Aihearkisto: LAMK Pro

Defining Female Students Expectations of the Job Market of Tomorrow

Values, workplace benefit preferences, probable challenges on the labour market and expectations of females are important factors for companies to consider. By analysing these factors companies can ensure the retention of the future workforce of tomorrow. This article describes the female perspective on values, benefits and challenges from female students and female business professionals’ point of view.

Authors: Tia Delfino & Tarja Ahonen

Finland’s leading ladies

Especially now the topic of female employment is more up to date than ever. Finland’s government is being led by young females mostly all under 40. Still a lot of women will decide or end up going another way instead of striving for leadership roles. As Laura Liswood said in 2010 “By and large one common denominator is that women have a passion and a desire to change things.” Therefore, companies need to consider what women expect and understand what kind of transformations are needed to be made in order to meet women’s expectations. (Niethammer 2019.)

Employment and women

In Finland, the majority of the population consists of women. Thus, women are a very important economic factor in Finland. Also, considering the fact that 62.7% of women hold qualifications and degrees in Finland, they are an educated and skilled workforce who need to be well considered by companies. (Statistics Finland 2018, 32.)

Women value a positive work environment and flexible hours to combine and balance career and family. Also, new possibilities within a company can help to create incentives and motivate women to take up new tasks and positions. Promoting employee skills by providing internal training, new competences are created which are conducive for the company and the employee. This is consequential as the skills and knowledge of long-term employees are a clear advantage for any company. (Insight for Professionals 2018.)

The expectations on employment today

As generations change, the idea of employment changes as well. Maintaining employment at any cost is not appreciated anymore. As people’s perceptions of employment is based on personal attributes such as values, the idea of creating a personal career path and finding a purpose in employment becomes more important nowadays. (Hoff Bernstrøm et al. 2019.)

Values, benefit expectations, preferred wellbeing options and challenges in the job-hunting procedure were the focus of the study. The expectations that women have towards the labour market and companies and employers were analysed by sending out two surveys. This was a necessary step in order to understand how and if women’s perceptions have changed over time. The surveys were based on Schwartz value theory and Schein´s career anchors to examine the perspectives female students studying at LUAS and female business professionals’ concerning values, benefits and wellbeing options. Both theories analysed typical female and male attributes which specify the values, expectations, motifs and needs regarding one’s career. (Delfino 2019.)

Values and career anchors

In Schwartz theory ten values are listed. Hereby the typical female values are benevolence, universalism and security. Typical male values are power, stimulation, hedonism, achievement and self-direction. Conformity and tradition are considered as shared values. The female values contain helpfulness, equality, social order but also inner harmony, honesty, meaning in life and sense of belonging. These values change throughout life and male and female values can become blurred. (Schwartz & Rubel 2005, 1017-1018.)

Figure 1. Female Values (Potts 2015)

A person’s own values can change throughout time, especially when working for a company. The employee adapts to the company values and this can have an effect on their own norms. By building a knowledge base, creating a strategy and finding a mission within a company an employee goes on a lifelong learning process which will affect their way of thinking. (Schein & Van Maanen 1977.)

Schein´s career anchors are connected to values and define a person’s expectations towards their career and work. Every person has one of several career anchors. As seen below the career anchors are connected to Schwartz value theory. In the field of conservation which is connected to the security value, the points lifestyle and security can be found which are typical female career anchors. Women tend to concentrate on the lifestyle and security anchor, meaning that working independently and focusing on their lifestyle is an important factor to most women throughout their working life (Williams et al. 2014.)

Figure 2. Career anchors and values (Wils et al. 2010.)

What women really expect of employment today

Female viewpoints change throughout university and work life. Whereas female students still have very idealistic and self-serving ideas of the job market and their future workplace, the business professionals, who have worked and experienced the labour market have high expectations of the future candidates and a more pragmatic point of view. The female students are expecting a positive work environment, long term employment as well as appreciation of their work effort. The female business professionals on the other hand expect hard working individuals that are efficient and add value to a company by constantly improving their work.

The female students also call for a good salary on one hand but on the other hand also demand work life balance and expect companies to be flexible regarding the working hours. The students are hoping for training possibilities and educational support provided by the companies. The reality revealed by the business professionals’ answers, is that most of the companies offer law-based employment benefits. Again, the expectations of the female students and female business professionals differ as the students as well as the business professionals expect a flexible attitude from one another. This means that the female students will have to work hard and be flexible regarding their work times and their job.

Both female students and the female business professionals agreed, however, on one point. It is very difficult to actually get a job nowadays. The availability of positions is low and the competition on the labour market is high. Another important factor which makes it difficult for applicants to gain a job is that the needed skills such as language, work ethic and job specific skills are missing.


The gap between the expectations of female students and the expectations of female business professionals is substantial. In order to assure the retention of skilled workforce companies need to consider the female students’ expectations and create new incentives to attract proficient workforce. On the other hand, the female students need to understand the reality of the labour market. It is important to understand that the companies too expect a lot from the future workforce especially concerning their attitude towards work and skills. (Delfino 2019.)


Delfino, T. 2019. Defining Female Students Expectations of the Job Market of Tomorrow. Bachelor´s thesis. Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Business and Hospitality Management. Lahti. [Cited 15 Nov 2019]. Available at:

Hoff Bernstrøm, V., Drange, I. & Mamelund, S. 2019. Employability as an alternative to job security. Personnel Review. 48: 1, pp.234-248. [Cited 10 Nov 2019]. Available at:

Insight for Professionals. 2018. Insight for professionals. Four ways HR can improve the retention of women in workforce [Cited 10 Nov 2019]. Available at:

Niethammer, C. 2019. Forbes. Finland’s New Government Is Young And Led By Women—Here’s What The Country Does To Promote Diversity [Cited 13 Dec 2019]. Available at:

Potts, D. 2015. Irfan Khawaja Philosopher. Policy of truth, the Schwartz theory of basic values and some implications for political philosophy [Cited 15 Nov 2019]. Available at:

Schein, E., Van Maanen, J. 1977. Toward a Theory of Organizational Socialization. Massachusetts Institute of Technology [Cited 11 Nov 2019]. Available at:

Schwartz, S., Rubel, T. 2005. Sex differences in value priorities: cross-cultural and multimethod studies. Journal of Personality and Social Psychology. 89/6/2005, 1010-1028. [Cited 12 Nov 2019]. Available at:

Statistics Finland. 2018. Gender equality in Finland 2018. [Cited 10 Nov 2019]. Available at:

Wils, L., Wils, T., & Tremblay, M. 2010. Toward a career anchor structure: an empirical investigation of engineers. Relations industrielles. 65(2), 236-256 [Cited 13 Nov 2019]. Available at:

Williams, M., Grobler, S. & Grobler, A. 2014. Lifestyle integration-gender based stereotypes: a study on Schein‟s career anchors within an ODeL HEI. African Journal of Hospitality, Tourism and Leisure. 3 (2). [Cited 8 Nov 2019]. Available at:


Delfino, T. 2019. LAMK graduating student. Lahti University of Applied Sciences Ltd, Business and Hospitality Management. Lahti

Ahonen, Tarja. 2019. Senior Lecturer. Lahti University of Applied Sciences Ltd, Business and Hospitality Management. Lahti.

Artikkelikuva: (CC0)

Julkaistu 31.12.2019


Delfino, T. & Ahonen, T. 2019. Defining Female Students Expectations of the Job Market of Tomorrow. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:

Ikääntyneiden näkemyksiä sote-palveluiden digitalisaatiosta – perinteistä palvelua arvostetaan edelleen

Väestön ikääntyminen, kansalaisten palveluodotusten muuttuminen sekä digitalisaatio haastavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää. EU:n ja kansallisten digistrategioiden sekä lainsäädännön tavoitteena on parantaa kansalaisten yhdenvertaista mahdollisuutta käyttää digitaalisten terveyspalvelujen sekä edistää palvelujen saavutettavuutta, laatua ja tietoturvallisuutta. Tässä artikkelissa esitellään näkemyksiä digitaalisista sote-palveluista ikääntyneille osana Ikätalon kehittämistyötä.

Kirjoittajat: Päivi Sokoff ja Taina Anttonen

Digitaalisilla palveluilla tarkoitetaan palvelukokonaisuutta, joka muodostuu verkkosivustojen ja mobiilisovellusten yhdistelmistä (Valtiovarainministeriö 2018, 12). Saavutettavuus on digitaalisten palvelujen sisältöjen helppokäyttöisyyttä ja ymmärrettävyyttä sekä internetin sivustojen ja mobiilisovellusten toimivaa ja virheetöntä teknistä toteutusta. Saavutettavilla palveluilla varmistetaan, että käyttäjät voivat käyttää digitaalista terveyspalvelua henkilökohtaisista ominaisuuksistaan riippumatta, ja että palvelut toimivat eri päätelaitteilla avustavien teknologioiden, kuten ruudunlukuohjelman kanssa. (Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta 306/2019.)

Elinikäinen oppiminen tukee muutokseen sopeutumista

Digitalisaatio näkyy terveydenhuollon toimintatapojen muuttumisena ja siirtymisenä digitaaliseen muotoon, mikä haastaa palvelujen käyttäjäryhmiä ja ammattilaisia hankkimaan uutta osaamista. Työelämän taitojen ja kykyjen on todettu vanhenevan aiempaa nopeammin, jolloin elinikäisen oppimisen merkitys korostuu. Kymmenen tulevan vuoden aikana työelämän muutoksissa tarvitaan erityisesti digitaalisia, sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja. (Vodafone 2019.)

Digitaaliset taidot ja oppimistaidot ovat elinikäisen oppimisen avaintaitoja, joita kansalaiset ja ammattilaiset tarvitsevat digitalisaatioon sopeutumisessa. Digitaaliset taidot ovat perusosaamista sovellusten käyttämiseen, tiedon hakemiseen ja käsittelyyn sekä kriittistä suhtautumista saatavilla olevaan tietoon. Digitaalisten taitojen avulla kansalaiset kykenevät käyttämään verkkosivustojen ja mobiilisovellusten yhdistelmistä muodostuvia digitaalisia palveluja. Myönteinen asennoituminen, koulutukseen hakeutuminen ja kyky opiskella tavoitteellisesti ovat oppimistaitoja ja edellytyksiä uuden tiedon hankkimiseen ja soveltamiseen. (Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista 2006/962/EY.)

Sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen on eräs keino hankkia osaamista, jota tarvitaan terveydenhuoltojärjestelmän muutoksessa ja digitaalisten terveyspalvelujen kehittämisessä. Sokoffin (2019) ylemmän AMK-opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa digitaalisten terveyspalvelujen kehittämiseksi käytettävämpään muotoon. Tavoitteena oli selvittää Hyvinkään sairaanhoitoalueella asuvien, 65 vuotta täyttäneiden näkemyksiä digitaalisten terveyspalvelujen käytöstä ja käyttöön vaikuttavista tekijöistä sekä Terveyskylän Ikätalo -palvelusivustosta. Yhteensä 26 ikääntynyttä vastasi avoimeen kyselyyn syksyllä 2018 tai osallistui Ikätalon käyttäjätestaus-tapahtumaan keväällä 2019. Käyttäjätestauksen ja kyselyjen analyyseilla tuotetun tiedon avulla parannetaan Ikätalon käytettävyyttä. Käytettävyys tarkoittaa helppokäyttöisyyttä, käyttäjäystävällisyyttä sekä käyttötarkoitukseen soveltuvuutta.

Kehittämiskohteena Ikätalo-palvelusivusto

Ikätalo on yli 65-vuotiaille ja heidän läheisilleen kohdennettu, Hyvinkään sairaanhoitoalueen ja Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän alueellisena pilottihankkeena kehittämä palvelusivusto. Sivuston sisältö on tuotettu Hyvinkään sairaalan asiantuntijoiden, Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän kuntien sosiaalipalvelujen ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä ikääntyneiden yhteistyönä. Ikätalo julkaistiin kansalaisten käytettäväksi Terveyskylä.fi -verkkopalveluun joulukuussa 2018. Julkaisuvaiheessa Ikätalo tarjosi ikääntyneille luotettavaa tietoa hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn tueksi.

Ikätaloa kehitetään jatkuvasti käyttäjälähtöisen palautteen avulla. Opinnäytetyössä Hyvinkään sairaanhoitoalueella asuvia ikääntyneitä (n=8) osallistutettiin käyttäjätestaukseen, jossa he kävivät itsenäisesti läpi Ikätalo-palvelusivustoa ja täyttivät käyttökokemustensa perusteella kyselylomakkeen. Ikääntyneiden esiin tuomia näkemyksiä digitaalisten terveyspalvelujen käytöstä ja käyttöön vaikuttavista tekijöistä sekä Ikätalo-palvelusivustosta voidaan hyödyntää Hyvinkään sairaanhoitoalueen digitaalisten terveyspalvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä.

Ikätalon kehittäminen jatkuu vuonna 2020 kansallisena hankkeena, viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin yhteistyönä. Palvelusivustolle kehitetään kansallista mallia alueellisten palvelutietojen linkittämiseksi, itsearviointityökaluja sekä ammattilaisille suunnattua TerveyskyläPRO-palvelua. Tulevaisuudessa Ikätaloon rakennetaan tunnisteisia digihoitopolkuja yhteistyössä Terveyskylän Kuntoutumistalon kanssa. (Palamaa 2019.)

Ikääntyneet digitaalisten terveyspalvelujen käyttäjinä

Yli 65-vuotiaiden ikäryhmälle on ominaista laajat vaihtelut digitaalisessa osaamisessa ja asennoitumisessa. Ikääntyneissä tulee olemaan niitä, jotka eivät ole koskaan käyttäneet digitaalisia terveyspalveluja, minkä vuoksi rinnakkaispalvelujen saatavuus tulee varmistaa. Aikuisiällä hankittujen tieto- ja viestintäteknisten taitojen oppiminen on edellyttänyt oman osaamisen kehittämistä ja ajattelutapojen muuttamista. Digitaalisten terveyspalvelujen käyttöä harjoittelemalla, koulutuksella sekä riittävillä tukipalveluilla voidaan edistää ikääntyneiden kykyä löytää ja ymmärtää tietoa digitaalisista lähteistä. Luotettavan tiedon sekä oma- ja itsehoitopalvelujen avulla ikääntyneet voivat aktiivisesti ja monikanavaisesti tuottaa tai käyttää terveystietoja ajasta ja paikasta riippumatta.

Hyvinkään sairaanhoitoalueella asuvien, 65 vuotta täyttäneiden näkemykset digitaalisten terveyspalvelujen käytöstä sekä käyttöön vaikuttavista tekijöistä ovat tiivistetysti seuraavat: 

KUVA 1. Ikääntyneiden näkemyksiä digitaalisten terveyspalvelujen käytöstä ja käyttöön vaikuttavista tekijöistä. Kuva: Päivi Sokoff

Ikääntyneiden mukaan digitaaliset terveyspalvelut soveltuvat osaksi palveluketjua, mutta niiden rinnalle tarvitaan kohtaamisia terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Positiivisesta suhtautumisesta huolimatta, useat ikääntyneet asioisivat mieluummin perinteiseen tapaan terveydenhuollon vastaanotoilla. Käyttäjien asenteet voivat muuttua asteittain käyttäjien positiivisten käyttäjäkokemusten myötä.


Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista 2006/962/EY

Finto 2019. KEKO – Kestävän kehityksen kasvatuksen ontologia. [viitattu 25.11.2019]. Saatavissa:

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019. Finlex. [viitattu 25.11.2019]. Saatavissa:

Palamaa, S. 2019. Terveyskylässä Ikätalo. PowerPoint-esitys 26.3.2019 ja suullinen tiedonanto.

Sokoff, P. 2019. Ikääntyneiden näkemyksiä digitaalisten terveyspalvelujen kehittämiseksi Hyvinkään sairaanhoitoalueella. YAMK-opinnäytetyö. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala.

Valtiovarainministeriö. 2018. Sähköinen asiointi: Selvitys sääntelyn nykytilasta sekä kehittämistarpeista ja -vaihtoehdoista. Valtiovarainministeriön julkaisu 22/2018. [viitattu 25.11.2019]. Saatavissa:

Vodafone. 2019. Global Trends Barometer 2019. [viitattu 25.11.2019]. Saatavissa:


Päivi Sokoff, Ylempi AMK-opiskelija, Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen

Taina Anttonen, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu

Artikkelikuva: (CC0)

Julkaistu 31.12.2019


Sokoff, P. & Anttonen, T. 2019. Ikääntyneiden näkemyksiä sote-palveluiden digitalisaatiosta – perinteistä palvelua arvostetaan edelleen. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten vapaaehtoistyön vahvat kaksisuuntaiset motiivit

Vapaaehtoistyön tekemistä pidetään usein altruistisena, mutta vapaaehtoistyön tekemisessä on myös egoistisia motivaatiotekijöitä. Motivaatiotekijät voivat olla jopa vahvempia, kun puhutaan eri kieli- ja kulttuuritaustaisista vapaaehtoisista, sillä vapaaehtoistyön tekeminen tuo hyötyjä muun muassa maahanmuuttajan kotoutumisprosessiin. Osa eri kieli-ja kulttuuritaustaisista vapaaehtoisista ovat itse olleet joskus vapaaehtoistyön kohteena ja nähneet avun tarpeen, joten he usein myös ymmärtävät avun merkityksen.

Kirjoittajat: Katri Laukkanen ja Tuula Hyppönen

Maahanmuutto Suomeen on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2018 ulkomaan kansalaisten määrä Suomessa kasvoi 3,3 prosentilla edellisvuodesta. Vuoden 2018 lopussa ulkomaan kansalaisten osuus oli jo 4,7 prosenttia koko väestöstä. (Tilastokeskus 2019.) Monet vapaaehtoistyötä toteuttavien organisaatioiden toiminta on monikulttuurista, mutta monikulttuurisia vapaaehtoisia on ollut monen organisaation toiminnassa mukana vain vähän.

Vapaaehtoisuuden motiivitutkimuksia

Wilsonin ja Musickin (2007, 288, 297) tutkimuksen mukaan osa ihmisistä lähtee tekemään vapaaehtoistyötä vain pyydettäessä, ja osa vasta silloin kun joku on sanonut heille, että he voisivat tehdä vapaaehtoistyötä. Monet vähemmistöryhmät eivät tee vapaaehtoistyötä, sillä heihin ei ole kohdennettu rekrytointitoimenpiteitä, eli kukaan ei ole pyytänyt heitä mukaan. Anne Birgitta Yeung (nyk. Pessi) (2005, 106-107, 108) on tutkinut vapaaehtoistyön motivaatiota ja sitoutumista ja tehnyt motivaatiota kuvaavan timanttimallin. Timanttimallissa on kahdeksan merkitysyksikköä, eli timantin kulmaa. Timanttimallissa motiivit muodostavat erilaisia kokonaisuuksia ja ihmisten syyt tulla mukaan vapaaehtoiseksi ovat erilaisia. Timantin motivaation neljä ääripäätä kuvaavat vapaaehtoistoimijuuden ulospäin suuntautuneisuutta ja toiset neljä ovat puolestaan suuntautuneet enemmän kohti vapaaehtoistoimijaa itseään.

Opinnäytetyönä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten vapaaehtoisten rekrytointi ja motivointi

Katri Laukkasen (2019) opinnäytetyö oli kehittämishanke, jossa tehtiin Parasta Lapsille ry:lle toimintamalli eri kieli- ja kulttuuritaustaisten rekrytointiin ja motivointiin. Opinnäytetyön tarkoitukseni oli, että eri kieli- ja kulttuuritaustaisten vapaaehtoistoisten määrä lisääntyisi kohdeorganisaatiossa sekä yhteiskunnassa. Opinnäytetyöhön haastateltiin kahdeksaa eri kieli- ja kulttuuritaustaista vapaaehtoista teemahaastattelun menetelmällä, ja haastateltavat vapaaehtoistyöntekijät olivat seitsemästä eri maasta ja kolmesta eri maanosasta. Haastattelujen teemoissa käsiteltiin haastateltavien kokemuksia ja ideoita eri kieli- ja kulttuuritaustaisten vapaaehtoisten löytymisestä, vapaaehtoistyöhön mukaan lähtemistä sekä vapaaehtoistyössä mukana pysymisestä.

”Toki kun niin ku näet sitä tarvetta, haluat tehä lisää ja se ei ole väliä niinku maksetaanko sillä jotakin työkkäristä tai teetkö sä iltaisin tai joskus. Se on sama. Jos sä haluat sitä tehdä ja olet kiinnostunut, niin se raha ei ole niinku tärkee.” (Eri kieli- ja kulttuuritaustainen vapaaehtoinen; Laukkanen 2019, 50.)

”Se on mulle tärkeä tunne. Osallistun ja olen osa yhteiskuntaa. Ja teen jotakin, siis minullekin.” (Eri kieli- ja kulttuuritaustainen vapaaehtoinen; Laukkanen 2019, 50.)

Opinnäytetyöstä nousi esiin, että eri kieli- ja kulttuuritaustaisten vapaaehtoistyön tekemiseen on ollut vahvoja egoistisia sekä altruistisia motiiveja. Haastattelujen perusteella motiivina on ollut oma hyvinvointi ja yhteiskuntaan integroituminen sekä avun tarpeen näkeminen. Osalla oli ollut motivaationa se, että oli ollut itse samassa tilanteessa kuin vapaaehtoistyön kohde, joten tiesi avun merkityksen. Lisäksi motivoivia tekijöitä olivat olleet hyvän mielen saaminen itselleen, esimerkkinä oleminen, halu antaa oma osuutensa takaisin, pakko opintojen takia, itsevarmuuden saaminen työssä pärjäämiseen, halu auttaa sekä kiinnostus aiheeseen.

Vapaaehtoistyö ja kotoutuminen

Pääministeri Sanna Marinin (ent. Antti Rinteen) hallituksen ohjelmassa myönteistä ja aktiivista kotoutumista edistetään maahanmuuttajan kielitaidon ja ammatillisten valmiuksien vahvistamisella. Kotoutumisen edistämistä tehdään työllistymisen nopeuttamisella sekä edistämällä yhteiskunnan tuntemusta ja osallisuutta. (Valtioneuvoston julkaisuja 2019, 137.) Vapaaehtoistyön tekeminen tuo Laukkasen (2019, 62) opinnäytetyön perusteella selkeitä kotoutumiseen liittyviä hyötyjä. Näitä ovat muun muassa kielen oppiminen, sanavaraston rikastuminen sekä kulttuuriin tutustuminen. Vapaaehtoistyötä tekemällä luo uusia kontakteja, saa uusia ystäviä ja maailma avartuu. Vapaaehtoistyöstä on ollut hyötyä opintoihin ja apuja palkkatyön hakemiseen. Lisäksi vapaaehtoistyötä tehdessä itsevarmuus yhteiskunnassa ja työssä pärjäämiseen on kasvanut sekä oma hyvinvointi lisääntynyt.

Vapaaehtoistyön suhdetta kotoutumiseen tulisi nostaa enemmän esille ja pohtia, jos vapaaehtoistyön tekeminen voisi olla entistä varteenotettavampi toimenpide maahan muuttaneen kotoutumisprosessia suunniteltaessa. Vapaaehtoistyön tulisi olla myös entistä tärkeämpi aktivointitoimenpide eri kieli- ja kulttuuritaustaiselle pitkäaikaistyöttömälle, sillä vapaaehtoistyön tekeminen auttaa esimerkiksi kotoutumisessa ja palkkatyön saamisessa.


Laukkanen, K. 2019. Toimintamalli Parasta Lapsille ry:n eri kieli- ja kulttuuritaustaisen vapaaehtoisten rekrytointiin ja motivointiin. YAMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, lapsi- ja perhepalvelujen kehittäminen. [Viitattu 29.11.2019]. Saatavissa:

Tilastokeskus 2019. Ulkomaan kansalaiset. [2018]. [Viitattu 13.8.2019]. Saatavissa:

Valtioneuvoston julkaisuja 2019. Osallistava ja osaava Suomi: sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019:23. Helsinki: Valtioneuvosto. [Viitattu 13.8.2019]. Saatavissa:

Wilson, J. & Musick, M.A. 2007. Volunteers: A Social Profile. Bloomington: Indiana University Press.

Yeung, A.B. 2005. Vapaaehtoistoiminnan timantti. Teoksessa Nylund, M. & Yeung A. (toim.) Vapaaehtoistoiminta: anti, arvot ja osallisuus. Tampere: Vastapaino.


Katri Laukkanen on valmistuva Lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen (sosionomi YAMK) opiskelija ja toimii monikulttuurisen varhaiskasvatusyksikön johtajana.

Tuula Hyppönen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla. Hän on toiminut kehittämishankkeen ohjaajana.


Julkaistu 17.12.2019


Laukkanen, K. & Hyppönen, T. 2019. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten vapaaehtoistyön vahvat kaksisuuntaiset motiivit. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:

EU:n tallekirjastoverkosto siltana korkeakouluyhteisöjen ja EU:n välillä: komission strategiset painopisteet vahvistavat kirjastojen roolia

Euroopan tallekirjastot (European Documentation Centres, EDC) osallistuivat joulukuun alussa Euroopan komission Firenzessä järjestämään yhteiseen seminaariin. Osallistujamaita oli 29, joista mukana oli yhteensä 250 edustajaa. Suomesta osallistuivat kaikki kahdeksan EDC-kirjastoa, myös edustajat LUT-tiedekirjastosta. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten EDC-kirjastot ja erityisesti LUT-tiedekirjasto toimivat EU-tiedon objektiivisena välittäjänä tutkimusta ja opetusta  kehysorganisaatioissaan tukien.

Kirjoittajat: Anna-Liisa Helosalo & Heli Vilja-Sarromaa

Euroopan komission tiedotustoimintaa Europe Direct -palveluverkoston välityksellä

EU-tallekirjastoja eli EDC-kirjastoja on EU:n jäsenmaissa noin 400. EDC-verkosto luotiin vuonna 1963 välittämään EU:n julkaisuja yliopistotason Eurooppa-opintoja varten (Euroopan komissio 2016, 8-9). Siitä ajasta tallekirjastot ovat kehittyneet entistä vahvemmin tarjoamaan Eurooppa-aiheista digitaalista  aineistoa ja verkkotietopalvelua. Euroopan komissiolla on tiedon välittämistä varten yhteyspisteitä kaikissa EU-maissa. Näitä ovat Europe Direct -tiedotuspisteet eli EDIC, tallekirjastot  eli EDC ja EU:n asiantuntijaluennoitsijat eli Team Europe.

Europe Direct -tiedotuspisteet ovat pääasiassa aluehallinnon yhteydessä toimivia yleisen EU-tiedon välittäjiä. Ne tarjoavat henkilökohtaista neuvontaa, pääsyn rahoitus- ja tietolähteisiin sekä yhteistyöverkostoihin ja järjestävät EU-asiantuntijatilaisuuksia ja kansalaiskeskusteluja. (Euroopan komissio 2019a)

EU-tallekirjastot toimivat yleensä yliopistojen yhteydessä EU-aineistoon erikoistuneina tieteellisinä kirjastoina. Niillä on oikeus Euroopan julkaisutoimiston aineistoihin, niin painettuihin kuin digitaalisiin, ja velvollisuus jakaa tietoa julkaisujen saatavuudesta. Euroopan julkaisutoimisto on perustettu vuonna 1969. Se käsittää kirjaston ja kirjakaupan: raportit, tutkimukset, kausijulkaisut, tiedotuslehtiset yms., kaiken kaikkiaan yli 100 000 nimekettä. Verkkojulkaisut ja painetut aineistot ovat vapaasti ladattavissa ja tilattavissa. Haku kokoelmista löytyy osoitteesta (Tataram 2019)

Uuden komission kasvustrategia EDC-kirjaston toiminnassa

Euroopan komissio on solminut EDC- toimijoiden kehysorganisaatioiden kanssa uudet kumppanuussopimukset. Tässä uudessa sopimuksessa korostetaan kirjastojen entistä aktiivisempaa otetta EU-verkostoitujina, neutraalin ja objektiivisen EU-tiedon välittäjinä sekä valeuutisten tunnistajina.

EU-tallekirjastona LUT-tiedekirjasto pyrkii aktiivisesti edistämään ja tukemaan opetusta ja tutkimusta, pyrkii tuomaan korkeakouluyhteisön saataville tietoa EU:sta. Erityisesti se toimii yhteistyössä opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien kanssa. LUT-tiedekirjasto osallistuu myös Euroopan komission järjestämiin kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin ja tapahtumiin.

Green Deal

Keskeisin EU:n strategian painopisteistä on Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal). Ohjelmalla tuetaan investointeja vihreään teknologiaan ja kestäviin ratkaisuihin. Kansalaisten ja kaikkien sidosryhmien osallistuminen ja sitoutuminen on ratkaisevan tärkeää, jotta tulevaisuuden Eurooppa ja hyvä elämä mahdollisuuksineen turvattaisiin kaikille sosiaalisesti oikeudenmukaisena ja saavutettavana. Erityisesti kansainvälisyyden tukeminen korostuu mm. uudessa Erasmus-ohjelmassa, jonka tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle nuorelle pääsy vaihto-ohjelmaan. (Euroopan komissio 2019b).

Euroopan komission tuore puheenjohtaja Ursula van der Leyen painotti voimakkaasti HS:n Vieraskynässä (11.12.2019) Euroopan hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Komissiolta on tulossa maaliskuussa 2020 esitys ensimmäiseksi eurooppalaiseksi ilmastolaiksi. Edellä mainitut tavoitteet edellyttävät kaikkien toimijoiden, myös EDC-kirjastojen ja niiden kehysorganisaatioiden mukana oloa. Tarvitaan tutkimusta ja luotettavaa tietoa taustaksi – tämän tietoaineiston välittäminen on keskeistä EDC-kirjastossa. EDC-kirjasto toimii ikään kuin rajapintana EU:n, tiedeyhteisön ja muun kohdeyleisön välillä. Se luo läpinäkyvyyttä ja toteuttaa demokratian toimintasuunnitelmaa.

EU:n tutkimusta- ja innovaatioita rahoittava Horizon Europe -puiteohjelma 2021-2027 nojaa vahvasti avoimeen tieteeseen

Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin yksikön pääosaston johtaja Minna Wilkki kuvasi Horizon Europe -puiteohjelmaa koskevassa seminaariesityksessään hauskasti konkretian tarvetta planeettamme pelastamiseksi: meidän täytyy ”tuoda mies takaisin kuusta”. Tulevassa Horizon Europessa (HE) onkin tavoitteena saada aikaan mitattavia vaikutuksia, suurta näkyvyyttä ja lisätä innoitusta tutkimukseen ja innovointiin. HE:ssä avoin tiede on vahvasti mukana ohjelmassa. Se korostaa tieteellisten julkaisujen ja tutkimusdatan avointa saatavuutta ja vastuullista hallinnointia sekä vastavuoroisuutta avoimessa tieteessä. (Euroopan komissio 2019c)

Tutkimuksen ja innovoinnin näkökulmasta myös JRC Joint Research Centre eli Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus on varmasti kiinnostava näköalapaikka tutkijalle. Siellä tehdään riippumatonta, näyttöön perustuvaa tutkimusta EU:n painopistealueista. JRC:n julkaisuista 45% kuuluu 25%:in eniten viitattuihin julkaisuihin. Julkaisut löytyvät osoitteesta (Hajdu 2019).  

Kuva 1. JRC:n tutkimuksen monialaisuus. (Kuva: Marton Hajdu 2019)

Euroopan unionin kumppanuus EDC-kirjastojen kanssa tarjoaa monia yhteistyöverkostoja ja hyödyllisiä työkaluja, joilla voidaan edistää tutkimusta, opetusta ja innovointia. Hyvän tulevaisuuden rakentaminen vaatii meidän kaikkien panosta.

Lisätietoa: LUT-tiedekirjaston EU-tallekirjastopalvelut


Euroopan komissio. 2016. European Documentation Centres ‘Looking to the future’. [Viitattu 18.12.2019]. Saatavissa:

Euroopan komissio. 2019a. Tiedotuspisteet. [Viitattu 18.12.2019]. Saatavissa:

Euroopan komissio. 2019b. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma. [Viitattu 18.12.2019]. Saatavissa:

Euroopan komissio. 2019c. Horisontti Eurooppa: EU:n seuraava tutkimuksen ja innovoinnin investointiohjelma. [Viitattu 18.12.2019]. Saatavissa:

Hajdu, M. 2019. Opportunities and resources at the JRC. Training Seminar for European Documentation Centres, Florence, Italy. 2-3.12.2019.

Tataram, M. 2019. EU Publications Office of the EU: Your entry point to EU information. Training Seminar for European Documentation Centres, Florence, Italy. 2-3.12.2019.

Van der Leyen, U. 2019. Ilmastonmuutos vaatii EU:lta nopeita toimia. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on saatava pian käyntiin. Helsingin Sanomat. Vieraskynä 11.12.2019, A5.


Anna-Liisa Helosalo ja Heli Vilja-Sarromaa työskentelevät tietoasiantuntijoina LUT-tiedekirjastossa.

Artikkelikuva: (CC0)

Julkaistu 20.12.2019


Helosalo, A-L. & Vilja-Sarromaa, H. 2019. EU:n tallekirjastoverkosto siltana korkeakouluyhteisöjen ja EU:n välillä: komission strategiset painopisteet vahvistavat kirjastojen roolia. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:

Digitalization and the Relation between Businesses and Education

Finland, as most other European countries, is going through economic and social challenges. Low birth rates will change the structure of the population, affecting heavily the welfare society. Due to the lack of workforce business processes will slow down, employees will work longer days and the pension age will slowly raise. Innovation and internationalization, along with education and migration, are the core for the success. This article describes why SMEs need digitalization and its needed skills to improve their performance and provide equal opportunities for the labour force.

Authors: Erika Bottacci & Tarja Ahonen

New skills required

Digitalization is no longer an option but a necessity for business’ success. Hence, employers are now competing to get the best of IT-talented employees. In addition, recruiters may not have the right knowledge, nor strategic visions about the most important skills required. On the one hand, students may graduate without having needed skills, while on the other hand, the current workforce may have skills that will be easily performed by machines. At the same time, it is becoming more difficult to help workers improve their skills and to keep them engaged in their jobs. Even though employees highly value training and education alongside work, automation may be a threat as it could easily replace humans. To win this competition, companies must provide training-at-work programs. A business is successful when its workforce is committed. Thus, both companies and employees must be agile and flexible and must show the ability of adapting quickly to the rapid changes. Digital skills are necessary, but attention should go towards soft skills, especially on creativity, communication and problem-solving. Therefore, companies should seek for committed and passionate employees: if they provide excellent training, they will also attract new talents. (Bottacci 2019; Digital Marketing Institute 2019.)

Globalisation, digitalisation and automation: the forces shaping the European labour market

Due to globalisation and digitalisation the presence of SMEs in the market is stronger than ever before. The work allocation is more flexible, networks are decentralised, and individuals can work independently. Digitalisation changes the way humans and machines work together. It allows workers to focus on more complex duties which would then have an impact on the quality of job performance. Thus, motivating workers to develop their skillset. This is a transitional process that allows industries to constantly improve their productivity, services, and tasks. Even though digitalisation may disrupt certain roles, it increases the work participation of people with special needs. Integrating business operations with artificial intelligence (AI) improves business processes and their efficiency, e.g., by reducing the expenses. AI processes data quickly and can help in the decisional processes. It can generate new sales and improve customer relationships. AI allows organizations to become more collaborative and team oriented. It also supports diversity at work. The vertical hierarchies are no longer efficient, as are long-term contracts and physical environments. This means that the corporate culture will be based on learning and cross-functional collaboration, mixing different disciplines and including expertise from all over the world. Today, many firms are still not able to take advantage of this technological advancement: in 2017 only 20% of European SMEs reached high levels of digitalisation. The big challenge for SMEs is the competition with multinational businesses. These have better access to AI specialists, and by developing their own digital platforms, they tend to monopolise the market and even influence the legislation. Thus, the European Commission has proposed the Digital Europe program to allow innovation in smaller companies by giving them access to public algorithms. For SMEs, anyway, there is not only the difficulty of accessing high-quality databases, but also attracting skilled people. This is often related to the lack of resources and management. (Goos 2019; Servoz 2019.)

The Finnish scenario and findings

The best way to attract professionals from outside the EU is via mobility programmes. However, this also requires a revision of the immigration policies and residence permit applications (Servoz 2019). Finnish universities attract highly skilled youth from outside Europe, but it is hard for them to find employment after graduation. The main obstacles for foreigners in getting into entry-level positions in Finland are lack of language skills, previous work experience and the time and uncertainty behind the residence permit application process. Local SMEs are affected by lack of diversity and limited resources. For some of them, international graduates are means for internationalization strategies. Going beyond this vision would lead to the implementation of employment opportunities and advance human resources strategies, especially in diversity management and learning at work. Companies that are more internationalized have a diverse workforce and they have closer relationships with universities of applied sciences. These companies are established after the ‘80s – their leadership style and corporate culture are already reflecting the changes of the business world. This is the reason why universities of applied sciences should be the first ones supporting their international students in finding internship opportunities in Finland, as well as thesis works, by strengthening their collaboration with local SMEs. (Bottacci 2019.) Thus, employers and schools should work together and emphasise the importance of soft skills and critical thinking, as well as competency acquisition throughout multidisciplinary programs (Servoz 2019; Digital Marketing Institute 2019). To guide the undergraduates from the finalisation of their studies to the entrance into the labour market, schools should further develop their work-world-related language classes and the digital services, especially the career services (Bottacci 2019).

One strategic plan of the Finnish government is that SMEs enter the international market. Highly skilled migrants could be a valuable resource for international activities. Universities of applied sciences are a pool of skilled migrants, and due to the lack of workforce, educational and business sectors should work together to encourage foreign students to find employment and stay in the country. (Bottacci 2019.) Digitalization, coming between full-time education and employee training, is the tool to reduce skill shortages, job mismatch and to boost internationalisation. For this instance, the Digital Europe program is clearly the main support that companies have to proceed with the digital transition. (Goos 2019; Servoz 2019.)


Bottacci, E. 2019. The Finnish labour market: internationalisation and future challenges : The role of local universities of applied sciences in improving foreign students’ employability in small and medium-sized companies of Päijät-Häme and Kanta-Häme. Bachelor’s thesis. Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Business and Hospitality Management, Lahti. [Cited 14 Nov 2019]. Available at:

Digital Marketing Institute. 2019. 8 things businesses should know about the digital skills shortage [Cited 7 Nov 2019]. Available at:

Goos, M. 2019. Digitalisation and the Future of Work. European Commission. [Cited 7 Nov 2019]. Available at:

Servoz, M. 2019. The future of work? Work of the future! European Commission. [Cited 7 Nov 2019]. Available at:


Bottacci, Erika. 2019. LAMK graduating student. Lahti University of Applied Sciences, Business and Hospitality Management. Lahti

Ahonen, Tarja. 2019. Senior Lecturer. Lahti University of Applied Sciences Ltd, Business and Hospitality Management. Lahti.

Illustration: (CC0)

Published 18.12.2019

Reference to this publication

Bottacci, E. & Ahonen, T. 2019. Digitalization and the Relation between Businesses and Education. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: