Kaikki kirjoittajan LAMKpub artikkelit

Artificial intelligence should not be unleashed

Like shareholders and portfolio managers, we all make decisions about smaller or bigger investments. Every decision of spending matters somewhere. Today, robo-advisers help decision-making. The development of artificial intelligence (AI) accelerates exponentially, and AI penetrates to almost every industry. At the same time, we are getting more and more conscious about the sustainability and responsibility of our spending. This article aims to discuss the importance of responsibility in investment decisions made by algorithms.

Authors: Marjut Karelberg and Sirpa Varajärvi

Responsibility of investments

According to Finsif (2018), responsible investment means involving ESG matters (Environment, Social and Governance) in investment activities to improve the portfolio’s return and risk profile. There is no one or only way of responsible investment. Each investor chooses tools appropriate to his own investment strategy. An investor can use ESG matters from different approaches. Responsible investment concerns all asset types.

According to Virtanen (2016), in Buddhism, consciousness is the key for an individual to become perfect in morality and in wisdom. From the point of view of cognitive neuroscience, consciousness is understood as a brain-induced phenomenon. So far, it has not been possible to explain how this is happening. AI can possess morality and may be capable to ethical reasoning. The ability of AI to engage in moral activity depends on the definition of a moral actor. Making ethical decisions is still a challenge. Human free will and free will [generally] are two different concepts. Implementation of free will to AI is difficult. (Virtanen 2016.) Artificial intelligence does not think like people, it does not have morality – it is unable to take care of others, which is essential in ethics and humankind (Himma 2009).

Unpredictable AI, unpredictable risks

According to Heinäsmäki (2015), digitalization means the integration of digital technology into all life and activities. When algorithms are programmed to learn independently, it takes them further away from human control, towards singularity as computers develop their own intelligence – “Whereas the short-term impact of AI depends on who controls it, the long-term impact depends on whether it can be controlled at all” (Hawking et al.  2014). Independent algorithms will dominate digitalization in the future. Because algorithms are inhuman, they cause risks we cannot even imagine – therefore we should start to develop responsible digitality and responsible algorithms. ESG, i.e. environmental, social and governmental issues in financing, are the starting point of responsible thinking. But, ESG is just an abbreviation of a concept that could be a key for a better investment future.

Algorithms have a very effective performance. Decisions of investments are to be integrated to AI, which is the only way to survive with future demands of Big Data processing. Despite all the benefits, that algorithms can offer, AI is a dog that should not be unleashed. It will obey, if its creator knows the length of the leash that can be given for it. The creators and developers of AI are in a key position in determining how we people – who think can master everything – will succeed and survive with the future decisions made by AI. Through these key groups, we achieve the concept and the ideas of ESG. It is important to realize, what kind of possibilities AI can offer in reaching responsible thinking, and how AI can make a positive impact on decision-making in the future investing activities.

One Earth to live

We need to preserve and maintain the viability of the Earth. There would not be any problems with unpredictable AI, if humans would think about preserving the mankind and the whole diversity of the nature, instead of gaining individual profit.

The climate viability length is a riddle we cannot ignore. By the right choices, we can affect to it, at least we can reduce the destructive and too risky development of singularity that sooner leads to worse disaster. We may not have the next 50-100 years this kind of living conditions on Earth, as we have now. The destroying of the planet causes huge challenges for those who decide about the allocation of the resources – the targets of investments. We can count the life expectancy of Earth, but can we live with the results that offer just desolation? We have only one Earth to live.

The idea of learning machines is not new, but still it is very much alive. We cannot control AI, if we do not know the route of its development. AI’s developers know the risks of singularity. Nowadays, the AI is at a stage where it begins to turn more human-independent than ever before. Neural networks and machine learning makes AI more and more human-independent, and algorithms are already the tools of today’s economic actions. How do we make safe decisions of future investments? At some level, it is going to be the AI, who decides future investment targets, because we have given it a role in the investment world – only during a few last years, because the amount of data has exponentially increased.

Artificial investors create our future despite the challenges of insecurity

Today’s media offers a lot of responsibility issues and ESG-information as well as AI knowledge. Also, they offer estimations how algorithms are going to develop in the future. The literal sources along with the media, are not offering much information or prognosis about responsible investments or investment’s development approximately until 10-30 years. The responsibility aspect of investment decisions made by algorithms was examined in a recently published master’s thesis written by Marjut Karelberg (2018). The study included a survey among investment and AI experts. The main results of the survey were that AI will have more and more influence in the future in making investment decisions. However, many AI-developers are not aware of ESG, which is an alarming signal. The future AI-developers have a lot of power for the future of mankind – they develop the decision-making devices. They create the future digital brains. More resources for educating AI developers to understand ESG matters are needed. They need better competence about responsible thinking – sustainability and ethics. In this situation, Karelberg (2018) recommends – if we want responsibility to be the major competitive factor in the future investment decision-making – that, the developing of AI is transparent and controlled, and, that it’s resourced generously enough.


Finsif. 2018. Mitä vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa? Finsif. [Cited 8 Feb 2018]. Available at: https://www.finsif.fi/mita-se-on

Hawking, S., Russell, S., Tegmark, M. & Wilczek, F. 2014. Transcendence looks at the implications of artificial intelligence – but are we taking AI seriously enough? The Independent. [Electronic newspaper]. 1 May 2014. [Cited 10 May 2018]. Available at: https://www.independent.co.uk/news/science/stephen-hawking-transcendence-looks-at-the-implications-of-artificial-intelligence-but-are-we-taking-9313474.html

Heinäsmäki, M. 2015. Digitalisaation vaikutus suomalaisten hyvinvointiin. Digitalist. 25 May 2015. [Cited 5 Nov 2017]. Available at: https://digitalist.global/talks/digitalisaation-vaikutus-suomalaisten-hyvinvointiin/

Himma, K. E. 2009. Artificial agency, consciousness, and the criteria for moral agency: what properties must an artificial agent have to be a moral agent? Ethics and Information Technology. [Electronic  journal]. Vol. 11(1), 19–29. [Cited 10 Jun 2018]. Available at: https://doi.org/10.1007/s10676-008-9167-5

Karelberg, M. 2018. The future of responsible investments in the context of algorithm-based decisions. [Online document]. Master’s Thesis. Lahti University of Applied Sciences. Lahti. [Cited 8 Jun 2018]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805178710

Virtanen, E-M. 2016. Robottien tietoisuus, moraali ja vapaa tahto? Theravāda-buddhalainen näkökulma. [Online document]. Master’s Thesis. University of Helsinki, Faculty of Theology, Department of Systematic Theology. Helsinki. [Cited 8 Jun 2018]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201610122845

About the authors

Marjut Karelberg (karelbergm@gmail.com) is an independent observer and has graduated from LAMK Master School. She considers responsibility a significant issue to explore – especially, its development in the current investment environment where the increasing and constant use of artificial intelligence reduces the ability to prognosticate the future.

Sirpa Varajärvi works as a Senior Lecturer at the Faculty of Business and Hospitality Management, Lahti University of Applied Sciences.

Illustration: https://pixabay.com/fi/teko%C3%A4ly-teknologia-futuristinen-3262753/ (CC0)

Published 21.6.2018

Reference to this publication

Karelberg, M. & Varajärvi, S. 2018. Artificial intelligence should not be unleashed. LAMK Pro. [Electronic magazine]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/06/21/artificial-intelligence-should-not-be-unleashed

Työelämän muutosprosessit haastavat organisaatiota sekä sen henkilöstöä

Ympäröivässä maailmassa on asioita, jotka ovat jatkuvia eikä niitä voi estää tapahtumasta. Yksi niistä on muutos. Muutoksella tarkoitetaan prosessia, jossa jostain asiasta tulee toisenlainen kuin se aikaisemmin oli. Työelämässä kohdataan useasti muutoksia ja käydään läpi muutosprosesseja. Näin tapahtui myös Kansaneläkelaitoksella vuoden 2017 alussa, kun perustoimeentulotuki siirtyi kuntien sosiaalitoimelta Kelan käsiteltäväksi.

Kirjoittajat: Anna Parviainen, Melissa Virtanen, Helena Hatakka ja Jaana Loipponen

Työntekijä tärkeänä osana organisaatiomuutosta

Muutosprosessi koostuu eri vaiheista. Muutosjohtamista ja muutosprosessin vaiheiden hahmottamista varten on laadittu erilaisia muutosmalleja, joita ovat esimerkiksi Lewinin kolmen vaiheen malli (ks. kuva 1) sekä Kotterin kahdeksan vaiheen malli. (Partanen 2016, 18-19.) Henkilöstön työhyvinvoinnista tulee huolehtia muutostilanteissa ja tämä on edellytys sitoutumiselle. Organisaation täytyy kehittyä jatkuvasti. Erityisesti muutosviestinnän avoimuuteen, jatkuvuuteen sekä johdonmukaisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Henkilöstö sitoutuu helpommin tapahtuvaan muutokseen, jos he ovat kokeneet pystyvänsä vaikuttamaan siihen jollakin tavalla (Ilmarinen 2018, 3-4). Muutosviestinnällä pystytään vaikuttamaan henkilöstön muutossuhtautumiseen ja sen avulla pystytään vähentämään muutosvastarintaa (Luomala 2008, 8).

KUVIO 1. Muutosmalli (mukaillen Lewin 1947, viitattu Partanen 2016, 18)

Työntekijät ovat avainasemassa etenkin muutoksien käytäntöön viemisessä. He kokevat suunnitellun muutoksen kaikki vaiheet ja muuttavat opittuja toimintanormeja muutoksen vaatimalla tavalla. Pekkarinen ja Sutela (2004, 122) määrittävät monien asiantuntijoiden tavoin työntekijät inhimillisenä pääomana. Inhimillisellä pääomalla kuvataan työntekijöiden tietoa, ammattitaitoa, koulutusta ja osaamista. Tämä pääoma vaatii investointeja kehittyäkseen.

Mattilan (2007, 47) mukaan työntekijän suhtautuminen tapahtuvaan muutokseen on myös peräisin yksilön aiemmista muutoskokemuksista. Muutos herättää ihmisissä erilaisia tunteita sen vaiheikkuuden vuoksi. Arikosken & Sallisen (2007, 69) mukaan muutoksessa ihminen kokee ensin vastarintaa, jonka jälkeen alkaa vanhasta poisoppiminen ja surutyö. Vasta näiden vaiheiden jälkeen muutos mahdollistuu ja pystytään oppimaan uutta. Muutoksen esiintuomien tunteiden sekä muutosten vaiheiden työstämiseen tarvitaan aikaa, jotta sopeutuminen muutokseen on mahdollista. (Arikoski & Sallinen 2007, 41-42.)

Perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan – millaisena muutokset työssä koettiin?

Parviaisen & Virtasen (2018) opinnäyteyössä selvitettiin yhden Kelan asiakaspalveluryhmän kokemuksia muutoksesta, jonka perustoimeentulotuen siirtymä sai aikaan. Tavoitteena työssä oli selvittää ja kuvata yhteen Kelan asiakaspalveluryhmään kuuluvien työntekijöiden muutoskokemuksia. Muutoskokemuksia tarkasteltiin asiakaspalvelutyön muutoksen, organisaation muutosprosessin sekä osaamisen ja asiantuntijuuden suhteen. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista sekä kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, koska tarkoituksena oli kerätä aineistoa ja analysoida sitä sekä määrällisesti että laadullisesti.

Tutkimustuloksista ilmeni, että siirtymän on koettu vaikuttaneen työhön monin tavoin. Tulosten mukaan muutosprosessin läpivientiä ei ole koettu työntekijätasolla kovinkaan onnistuneena sekä muutokseen ja työhön vaikuttamisen mahdollisuudet on koettu heikkoina. Palveluneuvojat ovat tulosten mukaan kokeneet työn raskaampana ja haastavampana kuin aiemmin. Tämä vaikuttaisi tulosten perusteella johtuvan suurimmaksi osaksi asiakaskunnan muutoksesta. Muuttuneen asiakaskunnan tarpeisiin vastaamiseksi työntekijät kokivat työssä tarvittavan sosiaalialan osaamista, mutta kuitenkaan sosiaalialan koulutusta ei ollut kuin kahdella työntekijällä. (Parviainen & Virtanen, 2018.)

Muutoskokemus pohjaa muutoksen kaikkiin vaiheisiin

Onnistunut vuorovaikutus on positiivisen muutoskokemuksen edellytys. Yhteistä visiota kohti on helpompi tähdätä, kun tiedonkulku on avointa ja kannustavaa. (Valtiokonttori 2007, 73.) Yksilön muutoskokemus syntyy muutoksen kaikkien vaiheiden myötä. Tähän kokemukseen vaikuttaa ennen kaikkea tehokas muutosviestintä ja muutostarpeen ymmärtäminen. Muutosvaiheet voivat herättää erilaisia tunteita ja muutostilanteeseen liittyy aina myös epätietoisuutta tulevasta. Tästä syystä tiedottaminen ja avoin viestintä ovat tärkeä osa prosessia. Organisaatioissa olisi hyvä ottaa myös henkilöstön muutoskokemukset huomioon tulevia muutosprosesseja suunniteltaessa, jotta tästä käytännön tiedosta voidaan oppia ja yrityksen toimintaa voitaisi kehittää työntekijälähtöisesti.

Yksilön muutoskokemus syntyy muutoksen kaikkien vaiheiden myötä. Tähän kokemukseen vaikuttaa ennen kaikkea tehokas muutosviestintä ja muutostarpeen ymmärtäminen. Muutosvaiheet voivat herättää erilaisia tunteita ja muutostilanteeseen liittyy aina myös epätietoisuutta tulevasta. Tästä syystä tiedottaminen ja avoin viestintä ovat tärkeä osa prosessia. Organisaatioissa olisi hyvä ottaa myös henkilöstön muutoskokemukset huomioon tulevia muutosprosesseja suunniteltaessa, jotta tästä käytännön tiedosta voidaan oppia ja yrityksen toimintaa voitaisi kehittää työntekijälähtöisesti.

Tämä artikkeli perustuu opinnäytetyöhön Perustoimeentulotuen siirtymä Kelan etuudeksi. Kelan X palveluryhmän palveluneuvojien kokemuksia muutoksesta. Opinnäytetyössä selvitettiin, millaisena Kelan X-palveluryhmän palveluneuvojat olivat kokeneet perustoimeentulotuen siirtymän tuoman muutoksen sekä tarkasteltiin muutoksen vaikutuksia palveluneuvojan päivittäiseen työnkuvaan.


Arikoski, J. & Sallinen, M. 2007. Vastarinnasta vastarannalle – johda muutos taitavasti. Johtamistaidon Opisto JTO. Helsinki: Työterveyslaitos.

Ilmarinen. 2018. Onnistunut muutos – tukea onnistuneen muutoksen suunnitteluun ja läpivientiin. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 11.5.2018] Saatavissa: https://www.ilmarinen.fi/siteassets/liitepankki/tyohyvinvointi/opas-onnistunut-muutos.pdf

Luomala, A. 2008. Muutosjohtamisen ABC – Ajatuksia muutoksen johtamisesta ja ihmisten johtamisesta muutoksessa. [Verkkodokumentti]. Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. [Viitattu 11.5.2018]. Saatavissa: http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/oppaat/muutoskirja.pdf

Mattila, P. 2007. Johdettu muutos. Avaimet organisaation hallittuun uudistumiseen. Helsinki: Talentum.

Partanen, H-M. 2016. Organisaatio muutoksessa. Työntekijöiden, keskijohdon ja ylimmän johdon kokemuksia muutosprosessista. [Elektroninen aineisto]. Pro Gradu. Jyväskylän yliopisto, kauppakorkeakoulu. [Viitattu 10.5.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201605042418

Parviainen, A. & Virtanen, M. 2018. Perustoimeentulotuen siirtymä Kelan etuudeksi. Kelan X palveluryhmän palveluneuvojien kokemuksia muutoksesta. [Verkkodokumentti].  AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. [Viitattu 19.5.2018].  Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612914

Pekkarinen, J. & Sutela, P. 2004. Avain kansantaloustieteeseen. Helsinki: WSOY.

Valtiokonttori, Kaiku-palvelut. 2007. Työhyvinvointi muutoksessa. [Verkkodokumentti]. Toinen uudistettu painos. Helsinki: Erweko Painotuote Oy. [Viitattu 19.5.2018]. Saatavissa: http://vm.fi/documents/10623/307711/Ty%C3%B6hyvinvointi+muutoksessa+kirja+2007.pdf/dcd00741-f076-48b3-b503-b98898e14cdc/Ty%C3%B6hyvinvointi+muutoksessa+kirja+2007.pdf.pdf


Anna Parviainen sosionomikoulutuksesta ja Melissa Virtanen tradenomikoulutuksesta ovat tehneet yhteisen opinnäytetyön. Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden ja matkailun alan lehtori Jaana Loipponen sekä sosiaali- ja terveysalan yliopettaja Helena Hatakka ovat toimineet työssä ohjaajina.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/mies-ty%C3%B6-kirjoitusp%C3%B6yt%C3%A4-597178/ (CC0)

Julkaistu 15.6.2018


Parviainen, A., Virtanen, M., Loipponen, J. & Hatakka, H.  2018. Työelämän muutosprosessit haastavat organisaatiota sekä sen henkilöstöä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/06/15/tyoelaman-muutosprosessit-haastavat-organisaatiota-seka-sen-henkilostoa

Business Intelligence yrityksen liiketoiminnassa

Kuinka yrityksen liiketoimintaa sekä raportointia voidaan parantaa nopeasti ja yksinkertaisesti? Vastaus: Ottamalla käyttöön Business Intelligence (BI) -ohjelma. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten yritys on ottanut Microsoft Power BI (MS Power BI) -ohjelman käyttöön ja sen avulla saanut myös raa’an datan käyttöönsä helposti ja vaivatta. BI-ohjelman avulla yritys saa tehtyä helposti ajantasaisia raportteja ja sitä kautta yrityksen ymmärrys omasta nykytilanteesta selkenee. Artikkelissa kerrotaan myös, miten big data ja BI-ohjelmat liittyvät toisiinsa.

Kirjoittajat: Edgar Kajava ja Sariseelia Sore

Big data ja sen kehittyminen

Termi big data on alun perin tarkoittanut tietomassoja, jotka voidaan Laneyn (2001, 1-3) mukaan määritellä kolmella eri tekijällä: 1) määrällä, 2) nopeudella (kuinka nopeasti dataa luodaan) ja 3) lajilla (rakenteellinen, puoliksi jäsennelty ja jäsentymätön). Myöhemmin big datan määritelmään on otettu mukaan monia uusia tekijöitä kuten, kattavuus, hienojakoisuus, relaatio, muutettavuus, todennäköisyys, arvo, ja vaihtelevaisuus (Kitchin  & McArdle 2016, 1). Lyhyesti sanottuna, big datan määritelmä ja kategorisointi ovat muuttuneet teknologian kehittymisen myötä. Yksinkertaistettuna big data voidaan ymmärtää tietona, jota voidaan kerätä, säilyttää, jakaa, etsiä, analysoida, sekä esittää raporteilla ja tilastoilla.

Saatavan datan määrä on vuosien varrella moninkertaistunut, kun teknologia on kehittynyt sekä yrityksien tiedonkeräys ja tiedonhallinta on muuttunut. Noin 70 vuotta sitten, tietoa kerättiin fyysisillä formaateilla, esimerkiksi paperille raporttina tai laskuna, ja se tallennettiin yrityksen arkistointiin. Fyysisiä formaatteja oli helppo valmistaa ja tietoa oli helppo tallentaa niiden avulla, mutta tiedon käsittely sekä varastointi olivat aikaa vievää ja kallista. Fyysiset tietovarastot olivat alttiita erilaisille vahingoille, kuten tulipalolle. Myöhemmin tietoa alettiin tallentaa digitaalisiin tietovarastoihin. Tämä toimi ratkaisuna tiedon varastoinnissa ja käsittelyssä esiintyviin ongelmiin. Valitettavasti digitaaliset tietovarastot toivat uusia haasteita ja ongelmia. Niitä piti päivittää manuaalisesti ja tiedonhallintaohjelmien käyttö edellytti erityisosaamista. Alkuvaiheessa tiedon määrän kasvaessa, erilaisten laitteistojen määrää lisätä. Teknologian kehityksen myötä tiedon varastoinnin ja käsittelyn määrä on noussut huomattavasti. (Press 2013.)

Kuva 1. Fyysisen ja digitallisen formaatin ”kierre”

Tällä hetkellä (2018) tietoa on helppo varastoida erilaisille pilvipalveluille, joissa tieto tallennetaan nk. pilveen. Pilvessä tietoa on helppo varastoida ja siihen on vaivatonta päästä käsiksi. Tiedonhallinnan hoitaa useimmiten yritys, jolla on tarvittavaa tietoa ja taitoa sekä tarvittavat resurssit, kuten ohjelmistot ja laitteistot pilvipalveluiden ylläpitoon. Pilvipalveluiden rooli korostuu BI:n ja big datan käytön myötä, sillä pilvipalvelut linkittyvät toisiinsa ja mahdollistavat sekä ohjelmistojen että tietokantojen saatavuuden paikasta riippumattomasti.

Pilvivarastointi ei ole uusi keksintö, vaan se on kehittynyt ajan myötä keskustietokoneiden yleistymisen myötä. Keskustietokoneeseen oli mahdollista ottaa yhteys päätetietokoneiden avulla, joiden ainoana tehtävänä oli yhteyden luonti. Tähän aikaan itsenäisesti toimivat tietokoneet olivat kalliita ostaa ja ylläpitää, joten yhden keskustietokoneen ja päätetietokoneiden yhdistelmä tuli yrityksille edullisemmaksi. (Neto 2014.)

Kuva 2. Pilvivarastointi-”kierre”

MS Power BI on Microsoftin ohjelma, jonka avulla on mahdollista yhdistää tietokantoja eri lähteistä, suodattaa raakaa dataa, esittää, julkaista sekä hallita raportteja ja tietokantoja. MS Power BI -ohjelmassa on mahdollista tuottaa tietoa esimerkiksi Excel-taulukosta tai yhdistämällä MS Power BI ja tietokanta keskenään. MS Power BI lukee tietoa suoraan tietolähteestä vaikuttamatta alkuperäiseen lähteeseen. MS Power BI -ohjelmaa voi käyttää suoraan tietokoneeltakoneelta, joko erillisen pöytäkoneelle asennettavan ohjelman avulla, selaimella tai mobiilisovelluksella (Microsoft 2018). MS Power BI on erittäin hyvä esimerkki pilvipaleluiden toimivuudessa sekä big datan ja BI-ohjelman yhteistoiminnasta.

Kuva 3. Big datan esittäminen BI-ohjelman avulla

MS Power BI -ohjelman hyöty yritykselle

Kajava (2018) tutki opinnäytetyössään MS Power BI -ohjelman vaikuttavuutta case-yrityksen toimintaan. Työn tavoitteena oli erityisesti selvittää BI-ohjelman käytön vaikutusta yrityksen liiketoiminnan tehostamiseen. Tutkimuksessa havaittiin, että case-yrityksen kyky hyödyntää raportteja liiketoiminnassaan on parantunut merkittävästi MS Power BI -ohjelman käyttöönoton jälkeen. Yrityksessä MS Power BI kytkettiin sekä Google Analytics että Xero-kirjanpito-ohjelmaan. MS Power BI -ohjelman avulla yritys saa helposti luotua raportteja, jotka päivittyvät reaaliaikaisesti. Reaaliaikaisuuden lisäksi yritys saa lisäarvoa uudesta tiedosta, joka syntyy eri tietolähteiden yhdistämisestä. Esimerkiksi opinnäytetyön case-yrityksessä havaittiin, että asiakkaiden määrän väheneminen (tieto kirjanpito-ohjelmasta) korreloi suoraan nettisivujen liikenteeseen ja käyttäjämäärään (tieto Google Analytics -ohjelmasta). Yritys reagoi tietoon tarjoamalla nettisivuillaan uusia palveluita ja tuotteita. MS Power BI -ohjelman avulla yrityksen oli mahdollista seurata uuden tarjonnan vaikutusta nettisivujen liikenteeseen, asiakaskunnan kokoon ja kassavirtaan reaaliaikaisesti. (Kajava 2018.)


MS Power BI -ohjelman avulla yrityksen on mahdollista tehdä raportteja omista tietolähteistään. Ohjelman merkittävin lisäarvo on, että siihen on mahdollista yhdistää useita erilaisia tietokantoja eri lähteistä ja tarkastella niistä koottuja raportteja reaaliaikaisesti. Tämän avulla yritys pystyy arvioimaan toimintaansa entistä paremmin. MS Power BI -ohjelman tuottamat visuaaliset raportit ovat erittäin selkeitä ja informatiivisia, joten niiden käyttö viestinnässä on mahdollista suoraan ilman muokkaustarvetta. Hyviä raportteja on toki mahdollista tehdä myös muilla ohjelmilla, mutta työstäminen on usein aikaa vievää. MS Power BI hoitaa kaiken yksinkertaisella tavalla tuottaen hyvän lopputuloksen.


Kajava E. 2018. Improving company performance through implementation of Business Intelligence tools, Implementation of a Microsoft Power BI in a Case Study Company [Verkkodokumentti]. AMK -opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, tietojenkäsittelyn ala. Lahti. [Viitattu 26.5.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053011355

Kitchin, R. & McArdle, G. 2016. Big Data & Society: What makes Big Data, Big Data? Exploring the ontological characteristics of 26 datasets. Big Data & Society. [Verkkolehti]. January–June 2016: 1-10. SAGE journals. [Viitattu 4.6.2018]. Saatavissa: https://doi.org/10.1177/2053951716631130

Laney, D. 2001. Application Delivery Strategies. [Verkkodokumentti]. blogs.gartner.com. META Group. [Viitattu 4.6.2018]. Saatavana: https://blogs.gartner.com/doug-laney/files/2012/01/ad949-3D-Data-Management-Controlling-Data-Volume-Velocity-and-Variety.pdf

Microsoft. 2018. What is Power BI? Microsoft.com [Viitattu 26.5.2018]. Saatavissa: https://powerbi.microsoft.com/en-us/what-is-power-bi/

Neto M. 2014. A brief history of cloud computing. IBM Cloud Computing News. [Viitattu 25.5.2018] Saatavissa: https://www.ibm.com/blogs/cloud-computing/2014/03/18/a-brief-history-of-cloud-computing-3/

Press, G. 2013. A Very Short History Of Big Data. Forbes [Verkkolehti]. 9 May 2015. [Viitattu 24.5.2018] Saatavissa: https://www.forbes.com/sites/gilpress/2013/05/09/a-very-short-history-of-big-data/#2ba02d5765a1


Edgar Kajava on juuri valmistunut IT-alan tradenomi. Työharjoittelun hän suoritti ulkomailla, josta hän sai paljon tietoa ja kokemusta IT-alasta. Hän toteutti opinnäytetyönsä työharjoitteluyritykselle. Kajava suosittelee ulkomailla opiskelua sekä työharjoittelua kaikille, jotka haluavat haastaa itseään sekä elää uusien kokemuksien parissa.

Sariseelia Sore työskentelee tietojenkäsittelyn lehtorina ja vastuuopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva:  Photo by rawpixel on Unsplash. 

Julkaistu 13.6.2018


Kajava, E. & Sore, S.  2018. Business Intelligence yrityksen liiketoiminnassa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/06/13/business-intelligence-yrityksen-liiketoiminnassa

Yhteinen chat olisi hieno ajatus! – Digitaalinen palveluohjaus kuraattoripalveluissa

Kouluissa hyödynnetään opetuksessa paljon erilaisia digitaalisia palveluita ja alustoja. Vaikka koulun sosiaalityöntekijät eli kuraattorit ovat digitaalisten työmenetelmien ympäröimänä, näyttää siltä, että he eivät juurikaan hyödynnä niitä työssään. Tutkimuksissa on osoitettu, että nuorille osoitetuille digitaalisille palveluille on tarvetta ja palveluita tulisi tarjota siellä missä nuoretkin ovat, eli verkossa. Verkossa on mahdollista tavoittaa erityisesti nuoret, jotka eivät uskaltaisi tai sillä hetkellä kykenisi muuten puhumaan kuraattorin kanssa. Verkon kautta kyettäisiin ennaltaehkäisemään syrjäytymistä sekä varhainen puuttuminen mahdollistuisi nuoren ongelmatilanteissa.

Kirjoittajat: Taina Anttonen ja Johanna Panttinen

Digitaalisuus sosiaalityössä

Sosiaalityö perustuu vahvasti perinteiseen asiakkaan kohtaamiseen kasvotusten, jolloin luottamuksen synnyttäminen puolin ja toisin koetaan helpommaksi. Tietosuoja ja salassapito ovat tärkeitä elementtejä rakennettaessa luottamusta. (Granholm 2016, 30.)

Verrattuna muihin ammatteihin, kuten opettajiin tai terveydenhuollon ammattilaisiin, sosiaalityöntekijät hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikkaa vähemmän työssään. Sosiaalityön digitalisaation ongelmana on, etteivät työntekijät ymmärrä mistä on kyse ja lisäksi kuntien välillä on suuria eroja palveluiden saatavuudessa. Hyödyntämällä virtuaalisuutta sosiaalityössä olisi sosiaalityöntekijän helppo tavoittaa asiakkaat ja olla asiakkaiden tavoitettavissa.  (Granholm 2016, 21, 25; Valtanen 2018.)

Australiassa sosiaalityössä hyödynnetään sosiaalista mediaa ja muita sähköisiä palveluita. Sosiaalityöntekijät pitävät asiakkaisiin yhteyttä tekstiviestein, sähköpostitse ja sosiaalisen median kautta. British Association of Social Work on lausunnossaan kannustanut sosiaalityöntekijöitä käyttämään sosiaalista mediaa, soveltaen oman työn eettisiä arvoja ja periaatteita. (Boddy & Dominelli 2016, 172-173.) Digitaalisten palveluiden käyttäminen vaatii kuitenkin, että työntekijöillä on viimeisintä tietoa, ymmärrystä ja teknistä osaamista. Tarvitaan myös halua ja taitoa soveltaa digitaalisuuden mahdollisuuksia asiakaslähtöisesti ja tietoturvallisesti. (Kilpeläinen & Sankala 2010, 280–281; Lähteenmäki 2016, 82.) Palveluita tarjotessa on huomioitava Euroopan Unionin tietosuoja-asetus, joka astui voimaan 25.5.2018. Tietosuoja-asetus koskee tietoja, joista henkilö on tunnistettavissa sekä tunnistettavissa olevan tiedon yksityisyyden suojaa. EU-tietosuoja-asetuksen tavoin sosiaalihuoltotyön tietosuoja on vahva, sisällyttäen tarpeellisuusvaatimuksen, suojaamisvelvoitteen, käyttötarkoitussidonnaisuuden sekä virheettömyysvelvoitteen. (Henkilötietolaki 7§, 9§, 32§; Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 14 – 16§; Tietosuojavaltuutetun toimisto 2018.)

Verkossa tapahtuva sosiaalityö on ennaltaehkäisevää työtä, jonka tarkoituksena on ehkäistä syrjäytymistä sekä mahdollistaa varhainen puuttuminen sekä nuorten osallistaminen. Verkossa on mahdollista tavoittaa ne nuoret, jotka reaalimaailmassa eivät uskaltaisi tai sillä hetkellä pystyisi muuten puhumaan ammattilaisen kanssa. (Ukkola 2012, 2.) Valtakunnallisen tutkimuksen mukaan nuoret käyttävät sosiaalista mediaa keskusteluun ja viestimiseen muiden palvelun käyttäjien kanssa. Palveluissa tärkeää on palveluiden hyvä käytettävyys, tuttujen määrä palvelussa sekä mahdollisuus käyttää palvelua älypuhelimella. (eBrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut 2016.)

Odotukset digitaalisesta palvelusta ja kehittäminen

Panttilan (2018) opinnäytetyön aihe syntyi tarpeesta parantaa kuraattoreiden saavutettavuutta, helpottaa yhteydenottoa sekä madaltaa opiskelijoiden kynnystä yhteydenottoon. Tavoitteena kehittämistyöllä oli luoda malli digitaalisesta palveluohjauksesta Lahden kaupungin toisen asteen kuraattoreille. Kehittämiseen osallistuivat toisen asteen kuraattorit Padlet -kyselyiden kautta sekä 105 ammatillisen ja lukiokoulutuksen opiskelijaa, joille teetettiin lyhyt kysely Kahoot! -pelisovelluksella. Kuraattoreille tehtiin myös digivalmiuskartoitus.

Digivalmiuskartoituksen perusteella kuraattoreilla on valmius ja taito käyttää digitaalisia palveluita. He myös kokivat työvälineiden olevan ajanmukaiset ja mahdollistavan työskentelyn digitaalisesti. Kyselyssä selvisi, että kuraattorit odottivat uuden palvelumallin olevan muodoltaan chat-palvelu, mobiilisovellus tai WhatsApp. Toiveena oli myös, että palvelu olisi tarkoitettu ensisijaisesti vain opiskelijoille. Palvelun anonyymiys herätti ajatuksia puolesta ja vastaan, mutta kuitenkin nimetöntä palvelua pidettiin parempana vaihtoehtona, koska sen katsottiin madaltavan opiskelijoiden kynnystä ottaa yhteyttä kuraattoriin.

Opiskelijoille suunnatun kyselyn tuloksista ilmeni, että sosiaalisen median palveluista alle 23 -vuotiaat käyttävät eniten Snapchatia, 23–29 -vuotiaat Facebookia ja yli 29-vuotiaat WhatsAppia. Toiseksi suosituin palvelu oli WhatsApp alle 23-vuotiailla ja siitä vanhemmilla vastaajilla Facebook. Palveluita käytetään eniten älypuhelimella (90% vastaajista), joka on yhtenäinen tulos valtakunnallisten tutkimusten kanssa. Kuitenkin, tämän kyselyn mukaan kuraattoriin otettaisiin mieluiten yhteyttä tekstiviestillä. Sosiaalisen median kanavista yhteyttä ottaisi 67% WhatsAppin kautta. Sähköistä palvelua käytettäisiin ensisijaisesti ajanvaraukseen; vain reilu viidennes vastaajista käyttäisi palvelua henkilökohtaisen asian hoitoon. Suosituin palvelumuoto oli chat-palvelu (47,5%). Kaikista vastaajista 74 % haluaisi palvelun olevan anonyymi. Myös kuraattorit käyttäisivät sosiaalista mediaa ajanvarauksiin, yhteydenottoihin sekä tiedottamiseen, mutta eivät ohjaustyöhön.

Digitaalinen palveluohjaus kuraattoreille

Molempien kyselyiden yhteenvedon perusteella paras vaihtoehto digitaaliselle palvelulle on opiskeluhuollon oma verkkosivusto chat-palveluineen. Anonyymi palvelu myös helpottaa palvelun tarjoamista EU-tietosuoja-asetuksen (GDPR) takia; siinä ei kerätä asiakastietoja, jolloin palvelua voi käyttää myös alle 16-vuotias. Vaihtoehtoisena palveluna mobiilichat olisi WhatsAppin kaltainen palvelu, joka voisi olla tunnistautumisen vaativa palvelu. Mobiilichatin heikkoutena on, etteivät opiskelijat ole tulosten perusteella innokkaita käyttämään mobiilisovellusta. Palvelua kehittäessä on myös huomioitava, että sen on toimittava kaikilla laitteilla, jotta se olisi kaikkien käytettävissä.

Uuden palvelun mallintaminen vie aikaa ja aiheuttaa kustannuksia sekä kehitysvaiheessa, että valmiina palveluna. Lopullista palvelumuotoa odottaessa tulee kuraattoreiden ottaa käyttöön jo olemassa olevia sosiaalisen median kanavia tiedottamiseen ja kuraattorityön markkinoimiseen.

Kun opiskelijat löytävät opiskeluhuollon ja kuraattorit sosiaalisen median kautta, yhteydenottaminen helpottuu ja digitaalinen ohjauspalvelu tulee luonnolliseksi osaksi varsinaista ohjaustyötä. Koska eri ikäiset opiskelijat käyttävät eri palvelumuotoja, on myös kuraattoreiden käytettävä useampia palvelumuotoja. Palveluihin tuotettava sisältö voi olla kaikissa sama ja yhdessä tuotettua, jolloin palvelujen käytön työllistävyys ei nouse esteeksi.

Sosiaalisen median palvelut eivät kuitenkaan voi olla ainoa ja lopullinen palvelumuoto. Sosiaalinen media muuttuu koko ajan ja sen käyttöä on vaikea ennustaa; se mikä tänä vuonna on suosittua, voi olla unohdettu palvelumuoto parin vuoden kuluttua.


Boddy, J. & Dominelli, L. 2017. Social media and Social Work: The challenges of a New Ethical Space. Australian Social Work. [Verkkolehti]. Vol. 70(2), 172-184. [Viitattu 15.3.2018]. Saatavissa: https://doi.org/10.1080/0312407X.2016.1224907

eBrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut. 2016. Suomessa asuvien 13-29 -vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo. [Viitattu 7.6.2017]. Saatavissa: http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/tiivistelma/

Granholm, C. 2016. Social work in digital transfer – blending services for the next generation. [Verkkodokumentti]. Mathilda Wrede Institute Research Reports 1/2016. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. [Viitattu 7.6.2018]. Saatavilla: http://www.fskompetenscentret.fi/Site/Data/2067/Files/C_Granholm_DR_avhd_2016_PDF_version.pdf

Henkilötietolaki (523/1999). Finlex. [Viitattu 30.3.2018]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523#L2P7

Kilpeläinen, A. & Sankala, J. 2010. e-Osaaminen sosiaalityön asiantuntijuutta rakentamassa. Teoksessa: Pohjola, A., Kääriäinen, A. & Kuusisto-Niemi, S. (toim.) Sosiaalityö, tieto ja teknologia. Juva: PS-kustannus. 271-290.

Kärki, S. 2009. Kuraattorin työ ammatillisessa oppilaitoksessa. Kuntouttavan sosiaalityön näkökulma erityisopiskelijoiden tuen tarpeen arviointiin. Lisensiaattityö. Kuopion yliopisto. Saatavissa: http://www.sosnet.fi/loader.aspx?id=edf1edce-5159-4cd4-9391-cb316503c656

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). Finlex. [Viitattu 30.3.2018]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812#L3P14

Lähteenmäki, S. 2016. Sosiaalisen median hyödyntäminen ja kehittäminen nuorille suunnatuissa sosiaalipalveluissa – Case nuorten Facebook -palveluohjaus Oulussa. [Verkkodokumentti]. YAMK-opinnäytetyö. Oulun ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma. [Viitattu 7.6.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603062890

Panttila, J. 2018. ”Opiskeluhuollon yhteinen chat olisi hieno ajatus!” Digitaalinen palveluohjaus toisen asteen koulutuksen kuraattoripalveluissa. [Verkkodokumentti]. YAMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen. [Viitattu 7.6.2018]. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060813231

Tietosuojavaltuutetun toimisto: EU:n tietosuojauudistus. 2018. [viitattu 26.3.2018]. Saatavissa: http://www.tietosuoja.fi/fi/index/euntietosuojauudistus.html

Ukkola, S. 2012. Virtuaalinen vuorovaikutus verkkonuorisotyössä. [Verkkodokumentti]. Pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto, sosiaalityön koulutusohjelma. [Viitattu 7.6.2018]. Saatavissa: https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/61429/Ukkola.Sari.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Valtanen, M. 2018. ”Ei tästä edes keskustella” – Julkisia palveluja sähköistetään, mutta sosiaalihuolto meinaa unohtua. Kuntalehti. [Verkkolehti]. 21.3.2018. [Viitattu 30.3.2018]. Saatavissa: https://kuntalehti.fi/uutiset/sote/ei-tasta-edes-keskustella-julkisia-palveluja-sahkoistetaan-mutta-sosiaalihuolto-meinaa-unohtua/


Taina Anttonen, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu

Johanna Panttila, ylempi AMK-opiskelija, Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen –koulutus, Lahden ammattikorkeakoulu

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana ylempi AMK-koulutuksen opinnäytetyöprosessia.

Artikkelikuva: Photo by rawpixel on Unsplash

Julkaistu 11.6.2018


Anttonen, T. & Panttila, J.  2018. Yhteinen chat olisi hieno ajatus! – Digitaalinen palveluohjaus kuraattoripalveluissa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/06/11/yhteinen-chat-olisi-hieno-ajatus-digitaalinen-palveluohjaus-kuraattoripalveluissa

The adoption of E-invoicing in Vietnam

Electronic invoicing undoubtedly performs a crucial role in the digitalization of business operations. It has gained foothold throughout the world. However, some businesses are still skeptical about the implementation of e-invoicing. This article discusses the benefits and challenges related to the switch from paper-based to electronic invoicing. A special focus is on Vietnamese market, where the Ministry of Finance has taken measures to accelerate the replacement of paper-based invoicing with electronic one.

Authors: Ha Giang Le and Sirpa Varajärvi

E-invoicing and its benefits

The traditional method of billing is paper-based invoicing. However, e-invoicing has proved to be a competitive method as it is faster and more efficient than paper-based invoicing. Koch (2009, 99) defines electronic invoicing as “the sending, receipt and storage of invoices in electronic format without the use of paper-based invoices as tax originals”. To put in other words, e-invoicing eliminates the use of paper in every step.

Why companies decide to switch to paperless invoice? The top 9 benefits of e-invoicing are summarised in Figure 1.

Figure 1: Top 9 benefits of e-invoicing

Companies can benefit from e-invoicing process in many ways. Touchless process is the first advantage of e-invoicing. Another benefit is invoice tracking – e-invoicing automates this process and makes it more efficient. It is inevitable that a higher integration level among accounting systems of the buyer and the seller stems from the implementation of e-invoicing. This leads to transparency of information. At the same time, account reconciliation is improved as invoices are accessible to both trading partners. Therefore, e-invoicing ensures the automation of reconciliation and thus a faster payment process. Since the whole process is monitored automatically, no more time is spent on creating, delivering and routing invoices to account payable department. Hence, e-invoicing is time-saving. (ICG consulting 2018.)

Undoubtedly, e-invoicing brings cost effectiveness to firms. Direct costs – such as ink, paper and mailing costs – related to paper-based invoicing, can form a significant sum altogether. Less money spent on invoicing means more money allocated to other important business activities, and thus competitiveness may be improved. An additional value of e-invoicing is cash management. Once sent, electronic invoices are visible immediately for the receivers. Hence, cash managers are aware of cash flow and can enhance financial forecast accuracy. Finally, environmental benefits are also to be considered. By implemeting e-invoicing, and thus decreasing paper consumption, companies can reduce their carbon footprint. (Ruisaho 2018.)

Challenges related to e-invoicing adoption in Vietnam

Although e-invoicing might be a great solution, businesses in Vietnam are still reluctant to adopt this method. Do the benefits overweight the challenges that firms will face during the adoption? The mass adoption of e-invoicing undoubtedly poses challenges which vary from business to business. The most common challenges that companies have to tackle were studied in a research made by Ha Giang Le as a Bachelor’s Thesis at Lahti University of Applied Sciences. The research was carried out as a case study on Danang Power Company, which is a subsidiary of Electricity of Vietnam Group, and one of the few pioneers in e-invoicing in Vietnam.

The empirical research included two interviews with the case company’s personnel and a survey with its clients. Based on the findings of the research, the challenges are divided into two categories, namely internal challenges and external challenges. Internal challenges are challenges that affect the company’s success of switching to paperless invoice. Contrastively, challenges that the company faces while convincing its customers to adopt e-invoicing are external challenges. (Le 2018.) Challenges are described in table 1.

Table 1: Challenges of the migration to electronic invoice

Among the challenges mentioned above, Bartlomiej Wojtowicz (2015) from Comarch EDI pointed out top biggest challenges that firms are facing. The first big challenge is the resistance to change in small businesses. Besides, data security is another reason for companies to postpone the adoption of e-invoicing. Lastly, technical requirements in e-invoicing process discourage the acceptance of electronic billing in firms.

In order to promote the national spread of e-invoicing in Vietnam, there is a quest for solutions to such matters. The study of the case company is a good example to understand what challenges Vietnamese firms are facing. The possible recommendations are illustrated in table 2.

Table 2: Recommendations for the development of e-invoicing

In order to effectively implement e-invoicing, the case company requires several strategies. Firstly, the company is incapable of upgrading the whole system simultaneously, and thus it should allocate its resources and power reasonably. Besides, the higher the quality of e-invoices is, the more applicable they are. E-invoicing should be treated as a matter of all departments for better ongoing services. Finally, helping its customers to understand e-invoicing process and benefits creates incentive for them to use e-invoicing. (Le 2018.)


The adoption of e-invoicing is obviously associated with a wide range of benefits. However, the process poses a lot of varying challenges, depending on the specific features of the company or business involved.

The transition from paper invoice to paperless one in the Power Company in Vietnam is a typical example of going digital in business. This company in particular and other businesses in general are supposed to profoundly analyse the internal and external factors arising to ensure a favorable adoption of e-invoicing.


ICG Consulting. 6 benefits of Electronic Invoicing. [Cited 30 May 2018]. Available at: http://www.icgconsulting.com/6-benefits-of-electronic-invoicing

Koch, B. 2009. E-invoicing/E-billing in Europe: Taking the next step towards an automated and optimised process. [Online document]. Billentis. [Cited 30 May 2018]. Available at: https://www.norstella.no/getfile.php/1295634.177.ursydetwpv/Extract_Market_Report_Europe_2009.pdf

Le, G. 2018. Adoption of E-invoicing in Vietnam – case: Electricity of Vietnam Group, Danang Power Company. [Online document]. Bachelor’s thesis. Degree Programme in International Business. Lahti: Lahti University of Applied Sciences. [Cited 30 May April 2018]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804275705

Ruisaho, M. 2014. Why we switch to e-invoicing and how it benefits you? Greencarrier. [Cited 30 May 2018]. Available at:                                                                                           https://blog.greencarrier.com/why-we-switch-to-e-invoicing-and-how-it-benefits-you/

Wojtowicz, B. 2015. 4 Challenges For E-invoicing A hot global topic. E-invoicing platform. [Cited 30 May 2018]. Available at: https://eeiplatform.com/16679/4-challenges-for-e-invoicing-a-hot-global-topic/

About the authors

Ha Giang Le has studied Business and Administration at Faculty of Business and Hospitality Management at Lahti University of Applied Sciences and has graduated and received a BBA degree in May 2018.

Sirpa Varajärvi works as a Senior Lecturer at the Faculty of Business and Hospitality Management, Lahti University of Applied Sciences.

Illustration: https://pixabay.com/fi/binaarinen-k%C3%A4det-n%C3%A4pp%C3%A4imist%C3%B6-2372131 (CC0)

Published 8.6.2018

Reference to this publication

Le, H.G., Maturana, T. & Varajärvi, S. 2018. The adoption of E-invoicing in Vietnam. LAMK Pro. [Electronic magazine]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/06/08/the-adoption-of-e-invoicing-in-vietnam