Aihearkisto: LAMK Pro

Informal Sector and Waste Management in Rustenburg, South Africa

Informal sector forms a considerable part of economies and employment especially in less developed countries. Waste collection and recycling is one of the sectors that offers income for the officially unemployed and migrants in many African countries.

Authors: Maarit Virtanen, Antti Eerola and Päivi Lahti

Characteristics of informal economy in Africa

Although informal economy is often associated with small-scale business, it does actually provide a living for about 60 % of people working outside of agriculture in Sub-Saharan Africa, with transnational trading and remittance networks (Meagher 2017, 18, 21). According to the International Labour Organisation (2013, 3), the gross value added (GVA) contribution of informal enterprises in non-agricultural GVA is approximately 50 % in the countries of Sub-Saharan Africa. In South Africa, the informal sector is much smaller than in less developed African countries, but it is still represents 16,7 % of total employment (Skinner 2016). In South Africa, about 41 % of those working in the informal sector are trading. This is followed by construction and community and social service. (Skinner 2016.)  Waste collection and recycling has been and still is a significant part of informal sector in many cities and municipalities.

The official unemployment rates are high in many African countries, and they do not include immigrants. The unemployed still need to earn some kind of livelihood, and informal economy is silently accepted in local communities. Illegal immigrants are a small but probably the most problematic part of informal sector, because they live in unauthorized settlements and on illegal businesses or crime. This may raise xenophobia and increase insecurity especially in the poorest townships. (Crush et al. 2015, 1.)

IMAGE 1. An example of informal economy services at a township (Skinner 2016).

Informal economy and waste management in Rustenburg

The informal sector plays a significant role in Rustenburg’s economy and is also a political issue. Municipal authorities strive to keep the informal sector under control and do not want it to grow. However, as both internal and external migration is growing fast, the municipality is not able to keep up with infrastructure and basic services for new arrivals. This results in an increasing informal labour force and unauthorized housing. In Rustenburg, the official unemployment rate is 26,4 % and youth unemployment rate is 34,7 %. Only 8,9 % of inhabitants have a higher education degree. (National Government of South Africa 2016.)

Waste management and household waste collection in Rustenburg is coordinated by the municipality’s Waste Unit. Residents leave their waste bags outside their houses on a certain date for the weekly collection. The waste is then collected and transported to the Waterval landfill site. (Rustenburg Local Municipality 2018.) The collection covers most parts of the city, but not the fast spreading informal settlements. In the poorest townships, the residents do not pay for the services, which increases the pressure on the municipality resources.

The Waterval landfill site was opened in 2016 with the aim of providing modern sorting and recycling services.  However, recycling has been slow to start and most of the reusable waste is still handled and collected by informal waste pickers working both on the streets and at the landfill site. (Virtanen 2017.) The informal pickers sort mainly plastics, metal, cardboard and glass from household waste. Pickers walk long distances collecting and transporting the waste to local buy-back centres. Work is hard, dirty, sometimes even dangerous, and cash compensation is small and varies a lot.  Buy-back centres do not register the collectors and it is difficult to estimate the impact of recycling as employment, but clearly it has an impact. The municipality is working on the registration of informal pickers, but the work has proved challenging. Most pickers are immigrants from neighbouring countries and they do not stay long in one place.

IMAGE 2. Waterval landfill site (Photo: Maarit Virtanen).

Currently informal sector is a significant part of waste management in Rustenburg. Formalising the whole chain of waste management could lead to a more efficient recycling and better working conditions, but implementation is not easy. The Rustenburg Local Municipality plays an important role in providing space and facilities for recycling activities, but it is struggling to provide services for the fast growing population.

About the project

Co-creating Sustainable Cities – Lahti (Finland), Rustenburg (South Africa), Ho (Ghana) Local Government Cooperation – project is a cross-sectorial development project implemented in 2017-2018. The project focus is on developing municipal services through circular economy and urban planning, emphasizing particularly waste management and sanitation through local pilots and initiatives.

The expected outcome of the project is to co-create viable businesses and generate capacity for more efficient municipal services by means of improved recycling, material recovery, nutrient recycling and sanitation coverage. Local stakeholders are encouraged to take action in turning waste into wealth. Co-creating Sustainable Cities project is coordinated by LAMK and funded by the Finnish Ministry for Foreign Affairs.

References

Crush, J., Skinner, C. & Chikanda, A. 2015. Informal Migrant Entrepreneurship and Inclusive Growth in South Africa, Zimbabwe and Mozambique.  Cape Town: Southern African Migration Programme (SAMP)/Bronwen Dachs Müller. [Cited 11.9.2018]. Available at: http://samponline.org/wp-content/uploads/2016/10/Acrobat68.pdf

International Labour Organisation. 2013. Measuring informality: A statistical manual on the informal sector and informal employment. Geneva: International Labour Office. [Cited 14.9.2018]. Available at: http://www.ilo.org/stat/Publications/WCMS_222979/lang–en/index.htm

Meagher, K. 2017. Cannibalizing the informal economy: Frugal innovation and economic inclusion in Africa. The European Journal of Development Research. Vol. 30(1), 17-33. [Cited 25.8.2018]. Available at: https://doi.org/10.1057/s41287-017-0113-4

National Government of South Africa. 2016. Rustenburg Local Municipality. [Cited 13.9.2018] Available at: https://municipalities.co.za/demographic/1191/rustenburg-local-municipality

Rustenburg Local Municipality. 2018. Services/Waste Management. [Cited 11.9.2018] Available at: https://www.rustenburg.gov.za/services/waste-management/

Skinner, C. 2016. Informal Sector Employment: Policy Reflections. REDI 3×3 Conference, 28 November 2016. [Cited 14.9.2018]. Available at: https://www.africancentreforcities.net/wp-content/uploads/2016/12/REDI-input-Skinner-final.pdf

Virtanen, M. 2017. Co-creating Rustenburg Circular Economy Road Map in South Africa. LAMK Pro. [Cited 14.9.2018]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2017/12/08/co-creating-rustenburg-circular-economy-road-map-in-south-africa/

About the authors

Maarit Virtanen is the Project Manager for Co-creating Sustainable Cities project that promotes waste management and circular economy in Rustenburg. Päivi Lahti is a planner in the same project. Antti Eerola studies International Business at LAMK and did a two-month internship in Rustenburg.

Published 19.9.2018

Reference to this publication

Virtanen, M. & Eerola, A. & Lahti, P. 2018. Informal Sector and Waste Management in Rustenburg, South Africa. LAMK Pro. [Electronic magazine]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/09/19/informal-sector-and-waste-management-in-rustenburg-south-africa

Odotuksia vastavalmistuneelle insinöörille yrityksissä

Nopeasti kehittyvän teollisuuden ja valmistusmenetelmien kehityksen myötä myös insinööreiltä vaaditaan koko ajan yhä enemmän tietoa ja taitoa toimiakseen yrityksissä asiantuntijana. Tässä artikkelissa kuvataan yritysten odotuksia insinööriltä pääosin mekaniikkasuunnittelijan näkökulmasta. Artikkeli perustuu juuri valmistuvan insinöörin omakohtaiseen kokemukseen ja artikkelia varten on haastateltu myös vastavalmistunutta suunnitteluinsinööriä sekä kokenutta R&D diplomi-insinööriä.

Kirjoittajat: Sami Sainio ja Reijo Heikkinen

Mitä taitoja yritykset vaativat uudelta insinööriltä

Opiskelijan siirtyessä opiskelijan maailmasta työelämään muuttuvat monet odotukset, joita henkilöön kohdistuu. Usein nämä odotukset herättävät pelkoa vastavalmistuneissa. Ollaan huolissaan siitä, riittääkö osaaminen mahdollistamaan sujuvan työelämään siirtymisen. Opiskeluaikana suorituksia saattoi yrittää useitakin kertoja ilman, että sillä oli negatiivisia vaikutuksia. Joskus valmistuneella saattaa kuitenkin olla jopa liian optimistinen kuva osaamisestaan. Tämä saattaa aiheuttaa hämmennystä ja riittämättömyyden tunnetta uudessa työssä.

Mutta mitä olisi hyvä vähintään osata? Ensinnäkin perusosaaminen niiden ohjelmistojen käytössä, jota teollisuudessa pääosin käytetään. Esimerkiksi Excelin käyttö monessa yrityksessä on niin suuressa roolissa, että sen hyvää osaamista arvostetaan paljon uuden insinöörin kohdalla. Myös hyvä Wordin sekä Powerpointin osaaminen on lähes oletus uuden insinöörin vaatimuksille, jotta uusi insinööri pystyy tuottamaan laadukkaita dokumentteja.

Suunnitteluosaamista

Mekaniikkasuunnittelussa monessa yrityksessä tänä päivänä etenkin 3D-suunnitteluohjelmistojen käyttö on de facto -standardi. Yrityksestä riippuen, myös 2D-suunnittelua käytetään edelleen paljon. Esimerkiksi suunnittelutoimistojen vetämät projektit ovat monesti suurikokoisimpia kokonaisuuksia, mm. kokonaisia laitoksia, jolloin laadukkaiden piirustusdokumenttien laatiminen on hyvin tärkeää. On myös huomioitava, että suunnittelutoimiston tuotteet eli piirustukset ja dokumentit täytyy tuottaa tarkemmin ja laajemmin myös siitä syystä, että suunnittelija ei voi tietää lopullista valmistusmenetelmää tai edes valmistuspaikkaa.

Esimerkiksi levystä valmistettava putki voidaan mankeloida putkeksi tai särmätä useasta kantista, riippuen yrityksen konekannasta, sekä maasta. Tästä syystä suunnittelutoimiston piirustusten täytyy olla mitoituksiltaan hyvin kattavia, jotta niitä voidaan soveltaa useampaan valmistusmenetelmään. Piirustuksien tuottamisesta nousee esiin seuraava odotus insinöörille: laatu. Monesti oletuksena on, ettei uusi insinööri välttämättä ole vielä se tehokkain tekijä suunnittelussa, mutta työn jäljen odotetaan olevan silti laadukasta. Virheet maksavat joka yrityksessä ja niitä on pyrittävä välttämään heti kättelyssä. Kokemuksen myötä myös suunnittelussa tehokkuus tulee esiin.

Suunnittelijalta odotetaan myös ongelmienratkaisukykyä. Monesti tätä testataan jo työhaastattelutilanteessa. Uuden insinöörin ei tarvitse muistaa kaavoja ulkoa, tai millainen standardi esimerkiksi tietynlaisella pultilla on ISO-standardissa tai DIN-standardissa. Mitä yrityksissä kuitenkin odotetaan, on se, että insinööri osaa hakea tietoa hyvin eri lähteistä ja oppaista, kuten taulukkokirjat ja standardit. Idearikkaus tässä kohtaa on suunnittelijalle myös iso etu, vaikkei sitä usein nähdä yrityksissä odotuksena uusilla suunnittelijoilla. Samoilla linjoilla kulkee myös kyseenalaistaminen asioista. Pitkään samalla tavalla toiminut yritys saattaa tulla menetelmille sokeaksi. Tällöin uuden suunnittelijan on helpompi nähdä mahdolliset ongelmakohdat. Ongelmien ratkaisukyky liittyy myös hyvään johtamisosaamiseen, jota odotetaan myös uudelta insinööriltä. (Nair 2018.)

Valmistusteknistä osaamista

Suuressa roolissa etenkin mekaniikkasuunnittelussa on valmistusmenetelmien tuntemus. Tämä on yksi isoimmista odotuksista insinööriä kohtaan. Suunnittelussa Insinöörin tulee tietää mahdollisimman laajasti erilaiset valmistusmenetelmät, niiden edut ja haitat, sekä niiden huomioiminen suunnittelussa. Näiden lisäksi luonnontieteellinen osaaminen ja niiden ymmärtäminen ovat edellytyksenä hyvälle insinöörille (Sairanen 2018).

Esimerkiksi metallikappaleita voidaan helposti leikata niin vesi-, plasma-, kuin laser-leikkureilla käyttäen suoraan mallista tuotua DXF-leiketiedostoa. Tässä kohtaa nousee esiin kuitenkin leikkuutarkkuus ja laatu. Jos osan vaatimuksena on toleroitu mitta, sitä tuskin saavutetaan suoraan leikkeenä, vaan osa on vielä koneistettava, jolloin suunnittelussa on otettava koneistusvarat huomioon. Seuraavaksi suunnittelussa pitää huomioida koneeseen kiinnitys, ja ensin pitää koneistaa kiinnitettävät pinnat suoriksi, jonka jälkeen vasta saadaan CNC-koneella tarkka paikoitus varsinaista koneistusta varten. Yksinkertaistettuna yleinen ja laaja erilaisten asioiden huomioon ottaminen suunnittelussa on tärkeää ja ne asiat on usein opeteltava.

Kustannustehokkuutta

Valmistusmenetelmien lisäksi suureen rooliin nousee kustannustehokkuuden huomioiminen sekä ymmärtäminen osana suunnittelua. Suunnittelussa vastavalmistuneelta insinööriltä monesti odotetaan tai jopa hieman painotetaan miettimään ratkaisuja kustannustehokkaasti. Kustannustehokkuus on kuitenkin asia, johon ei ammattikorkeakouluissa paneuduta tarpeeksi, vaikka kustannustehokkuus yrityksissä on merkittävässä roolissa etenkin laitesuunnittelussa. Tuotteet tai osat voidaan suunnitella niin, että ne vaikuttavat helpoilta ja edullisilta valmistaa, mutta kustannustehokkuuden huomioiminen suunnittelussa voi saada aikaan huomattavia säästöjä.

TAULUKKO 1. Esimerkki kustannustehokkuuden huomioimisesta suunnittelussa.
Palkkiin on hitsattu lattarauta, johon kiinnitetään paineilmasylinterin kiinnike. Kyseistä telinettä halutaan valmistaa 1000 kpl.

Miten insinööriopiskelija saavuttaa opiskelussa hyvät insinöörin ominaisuudet

Suunnittelutyö monessa yrityksessä sisältää paljon asiointia alihankinnan kanssa, niin kotimaassa, kuin myös ulkomaisten yhteyshenkilöiden kanssa. Kielitaito ja tarkemmin sanottuna tekninen englanti on suuressa roolissa suunnittelutyössä, kuten myös monissa muissa asiantuntijatehtävissä. Englannin hyvä osaaminen toki näkyy jo työpaikkailmoituksissakin, joissa lähes jokaisessa vaaditaan hyvää englanninkielen hallintaa, niin kirjallista kuin myös suullista. Vaikka suomalaisten yleinen englanninkielen taito on globaalillakin tasolla melko hyvää, työelämän teknisen englannin kielen käyttö saattaa olla hieman hankalampaa.

Insinööriopiskelijan on syytä pyrkiä etsimään tietoa myös itse, siitä mitä häneltä odotetaan työelämässä. Myös nöyrä ja kunnioittava asenne koulutusta ja ammattia kohtaan auttaa tulevaa insinööriä saavuttamaan tavoitteensa. Mikäli opiskelijalla on selkeä määränpää omasta suuntautumisestaan esimerkiksi juuri suunnittelun pariin, kannattaa hänen pyrkiä kurssivalinnoillaan vaikuttamaan parhaalla mahdollisella tavalla omaan osaamiseen siirtyessään työelämään. Suunnitteluun pyrkivän opiskelijan on syytä yrittää sisäistää parhaalla mahdollisella tavalla mahdollisimman nopeasti itselleen yleinen suunnittelufilosofia. Suunnittelijan täytyy tiivistetysti olla kekseliäs, tarkka, huomaavainen ja pitkäjänteinen ihminen, joka pystyy todentamaan asioita luonnontieteiden avulla ja ratkaisemaan ongelmia hyödyntäen mahdollisimman paljon opittua tietoa (Järvinen 2018). Substanssin osaamista ei voi vähätellä millään alalla. Mekaniikkasuunnittelijan täytyy hallita suunnittelutyössä tarvittavat oleelliset tiedot ja taidot, jotta hänellä on edellytyksiä menestyä.

Lähteet

Järvinen, J. 2018. Design Engineer. SOE Busproduction Finland Oy. Haastattelu 20.8.2018.

Nair, R, 2018. 11 Industry expectations from engineering graduates. [Viitattu 20.8.2018]. Saatavissa: https://content.wisestep.com/industry-expectations-from-engineering-graduates/

Sairanen, T. R&D diplomi-insinööri. Levypyörä Oy. Haastattelu 18.8.2018.

Kirjoittajat

Sami Sainio on valmistumassa Lahden ammattikorkeakoulusta kone- ja tuotantotekniikan monimuotolinjalta syksyllä 2018. Sami on työskennellyt hieman yli vuoden asiantuntijatehtävissä mm. tuotannonsuunnittelijana, nuorempana konesuunnittelijana ja nykyisin mekaniikkasuunnittelijana. Lopputyönään Sami teki mekaniikkasuunnittelijan ohjeet uudelle suunnittelijalle ALTEN Finlandille.

Reijo Heikkinen toimii kone- ja tuotantotekniikan yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/technology-developer-touch-finger-3402365/ (CC0)

Julkaistu 5.9.2018

Viittausohje

Sainio, S.  & Heikkinen, R. 2018. Odotuksia vastavalmistuneelle insinöörille yrityksissä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/09/05/odotuksia-vastavalmistuneelle-insinoorille-yrityksissa/

eSosiaaliohjaus, uutta sosionomin opinnoissa

Digitaalisissa toimintaympäristöissä vaadittavaan osaamiseen keskittyvällä eSosiaaliohjaus -opintojaksolla tarkastellaan sosionomi AMK:n ammatillista asiantuntijuutta. Näkökulmina ovat Asiakkaana ePalveluissa-, Sosiaalipalvelut verkossa-, Eettisyys ja tietoturva-, Saavutettavuus ja osallisuus- sekä Sosiaalinen asiantuntijuus-teemat.

Kirjoittajat: Kati Ojala ja Tarja Tolonen

Teknologian mahdollisuudet ja ongelmat sosiaaliohjauksen muuttuvassa toimintaympäristössä

Sosiaaliohjauksen toimintaympäristö on merkittävässä muutoksessa ja se asettaa haasteita sosionomin työlle. Esimerkiksi uudistukset, tehostamisvaatimukset ja digitalisoituminen sosiaali- ja terveydenhuollossa haastavat sosiaalialan ammatillista osaamista. Lisäksi asiakkuuksien ja työprosessien muutokset, erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden tarpeet ja asiakkaiden ongelmien monimutkaistuminen edellyttävät sosiaalialalta uudenlaista osaamista. (kts. Juvonen, Lindh, Pohjola & Romakkaniemi 2018; Kauppila, Kiiski & Lehtonen 2018; Kivistö & Päykkönen 2017.)

Keväällä 2018 toteutimme sosionomi AMK -koulutuksessa ensimmäisen kerran eSosiaaliohjaus –opinnot. eSosiaaliohjaus –opintojakso on sosionomi AMK -tutkinnon opetussuunnitelman ydinosaamisen opintoja toisena lukukautena Lahden ammattikorkeakoulussa.  Opintojakson suoritettuaan sosionomiopiskelija osaa ohjata asiakkaita ePalvelujen käytössä, hyödyntää teknologiaa sosiaaliohjauksen palveluprosesseissa ja soveltaa ohjaustyötä digitaalisissa toimintaympäristöissä. (LAMK 2017.) Kokonaan verkossa suoritetulla opintojaksolla opiskelijat valmistautuivat vuorovaikutteisiin verkkotyöpajoihin perehtymällä kunkin teeman lähdeaineistoihin ja tehden oppimistehtäviä (LAMK 2018).

Opintojaksolla kerättiin opiskelijapalautetta ja tietoa opiskelijan osaamisen kehittymisestä monipuolisesti. Tässä artikkelissa tarkastellaan opintojakson aloitus- ja lopetuskyselyn tuloksia. Kyselyiden välineenä käytettiin sähköistä Google Forms –ohjelmaa, joka linkitettiin opintojakson alustalle Moodleen. Opiskelijat vastasivat kyselyyn anonyymisti. (LAMK 2018a ; LAMK 2018b.)

Osaamisen vahvistuminen opintojakson aikana

Opintojakson alussa opiskelijat arvioivat oman osaamisensa lähtötasoa sekä kiinnostustaan ja valmiuksiaan teknologian käyttöön. Sama sähköinen kysely toteutettiin opintojakson lopuksi. Tavoitteena kyselyissä oli tehdä näkyväksi opiskelijoiden lähtötaso opintojakson alkaessa sekä osaamisen kasvu opintojakson aikana. Itsearvioinnin työkalut tehtiin eAMK-hankkeen laatimien verkkototeutusten laatukriteerien mukaisesti (eAMK 2017).

Opintojakson aloituskyselyssä opiskelijat vastasivat kahdeksaan väittämään, jotka laadittiin viisiluokkaisella Likert -asteikolla (1= täysin eri mieltä, 5= täysin samaa mieltä). Kyselyiden väittämät muodostettiin opintojakson osaamistavoitteista, arviointikriteereistä ja Ilmarisen Future Score –testiä hyödyntäen. Future score –testin avulla voi tarkastella ja tehdä yleisiä johtopäätöksi työelämän tulevaisuudesta (Ilmarinen 2018). Future score –kyselystä poimittujen kysymysten kautta haluttin korostaa vielä teknologiaosaamisen merkitystä sosiaaliohjauksessa. Lopetuskyselyssä opiskelijoita pyydettiin perustelemaan valitsemansa väittämät lisäksi avoimilla vastauksilla. Aloituskyselyyn vastasi yhteensä 84 opiskelijaa (83 opiskelijaa kysymyksiin 6, 7 ja 8) ja lopetuskyselyyn 77 opiskelijaa.

Aloitus- ja lopetuskyselyn  vastauksia verrattaessa keskenään voi havaita muutoksia opiskelijoiden osaamisessa. Tähän artikkeliin poimittiin esimerkiksi toimintaympäristön ja asiakkaiden tarpeet huomioiva väittämä viisi (5): Osaan ottaa verkossa tapahtuvassa sosiaaliohjauksessa asiakkaan ja kohderyhmän tarpeet huomioon. Aloitus- ja lopetuskyselyn tulokset on koottu yhteen kuviossa 1, josta käy ilmi vastausten jakauma ja lukumäärä väittämittäin.

KAAVIO 1. Yhteenveto eSosiaaliohjaus –opintojakson aloituskyselyn (n=84/83) ja lopetuskyselyn (n=77) vastauksista.

Väittämään viisi kirjattujen avointen vastausten kautta nousivat tärkeäksi sosionomin substanssiosaamiseen liittyvät esimerkit, kuten asiakkaan kohtaaminen ja asiakaslähtöisyys:

Vaikka verkossa asiakkaan kohtaaminen voi olla hyvin erilaista kuin kasvokkain, koen oppineeni opintojakson aikana millaisin keinoin kohderyhmän tarpeet voidaan ottaa huomioon.”

”Ymmärrän verkossa kohtaamisen haasteet ja esteet ja pyrin toimimaan niin, että asiakas tulee kohdatuksi hyvin ja yksilöllisesti. Huomioin sanattoman viestinnän, puhetyyli, asiat jotka voivat jäädä huomaamatta jne.”

”Sain kurssista paljon tietoa siitä, miten esimerkiksi nuoriso, maahanmuuttajat ja ikääntyneet käyttävät verkkoa ja miten palveluja olisi hyvä vielä kehittää.”

Opiskelijat pohtivat myös digitaalisten palveluiden saavutettavuutta vastauksissaan:

”Asiakkaan ja kohderyhmän tarpeet eivät muutu verkkoon mennessä, mutta ne voivat lisääntyä verkon tuomien haasteiden vuoksi. Tämä voi haastaa kaikkien tarpeiden huomiointia”

”Ymmärrän eri asiakasryhmien mahdolliset haasteet ja toisaalta myös taidot verkossa sekä tiedän mitä verkkopalveluja eri kohderyhmät ovat jo tottuneet käyttämään. Tiedostan eri asiakasryhmien saavutettavuuden ja osallisuuden esteitä.”

Lisäksi vastauksissa nostettiin esiin teknologian ja eettisyyden merkitys sosiaaliohjauksen palveluprosessissa:

”Sosiaaliohjaus pitää olla asiakaslähtöistä, eettistä vaikka työssä hyödynnettäisiinkin teknologiaa (ei siis teknologialähtöistä). Myös erityisryhmät ja heidän tarpeensa tulee huomioida (esim. kuinka iäkäs tai vammainen pystyy toimimaan verkossa).”

”Kyllä lähtökohtana pitää olla asiakkaalle sopiva palvelu ja sen kautta tarpeet tulee olla huomioitu jo palvelua tarjotessa. Tässä pitää myös huomioida ne asiaan yksilölliset tarpeet ja osaaminen eSosiaaliohjauksessa. Teknologian tuomat haasteet ja niiden vaikutukset asiakkaan ja ryhmän ohjaamiseen tulee myös huomioida.”

”Luotan siihen, että sosiaalityö verkossa pohjautuu samoille eettisille periaatteille, kuin sosiaalityö konkreettisella kentällä.”

Teknologiaosaaminen osana sosionomin opintoja

Opiskelijapalautteen mukaan teknologiaosaaminen ja ymmärrys asiakkaan osallisuudesta digitaalisissa palveluissa on keskeistä sosionomin työssä. Palaute vahvistaa eSosiaaliohjauksen teemojen sisällyttämistä sosionomin opintoihin ja verkkototeutusta pedagogisena ratkaisuna. Myös Kivistö ja Päykkönen (2017, 78) nostavat tarkasteluun sosiaalialan teknologiaosaamista vahvistavien opetussisältöjen sekä digitaalisten toimintaympäristöjen ja -välineiden suunnitelmallisen sulauttamisen osaksi sosiaalialan tutkintoja (Kivistö & Päykkönen 2017, 78).

Digitalisaatio on keskeinen ihmisten arkea ja yhteiskuntaa sekä palveluita muuttava prosessi. Sosiaalialan työtä ei voida enää nähdä erillisinä kasvokkain tai verkossa tapahtuvana kohtaamisena, vaan näiden kahden työskentelytavan kokonaisuutena. (Pohjola 2017, 181.) Vaikka asiakas kohdattaisiin yhä useammin tulevaisuudessa verkossa, tulee sosionomin osaamisessa huomioida samat ammatillisen työn periaatteet ja lähtökohdat kuin muissakin sosiaaliohjauksen toimintaympäristöissä (kts. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014; Talentia 2017).

Lähteet

eAMK. 2017. eAMK laatukriteerit 5.12.2017. [Viitattu 21.8.2018]. Saatavissa: https://www.eamk.fi/globalassets/tutkimus-ja-kehitys–research-and-development/tki-projektien-lohkot-ja-tiedostot/eamk/teema-1/laatukriteerit/eamk_laatukriteerit_valmis.pdf

Ilmarinen. 2018. Future Score. [Viitattu 21.8.2018].  Saatavissa: http://futurescore.ilmarinen.fi/

LAMK. 2017. Opinto-opas. Sosionomi (AMK). Lahden ammattikorkeakoulu.  [Viitattu 21.8.2018]. Saatavissa: http://opinto-opas.lamk.fi/index.php/fi/68177/fi/68143

LAMK. 2018. eSosiaaliohjaus-opintojakson toteutussuunnitelma. [Julkaisematon].

LAMK. 2018a. eSosiaaliohjaus-opintojakson aloituskysely-aineisto. [Julkaisematon].

LAMK. 2018b. eSosiaaliohjaus-opintojakson lopetuskysely-aineisto. [Julkaisematon].

Juvonen, T., Lindh, J., Pohjola, A. & Romakkaniemi, M. (toim.) 2018. Sosiaalityön muuttuva asiantuntijuus. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja. Tallinna: UniPress.

Kauppila, T., Kiiski, K. & Lehtonen, K. 2018. Sähköhelmenkalastus. Sosiaalihuollon sähköisten palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet. STM:n raportteja ja muistioita 14/2018. [Viitattu 21.8.2018]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160653/STM_rap_14_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kivistö, M. & Päykkönen, K. 2017. eSosiaalityön maisterikoulutus – sosiaalityön osaamista digitalisoituvassa maailmassa. Teoksessa Malin, P., Nousiainen, K. & Tapola-Haapala, M. (toim.) 2017. Tutkiva sosiaalityö, Sosiaalityö digitalisoituvassa maailmassa. Sosiaalityön tutkimuksen seura.  [Viitattu 21.8.2018]. Saatavissa:  http://talentia.e-julkaisu.com/2017/tutkivasosiaalityo2017/docs/tutkivasosiaalityo2017.pdf

Pohjola, A. 2017. Sosiaalityöohjautuva digitalisaation kehittäminen. Teoksessa Kivisto, M.̈ & Päykkönen, K. (toim.) 2017. Sosiaalityö digitalisaatiossa. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiäjulkaisuja C. Työpapereita 58. [Viitattu 21.8.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-035-7

Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301. [Viitattu 30.8.2018]. Saatavissa:  http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301

Talentia. 2017. Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. [Viitattu 30.8.2018]. Saatavissa: http://talentia.e-julkaisu.com/2017/eettiset-ohjeet/

Kirjoittajat

Tarja Tolonen toimii lehtorina sekä vastuuopettajana ja Kati Ojala päätoimisena tuntiopettajana Lahden ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa. Opettajat työskentelevät työparina kehittäen LAMK:n sosionomikoulutuksen mm. sosiaalialan digitaalisiin palveluihin ja sosiaalihuollon dokumentointiin liittyvää koulutusta sekä vuorovaikutteista ja osallistavaa verkkopedagogiikkaa.

Julkaistu 4.9.2018

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/laptop-computer-aerial-background-3335722/ (CC0)

Viittausohje

Ojala, K. & Tolonen, T.  2018. eSosiaaliohjaus, uutta sosionomin opinnoissa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/09/04/esosiaaliohjaus-uutta-sosionomin-opinnoissa/

 

LAMK students participate in improving sanitation in Ho, Ghana

The lack of sanitation services is a significant problem in Ghana and it goes hand in hand with poverty. As a part of Co-creating Sustainable Cities project, 55 Urine Diverting Dry Toilets (UDDTs) were built in 14 different communities in Ho at spring 2018. Four students from Lahti University of Applied Sciences did their three-month-internship in Ho monitoring and coordinating the construction.

Authors: Tiia Permanto and Maarit Virtanen

Water and sanitation situation in Ghana

According to UNICEF Ghana (2018), only 15% of Ghanaians have access to improved sanitation and 4000 children die each year of diarrhoea. People are practicing open defecation widely. In 2015, open defecation percent in Ghana was 31% in rural areas and 8% in urban areas. In Volta region, where Ho Municipality is located, open defecation percent is about 25% (WHO and UNICEF 2018). Access to safe water and improved sanitation both in rural and urban areas are priorities in improving health.

In Ho, the municipality is implementing rural and urban sanitation programs (Ho Local Municipality 2016). In rural areas, the officials are educating communities to help them achieve ODF-status (Open Defecation Free). The construction of toilets is hindered mainly by poverty and the lack of awareness on the importance of sanitation, but also the soil makes constructing traditional pit toilets difficult in many communities. In some communities, the ground is too hard for digging, while in others, it is very soft and in some, the groundwater level is very high.

In a country, where water is scarce and its supply uncertain, Water Closets (WCs) are a questionable and unsustainable solution. The high prices of water and septic tank emptying services make the use of these toilets expensive. In addition, there are few facilities for handling wastewater. In Volta region, there are no wastewater treatment plants, which means that septic tanks are emptied to the ground or concrete drains leading to streams and rivers.

FIGURE 1. Wastewater and sludge ends up on fields and rivers. (Photo: Tiia Permanto)

UDDT solves many problems

Dry toilets have several benefits over pit toilets or WCs. In a UDDT, urine is diverted to a separate container and the faeces go into the composting vault. There are two composting vaults for each toilet, so that the composting takes place in one vault, while the other one is used. This makes the UDDT hygienic and safe to use. Waterproof vaults make sure that soil and groundwater are not polluted unlike with pit toilets. UDDTs do not smell, when used correctly with sawdust or other locally available composting materials. Water is required only during the construction phase. What is also essential in rural areas is that both the urine and compost can be used as fertilisers. Chemical fertilisers are expensive and difficult to purchase, which contributes to low yields in Ghana.

Construction work in practice

The design of household UDDTs built in spring 2018 was modified from previously constructed school UDDT’s and a few existing examples of household UDDTs in Ho. The original assignment of LAMK students was to monitor and report the construction process at communities. However, the Ghanaian timetables and working practices do not always match the Finnish aims, and the students ended up taking a more active role in the construction than originally planned. They did, for example, the procurement for materials from local markets and shops. When the actual construction began, things started moving quicker and more smoothly. Altogether 12 artisans built the toilets working in pairs in the communities. Some of them had previous experience of building UDDTs and all of them were trained by the project in 2017. In addition to the trained builders, local artisans were encouraged to participate in the construction, so that they can continue the work themselves. Pilot community households were also trained on how to use the UDDTs and fertilisers produced.

Toilets were constructed in two phases. In the first phase, there were 7 communities and 31 toilets and in the second phase, 6 communities and 23 toilets. One of the construction challenges turned out to be the lack of budget. The original plan was to build 80 toilets but the increases in construction material prices and some other unexpected costs made this impossible. The project funding for UDDTs covers constructing the base with all the piping and the urine container. The upper structure is under beneficiaries’ own responsibility. They can use locally available materials like bamboo and leaves for roof, walls and door.

FIGURE 2. A household UDDT under construction (Photo: Tiia Permanto)

The students visited the communities almost daily during the construction, delivering materials and drinking water for the artisans and checking that they had all materials needed. The students also informed the next communities that work will start soon and made sure that the necessary materials like stones, sand and water were available. Despite the variety of schedules, cooperation with Ho Municipality was rewarding and gave important skills and experiences to students. Cooperation with artisans and communities went smoothly and it was clear to see, how important these toilets are for households. The municipal officials continue the work in Ho by monitoring the use of UDDTs and encouraging more households to take up sustainable sanitation.

References

Ho Local Municipality. 2016. Ho Municipal Assembly Municipal Environmental Sanitation Action Plan: 2016 Update.

UNICEF Ghana. 2018. Water, Sanitation and Hygiene. [Cited 31 August 2018].  Available at: https://www.unicef.org/ghana/wes.html

WHO and UNICEF. 2018. WASH data. [Cited 23 August 2018]. Available at: https://washdata.org/data

About the authors

Tiia Permanto is one of LAMK students who did their internship in Ghana. Maarit Virtanen is a RDI Specialist and Project Manager for Co-creating Sustainable Cities project. The project is funded by the Finnish Ministry for Foreign Affairs.

Published 3.9.2018

Illustration: https://pixabay.com/en/door-old-wooden-door-heart-toilet-516731/ (CC0)

Reference to this publication

Permanto, T. & Virtanen, M. 2018. LAMK students participate in improving sanitation in Ho, Ghana. LAMK Pro. [Electronic magazine]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/09/03/lamk-students-participate-in-improving-sanitation-in-ho-ghana

Yhteiskunnallisella markkinoinnilla hyvinvointia ja terveyttä edistäviä muutosinterventioita

Yhteiskunnallinen markkinoinnin käsite nousee nykyisin usein esiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvissä keskusteluissa. Käsite on näissä keskusteluissa uusi ja herättää siten hämmennystä. Tässä artikkelissa avataan yhteiskunnallista markkinointia käsitteenä ja prosessina sekä pohditaan markkinoinnillisen näkökulman vaikutuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön.

Kirjoittaja: Kati Peltonen

Yhteiskunnallinen markkinointi käsitteenä

Termi yhteiskunnallinen markkinointi (toiselta nimeltään sosiaalinen markkinointi, englanniksi social marketing) on viime aikoina yleistynyt hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskusteluissa.  Tämän suuntauksen taustalla on englantilaisen sosiaalisen markkinoinnin ja käyttäytymisen muutosten osaamiskeskuksen (National Social Marketing Center, NSMC) käynnistämä tutkimus- ja kehitystyö.

Yhteiskunnallisessa markkinoinnissa on kyse laajasta lähestymistavasta, jolla pyritään muuttamaan tai ylläpitämään hyvinvointia ja terveyttä edistävää käyttäytymistä ja arjen valintoja. Yhteiskunnallisen ja etenkin sosiaalisen markkinoinnin käsite vie ajatukset helposti sosiaalisen median hyödyntämiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. (Malkamäki 2014.) Tästä ei kuitenkaan ole kyse, vaikka yhteiskunnallisessa markkinoinnissa toki voidaan hyödyntää myös sosiaalista mediaa käyttäytymiseen vaikuttamisen välineenä.

Malkamäen (2014) määritelmän mukaan yhteiskunnallisella markkinoinnilla tarkoitetaan ”lähestymistapaa, jossa tietyillä toimenpiteillä pyritään muuttamaan tai ylläpitämään ihmisten käyttäytymistä siten, että se hyödyttää sekä yksilöitä että yhteiskuntaa yleisesti”. Käsitteenä ja toimintamallina yhteiskunnallinen markkinointi pohjautuu asiakaslähtöisen markkinoinnin lähestymistapaan (Drucker 1954; 1973), jolla tarkoitetaan liiketoimintafilosofiaa, jossa asiakkaan tarpeet asetetaan keskeiseen asemaan organisaatiossa ja tuotteiden ja palveluiden kehittäminen lähtee liikkeelle kohderyhmän tarpeiden syvällisestä ymmärtämisestä. Vastaavalla tavalla yhteiskunnallinen markkinointi prosessina lähtee liikkeelle kohderyhmien syvällisestä ymmärtämisestä, jotta tuon ymmärryksen pohjalta voitaisiin kehittää toimivia ja vaikuttavia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimintamalleja ja menetelmiä. Yhteiskunnallisen markkinoinnin vaikutukset ulottuvat kuitenkin lähtökohtaisesti B2B- ja B2C-orientoitunutta asiakaslähtöistä markkinointia laajemmin, sillä yhteiskunnallinen markkinointi hyödyttää yksilöiden lisäksi yhteiskuntaa, esimerkiksi väestön terveyserojen kaventumisena.

Asiantuntijalähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen

Terveyden edistäminen on perinteisesi vahvasti asiantuntijalähtöistä. Yhteiskunnallisen markkinoinnin lähestymistavalla pyritään vahvistamaan asiakaslähtöisyyttä ja tavoitellaan tietoisuuden lisäämisen sijaan pysyvää käyttäytymisen muutosta. Tavoiteltava käyttäytymisen muutos voi olla esimerkiksi arkiliikunnan lisääminen, terveellisemmän ruokavalion omaksuminen tai päihteiden käytön vähentäminen. (Mäkipää 2014.) Käytännössä tämä merkitsee kohdennettujen ja ihmisiä osallistavien ja voimaannuttavien muutosinterventioiden ja -ohjelmien kehittämistä, pilotointia ja arviointia. Mäkipää (2014) kuvaa asiatuntija- ja asiakaslähtöisen lähestymistavan eroja seuraavasti (kaavio 1):

KAAVIO 1. Asiantuntija- ja asiakaslähtöisen lähestymistavan erot (Mäkipää 2014).

Yhteiskunnallinen markkinointi prosessina

Asiakaslähtöisen markkinoinnin tavoin yhteiskunnallisessa markkinoinnissa on kyse vaiheittain etenevästä prosessista, jonka keskiössä on asiakas (kaavio 2).

 

KAAVIO 2. Yhteiskunnallinen markkinointi prosessina, mukaillen Tukia ym. (2012).

Prosessi lähtee liikkeelle muutostarpeen tunnistamisesta ja operationalisoimisesta mitattavaan muotoon. Seuraavassa vaiheessa syvennetään ymmärrystä kohderyhmän elämismaailmasta, heidän käyttäytymisensä motiiveista, kannustimista ja esteistä. Tämä edellyttää ihmisen omassa elinympäristössä tapahtuvaa motiivien ja toiminnan tutkimista. Tämän jälkeen kehitetään eri segmenteille kohdennettu muutosohjelma toimenpiteineen, jolla on täsmälliset, aikataulutetut, realistiset, mitattavat ja olennaiset tavoitteet. Tätä seuraa muutosohjelman ja -interventioiden pilotointi ja edelleen toteutuksen ja vaikutusten arviointi sekä seuranta ja tulosten jakaminen.  (Tukia ym. 2012.)

Kohti osallistavampaa ja vaikuttavampaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä

Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on asiakaslähtöisten palvelujen tuottaminen ja asiakasosallisuuden vahvistaminen palvelujärjestelmässä. Uudistus edellyttää moniammatillisen yhteistyön vahvistamista sekä asiakkaiden entistä vahvempaa osallistamista palvelujen suunnitteluun sekä yhteistyötaitojen vahvistamista sote-palveluketjuissa. Palvelujärjestelmän uudistamisen yhteydessä on myös satsattava ennaltaehkäisevään hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017.) Tähän haasteeseen vastaaminen edellyttää yhteisen ymmärryksen ja ”kielen” löytämistä eri ammattikuntien ja toimijatahojen kesken. Yhteiskunnallisen markkinoinnin viitekehys voisi tarjota yhteisen ”ikkunan”, jonka kautta moniammatillista yhteistyötä ja asiakaslähtöisyyden vahvistamista voisi tarkastella.

Olennainen kysymys asiakaslähtöisessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä on se, miten saada muutostarpeen kohteena olevat ihmiset mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan muutosinterventioita ja miten saada aikaan pysyvää käyttäytymisen muutosta. Vaikuttavien interventioiden lähtökohtana ei siten tulisi olla olemassa oleva palvelujärjestelmä, vaan ihmisten käyttäytymistä ohjaavien arvojen, normien ja opittujen toimintamallien ja koettujen esteiden tunnistaminen. Terveystieteen lisäksi tarvitaan siis sosiaalis-kognitiivista näkökulmaa ja siten vuoropuhelua psykologian ja kasvatustieteen kanssa. UKK-instituutin suomalaiseen keskusteluun tuoma käyttäytymisen muutospyörä (Behavior Change Wheel) toimii nämä näkökulmat yhdistävä viitekehyksenä ja työkaluna suunniteltaessa vaikuttavia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen interventioita (Mitchie ym. 2011; Aittasalo ym. 2017). Tässä mallissa on huomioitu viestinnän ja markkinoinnin rooli. Haasteena on kuitenkin se, työkalut eivät ole riittävässä määrin tuttuja käytännön toimijoille ja etenkin sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan vahvempaa markkinointiviestinnän osaamista. Lahden ammattikorkeakoululla on osaamista näiden osa-alueiden kouluttamisessa ja tätä roolia voisi vahvistaa.

Lähteet

Aittasalo, M., Hankonen, N., Nupponen, R. & Seppälä, T. 2017. Käyttäytymisen muutospyörä. Työkalu käyttäytymisen muutokseen tähtäävän toiminnan suunnitteluun. [Viitattu 26.8.2018]. Saatavissa: http://www.ukkinstituutti.fi/muutospyora

Drucker, P. F. 1954. The practice of management. New York: Harper & Brothers.

Drucker, P. F. 1973. Management: Tasks, Responsibilities, Practices. New York: Harper & Row.

Malkamäki, S. 2014. Yhteiskunnallinen markkinointi voimistuu Suomessa. Sitra. [Viitattu 19.6.2018]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/blogit/yhteiskunnallinen-markkinointi-voimistuu-suomessa/

Michie S., van Stralen M.M. & West R. 2011. Behavior change wheel: A new method for characterizing and designing behavior change interventions. Implementation Science. Vol. 6 (42). [Viitattu 26.8.2018]. Saatavissa: https://doi.org/10.1186/1748-5908-6-42

Mäkipää, E. 2014. Yhteiskunnallinen markkinointi – harpataanko yhdessä eteenpäin? [Viitattu 19.6.2018]. Saatavissa: https://www.soste.fi/elinvoimaiset-jarjestot/yhteiskunnallinen-markkinointi-harpataanko-yhdessa-eteenpain.html

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2017. Asiakkaat ja osallisuus. [Viitattu 28.8.2018]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/palvelujen-tuottaminen/asiakkaat-ja-osallisuus

Tukia, H., Wilskman, K. & Lähteenmäki, M. 2012. Sosiaalisen markkinoinnin ABC. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.  [Viitattu 19.6.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-513-0

Kirjoittaja

Kati Peltonen työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi ja uudistava kasvu –painoalan TKI-johtajana ja on aiemmin toiminut mm. asiakaslähtöisen markkinoinnin opettajana.

Julkaistu 31.8.2018

Artikkelikuva: Shutterstock (Kirjoittajan hankkima)

Viittausohje

Peltonen, K.  2018. Yhteiskunnallisella markkinoinnilla hyvinvointia ja terveyttä edistäviä muutosinterventioita. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/08/31/yhteiskunnallisella-markkinoinnilla-hyvinvointia-ja-terveytta-edistavia-muutosinterventioita/

Show Buttons
Hide Buttons