Kaikki kirjoittajan LAMKpub artikkelit

Opiskelu, ohjaus ja vuorovaikutus verkossa

Verkossa opettamista tai ohjaamista opitaan vain harjoittelemalla, kokeilemalla ja kuvittelemalla, millä tavalla itse haluaisi kohdata vieraan ihmisen verkon kautta. Tässä artikkelissa tarjotaan opettajille työkaluja verkkokurssien suunnitteluun erityisesti toimivan vuorovaikutuksen ja ryhmäytymisen näkökulmasta.

Kirjoittaja: Anita Hartikainen

Vuorovaikutus

Liian usein verkko-opetus käsitetään niin, että opiskelijat opiskelevat itsenäisesti verkon välityksellä ja tekevät yksin kirjoitustehtäviä. Tekstejä korjaava ja palautteita kirjoittava opettaja hukkuu työtaakkaan, eivätkä opiskelijat koe oppivansa tällä menetelmällä hyvin. Verkostoituminen toisten opiskelijoiden kanssa jää puolitiehen, jos pienryhmät eivät tee ryhmätöitä aidoissa vuorovaikutustilanteissa.

Aidolla vuorovaikutuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä läsnäoloa, jolloin verkko-opiskelusta tulee osittain aikaan, mutta ei koskaan paikkaan sidottua. Juuri tämä on verkko-opiskelun hiomaton timantti! Opiskelijat voivat opiskella mistä tahansa, jos on aikataulu, ohjeet, verkkoyhteys ja laite, joka mahdollistaa opetukseen ja tapaamisiin osallistumisen.

Ryhmäytyminen verkkoon

Lahden ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattikorkeakoulu yhdistyvät LAB-ammattikorkeakouluksi tammikuussa 2020. Korkeakoulujen yhdistymisen jälkeen LABin kampus sijaitsee Lahdessa, Lappeenrannassa ja verkossa. Ammattikorkeakoulut ovat osa LUT-konsernia, johon kuuluu LABin lisäksi Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto.

Yhteistyötä tullaan tekemään yhä enemmän etänä. Kursseja voi olla järkevää yhdistellä yli alueellisten rajojen. Opetus ei kuitenkaan siirry verkkoon sormia napsauttamalla, kaikki vanhat oppikirjat skannaamalla pdf:ksi ja lähettämällä Moodleen word-pohja, johon vastaukset voi kirjoittaa. Tarvitaan opettajia, jotka voivat tukea ja ohjata opiskelijan oppimista verkossa. Näin opiskelijan toimijuus (Koivuluhta & Puhakka 2015) vahvistuu ja opinnot sujuvat motivaation kasvaessa. Verkko-opiskelu on vielä toistaiseksi monelle uusi opiskelutaito, jota täytyy harjoitella, kuten tenttiin lukemista ja esseen kirjoittamista.

Välineitä ei tule hankkia välineiden ja digihuuman vuoksi. Verkkotyökalut ovat työkaluja, eivät ikinä itseisarvo. Ilman kunnollista perehdyttämistä, täydennyskoulutuksia ja muutoksen huolellista johtamista ollaan samassa tilanteessa kuin peruskoulut olivat digiloikkatranssissa vuonna 2015: hankitaan kaikille oppilaille iPad ilman, että kukaan tietää, mitä sillä pitäisi tehdä. Vuoden päätteeksi oppilaat olivat oppineet katsomaan YouTubea ja NetFlixiä oppitunneilla.

Tulevaisuudessa muodostuu yhä enemmän opiskelijaryhmiä, jotka kokoontuvat vain verkossa. Opettajan tai ohjaajan rooli on fasilitoida opiskelua verkkoympäristössä eli tehdä verkkoympäristössä navigointi opiskelijoille mahdollisimman helpoksi, panostaa alussa ryhmäytymiseen (Repo-Kaarento 2007) sekä muotoilla tehtävät ja tehtävänannot niin, että ryhmätyöskentely tai itsenäinen työskentely käynnistyvät. Luokkahuone onkin chat tai web-luokka, videoneuvottelutila. Aikataulut tehtävineen rakennetaan klikkailtavina polkuina verkkoalustoille, joita voivat olla esimerkiksi blogi, Moodle, Skype, LinkedIn tai WhatsApp. Opettajan kannattaa valita ryhmäytymistä ja viestimistä varten väline, joka tukee parhaiten koulutuksen tarkoitusta ja opiskelijaryhmän tarpeita. Ilman pikaviestintämahdollisuutta verkkokurssista tulee kankea ja hidas.

Opettaja vuorovaikutuksen ohjaajana verkossa

Kommunikaatio ja strukturoitu keskustelu vauhdittavat oppimista. Kun verkko-opetuksessa vähennetään palautettavien kirjoitustehtävien määrää ja lisätään ohjattuja kokoontumisia tai esimerkiksi opettajan alustamia vertaiskokoontumisia verkossa, kokemukset oppimisesta ja verkostoitumisesta vahvistuvat.

Seuraavaa mallia voi hyödyntää oman verkko-opetuksen ja vuorovaikutuksen suunnittelussa:

Kuva 1: Näin sovellan Computational thinking –teoriaa (Wing 2012) koulutuksen suunnittelussa.

Vuorovaikutuksessa täytyy panostaa turvallisen ja välittömän ilmapiirin luomiseen (Guttorm ym. 2017, 43-55). Toimiva tapa voi olla esimerkiksi juoda leppoisasti kahvia, puhua säästä tai vitsailla siitä, miten opettaa tänään villasukat jalassa (”ilman housuja” -vitsi toimii myös, jos opettaja tuntee ryhmän jo hyvin). Sen lisäksi, että opettajan pitäisi oppia tuomaan välittömyyttä ja lempeää huumoria verkko-opetukseen, hänen pitää myös jakaa puheenvuoroja tasa-arvoisesti. Kysyä nimeltä ja sanoa kiitos silloin, kun yksittäinen opiskelija on vienyt jo riittävästi yhteistä aikaa. Keskustelevuuden ydin on se, että opettaja oppii kysymään oikeat kysymykset. Muuten käy niin, että yhteisessä webinaarissa opettaja puhuu yksin ja opiskelijat tylsistyvät ja alkavat lähetellä toisilleen meemejä WhatsAppissa.

Opettaja oppii kysymään oikeita kysymyksiä kehittämällä omaa ohjausta pedagogisena prosessina (ks. esim. Vehviäinen 2014, 25-28). Opettaja on aina myös ohjaaja, vaikka sitä ei kerrota usein opettajan pedagogisissa opinnoissa.

Opettajan uudet taidot ja vanhasta pois oppiminen

Verkko-opettaminen kulkee käsi kädessä “21st Century Skills” -teorian kanssa (Kereluik ym. 2014). Digitaalinen lukutaito, vuorovaikutus ja yhteistyö ovat myös verkko-opiskelun avainkäsitteitä. Monelle opettajalle ajatus seminaarimuotoisen keskustelevan webinaarin ohjaamisesta tuntuu epämukavalta. Miten puhutaan opiskelijamassalle, kun fyysinen keho ei ole auttamassa kommunikaatiossa? Miten ohjataan verkon kautta, kun ei nähdä opiskelija kokonaan?

Verkkokurssien opettaminen vaatii opettajalta uudenlaisia taitoja. Opetuskokonaisuuksien suunnittelussa tarvitaan hajota ja hallitse -tyyppistä ajattelua (Wing 2012). Sisällöt ja  tavoitteet hajotetaan ja rakennetaan uudelleen osaamistavoitteiksi, joista kasataan verkossa toimiva kokonaisuus (Heyner 2007) niin, että opiskelija ymmärtää silmäilemällä ruutua, missä opettaja on, kenen kanssa työskennellään ja mitä täytyy tehdä. Se mikä toimii luokkahuoneessa ei usein toimi verkossa. Sen sijaan yleensä se mikä toimii verkossa, toimii missä vain.  

Uusien haasteiden äärellä

Korkeakoulujen välistä yhteistyötä voi kehittää verkko-opetuksen suunnittelussa työstämällä seuraavia prosesseja:

  • Opettajien välinen tiimityöskentely etänä.
  • Kurssien tavoitteet läpinäkyväksi ja tehtävien rakentaminen verkkoon.
  • Ohjausprosessin tarkka suunnittelu. Ohjaus alkaa ennen kurssia, sillä opiskelijoiden täytyy löytää oikeaan paikkaan verkossa.
  • Esiintymistaitojen uudelleen oppiminen. Minkälaista opetusta sinä jaksaisit kuunnella ja katsella verkossa?
  • Koulutusta opettajille. Kukaan ei osaa ohjata mielenkiintoista ja sujuvaa webinaaria, ennen kuin tietää, miten web-luokka toimii ja minkälaisia menetelmiä kannattaa käyttää.

Tärkein asia verkko-opettamisessa on rauhallisena pysyminen. Tekniikan käyttäminen opetuksessa on stressaavaa alussa. Vaikka tietokone kaatuisi, ääni ei kuuluisi, kuva ei näkyisi, netti ei toimisi ja materiaalit katoaisivat, kaikki on silti ihan hyvin. Uudelleenkäynnistys yleensä auttaa. Kotonaan istuva aikuinen opiskelija ei saa traumoja, jos kurssi keskeytyy pariksi minuutiksi teknisen ongelman takia.

Lähteet

Guttorm, T., Hakkarainen, T., Kolehmainen, A., Mäenpää, K.,Peltola, S. & Ylönen, H. (toim.). 2017. Verkko-ohjaaja. Opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa. ePooki 38/2017. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut. [Viitattu 8.8.2019]. Saatavissa:  http://www.oamk.fi/epooki/2017/verkko-ohjaaja/

Hevner, A. R. 2007. A Three Cycle View of Design Science Research. Scandinavian Journal of Information Systems. Vol. 19(2), 87-92. [Viitattu 8.8.2019]. Saatavissa: https://aisel.aisnet.org/cgi/viewcontent.cgi?article=1017&context=sjis

Kereluik, K., Mishra, P., Fahnoe, C. & Terry, L. 2014. What Knowledge Is of Most Worth. Journal of digital learning and teacher education. Vol. 29(4), 127-140. [Viitattu 8.8.2019]. Saatavissa: https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ1010753.pdf

Koivuluhta, M. & Puhakka, H. 2015. Ryhmänohjaus opiskelijoiden toimijuuden edellytysten kehittäjänä. Teoksessa: Kauppila, P.A., Silvonen, J.  & Vanhalakka-Ruoho, M. (toim). Toimijuus, ohjaus ja elämänkulku. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto. Toimijuuden tuki: koulutus- ja työsiirtymät, toimijuus ja ohjaus -hanke. [Viitattu 9.8.2019] Saatavissa: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1747-8/urn_isbn_978-952-61-1747-8.pdf

Repo-Kaarento, S. 2007. Innostu ryhmästä. Miten ohjata oppivaa yhteisöä. Helsinki: Kansanvalistusseura.

Vehviläinen, S. 2014. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Helsinki: Gaudeamus.

Wing, J. M. 2006. Computational Thinking. Microsoft Asia Faculty Summit. 26 October 2012. Tianjin, China. [Viitattu 8.8.2019]. Saatavissa: https://www.microsoft.com/en-us/research/wp-content/uploads/2012/08/Jeannette_Wing.pdf

Kirjoittaja

Anita Hartikainen on LAMKin uutena TKI-asiantuntijana ja KOKOMA-hankkeen projektipäällikkönä innostunut vuorovaikutuksen kehittämisestä LAMKin ja tulevaisuuden LABin verkkokoulutuksissa. KOKOMA-hankkeessa mallinnetaan kielitietoinen yrittäjyyskoulutus verkkokurssina korkeakoulutetuille maahanmuuttajille.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1557987 (CC0)

Julkaistu 16.8.2019

Viittausohje

Hartikainen, A. 2019. Opiskelu, ohjaus ja vuorovaikutus verkossa. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/08/16/opiskelu,-ohjaus-ja-vuorovaikutus-verkossa/

Kiertotaloutta kaikille

Viimeisen vuoden aikana on noussut voimakkaasti esiin käsite kiertotalous. Yksi merkittävä syy tähän on viime syksynä julkaistu IPCC:n ilmastoraportti, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen tulisi rajoittaa 1.5 asteeseen entisen 2 asteen sijaan verrattuna esiteolliseen aikaan. Tässä artikkelissa kerrotaan, mistä kiertotaloudessa on kyse ja miten se liittyy ilmastonmuutokseen. Esimerkkinä käytetään elektroniikkaa, jonka määrä kasvaa arjessamme yhteiskunnan muutoksen mukana.

Kirjoittajat: Mari Leikas, Sari Vainio, Jan Tüll ja Anna Pajari

Kiertotalous – kehdosta kehtoon

Kiertotalouden ajatus lähtee siitä, että raaka-aineiden määrä maapallolla on rajallinen. Mallissa käytetään mahdollisimman vähän luonnosta saatavia neitseellisiä raaka-aineita ja kaiken käytetyn materiaalin arvo pyritään säilyttämään mahdollisimman pitkään talouden kierrossa (Elinkeinoelämän keskusliitto 2016).

Tuotteet tulee jälleen suunnitella kestäviksi, huollettaviksi ja korjattaviksi, minkä lisäksi materiaalivalinnoissa ja tuotteen rakenteessa huomioidaan modulaarisuus sekä tuotteen purettavuus osiin siten, että kaikki komponentit ja eri materiaalit on helppo erotella uudelleen käytettäviksi (Sitra 2014, 21).

Materiaalitehokkuuden lisäksi tulee huomioida energiatehokkuus tuotteen koko elinkaaren aikana, samoin lineaaritaloudessa ongelmaksi muodostuneista jätevuorista pitää pyrkiä pääsemään eroon suunnittelemalla tuotanto- ja kulutusvaihe jätteettömiksi (Sitra 2014, 4-5). Ellen MacArthur Foundationin (2019) mukaan noin 80% tuotteen ympäristövaikutuksesta määräytyy jo suunnittelupöydällä. Hyvin tehdyn suunnittelun avulla kaikki syntyvä ylijäämämateriaali on käytettävissä johonkin muuhun tarkoitukseen raaka-aineena. 

Kuvassa 1 näkyy teknisen materiaalin ja tuotteen kierto. Kiertotaloudessa on määritelty vastaavasti myös biologisen materiaalin kierto, mutta yksinkertaistamisen vuoksi sitä ei käsitellä tässä artikkelissa. Periaatteena on se, että mitä lähempänä loppukäyttäjää materiaali pysyy, sitä pienempää on materiaalihukka ja vaadittu energiapanos.

Kuva 1. Teknisen tuotteen ja materiaalin kierto (Teknologiateollisuus 2019)

Kaikki kaatopaikalle ja lähes kaikki energiapolttoon päätyvä jäte on poissa materiaalikierrosta, eikä se näin vähennä neitseellisen raaka-aineen tarvetta. Materiaalin palauttaminen kiertoon aiheuttaa myös huomattavasti vähemmän kasvihuonepäästöjä kuin polttaminen tai uuden neitseellisen materiaalin hankinta. (Seppälä, Sahima, Honkatukia, Valve, Antikainen, Kautto, Myllymaa, Mäenpää, Salmenperä, Alhola, Kauppila & Salminen 2016, 11.)

Kiertotalouden on laskettu mahdollistavan 70% vähenemisen Suomen hiilidioksidipäästöissä vuoteen 2030 mennessä (The Club of Rome 2019). Pelkästään hyödyntämällä jo kierrossa oleva muovi, alumiini, teräs ja betoni, teollisuuden tuottamien globaalien kasvihuonepäästöjen määrä pienenisi vuosittain noin 40% eli neljä gigatonnia (Sitra 2018b). Arviolta vain alle 10 % maailman talouden merkittävistä raaka-aineista uudelleen käytetään tällä hetkellä, joten kiertotalouden toteuttamisessa on vielä paljon potentiaalia. (European Union 2019.)

Kiertotalous liiketoimintana

Kiertotalouden oleellisena tavoitteena on eriyttää hyvinvointi ja talouskasvu luonnonvarojen kulutuksesta ja haitallisista ympäristövaikutuksista (Sitra 2018a). Tuotteen ja materiaalin kierron lisäksi kiertotalouden mukana muuttuukin myös ihmisten tapa kuluttaa. Tuotteiden omistamisen sijasta asiakkaille tarjotaan käyttöoikeuksien tai palvelujen ostamista, ja näin materiaalin tai tuotteen käyttöaste kasvaa. Tämä tuo mukanaan täysin uusia liiketoiminta-, hinnoittelu- ja palvelumalleja kun samaa resurssia voidaan hyödyntää myymällä sitä useaan kertaan. (Arponen 2019.)

Accenture (2014,6) on ryhmitellyt kiertotalouteen liittyviä liiketoimintamalleja viiteen eri kategoriaan: Uusiutuvuus, resurssitehokkuus ja kierrätys, tuote-elinkaaren pidentäminen, jakamisalustat sekä tuote palveluna. Uusiutuvuudella tarkoitetaan tuotteen suunnittelua niin, että siinä otetaan huomioon erilaiset tuotteen tai sen materiaalien uusiokäyttö- ja kierrätysmahdollisuudet. Resurssitehokkuudella ja kierrätyksellä viitataan paitsi itse valmistusprosesseihin myös sivu- ja jätevirtoihin. Tuotteen elinkaarta pyritään pidentämään mm. erilaisten korjaus-, kunnostus- ja päivityspalveluiden avulla. Tavoitteena on pitää tuote mahdollisimman pitkään alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan ja saada se kestämään mahdollisimman paljon käyttöä. Digipohjaisilla jakamisalustoilla puolestaan edistetään tavaroiden ja resurssien käyttöasteiden kasvattamista ja elinkaaren pidentämistä mm. vuokrauksen, myymisen, uudelleenkäytön ja jakamisen avulla. Kun asiakas taas ostaa tuotteen sijaan palvelun, hän maksaa yleensä lopputuloksesta, ei lopputulokseen tarvittavasta välineestä. (TechTarget 2018.)

Elektroniikkajäte eli SER

Elektroniikkajäte ja erityisesti nykyiset älypuhelimet ovat hyvä esimerkki kiertotalouden soveltamisessa, koska yhteiskunnan digitalisoitumisen myötä elektroniikan käyttö on käytännössä pakollista kaikille. Nykyisin digitaaliset palvelut seuraavat ihmisiä käytännössä syntymästä kuolemaan.

Suomessa elektroniikkaromua syntyy vuodessa yhteensä noin 54 000 tonnia (Tilastokeskus 2019). Suuret laitteet kierrätetään paremmin, mutta esimerkiksi matkapuhelimista kierrätetään vain noin 10% vaikka niistä voidaan kierrätyksen yhteydessä hyödyntää jopa 99% materiaalista (Laine 2018). Osa datalaitteista saatavasta kierrätysmateriaalista on ympäristöhaittoja tuottavalla tavalla louhittua arvometallia.

Henkilökohtaisten tietojen päätymisen vääriin käsiin voi varmistaa viemällä käytetty matkapuhelin viralliseen keräyspisteeseen. Sieltä matkapuhelin kulkeutuu lukollisessa tietoturva-astiassa käsittelylaitokseen, jossa eri tyyppiset tuotteet erotellaan erilaista jatkokäsittelyä varten. Kännyköistä saadaan talteen lasi, metalli- ja muoviosat, ja lisäksi niistä poistetaan haitalliset aineet (SER-tuottajayhteisö ry 2019). Piirilevyt viedään jatkokäsittelyyn, jossa murskatusta materiaalista liuottamalla saadaan talteen kuparin lisäksi hopeaa, kultaa ja palladiumia (Kuusakoski 2019). Miljoonasta käytetystä matkapuhelimesta saadaan talteen kultaa noin 24 kiloa (Valkonen 2019), kun vastaavasti esimerkiksi Kittilän kultakaivoksessa kullan pitoisuus on noin 1% piirilevyjen sisältämästä kullan määrästä (Pennanen 2018).

Kuva 2. Matkapuhelimen vaihtaminen kiertotalouden periaatteiden mukaisesti (kuvapohja: Pixabay, Pixabay Licence)

Yhteenveto

Meidän aikamme kuluttajilla on paljon opittavaa ajasta, jolloin kaikki materiaali hyödynnettiin tehokkaasti. Tarkoitus ei ole ottaa askelia taaksepäin, vaan kehittää elämistä kestävä yhteiskunta. Maapallon resurssit ovat rajalliset, joten on panostettava parempaan suunnitteluun, sekä materiaalien kestävyyteen ja uudelleenkäytettävyyteen. Vaikka jätteen hyödyntämistä raaka-aineena tai energiana tehostettaisiin, talouden kannalta merkityksellistä on sen määrän vähentäminen. Kiertotalous muistuttaa läheisesti luonnon kiertokulkua: käsitettä jäte ei edes ole olemassa.

Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta on sellainen yhteiskunta, joka ei tuota hiilidioksidipäästöjä eikä jätettä, ja joka tulee toimeen sillä osuudella yhden maapallon tuottamista luonnonvaroista, joka sille reilusti kuuluu. Toisin sanoen se ei ylitä maapallon ekologista kantokykyä. Kiertotalous vastaa molempiin haasteisiin: se sekä lisää resurssiviisautta että edistää hiilineutraaliutta. (Sitra 2018a.)

Lähteet

Accenture. 2014. Circular Advantage: Innovative Business Models and Technologies to Create Value in a World without Limits to Growth. Accenture. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: https://www.accenture.com/t20150523T053139__w__/us-en/_acnmedia/Accenture/Conversion-Assets/DotCom/Documents/Global/PDF/Strategy_6/Accenture-Circular-Advantage-Innovative-Business-Models-Technologies-Value-Growth.pdf

Arponen, J. 2019. Kiertotalous tähtää materiaalitehokkuutta korkeammalle. [Viitattu 5.4.2019]. Saatavissa: https://sitaatti.remeo.fi/kiertotalous-tahtaa-materiaalitehokkuutta-korkeammalle

Elinkeinoelämän keskusliitto. 2016. Mikä ihmeen kiertotalous? [Viitattu 27.3.2019]. Saatavissa: https://ek.fi/syty-kiertotaloudesta/mika-ihmeen-kiertotalous/

Ellen MacArthur Foundation. 2019. What is the circular economy? [Viitattu 5.4.2019]. Saatavissa: https://www.ellenmacarthurfoundation.org/circular-economy/what-is-the-circular-economy)

European Union. 2019. 2019 Circularity Gap Report reveals that the world is only 9% circular and the trend is negative. [Viitattu 31.3.2019]. Saatavissa: https://circulareconomy.europa.eu/platform/en/news-and-events/all-news/2019-circularity-gap-report-reveals-world-only-9-circular-and-trend-negative

Harmaala, M., Toivola, T., Faehnle, M., Manninen, P., Mäenpää P. & Nylund M. 2017. Jakamistalous. Alma Talent Oy.[Viitattu 5.4.2019]. Saatavissa: https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.aineistot.lamk.fi/teos/IACBCXDTEB

Kuusakoski. 2019. Elektroniikkaromu väärissä käsissä on tietoturvariski. [Viitattu 14.4.2019]. Saatavissa: https://www.kuusakoski.com/fi/finland/yritys/yritys/uutiset/2018/elektroniikkaromu-vaarissa-kasissa-on-tietoturvariski

Laine, K. 2018. Puhelimen palauttaminen kierrätykseen on ekoteko. [Viitattu 14.4.2019]. Saatavissa: https://www.ficom.fi/ajankohtaista/uutiset/puhelimen-palauttaminen-kierr%C3%A4tykseen-ekoteko

Pennanen, R. 2018. Arvometalleja ilman louhimista – elektroniikkaromusta kultakaivos. YLE. [Viitattu 14.4.2019]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-10061840

Seppälä J., Sahimaa O., Honkatukia J., Valve H., Antikainen R., Kautto P., Myllymaa T., Mäenpää I., Salmenperä H., Alhola K., Kauppila J. & Salminen J. 2016. Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, ohjauskeinot ja mallinnetut vaikutukset vuoteen 2030. Valtioneuvoston Kanslia. [Viitattu 31.3.2019]. Saatavissa: https://tietokayttoon.fi/documents/10616/2009122/25_Kiertotalous+Suomessa.pdf/5a942ae7-9ec8-4b54-a079-f99c8ba2f8f1?version=1.0

SER-tuottajayhteisö ry. 2019. SE-romun lajittelu. [Viitattu 10.5.2019]. Saatavissa: http://www.serty.fi/fi/kodintekniikan-kiertoliike/se-romun-lajittelu

Sitra. 2014. Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. [Viitattu 27.3.2019]. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2017/02/23221555/Selvityksia84.pdf

Sitra. 2018a.  Mitä nämä käsitteet tarkoittavat? [Viitattu 30.3.2019]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/

Sitra. 2018b. The circular economy – a powerful force for climate mitigation. [Viitattu 30.3.2019]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/julkaisut/circular-economy-powerful-force-climate-mitigation/

TechTarget. 2018. Product as a Service. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: https://searcherp.techtarget.com/definition/product-as-a-service

Teknologiateollisuus. 2019. Kestävää kasvua kiertotaloudesta. [Viitattu 13.3.2019]. Saatavissa: https://teknologiateollisuus.fi/fi/vaikutamme/kestava-kehitys/kestavaa-kasvua-kiertotaloudesta

The Club of Rome. 2019. A new Club of Rome study on the circular economy and benefits for society. [Viitattu 31.3.2019]. Saatavissa: http://www.clubofrome.org/2016/03/07/a-new-club-of-rome-study-on-the-circular-economy-and-benefits-for-society/

Tilastokeskus. 2019. Yhdyskuntajätekertymä 2017, tonnia. [Viitattu 13.4.2019]. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/jate/2017/13/jate_2017_13_2019-01-09_tau_001_fi.html

Valkonen, N. 2019. Makaako vanha matkapuhelimesi yhä laatikon pohjalla? [Viitattu 14.4.2019]. Saatavissa: https://yksityisille.hub.elisa.fi/puhelimen-kierratys/

Kirjoittajat

Mari Leikas, Sari Vainio ja Jan Tüll ovat restonomiopiskelijoita LAMKin liiketalouden ja matkailun alalla.

Anna Pajari toimii lehtorina LAMKin liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva: Jätettä vai raaka-ainetta? (https://pixabay.com/fi/photos/tietokoneet-n%C3%A4yt%C3%B6t-laitteet-81425, Pixabay Licence)

Julkaistu 17.6.2019

Viittausohje

Leikas, M., Vainio, S., Tüll, J. & Pajari, A. 2019. Kiertotaloutta kaikille. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/06/17/kiertotaloutta-kaikille/


Mobiilimarkkinoinnin merkitys kasvaa Z-sukupolven myötä

Mobiilimarkkinointi on osa digitaalista markkinointia, ja sen tavoitteena on markkinoinnin kohdistaminen mobiililaitteen välityksellä. Älypuhelinten käyttö kasvaa kuten myös mobiiliostaminen, ja siksi mobiilimarkkinoinnin merkitys korostuu entisestään. Markkinoinnin keinot ovat monet ja varmaa on, että mobiilin suurkuluttajina Z-sukupolvi odottaa entistä asiakaskeskeisempää ja yksilöllisempää markkinointia.

Kirjoittajat: Heli Lehikoinen, Sirpa Penttinen ja Ritva Kinnunen

Älypuhelin lähes jokaisella

Tiedon ja vinkkien hakeminen sekä tavaroiden ja palveluiden ostaminen älypuhelimella on tänä päivänä helppoa ja mutkatonta (Komulainen 2018, 203). Suomalaisista jo 86 % ja vuosituhannen vaihteessa syntyneestä Z-sukupolvesta eli 15-24-vuotiaista jopa 96 % omistaa älypuhelimen. Kahden viimeisen vuoden aikana myös ajankäyttö älypuhelimen parissa on lisääntynyt huimasti (87 %) kaikissa ikäluokissa. (Sanoma Media Finland 2018.) Kuvassa 1 on esitetty mobiilitutkimuksen tulosten mukaan älypuhelinten käyttö eri ikäryhmissä.

Kuva 1. Älypuhelimien käyttö eri ikäryhmissä (Sanoma Media Finland 2018)

Tarkka kohdennus, ytimekäs sisältö ja visuaalisuus

Mobiili mediana on muuttanut täysin markkinointikampanjoiden konseptin ja tarjoaa markkinoijille monenlaisia, uusia mahdollisuuksia. Mobiilimarkkinoinnissa asiakkaat pystytään profiloimaan tarkasti. Monenlaista tietoa voidaan yhdistää ja mainonta on mahdollista keskittää kohderyhmälle, jolle se aidosti tuo lisäarvoa. (Lukowski 2017, 136.)

Mobiilimarkkinointi mahdollistaa hyvin erityyppisen markkinoinnin aina perinteisestä verkkomainonnasta hakukoneoptimointiin ja ponnahdusilmoituksiin. Banneri- eli verkkomainonta on suosituin mainonnan muoto mobiilissa. Oletettavasti mainonta, joka näyttää ja tuntuu olevan osa sovellusta, kasvaa merkittävästi lähivuosina. Personointi on markkinoinnin ykkösjuttu riippumatta markkinointitavasta. (Sebring 2018.)

Mobiilimarkkinointi edellyttää viestiltä entistä iskevämpää otsikkoa ja napakampaa tekstiä näytön pienen koon vuoksi eli vähemmän sanoja ja enemmän visuaalisuutta. Olipa kyseessä asiakkaan kiinnostuksen herättäminen tai ohjaus suoraan ostotapahtumaan, oleellista on, että sivut latautuvat nopeasti. Ostamisen on oltava helppoa ja selkeästi ohjattua. Kannattaa käyttää vain yhtä toimintaan ohjaavaa kehotetta (Call to action eli CTA) kerrallaan, sillä useamman kehotteen käyttö mobiilissa laimentaa ja vähentää tehokkuutta. Myös käyttäjäystävällisyys ja käytön helppous korostuu mobiilimarkkinoinnissa. Käytön ja jaettavuuden kaikki esteet on pyrittävä poistamaan, jotta saavutetaan asiakasuskollisuutta vahvistava erinomainen käyttökokemus. (Forbes Community Council 2018.)

Helppoutta ja lisäarvoa

Tekstiviestien hyödyntäminen on kannattavaa, sillä niiden avausprosentit ovat korkeat ja asiakkaat avaavat ne useammin kuin sähköpostit. Suositukset ja arvostelut vaikuttavat merkittävästi asiakkaan ostopäätökseen, joten asiakkaita kannattaakin kannustaa antamaan arvosteluja ja suosituksia. Positiiviset ja negatiiviset arvostelut on hyvä tuoda aikajärjestyksessä mobiiliin helposti näkyville. Asiakkaat arvostavat myös alennuksia ja tarjouskoodeja, joten niillä on helppo houkutella asiakkaita ja saada tulosta aikaiseksi. Soittomahdollisuuden tarjoaminen toimintonappia käyttämällä nopeuttaa ja helpottaa asiakkaan yhteydenottoa. Yhteydenpidossa ja uudelleenmainonnassa mobiili on erityisen toimiva edellyttäen, että kampanjasivu ja muut siihen liittyvät sivut ovat mobiiliystävälliset. (Komulainen 2018, 204-208.)

Sijaintiin perustuva mobiilimainonta on erinomainen tapa palvella asiakkaita. Mobiiliviestin tulee tällöinkin olla saajalle merkityksellinen ja kiinnostava, jotta se auttaa ratkaisemaan arkipäivän pulmia. Kun tässä onnistutaan, saadaan sitoutuneita ja uskollisia asiakkaita. (Sebring 2018.)

Z-sukupolven elämä sosiaalisessa mediassa

Markkinoijan näkökulmasta Z-sukupolvi on mielenkiintoinen ja omanlaisensa kohderyhmä, johon ei välttämättä massamarkkinointi pure lainkaan. Heidät tavoittaa parhaiten mobiilisti, sillä heille ei ole elämää ilman älypuhelinta. Z-sukupolvelle on luontevaa tehdä myös ostokset verkossa nopeasti ja vaivattomasti. Z-sukupolvi on elänyt koko elämänsä keskellä sosiaalista mediaa. Heistä käytetään myös nimitystä ”zetat” ja he viettävät median ääressä aikaansa enemmän kuin minkään muun aktiviteetin parissa. Z-sukupolvi on jatkuvasti verkossa ja yhteydessä muihin, koska he pelkäävät ulkopuolelle jäämistä (”fear of missing out” eli FOMO). He näkevät sosiaalisen median mahdollisuutena menestyä ja haaveilevat usein start-up-yrittäjyydestä. (Roivainen 2018.)

Tulevaisuuden odotukset

Fast Companyn laatimien tilastojen mukaan Z-sukupolven osuus tulee olemaan 40 % kaikista kuluttajista vuoteen 2020 mennessä. Tämän vuoksi Forbes Business Development Councilin asiantuntijapaneeli on pohtinut markkinoinnin strategioita Z-sukupolvelle ja listannut muun muassa seuraavia suosituksia. (Forbes Business Development Council 2018.)

Markkinointi Z-sukupolville on nykyistä vaativampaa. Forbes Business Development Councilin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan he odottavat, että markkinoija tarjoaa heille tietoa ja keskittyy luomaan erinomaisia asiakaskokemuksia. Z-sukupolven mielestä heidän tarpeensa pitää tunnistaa etukäteen ja heille tulee tarjota pyytämättä aitoa sekä viihdyttävää vuorovaikutusta. Parhaiten Z-sukupolven tavoittaa kanavissa, missä he viettävät paljon aikaa eli sosiaalisessa mediassa ja mobiilissa. Heille kannattaa kohdistaa yksilöllistä ja selkeää viestintää, jossa keskiössä on tekstin sisältö sekä viestin antama henkilökohtainen hyöty. Markkinoinnissa videoiden, kuvien ja tarinoiden merkitys on erityisen tärkeää.  Instagram-, Facebook- ja Snapchat-mobiilisovelluksia kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon.  Video on paras keino Z-sukupolven tavoittamiseen, sillä he ovat YouTube- ja Netflix-sukupolvi. He katsovat älypuhelimillaan videoita, jotka kestävät enintään 1-3 minuuttia. Lisäksi Z-sukupolvi käyttää mielellään Reddit-verkkosivustoa, jossa käyttäjät voivat jakaa mielenkiintoisia linkkejä. (Forbes Business Development Council 2018.)

Digitaalisuus ja tulevaisuus asettaa markkinoinnille jatkossakin uusia haasteita. Siinä missä asiakkaat arvostivat kaupassa käydessään henkilökohtaista palvelua, on tämä sama ilmiö nyt Z-sukupolven myötä siirtynyt verkossa tapahtuvaan palveluun. Mielenkiintoista on nähdä, miten muun muassa ääniohjaus vaikuttaa markkinointiin.

Lähteet

Forbes Business Development Council. 2018. 13 Strategies for Marketing to Generation Z. Forbes. [Viitattu 25.1.2019]. Saatavissa: https://www.forbes.com/sites/forbesbusinessdevelopmentcouncil/2018/02/22/13-strategies-for-marketing-to-generation-z/

Forbes Community Council. 2018. 12 Major Differences Between Mobile and Desktop Marketing. Forbes. [Viitattu 19.1.2019]. Saatavissa: https://www.forbes.com/sites/forbescommunicationscouncil/2018/03/23/12-major-differences-between-mobile-and-desktop-marketing/#cd16a215d6bb

Komulainen, M. 2018. Menesty digimarkkinoilla. Helsinki: Kauppakamari.

Lukowski, W. 2017. The role of knowledge management in mobile marketing.  Marketing of Scientific and Research Organisations. Vol. 25 (3),135-155. [Viitattu 18.2.2019]. Saatavissa: https://doaj.org/article/1a2b51caaab746d894664e1f2c052890

Sanoma Media Finland. 2018. Mobiilitutkimus: Älypuhelinten käyttö kasvaa yhä – lähes kaikki käyttäjät seuraavat puhelimestaan uutisia päivittäin. Tiedote. [Viitattu 19.1.2019]. Saatavissa: http://news.cision.com/fi/sanoma-media-finland/r/mobiilitutkimus–alypuhelinten-kaytto-kasvaa-yha—lahes-kaikki-kayttajat-seuraavat-puhelimestaan-uu,c2606688

Roivainen, I. 2018. Vähän tutkittu Z-sukupolvi on joukko sosiaalisen median natiiveja, jotka eivät tiedä mitään elämästä ennen Facebookia. Kaleva. [Viitattu 28.1.2019]. Saatavissa: https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/vahan-tutkittu-z-sukupolvi-on-joukko-sosiaalisen-median-natiiveja-jotka-eivat-tieda-mitaan-elamasta-ennen-facebookia/787403/

Sebring. S. S. 2018. Mastering Mobile Marketing. Credit Union Management. Vol. 41 (8), 18 – 21. [Viitattu 15.2.2019]. Saatavissa: https://search-proquest-com.aineistot.lamk.fi/docview/2082538862/?pq-origsite=primo

Kirjoittajat

Heli Lehikoinen, opiskelee Lahden ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintoa digitaalisten ratkaisujen koulutusohjelmassa.

Sirpa Penttinen opiskelee Lahden ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintoa digitaalisten ratkaisujen koulutusohjelmassa.

KTT Ritva Kinnunen työskentelee markkinoinnin yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla sekä asiantuntijana #DigiLAHTI hankkeessa. Artikkeli on kirjoitettu #DigiLAHTI EAKR –hankkeen tuella. Hanke on LAMKin, LUTin ja Ladecin yhteinen EU:n aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on alueen yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/595792 (CC0)

Julkaistu 12.6.2019

Viittausohje

Lehikoinen, H., Penttinen, S. & Kinnunen, R. 2019. Mobiilimarkkinoinnin merkitys kasvaa Z-sukupolven myötä. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2019/06/12/mobiilimarkkinoinnin-merkitys-kasvaa-z-sukupolven-myota/

Terveyspalveluiden markkinointi sosiaalisessa mediassa – lisäarvoa asiakkaalle

Terveydenhuoltoalalla markkinoinnissa on siirrytty ongelmakeskeisyydestä ennaltaehkäisevään ja palveluja korostavaan markkinointiin. Lainsäädäntö ja itsesääntely ohjaavat sisältöä. Sosiaalisen median kautta terveydenhuollon organisaatio voi saavuttaa suuren yleisön, rakentaa brändiään sekä parantaa asiakaskokemusta.

Kirjoittajat: Katja Angervo, Antti Pursio, Aleksi Partanen ja Ritva Kinnunen

Terveyspalveluiden markkinoinnin erityispiirteitä

Terveyspalveluiden markkinoinnissa korostuvat vaihtoehdot, joilla voidaan ennaltaehkäistä terveydellisten ongelmien syntymistä tai pahenemista sen sijaan, että tarjottaisiin ratkaisuja asiakkaiden terveydellisiin ongelmiin. Sote-uudistuksen myötä markkinoinnin lähestymistapa on leviämässä myös julkiselle sektorille. Nykyisin julkisen sektorin toimintaa on voinut luonnehtia enemmän tiedottamiseksi kuin markkinoinniksi. Tavoitteena ei ole ollut uusasiakashankinta vaan ennemminkin palveluista tiedottaminen. (Tuorila 2018, 16-17.)

Terveyspalveluiden markkinointiin vaikuttaa lainsäädäntö ja itsesääntely. Itsesääntelyä määrittävät Suomen Lääkäriliiton lääkäreitä ja lääkäripalveluja koskevat markkinointiohjeet ja yleiset terveyspalveluihin sovellettavat markkinoinnin itsesääntelyohjeet. Varsinaista erityissääntelyä ei ole vaan markkinointiin sovelletaan kuluttajamarkkinoinnin yleissääntelyä. (Tuorila 2018, 9.)

Terveyspalveluita markkinoidaan usein sosiaalista markkinointia hyödyntäen. Sosiaalisessa markkinoinnissa hyödynnetään markkinoinnin toimintatapoja ei-kaupallisiin tarkoituksiin käyttäen monia samoja tekniikoita kuten vaiheittaista suunnitteluprosessia, kohderyhmän määrittämistä sekä markkinatutkimuksen tekemistä asiakkaan ymmärtämiseksi. Markkinoinnissa hyödynnetään myös perinteisen markkinointimixin (tuote, hinta, saatavuus, markkinointiviestintä) työvälineitä. Erot näkyvät siinä, että sosiaalisessa markkinoinnissa markkinointiprosessilla myydään käyttäytymismuutoksia ja ensisijaisena tavoitteena on hyöty yksilölle tai yhteiskunnalle. Kilpailijana pidetään kohderyhmän nykyistä tai hyvänä pitämää käyttäytymismallia, jota pyritään muuttamaan paremmaksi sosiaalisen markkinoinnin keinoin. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012, 20-21; Bergström & Leppänen 2015, 18, 34.)

Sosiaalisen median hyödyntäminen markkinoinnissa

Sosiaalisessa mediassa markkinoinnilla tarkoitetaan verkkoviestintäympäristöissä tapahtuvaa markkinointia. Suosituimpia somemarkkinoinnin kanavia ovat Facebook, Instagram, Twitter, LinkedIn, YouTube, Pinterest ja Snapchat. Suurimmat somemarkkinoinnin hyödyt ovat lisääntynyt näkyvyys ja lisääntynyt ”liikenne” yrityksen verkkosivuilla. Tämän lisäksi somemarkkinointi vaikuttaa positiivisella tavalla asiakkaiden sitoutumiseen, yrityksen markkinaymmärrykseen, ajatusjohtajuuteen, liidien määrään, hakukonetuloksiin, myynnin lisääntymiseen ja yritysten yhteistyökumppaneihin. Kohderyhmä ja viestintätarve määrittelevät mitä sosiaalisen median kanavia käytetään. (Stelzner 2018, 11-15.)

Sosiaalisen median avulla asiakas voidaan tavoittaa ennen terveydenhuollon ammattilaisen vastaanottoa. Tällöin voidaan parantaa palvelukokemusta; luoda positiivista mielikuvaa palveluntarjoajasta ja vähentää ennakkoluuloja tulevasta toimenpiteestä tai palvelusta. Esimerkkeinä tällaisesta toiminnasta ovat ”miten löydän paikalle”-ohjausvideot sekä videot, joissa esitellään hoitotiimi ja hoitohuone. Kuvassa 1 on esimerkki Pihlajalinnan julkaisemasta päivityksestä hammaslääkäripelon voittamiseksi.

Kuva 1 Pihlajalinnan Facebook-julkaisu hammaslääkäripelon voittamiseksi (Facebook 2019)

Palvelukokemusta voidaan parantaa myös interaktiivisella kanssakäymisellä. Tällöin terveydenhuollon ammattilainen on tavattavissa reaaliaikaisesti sosiaalisessa mediassa. (Kotsenas ym. 2018, 156-157, 160.)

Digitaalisen läsnäolon kautta terveydenhuollon organisaatio voi saavuttaa suuren yleisön ja rakentaa brändiään. Tämä edellyttää strategista suunnittelua. Sosiaalisen median strategiaan tulisi määritellä selkeät, mitattavat tavoitteet. Indikaattoreita voivat olla mm. saavutettavuus, klikkaukset tai seuraajat. Hyödyntämällä analytiikkaa (kuten Google Analytics) voidaan seurata sosiaalisen median kautta saatuja sivustovierailuja, sekä sitä, mitkä sosiaalisen median applikaatiot luovat eniten ajanvarauksia. Analytiikan avulla voidaan myös kohdentaa markkinointia. (Kotsenas ym. 2018,155- 156.) Digitaalisessa markkinoinnissa luovan ja laadukkaan kampanjan luominen yhdistetään toimiviin järjestelmiin ja digitaaliseen sisältöön sekä vahvaan analytiikkaosaamiseen (Aalto Pro 2018).

Tunteisiin vetoaminen ja samaistuminen markkinoinnin valttina

Markkinoinnin kannalta oikeille kohderyhmille suunnattu kampanjointi tuottaa tulosta. Terveyspalvelusektorilla esimerkki tietylle kohderyhmälle suunnatusta palvelusta, jonka markkinoinnissa on hyödynnetty käyttäjille ominaisia sosiaalisen median kanavia, on terveyspalveluita tuottavan Mehiläisen nuorille naisille suunnattu ehkäisyneuvontapalvelu Snäppiklinikka, joka hyödyntää nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa suosittua Snapchatia (Mehiläinen 2018).

“Mehiläinen on tarjonnut marraskuusta 2016 lähtien nuorille maksutonta ehkäisy- ja sukupuolitautineuvontaa Snapchatin kautta. Klinikan kasvava suosio osoittaa, että nuorten matalan kynnyksen neuvontapalveluille on suuri tarve. Seuraajia mehilainen_fi-profiililla on yli 4 000 ja kysymyksiä tulee päivittäin parhaimmillaan lähes sata.” (Mehiläinen 2018.)

Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuksia tunteita herättävien ja mielikuvia luovien kampanjoiden ja mainosten tuottamiseen eri sosiaalisen median alustojen kautta jaettavaksi, joissa asiakkaat ja käyttäjät ovat itse aktiivisia toimijoita markkinointiprosessissa. (Wheeler 2013, 11; 70.) Bloggaajien kanssa tehty yhteistyö on erinomainen esimerkki tarinanomaisesta, tiettyyn ryhmään kohdistetusta tuotteiden ja palveluiden markkinoinnista. Käyttäjän kokemukset terveyspalvelujen toimivuudesta ja hyvyydestä ovat blogin seuraajille usein uskottavaa ja luotettavaa tietoa. Terveyspalveluiden ollessa kyseessä luotettavuus ja palvelun laatu ovat keskeisiä tekijöitä.

Sosiaalisen median avulla terveystietoa voidaan jakaa pienissä, helposti ymmärrettävissä osissa, kanavissa, joita asiakas muutoinkin käyttää. Videot ovat tähän oivallinen väline. Luotettavan terveystiedon jakaminen on tärkeää siinäkin mielessä, että verkossa on tarjolla paljon myös väärää informaatiota. (Kotsenas ym. 2018, 159.) Lääkäreillä kuten muillakin terveydenhuollon ammattilaisilla on erittäin hyvät edellytykset edistää terveyttä ja markkinoida palveluita sosiaalisessa mediassa. Kun tiedon tuottajana on asiantuntija, tiedon henkilökohtaisuus lisää luotettavuuden tunnetta vastaanottajassa. (Helve ym. 2015, 2004.)

Markkinointi sosiaalisessa mediassa mahdollistaa asiakas- ja palvelukokemuksen parantumisen. Sosiaalisessa mediassa markkinointiin liittyy yksilöllisyys, joka liitetään vahvasti myös terveydenhuollon palveluihin. Parhaimmillaan sosiaalinen media ikään kuin täydentää osaltaan terveydenhuollon palvelukokonaisuutta olemalla osa sitä jo itsessään.

Lähteet

Aalto Pro. 2018. Miten varmistan paikkani digitaalisen markkinoinnin etujoukoissa. [Viitattu 26.1.2019]. Saatavissa: https://www.aaltopro.fi/aalto-leaders-insight/2018/miten-varmistan-paikkani-digitaalisen-markkinoinnin-etujoukoissa

Bergström, S., Leppänen, A. 2015. Yrityksen asiakasmarkkinointi. 16. uudistettu painos. Helsinki: Edita.

Facebook. 2019. Pihlajalinna. [Viitattu 6.6.2019]. Saatavissa: https://www.facebook.com/pihlajalinna/

Helve, O., Kattelus, M., Norhomaa, S. & Saarni, S. 2015. Terveystieto ja sosiaalinen media – lääkäri jälleen kansankynttilänä. Duodecim. Vol. 131 (21), 2003–2008. [Viitattu 29.1.2019]. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/api/pdf/duo12512

Kotsenas, A., Makala, A., Aase, L., Timimi, F., Young, C. & Wald, J. 2018. The Strategic Imperative for the Use of Social Media in Health Care. Journal of the American College of Radiology. Vol. 15(1), Part B, 155-161. [Viitattu 13.1.2019]. Saatavissa: https://www.jacr.org/article/S1546-1440(17)31180-8/fulltext

Mehiläinen. 2018. Ehkäisyneuvonta tavoittaa nuoret somessa – Mehiläisen Snäppiklinikan suosio kasvaa. [Viitattu 26.1.2019]. Saatavissa: https://mehilainen.fi/lehdistotiedotteet/ehkaisyneuvonta-tavoittaa-nuoret-somessa-mehilaisen-snappiklinikan-suosio-kasvaa

Stelzner, M. 2018. 2018 Social Media Marketing Industry Report: How marketers are using social media to grow their business. Social Media Examiner. [Viitattu 28.1.2019]. Saatavissa: https://www.scribd.com/document/377942566/2018-Social-Media-Marketing-Industry-Report?secret_password=8v7CjpbmyKpFxDniFFwy#fullscreen&from_embed

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2012. Sosiaalisen markkinoinnin ABC. THL. Opas 18. [Viitattu 28.1.2019]. Saatavissa: https://thl.fi/documents/890257/905529/sosiaalisen+merkkinoinnin+abc.pdf/6c61db51-da83-4389-950b-d0d6c1467788

Tuorila, H. 2018. Terveyspalvelujen markkinoinnin sääntelykehikko ja soteuudistuksen markkinointiin kohdistamat haasteet. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksiä 1/2018. [Viitattu 14.1.2019]. Saatavissa: https://www.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/julkaisut/selvitykset/2018/kkv-selvityksia-1-2018-terveyspalvelujen-markkinointi.pdf

Wheeler, A. 2013. Designing Brand Identity – An Essential Guiden for the Whole Branding Team. 4th Edition. New Jersey: John Wiley & Sons.

Kirjoittajat

Katja Angervo on ylempi AMK-opiskelija, sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen- koulutus, Lahden ammattikorkeakoulu.

Antti Pursio on ylempi AMK-opiskelija, sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen- koulutus, Lahden ammattikorkeakoulu.

Aleksi Partanen on ylempi AMK-opiskelija, sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen- koulutus, Lahden ammattikorkeakoulu.

KTT Ritva Kinnunen työskentelee markkinoinnin yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla sekä asiantuntijana #DigiLAHTI hankkeessa. Artikkeli on kirjoitettu #DigiLAHTI EAKR –hankkeen tuella. Hanke on LAMKin, LUTin ja Ladecin yhteinen EU:n aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on alueen yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1240848 (CC0)

Julkaistu 11.6.2019

Viittausohje

Angervo, K., Pursio, A., Partanen, A. & Kinnunen, R. 2019. Terveyspalveluiden markkinointi sosiaalisessa mediassa – lisäarvoa asiakkaalle. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2019/06/11/terveyspalveluiden-markkinointi-sosiaalisessa-mediassa—lisaarvoa-asiakkaalle/

Korkearakentaminen Suomessa: haasteita ja mahdollisuuksia

Korkearakentaminen voi olla ratkaisu kaupunkien tilankäytön tehostamiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen. Se myös luo monia haasteita kaupunkiympäristön suunnitteluun ja itse rakentamisprosessiin. Suomessa korkeat rakennukset ovat tämän vuosituhannen ilmiö ja haasteita on nyt alettu tunnistaa ja niihin pyritään puuttumaan.

Kirjoittajat: Minja Vainio ja Piia Haapea

Mitä on korkearakentaminen?

Korkearakentaminen, pilvenpiirtäjät ja silmiinpistävä arkkitehtuuri, yhdistetään usein suuriin, vauraisiin ja tiheästi asuttuihin kaupunkeihin, kuten New York, Dubai ja Hongkong. Niissä korkearakentaminen on jo tuttua ja rakennusten korkeuksien kasvaessa on luotu käsitteet superkorkea (300 m) ja megakorkea (600 m). Suomessa korkearakentaminen on yleistynyt 2000-luvulla erityisesti kasvukeskuksissa, kuten Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Varsinaista virallista määritelmää korkealle rakentamiselle ei ole, kuvaavimpana määritelmänä toimii Turun kaupungin korkean rakentamisen selvityksen määritelmä:
”Korkealla rakentamisella tarkoitetaan tässä selvityksessä kaupunkimaisemassa alueen siluettiin tai keskeisiin näkymiin vaikuttavaa, ympäröivän rakennuskannan korkeuksista selkeästi poikkeavaa ja kauas näkyvää rakentamista” (Turun kaupungin ympäristötoimiala 2017, 9). Esimerkkinä korkearakentamisesta on kuvassa 1 esitetty New Yorkin siluetti.

Korkean rakentamisen ajatellaan olevan ratkaisu kiihtyvään asuntokysyntään kasvukeskuksissa. Se on mahdollisuus tilankäytön tehostamiseen ja monipuolisempaan asuntotarjontaan. Lisäksi hyvin rakennettuna ja suunniteltuna se parantaa energiatehokkuutta ja sen ajatellaan edistävän kestävää kehitystä muun muassa yhteisöllisyyden ja jakamistalouden kannalta. (Aatsalo 2018.) Kuitenkaan rakentaminen ei koskaan ole ongelmatonta ja korkearakentamiseen liittyy erityisesti poikkeukselliseen korkeuteen liittyviä haasteita.

KUVA 1. New Yorkin siluetti ja vuonna 1931 valmistunut 449 -metrinen Empire State Building (Pxhere 2019)

Tässä artikkelissa käydään läpi erilaisia korkearakentamiseen liittyviä haasteita, joita harvemmin tulee juurikaan ajatelleeksi. Yleisin mielikuva ihmisillä liittyy korkearakentamisen yhteydessä lähinnä sen rakenteelliseen kestävyyteen erilaisissa poikkeustilanteissa, kuten maanjäristyksien ja myrskyjen aikana. Koska korkearakentaminen on Suomessa yleistynyt vasta tällä vuosituhannella, on myös rakentamiseen liittyvät ohjeistus keskittynyt vain perinteisempien, matalampien, rakennuksien rakentamiseen. Yksi ensimmäisistä Suomeen tehdyistä rakentamistapaohjeista on Helsingin kaupungin tilaama Korkean rakentamisen rakentamistapaohje. Ohjeessa pyritään puuttumaan korkearakentamisen haasteisiin yhtenäistämällä ja selventämällä korkearakentamisen käytäntöjä ja vaatimuksia Suomessa. Rakennustapaohje koskee yli 16-kerroksisia rakennuksia. (Korkean rakentamisen rakentamistapaohje 2018, 1.) Koska korkearakentaminen tulee lisääntymään, on erityisen tärkeä herättää tietoisuutta ja keskustelua asiantuntijoiden ja eri osapuolten välillä. Korkearakentamiseen Yhdyskuntasuunnittelu seuran artikkelin (2019) mukaan korkean rakentamisen hankkeita on vireillä eri puolilla Suomea useita kymmeniä.

Korkearakentamisessa tulee huomioida myös turvallisuus, sijainti, ilmasto ja ihminen

Rakennuksen korkeus lisää yleensä myös rakennuskustannuksia, muun muassa sen vuoksi, että korkeita rakennuksia koskevat tiukemmat palo- ja turvallisuusmääräykset. Myös sähkö- ja LVI-järjestelmät, hissit ja parvekkeet vaativat erityisratkaisuja. Toisaalta korkeus on haaste myös muulle suunnittelulle, koska rakennus voi itsessään huonontaa asuinympäristön viihtyisyyttä esimerkiksi lisäämällä tuulisuutta ja varjostuksia. Rakennusfysiikalle korkeus luo omat haasteensa, kun rakenteilta vaaditaan enemmän lujuutta. (Turun kaupungin ympäristötoimiala 2017, 15, 22.)

Suomessa ilmasto on merkittävä tekijä, joka tulee huomioida rakennuksen suunnittelussa. Erityisesti tuulisuus ja ilmasto-olot, joihin liittyy merkittäviä lämpötilojen vaihteluita, luovat erilaisia haasteita kuin mitä aikaisemmin mainituissa kaupungeissa maailmalla kohdataan. Tuulisuus on Suomessa tyypillistä ja se on otettava huomioon rakenteiden lujuudessa. Kylmät ilmasto-olot aiheuttavat korkeissa rakennuksissa niin sanotun hormivaikutuksen. Hormivaikutus on sitä suurempi, mitä suurempi on sisä- ja ulkoilman välinen lämpötilaero ja tästä aiheutuvat suuret termiset paine-erot. Hormivaikutus aiheuttaa rakennuksissa muun muassa sisäolosuhteiden heikkenemistä, kosteusriskejä ja tilalämmityksen lisääntymistä. Kaikkiin haasteisiin voidaan puuttua ja ne voidaan vähintäänkin minimoida, kun ne huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa. (Korkean rakentamisen rakentamistapaohje 2018, 68.)

Rakennusten käyttäjät, eli ihmiset ovat myös osa korkearakentamiseen liittyviä riskejä. Koska rakentamiskustannukset ovat huomattavasti tavallista rakentamista korkeammat, on rakennuksen ensiarvoisen tärkeää vastata asukkaiden odotuksia. Yleisellä tasolla maankäytön tavoitteet edellyttävät asumisen tiivistämistä, yhteisöllisyyttä ja palveluiden keskittämistä. Paperilla tämä kaikki voidaankin tulkita taloudellisesti ja rakenteellisesti alueita kehittäväksi ja viihtyvyyttä lisääväksi. Erilaisissa tutkimuksissa on kuitenkin noussut esille asuinalueiden eriarvoistuminen, korkean rakentamisen alueella hintataso on yleensä suurempi, jolloin varakkuuserot korostuvat. Lisäksi yhteisöllisyyden on todettu olevan hyvin pitkälle riippuvainen asukkaista itsestään, eikä se synny ilman yhteistä tahtotilaa ja tavoitteita. (Hasu & Staffans 2019.)

Tulevaisuus

Tämäkin artikkeli nostaa esille tekijöitä, jotka tulee huomioida suunniteltaessa korkeaa rakentamista. Alueen tulevien ja nykyisten asukkaiden sekä kaavoittajien ja rakennussuunnittelijoiden tuleekin huomioida hyvin erilaisia asioita ja tekijöitä, jotka ovat vielä Suomessa suhteellisen uusia. Korkearakentaminen yleistyessä opitaan siihen kohdistuvista odotuksista ja haasteista yhä enemmän. Joku voi pitää korkeaan rakentamiseen liittyviä riskejä jopa liian suurina, kun ei kenelläkään ole tiedossa absoluuttista totuutta siitä, muodostuuko korkearakentamisesta sittenkään yksiselitteistä ratkaisua tilankäytön tehostamiseen, monipuolisempaan asuntotarjontaan tai yhteisöllisyyden ja jakamistalouden lisäämiseen. Kuitenkin huolellisella suunnittelulla sekä olemassa olevien simulointimallien ja laskentaohjelmistojen avulla erilaisten tekijöiden vaikutuksia voidaan suunnitella etukäteen hyvinkin pitkälle.

Artikkelissa on käsitelty lähinnä korkearakentamisen suunnittelussa huomioitavia tekijöitä hyvin yleisellä tasolla. Aiheeseen voi tutustua lisää Minja Vainion (2019) erinomaisen Energia- ja ympäristötekniikan opinnäytetyön kautta. Opinnäytetyössä on keskitytty erityisesti korkean rakentamisen laskennalliseen painesuhdetarkasteluun, simulointiin ja sen dokumentointiin. Vainion opinnäytetyön aikana luotiin Sweco Talotekniikka Oy:lle toimintamalli ja dokumenttipohja, joiden avulla korkeiden rakennusten painesuhteita voidaan tutkia pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnan vaatimusten mukaisesti.

Lähteet

Aatsalo, J. 2018. Maakunnissa ja kasvukeskuksissa vireillä yli kymmenen korkean rakentamisen hanketta. Rakennuslehti. [Viitattu 2.3.2019]. Saatavissa: https://www.rakennuslehti.fi/2018/02/maakunnissa-ja-kasvukeskuksissa-vireilla-yli-kymmenen-korkean-rakentamisen-hanketta/

Hasu, E. & Staffans, A. 2019. Korkean rakentamisen pilvilinnat. Yhdyskuntasuunnittelun seura Oy. [Viitattu 30.5.2019]. Saatavissa: http://www.yss.fi/journal/korkean-rakentamisen-pilvilinnat/

Korkean rakentamisen rakentamistapaohje 2018. Helsingin kaupunki. [Viitattu 20.2.2019]. Saatavissa: https://www.hel.fi/static/rakvv/ohjeet/KORKEAN_RAKENTAMISEN_RAKENTAMISTAPAOHJE_OHJEKORTIT.pdf

Pxhere. 2019. [Viitattu 10.6.2019]. Saatavissa: https://pxhere.com/en/photo/665988

Turun kaupungin ympäristötoimiala. 2017. Yleiskaava 2029. Turun korkean rakentamisen selvitys. [Viitattu 2.3.2019]. Saatavissa: https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/turun_korkean_rakentamisen_selvitys_id_74071.pdf

Vainio, M. 2019. Laskennallinen painesuhdetarkastelu korkearakentamisessa ja sen dokumentointi. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. [Viitattu 30.5.2019]. Saatavissa:  https://www.theseus.fi/handle/10024/172449

Kirjoittajat

Minja Vainio on pian valmistuva insinööri Energia- ja ympäristötekniikan alalta. Hänen opinnäytetyön aiheensa oli mielenkiintoinen, paljon opettava ja avasi ovia myös työelämään. Minja odottaa innolla työelämään siirtymistä pääkaupunkiseudulla.

Pia Haapea on Energia- ja ympäristötekniikan yliopettaja. Ympäristötekniikan lisäksi hän on suorittanut tutkinnon talotekniikassa, jossa perehtyi erityisesti hyvään sisäilmastoon liittyviin tekijöihin.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1365907 (CC0)

Julkaistu 11.6.2019

Viittausohje

Vainio, M. & Haapea, P. 2019. Korkearakentaminen Suomessa: haasteita ja mahdollisuuksia. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/06/11/korkearakentaminen-suomessa:-haasteita-ja-mahdollisuuksia/