Aihearkisto: Uudistava oppiminen

Onnistuneen tapahtuman elementit – Inssiforum2017 oppimisen mahdollistajana

Opiskelijalle LAMK voi olla muutakin kuin opiskelupaikka. Se tarjoaa mahdollisuuden työelämäkokemuksiin sekä tietojen ja taitojen syventämiseen tai kokonaan uusien kompetenssien oppimiseen. Palveluliiketoiminnan opiskelija Anniina Harjapäälle maaliskuussa 2017 järjestetty Inssiforum2017 tarjosi mahdollisuuden soveltaa opittua ja haastoi pohtimaan mistä koostuu onnistunut tapahtuma.

Inssiforum2017 onnistuneena tapahtumana

Onnistunut tapahtuma koostuu seitsemästä eri osasta, joista jokaisen täytyy olla tarkkaan mietitty ja huolella suunniteltu, jotta osallistujat saavat tapahtumasta mahdollisimman paljon irti. Tavoite ja asiakasryhmä on hyvä kirkastaa ensimmäiseksi, jonka jälkeen on helpompi alkaa miettiä tapahtuman sisältöä. Sen tulee paitsi tähdätä tavoitteen saavuttamiseen myös puhutella kohdeyleisöä. Myös tapahtumapaikka ja – aika tulee miettiä osallistujille sopivaksi. Tapahtuman järjestämiseen on varattava taloudelliset ja henkilöresurssit mieluiten (inho)realistisesti kuin liian optimistisesti. Onnistunut tapahtuma voi parantaa järjestäjäyrityksen imagoa ja luoda jatkumon tapahtumalle. (Kauhanen ym 2002)

Ensimmäinen osa onnistuneen tapahtuman suunnittelua oli melko helppoa, sillä Inssiforum on järjestetty aikaisemmin kolme kertaa ja tavoite sekä kohderyhmä olivat selvillä. Forumin tavoitteena on koota insinöörikouluttajat ajankohtaisten koulutus – ja tutkimusasioiden äärelle joka toinen vuosi.

Inssiforumin sisältö suunniteltiin ja toteutettiin yhteisöllisesti. Siihen osallistui LAMKin lisäksi kahdeksan muuta ammattikorkeakoulua. Ideoita kerättiin ensin sekä tekniikan alan henkilöstöltä että Arenen tekniikan kehittämisryhmässä, jonka kokouksissa myös säännöllisesti informoitiin järjestelyjen etenemisestä. Puhujia ja teemoja eri ammattikorkeakoulujen tekniikan yksiköistä kerääntyi tasaisesti matkana varrella, ja pääteemakin muotoutui kohderyhmälle sopivaksi: uudistuva insinööriys.

Tapahtuma-ajaksi päätettiin 22. -23.3.2017 ja paikaksi varattiin Lahden Sibeliustalo. Järjestämisajankohdassa huomioitiin loma-ajat eri puolella Suomea sekä vältettiin lukuvuoden kiireisimpiä ajankohtia. Koska forumiin sisältyi opiskelijaprojektikilpailu, syksyn opintojaksoilla tehdyt projektit saatiin mukaan. Edellinen forum järjestettiin tammikuun lopussa, mikä ajankohtana oli hieman liian aikainen. Budjetti oli suunniteltu realistiseksi ja se piti hyvin.

Saadun palautteen perusteella voi sanoa, että Inssiforum2017 onnistui hyvin. Palautteen keskiarvo oli 3,9 ja kysyttäessä seuraavan forumin järjestämisajankohtaa, maaliskuu oli ylivoimainen voittaja (Kostia 2017). Voidaan siis sanoa, että onnistunut tapahtuma vahvisti Lahden ammattikorkeakoulun tunnettuutta insinöörikouluttajana sekä Inssiforumin imagoa.

Tapahtuman markkinoinnin ja viestinnän haasteet

Viestintä ja markkinointi ovat tärkeitä osia onnistuneen tapahtuman toteuttamisessa. LAMK sai Inssiforumin järjestämisvastuun 2014 ja tapahtumalle luotiin heti www-sivut, logo sekä varattiin tarvittavat tilat ja majoituskiintiöt. Tammikuun 2015 Inssiforumissa Helsingissä jaettavaksi painettiin ennakkomarkkinointipostikortti. (Montonen 2016).

Harjoittelijan tehtävinä oli päivittää www-sivuja, hoitaa sähköpostiliikennettä eri suuntiin, olla aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja lopuksi huolehtia esitykset jaettavaksi www-sivujen kautta. Tapahtuman www-sivujen kautta tapahtuvassa viestinnässä tärkeää on, että teksti on helppolukuista ja tieto on ajantasaista. Haastetta aiheutti LAMK www-sivujen tekniset rajoitteet, jotka piti ottaa huomioon joskus myös informatiivisuuden ja sivuston ulkonäön kustannuksella.

Tapahtumaviestinnän sujuvuutta edistää se, että kaikki sähköpostit ovat harmoniassa toistensa kanssa ja vastaukset osallistujien, puhujien sekä yhteistyökumppanien kysymyksiin ovat selkeitä ja johdonmukaisia. Haastetta viestinnässä tuotti rinnakkaissessioiden ulkoistaminen, sillä kaikkiin kysymyksiin ei pystytty suoraan vastaamaan, vaan vastauksia piti kysellä sessioiden järjestäjiltä eri ammattikorkeakouluista. Loppujen lopuksi tässäkin onnistuttiin melko hyvin ja palautteessa viestintä ennen seminaaria sai arvosanan 3,4, mitä voidaan pitää hyvänä (Kostia 2017). Sähköpostiliikennettä oli hoidettavaksi myös seminaarin jälkeen.

Seminaarissa harjoittelija päivitti sosiaalista mediaa yhdessä opiskelijatyöntekijöiden kanssa. Seminaarin jälkeen tehtiin blogi LAMKin käyttämälle alustalle, josta kaikki esitykset olivat saatavissa. Linkki blogiin lähettiin kaikille osallistujille kiitosviestin yhteydessä. Esitysten saaminen salasanan taakse LAMKin verkkosivuille osoittautui teknisesti erittäin haastavaksi.

Opiskelijatyöntekijät tärkeässä roolissa

Tärkeä osa harjoittelijan työtä oli opiskelijatyöntekijöiden rekrytointi, perehdytys sekä heidän työnsä koordinointi Inssiforumin aikana. Tämä osoittautui helpoksi tehtäväksi, sillä opiskelijat olivat sekä osaavia että oma-aloitteisia. Ennen rekrytointia kartoitettiin mihin tehtäviin tarvitaan lisäkäsiä ja miltä koulutusalalta saadaan tehtäviin soveltuvia opiskelijoita. Tärkeimmät tehtävät olivat seminaarin asiakaspalvelun hoitaminen sekä tekninen tuki. Tekniseen tukeen saatiin opiskelijat suoraan tekniikan alan opintojaksolta, jonka oppimistavoitteisiin tehtävät soveltuivat. Teknisen tuen tehtäviä olivat esityskoneiden valmiiksi asentaminen ja toimivuuden varmistaminen sekä mahdollisissa ongelmatilanteissa avustaminen. Tässä toimivat apuna myös opintojakson ohjaavat opettajat. Asiakaspalvelutehtäviin kuuluivat vastaanottopisteen rakennus ja ylläpito, yleinen asiakaspalvelu ja osallistujien opastaminen. Näihin tehtäviin rekrytoitiin viisi palveluliiketoiminnan opiskelijaa, joiden opetussuunnitelmaan sisältyvät erilaiset asiakaspalvelutilanteet. Näytteilleasettajapaikkojen myyntiin rekrytoitiin myös kaksi tekniikan alan opiskelijaa. Harjoittelija toimi heidän yhteyshenkilönään ja valmisteli markkinointimateriaalia, paikkojen hinnoittelua sekä kartan mahdollisista näytteilleasettajien paikoista.

Arviointia oppimisesta

Anniina Harjapää tuli Inssiforum2017 -suunnitteluryhmään syksyllä 2016, kun järjestelyt olivat edenneet verkkaisesti noin puolitoista vuotta. Osaamistavoitteena oli oppia tapahtumajärjestämistä ja kehittää omia organisointi- ja viestintätaitoja. Mahdollisuutena oli myös ”esimiestyöhön” tutustuminen opiskelijatyöntekijöiden koordinaattorina.

Anniina keskittyi eniten viestintään, opiskelijatyön koordinointiin sekä käytännön järjestelyihin ja koki onnistuneensa näissä hyvin. Tapahtuman saama hyvä palaute kertoi myös onnistumisesta. Vaikka oma-aloitteisuus on hyvä ominaisuus, oli muiden järjestelyihin osallistuneiden apu Anniinalle tärkeää: ”Oli yllättävää huomata, kuinka paljon pieniä osasia ja henkilö- ja rahallisia resursseja tarvitaan onnistuneen tapahtuman järjestämiseen”.

Inssiforum –harjoittelijana Anniinalla oli mahdollisuus soveltaa oppimaansa teoriaa käytäntöön ja hän sai arvokasta työkokemusta mikä on työllistymisen kannalta tärkeää. Jatkossa hän hyödyntää oppimaansa kansainvälisen Smart Cities in Smart Regions 2018- konferenssin projektityöntekijänä, jonka suunnittelussa hän on mukana heti alusta lähtien. Kehittymiskohteikseen Anniina on asettanut sosiaalisen median tehokkaamman hyödyntämisen oppimisen sekä viestintätaitojen vahvistamisen.

Lähteet

Kauhanen, J., Juurakko, A. & Kauhanen, V. 2002. Yleisötapahtuman suunnittelu ja toteutus. Porvoo: WSOY.

Kostia, S. 2017. Inssiforum2017 insinöörikoulutuksen haasteiden ytimessä. [Verkkodokumentti]. Toolilainen. 2/2017. [Viitattu 31.7.2017]. Saatavissa:  http://www.tool.fi/wp-content/uploads/2017/02/TOOL_2_2017.pdf

Montonen L. 2016. Rehtorin sihteeri. Lahden ammattikorkeakoulu. Haastattelu: 10.10.2016.

Kirjoittajat

Anniina Harjapää on palveluliiketoiminnan opiskelija, joka oli harjoittelijana Inssiforum2017 -suunnitteluryhmässä ja tällä hetkellä projektityöntekijänä Smart Cities in Smart Regions 2018  -konferenssin suunnitteluryhmässä

Silja Kostia on Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön johtaja ja Smart Cities in Smart Regions 2018 -konferenssin ohjausryhmän puheenjohtaja

Kuva

Paneeli pohtimassa insinöörikoulutuksen haasteita Lahden ammattikorkeakoulun kehittämispäällikkö Ari Hautaniemen johdolla. (Kuva: Oona Rouhiainen)

Julkaistu 16.8.2017

Työnantajien odotukset korkeakouluista valmistuneille työelämän muuttuessa : Työnantajakyselyn tulokset

Artikkelissa on katsaus korkeakoulutettujen työllistymiseen sekä digitaalisuuden tuomiin muutoksiin työelämässä. ESR-hankkeessa Tehokkaasti työelämään toteutettiin kysely työnantajille, millä kriteereillä he palkkaavat korkeakoulusta valmistuneita töihin ja artikkelissa kerrotaan kyselyn tuloksista ja siitä, mitä työnantajat odottavat korkeakoulusta valmistuneilta opiskelijoilta.

Kirjoittaja: Eija Lantta

1 Johdanto

Työelämä muuttuu nopeasti digitalisaation seurauksena, joten työelämään tarvitaan uudenlaisia osaajia. Tehokkaasti työelämään hankkeessa työnantajille tehty kysely osoittaa, että korkeakouluista valmistuneilta odotetaan monipuolisuutta ja monialaisuutta, yrittäjämäistä asennetta, kielitaitoa ja ohjelmointitaitoja. Työnantajat odottavat korkeakouluista osaajia, jotka luovat uutta työelämää.

1.1. Työllisyyskatsaus

Työllisyyskatsauksen (SVT 2016) mukaan joulukuun lopussa oli 358 100 työtöntä työnhakijaa, mikä on 19 800 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömistä työnhakijoista oli ulkomaiden kansalaisia 35 200, joista EU/ETA maiden kansalaisia oli 10 400. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 48 100, mikä on 4 300 vähemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Alle 20-vuotiaita oli työttömänä 10 500.

Koulutusasteittain tarkasteltuna työttömyys laski edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna kuudella koulutusasteella; eniten alemmalla perusasteella (16 %), ylemmällä perusasteella (6 %) ja alimmalla korkea-asteella (5 %). Työttömyys nousi ainoastaan tutkijakoulutusasteella (4 %). Ylemmällä korkea-asteella työttömyys pysyi samana. Omaehtoisessa opiskelussa työttömyysetuudella oli yhteensä 36 300 henkilöä. (SVT 2016.)

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin työ- ja elinkeinotoimistoihin joulukuun aikana 37 100, mikä on 1 700 enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Kaikkiaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuussa avoinna 68 500 työpaikkaa, mikä on 7 400 enemmän kuin vuosi sitten. Työpaikoista täytettiin joulukuun aikana 7 200, joista 3 700 työ- ja elinkeinotoimiston hakijalla. 28 500 oli sellaisia, joissa työpaikan avoinna olo päättyi, koska työpaikan hakuaika oli päättynyt tai hakijoita oli riittävästi. Lisäksi peruutettiin 1 000 työpaikkaa ja 900 työpaikkaa ei pystytty täyttämään. Joulukuun lopussa oli edelleen avoinna 32 900 työpaikkaa. (SVT 2016.)

1.2. Digitaalisuus ja työelämän muutokset

Hallitusohjelmassa (Valtioneuvosto: hallitusohjelma. 2017-2020. Kärkihanke 1) on vahva tahtotila muuttaa julkisia palveluja digitaalisiksi. Digitalisaatiossa toimintatapoja uudistetaan asiakaslähtöisesti hyödyntämällä uutta teknologiaa ja palveluja kehitetään moniammatillisissa tiimeissä. Valtiovarainministeriön tiedotteessa ministeri Vehviläinen (2017) toteaa, että EU:n komission DESI 2017 indeksin mukaan Suomi on Tanskan jälkeen toisena digitaalisuudessa. Suomen vahvuuksia ovat julkisten palveluiden digitalisoiminen ja osa-alueet, jotka mittavat digitaalisia perustaitoja ja osaamista. Vehviläisen (2017) mukaan digitalisaation mahdollisuuksia täytyy hyödyntää täysimääräisesti arjen toiminnoissa ja viranomaispalveluissa.

Hao (2016) on tutkinut väitöskirjassaan Cloud Manufacturing: Strategic Alignment between Manufacturing Industry and Cloud Computing sitä, miten pilvipalvelut muuttavat kuluttajien ja yritysten elämää. Hao uskoo, että pilvivalmistus voisi olla avain yritysten kilpailukyvyn kasvuun. Pilvipalvelut tuovat yhteisen yhteistyöalustan, jossa toimivat voivat olla fyysisesti vaikka eri puolilla maailmaa eli yhteistyön tekeminen ei ole enää paikkaan sidottua. Palvelut ovat myös paremmin skaalattavissa kysynnän mukaan, kun toiminnanohjaus, valmistuksenohjaus, tuotannonohjaus ja etähallinta ovat pilvessä. (Hao 2016, s. 72-73.)

Lehti, Rouvinen ja Ylä-Anttila (2012) ovat todenneet, että digitaaliteknologian ja siihen liittyvien palveluiden takia taloudessa ja yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia voidaan verrata niihin muutoksiin, joita höyryn ja sähkön hyödyntäminen saivat aikaan, kun ne keksittiin. Eli digitaalisuus on paljon muutakin kuin sähköisiä palveluita ja digitaalisuus muuttaa työelämää monella tavalla.

Sitran Elinvoima-foorumin (2017) mukaan ”Uusi työ on ainakin joustavaa, monimuotoista, mahdollistavaa, verkottunutta, kokeilevaa ja purskeista ja sitä tehdään monessa roolissa yhtä aikaa.” Työnteko ei ole samalla tavalla vuosikelloon, aikaan tai paikkaan sidottua kuin aikaisemmin, joten myös työkulttuurien täytyy muuttua. Työssä tarvitaan yrittäjämäistä asennetta ja yrittäjämäistä tapaa tehdä työtä. Uusi työ tuo mukanaan epätyypilliset työsuhteet, itsensä työllistämisen, osuuskunnat jne., joten myös olemassa olevien neuvontapalveluiden pitää muuttua antamaan tietoa uudenlaisesta työstä. Koulujen täytyy ottaa käyttöön kokeilukulttuuri, enää ei opiskella ulkoa vaan opitaan erilaisilla tavoilla.

1.3. Korkeakoulutettujen työllistyminen

Hallitusohjelman kohdan Osaaminen ja koulutus Kärkihanke 3: Nopeutetaan siirtymistä työelämään (2017-2020) tavoitteena on saada korkeakoulutettujen opiskeluaika lyhyemmäksi ja siirtyminen työelämään sujuvaksi lisäämällä mm. monipuolisten digitaalisten välineiden hyödyntämistä opetuksessa ja tukemalla korkeakoulujen välistä opetusyhteistyötä. OKM:n työryhmä Laadullinen työllistyminen yhdeksi korkeakoulujen rahoituskriteeriksi (2017) ehdottaa, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleissa työllistymistä mittaavat kriteerit korvattaisiin uusilla laadullista työllistymistä mittaavilla kriteereillä. Tavoitteena on, että laadullisen työllistymisen kriteeri lisättäisiin korkeakoulujen rahoitusmalliin vuodesta 2019 alkaen. Korkeakouluja palkitaan tulevaisuudessa valmistuneiden työllistymisestä koulutustasoa vastaavasti. Uudistuksen tavoitteena on edistää työllisyyttä sekä kannustaa korkeakouluja yhteistyöhön työelämän kanssa.

Korkeakouluilta edellytetään toimenpiteitä, että valmistuneet sijoittuisivat työelämään heti opiskelujen jälkeen. Kuten työllisyystilastoista voidaan havaita, työ- ja elinkeinotoimistoilla ei ole mahdollisuutta kantaa vastuuta pelkästään korkeakoulutettujen työllisyydestä. Korkeakoulutettujen pitäisi osata hakea työtä monien eri kanavien kautta ja työllistyä heti valmistumisen jälkeen koulutusta vastaavaan työhön ja tähän tarvitaan korkeakouluilta panostusta.

2 Työnantajakysely ja sen tulokset
2.1. Työnantajille tehty kysely

Tehokkaasti työelämään ESR-hankkeessa (2016) toteutettiin työnantajille kysely korkeakouluopiskelijoiden rekrytointiin liittyen. Kysely lähetettiin valtakunnallisten Tehokkaasti työelämään, KILKAS-Kilpailukykyä ja kasvua ulkomaalaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi ja Sometaduuniin -hankkeiden kautta työnantajille. Vastauksia saatiin eri alojen ja eri sektoreiden työnantajilta yhteensä 131, joten vastaukset kattavat hyvin korkeakoulujen eri alojen työnantajat. Kyselyllä haluttiin selvittää, mitkä seikat vaikuttavat siihen, että työnantajat ottavat töihin ammattikorkeakoulujen harjoittelijoita ja ammattikorkeakouluista valmistuvia. Kyselyn tuloksia hyödynnetään, kun luodaan keinoja opiskelijoiden työllistymiseen heti valmistumisen jälkeen koulutusta vastaavaan työhön.

2.2. Harjoittelijan rekrytointi

Tärkeimpänä kriteerinä harjoittelijoiden rekrytoinneissa pidettiin opiskelijan suuntautumista opinnoissa ja sitä, mitä opintoja tutkinto sisältää. Työkokemusta pidettiin tärkeänä ja työkokemuksen ei välttämättä tarvitse olla omalta alalta silloin kun ollaan palkkaamassa harjoittelijoita. Työnantajat arvostivat myös opintomenestystä. Kielitaitoa arvostettiin ja pidettiin tärkeänä. Etenkin englannin kielen hyvää osaamista pidettiin tärkeänä, mutta myös ruotsin, venäjän ja saksan kielen osaamista arvostettiin. Joissakin työpaikoissa on hyötyä myös viron, espanjan tai portugalin kielen osaamisesta.

Kun työnantajat valitsevat haastateltavia, hakijan aktiivisuus, hyvä hakemus ja CV ovat avainasemassa ja nimenomaan persoonallista ja kieliopillisesti virheetöntä hakemusta arvostetaan, myös sosiaalisen median näkyvyyttä ja esimerkiksi videoesittelyjä toivotaan. Hakijan kiinnostus alaan ja organisaatioon sekä perehtyminen etukäteen organisaatioon lisäävät hakijan kiinnostavuutta. Hakijan asenne, harrastuneisuus ja motivaatio ovat myös tärkeitä. Työ- ja koulutodistukset, työnäytteet sekä opiskelun kautta saatu ydinosaaminen vaikuttavat, samoin opiskelun vaihe ja harjoittelun tärkeys valmistumiseen nähden. Korkeakouluilta toivotaan yhteydenottoja, osa työnantajista toivoisi myös korkeakoulujen tarjoavan heille juuri heidän tehtäviinsä sopivia harjoittelijoita.

Haastattelussa painottuvat hakijan motivaatio ja oma-aloitteisuus sekä persoonallisuus ja vuorovaikutustaidot. Ensivaikutelma on tärkeä sekä käytös ja esiintyminen haastattelutilanteessa. Työnantajat edellyttävät täsmällisyyttä työhaastatteluun tultaessa sekä valmistautumista haastattelutilanteeseen. Aito kiinnostus alaa kohtaan, asenne työtä kohtaan, työnäytteet omasta osaamisesta ja asiakaslähtöisyys / asiakaspalvelusuuntautuneisuus korostuvat haastattelussa. Työnantajat arvostavat digitaalisuuden osaamista, ei aikaan ja paikkaan sidottua työskentelyä, kokeilukulttuuria, ICT- ja ohjelmointitaitoja ja muutosketteryyttä.

Työnantajilta kysyttiin, mitä rekrytointikanavia he ovat käyttäneet harjoittelijoiden rekrytoinnissa ja 68 % työnantajista vastasi, että harjoittelijat olivat itse ottaneet yhteyttä työnantajaan. 47 % työnantajista oli ollut myös itse yhteydessä korkeakouluun. 36 %:lle työnantajista organisaation omat internet-sivut ovat tärkeä työväline rekrytoinnissa.

Työnantajilta kysyttiin myös, mihin he haluaisivat muutoksia, että he palkkaisivat harjoittelijoita korkeakouluista. Työnantajat toivoivat, että korkeakoulut tiedottaisivat työantajille päin mahdollisista harjoittelijoista ja että he saisivat tukea korkeakouluilta harjoittelun ohjaukseen. Toivottiin myös ns. suoraa linjaa korkeakouluun eli yhteyshenkilöä, jonka kautta olisi helppo välittää tietoja harjoittelupaikoista opiskelijoille ja työnantajat saisivat tietoa opiskelijoiden soveltuvuudesta tiettyyn tehtävään. Harjoittelijoiden rekrytointien pitäisi olla mahdollisimman helppoa ja harjoitteluja voitaisiin myös enemmän suunnitella yhdessä työnantajien kanssa.

Opiskelijoiden pitäisi osata tehdä muistiinpanoja, kun työnantaja perehdyttää harjoitteluun, ettei työnantajan tarvitse koko ajan vastata samoihin kysymyksiin. Työnantajat toivovat opiskelijoilta parempia digitaalisia työskentelytaitoja, parempaa suomen kielen kirjoittamisen ja kieliopin osaamista sekä visuaalisuuden osaamista esittelymateriaaleissa. Opiskelijoiden pitäisi tuntea ja tunnustaa oma osaamisensa, sekä vahvuudet että heikkoudet. Opiskelijoiden asenne työtä kohtaan täytyy olla kunnossa ja työelämätaidot hallussa. Osa työnantajista painottaa myös kansainvälisen vaihdon ja opintojen tärkeyttä.

Joidenkin työnantajien mielestä koulutus on irronnut työelämästä. Työtä tehdään nykyään eri paikoissa, eri aikoina, virtuaalisilla alustoilla, kansainvälisillä alustoilla 24/7, deadlinet ovat todellisia: työelämässä ellei työtä tehdä tiettyyn kellonaikaan mennessä, työllä ei ole mitään arvoa. Työnantajat toivoisivat enemmän ekskursioita ja kontakteja alan yrityksiin jo heti opintojen alusta lähtien ja korkeakouluihin opintojaksoja, joiden vetäjinä toimisivat työelämässä olevat alan asiantuntijat.

Työnantajista 75 % vastasi kyllä tai mahdollisesti, kun kysyttiin voisiko työnantaja ottaa harjoittelijaksi kansainvälisen opiskelijan. Kansainväliseltä opiskelijalta edellytetään sopivaa persoonaa, suomen kielen taitoa, alan työkokemusta ja sopivia opintoja. Kansainväliseltä harjoittelijalta odotetaan myös kiinnostusta alaa kohtaan, hyvää englannin kielen taitoa, ohjelmointitaitoja, motivaatiota, vuorovaikutustaitoja ja sopivuutta tehtävään eli ihan samoja asioita kuin suomalaiselta harjoittelijalta.

 2.3. Korkeakouluista valmistuneiden rekrytointi

Työnantajista 56 % oli rekrytoinut korkeakouluista valmistuneita toistaiseksi voimassa oleviin kokoaikaisiin työsuhteisiin, 50 % määräaikaisiin työsuhteisiin ja 25 % osa-aikaisin työsuhteisiin. Rekrytointikanavana oli 44 %:ssa ollut organisaation omat internet-sivut, lähes yhtä usein työnhakija oli itse ottanut yhteyttä työnantajaan ja 28 % työnantajista oli löytänyt korkeakoulusta valmistuneen suhdeverkoston kautta. Rekrytointikanavana oli käytetty myös työ- ja elinkeinoministeriön nettisivuja, muita internet-palveluja, sosiaalista mediaa ja lehti-ilmoituksia tai työnantajat olivat ottaneet yhteyttä suoraan korkeakouluun. Monet työnantajat olivat ottaneet töihin valmistuneen opiskelijan, joka oli suorittanut aikaisempia harjoitteluita samassa organisaatiossa.

Kun työnantajat rekrytoivat korkeakoulusta valmistuneita, tärkeimpänä asiana pidettiin alan työkokemusta, muuta työkokemusta ja aiempaa harjoittelua vastaavissa tehtävissä tai samassa organisaatiossa. Myös opiskelijan suuntautuminen opinnoissa ja opintojen aineyhdistelmä olivat tärkeitä kriteereitä ammattikorkeakoulusta valmistuneiden rekrytoinnissa. Työnantajat arvostivat myös valmista tutkintoa ja opintomenestystä. Kielitaitoa ja kansainvälistä kokemusta arvostettiin ja kielitaidon osalta nimenomaan englannin kielen osaamista pidettiin tärkeänä, suurimmassa osassa työpaikkoja kielitaidon osalta riittää, että osaa englantia hyvin. Muista kielistä nousivat ruotsi, saksa ja venäjä tärkeiksi joissakin tehtävissä. Jos osaa hyvin jotain harvinaista kieltä, jota organisaatiossa tarvitaan, se saattaa nousta rekrytoinnissa tärkeäksi asiaksi.

Työnantajilta kysyttiin, voisivatko he palkata kansainvälisen opiskelijan valmistumisen jälkeen töihin ja 66 % työnantajista vastasi kyllä tai mahdollisesti. Tärkeimpänä kriteerinä pidettiin suomen kielen taitoa, persoonan sopivuutta, alan työkokemusta ja opintojen sopivuutta tehtävään. Avoimissa vastauksissa nousi esille samoja asioita kuin suomalaisten opiskelijoiden rekrytoinnissa eli hyvä englannin kielen taito, ohjelmointitaidot, motivaatio työntekoon, vuorovaikutustaidot tai että henkilö on tehnyt aikaisemmin harjoittelun samassa organisaatiossa. Kansainväliset yhteishankkeet voivat myös työllistää kansainvälisen opiskelijan.

Työnantajien mukaan seikat, jotka vaikuttavat siihen, kenet he kutsuisivat haastatteluun, ovat hyvä hakemus ja CV ja sen jälkeen harjoittelu- ja työkokemus. Tehtävään valinnassa painottuvat hakijan persoona, työhaastattelussa onnistuminen ja harjoittelu- ja työkokemus. Avoimien vastausten perusteella työnantajat arvostavat lisäksi positiivisuutta, ohjelmointitaitoja, työhön tarttuvaa asennetta, motivaatiota, muutosketteryyttä ja kiinnostusta tehdä asiakastyötä. Myös näytteitä osaamisesta arvostetaan.

Työnantajista 37 % aikoo palkata korkeakoulusta valmistuneita vuoden sisällä. Niistä työnantajista, jotka eivät aio palkata, 79 % ilmoittaa syyksi sen, että ei ole rekrytointitarvetta. Että työnantajat rekrytoisivat korkeakoulusta valmistuneita, rekrytoinnille täytyisi olla todellinen tarve. Pitäisi löytää sopiva henkilö ja saada tukea koulusta soveltuvien henkilöiden kartoittamiseen. Rekrytointi olisi mahdollista, jos ulkomaankauppa paranisi, työntekijöitä lähtisi pois (irtisanoutumisia, vuorottelu/opintovapaalle tai eläkkeelle jäämisiä,), työtilanne paranisi tai työntekijän palkkauksen sivukuluja alennettaisiin. Toivottiin myös aktiivisuutta korkeakoulusta valmistuneilta ottaa yhteyttä ja hakea työpaikkoja, samoin toivottiin korkeakouluilta enemmän aktiivisuutta tarjota opiskelijoita töihin. Harjoittelussa olleita opiskelijoita voidaan mahdollisesti palkata valmistumisen jälkeen erilaisiin projekteihin. Korkeakoulusta valmistuneiden täytyisi olla valmiita tekemään töitä osa-aikaisesti ennen kokoaikaiseen tehtävään palkkaamista.

Työnantajilta kysyttiin arviota rekrytointitarpeesta vuoteen 2018 mennessä. 55 % työnantajista arvioi, että asiantuntijatason työvoimatarve pysyy ennallaan, 31 %, että se kasvaa ja 14 %, että asiantuntijatason työvoimatarve vähenee vuoteen 2018 mennessä. 64 % työnantajista arvioi johtotason työvoimatarpeen pysyvän ennallaan vuoteen 2018 mennessä, 6 % arvioi kasvavan ja 30 % vähenevän vuoteen 2018 mennessä.

Kysymykseen, minkälaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan, työnantajat vastasivat, että osaamisessa korostuvat palveluliiketoiminta, menetelmäsuunnittelu, myynti, asiakaspalvelu, digitaidot, sovelluskehitys, ohjelmointikielet, ohjelmointi, ICT osaaminen, pelisuunnittelu, peliliiketoiminta, graafinen suunnittelu, media- ja elokuvaosaaminen, post production, animaatio, äänisuunnittelu, tietoturva, talouden ja hallinnon osaaminen, kansainvälisen kaupan ja hankinnan osaaminen, kansainvälinen myynti- ja markkinointi, vero-osaaminen, lainopillinen osaaminen, viestintä- ja markkinointiosaaminen, tapahtumantuotanto-osaaminen, sosiaali- ja terveysalan osaaminen ja nykyaikaisen ajoneuvotekniikan osaaminen.

 3 Loppuyhteenveto

Työnantajat edellyttävät tulevaisuuden osaajilta monipuolisuutta ja monialaisuutta. Tarvitaan esimerkiksi moniosaajia tekniikan alalta, joilla on myös kaupallisen liiketoiminnan tuntemusta tai kielitaitoisia ICT-osaajia, jotka ovat ulospäin suuntautuneita aktiivisia tekijöitä. Tarvitaan vuorovaikutuksen ja viestinnän perustaidot osaavia orkesteroijia työelämän ollessa digitaalinen, fyysinen ja sosiaalinen yhtä aikaa. Ihmisiä, joiden fokus on aikaansaamisessa. Aika ahkeria, ehkä hieman intohimoisia. Tarvitaan IT-osaajia, analysointitaitoisia ammattilaisia, jotka osaavat soveltaa tietojaan organisaation tarpeisiin ja ymmärtävät liiketoimintaa ja ovat kehittämishakuisia ja aktiivisia henkilöitä.

Työelämä tarvitsee kielitaitoisia, kommunikaatiotaitoisia osaajia, jotka hallitsevat myynnin, markkinoinnin, sisällöntuotannon ja digitaalisen maailman. Ammattitaitoisia ja asiakaspalveluhenkisiä ohjelmoijia, jotka pystyvät hoitamaan projektien kokonaistoimituksia. Täytyy pystyä tekemään useita asioita samanaikaisesti. Tarvitaan diginatiiveja, muutosketteriä, vahvasti asiakaskokemusta ymmärtäviä, myynnillisiä ja asiakaspalveluhenkisiä palveluosaajia.

Työntekijöiltä vaaditaan kielitaitoa, ICT-taitoja, motivaatiota, joustavuutta, matkustushalukkuutta, motivaatiota itsensä kehittämiseen, myyntihenkisyyttä, oppimiskykyä- ja halua, kykyä toimia ryhmässä, ulospäinsuuntautuneisuutta, loogista ajattelukykyä, innovatiivisuutta, esiintymistaitoja, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä yleissivistystä.

Työnantajat toivovat korkeakouluilta laadukasta opetusta, että valmistuneilla olisi hyvät tiedot tullessaan työelämään. Työhön tulevilta he edellyttävät oikeanlaista asennetta kasvaa työelämässä osaajiksi ja päästä sitä kautta haastavampiin tehtäviin. Korkeakouluista pitäisi valmistua ihmisiä, jotka kykenevät luomaan uutta työelämää!

Lähteet

Hao, Y. 2016. Cloud Manufacturing: Strategic Alignment between Manufacturing Industry and Cloud Computing. Väitöskirja. Vaasa: Vaasan yliopisto.

OKM:n työryhmä. 2017. Laadullinen työllistyminen yhdeksi korkeakoulujen rahoituskriteeriksi. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 03.05.2017]. Saatavissa: http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyoryhma-laadullinen-tyollistyminen-yhdeksi-korkeakoulujen-rahoituskriteeriksi.

Lehti, M., Rouvinen, P. & Ylä-Anttila, P. 2012. Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa. Helsinki: Taloustieto Oy.

Sitra. 2017. Millainen on uusi elivoimainen työelämä? [Viitattu 03.05.2017]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/aiheet/uusi-tyo/#mista-on-kyse.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työ­ ja elinkeinoministeriö. 2016. Työnvälitystilasto. Työllisyyskatsaus, joulukuu 2016. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. [Viitattu 03.05.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016062121946.

Tehokkaasti työelämään ESR-hanke. 2016. Työnantajille tehty kysely. [Julkaisematon].

Valtioneuvosto: hallitusohjelma. 2017-2020. Kärkihanke 1. [Viitattu 03.05.2017]. Saatavissa: http://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus/digitalisaatio/karkihanke1.

Valtioneuvosto: hallitusohjelma. 2017-2020. Kärkihanke 3. [Viitattu 03.05.2017]. Saatavissa: http://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus/osaaminen/karkihanke3.

Vehviläinen, A. 2017. Suomi vahvasti kärkimaita digissä – kunnianhimon tasoa nostetaan edelleen. [Viitattu 03.05.2017]. Saatavissa: http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ministeri-vehvilainen-suomi-vahvasti-karkimaita-digissa-kunnianhimon-tasoa-nostetaan-edelleen.

Kirjoittaja

Insinööri, AmO, Hallintotieteiden yo Eija Lantta toimii projektipäällikkönä valtakunnallisessa Tehokkaasti työelämään hankkeessa. Hän on toiminut Lahden ammattikorkeakoulussa n. 15 vuotta opintoasiainpäällikkönä ja –johtajana ja 1.12.2016 lähtien palveluasiantuntijana opetusteknologiapalveluissa.

Julkaistu 14.6.2017

Sosionomiopiskelijat notkeasti tulevaisuuden taitoja ja valmiuksia oppimassa

Olopiste – työttömien kohtaamispaikka on kynnyksetöntä työllistymistä tukevaa toimintaa pitkäaikaistyöttömille. Hankkeessa ovat toimijoina Harjulan Setlementti ry, Sylvia-koti yhdistys ry Kaupunkikylä sekä Lahden ammattikorkeakoulu. Hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää sosionomiopiskelijoille autenttista oppimista tukeva oppimisympäristö. Tässä artikkelissa esitellään autenttisen oppimisympäristön kehittämistyössä nousseita pedagogisia havaintoja ja alustavia tuloksia, jotka pohjautuvat opiskelijaryhmien palautteisiin oppimisesta Olopisteellä.

Kirjoittajat: Helena Hatakka ja Tarja Kempe-Hakkarainen

Uudistava oppiminen mahdollistaa kokeilevuuden autenttisessa oppimisessa

Sosionomikoulutuksessa kehitetään autenttista oppimisympäristöä osana Olopiste -hanketta. Autenttisen oppimisympäristön kehittäminen perustuu uudistavaan oppimiseen ja sen elementtien soveltamiseen. Uudistavassa oppimisessa kriittinen ajattelu, luovuus, yhteisöllinen kehittäminen ja toiminta sekä uusien merkitysten muodostaminen ovat keskeisiä tekijöitä. Uudistava oppiminen merkitsee sitä, että oppiminen on kriittistä, pohtivaa, reflektoivaa ja kyseenalaistavaa. Uudistavassa oppimisessa perehdytään oman toiminnan syihin, ennakko-oletuksiin, mielikuviin ja myös mahdollisiin oppimisen esteisiin. Uudistavassa oppimisessa ei ole tavoitteena vain löytää oikeita vastauksia tai ratkaisuja vaan myös löytää olennaiset kysymykset ja siten kohdentaa oppiminen tulevaisuuden kannalta oikeisiin tekijöihin.  (Lahden ammattikorkeakoulu 2015)

Olopisteen autenttisen oppimisympäristön kehittämistyön painopisteenä on ollut kokeileva toiminta, jonka avulla on haluttu löytää opiskelijoiden oppimista tukevia toimivia käytänteitä. Kriittisen ja säännöllisen reflektion kautta on arvioitu toimintaa sekä olemassa olevien käytäntöjen soveltuvuutta ja toimivuutta oppimisen näkökulmasta. Kehittämistyössä on luotu, opiskelijoiden ja Olopisteen muiden toimijoiden kanssa, yhteistä ymmärrystä toiminnan perustasta ja sitä on testattu yhteisessä dialogissa kehittämistyön eri vaiheissa. Myös oppimista tukevien käytäntöjen ja toimintojen toteuttamiskelpoisuutta ja toteutumista on arvioitu jatkuvasti.  (Lahden ammattikorkeakoulu 2015.)

Tilannesidonnaiseen kognitioon perustuvien pedagogisten ratkaisuiden vahvuudeksi voidaan nähdä se, että opiskelijat pääsevät osallistumaan käytännön yhteisöjen toimintaan ja vuorovaikutukseen yhteisön muiden toimijoiden kanssa. Tätä kautta opiskelijat pääsevät luomaan, yhdessä asiantuntijoiden kanssa, yhteisiä merkityksiä asioille ja ilmiöille sekä laajentamaan omaa ymmärrystään ja kokemustaan. (Lehtinen, Vauras & Lerkkanen 2016, 138.) Tämä pätee myös autenttiseen oppimiseen, jossa keskeisellä sijalla ovat oikealle työelämälle tyypilliset tilanteet. Olopisteellä opiskelijat ovat kohdanneet monia sujuvia ja toimivia asioita, mutta myös useita haastavia, ratkaisua vaativia tilanteita.

Olopiste pedagogisena ympäristönä – mahdollisuudet ja haasteet

Opiskelijoiden antaman palautteen perusteella Olopisteen oppimisympäristön vahvuuksina olivat sen mahdollistamat asiakkaiden kohtaamiset ja se, että siellä sai kuvan siitä, miten Olopisteen kaltaisessa pitkäaikaistyöttömille suunnatussa palvelussa voidaan toimia. Asiakkaisen sensitiivinen kohtaaminen, huomiointi ja ohjaaminen sekä ohjaussuunnitelmien tekeminen olivat oppimisen keskiössä ja näissä opiskelijat kokivat harjaantuneensa.  Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen kompetenssien (2016) mukaan nämä osa-alueet ovat keskeistä asiakastyön osaamista. Vastaavasti oppimista estäväksi tekijäksi mainittiin se, että Olopisteellä kävi omalla työvuorolla vähän tai ei ollenkaan asiakkaita.

Vuorovaikutus yhteisön muiden toimijoiden kanssa oli opiskelijoiden palautteen perusteella oppimista tukevaa. Olopisteen henkilökunta otti opiskelijat hyvin vastaan ja tuki heitä työskentelyssä. Opiskelijoita kuunneltiin ja heitä kohdeltiin työntekijöinä. Opiskelijat kuvasivatkin, että he kokivat olevansa osa työyhteisöä. Opiskelijan oman aktiivisuuden ja asenteen kuvattiin olevan tärkeässä roolissa siinä, että koki kuuluvansa työyhteisöön. Olopisteen arkipäivän asiakastyö mahdollisti omien ja työparin vahvuuksien hyödyntämisen. Toisaalta opiskelijat kokivat myös, että työyhteisöön ei ollut ihan helppo päästä mukaan ja opiskelijan rooli hahmottui osalle opiskelijoista noviisin tai vierailijan rooliksi. Noviisi ei osallistu toimintaan asiantuntijayhteisön täysivaltaisena jäsenenä vaan etsii vielä paikkaansa ja rooliaan (Kiviniemi, Leppisaari & Teräs 2013, 105).  Palautteissa kuvattiin, että kaikki opiskelijat eivät uskalla uudessa tilanteessa välttämättä puhua asioista avoimesti tai tuoda mielipiteitä muuten julki. Toiveena oli, että Olopisteen muut toimijat olisivat selkeämmin tuoneet esiin mitä opiskelijalta odotetaan ja vaaditaan työvuorojen aikana.

Kiviniemen ym. (2013, 105) mukaan autenttisessa oppimisessa keskeisenä asiana on asiantuntijayhteyden ja hiljaisen tiedon jakaminen. Tähän on luotu Olopisteellä yhteisen reflektion rakenne. Olopisteellä reflektiota tapahtuu opiskelijan, työntekijöiden ja opettajien välillä. Opettajat ja opiskelijat reflektoivat oppimistila olo -sessioissa, opiskelijat ja työntekijät päivittäisissä kohtaamisissa ja opiskelijatyöpari keskenään. Opiskelijoiden palautteet toivat esiin, että reflektiorakenne on toimiva ja ohjauksen koettiin edistäneen oppimista, mutta myös lisää ohjausta, perehdytystä ja perehdytysmateriaalia kaivattiin.

Oppimiseen Olopisteellä on kytketty useita erilaisia oppimistehtäviä. Tehtävät ovat pääosin toiminnallisia, kuten Olopisteen arkipäiväiseen asiakastyöhön ja monipuoliseen ohjaustoimintaan osallistuminen.  Kiviniemi ym. (2013, 103-104) mukaan autenttista oppimista tukemaan suunniteltuja oppimistehtäviä ei voi muotoilla yksityiskohtaisen valmiiksi. Oppimisen prosessia on vaikea ennakoida, koska todellisen työelämän tilanteet ja pulmat eivät ole ennakoitavissa ja siksi niitä ei voi etukäteen määrittää. Tästä syntyy haaste myös oppimistehtävien laatimiseen. Opettaja on tottunut strukturoimaan tehtävät valmiiksi kysymyksineen ja lähdeaineistoineen ja opiskelijat ovat tottuneet seuraamaan etukäteen viitoitettua oppimisen polkua. Siksi työelämäläheiset oppimistehtävät luovat haasteita sekä opettajalle että opiskelijalle. Molemmat kokevat epävarmuutta, kun perinteinen strukturoitu tehtävämalli ei toimi. Lonka (2015, 53) toteaa, että ”Elämä luokkahuoneiden ulkopuolella on täynnä epämääräisiä tehtävänantoja. Emme tiedä, mitä meiltä odotetaan, mutta monimuotoisessa maailmassa on vain pakko pystyä toimimaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Ehkä juuri tällaisia tilanteita olisikin hyvä harjoitella?”. Tästä syystä myös Olopisteen oppimisympäristön kehittämistyö jatkuu.

Lähteet

Kiviniemi, K., Leppisaari, I. & Teräs, H. 2013. Autenttiset verkko-oppimisratkaisut asiantuntijuuden kehittäjänä. Teoksessa: Hakala, Juha T. & Kiviniemi, Kari (toim.) Vuorovaikutuksen jännitteitä ja oppimisen säröjä. Aikuispedagogiikan haasteiden äärellä. Kokkola: Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. 99-116.

Lehtinen, E., Vauras, M. & Lerkkanen, M-L. 2016. Kasvatuspsykologia. 3. uudistettu painos. Helsinki: WSOY.

Lonka, K. 2015. Oivaltava oppiminen. Keuruu: Otava.

Lahden ammattikorkeakoulu 2015. Pedagoginen ohjelma 2016-2018. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 26.5.2017]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/lamk-oy/strategiat/Documents/lamk-peda-ohjelma.pdf

Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen kompetenssit 2016. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 6.6.2017]. Saatavissa: https://www.innokyla.fi/documents/1167850/5e8f1ef1-7a5b-4dfb-a629-0ea09dbfe904

Kirjoittajat

Helena Hatakka on yliopettajana ja Tarja Kempe-Hakkarainen lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla ja he kehittävät autenttista oppimisympäristöä osana Olopiste-hanketta.

Julkaistu 13.6.2017

Kiistatta yksi maailman aliarvostetuimmista ammateista

Puhelinmyynnillä on usein ihmisille paha kaiku. Alana puhelinmyynti on todellisuudessa kuitenkin mainettaan parempi. Se työllistää suoraan ja välillisesti suuren joukon ihmisiä, ja puhelimitse voidaan tehdä paljon muutakin kuin puhdasta myyntiä. Itse puhelinmyynti on kuitenkin taitolaji. Jotta siinä voi menestyä, siihen täytyy kouluttautua ja tätä kouluttautumista tulee myös johtaa. Oheisessa artikkelissa kuvataan puhelinmyynnin toimintaympäristön haasteita sekä käsitellään puhelinmyyntiä johtavien henkilöiden myynninjohtamisosaamisen kehittämistä.

Kirjoittajat: Marjaana Muranen ja Minna Porasmaa

Talouden rattaanpyörittäjät?

Jukka Vuorio toteaa kolumnissaan, että puhelinmyyjän soitto on merkki talouden rattaiden kiihkeästä liikkeestä ja hän kuvaa puhelinmyyjiä talouden näkymättömiksi rattaanpyörittäjiksi. Hän pitää puhelinmyyjän työtä ikävästi aliarvostettuna ammattina ja lähettää kolumnissaan vilpittömät kiitokset kaikille puhelinmyyjille. (Vuorio 2016). Toimittajalla on kirjoituksessaan taustalla oma intressi, koska journalisteilla on töitä, kun lehtiä myydään ja ostetaan. Puhelinmyynti ja -markkinointi on kuitenkin paljon muutakin, kuin vain lehtimyyntiä, josta ala parhaiten tunnetaan. Puhelinmyynti, tai niin kuin Vuorio sanoo, rattaiden pyörittäminen, työllistää välillisesti monia muitakin aloja kuin vain journalisteja. Vuorion omalla listalla ovat metsurit, jotka kaatavat puita, rekkakuskit, jotka kuskaavat puut paperitehtaaseen, paperitehtaan työntekijöitä, toimittajia, valokuvaajia, kuvittajia, taittajia, tuottajia, sihteereitä, mainosmyyjiä, kirjapainotyöntekijöitä ja lehdenjakajia. (Vuorio 2016.) Kuten mainittu yllä, nämä Vuorion mainitsemat ammattilaiset työllistyvät välillisesti lehtimyynnin ansiosta. Puhelimitse voidaan myös lähestyä yrityksiä ja kuluttajia erittäin monen muunkin teeman kuin vain lehtimyynnin puitteissa.

Puolesta ja vastaan puhujat

Nykyinen puhelinmyynti on sallittua henkilöille, jotka eivät ole sitä erikseen kieltäneet. Tietosuojavaltuutettu, kuluttaja-asiamies sekä Kuluttajaliitto ovat vaatineet jo jonkin aikaa, että puhelinmarkkinoinnissa edellytettäisiin henkilön ennakkosuostumusta myyntipuheluiden vastaanottamiseen. ”Puhelinmarkkinointitilanne on kuluttajalle poikkeuksellinen: yleensä kuluttaja tekee itse aloitteen ja päätöksen ostoaikeistaan. Puhelinmyynnissä aloite tulee myyjältä ja edellyttää kuluttajalta nopeaa päätöksentekoa. Tämä pitäisi ottaa huomioon myös lainsäädännössä”, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen sanoo. (Järvelä, Saastamoinen & Väänänen 2017, 5.)

Lainsäädäntö suojelee jo nykyisellään kuluttajaa ja määrittelee, millainen tilausvahvistuksen tulee olla etämyynnissä, joksi puhelinmyynti luokitellaan. Etämyynnille on myös määritelty 14 vuorokauden peruutusoikeus. (Kuluttajansuojalaki 1072/2000, 6. luku/14§, 15§). Nopeasti puhelimessa tehdyn päätöksen ehtii siis hyvin vielä pyörtää.

Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto ry eli ASML vaikuttaa vahvasti viranomaisten kannanottoihin ja lainsäädäntöön. ASML muun muassa osallistuu aktiivisesti työryhmiin ja tekee yhteistyötä toimialan kannalta merkittävien virkamiesten kanssa. Etukäteisvaikuttamisen avulla ASML on vuosien varrella saanut estettyä useita toimialalle haitallisia lainsäädäntömuutoksia. Jäsenkonsultaation lisäksi ASML toimii aktiivisesti alan itsesääntelijänä. ASML:n jäsenyritykset ovat sitoutuneet noudattamaan ASML:n laatimia käytännesääntöjä ja ovat siksi oikeutettuja käyttämään ASML:n Reilun Pelin -merkkiä. (Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto 2017.)

Kuva 1. ASML:n Reilun pelin jäsen -logo, jota voivat viestinnässään käyttää siihen oikeutetut yritykset.

Kuluttaja-asiamies Hentusen näkemys siitä, että kuluttaja tekee yleensä itse aloitteen ja päätöksen ostoaikeistaan, sulkee kokonaan pois markkinoinnin ajatuksen piilevistä tarpeista. Puhelinmyynnin kannalta piilevien ja tiedostamattomien tarpeiden tunnistamisella avautuu uudenlainen ja laajempi markkina, jossa on tutkitusti vapaampaa toimia ja vaikuttaa. Kun asiakas on saatu tietoiseksi piilevistä tarpeistaan, ovat onnistumisen mahdollisuudet myyntitilanteessa jopa kaksinkertaiset. Myös asiakasuskollisuus ja -tyytyväisyys ovat korkeammalla tasolla, kun asiakkaan piilevät ja aiemmin tunnistamattomat tarpeet on pystytty herättelemään. Piilevien tarpeiden tunnistaminen vaatii kuitenkin koko organisaatiolta uudenlaista lähestymistapaa ja asettaa uusia haasteita niin markkinoinnille, myynnille kuin myyjällekin. (Laine 2015, 179.)

Edellä kuvattiin suoramarkkinointiyrityksen toimintaympäristöä. Toisaalla kuluttajaviranomaiset pyrkivät rajoittamaan alan toimintaa, ASML pyrkii etukäteisvaikuttamisella saamaan estettyä alalle haitalliset lakimuutokset ja kuten Vuorion kolumnista voi päätellä, on yleinen mielipide puhelinmyyjistä ja koko alasta negatiivinen.

Osaamisen kehittämisohjelma myynnin johtamisosaamisen kehittämiseksi

YAMK opiskelija Marjaana Muranen paneutui opinnäytetyössään puhelinmyynnin ja sen johtamisen haasteisiin. Hänen työnsä tavoitteena oli luoda osaamisen kehittämisohjelma puhelinmyyntiyrityksen puhelinmyyntiä johtavien henkilöiden esimies- ja myynninjohtamisosaamisen kehittämiseksi. Luodun kehittämisohjelman hyödyntämisen kautta kohdeorganisaation tavoitteena on vastaavasti nostaa liikevaihtoaan, parantaa kannattavuuttaan, pidentää myyjien työuria ja nostaa työssä viihtymistä. Kohdeyritykseltä puuttui selkeät ohjeet myyntipäälliköiden perehdytykseen ja osaamisen kehittämiseen. Osaamisen kehittämisohjelman merkitys ja tärkeys oli siksi nähtävissä jo kehittämistehtävän alkuvaiheessa. (Muranen 2017.)

Murasen (2017) luoman osaamisen kehittämisohjelman mukaan puhelinmyyntiä johtavien myyntipäälliköiden osaamistaan tulee kehittää erityisesti myynnin johtamistaitojen, esimiestaitojen sekä osaamisen kehittämisen osa-alueilla. Tutkimuksensa avulla löydettiin kolme pääteemaa, joiden kehittämiseen myyntipäälliköiden osaamisen kehittämisohjelma nivottiin. Näitä teemoja ovat myyntipäälliköiden rekrytointi, perehdytys sekä osaamisen kehittäminen. Tutkimuksessa nousi lisäksi esille tarve liittää myyntipäälliköiden osaamisenkehittämisohjelmaan osio itsensä johtamisesta. Luotu ohjelma määrittelee aiheet, jotka osaamisen kehittämisohjelman tulee sisältää ja aikatauluehdotuksen, jonka mukaan kehittämisessä edetään. (Muranen 2017).

Osaamisen kehittämisen oltava yksilöllistä

Murasen (2017) mukaan sekä perehdytyksessä että osaamisen kehittämisessä tulee huomioida henkilön nykyinen osaamistaso, myös aikataulu tulee tehdä yksilöllisesti. Vastaavasti, osaamistarpeet, joihin myyntipäälliköt tulee perehdyttää ja joissa heidän osaamistaan tulee jatkuvasti kehittää, ovat esimiestaidot, myyntitaito, myynnin johtamistaito, taito myyjien osaamisen kehittämiseen myyntivalmennuksen ja suoritusjohtamisen avulla sekä haastavista esimiestilanteista selviäminen. Tutkimuksen perusteella osaamisen kehittämisessä tulee hyödyntää sekä kohdeorganisaation sisällä olevaa esimies- ja myynninjohtamiskokemusta, että ulkopuolisia esimies- ja myynninjohtamistaitojen kouluttajia ja valmentajia. (Muranen 2017.)

Osaamisen kehittäminen on tärkeää yrityksen tulokselle

Kohdeorganisaation kannalta myyntipäälliköiden osaamisen kehittäminen on tärkeää, koska koko yrityksen liikevaihto muodostuu yksinomaan puhelinmyyjien tekemästä myyntityöstä. Sen mittaaminen, kuinka paljon osaamisen kehittämisohjelmalla on vaikutusta myyntipäälliköiden osaamisen kehittymiseen, puhumattakaan liikevaihdon kasvuun, on vaikeaa. Myyntipäälliköiden johtamistaitojen kehittymisellä on kuitenkin kiistatta merkitystä koko kohdeorganisaatiolle – ja parhaimmassa tapauksessa myös koko alan arvostuksen lisäämiselle. Luotu osaamisen kehittämisohjelma tullaan ottamaan asteittain käyttöön vuoden 2017 aikana ja sitä tullaan edelleen kehittämään saatujen kokemusten perusteella.

Lähteet

Järvelä, K., Saastamoinen, M. & Väänänen, K. 2017. Kuluttajat ja puhelinmyynti. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksiä 3/2017.

Kuluttajansuojalaki 1072/2000, 6 luku: Kotimyynti ja etämyynti, 14 § Tietojen vahvistaminen etämyynnissä, 15 § Peruuttamisoikeus etämyynnissä. [Viitattu 8.5.2017] Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20001072

Muranen, M. 2017. Osaamisen kehittämisohjelma – Yritys X Oy:n myyntipäälliköiden myynnin johtamisosaamisen kehittämiseen. YAMK opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma.

Pelisäännöt. Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto ry. [Viitattu: 16.5.2017] Saatavissa: https://www.asml.fi/pelisaannot/

Vuorio, J. 2016. Älä äksyile puhelinmyyjälle – se on Suomen talouden tärkein ammatti. Helsingin Sanomat 17.10.2016. [Viitattu 8.5.2017] Saatavissa: http://www.hs.fi/talous/art-2000002925942.html

Kirjoittajat

Marjaana Muranen on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa YAMK tutkinnon, valmistuen toukokuussa 2017.

KTT Minna Porasmaa työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla lehtorina.

Julkaistu 6.6.2017

Kiertokatu osana kiertotaloutta

Osana kevään 2017 kiertotalousväylää Lahden ammattikorkeakoulun materiaali- ja ympäristöteknologian sekä liiketalouden opiskelijat tekivät Tramel/BLTK Oy:n toimeksiannon pohjalta projektin, jonka päämääränä oli kehittää helppo ja asiakasystävällinen materiaalikierrätyskonsepti. Tässä artikkelissa kuvataan työelämälähtöiseen kehittämishankkeeseen kuuluvaa oppimisprosessia sekä opiskelijoiden kehittämiä ratkaisumalleja materiaalivirtojen hallintaan.

Kirjoittajat:  Rasmus Toropainen ja Pia Haapea

Mitä on kiertotalous?

Suomessa on perinteisesti lajiteltu kotitalouksissa ja teollisuudessa syntyviä jätevirtoja. Esimerkiksi eri periaatteella toimivat kirpputorit, vaatteiden kierrätys ja pullonpalautusjärjestelmämme alkavat olla arkipäivää meille kaikille. Paljon on kuitenkin vielä tehtävissä, ja erilaisille innovatiivisille palvelukonsepteille, jotka helpottavat ja tehostavat kierrätystä ja uusiokäyttöä, on olemassa selkeä tilaus. Pari vuotta sitten lanseerattu kiertotalous -termi on talouden uusi malli, jossa mm. edistetään materiaalien ja tuotteiden arvon säilymistä alkuperäisen käytön jälkeenkin. Tämä tulee huomioida jo tuotteen suunnitteluvaiheessa. Materiaalien ja tuotteiden arvoa voidaan myös maksimoida erilaisilla palveluilla ja älykkyydellä. (Sitra, 2016.)

Valtioneuvoston kanslian (2015) tekemän selvityksen mukaan kiertotaloustoimenpiteillä on mahdollista kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Taloudellisen kasvun lisäksi oletetaan kasvihuonekaasupäästöjen ja neitseellisten raaka-aineiden kulutuksen vähentyvän. Avainasemassa kiertotalouteen siirtymisessä on koko yhteiskunnan arvomaailman muutos, jossa avainasemassa ovat tuotesuunnittelu sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminta yhteiskunnan eri tasoilla. Kiertotalouden odotusten lunastaminen vaatii muutoksia tuotantoon, tuotteisiin, palveluihin, yksityiseen ja julkiseen kulutukseen sekä jätehuoltoon. (Valtioneuvoston kanslia, 2015.) Lisäksi hallituksen tavoitteena nykyisellä vaalikaudella on kohottaa Suomi kiertotalouden johtavaksi maaksi vuoteen 2025 mennessä (Ympäristöministeriö, 2017).

Kuva 1. Kiertotalouden perusajatus (Rasmus Toropainen)

Kiertotalous on tunnistettu myös Lahden ammattikorkeakoulussa tärkeäksi osaamisalaksi. Lähes 100 LAMK:n opiskelijaa eri aloilta on osallistunut lukuvuoden 2016 – 2017 aikana toteutettuihin monialaisiin kiertotalouden väyläopintoihin.  Väyläopintoihin kuuluu työelämälähtöinen 5 op:n laajuinen kehittämisprojekti. Aiheet ovat vaihdelleet kestävän tulevaisuuden tutkimisesta kierrätysmateriaalin käytettävyystutkimuksiin.

 Kiertokatu-sovelluksella helppoutta kierrätykseen

Projektin lopputuloksena syntynyt konsepti koostuu mobiilisovelluksesta ja sen välityksellä operoitavista paikkaan sitomattomista keräyspisteistä. Sovellus on koko konseptin ydin, sillä sen on tarkoitus toimia tärkeänä tiedonvälityskanavana ja yhdistää tarpeettomien tavaroiden ja materiaalien haltijat niitä tarvitseviin tahoihin. Sovelluksen kautta voidaan ilmoittaa halusta kerätä tiettyä materiaalia tai tuotetta, ilmoittaa tarpeettomasta tavarasta, löytää kierrätysinfoa ja paljon muuta. Lisäksi sovellus toimii tietolähteenä kierrätyspalveluiden käyttäjille näyttämällä keräyspisteiden kulloisenkin sijainnin ja sen, mitä missäkin kerätään, milloin ja mihin kerätyt materiaalit päätyvät. Sovelluksen kautta on myös mahdollista kerätä tilastotietoa materiaalikierroista. Sovelluksen suunnittelussa on pyritty vetoamaan myös nuoriin tuomalla sovellukseen pelillisyyttä.

 Helppokäyttöiset ja mielenkiintoiset keräyspisteet

Toinen tärkeä osa-alue projektissa oli suunnitella vaihtoehtoisia keräyspisteitä. Suunnittelun tärkeimpänä teemana oli kierrätyksen helppous sekä käyttäjälle että kerääjälle. Jälkilajittelutarpeen minimoimiseksi niihin suunniteltiin myös erilaisia osastoja. Asiakaslähtöisyys ja elämyksellisyys otettiin huomioon keräyspisteiden suunnittelussa. Suunnittelussa huomioitiin se, että keräyspisteet eivät pysty kilpailemaan jätealan yritysten kanssa niiden ehdoilla. Eräitä ideoita elämyksellisyyden luomiseksi olivat kierrätysmateriaalien käyttö pisteiden rakennuksessa, mielenkiintoinen ulkonäkö ja automaation sisällyttäminen pisteisiin.

Kuva 2. Projektin aikana syntyneitä esimerkkejä pisteiden ulkonäöstä (Rasmus Toropainen)

Kujalan kierrätyspuisto

Kolmantena kehittämiskohteena on projektin loppupuolella syntynyt tarve toimeksiantajien omistaman tontin hyödyntämiseksi. Ajatuksena on tehdä alueesta eräänlainen kierrätyspuisto, jossa ihmiset voisivat kierrättää vanhoja tavaroitaan ja samalla oppia kiertotaloudesta sekä nähdä, mihin heidän kierrättämänsä tavarat lopulta päätyvät. Kierrätyspuistosta voisi löytyä erilaisia kiinteitä keräyspisteitä, kierrätysinfopiste, varikko keräyspisteille ja mahdollisesti jonkinlainen puoliautomaattinen kierrätyskone, jota kävijät pääsisivät itse ohjaamaan.

Nettisivut projektiraportin korvaajana

Poikkeuksellista perinteisiin projektitöihin verrattuna oli se, että koko projekti dokumentoitiin rakentamalla sille nettisivut Google Sitesin avulla. Varsinaista loppuraporttia ei siis tehty lainkaan, vaan kaikki kehitetty materiaali sekä presentaatiot julkaistiin ryhmän sivuilla. Lopputuloksena oli kattava paketti kaikkea projektin aiheeseen liittyvää kirjallisuuskatsauksesta projektiryhmän esittelyyn. Projektin etenemistä esiteltiin sivuille ladatun uuden materiaalin lisäksi blogikirjoituksilla, joiden kirjoittamiseen kaikki ryhmän jäsenet osallistuivat.

Nettisivujen tekeminen oli varsin mukavaa vaihtelua perinteisille projektiraporteille. Sivujen avulla projektin tulokset saatiin esiteltyä paljon visuaalisemmin ja kiinnostavammin kuin raportilla, jossa pääpaino on tekstillä. Kokemuksena tämän tyylinen raportointi oli siis positiivinen yllätys, vaikka se faktapohjaiseen ja ”tylsään” projektin esittelyyn tottuneelle insinöörille tuottikin alkuun hieman vaikeuksia. Nettisivut ovatkin varmasti hyvä vaihtoehto loppuraportille etenkin projekteissa, joissa pyritään saamaan jotain visuaalista aikaan. Toinen suuri hyöty projektin rakentamisessa nettisivuille on se, että asiakkaan on mahdollista seurata projektin etenemistä lähes reaaliajassa.

Kuva 3. Kuvakaappaus hankkeen nettisivuilta.

Yhteenveto

Ryhmä oli projektin päättyessä varsin tyytyväinen siihen mitä saatiin aikaan. Lopputulos täytti asiakkaan toimeksiannon ja sai hyvää palautetta, joten projektia voidaan pitää kaiken kaikkiaan onnistuneena.

Projektista jäi käteen paljon uutta tietoa ja osaamista niin projektityöskentelystä kuin nettisivujen teostakin. Tärkeimpänä oppina oli mahdollisesti kuitenkin kiertotalousajatuksen laajuuden ja potentiaalin ymmärtäminen uudella tavalla. Ajatus on varmasti monelle tuttu, mutta projektin myötä asia konkretisoitui paremmin.

Kevään aikaansaannokset antoivat asiakkaalle paljon uusia ajatuksia ja mahdollisuuksia jatkokehitykselle. Projektin alussa päätettiin käsitellä aihetta melko suurpiirteisesti, joten esimerkiksi eri osa-alueiden tarkempi kehitys ja tutkimus jäävät tuleviin projekteihin. Yhteistyö toimeksiantajan ja LAMKin kanssa jatkuu varmasti erilaisten opiskelijaprojektien ja TKI-hankkeiden muodossa.

Kiertokatu-projekti löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: https://sites.google.com/lamk.fi/kiertokatu/

Lähteet

Sitra. 2016. Kiertotalous on Suomelle 2,5 miljardin euron mahdollisuus. [Viitattu 22.2.2017]. Saatavissa: http://www.sitra.fi/ekologia/kiertotalous

Valtioneuvoston kanslia. 2015. Tutkimus: kiertotalouden vihreän kasvun mahdollisuudet Suomelle merkittävät. [Viitattu 22.2.2017]. Saatavissa: http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tutkimus-kiertotalouden-vihrean-kasvun-mahdollisuudet-suomelle-merkittavat

Ympäristöministeriö. 2017. Kiertotalous. [Viitattu 22.2.2017]. Saatavissa: http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Kiertotalous

Kirjoittajat

Rasmus Toropainen on puutekniikan kolmannen vuoden opiskelija.

Pia Haapea on energia- ja ympäristötekniikan yliopettaja ja vetovastuussa kiertotalousväylästä.

Julkaistu 5.6.2017