Aihearkisto: LAMK Pro

Good practices in bio-based circular economy in Vietnam

Circular economy is raising interest all over the world. In a bio-based circular economy, material and nutrient flows form loops. The article presents selected Vietnamese good practices in bio-based circular economy.

Authors: Vie Huynh and Susanna Vanhamäki

A brief overview of bio-based circular economy

Limited natural resources and climate change are driving us towards new economic and ecological solutions. Circular economy offers one answer to these challenges. In the current linear economy, natural resources are transformed into products and then dumped into the environment after being used. In a circular economy, however, material flows form loops: material is recycled for other purposes after usage. (EMF 2013)

The circular economy consists of biological and technical flows (EMF 2017). The bio-based circular economy concentrates on material in biological cycles, i.e. the circular use of bio-based resources e.g. bio-waste, wood products, wastewater sludge and agricultural residues.

Recently, circular economy has been adopted in international and national policies, showing that these nations are moving from rhetoric to action. In 2015, the European Commission (2015) released the Circular Economy Package, an action plan concerning the EU’s transition towards a Circular Economy. In addition, China and France have laws concerning circular economy (Balkau 2017). Nevertheless, in addition to strategies on national level, concrete actions are also necessary. In fact, in quite many cases, this is where the development begins.

The country discussed in this article, Vietnam, is at a stage where circular economy is not yet in strategic focus. However, local circular economy actions are still emerging.

Current state of the Vietnamese bio-based circular economy

During the 20th century, the concept of closing the nutrient loops was implemented to some extent in Vietnam. In the agricultural sector, waste from one activity was used as input for another activity. However, due to rapid economic development, the use of chemicals has rapidly replaced the more sustainable but less profitable nutrient-loop model. This came with a heavy price to the environment. (Renewable matter 2017)

Currently, approximately 28 million tons of waste is annually released into the Vietnam environment, 46% of which comes from municipal sources (Schneider et al. 2017). It is interesting to note that 60-70% of the municipal solid wastes is bio-waste, which can be biologically recycled, e.g. turned into compost and/or biogas (Tran et al. 2014). However, the majority of solid waste in Vietnam is either burned or landfilled. For example, 76% of household waste in Vietnam’s biggest city – Ho Chi Minh City – is buried in landfill sites (Báo Mới 2017). This gap between potential and reality of recycling can be seen as potential in the development of a bio-based circular economy in Vietnam.

According to Báo Mới (2017), there has already been a project to categorize household wastes at source in six districts of Ho Chi Minh City, reaching 20-30% categorization rate. Nonetheless, the impact of this project is questionable, as there is insufficient processing technology and infrastructure in the city. The categorized wastes are just grouped back together after being transported to existing waste facilities. Should this project be applied more successfully on a larger scale, a significant amount of waste would be turned into useful materials (Tran et al. 2014).

The recycling industry in Vietnam is undeveloped and very fragmented. In this industry, there is an interesting line of work where people roam around landfill sites to collect recyclable materials and sell back to recycler for a living. This job is called “ve chai” in Vietnamese. However, this way of recycling is extremely inefficient, and “ve chai” collectors barely make a living. (Vietnam Online 2015)

Notable good practices in Vietnam

Biogas in Huế

From 2011 to 2014, BAJ – a Japanese non-profit organization – funded to install 37 biogas digesters in rural areas of Hue city (Bridge Asia Japan 2011; Bridge Asia japan 2014). Those digesters turn livestock manure into biogas, which was initially used for cooking and in-home lighting. These biogas systems have saved approximately 250 USD per month in cooking/lighting costs for each participating family. This amount is significant as Vietnamese GDP per capita is only around 2200 USD/year. The digesters have also led to the development of a street-lighting system utilizing excess biogas produced at night. Excess gas would have been wastefully released otherwise. These systems have made the previously unlit streets much safer for local people. ( 2013; Thuy Xuan ward’s People’s Committee 2014).

Bio-fertilizer in Đà Nẵng

A Japan International Co-operation Agency has provided 500,000 USD of funding to setup a biomass liquid fertilizer factory in Đà Nẵng city. This factory applies the organic waste circulation system developed in Chikujo (Japan) to turn municipal wastes into liquid fertilizer for agriculture activities. By 2016, initial testing facilities capable of processing 3.5 tons of waste a day have been operational. This new fertilizer reportedly helps crops to grow healthier. Excess use of the fertilizer does not result in chemical residuals in plants and land like other current chemical fertilizers. Furthermore, the price is roughly 10% that of their chemical counterparts, which greatly helps farmers, since they previously spent 10-20% of their revenue on fertilizers. (Vietnam News 2015)

Solid waste recycling in Đà Nẵng

In 2015, Đà Nẵng’s department of natural resources and environment, together with Vietnam Environment Corporation, introduced the first phase of the Khánh Sơn solid waste processing composite. The investment totals 40 million USD, resulting in a composite that can categorize and process 200 tons of household solid wastes a day. Wastes are turned into oil (industrial fuel), bio-char (soil-fertility supplement), and bricks (building materials). The facilities have achieved up to 0% solid landfill waste ratio. Its introduction has greatly reduced the burden on Khánh Sơn landfill site, which is imminently overloaded and is scheduled to close in 2020. (Tuổi Trẻ Online 2015)


The development of a circular economy in Vietnam is still in its infancy, both in terms of awareness, technology and infrastructure. There are few policies and investments backing this concept. The majority of financial and technological support comes from international environmental organization in the region, especially from Japan. There is, however, great potential in the management of municipal solid wastes. The majority of those wastes can be biologically recycled into valuable materials. Last but not least, although sporadic and limited in scope, there are a number of bio-based circular activities that hint at a promising future for Vietnam.


Balkau, F. 2017. Circular economy and regional implications. In: Massari, S., Sonnemann, G. & Balkau, F. (eds) Life cycle approaches to sustainable regional development. New York, USA: Routledge. 179-185.

Báo Mới. 2017. TPHCM: Mỗi ngày thải ra 8.300 tấn rác, chủ yếu là chôn lấp. [Electronic newspaper]. [Cited 17 Nov 2017]. Available at:

Bridge Asia Japan. 2011. 2011 Annual Report. [Online document]. [Cited 15 Nov 2017]. Available at:

Bridge Asia Japan. 2014. 2014 Annual Report. [Online document]. [Cited 15 Nov 2017]. Available at:

EMF. 2013. Ellen MacArthur Foundation: Towards the Circular Economy. [Online publication]. [Cited 15 Nov 2017]. Available at:

EMF. 2017. Ellen MacArthur Foundation: Circular Economy System Diagram. [Cited 15 Nov 2017]. Available at:

European Commission. 2015. Closing the loop – an EU action plan for the circular economy. [Cited 15 Nov 2017]. Available at: 2013. Rác thải thành điện thắp sáng nông thôn (Waste to be turned into lighting for the countryside). [Electronic newspaper]. [Cited 15 Nov 2017]. Available at:

Renewable matter. 2017. Vietnam Opens Up to the Circular Economy. [Electronic magazine].  [Cited 15 Nov 2017]. Available at:

Schneider, P., Le, H. A., Wagner, J., Reichenbach, J. & Hebner, A. 2017. Solid Waste Management in Ho Chi Minh City, Vietnam: Moving towards a Circular Economy? Sustainability. [Electronic journal]. Vol 9 (2), 286. [Cited 15 Nov 2017]. Available at:

Thuy Xuan ward’s People’s Committee. 2014. Lợi đủ điều từ hầm biogas (Benefits from Biogas pit). [Electronic newspaper]. [Cited 15 Nov 2017]. Available at:

Tran, T. M. D., Le, M. T. & Nguyen, T. V. 2014. Composition and Generation Rate of Household Solid Waste: Reuse and Recycling Ability – A Case Study in District 1, Ho Chi Minh city, Vietnam. International Journal of Environmental Protection. [Electronic journal]. Vol 4 (6), 73-81. [Cited 14 Nov 2017]. Available at:

Tuổi Trẻ Online. 2015. Đà Nẵng có công nghệ xử lý chất thải rắn thành dầu, than (Da Nang now has the technology to process solid waste into oil and charcoal). [Electronic newspaper]. [Cited 15 Nov 2017]. Available at:

Vietnam News. 2015. Da nang leads the way with organic fertilizers. [Electronic newspaper]. [Cited 15 Nov 2017]. Available at:

Vietnam Online. 2015. Garbage and Recycling. [Cited 14 Nov 2017]. Available at:


Vie Huynh is a 2nd year student in International Business at Lahti University of Applied Sciences.

Susanna Vanhamäki is the Project Manager for BIOREGIO project at Lahti University of Applied Sciences.

Published 11.12.2017

Image: (CC0)

Reference to this publication

Huynh, V. & Vanhamäki, S. 2017. Good practices in bio-based circular economy in Vietnam. LAMK Pro. [Online magazine]. [Cited and date of citation]. Available at:

Creative Commons -lisenssi

ADHD-lasten vanhempien kohtaaminen päiväkodissa

Varhaiskasvatusta kehitetään inkluusioperiaatteen mukaisesti ja tästä johtuen varhaiskasvattajat kohtaavat todennäköisesti yhä useammin tukea tarvitsevia lapsia, kuten ADHD-lapsia ja heidän vanhempiaan.  Kohtaamisella on suuri merkitys vanhempien ja varhaiskasvattajien välille muodostuvaan yhteistyöhön. Päivittäisissä kohtaamisissa jaetaan lapsen päivän tapahtumia ja kokemuksia sekä rakennetaan yhteistyötä lapsen terveen ja turvallisen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi.

Kirjoittajat: Erika Sarka, Nina Suhonen ja Helena Hatakka

Varhaiskasvattajan ja vanhemman välinen kohtaaminen päiväkodissa

Varhaiskasvatuslain (580/2015) pykälän 2a§ mukaan varhaiskasvatuksen tehtävänä on toimia yhdessä lapsen ja hänen vanhempansa kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi. Vanhemmat ja varhaiskasvattajien sitoutuvat lapsen tasapainoisen ja monipuolisen kehityksen tukemiseen tekemällä yhteistyötä. Yhteistyö muodostuu luottamuksesta, tasa-arvoisesta vuorovaikutuksesta ja kunnioituksesta. Perheiden moninaisuus, lasten yksilölliset tarpeet ja vanhemmuuteen liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon yhteistyössä. (Opetushallitus 2016, 32-33.)

Päiväkodissa tapahtuvaa kohtaamista voivat olla päivittäiset kohtaamiset, sovitut keskustelut, vanhempainillat, lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelma keskustelut, juhlat ja tapahtumat sekä vanhempainyhdistytoiminta (Järvinen, Laine & Hellman-Suominen 2009, 164). Yhteistyön rakentuminen alkaa tutustumiskäynneistä ja aloituskeskustelusta ja jatkuu pääpainotteisesti päivittäisissä kohtaamisissa (Ojanen, Ritmala, Sivén, Vihunen & Vilén 2013, 294). Nummenmaan (2011, 39) mukaan päivittäiset kohtaamiset muodostuvat vanhemman ja varhaiskasvattajan välisestä vuorovaikutussuhteesta. Varhaiskasvatuksessa tapahtuva vuorovaikutus muodostuu ammattilaisen toiminnasta, auttavasta suhteesta, läsnä olevasta mielestä, dialogista, kuuntelemisesta ja kysymisestä (Nummenmaa 2011, 39). Kohtaaminen päiväkodissa on läsnä olemista kyseisellä hetkellä, eikä sen suorittamiseen ole ainutta oikeaa tapaa. Kohtaaminen on myös toisen vakavasti ottamista, arvostamista sekä välittämistä. (Mattila 2007, 12–13.) Varhaiskasvattaja tuo kohtaamiseen ammatillisen osaamisensa ja vanhempi lapsensa tuntemisen (Ahonen 2017, 243).

ADHD piirteinen lapsi päiväkodissa

ADHD (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Se on neuropsykiatrinen eli aivojen toimintaan liittyviä häiriö, joka säilyy ihmisen koko elämän. Häiriö ilmenee tarkkaamattomuus-, yliaktiivisuus- ja impulsiivisuusoireina. (ADHD-liitto ry 2017a; Adler & Florence 2009, 36–38.) Päiväkoti-ikäiset lapset ovat luonteeltaan usein lyhytjänteisiä ja vilkkaita, jonka takia heidän ADHD piirteitään voi olla haasteellista erottaa (ADHD-liitto ry 2017b; Juusola 2012, 31). ADHD piirteet ilmenevät lapsella tarkkaamattomuutena ja ylivilkkautena. Ylivilkkaus voi näyttäytyä kiemurteluna ja muuna liikehdintänä. Lisäksi lapsi voi puhua tauotta. Ylivilkkaus näkyy myös impulsiivisena käyttäytymisenä, mikä ilmenee jaksamattomuutena odottaa vuoroaan ja toisten leikkien ja toimintojen keskeyttämisenä. Tarkkaavuuden ongelmat voivat näkyä huolimattomuutena, ohjeiden noudattamisen ja puheen kuuntelemisen haasteina. ADHD piirteinen lapsi kyllästyy nopeasti ja hänen on vaikea keskittyä keskittymistä vaativiin tehtäviin. (ADHD-liitto ry 2017b; Adler & Florence 2009, 37; Puustjärvi 2017.) Jos varhaiskasvattajilla herää lapsesta huoli ADHD:n kaltaisten oireiden ilmentyessä, on huolen ilmaiseminen tärkeää. Vaikka luotettava ADHD diagnosointi voidaan tehdä aikaisintaan 5-6 vuotiaille, lapsen tukeminen voidaan aloittaa yhteistyössä vanhempien kanssa aikaisemmin. Päiväkoti-ikäisellä hoito muodostuu tiedonsaannista ja psykososiaalisesta hoidosta, kuten erilaisista tukitoimista. (Moilanen 2012, 147–148; Voutilainen & Puustjärvi 2014, 76–77.) Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeää, kun lapsi tarvitsee enemmän tukea (Ahonen 2017, 244).

ADHD -lapsen vanhemman kokemuksia kohtaamisesta päiväkodissa

Tässä aineistossa ADHD-lasten vanhemmilla oli vaihtelevasti positiivisia ja negatiivisempia kokemuksia kohtaamisesta. Kokemuksien taustalla oli yhtenäisiä tekijöitä, joita olivat ensimmäiset kohtaamiset, kohtaamisen perusteet, varhaiskasvattajien toiminta ja ammatillisuus. Kohtaamiset osoittautuivat olevan tärkeitä vanhemmille ja toimivan pohjana yhteistyön rakentumiselle.

Vanhemmat toivat esille kohtaamiseen liittyviä kehitysehdotuksia monipuolisesti ja yhtenevästi. Esiin nousseita kehittämisehdotuksia oli viisi. Ensimmäinen kehittämisehdotus oli vanhemman kohtaaminen yksilönä. Toisena kehittämisehdotuksena nousi ymmärrys, välittäminen ja kiinnostuneisuus lasta kohtaan. Varhaiskasvattajien oli vanhempien mielestä tärkeä muistaa, miten tärkeä ja ainutlaatuinen oma lapsi on vanhemmille. Varhaiskasvattajilta toivottiin ymmärrystä ja kiinnostuneisuutta lapsen ylivilkkautta ja ADHD:ta kohtaan. Vanhempien mielestä oli ymmärrettävää se, että varhaiskasvattajilla ei ole tietoa tai kokemusta ADHD:sta. Olisi kuitenkin tärkeää, että varhaiskasvattajat olisivat kiinnostuneita asiasta sekä hankkisivat siitä tietoa. ADHD piirteisen lapsen vanhempia ja vanhemmuutta kohtaan toivottiin ymmärtäväisyyttä ja kiinnostuneisuutta. Kolmannen kehittämisehdotuksen mukaan vanhemmat odottivat varhaiskasvattajilta vuorovaikutustaitoja, ammattitaitoa sekä käytöstapoja. Kehittämisehdotuksissa kohtaamisen perusteista nousivat esille rehellisyys ja avoimuus. Varhaiskasvattajalta odotettiin positiivista ja ratkaisukeskeistä suhtautumista. Vanhempien kuulemista pidettiin myös yhtenä kehittämiskohteena. Vanhemmat toivoivat, että heidän toiveita kuunneltaisiin ja yhdessä sovittaisiin kullekin vanhemmalle sopivista kohtaamisen tavoista.

Päiväkodissa tapahtuvat päivittäiset kohtaamiset ovat tärkeitä lapsen iän ja kehityksen mukaisen kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi yhdessä vanhempien kanssa. Ammatillinen toimiminen kohtaamisissa on osa varhaiskasvattajan ammattitaitoa. Varhaiskasvattajana on tärkeää kiinnittää huomiota oman kohtaamisosaamisen kehittämiseen.  Tämä kehittäminen on jatkuvaa ja reflektiivistä, miten minä olen ja toimin kohtaamisessa. Ammattilaisen on tärkeä muistaa, että kehittämisen taustalla on oma kiinnostus, olettamukset, uskomukset ja käsitykset. Jokainen vanhempi tulee kohdata yksilönä ja ammattitaidolla.

Tämä artikkeli perustuu opinnäytetyöhön “Se oma lapsi, miten erityinen ja tärkeä se on jokaiselle” ADHD-lasten vanhempien kohtaaminen päiväkodissa vanhempien näkökulmasta. Opinnäytetyössä selvitettiin ADHD-lasten vanhempien kokemuksia siitä, miten heidät on kohdattu päiväkodissa ja miten heidän mielestään kohtaamista tulisi kehittää.


ADHD-liitto ry. 2017a. Adhd-perustietoa. [Viitattu 17.11.2017]. Saatavissa:

ADHD-liitto ry. 2017b. Terveydenhuollon ammattilaisille. [Viitattu 18.11.2017]. Saatavissa: Saatavissa:

Adler, L. & Florence, M. 2009. ADHD Levoton mieli. Tietoa, toivoa ja apua aikuisiän tarkkaavaisuus ja ylivilkkaushäiriöön. Tampere: Esa Print Oy.

Ahonen, L. 2017. Haastavat kasvatustilanteet. Lämpimän vuorovaikutuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus.

Juusola, M. 2012. Levottomat aivot: ADHD ja Asperger vahvuuksina. Keuruu: Otava.

Järvinen, M., Laine, A. & Hellman-Suominen, K. 2009 Varhaiskasvatusta ammattitaidolla. Helsinki: Kirjapaja.

Mattila, K-P. 2007. Arvostava kohtaaminen arjessa, auttamistyössä ja työyhteisössä. Jyväskylä: PS-kustannus.

Moilanen, I. 2012. Lapsen ADHD. Teoksessa Dufva, V & Koivunen, M. (toim.) ADHD. Diagnosointi, hoito ja hyvä arki. Jyväskylä: PS-kustannus, 135–151.

Nummenmaa, A. 2011. Keskustelu osaamisena. Teoksessa Nummenmaa, A. & Karila, K. Ammatilliset keskustelut varhaiskasvatuksessa. Helsinki: WSOYpro Oy, 39–60.

Ojanen, T., Ritmala, M., Sivèn, T., Vihunen, R. & Vilén, M. 2013. Lapsen aika. Helsinki: Sanoma Pro.

Opetushallitus. 2016. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy. Saatavissa:

Puustjärvi. 2017. ADHD:n oireet lapsilla. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Käypä hoito -suositukset [Viitattu 17.11.2017]. Saatavissa:

Sarka, E. & Suhonen, N. 2017. ”Se oma lapsi, miten erityinen ja tärkeä se on jokaiselle” ADHD-lasten vanhempien kohtaaminen päiväkodissa vanhempien näkökulmasta. Lahden ammattikorkeakoulu. AMK-opinnäytetyö. Saatavissa:

Varhaiskasvatuslaki 580/2015. Finlex . 8.5.2015. [Viitattu 18.11.2017]. Saatavissa:

Voutilainen, A. & Puustjärvi, A. 2014 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Teoksessa Pihko, H., Haataja, L. & Rantala, H. (toim.) Lastenneurologia. Helsinki: Duodecim, 71–82.


Erika Sarka ja Nina Suhonen ovat jouluna 2017 valmistuvia sosionomiopiskelijoita ja Helena Hatakka on yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla.

Julkaistu 8.12.2017

Artikkelikuva: ponce_photography, (CC0)


Sarka, E., Suhonen, N. & Hatakka, H. 2017. ADHD-lasten vanhempien kohtaaminen päiväkodissa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa:

Creative Commons -lisenssi

Co-creating Rustenburg Circular Economy Road Map in South Africa

The city of Rustenburg is drafting a road map towards circular economy as a part of cooperation project Co-creating Sustainable Cities with Lahti (Finland) and Ho (Ghana). The road map is drafted with the help of baseline studies, stakeholder discussions and a series of three co-creation workshops in Rustenburg.

Author: Maarit Virtanen

The main objective in Rustenburg is the diversification of economy and creation of jobs through circular economy. Circular economy solutions would also support environmental protection and waste management aims. At the moment, the economy of region is based on mining. During the first two co-creation workshops, four main areas of interest have been identified:  1. Value creation through material recycling; 2. Composting of biodegradable waste; 3. Development of repair and reuse services; 4. Education and awareness raising.

Value creation through technical material recycling

In Rustenburg, the waste collection system covers most of the city area, except for rapidly spreading informal settlements. There is no official recycling of waste, but waste pickers circle the streets and landfill collecting and selling materials. The aim in Rustenburg is to formalise waste recycling, to introduce waste separation at source to households and businesses, and eventually to process some of materials in the area. There are altogether 13 buy back centres for materials in Rustenburg, but the processing is done in Pretoria, Johannesburg or other locations.

Figure 1. Waste pickers taking materials to a buy back centre

Waste separation at source will enhance the material recovery from waste and ease material processing, as organic waste is separated from other materials. It will also provide better income and working conditions for waste pickers and recyclers. Separation at source can be introduced through pilots at selected businesses and communities. The pilots help to specify, which materials should be sorted at source and which can be sorted at the collection or transfer sites. There are already markets for different types of plastics and papers, cardboard, glass and metals.

To ensure effective collection of recyclable materials, sites for sorting and storing of materials should be established. Currently, transportation is a challenge for recyclers working in townships outside the city centre, and there are problems with littering, when recyclers sort the waste on streets.  In the designated sites, recyclers could do the final sorting of materials, after which materials were transported in larger quantities to the existing buy back centres in Rustenburg. Once the process of collection, sorting and sales is functioning, the income from sales can be invested in, for instance, bailers, shredders and transport trucks. Further investment can be sought for a conveyor belt to ease the sorting.

The recycling process can be further developed by establishing municipal buy back centres, if this is seen as an economically viable option instead of selling materials through existing centres. Once the availability of recyclable materials is ensured, processing of some materials can be developed. These can include, for example, manufacturing of pellets from PET bottles, or manual handling of WEEE to separate most valuable components for sale.

Composting of biodegradable waste

The composting of biodegradable waste, including garden waste, kitchen waste and organic waste from businesses will help to divert waste from the landfills and makes the separation of recyclable materials from waste easier and more profitable.

The composting can also be begun with a pilot on, for example, restaurants and selected residential areas. The pilot can be done with open air composting, but it should also be studied, whether, for instance, drum composting could be used to improve the efficiency. After the composting systems is functioning, the ready compost can be sold for agriculture or be utilised by the municipality.

If the collection of biodegradable waste proves successful, and the amounts of organic material are adequate, production of biogas can be a viable option. One pilot scale biogas plant is in operation in Rustenburg, with positive experiences on both gas production and utilisation of compost for gardening. However, as biogas production requires investments, it must be ensured that there is a reliable feedstock for the production.

Development of repair and reuse services

One of key elements in circular economy is to lengthen product lifetime through reuse, remanufacturing and repairing. There is a large number of small-scale repair services in Rustenburg for various products scattered around the town. Industrial estates are developed in Rustenburg for different townships, and these could also act as centralised areas for repair services.

Concentrating services in certain areas could promote the accessibility of services through joint marketing and the entrepreneurs could develop the services together through, for example, join investment on machinery. In addition, proper waste management and recycling would be easier to provide, if the activities were located in certain areas.

Figure 2. Services available at an informal settlement

Education and awareness raising

An important part of circular economy is integrating it into education at different levels to enable broader change in, for example, product design, consumption patterns and business models.

The existing environmental awareness raising programs with schools and other stakeholders can be used and further developed to promote circular economy thinking. In Rustenburg, this can in the long run include also establishing college or university degree programs on circular economy.

Next Steps

The next steps in cooperation are specifying the activities and funding opportunities for circular economy pilots. Work is already well under way in Rustenburg in both formalisation of waste picking and piloting the separation at source. There is also interest for cooperation with Finnish companies, and the aim is to invite some of them to the next co-creation workshop in Rustenburg in March 2018. The Circular Economy Road Map will be integrated into municipal plans to promote the implementation of activities.

The road map and cooperation in Rustenburg is a part of Co-creating Sustainable Cities project funded by the Ministry for Foreign Affairs of Finland. Lahti University of Applied Sciences implements the project together with the City of Lahti in 2017-2018. (Lahti University of Applied Sciences 2017.)


Lahti University of Applied Sciences. 2017. Co-creating Sustainable Cities Project. [Cited 4 Dec 2017]. Available at:

All pictures by the author.

About the author

Maarit Virtanen is the Project Manager for Co-creating Sustainable Cities and Kiertoliike projects at Lahti University of Applied Sciences.

Published: 8.12.2017

Reference to this publication

Virtanen, M. 2017. Co-creating Rustenburg Circular Economy Road Map in South Africa. LAMK Pro. [Electronic journal]. [Cited and date of citation]. Available at:

Creative Commons -lisenssi

Ryhmätyöskentelyn itse- ja vertaisarviointi Repussa

Opettaja voi tuoda opintojaksolleen uusia tapoja oppimiseen sekä opetukseen sekä helpottaa omaa työtään viemällä ryhmätyöskentelyn vertaisarviointiprosessin verkkoon Lahden ammattikorkeakoulun Moodle-verkko-oppimisalusta Repun työkaluilla.

Kirjoittaja: Sami Simpanen

Arviointi on paitsi on keskeinen osa opettajan työtä, myös merkittävä osa opiskelijan oppimisidentiteettiä, joka rakentuu saadun palautteen kautta. Itsearviointi ja vertaisarviointi auttavat opiskelijaa tulemaan tietoiseksi omasta edistymisestään ja ymmärtämään, että hän voi itse vaikuttaa oppimiseensa ja onnistumiseensa opinnoissa. (Opetushallitus 2015, 47, 49.) Vertaisarvioinnin etuja on opiskelijan metakognitiivisten taitojen kehittyminen, kun hän pääsee antamaan palautetta sekä ottamaan sitä vastaan yleisiin arviointikriteereihin pohjautuen. Kiviniemen (2000) mukaan vertaisarviointi myös edistää yhteistoiminnallisuutta ja ryhmäytymistä opintojakson toteutuksella sekä tukee oppimista. (Vertaisarviointi 2010.)

Ryhmänmuodostus- ja Työpaja-aktiviteetit Repussa

Idea artikkeliin syntyi Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden ja matkailun alan opettajan otettua yhteyttä minuun haluten neuvoja kuinka toteuttaa vertais- ja itsearviointi vaihtuvilla ryhmillä. Kyseisellä opintojaksolla on viisi lähitapaamiskertaa, joihin opiskelijat ovat valmistautuneet ennakkotehtävien mukaan. Jokaisella lähitapaamiskerralla opiskelijat muodostavat viiden hengen ryhmät työskentelyyn. Jokaisen työskentelykerran jälkeen opiskelijat vertaisarvioivat ryhmänsä jäsenten valmistautumisen lähitapaamiseen, sekä itsearvioivat myös oman valmistautumisensa. Nämä arviot ovat osana opintojakson lopullista arviointia.

Opiskelijat voivat muodostaa itse ryhmänsä Repussa Ryhmänmuodostus-aktiviteetin avulla. Tämä sallii opiskelijoiden luoda omat ryhmänsä, joihin toiset opiskelijat voivat liittyä. Aktiviteetin asetuksissa ko. kohdan alle luotavat ryhmät voidaan määrittää tulemaan tiettyyn ryhmittelyyn opintojaksolla, joten opiskelija voi olla useammissa ryhmissä, mutta ryhmät eivät sotkeudu, kun aktiviteeteissa otetaan käyttöön aina oikea ryhmittely. Lisäksi Ryhmänmuodostus-aktiviteetissa opettaja voi määrittää muodostettavien ryhmien vähimmäis- ja enimmäismäärät, sekä pystyykö opiskelija liittymään aktiviteetissa useampaan kuin yhteen ryhmään. Tämä voidaan määrittää aina tietyllä aikavälillä tapahtuvaksi. (Group self-selection module 2016.)

Kuva 1. Ryhmänmuodostus-aktiviteetin asetuksia

Ryhmänmuodostus-aktiviteetilla jää opettajalta ryhmien muodostaminen pois ja ryhmät voi ottaa käyttöön Työpaja-aktiviteetin ryhmäasetuksilla, jolloin opiskelija antaa vertaisarvioinnin ryhmänsä jäsenille sekä tarvittaessa itsearvioinnin itsestään. Arvioinnissa voidaan käyttää esimerkiksi eri osa-alueiden numeerista tai sanallista arviointia tai arviointimatriisia. Opiskelijat saavat nähdä ainoastaan niiden toisten opiskelijoiden työt, jotka opettaja nimeää heille vertaisarvioitaviksi sekä työpajatyöskentelyn loputtua ne työt, jotka opettaja on valinnut julkaistaviksi. Opettaja voit myös tarjota opiskelijoille arvioinnin harjoittelumahdollisuuden tekemillään mallivastauksilla.

Lisäksi Työpaja-aktiviteetti tarjoaa mahdollisuuden opiskelijan oman työn itsearviointiin osana arviointiprosessia. (Työpaja 2015.) Itsearvioinnilla voidaan varmistaa, että opiskelijalla on realistinen näkemys omasta oppimisestaan ja osaamisestaan (Opetushallitus 2015, 47, 49) .

Kuva 2.Itservioinnin aktivoiminen käyttöön osaksi arviointiprosessia

Opiskelijat voivat arvioida yhden tai useampia vertaistöitä. Opettaja voi joko jakaa vertaisarviointivuorot itse tai arpoa arviointivuorot. Opettaja voi myös vaihtaa itse työskentelyvaiheen tai halutessaan ajastaa sen, jolloin opettajan täytyy muistaa laittaa arviointivuorojen arvonta käyttöön.  Arvioijat ja arviointien palautukset voivat tarvittaessa olla anonyymejä. (Työpaja 2015.) Anonymiteetin varmistamiseksi opettajan on tällöin hyvä muistaa ohjeistaa opiskelijat olemaan kirjoittamatta nimeään myöskään palauttamiinsa tiedostoihin.

Opiskelijan näkökulmasta työpajan vaiheet on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1. Työpajan vaiheet opiskelijan näkökulmasta (Työpaja 2015)
1. Asetusten määrittelyvaihe. Opiskelija ei näe työpajaa vielä.
2. Palautusvaihe. Opiskelijat tekevät ja palauttavat työnsä. Kukaan opiskelijoista ei näe toistensa töitä.
3. Vertais- ja itsearviointivaihe. Opiskelijoilla on hetken työskentelytauko, kun opettaja jakaa vertaisarviointivuorot. Tämän jälkeen opiskelijat arvioivat toistensa töitä. Oman työn palauttaminen ei ole enää mahdollista. (Työpajan asetusten lisäasetusten kautta pääsee valitsemaan toiminnon Myöhästyneet palautukset: salli palautukset määräajan jälkeen. Huomaa, että opettajan täytyy käydä erikseen jakamassa vertaisarviointivuorot myöhässä tulleille töille, jos tätä asetusta käytetään). Kukin opiskelija näkee oman työnsä lisäksi opettajan nimeämien toisten opiskelijoiden työt, ei muita. Näkyvillä olevista töistä joko näkyy kirjoittajan nimi tai ei näy, opettajan valinnan mukaan. Opiskelija näkee saamansa palautteet joko nimellä tai ilman, opettajan valinnan mukaan.
4. Vertaisarviontien arviointivaihe. Opiskelijan näkökulmasta työskentelytauko.
5. Työpajatyöskentely on päättynyt. Opiskelija saa nähdä opettajan valitsemat vertaistyöt, mutta ei niiden saamia palautteita.

Opiskelijat saavat työpaja-aktiviteetista kaksi arvosanaa: työn arvosanan ja vertaisarvioinnin arvosanan. Ne näkyvät omina sarakkeinaan myös arviointikirjassa.

Opettajan näkökulmasta työpajan vaiheet on esitetty taulukossa 2.

Taulukko 2. Työpajan vaiheet opettajan näkökulmasta (Työpaja 2015)
1. Määrittelyvaihe. Opettaja kirjoittaa tehtävänannon ja ohjeet vertaisarvionnille, sekä halutessaan vertaisarvioinnin harjoitustehtäviä, joita opiskelijat voivat harjoitusarvioida ennen vertaisarviointien tekemistä. Tässä vaiheessa opettaja myös päättää, näkyvätkö vertaisten nimet vertaisarviointivaiheessa.
2. Palautusvaihe. Opettaja odottaa, että opiskelijat palauttavat työnsä.
3. Vertais- ja itsearviointivaihe. Opettaja joko arpoo tai nimeää kullekin opiskelijalle 1-30 vertaisarvioijaa ja -arviointivuoroa, minkä jälkeen opiskelijat pääsevät arvioimaan annettuja töitä. Myös opettaja voi antaa palautetta töille.
4. Vertaisarviointien arviointivaihe. Työpaja-aktiviteetti laskee opiskelijoille kaksi arvosanaa: työlle vertaisarvioiden perusteella sekä vertaisarvioinnille annetun arvion keskimääräisen oikeellisuuden perusteella. Opettaja voi halutessaan ohittaa automaattisesti lasketun arvosanan ja antaa oman arvosanansa. Lisäksi tässä vaiheessa opettaja voi merkitä töitä julkaistaviksi, kun työpajatyöskentely on päättynyt. Nämä opettajan merkitsemät työt näkyvät kaikille opiskelijoille, kun opettaja sulkee työpajan.
5. Työpaja on suljettu. Opettajan erikseen julkaisemat työt näkyvät kaikille opiskelijoille.

Työpaja-aktiviteetin vaiheet Asetusten määrittely -näkymässä on esitetty kuvassa 3.

Kuva 3. Työpaja-aktiviteetin vaiheet (Työpaja 2015)


Käyttämällä Repun (Moodlen) ominaisuuksia opettaja voi tuoda opintojaksolle uusia tapoja oppimiseen ja helpottaa työtään suuresti pienillä alkuvalmisteluilla. Opiskelijat voivat kätevästi muodostaa omat ryhmänsä suoraan, mikä on aikaisemmin vaatinut opettajan tekemään ryhmät. Työpaja-aktiviteetissa ”erilliset ryhmät”-asetuksen päälle kytkemällä opiskelijat pääsevät antamaan vertaisarvioinnin vain oman ryhmänsä jäsenten palautuksille. Lopuksi opettaja voi tarkistaa arviointien oikeellisuuden ja sulkea työpajan, jolloin arvioinnit tulevat näkyviin opiskelijoille.


Group self-selection module. 2016. Moodle Docs. [Viitattu 24.10.2017]. Saatavissa:

Opetushallitus. 2015. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. [Verkkodokumentti]. Määräykset ja ohjeet 2014:96. Helsinki: Opetushallitus. [Viitattu 24.10.2017]. Saatavissa:

Työpaja. 2015. Opettajan opas. Työpaja. Moodle Docs Suomi. [Viitattu 24.10.2017]. Saatavissa:

Vertaisarviointi. 2010. Jyväskylän yliopiston Koppa. [Viitattu 24.10.2017]. Saatavissa:


Sami Simpanen työskentelee Lahden ammattikorkeakoulun Yhteisten palveluiden alla toimivassa Opetusteknologiapalveluissa suunnittelijana. Hän toimii muun muassa Lahden ammattikorkeakoulun Moodle verkko-oppimisalusta Repun pääkäyttäjänä.

Julkaistu 1.12.2017


Simpanen, S. 2017. Ryhmätyöskentelyn itse- ja vertaisarviointi Repussa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa:

Creative Commons -lisenssi

Artikkelikuva: (CC0)

Päihdeongelmaan puuttuminen työpaikalla on välittämistä

Työntekijän työkyvyn kannalta riskitasoisesta päihteiden käytöstä aiheutuu merkittäviä taloudellisia ja tuotannollisia menetyksiä työnantajalle. Näitä haittoja aiheuttavat muun muassa työntekijän alentunut työteho, poissaolot sekä mahdolliset työtapaturmat. Työntekijän runsas päihteiden käyttö voi aiheuttaa lisäksi merkittäviä riskejä työturvallisuudessa. Jotta näitä päihdehaittoja voidaan ennaltaehkäistä ja päihdehaittatilanteissa osataan toimia oikein, on tätä tarkoitusta varten yrityksellä olemassa koko työyhteisöä ohjeistava päihdeohjelma. Päihdeohjelmassa huomioidaan mahdolliset työturvallisuutta vaarantavat tekijät sekä linjataan yhteiset käytänteet työpaikan päihdehaittojen puheeksiottamiselle ja käsittelylle.

Kirjoittajat: Petra Siira, Johanna Torkkel ja Helena Hatakka

Päihdeohjelma työnteon tukena

Päihdeohjelma on työpaikan asiakirja, jonka tavoitteena on päihdehaitaton työpaikka. Päihdeohjelmassa kuvataan työpaikan tavoitteet, menettelyohjeet, toimenpiteet ja tehtäväjaot ehkäisevää päihdetyötä ja hoitoonohjausta varten. Päihdeohjelma laaditaan organisaation johdon, henkilöstöhallinnon, työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa yhteistyössä. (Työturvallisuuskeskus 2017.) Työterveyshuoltolain (21.12.2001/1383) 11§:n mukaan päihdeohjelma on myös lakisääteinen niissä työpaikoissa, joissa työntekijöille tai työnhakijoille tehdään huumausainetestauksia.

Kansainvälinen hitsausalan yritys Kemppi Oy sai uudistetun päihdeohjelman käyttöönsä loppuvuodesta 2017. Päihdeohjelma tuotettiin opinnäytetyönä yhteistyössä Kemppi Oy:n henkilöstön kanssa (Siira & Torkkel 2017).  Kemppi Oy:lle tuotetun päihdeohjelman avulla yrityksen päihdehaittoja ehkäistään ja työntekijöitä ohjataan tarkoituksenmukaiseen toimintaan päihdehaittatilanteissa. Päihdeohjelmassa linjataan yhteiset pelisäännöt Kemppi Oy:lle päihdehaittojen käsittelyn ja työturvallisuuden tukemista varten. Päihdeohjelman noudattamisella vaikutetaan myös työympäristön työturvallisuuteen, joka on merkityksellinen osa hyvinvoivaa työyhteisöä. Työntekijän runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa työtehon heikkenemistä, krapulassa tai jopa päihtyneenä työskentelyä sekä pahimmassa tapauksessa onnettomuuksia (Ehyt 2017). Näin päihdehaitat ilmenevät työyhteisössä työturvallisuusriskeinä ja –tapaturmina, työntekijöiden alentuneena työtehona, sairauspoissaoloina ja ennenaikaisina eläkkeelle siirtymisinä. Etenkin tuotannon tehtävissä työturvallisuuden merkitys korostuu, kun työskentely tapahtuu koneiden ja sähkölaitteiden äärellä. Tällöin päihdehaittojen aiheuttamat vaarat ovat työssä aidosti läsnä. Päihdeohjelmassa henkilöstön tietoutta päihteiden käytön riskeistä lisätään tiedottamalla päihteiden käytön vaikutuksista yksilölle, työhyvinvoinnille sekä työturvallisuudelle.

Päihdeongelman puheeksiottaminen työpaikalla

Kemppi Oy:n päihdeohjelmassa korostetaan erityisesti varhaisen puuttumisen merkitystä, jotta päihdehaittoja ja työturvallisuusriskejä voidaan ennaltaehkäistä mahdollisimman tehokkaasti. Varhainen puuttuminen tuodaan päihdeohjelmassa esille välittämisen sekä huolenpidon osoituksena, sillä puuttumisen ja päihdeongelman puheeksiottamisen kynnystä pyritään madaltamaan mahdollisimman alhaiseksi. Tämä on tärkeää, sillä työntekijän orastavasta päihdeongelmasta syntyneen huolen puheeksiottaminen on merkittävä päihdehaittojen ennaltaehkäisemisen menetelmä. Päihdeongelman puheeksiottamista ei tule arkailla, sillä koko työyhteisöön vaikuttava sekä haittoja aiheuttava työntekijän päihteidenkäyttö ei ole enää työntekijän yksityisasia (A-klinikkasäätiö 2017). Kun huoli työntekijän päihdeongelmasta on syntynyt, on tärkeää ottaa asia puheeksi mahdollisimman varhain, jotta tarpeenmukaisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ajoissa päihdehaittojen ehkäisemiseksi.

Puheeksiotossa tärkeää on, että huoli tuodaan esille kunnioittavalla tavalla. Kun asianosaista lähestytään tavalla, joka ei loukkaa häntä, asianosaisen reaktio on usein myönteisempi kuin osataan odottaa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014.) Huoli puheeksi -oppaassa (Eriksson & Arnkil 2009, 12) tuodaan kuitenkin esille, ettei tämä takaa asianosaisen vastaanottavaa reaktiota, vaan puheeksiottaminen voi saada aikaan myös hyvin yllättyneitä sekä torjuviakin ensireaktioita. Puheeksiottamisen päätehtävänä on kuitenkin saada aikaan liittouma huolen poistamiseksi, joten tämä vaatii puheeksiottajalta kunnioittavaa otetta. Puheeksiottamisessa tulee tällöin huomioida, ettei asianosaiselle ilmoiteta, mikä ongelma hänellä on, vaan kerrotaan omasta huolesta asian suhteen. Tarkoituksenmukaisessa puheeksiotossa tuodaan esille oman huolen lisäksi myös ehdotuksia tarpeenmukaisista toimenpiteistä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014.)  Huoli sekä ehdotukset toimenpiteistä onkin hyvä ottaa puheeksi ilmaisten välittämistä ja avaten keskustelu dialogina sen sijaan, että määriteltäisiin tilannetta toiselle asianosaisen puolesta. Tällöin voidaan luoda sekä avoin, että tarpeenmukaisiin toimenpiteisiin johtava puheeksiotto.

Kun työntekijän orastavaan päihdeongelmaan puututaan riittävän varhain, voidaan välttyä niin työntekijän omilta, kuin työnantajankin ylimääräisiltä kustannuksilta, vaaratilanteilta sekä sosiaalisilta ja terveydellisiltä haitoilta. Näin työntekijän päihdeongelmaan riittävän varhaisella puuttumisella voidaan välttyä merkittäviltä haitoilta niin työyhteisön, kuin yksilönkin kannalta.


A-klinikkasäätiö. 2107. Puheeksiotto ja puuttuminen. [Viitattu 21.11.2017]. Saatavissa:

Ehyt. 2017. OECD: Taloutta, terveyttä ja hyvinvointia – hyvän alkoholipolitiikan peruselementit. [Viitattu 10.11.2017]. Saatavissa:

Eriksson, E. & Arnkil T. 2009. Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. [Verkkodokumentti]. Helsinki: THL. Stakesin Opas 60. [Viitattu 21.11.2017]. Saatavissa:

Siira, P. & Torkkel, J. 2017. Puuttuminen on välittämistä. Päihdeohjelma Kemppi Oy:lle päihdehaittojen ennaltaehkäisemiseksi. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 21.11.2017]. Saatavissa:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2014. Huolen puheeksi ottaminen. [Viitattu 21.11.2017]. Saatavissa:

Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383. 11§ Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja päihdeohjelma (13.8.2004/760). Finlex. [Viitattu 21.11.2017]. Saatavissa:

Työturvallisuuskeskus. 2017. Päihdeohjelma. [Viitattu 9.11.2017]. Saatavissa:


Petra Siira ja Johanna Torkkel ovat jouluna 2017 valmistuvia sosionomiopiskelijoita ja Helena Hatakka on yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla.

Julkaistu 29.11.2017


Siira, P., Torkkel, J. & Hatakka, H. 2017. Päihdeongelmaan puuttuminen työpaikalla on välittämistä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa:

Creative Commons -lisenssi