015, 72). Esimerkiksi tekniikan alan korkeakoulutetuista suomalaisista työllistyi vuonna 2015 65%, maahanmuuttajista vain kolmasosa (Levander 2016). Maahanmuuttajataustaisten korkeakoulutettujen työllistymisen esteet pakottavat etsimään töitä helpommin työllistävistä maista kuten Kanadasta, USA:sta ja Englannista. (Kuokkanen 2019).

Kokoman ensimmäisessä koulutuksessa oli mukana opiskelijoita 15 eri maasta ja kaikilla oleskelulupaprosessi oli jo kunnossa. Tutkintoja ei kuitenkaan virallisista rinnastuksista huolimatta aina arvosteta, puutteellisen kielitaidon ja työnantajien ennakkoluulojen takia yrittäjyys voi olla ainoa mahdollisuus taloudelliseen riippumattomuuteen (Sutela 2015, 85).

Koska työvoimavajeesta huolimatta työ ja osaaja eivät aina kohtaa, monelle korkeakoulutetulle yrittäjyys on tapa hyödyntää omaa osaamista ja palvella suomalaista yhteiskuntaa. Suomessa koulutuksen saaneet ovat yleensä kiitollisia saamastaan koulutuksesta ja monet haluavat jäädä, jos se on mahdollista.

Lähteet

Arene. 2018. Korkeakoulujen yrittäjyyssuositukset. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n ja Suomen Yrittäjät ry:n yhteiset suositukset korkeakoulujen yrittäjyyttä edistävään työhön. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: http://www.arene.fi/julkaisut/raportit/arenen- yrittajyyssuositukset/

Ilkka, T. & Tirri, H. 2017. Kansainväliset opiskelijat eivät jää Suomeen – verkostojen puute vaikeuttaa työnsaantia. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://moreenimedia.uta.fi/2017/11/17/kansainvaliset-opiskelijat-eivat-jaa-suomeen- verkostojen-puute-vaikeuttaa-tyonsaantia/

Kuokkanen, K. 2019. ”He ovat tulleet tänne katteettomien lupausten perusteella” – Suomi houkuttelee tutkijoita ja maksaa heidän koulutuksestaan miljoonia, muttei osaa pitää heistä kiinni. Helsingin Sanomat. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006080430.html

LAMK opiskelijapalvelut. 2019 Sähköpostikysely Lamkin opiskelijapalveluun 2.10.2019.

Levander, K. 2016. Ulkomaalaistaustaiset vastavalmistuneet ovat alihyödynnetty mahdollisuus. Työelämän keskusliiton verkkolehti. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://lehti.tek.fi/koulutus/ulkomaalaistaustaiset-vastavalmistuneet-ovat-alihyodynnetty-mahdollisuus

Migri. 2019a. Opiskelijan oleskelulupa. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://migri.fi/opiskelijan-oleskelulupahakemus

Migri. 2019b. Tilastot. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://tilastot.migri.fi/

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019: 31. Helsinki. [Viitattu 29.9.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-659-1

Pelkonen, J. 2019. Ulkomaalaisten opiskelijoiden tulo tyssää kuukausien lupabyrokratiaan – korkeakoulut umpitympääntyneitä. YLE Uutiset. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-10709259

Puhakka, J. 2015. Lukuvuosimaksut tulevat, tulevatko opiskelijat? [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://blogs.uef.fi/johtoasemissa/2015/12/14/lukuvuosimaksut-tulevat-tulevatko- opiskelijat/

Sutela, H. 2015. Ulkomaalaistaustaiset työelämässä. Teoksessa: Nieminen, T., Sutela, H. & Hannula, U. (toim.), Ulkomaalaista työperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus. 83-110.[Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf

Tilastokeskus. 2006. Suomen korkeakoulut vetävät kiinalaisia. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_06_06_ulkom_opiskelijat.html

Tilastokeskus. 2018a. Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://www.stat.fi/til/opiskt/index.html

Tilastokeskus. 2018b. Ulkomaalaiset yliopistojen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet koulutusasteen, -alan (Kansallinen koulutusluokitus 2016) ja sukupuolen mukaan. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/yop/2018/yop_2018_2019-05- 09_tau_002_fi.html

Vaarala, H. & Kyckling, E. 2017. Kansainvälinen opiskelija – kuka olet, minne menet? Kieliverkosto. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2017-2/kansainvalinen-opiskelija-kuka-olet-minne-menet

Valtioneuvosto. 2019. Talousarvioesitys 2020 ja julkisen talouden suunnitelma vuosille 2020–2023.Hallituksen budjetilla rakennetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää Suomea. Valtioneuvoston viestintäosasto. Tiedote 460/2019. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallituksen-budjetilla-rakennetaan-sosiaalisesti-taloudellisesti-ja-ekologisesti-kestavaa-suomea

Vuorinen, B. 2018. Kokemuksia lukuvuosimaksujen käyttöönotosta lukuvuonna 2017–2018. Seuranta- ja arviointityöryhmän väliraportti. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://minedu.fi/documents/1410845/6303486/Kokemuksia+lukuvuosimaksujen+k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6notosta.+Seuranta-+ja+arviointity%C3%B6ryhm%C3%A4n+v%C3%A4liraportti

YLE. 2019. Obstacles for international students in Finland – and other useful info. All Points North. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: https://areena.yle.fi/1-50250430

Zafar, A. & Kantola, J. 2019. Brain drain in Finland; A real threat or a myth and its impact on Finland’s R&D Capabilities. Zeszyty Naukowepolitechniki Poznanskiej. Organizacja i Zarządzanie. Nr. 79, 243-256. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.21008/j.0239-9415.2019.079.16

Kirjoittajat

Marja Ahola, FM, on asiantuntija Kokoma – Korkeakoulutetut maahanmuuttajat työmarkkinoille yrittäjyysvalmiuksia vahvistamalla -hankkessa, Lahden ammattikorkeakoulu

Raisa Haikala, FM, on asiantuntija Kokoma – Korkeakoulutetut maahanmuuttajat työmarkkinoille yrittäjyysvalmiuksia vahvistamalla -hankkessa, Lahden ammattikorkeakoulu

Afnan Zafar, PhD, on tutkija ja yksityinen tutkimuskonsultti, jonka osaamisalueita ovat innovatiiviset ratkaisut, innovatiivinen tuote- ja palvelukehitys, aivovuoto- ongelmat ja niiden ratkaisut kehittyneissä maissa, Vaasan yliopisto

Artikkelikuva: mentatdgt. 2019. https://www.pexels.com/photo/woman-sitting-on-gray-chair-1543895/ (Pexels License)

Julkaistu 15.11.2019

Viittausohje

Ahola, M., Haikala, R. & Zafar, A. 2019. Opiskelemaan pääsy ja työllistyminen haastavat ulkomaiset korkeakouluopiskelijat – muut maat keräävät osaajat. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/11/15/opiskelemaan-paasy-ja-tyollistyminen-haastavat-ulkomaiset-korkeakouluopiskelijat-–-muut-maat-keraavat-osaajat

Kulttuurisen monimuotoisuuden huomioiminen perehdytyksessä terveysalalla

Perehdytys on edellytys uuden työntekijän sujuvan arjen takaamiseksi. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kohdalla perehdytyksessä on erityispiirteitä, jotka tulisi huomioida. Kaksisuuntainen maahanmuuttajataustaisen työntekijän perehdytys lisää työyhteisön monikulttuurisuusvalmiuksia.

Kirjoittaja: Sari Lappalainen

Perehdytyksen tavoitteena on mahdollisimman hyvin sujuva arki. Tämä tarkoittaa myös uuden työntekijän sujuvan sosiaalisaatioprosessin tavoittelemista uuteen työyhteisöön. Organisaatioon ja työyhteisöön sosiaalistumiseen liittyvät tarpeet painottuvat maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kohdalla, koska heidän lähtömaissaan työyhteisön sosiaaliset käytännöt voivat olla hyvinkin erilaiset kuin Suomessa. Nämä erilaiset käytännöt liittyvät esim. työn tekemisen tapoihin, työmoraaliin ja henkilöstön jäsenten rooleihin.  Myös hoitokulttuuri on erilaista eri maissa. Esimerkiksi palvelevaan hoitokulttuuriin (esim. Aasian maat) tottuneilla voi olla haasteita sopeutua kuntouttavaan hoitokulttuuriin. (Sippola 2016.)  Monesti myös ns. toisen polven maahanmuuttajat edustavat vahvasti omaa kulttuuriaan, jolloin myös heille suomalaisen työelämän ja työyhteisön käytännöt voivat olla vieraita.

Perehdytys voi olla myös kaksisuuntainen prosessi. Uusi työntekijä saa tietoa työyhteisöstä ja toimintavoista työyhteisössä, mutta myös työyhteisö voi oppia uutta ja saa mahdollisuuden kyseenalaistaa omia toimintatapojaan. (Sippola 2016.) Kaksisuuntainen perehtymisprosessi korostuu kulttuurisesti monimuotoisissa työyhteisöissä, sillä käytännön tilanteissa kulttuurien välinen kohtaaminen aiheuttaa kitkaa. Esimiehen onkin hyvä tunnistaa, mitä tekijät työyhteisössä vähentävät ja mitkä lisäävät kitkaa. Monet näistä kitkatekijöistä voidaan poistaa tiedon avulla. Esimerkiksi työntekijöiden kohteleminen stereotyyppisenä kulttuurinsa edustajan aiheuttaa monesti kitkaa. Tämä voidaan estää sisällyttämällä perehdytykseen tilanne, jossa uusi työntekijä voi itse kertoa työyhteisölle suhteestaan omaan kulttuuriryhmäänsä, sen edustamiin arvoihin ja ns. harmittomiin puheenaiheisiin hänen kulttuurissaan.

Asiakkaiden ja potilaiden näkökulmasta kulttuurisesti monimuotoinen työyhteisö pystyy kohtaamaan hyvin kulttuurisesti monimuotoiset asiakkaat ja potilaat. Kulttuurisesti monimuotoinen työyhteisö on rikkaus – vaikka se saattaa arjessa haastaa!

Kaikkiaan maahanmuuttajataustaisen työntekijän perehdyttäminen vie tavallista enemmän aikaa. Arviolta aikaa kuluu noin 1,5 kertaa enemmän kuin suomalaistaustaisen työntekijän perehdyttämiseen. (Työterveyslaitos 2019.) Seuraavaan on koottu joitain maahanmuuttajataustaisen työntekijän perehdytyksessä huomioitavia seikkoja.

Työtehtäviin perehdyttäminen

Työpaikalla tulisi olla perehdytysmateriaalia ja -käytäntöjä, joissa on otettu huomioon maahanmuuttajien mahdolliset erityistarpeet esimerkiksi kielen osalta. Suullisen kuvauksen rinnalla työtehtävistä olisi hyvä olla selkeästi tuotettua kirjallista perehdytysmateriaalia ja ohjeita. Maahanmuuttajataustainen työntekijä on useimmin epävarma selviytymisestään työtehtävistä. Siksi myönteisen henkilökohtaisen palautteen saaminen työtehtävistä on hänelle merkityksellistä työmotivaation kannalta (Pusa ym. 2017).

Työpaikan pelisäännöt ja toimintatavat

Perehdytys on hyvä aloittaa työntekijän vastuiden, velvollisuuksien ja oikeuksien selventämisellä. Suomalaiseen työelämään liittyvät oikeudet ja velvollisuudet, kuten työajat, työsuhteen ehdot, päivittäiset tauot, vaitiolovelvollisuus ja poissaolojen hyväksyttävät syyt voivat olla muualta tulleille vieraita. Myös esimiehen ja työntekijän rooleja on hyvä selkeyttää: mitä työntekijältä odotetaan, mistä asioista tulee selviytyä itsenäisesti ja missä asioissa käännytään työkaverin ja missä esimiehen puoleen. Tämä tarkoittaa myös ns. oma-aloitteisuuden käsitteen selventämistä –  mitä asioita työntekijän odotetaan ratkaisevan itse ja missä asioissa kääntyvän työkavereiden / esimiehen puoleen. Työpaikalla tulisi myös olla toimintaohjeet syrjintä- ja kiusaamistilanteisiin puuttumiseen ja niiden ratkaisuun (Työterveyslaitos 2019). Perehdytyksessä on hyvä korostaa esimiehen roolia mahdollisten syrjintä- ja kiusaamistilanteiden ratkaisemisessa.

Kielitaito ja viestintä

Työpaikan sisäisen viestinnän tulisi olla ymmärrettävää myös niille, jotka eivät puhu äidinkielenään suomea – kulttuurisesti monimuotoisessa työyhteisössä selkeän viestinnän merkitys korostuu.  Perehdytyksessä onkin hyvä varmistaa perehdytettävän kielitaito ja miettiä yhdessä, miten häntä voidaan tukea työpaikan viestinnän ymmärtämisessä. Perehdyttäjän tulisi varmistaa viestinsä tulleen ymmärretyksi avoimilla kysymyksillä. Monessa kulttuurissa ei voi vastata kieltävästi esimiehen tai muutoin auktoriteettiasemassa olevan henkilön (esim. kokenut kollega) kysymykseen – tämän vuoksi kysymyksiä, joihin voi vastata kyllä tai ei, tulisi välttää. Hyvä malli ymmärtämisen varmistamiseksi on myös käyttää mallia: neuvo – pyydä kertomaan omin sanoin neuvon sisältö – ja jos mahdollista niin pyydä tekemään neuvon mukaan (Pusa ym 2017). On hyvä muistaa, että maahanmuuttaja voi olla arka kysymään asioita – monessa kulttuurissa kysyminen tarkoittaa tietämättömyyttä.

Korjaavan palautteen vastaanottaminen tai antaminen voi olla vaikeaa yhteisöllisistä kulttuureista tulevalle. Lisäksi hän ei ole tottunut itse oman toimintansa arvioimiseen. Kollektiivisissa kulttuureissa pyritään säilyttämään harmonia ja varomaan ristiriitoja. Vaikeneminen voi olla kieltämisen merkki. Tämän vuoksi muiden työntekijöiden kuullen annettu korjaava palaute voi olla maahanmuuttajataustaiselle työntekijälle raskaampaa kuin suomalaiselle. Hän saattaa kokea oman työyhteisönsä edessä ns. kasvojensa menettämisen.  Perehdytyksessä tulisikin keskustella avoimesti työpaikan tavoista antaa palautetta.

Työpaikan sosiaaliset suhteet ja ns. kirjoittamattomat säännöt

Perehdyttämiseen tulisi sisältää myös arkipäivän toimintaan liittyvistä kirjoittamattomista säännöistä kertominen, kuten esim. kahvi- ja ruokataukokäyttäytymiseen liittyvät toimintatavat. Maahanmuuttajataustainen työntekijä olisikin hyvä ns. saattaa työyhteisön jäseneksi.

Työyhteisön jäseneksi pääseminen edellyttää toimintakykyä sosiaalisissa tilanteissa. Maahanmuuttajataustaisen työntekijän ei ole helppoa päästä mukaan vapaamuotoisiin keskusteluihin monien puhuessa yhtä aikaa ja nopeatempoisesti tai kulttuurisidonnaisen viestinnän vuoksi (esim. murresanat tai työpaikan oma ”slangi”) (Sippola 2016). Maahanmuuttajataustaisen oma-aloitteista keskustelun aloittamista vaikeuttaa myös epävarmuus ns. harmittomista keskusteluaiheista työpaikalla. Perehdytyksessä tulisikin opastaa myös käyttäytymiseen työpaikan sosiaalisissa tilanteissa.

Lähteet

Pusa, M-L., Lampinen, M. & Ryynänen-Jussila, S. 2017. Maahanmuuttajat voimavarana työpaikalla – opas kieli- ja kulttuuritietoiseen ohjaukseen.  [Viitattu 21.10.2019]. Saatavissa: http://view.24mags.com/mobilev/e5f43d46a15e11480d262296d568fc76#/page=1

Sippola, A. 2016. Perehdytys monikulttuurisessa sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisössä. [Viitattu 21.10.2019]. Saatavissa: http://www.uta.fi/edu/tutkimus/tutkimushankkeet/multitrain/tutkimustulokset/tulokset/perehdytys_monikulttuurisessa_sosiaali_ja_terveysalan_tyoyhteisossa.pdf

Työterveyslaitos. 2019. Monikulttuurinen työelämä. [Viitattu 21.10.2019]. Saatavissa: https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/monikulttuurinen-tyoelama/

Kirjoittaja

Sari Lappalainen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla. Hän on toiminut pitkään monikulttuuristen ryhmien tutorina, minkä lisäksi hän toimii täydennyskouluttajana terveydenhuollon henkilöstölle. Teksti on tuotettu OSSI2-hankkeessa (Osaajat töihin, ERS-rahoitteinen hanke).

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1452799 (CC0)

Julkaistu 12.11.2019

Viittausohje

Lappalainen, S. 2019. Kulttuurisen monimuotoisuuden huomioiminen perehdytyksessä terveysalalla. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/11/12/kulttuurisen-monimuotoisuuden-huomioiminen-perehdytyksessa-terveysalalla

Kasvatuskumppanuudella tukea mediavanhemmuuteen

Ihmisten arjessa media ja sen merkitykset ovat lisääntyneet. Jo varhaiskasvatusikäiset lapset kasvavat mediakulttuuriin, joka muodostuu erilaisista välineistä, mediasisällöistä ja ilmiöistä. Digitaalisuus on läsnä lasten arjessa jo pienestä pitäen, tehden oppimisesta, vuorovaikutuksesta ja kokemuksista entistä mediavälitteisempiä. Mediataitojen kehittyminen ja lapsen ohjaaminen sekä tukeminen mediankäytössä ovat vanhempien ja varhaiskasvattajien yhteisiä tehtäviä ja tärkeä osa kasvatuskumppanuutta.

Kirjoittajat: Jenni Kaapu, Petra Kuokkanen & Pipsa Murto

Mediavanhemmuus haasteineen

Elämän digitalisoituminen on tuonut uusia mahdollisuuksia perheille ja lapsille, mutta se aiheuttaa myös haasteita vanhemmille. Mediankäyttöön kuluvan ajan lisäksi vanhempia mietityttävät median haitalliset sisällöt sekä sen tuomat turvallisuusuhat. Älylaitteisiin on saatavilla paljon erilaisia estoja ja rajoituksia, mutta niiden ohella aikuisen mukana olo lasten mediahetkissä on erittäin tärkeää. (Irisvik & Utriainen 2017, 83.) Pieni lapsi ei osaa itse rajata ruutuaikaansa ja mediankäyttöään, ja hän tarvitsee tähän vanhemmalta tukea, läsnäoloa ja ohjausta. (Lonka & Moisala 2019, 15.) Tärkeää on huomioida, että lapsen kanssa toimivien aikuisten oma mediasuhde heijastuu lapsen omaksumiin mediatottumuksiin (Kamenetz 2019, 235).

Mediankäyttö voi aiheuttaa haasteita vuorovaikutukseen perheenjäsenten välillä. Peleistä tai netistä siirtyminen kasvokkaiseen vuorovaikutukseen voi aiheuttaa vaikeuksia lapsille, sekä aikuisillekin ja näin vaikeuttaa vuorovaikutuksen ja arjen sujuvuutta. (Huhtanen 2016, 22.) Digimaailmaan uppoutuminen saattaa verottaa kanssakäymisen määrää ja laatua vanhemman ja lapsen välillä, kun taas median käyttö yhdessä voi tiivistää suhdetta. Pienet lapset tarvitsevat hyvinvointinsa ja kasvunsa turvaamiseen riittävästi vanhempien läsnäoloa. (Kamenetz 243-244, 247.)

Lasten mediankäyttö huolestuttaa vanhempia monissa perheissä. Taustalla voi olla epävarmuuden ja oman osaamattomuuden tunne, joka voi johtaa jatkuvaan riitelyyn ja jankutukseen. (Johansson 2019, 20.) Sopivien sekä ikätasoisten mediasisältöjen valitseminen lapselle koetaan usein hankalaksi, eikä vanhemmilla aina ole valmiuksia etsiä tietoa sopivista medioista. Monilla vanhemmilla ei myöskään ole tarpeeksi tietoa jatkuvan älylaitteiden käytön vaikutuksista lapsen kehitykseen. (Lonka & Moisala 2019, 15.)

Yhdessä tutustuen mediamaailmaan

Ymmärtääkseen lapsen mediamaailmaa paremmin, tulisi lapsen kanssa yhdessä tutustua lapsen käyttämiin mediasisältöihin. Yhteinen puuhastelu median parissa esimerkiksi lukuhetket, pelailu ja kameran käytön opettelu osoittavat lapselle aikuisen olevan kiinnostunut lapselle tärkeitä asioita kohtaan, sekä mahdollistaa samalla monipuolista keskustelua mediasisällöistä ja perheen yhteisistä mediankäytön säännöistä. (Huhtanen 2016, 22.) Yhteiset pelihetket lapsen kanssa jättävät lapselle yhdessäolosta myönteisen muiston lisäksi tunteen, että aikuinen on aidosti kiinnostunut lapsen mediamaailmasta. (Helenius & Rahja 2019, 32).

Mediakasvatuksesta on tehty runsaasti tutkimuksia, mutta yhtenäistä ohjeistusta ei voida antaa, vaan jokaisen on itse laadittava omat mediankäytön sääntönsä, jotka sopivat parhaiten omalle lapselle ja tuntuvat hyviltä kuhunkin perheeseen ja elämäntilanteeseen. (Kamenetz 2018, 187.) Mediataitojen kehitykselle on olennaista, että lapsi saa keskustella median sisällöistä aikuisen kanssa ja aikuisella on aikaa kuunnella ja olla läsnä (Niinistö & Ruhala 2006, 22).

Myös varhaiskasvatushenkilöstön tehtävänä on ohjata lapsia turvalliseen ja monipuoliseen median käyttöön, oppimista tukevalla ympäristöllä ja aikuisen mallilla. (OPH 2018, 33.) Varhaiskasvatuksessa median käyttö välittyy lasten käytöksestä ja leikeistä. Lasten puheissa ja roolileikeissä esiintyy älylaitteiden käyttöä ja digitaalisten pelien pelaamista. Media välittää tietoa ja sen elementit voivat rikastaa leikkejä, mutta joillakin lapsilla median käyttö voi näkyä esimerkiksi levottomuutena. Lapset prosessoivat pelejä leikeissä, ja varsinkin väkivaltapelit näkyvät leikeissä ampumisena ja tappamisena. (Kaapu & Kuokkanen, 2019, 27.) Jos lasta on jäänyt mietityttämään jokin mediasta noussut asia, myös varhaiskasvatuksessa henkilökunnan on hyvä olla tietoinen siitä. Vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan tulisikin yhdessä keskustella lapsen mediankäyttöön liittyvistä asioista osana kasvatuskumppanuutta. (Niinistö & Ruhala 2006, 22.)

Mediaopas kasvatuskumppanuuden tueksi varhaiskasvatukseen

Kaapu ja Kuokkanen (2019) laativat opinnäytetyönään varhaiskasvatusikäisten lasten mediankäytön vaikutuksista kertovan oppaan, tukemaan vanhempien ja varhaiskasvattajien vuorovaikutusta ja kasvatuskumppanuutta. Varhaiskasvatuksen henkilöstön näkökulmasta on merkityksellistä lisätä vanhempien tietoa median käytön vaikutuksista lasten kehitykseen, ymmärtääkseen omat mahdollisuutensa kehityksen tukemisessa. Oppiakseen käyttämään mediaa, on lapsella oltava sen mahdollistavia välineitä saatavillaan. Vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön yhteisenä tehtävänä on suojata lasta median haitalliselta sisällöltä ja ohjata lasta laadukkaan median pariin sekä keskustella näistä hänen kanssaan. (Kaapu & Kuokkanen 2019, 28-30.)

Opas sisältää tietoa mediankäytön vaikutuksista lapsen kehitykseen, sekä käytännön vinkkejä varhaiskasvatusikäisille lapsille sopivista sovelluksista ja peleistä. Oppaaseen on koottu myös lukuvinkkejä aiheesta enemmän tietoa haluaville vanhemmille. Vanhemmat voivat löytää uusia ideoita perheen yhdessäoloon median tuomista mahdollisuuksista. Opasta voidaan käyttää vanhempien ja varhaiskasvattajien välisissä keskusteluissa, jolloin se toimii keskustelun herättelijänä ja usein vaikeaksikin koettu aihe on helpompi ottaa puheeksi. Oppaassa on vanhempia ja lasta osallistavaa sisältöä, sekä kysymyksiä, jotka herättelevät vanhempia pohtimaan omaa älylaitteiden käyttöään. (Kaapu & Kuokkanen 2019, 30, 33.)

Muuttuva mediakulttuuri haastaa niin vanhempia kuin varhaiskasvatuksen henkilöstöäkin kehittämään omaa kasvatusajatteluaan. Mediakasvatus ei voi perustua henkilökohtaiseen kiinnostukseen, vaan sen rooli lasten arjessa on tunnistettava ja tiedostettava. (Mertala & Salomaa 2016, 173.) Kasvattajien haasteena on pysyä ajan tasalla saatavilla olevista keinoista ja välineistä, voidakseen tarttua niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin lasten oppimisen ja kehittymisen edistämiseksi (Kaapu & Kuokkanen 2019, 28).

Lähteet

Helenius, J. & Rahja, R. 2019. Kenellä on peliohjain? Pelikasvatus lapsiperheessä. Teoksessa Pelikasvattajan käsikirja 2. [Helsinki]: [Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus]. 31-43.

Huhtanen, E. (toim.) 2016. Mediakasvatusseuran julkaisuja 5/2016. Lasten mediamaailma pähkinänkuoressa. [Viitattu 28.8.2019] Saatavissa: https://mediakasvatus.fi/wp-content/uploads/2018/06/Lasten-mediamaailma-pahkinankuoressa-1.pdf

Irisvik, S. & Utriainen, J. 2017. Kuinka kasvattaa diginatiivi. Helsinki: S&S.

Johansson, T. 2019. Meidän perheen pelisäännöt? Ohjeita median käyttöön perheissä. Teoksessa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) ja mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö (MEKU) Lapset & media- Kasvattajan opas. [Viitattu 28.8.2019]. Saatavissa: https://kavi.fi/sites/default/files/documents/lapset_ja_media.pdf

Kaapu, J. & Kuokkanen, P. 2019. Mediankäytön vaikutukset ja lapsen suojeleminen median haitoilta: Opas varhaiskasvatusikäisten lasten vanhemmille ja päiväkodin työntekijöille. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090918302

Kamenetz, A. 2018. Sopiva ruutu- aika. Löydä tasapaino digitaalisen ja todellisen elämän välillä. Helsinki: Viisas elämä.

Lonka, K. & Moisala, M. 2019. Älylaitteet ja aivojen kehitys: Aivot kehittyvät vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Teoksessa Kosola, S., Moisala, M., Ruokoniemi, P. (toim.) Lapset, nuoret ja älylaitteet. Taiten tasapainoon. Helsinki: Duodecim.

Mertala, P. & Salomaa, S. 2016. Kasvatuskeskeinen näkökulma varhaisvuosien mediakas-vatukseen. [Viitattu 23.10.2019]. Saatavissa: https://www.researchgate.net/publication/296329429

Niinistö, H. & Ruhala, N. 2006. (toim.) Mediametkaa! Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu.

OPH 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. [Viitattu 23.10.2019]. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf

Kirjoittajat

Jenni Kaapu on valmistuva sosionomiopiskelija Lahden ammattikorkeakoulusta.

Petra Kuokkanen on Lahden ammattikorkeakoulusta 2019 valmistunut sosionomi AMK.

Pipsa Murto toimii päätoimisena tuntiopettajana Lahden ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/ihmiset-lapsi-vauva-poika-2564425/ (CC0)

Julkaistu 12.11.2019

Viittausohje

Kaapu, J., Kuokkanen, P. & Murto, P. 2019. Kasvatuskumppanuudella tukea mediavanhemmuuteen. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/11/12/kasvatuskumppanuudella-tukea-mediavanhemmuuteen/