Barter-sopimusten laskutus sponsoriyhteistyössä

Sponsorisopimukset ovat tärkeä osa monenlaisten kulttuuri- ja urheilutapahtumien järjestämistä. Yksi tapa toteuttaa sponsorointiyhteistyötä ovat barter-sopimukset, joissa tavara tai palvelu myydään niin, että vastikkeena toimii kokonaan tai osittain tavara tai palvelut.  Laskutus on tärkeä osa barter-sopimuksien toteuttamista, mutta millä tavoin laskutus tulisi hoitaa, jotta se olisi tehokasta?

Kirjoittajat: Lyyra Laine ja Sirpa Varajärvi

Mitä on barter-kauppa?

Vaihtokauppaa pidetään helposti vanhentuneena kaupankäynnin muotona, johon turvaudutaan ainoastaan pakottavista syistä: ulkomaankaupassa hyödykkeitä käytetään maksuvälineinä muun muassa silloin, kun toisella osapuolella ei yksinkertaisesti ole käypää valuuttaa käytössään. Vaihtokauppa ei kuitenkaan ole kadonnut minnekään, ja sitä käytetään yhä myös kotimaisten yritysten välisessä kaupassa. Yksi esimerkki tästä on niin kutsuttu barter-kauppa.

Vaihtokauppana käytävä barter-kauppa on yksi sponsoroinnin toteuttamisen muoto, jota käydään erilaisten kulttuuri- ja urheilutapahtumia tuottavien yritysten ja niiden toimittajien välillä. Barter-kaupassa vaihtokauppaa käydä niin, että sponsori sitoutuu sekä myymään tuotteita tai palveluita sponsoroitavalle, että myös ostamaan tuotteita tai palveluita sponsoroitavalta osapuolelta.

Vastikkeet sponsoroinnissa

Tyypillinen sponsoroitavan tahon barter-kaupassa sponsorille antama vastikkeen muoto on markkinointiyhteistyö. Tällöin sponsori saa vastikkeena oikeuden käyttää sponsoriyhteyttä omassa mainonnassaan, mutta myös näkyvyyden sponsoroitavan tahon mainonnassa ja mahdollisesti myös sen järjestämissä tapahtumissa. Pelkkä näkyvyys ei kuitenkaan usein enää nykypäivänä riitä sponsoreille, vaan sponsorille voidaankin tarjota myös muita hyödykkeitä vastikkeena. Esimerkkejä näistä ovat mm. tilojen, tarjoilun ja ohjelman tai pääsylippujen antaminen sponsorille. Näitä voidaan käyttää muun muassa henkilöstön, asiakkaiden tai yhteistyökumppanien kestitsemiseen. (Preston 2012, 93; Allen ym. 2011, 335; Oesch 2002, 66.)

Barter-kauppaa käytäessä on otettava huomioon, että sekä saadut että annetut hyödykkeet tulee merkitä kirjanpitoon koko määrältään tuloksi ja menoksi (Leppiniemi & Kaisanlahti 2016, 29). Tähän velvoittaa myös kirjanpitolain netottamiskielto. Vaihtokauppa on myös lähtökohtaisesti arvonlisäverollista – keskeistä on, että vaihdossa saadulle vastikkeelle voidaan määritellä rahallinen arvo, ja että sen ja sitä vastaan luovutettujen hyödykkeiden välillä on selkeä yhteys (Äärilä ym. 2015, 96). Laskutuksessa on myös kiinnitettävä huomiota siihen, että vaihtokaupan kohteena olevien hyödykkeiden arvonlisäverokannat eivät aina ole samat.

Barter-kaupan toteutuminen laskutuksessa

Lyyra Laineen opinnäytetyössä tutkittiin barter-kaupan toteutumista laskutuksen kannalta Lahti Events Oy:ssä. Työ toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, ja aineistona käytettiin barter-kaupan laskutusaineistoa. Tutkimuksessa selvisi, että barter-laskutusta oli käytännössä toteutettu neljällä tavalla: käyttämällä kuittausta, maksamalla lasku täysmääräisenä, käyttämällä alennusta ja muistiotositteella kirjaamalla. Näistä suositeltavia tapoja ovat kuittauksen käyttö tai laskun maksaminen täysmääräisenä.  Kuittausta käyttämällä barter-osuus tulee käytettyä sitä mukaan, kun ostoja syntyy ja niistä tullutta ostovelkaa maksetaan pois. Käyttämällä barter-osuuden kuittausta vältytään turhalta rahaliikenteeltä osapuolten välillä. Toisaalta jos on tarve laskuttaa barter-osuutta ennen kuin ostoja sponsorilta on tehty, voidaan käyttää laskun täysmääräistä maksamista. Muistiotositteen käyttämiseen ei ole estettä, mikäli siitä on sovittu, mutta laskuttamista voidaan pitää selkeämpänä. (Laine 2017.)

Markkinoinnin näkökulmasta barter-osuus saatetaan usein mieltää alennuksena. Esimerkiksi Ånes (2015, 11) toteaa näin: ”Perinteisesti kulttuuritapahtumien ja -laitosten sponsorointi on ollut yrityksille osa liiketoimintaa, johon kuuluvat eräänlaiset vaihtokaupat eli barterit: antamallaan näkyvyydellä ja vapaalipuilla festivaalit ovat saanet normaalia isompia alennuksia.” On kuitenkin huomattava, että alennuksen käyttäminen on vastoin kirjanpitolain netottamiskieltoa. Tämän vuoksi alennus-termin käyttöä olisi syytä välttää jo sopimusvaiheessa. Lahti Eventsin tapauksessa kirjanpitoon vietäessä alennettu lasku on korjattu täysmääräiseksi, minkä jälkeen barter-osuus on kuitattu vastalaskulla. Laskun korjaaminen tällä tavalla aiheuttaa siis myös ylimääräistä työtä ostoreskontran hoitajalle. (Laine 2017.)

Barter-sopimuksen laskutustapaa valittaessa on hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, miten valittu tapa vaikuttaa sponsoroitavan yrityksen kassavirtaan. Etenkin kulttuuri- ja urheilutapahtumien kohdalla voidaan olettaa, että organisaation menot painottuvat aikaan ennen tapahtumaa, ja tulot vasta tapahtuman jälkeiseen aikaan. Näin ollen voi olla mielekästä sopia siitä, että sponsorilta laskutetaan sen barter-osuus hyvissä ajoin, sillä barter-osuuden laskuttaminen vasta kun kaikki kumppanilta tehdyt ostot ovat tiedossa voi luoda haasteita sponsoroitavan osapuolen kassavirralle. (Laine 2017.)

Lopuksi

Vaihtokauppa on yksi tapa toteuttaa sponsorointia. Vaikka barter-kauppaa käytetään sponsoroinnissa, ei siitä yllättäen kuitenkaan löydy mainintoja asiaa koskevasta kirjallisuudesta. Tiedon puute saattaa johtaa väärinkäsityksiin sekä itse barter-sopimuksia tehdessä, että niitä toteutettaessa.  Maallikon kannalta on ymmärrettävää nähdä barter-osuus alennuksena, mutta on kuitenkin tärkeä muistaa, että kirjanpidon kannalta se ei ole sitä. Vaihtokaupan kirjanpitokäsittelyssä tulee ottaa huomioon, että siitä kirjataan kirjanpitoon sekä täysmääräinen meno että kulu. Laskutustavan valintaan vaikuttaa se, halutaanko sponsorilta laskuttaa palveluista ennen kuin sille maksetaan sen tuottamista hyödykkeistä, vai halutaanko barter-osuus kuitata sitä mukaan kuin ostoja tehdään.

Lähteet

Allen, J., O’Toole, W., Harris, R. & McDonnell, I. 2011. Festival and Special Event Management. Milton: John Wiley and Sons Australia Ltd.

Laine, L. 2017. Taloushallinnon näkökulma barter-kauppaan. [Verkkodokumentti]. AMK -opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 18.4.2017].  Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102316226

Leppiniemi, J. & Kaisanlahti, T. 2016. Oikeat ja riittävät kirjaukset. Helsinki: Alma Talent Oy.

Oesch, P. 2002. Kulttuurin sponsorointi ja yritysyhteistyö – kehitys ja käytännöt. Taiteen keskustoimikunnan julkaisuja nro 25. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta.

Preston, C.A., 2012. Event Marketing. How to Successfully Promote Events, Festivals, Convention, and Expositions. Hoboken: John Wiley and Sons Inc.

Ånäs, M. 2015. Kulttuuri tenhoaa sponsoreita. Markkinointi ja mainonta. 9.1.2015, 8-11.

Äärilä, L., Nyrhinen, R., Hyttinen, P., & Lamppu, K. 2015. Arvonlisäverotus käytännössä. 10., uudistettu painos. Helsinki: Talentum Media Oy.

Kirjoittajat

Lyyra Laine valmistuu tradenomiksi Lahden ammattikorkeakoulusta 2017.

Sirpa Varajärvi toimii liiketalouden lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa.

Julkaistu 17.11.2017

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/close-up-of-human-hand-327533/ (CC0)

Viittausohje

Laine, L. & Varajärvi, S. 2017. Barter-sopimusten laskutus sponsoriyhteistyössä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/11/17/barter-sopimusten-laskutus-sponsoriyhteistyossa/

Creative Commons -lisenssi

Yritysten innovaatioaktiivisuus ja uudistuminen kulkevat käsi kädessä

Organisaatioissa on tullut säännöllinen tarve uudistaa ja kehittää toimintaa. Nykypäivän työelämässä muutoksia tapahtuu kuitenkin jatkuvasti ja nopeassa aikataulussa. Jotta toiminnan kehittäminen ja uudistuminen tapahtuisi yhteistyöllä, tulisi henkilöstö saada osallistettua mukaan kehitystoimintaan. Olennaisessa osassa tässä on organisaation innovaatiokyvykkyys eli siis se, että yrityksen sisällä vallitsisi oikeanlainen asenne, pitkäjänteinen työote sekä luottamus ja usko koko työryhmän tekemiseen. On todettu, että työnantajan vahva panostaminen henkilöstöön maksaa aina itsensä takaisin. Näin ollen kun yrityksen henkilöstö voi hyvin, lähtökohtaisesti myös organisaatio voi hyvin.

Kirjoittajat: Paula Nikula & Sari Suominen

Yrityksen toiminnan kehittämisestä hyötyy niin yritys kuin työntekijä

Suomalaiset ovat kansainvälisesti verraten varsin muutosmyönteisiä ja sitoutuneita oman työpaikkansa ja työtehtäviensä kehittämiseen. Tekesin vuosina 2012-14 rahoittaman MEADOW-tutkimuksen mukaan työntekijöiden suhtautuminen työpaikalla tapahtuviin muutoksiin oli jopa yllättävän muutosmyönteistä ja henkilöstön uudistumisen ja toiminnan uudistamisen nähtiin kuuluvan osaksi nykypäivän työelämää. (Alasoini, Lyly-Yrjänäinen, Ramsted & Heikkilä 2014, 8.)

Organisaatioissa on viime vuosina kartoitettu toiminnan uudistamisen kohteita ja syitä. On havaittu, että uuden teknologian käyttöönotto on ollut vaikuttamassa monen organisaatiomuutoksen taustalla. Jopa puolet Suomessa toimivista yrityksistä on tehnyt organisaatiomuutoksia viimeisten kahden vuoden aikana, minkä johdosta henkilöstön työtehtäviin on väkisinkin tullut uusia toiminnallisia piirteitä. Muutokset tuotteiden ja palveluiden kysynnässä sekä kasvava kilpailu ovat olleet yleisimpiä syitä uudistumiselle etenkin teollisissa ja palveluyrityksissä. Lisäksi uusia tuotteita tai palveluita kehittävät yritykset ovat olleet uudistamassa toimintaansa aktiivisimmin. Toiminnan kehittäminen ja uudistuminen ei silti ole rajoittunut vain organisaation sisälle, vaan sitä on tehty yhteistyössä muiden yritysten kanssa. (Alasoini ym. 2014, 16-18.) Tämä on mahdollistanut otollisen alustan myös henkilöstön innovaatioaktiivisuuden kasvattamiselle.

Henkilöstön kehitysideoita hyödyntäen luodaan uusia toimintamalleja

Nikulan (2017) opinnäytetyössä perehdyttiin innovatiivisuuteen monimuotoisena ilmiönä. Kehittämishankkeessa tutkittiin, miten kohdeorganisaation henkilöstön kehitysideat saadaan esiin ja hyödynnettyä mahdollisimman joustavasti ja ketterästi. Kohde-organisaationa oli vesihuoltoalalla toimiva vesihuoltoyhtiö Lahti Aqua Oy. Yhtiön palveluksessa työskentelee kaiken kaikkiaan noin 100 vesihuolto-alan ammattilaista ja asiantuntijaa. Henkilöstön vaihtuvuus on ollut kautta vuosien pientä ja tapahtunut lähes poikkeuksetta työntekijän eläköitymisen myötä. Eläkeiän saavuttaneilla työntekijöillä palvelusvuosia on kertynyt jopa 30 tai peräti 40 vuotta, mikä kertoo, että kohdeorganisaatiossa henkilöstön arvostus työnantajaa kohtaan on suuri ja työtehtäviin ollaan sitoutuneita. Luonnollisesti myös henkilöstössä piilevä ammattitaito ja asiantuntijuus on ollut toiminnan kehittämiselle elinehto. (Nikula 2017, 8-9.)

Vuonna 2016 kohdeorganisaatiossa toteutetun työhyvinvointikyselyn tuloksista ilmeni vahvuutena, että työntekijät kokevat voivansa ilmaista omia mielipiteitään. Tästä huolimatta aloitteita tai kehitysideoita ei ollut tullut viimeisen kolmen vuoden aikana lainkaan tarkoittaen, ettei yhtiön nykyinen aloitejärjestelmä vastannut enää sille asetettuihin tavoitteisiin. Kohdeorganisaation yhdeksi kehityshankkeista otettiin henkilöstön aloitteellisuuteen kannustaminen, jota ryhdyttiin työryhmän voimin kehittämään alkuvuodesta 2017. Tavoitteena oli laatia uusi toimintamalli henkilöstön kehitysideoiden esiin tuomiseksi ja hyödyntämiseksi. (Nikula 2017, 9.)

Kehittämishankkeen tutkimusosuus toteutettiin kvantitatiivisesti, henkilöstölle lähetetyn sähköpostikyselyn avulla. Kyselyn avulla henkilöstö saatiin osallistettua arvioimaan uuden toimintamallin käytettävyyttä. Kyselyn lisäksi tutkimusaineisto kertyi henkilöstöstä koostuneesta työryhmätyöskentelystä, ja aineistoa täydennettiin kehittämishankkeen aikana tehdyillä havainnoilla. (Nikula 2017, 43.)

Kyselytutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 39. Tuloksista saatiin selville, että organisaatiokulttuurilla on merkittävä vaikutus henkilöstön osallistamiseksi mukaan yrityksen toiminnan kehittämiseen. Kohde-organisaation henkilöstö koki osittain, ettei heidän ideoitaan oltu arvostettu tarpeeksi. Lisäksi työntekijät eivät tietäneet, miten olisi pitänyt toimia syntyneiden kehitysideoiden suhteen. Tulosten perusteella kehitettiin yhteistyössä henkilöstön kanssa uusi työkalu ja tapa toimia, jonka avulla kohdeorganisaation työntekijöiden kehitysideat saatiin paremmin hyödynnettyä. (Nikula 2017, 53-60.)

Organisaatiokulttuurin vaikutus ilmeinen innovatiivisuutta lisäävänä tekijänä

Kehittämishankkeen tutkimustuloksien ja niiden analysoinnin pohjalta voitiin todeta, että työntekijät kokevat olevansa sitoutuneempia organisaation toiminnan kehittämiseen, kun työntekijöillä on tunne, että heidän ideoitaan arvostetaan. Tähän voidaan vaikuttaa organisaatio-kulttuurilla, jolla innostetaan ja rohkaistaan työntekijöitä tuomaan pienetkin kehitysideat esille. Lisäksi kehitysmyönteinen työilmapiiri ja riittävä ohjeistus siitä, miten esimerkiksi kehitysideoiden kirjaamisen suhteen toimitaan, lisää henkilöstön innostumista ja sitoutumista yrityksen toiminnan kehittämiseen. Tämän lisäksi työntekijät arvostavat ketterää tapaa toimia sekä kehitysideoiden kirjaamiseksi kehitetyn työkalun helppokäyttöisyyttä. (Nikula 2017, 62-63.) Tehdyt johtopäätökset eivät poikkea yleisestä käsityksestä henkilöstön innostumiseen ja sitoutumiseen vaikuttavista tekijöistä; yrityksissä tulee olla riittävän avoin ja innostunut ilmapiiri, jotta mahdollisimman moni ryhtyy kehittämään omaa sekä yrityksen toimintaa aloitteellisuuden kautta. (Vehkaperä & Kolehmainen 2013, 45-49.) Innovaatioaktiivisuuden voidaan siis todeta lisäävän yritysten uudistumiskykyä.

Lähteet

Alasoini, T. Lyly-Yrjänäinen, M. Ramsted, E. & Heikkilä, A. 2014. Innovatiivisuus Suomen työpaikoilla: Menestys versoo työelämää uudistamalla. [Verkkodokumentti]. Tekesin katsaus 311/2014. Helsinki: Tekes. [Viitattu 15.5.2017]. Saatavissa: https://www.tekes.fi/globalassets/julkaisut/innovatiivisuus_suomen_tyopaikoilla.pdf

Nikula, P. 2017. Innovatiivisuus organisaation menestystekijänä : Henkilöstön kehitysideoiden hyödyntäminen Lahti Aqua konsernissa. Ylempi AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala, Lahti. [Viitattu 10.11.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111016872

Vehkaperä, U. & Kolehmainen, S. 2013. Innovaatiokyvykkyys. Teoksessa: Vehkaperä, U., Pirilä, K. & Roivas, M. (toim.) Innostu ja innovoi : Käsikirja innovaatio-opintoihin. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. 39-63.

Kirjoittajat

Paula Nikula on suorittanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmasta Lahden ammattikorkeakoulussa. Nikula työskentelee parhaillaan Lahti Aqua konsernissa viestinnän asiantuntijana.

Sari Suominen toimii Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alan lehtorina.

Julkaistu 13.11.2017

Artikkelikuva: https://pixabay.com/p-812106 (CC0)

Viittausohje

Nikula, P. & Suominen, S. 2017. Yritysten innovaatioaktiivisuus ja uudistuminen kulkevat käsi kädessä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/11/13/yritysten-innovaatioaktiivisuus-ja-uudistuminen-kulkevat-kasi-kadessa/

Creative Commons -lisenssi

Kasvoja Neropattilasta – osa 2

Haastattelimme artikkelipariamme varten kahdeksaa asiakastamme Lahdessa, korkeakoulukirjasto FellmanniCampuksella. Pyysimme heitä kertomaan tärkeiksi kokemistaan palveluista sekä antamaan vinkkejä muille. Ensimmäisessä osassa vastaajina oli opiskelijoita ja opettajia, tässä toisessa osassa tapaamme kehittämispäällikön ja kaksi TKI-asiantuntijaa.

Kirjoittajat: Pirkko Onnela ja Heli Vilja-Sarromaa

Asiantuntijan kirjasto

Kuva 1. Mari Eronen (kuva: Oona Rouhiainen)

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta kuuluu ammattikorkeakoulujen perustehtäviin.  TKI- toiminnalla vastataan yhteiskunnan ja työ- ja elinkeinoelämän kehittämistarpeisiin ja alueellisiin uudistamishaasteisiin. (Arene 2017.) Lamkin tekniikan alan TKI-asiantuntijana työskentelevä Mari Eronen on valmistunut Lamkista ympäristöinsinööriksi 2016. Nyt hän toimii projektipäällikkönä käynnissä olevassa InforME –hankkeessa (Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille). Hanke on monialainen ja Lamkin hankepartnereina ovat LUT, HAMK ja ProAgria Etelä-Suomi sekä ProaAgria Keskusten liitto.

Lahden korkeakoulukirjasto tuli Marille tutuksi jo opintojen alussa informaatiolukutaidon kurssilla, jonka hän koki antavan hyvät eväät opinnoissa tarvittavaan tiedonhankintaan. Korkeakoulukirjaston toimipisteistä hän käyttää sekä Niemeä että FellmanniCampusta. Mari käyttää työssään sekä sähköistä että painettua aineistoa. Sähköinen on heti saatavilla ja siksi sen käyttö on vaivattomampaa. Toisaalta esim. kotimaiset painetut lehdet ovat foorumi, jolla tehdään tieteen popularisointia artikkelein ja tiedottein. Esimerkkinä hän mainitsee Maaseudun tulevaisuus –lehden, jolla on tärkeä rooli käynnissä olevassa hankkeessa.

ResearchKitin
Julkaisijan opas –sivustoa Mari käyttää apuna artikkeleita kirjoittaessaan. Myös Avoin Tiede ja Tutkimus (ATT) on tullut hänelle tutuksi koulutustilaisuuksissa. Pääsy Helsingin yliopiston aineistoihin Niemen korkeakoulukirjastosta sekä FellmanniCampukselta laajentaa hyvin kokotekstisten tutkimusartikkelien valikoimaa.
Mukkulan kampukselle Mari toivoo tiloja eri tarkoituksiin kuten ryhmätöiden tekemiseen ja itsenäiseen, hiljaiseen työskentelyyn.

 

Kuva 2. Niina Ihalainen (kuva: Heli Vilja-Sarromaa)

Niina Ihalainen työskentelee LAMKin sosiaali- ja terveysalalla Mennään metsään -hankkeen projektipäällikkönä. Hän on toiminut LAMKissa reilun kymmenen vuoden aikana monenlaisissa tehtävissä – myös tieto- ja kirjastopalvelujen maailma tuli tutuksi Oppimiskeskus Fellmannian asiakaspalvelupäällikkönä.

Helsingin yliopistossa suoritettujen opintojen aikana kirkastui, että erityisesti kirjaston tarjoamasta henkilökohtaisesta tiedonhankinnan ohjauksesta on opiskelijalle suuri apu hyvien tietolähteiden äärelle pääsemisessä.  Tiedonhankintaklinikkaa hän suosittelee varsinkin opinnäytetyötään tekevälle opiskelijalle. Omassa opiskelussa tulivat näin tutuksi painettujen aineistojen rinnalle digitaaliset aineistot; e-kirjat ja e-artikkelit – erityisesti kansainväliset tutkimusartikkelit. Niina arveleekin, että gradusta saatu positiivinen palaute hyvästä ja monipuolisesta lähteiden käytössä oli osaltaan ohjauksen ansiota. Ymmärrys lähteiden merkityksestä kasvoi opiskellessa.

Tällä hetkellä Niinalla on työn alla artikkelikokoelman toimittaminen, ja Tikin julkaisutiimin tuottama Julkaisijan opas -sivusto on tullut tutuksi. Toimitustyö on uutta ja julkaisutiimiltä hän kertoo saaneensa paljon apua. Artikkelien tekninen tarkistaminen vaatii tarkkuutta ja on aikaa vievää, joten on hyvä, että ei ole aivan yksin asian äärellä. Hän pitää tärkeänä, että Lamkissa on julkaisujen laatuun ja muun muassa viittauskäytänteisiin sekä niiden oikeellisuuteen alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Niina toivoo, että hänellä olisi paremmin aikaa tutkia ja lukea FellmanniCampuksen monipuolisen lehtikokoelman tarjontaa. Hänestä digitaalisten aineistojen rinnalle tarvitaan myös painettuja aineistoja. ”Painetut lehdet ja kirjat ovat oiva ja varma käyttöliittymä”.

Opiskeluaikana Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talo sekä Oppimiskeskus Minerva tulivat Niinalle tutuiksi. Erityisesti Kaisa-talon arkkitehtuuri ja suomalainen design toivat iloa silmälle ja rikastuttivat arkipäivää.  Hänestä on edelleenkin mukava piipahtaa Kaisa-talossa ja sen kahvilassa. Myös ensi vuonna avautuva Helsingin keskustakirjasto Oodi herättää Niinan kiinnostuksen. Hän suositteleekin kaikkien kirjastojen ja niiden tarjoamien palveluiden hyödyntämistä. ”Meillä Suomessa on ainutlaatuinen kirjastoverkosto”.

 

Kuva 3. Soili Saikkonen (kuva: Soili Saikkonen)

Lamkin kehittämispäällikkö Soili Saikkonen kertoi tiiminsä työstä näin: ”Vastuualueita ovat strategiatyö ja toiminnanohjaus, laatujärjestelmän kehittäminen ja arviointi, OKM:n sopimusvalmisteluprosessi sekä tietotuotantopalvelut.”

FellmanniCampuksen ja Niemen kirjaston uutuus- ja teemahyllyt herättävät Soilin kiinnostuksen. ”Huomaa hyvin, että kirjastolaiset seuraavat yhteiskunnallista keskustelua ja haluavat tarjota siihen uusia näkökulmia ja tutkittua tietoa tänä ns. totuudenjälkeisenä aikana.” Tämä peilaa hyvin Soilin omaan toimintatapaan; uuden tehtävän edessä hän pyrkii löytämään siihen jotain uutta, ajantasaista näkökulmaa. Silloin hän selailee tieteellisiä ja myös populaareja artikkeleita. Kiireessä hän usein hyödyntää kirjastossa tyrkyllä olevia lehtiä ja kirjoja sekä selaa Masto-Finnaa. Kun johonkin asiaan on tarpeellista perehtyä enemmän, hän tekee hakuja myös artikkelitietokantoihin ja muihin sähköisiin aineistoihin. Tämä vaatii aikaa ja osaamista, sillä toimintatavat ovat muuttuneet opiskeluajoista. Henkilökunnalta on näissä tilanteissa saanut apua tiedonhankinnan ongelmissa.

Soilin toive on, että paperilehtiäkin olisi myös jatkossa saatavissa – vastapainona päivittäiseen päätetyöskentelyyn. ”Seuraan pintapuolisesti korkeakoulupolitiikkaan ja –hallintoon liittyvää tutkimusta ja lehtien selailu on rentouttavaa.”
”Mielestäni kirjastolla myös fyysisenä tilana on erittäin suuri merkitys yhteisöllisyyttä luovana tilana. Pidän myös Fellun pyöreistä hyllyistä ja avoimesta tilasta aivan kuten HY:n Kaisaniemen opiskelukirjastostakin.”

Soili muistuttaa lamkilaisia TKI-treffeistä, joissa kuulee painoalojen hankeasioista. Niissä on myös korkeakoulukirjasto asiantuntijana mukana. Yammer on tiedotuskanava.
”Kirjasto on oleellinen osa korkeakoulutoimintaa eikä tiedon saaminen netistä muuta sitä mihinkään. Korkeakoulukirjasto viestii hyvin palveluistaan eri kanavissa, kannattaa tutustua – ja julkaisijalle tehdyt ohjeet verkossa ovat hyvät.
BookFace Friday Lahden korkeakoulukirjaston Facebookissa on hauska!”

Kuva 4. Bookface Friday

Lopuksi

Palvelujen laadun varmistamiseksi kirjastoissa kartoitetaan käyttäjien mielipiteitä säännöllisin kyselyin. Viime keväiseen kyselyymme vastasi 375 asiakasta. Heiltä saimme samansuuntaisia viestejä kuin näissäkin haastatteluissa. (Lahden korkeakoulukirjasto 2017.) Opiskelijat hyödyntävät erityisesti kokoelmia ja opiskelutiloja ja ovat löytäneet myös siirtotenttipalvelun sekä opinnäytetyön tekemistä tukevat palvelut. Opetushenkilöstöltä saimme iloksemme kehittämisehdotuksia yhteistyön ja palvelujemme parantamiseksi. Asiantuntijat käyttävät kirjastoa monipuolisesti –  tieteellisen tiedon välittäminen, tutkimustyön tukeminen, asiantuntijuuden tarjoaminen ja myös yhteisöllisyyden luominen koetaan kirjaston tehtäväksi.

Näissä artikkeleissa saimme haastateltavien äänellä esille korkeakoulukirjaston monipuolisen roolin ja laajan tehtäväkentän. Elvyttävien tilojen – niin yhteisöllisten kuin hiljaistenkin – tarjoamisen lisäksi kirjastopalvelut ovat parhaimmillaan luonnollinen ja olennainen osa korkeakouluopiskelijan ja -henkilökunnan arkipäivää.
Tässä roolissa voimme onnistua entistä paremmin tuomalla vielä aktiivisemmin esiin korkeakoulukirjaston palveluita sekä kirjaston henkilöstön asiantuntijuutta. Sillä voidaan tarkoittaa esim. koulutusalan omaksi informaatikoksi erikoistumista tai vaikkapa julkaisijalle tarjottua tukea ja ohjausta. Myös avoimen julkaisemisen (Open Access) edistäminen on yksi tärkeä tehtävämme. Lamkin tuleva Uusi kampus Mukkulassa, M19, antaa varmasti lisää mahdollisuuksia yhteistyöhön ja jalkautumiseen opettajien ja opiskelijoiden pariin – Lamkin (2015) strategian mukaisesti: ”Yhdessä etsimisen iloa ja oivaltavia oppimiskokemuksia!”

Lähteet:

Arene 2017. TKI-toiminta. [Viitattu 1.10.2017]. Saatavissa: http://www.arene.fi/fi/ammattikorkeakoulut/tki-toiminta

Lahden ammattikorkeakoulu 2015. Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 1.10.2017]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/lamk-oy/strategiat/Documents/lamk-strategia.pdf

Lahden korkeakoulukirjasto 2017. Asiakaskysely sen kertoo – ”Kirjasto on ihana asia!”  [Viitattu 1.10.2017]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/ajankohtaista/Sivut/Asiakaskysely-sen-kertoo-kirjasto-on-ihana-asia.aspx

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017. Avoin tiede ja tutkimus. [Viitattu 1.10.2017]. Saatavissa: https://avointiede.fi/

Kirjoittajat

Informaatikot Pirkko Onnela ja Heli Vilja-Sarromaa työskentelevät Lahden korkeakoulukirjastossa.

Julkaistu: 7.11.2017

Artikkelikuva: Lahden korkeakoulukirjasto, Neropattikortti / Anssi Vaalio

Liikettä arkeen -ryhmän ohjaaminen opiskelijan näkökulmasta

Osallistava ryhmäliikuntaneuvonta -hankkeessa kehitetään ryhmämuotoinen arvo- ja hyväksyntäpohjaiseen lähestymistapaan pohjautuva liikuntaneuvontamalli. Hankevaiheessa opiskelijat ovat ohjanneet liikuntaneuvontaryhmiä osana omia opintojaan Päijät-Hämeen kunnissa.

Kirjoittajat: Heikki Hagman ja Paula Harmokivi-Saloranta

Arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa lähtökohtana

Lahden ammattikorkeakoulussa on käynnissä Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Osallistava ryhmäliikuntaneuvonta -hanke, jonka tavoitteena on kehittää ryhmämuotoinen liikuntaneuvontamalli osaksi Päijät-Hämeen liikuntaneuvonnan palveluketjua. Hankkeen tavoitteena on myös kehittää Lahden ammattikorkeakoulun, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja kuntien yhteistyötä ja työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä.

Ryhmämuotoisten Liikettä arkeen -liikuntaneuvontaryhmien tavoitteena on tukea työikäisten päijäthämäläisten liikunnan aloittamista tai liikunnallisen elämäntavan ylläpitämistä. Liikettä arkeen -ryhmissä osallistujia on 8-12 ja ryhmät kokoontuvat kahdeksan kertaa kaksi tuntia kerrallaan. Tapaamiset koostuvat sekä toiminnallisista harjoituksista ja keskusteluista että erilaisiin liikkumismuotoihin ja -ympäristöihin tutustumisista.

Osallistava ryhmäliikuntaneuvonta -hankkeessa on kehitetty monialainen LAMKin ja Haaga-Helia amk:n yhteinen opintojakso, jonka osana opiskelijat ohjaavat monialaisissa ryhmissä Liikettä arkeen -ryhmiä. Hankkeessa hyödynnetään arvo- ja hyväksyntäpohjaista lähestymistapaa ryhmien sisällön suunnittelussa ja toteutuksessa.  Arvo- ja hyväksyntäpohjaisen lähestymistavan tavoitteena on kehittää asiakkaan psyykkisiä taitoja, joiden avulla asiakas voi käsitellä käyttäytymisen muutokseen liittyviä psykologia esteitä sekä niihin liittyviä ajattelu- ja tunnereaktioita. Lähestymistavan mukaisesti muutosmotivaatiota ohjaa asiakkaan omat arvot. (Kangasniemi ja Kauravaara 2016, 9; 40.) Opintojaksolle osallistuville opiskelijoille lähestymistapa on pääasiassa uusi ja ennen ryhmien ohjaamista opiskelijat käyvät samankaltaisia prosesseja läpi, mitä myöhemmin ohjaavat asiakkaille. Lähestymistapaa on toistaiseksi käytetty vähän liikuntaneuvonnassa niin Päijät-Hämeessä kuin muualla Suomessa.

Liikettä arkeen -ryhmissä opiskelijat ohjaavat keskusteluja ja harjoituksia, joiden avulla ryhmäläiset pohtivat esimerkiksi omia arvojaan ja niiden pohjalta tavoitteita ja keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Oleellista ohjauksessa on, että liikunnallinen elämäntapa nähdään kiinteänä osana yksilön elämää ja löydetään sen luonnollinen paikka arjessa. Ryhmäläiset näkevät usein liikunnan suorittamisena, ja tätä näkemystä tukevat useat televisio-ohjelmatkin. Tärkeämpää on kuitenkin, että jokainen ryhmäläinen löytää oman tavan liikkua ja ymmärtää jo pienten tekojen merkityksen omalle hyvinvoinnille.

Sosiaalialan opiskelijan kokemuksia ryhmän ohjaamisesta

Keväällä 2017 Liikettä arkeen -ryhmät toteutettiin neljällä paikkakunnalla Lahdessa, Hollolassa, Heinolassa ja Asikkalassa. Lahden ryhmää ohjasi kolme opiskelijaa; sosiaalialan, hoitotyön ja fysioterapian opiskelija. Seuraavassa tarkastellaan sosiaalialan opiskelijan näkökulmasta ryhmän ohjaamista ja niitä ajatuksia ja tuntemuksia, joita asiakasryhmän ohjaaminen ja erityisesti uuden lähestymistavan käyttäminen vaatii.

Valmistaudumme Lahdessa toteutetun Liikettä arkeen -ryhmän ensimmäiseen tapaamiseen. Tämän kokoontumisen alkaessa avaan luokan oven ja käyn opiskelijatovereiden kanssa vielä läpi, mitä harjoituksia ja keskusteluja aiomme toteuttaa. Mielessäni pyörii kysymyksiä; Miten asiakkaat mahtavat suhtautua käyttämäämme lähestymistapaan vai odottavatko enemmän luentoja liikunnasta ja ravitsemuksesta? Olettavatko osallistujat, että ryhmä onkin liikuntaryhmä, jossa vain liikumme? Miten luontevasti kykenemme auttamaan asiakkaita tekemään viisaita ja kestäviä valintoja liikuntatottumusten suhteen? Uskon omien tietojeni terveellisten elämäntapojen suhteen, sekä työkokemukseni muun muassa opettajana tukevan minua ryhmän ohjaamisessa, mutta osaanko silti auttaa juuri näitä ryhmäläisiä saavuttamaan tavoitteensa?  

Tapaamiskertojen myötä huomaamme alun epävarmuutemme olleen turhaa. Näemme Liikettä arkeen -ryhmän osallistujien sisäistävän varsin nopeasti, miten laaja-alaisesti pyrimme pohtimaan liikuntatottumusten suhdetta muuhun elämään. Tapaamisissa dialogi on rentoa ja vastavuoroista, yllättävän henkilökohtaisiakin asioita jaetaan varsin avoimesti.  Osalla on konkreettisia haasteita terveyden suhteen, osalla puolestaan varoittavia esimerkkejä liikkumattomuuden vaikutuksista lähipiirissä. Uskon, että harjoitusten, pohdintojen ja muutaman kotitehtävän kautta pystymme olemaan positiivisena tukena ryhmään osallistujien elämässä. 

Tapaamisten lähestyessä loppua, huomaan huolehtineeni hieman väärästä asiasta. Toivoin omaavani riittävästi taitoa osallistujien auttamiseksi tavoitteissaan. Oleellisempaa olisi ollut pohtia, olenko itse sisäistänyt lähestymistapamme perimmäisen tarkoituksen. Tietoa ja perustaitoja osaan toki jakaa, mutta haastavampi tehtävä on kyetä välittämään syvällinen lähestymistapa siten, että jokaisen yksilöllinen tarve tulee kuulluksi. Asiakkaan on tärkeää tarkastella omia arvojaan riittävän syvällisesti, jotta liikuntatottumukset asettuvat realistiseen suhteeseen elämän muiden merkittävien seikkojen kanssa. Hyväksyvä asenne itseä kohtaan liikkujana auttaa parhaimmillaan tekemään tottumuksista pysyvämpiä.
Lopuksi

Asiakkailta kerätyn palautteen pohjalta voimme huomata, kuinka hyvin opiskelijat, jotka ovat ryhmiä ohjanneet, ovat sisäistäneet ja pystyneet hyödyntämään Liikettä arkeen -ryhmien ohjauksessa arvo- ja hyväksyntäpohjaista lähestymistapaa. Asiakkaat kuvaavat palautteissa omin sanoin niitä asioita, jotka ovat oleellisia lähestymistavassa kuten armollisuus itseään kohtaan, pienten tekojen merkitys oman hyvinvoinnin edistämisessä sekä käyttäytymiseen liittyvien esteiden tunnistaminen. Lisäksi asiakkaat kuvaavat, kuinka he pitkästä aikaan tekivät itselle jotakin hyvää ja kuinka sitä kautta he pystyivät myös enemmän antamaan läheisilleen. Prosessi on ollut hyvin opettavainen opiskelijoille ja ymmärrys asiakkaan ohjaamisesta on varmasti lisääntynyt, samoin kuin rohkeus ottaa käyttöön uusia työkaluja.

Voidaankin sanoa, että sosionomin näkökulmasta on ehdottoman tärkeää kuulla asiakasta ja saada hänet itse löytämään tavoitteensa ja mielekkäät toimintatapansa. Asiantuntijalähtöisesti tuotettu tavoitteenasettelu ei yleensä toimi, koska päätökset eivät tule silloin sisäisen motivaation kannattelemina. Kuten eräs perhekotiyrittäjä totesi, innokas keskustelu nuoren mahdollisesta tanssiharrastuksesta on toimiva juttu, kun taas valmiiksi käteen ojennetut liput tanssitunteja varten voivat sammuttaa motivaation.

 Lähteet

Kangasniemi, A. & Kauravaara, K. 2016. Kohti muutosta – Arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa liikunnan ja terveyden edistämisessä. Vantaa: Liikunta- ja hyvinvointiakatemia oy.

Kirjoittajat

Heikki Hagman FM, AmO, valmistuu sosiaali- ja terveysalalta sosionomiksi keväällä 2018

Paula Harmokivi-Saloranta LitM, ft, toimii Osallistava ryhmäliikuntaneuvonta -hankkeen projektipäällikkönä ja lehtorina sosiaali- ja terveysalalla

Julkaistu 2.11.2017

Kiertotalousväylältä verkostoja ja tekemisen meininkiä

Kiertotalouden väyläopintojen suunnittelu aloitettiin keväällä 2016 yhteistyössä eri alojen tomijoiden kanssa. Ensimmäiset pilotoinnit toteutettiin syksyllä 2016 ja keväällä 2017 ja niissä on opiskellut jo lähes 100 liiketalouden, tekniikan ja muotoilun opiskelijaa. Kehittämisprojekteja on tehty noin kymmenelle eri toimeksiantajalle julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. Kompetenssiosaamisen lisäksi väylä on antanut opiskelijoille loistavan tilaisuuden verkostoitua eri alan opiskelijoiden sekä toimeksiantajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Tässä artikkelissa luodaan katsaus lähes kahden vuoden matkasta kiertotalouskoulutuksen kehittämiseksi. Opiskelijan näkökulmaa ja kiertotalousväylän merkitystä osana omaa ammatillista kehittymistä avaa liiketalouden opiskelija Kaisa Tuomisen näkemys.

Kirjoittajat: Kaisa Tuominen ja Piia Haapea

Mikä kiertotalousväylä?

Kiertotalous on suhteellisen uusi käsite ja liiketoimintamalli. Vuosikymmenien aikana erilaisia termejä, kuten kestävä kehitys, resurssitehokkuus, kierrätys, elinkaariarviointi ja hiilijalanjälki on käytetty pyrittäessä lisäämään ihmisten ja yritysten ympäristötietoisuutta sekä vähentämään eri toimintojen ympäristövaikutuksia. Kiertotaloudessa, nimensä mukaisesti, pyritään eroon perinteisestä lineaarisesta mallista, jossa tuotteet ja tuotteen valmistukseen käytettävät raaka-aineet voivat päätyä jo valmistuksen aikana ja käytön jälkeen kaatopaikalle. Kiertotaloudessa edistetään tuotteen ja siihen käytettävien materiaalien uudelleenkäyttöä energia- ja resurssitehokkaasti huomioiden tuotteen koko elinkaari. Kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen, kuten jakamiseen ja vuokraamiseen. Työllistämis- ja liiketoimintapotentiaali on valtava, EUn alueella sen on arvioitu lisäävän taloudellista lisäarvoa teollisuuteen 600 miljardia euroa. (Korhonen et al. 2017 ja Sitra 2016.) Suomessa vuoteen 2030 mennessä kiertotalouden arvonlisän on arvioitu olevan kolme miljardia euroa vuosittain (Sitra 2016).

Kiertotalouteen siirtyminen tarkoittaa kokonaan systeemistä muutosta (Sitra 2016). Muutoksessa ajurina, tärkeässä roolissa on koulutus. LAMKissa lähdettiinkin kehittämään kiertotalousväylää tammikuussa 2016. Väylää valmisteltiin yhdessä eri alojen opettajien ja TKI-henkilöstön sekä sidosryhmien kanssa useissa eri tapaamisissa. Väylän rakenne noudatti jo vuotta aikaisemmin aloitetun palvelumuotoiluväylän mallia.

Kiertotalousväylää on toteutettu nyt kaksi kertaa, kolmas moduuli aloitettiin syksyllä 2017. Vetonaulana ensimmäisessä väylässä oli UPMn kanssa järjestetty ”sivuvirta BootCamp” (kuva 1).

Kuva 1 . UPM BootCamp (Kuva: Kaisa Tuominen)

Sidosryhmät ovat olleet aktiivisesti mukana toiminnassa ja olemmekin saaneet runsaasti erilaisia toimeksiantoja opiskelijoille. Monet toteutuista kehittämisprojekteista ovat johtaneet jatkotoimenpiteisiin. Väylää on matkan varrella kehitetty ja huomioitu opiskelijoilta ja sidosryhmiltä saatua palautetta.

”Mä teen kiertotaloudesta itselleni ammatin”

Alusta asti mukana ollut liiketalouden opiskelija Kaisa Tuominen on mainio esimerkki mitä tapahtuu, kun innostus, aito oppimisen halu, hyvät vuorovaikutustaidot ja rohkeus tarttua haasteisiin kohtaavat. Kaisaa on aina kiinnostanut kestävä kehitys ja ekoajattelu. Kiertotalouden väylän aikana Kaisa on huomannut kiertotalouden pitävän sisällään paljon muutakin: tulevaisuuteen katsomista, talouskasvua, uusia työpaikkoja sekä uusia tapoja hankkia ja käyttää hyödykkeitä. Nyt Kaisalla on takana kahdet väyläopinnot, ja varmuus kiertotalouden merkityksestä tulevaisuudessa on vain kasvanut. Kaisan sanoin se on inspiroinut minua uskomaan kestävämpään huomiseen. Olenkin saanut opinnoista todellista draivia omalle uralleni.  Kaisa jatkaakin vielä syksyllä 2017 väylällä opiskelijaryhmien sparraajana, antaen väylän alussa oleville opiskelijoille sitä kuuluisaa vertaistukea ja tietysti liiketalouden opiskelijana liiketalousosaamista, ml. kehittämisideoiden vahvuuksien tunnistaminen sekä kuluttajan ja kustannusnäkökulman huomioiminen.

Kuva 2. Konsultoinnissa apuvälineenä toimi valkotaulu, tussi, sekä lentävät keskustelut. (Kuva: Kaisa Tuominen)

Kiertotalousväylällä opiskellaan aiheeseen liittyvää teoriaa tekniikan, liiketalouden ja muotoilun näkökulmasta, sekä työskennellään oikean, työelämälähtöisen kehittämisprojektin parissa. Kaisan mukaan kiertotalousväylän parasta antia on juuri monialaiset projektitiimit. Kaisa on ollut väylän aikana mukana ideoimassa mm. uusia hyödyntämistapoja UPM:n vanerintuotannon sivuvirroille ja kehittämässä uusia liiketoimintaideoita tekstiilien kierrätykseen.

Verkostoitumista

Väylän suunnittelu ja toteutus on antanut myös meille opettajille loistavan mahdollisuuden tutustua ja verkottua sidosryhmien kanssa, eri alojen opettajiin ja muuhun henkilöstöön LAMKin sisällä ja valtakunnallisesti.  Lisäksi kiertotalouteen orientoitunut yhteisö amk-tasolla on vahvistunut erilaisten yhteisten toimintojen kautta. Myös kansainvälistä kiinnostusta yhteistyöhön kiertotalouden osaamisen kehittämiseksi on paljon.

Tärkeää on ollut myös opiskelijoiden verkostoituminen. Erityisesti monialaisuuden kautta on syntynyt paljonkin erilaisia yhteistyöprojekteja. Mainio tapa verkottumiseen ja uusien kontaktien luomiseen on myös osallistua erilaisiin tapahtumiin. Tässäkin Kaisa osoitti aktiivisuutta: osana kiertotalousväylää Kaisa päätyi vapaaehtoiseksi Helsinki Cleantech Forumiin, jossa varsinaisten kiertotalouteen liittyvien seminaariesitysten lisäksi puhtaaseen teknologiaan panostavat yritykset hakivat mm. rahoitusta ja kumppaneita.  Tiivis yhteistyö sidosryhmien kanssa tarjoaa opiskelijoille kiertotalousprojektien lisäksi myös harjoittelupaikkoja, opinnäytetöitä ja jatkohankkeita.

Kuva 3. Cleantech Forum Helsinkiä voisi kuvailla muutamalla sanalla: formal & fancy. (Kuva: Kaisa Tuominen)

Ja lopuksi

Tämän artikkelin pääsanoman voikin kiteyttää Kaisan kommenttiin: Mikäli sinua kiinnostaa kestävä kehitys, jätteettömyys, ekologinen ajattelutapa tai haluat tutustua muiden alojen opiskelijoihin, tule opiskelemaan kiertotalousväylälle – kiertotalous tarvitsee kaikkien alojen osaajia!

Kaisan innostuneisuus ja mukanaolo kiertotalousväylällä on ollut juuri sitä mikä antaa opettajillekin lisää virtaa ja uskoa tekemiseensä. Kaisa on erinomainen esimerkki opiskelijasta, joka ennakkoluulottomasti lähtee mukaan erilaisiin haasteisiin onnistuen samalla verkottumaan ja luomaan hyviä kontakteja myös tulevaisuutta silmällä pitäen.

Lähteet

Korhonen J., Honkasalo A. ja Seppälä J. 2017. Circular Economy: The Concept and its Limitations. Ecological Economics. [Verkkolehti]. Vol. 143 (January 2018), 37–46. [Viitattu 6.10.2017]. Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.ecolecon.2017.06.041

Sitra. 2016. Kierrolla kärkeen – Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025. [Verkkodokumentti].  Helsinki: Sitra. Sitran selvityksiä 117/2016. [Viitattu 6.10.2017]. Saatavissa: http://media.sitra.fi/2017/02/27175308/Selvityksia117-3.pdf

Kirjoittajat

Kaisa Tuominen, liiketalouden opiskelija, LAMK

Pia Haapea, energia- ja ympäristötekniikan yliopettaja ja väylävastaava, LAMK

Julkaistu 1.11.2017