Aihearkisto: Yrittäjyys

Hiljainen tieto osana yritysten tulevaisuutta

Hiljainen tieto on tulevaisuudessa merkittävässä roolissa, kun organisaatioiden henkilöstörakenteet uusiintuvat työtehtävien muuntuessa. Jokaisen yrityksen olisi muistettava, että työyhteisöissä piilee merkittävästi lunastamatonta pääomaa hiljaisen tiedon muodossa. Hiljaisen tiedon hyödyntämisessä keskeistä on sen tunnustaminen osaksi organisaatioiden toimintaa sekä kulttuuria. Hyödyntämisessä tulee muistaa, että se on jokaisen työntekijän vastuulla. Tästä johtuen meidän kaikkien olisi suotavaa pysähtyä välillä pohtimaan omaa tietoperustaamme, jota voisimme jakaa eteenpäin työyhteisöissämme.

Kirjoittajat: Miika Nevalainen ja Jaana Loipponen

Hiljainen tieto vaatii organisoitua toimintaa

Hiljaisella tiedolla organisaatiot pystyvät turvaamaan toimintaansa ja kasvattamaan tehokkuuttansa, mikä mahdollistaa kilpailukyvyn kasvamisen. Taitavasti hiljaista tietoa johtavat sekä hyödyntävät yritykset ovat vahvassa etulinjassa markkinoiden kilpailukentällä, kun ne pystyvät toimimaan laadukkaasti notkeina toimijoina hankkimansa tietoetumatkansa turvin. (Nevalainen 2017.)

Unkarilaista filosofia Michael Polanyita (1966) pidetään hiljaisen tiedon käsitteen luojana. Hänen ajatuksensa pohjautuvat näkökulmaan, jossa ihmiset tietävät enemmän kuin kykenevät ilmaisemaan. Polanyi vertaa teoriaansa jäävuoreen, jossa näkyvillä on ainoastaan huippu eli näkyvä tieto. Jäävuoresta vedenpinnan alla on suurin osa ihmisen hallitsemaa tietoa esimerkiksi rutiineja sekä toimintatapoja, jotka ovat hiljaista tietoa. (Nuutinen 2008.)

Hiljainen tieto kytkeytyykin voimakkaasti ihmisten subjektiivisiin kokemuksiin asioista, koska ihmisten hallitsemat henkilökohtaiset tiedot perustuvat esimerkiksi kokemuksiin, arvoihin ja tuntemuksiin (Virtainlahti 2009, 47).

Hiljaisen tiedon johtaminen edellyttää vaiheita, joiden kautta sitä voidaan hyödyntää organisaatiossa. Johtaminen alkaa hiljaisen tiedon tunnustamisesta ja tunnistamisesta työyhteisössä. Nämä vaiheet mahdollistavat hiljaisen tiedon näkyväksi tekemisen, jota seuraa hiljaisen tiedon siirtäminen sekä kehittäminen organisaatiossa. Hiljaisen tiedon johtamisen viimeinen vaihe on sen hyödyntäminen osana organisaation toimintaa. (Kiviranta 2010, 172-173.)

Hiljaisen tiedon tarkoituksena on turvata sekä kehittää organisaatioiden toimintakykyä (Toom, Onnismaa & Kajanto 2008, 106). Hiljaista tietoa hyödynnettäessä on kuitenkin muistettava, että sille on mahdollistettava resurssit organisaatiotasolla. Organisoidulla toiminnalla hiljaista tietoa saadaan jalostettua organisaation pääomaksi, joka vahvistaa kilpailukykyasemaa markkinoilla. (Virtainlahti 2009, 172-173.)

 Avoimen arvostavan organisaatiokulttuurin asia

Hiljaisen tiedon ajankohtaiseksi nykypäivänä tekee toimialojen vahva muutosvaihe digitalisoitumisen seurauksena, jolloin työtehtävät kehittyvät voimakkaasti muuttaen henkilöstörakenteita. Työtehtävien kehittyessä on hyödynnettävä saatavilla olevaa hiljaista tietoa laadun turvaamiseksi.

Aiheen ajankohtaisuutta lisää myös aloilla vallitseva ikäjakauma, joka jakautuu voimakkaasti lähellä eläkeikää oleviin sekä nuoriin työntekijöihin, jolloin vanhempien työntekijöiden poistuessa työelämästä vaarana on suuren tietoperustan katoaminen.

Hiljaisen tiedon tunnistamiseen vaikuttavista asioista esille nousee usein organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin ollessa avoin sekä luotettava ihmiset uskaltautuvat tunnistamaan tehokkaammin hiljaista tietoaan sekä kertomaan siitä eteenpäin työyhteisöissä.

Hiljaisen tiedon hyödyntämisessä on kartoitettava vanhempien työntekijöiden hallitsema hiljainen tieto. Monessa yrityksessä vanhemmat työntekijät kantavat mukanansa merkittäviä määriä käyttökelpoista tietoa, jonka uhkana on kadota työyhteisöstä, jos sitä ei saada dokumentoitua sekä siirrettyä eteenpäin. Avoimessa kulttuurissa vanhemmat ihmiset uskaltautuvat jakamaan hiljaista tietoa tehokkaammin, kun kulttuuri kannustaa ja osoittaa arvostusta heidän kokemusta kohtaan.

Ylimmän johdon ja esimiesten sitoutuminen on merkittävässä roolissa hiljaisen tiedon hyödyntämisessä organisaatioissa. Johdon antaessa esimerkkiä omalla toiminnallaan ja tukiessa hiljaisen tiedon hyödyntämistä organisaatiokulttuuri muovautuu hiljaista tieto tukevaksi kokonaisuudeksi.

 Hiljaisen tiedon siirtäminen hyötykäyttöön

Organisaatioiden kyettävä madaltamaan tunnistamisen kynnystä, jolloin yksilöiden henkilökohtaiset taidot huomataan tehokkaammin sekä niiden esille tuominen on yksinkertaisempaa. Prosessien laadukkuutta sekä tehokkuutta voidaan edistää kokeneiden sekä ammattitaitoisten henkilöiden tietotaidolla, kokemuksilla ja erikoisosaamisella työtehtävistä (Kiviranta 2010, 162-163).

Hiljaisen tiedon siirtämisen hyötyinä voidaan pitää ammattitaidon sekä syväosaamisen vahvistumista työtehtävissä. Organisaatioissa siirtämisen tapoina suositaan perinteisesti avointa keskustelua sekä havainnointia, jotka ovat tehokkaita siirtämisen keinoja.

Hiljaisen tiedon siirtämisessä organisaatioiden tehokkaimmat menetelmät valikoidaan työyhteisön ominaisuuksien sekä taustojen perusteella. Siirtämisen menetelmiä valittaessa tulee myös pohtia organisaatiokulttuuriin vaikutuksia menetelmien toimivuuteen organisaatioissa.

Osa riskienhallintaa

Hiljaista tietoa organisoitaessa voidaan miettiä sen vaikutusta yritysten riskienhallintaan. Jos yritykset onnistuvat kartoittamaan ajankohtaisen ja hyödyllisen tiedon, riskejä voidaan minimoida työtehtävien laadun pysyessä vaaditulla tasolla.

Hiljaista tietoa arvioimalla ja tunnistamalla voidaan myös puuttua huonolaatuisen tiedon ketjuuntumiseen, jolloin hallitaan riskejä vääränlaisesta toiminnasta tai toimintatavoista. Kuitenkaan ilman ihmisten uskallusta tuoda hiljaista tietoa esille ei voida sitä hyödyntää riskienhallinnassa.

Organisaatiokulttuurin tukiessa hiljaista tietoa sitä voidaan hyödyntää tehokkaasti kehittämistoiminnassa. Kehittämistoiminnan näkökulmasta hiljainen tieto on merkittävä pääoma organisaatioille, koska työntekijöiden hallitsemia henkilökohtaisia tietoja sekä taitoja voidaan hyödyntää esimerkiksi toimintatapojen kehittämisessä. Hiljaista tietoa dokumentoimalla tietojärjestelmiin toimintatapoja voidaan yhtenäistää, jolloin myös prosessit tehostuvat sekä virtaviivaistuvat organisaatioissa.

Lähteet

Kiviranta, R. 2010. Onnistu eri-ikäisten johtamisessa. Helsinki: WSOYpro Oy.

Nuutinen, O. 2008. Hiljainen tieto. [Viitattu 26.5.2017]. Saatavissa: http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/hiljainen-tieto

Toom, A. Onnismaa, J. & Kajanto, A. 2008. Hiljainen tieto: tietämistä, toimimista ja taitavuutta. [Helsinki] : Kansanvalistusseura, Aikuiskasvatuksen tutkimusseura.

Virtainlahti, S. 2009. Hiljaisen tietämyksen johtaminen. Helsinki: Talentum.

Nevalainen, M. 2017. Hiljaisen tiedon organisointi hyötykäyttöön työyhteisössä: Case Yritys X. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 26.5.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053011170

Kirjoittajat

Miika Nevalainen on 24-vuotias lahtelainen johtamisen ja viestinnän tradenomi Lahden ammattikorkeakoulusta. Hiljaisesta tiedosta hän kiinnostui sen ajankohtaisuuden sekä potentiaalin takia, minkä seurauksena päätti kirjoittaa aiheesta opinnäytetyönsä. Aiheen mielenkiintoisuutta lisäsi myös hänen oma kiinnostuksensa rahoitusalaan, johtamiseen sekä toiminnan kehittämiseen.

Jaana Loipponen on liiketalouden ja matkailun lehtori Lahden ammattikorkeakoulussa. Opetuksessaan hän on kiinnostunut johtamisen metatiedosta, siitä mikä tekee johtamisen ja mikä organisaatiota pyörittää, siten hiljainen tieto kiinnostaa. Tutkimustyössään Loipponen on kerännyt ja analysoinut naisten tarinoita; menetelmänä kerronnallinen tutkimus korostaa usein juuri sen näkyväksi tekemistä, mitä aiemmin ei ole kuultu, nähty ja ymmärretty tärkeäksi.

Julkaistu 26.6.2017

Mikroyritysten liiketoiminnalliset tavoitteet ja mittarit sosiaalisessa mediassa

Markkinointiviestintä on siirtynyt osittain internetiin ja erityisesti eri sosiaalisen median kanaviin. Mikroyrityksille tämä luo mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Erityisesti haasteita tuottaa tavoitteiden asettaminen, tehtyjen toimenpiteiden mittaaminen ja niiden yhdistäminen liiketoimintaan. Yritysten on tärkeä ymmärtää sosiaalisessa mediassa tehtyjen toimenpiteiden merkitys ja pystyttävä mittaamaan niitä markkinointiviestinnän paremman suunnittelun ja toteuttamisen vuoksi.

Kirjoittajat: Anna Kronberg ja Joanna Vihtonen

Sosiaalisen median tavoitteet ja mittarit

Digitalisaation myötä markkinointiviestintä on siirtynyt osittain internetiin. Siten on syntynyt digimarkkinointi, jota voi toteuttaa esimerkiksi sosiaalisen median markkinoinnilla (Isohookana 2007, 251). Digimarkkinointi muuttuu nopeasti, ja yrittäjien on oltava valmiita muuttumaan mukana. Jotta yritys voi menestyä muuttuvan digimarkkinoinnin maailmassa, tulee sen sitouttaa asiakkaat, henkilöstö ja sidosryhmät mukaan aiempaa paremmin. (Lipiäinen 2014, 39; Ruokonen 2016, 4; Martin 2017.) Tekniikan ja ihmisten taitojen kehittyessä fokus digimarkkinoinnissa siirtyy hiljalleen sisällöntuottamisesta, sitouttamisesta ja näkyvyyden tavoittelusta konversioon eli kävijän tekemään mitattavaan toimenpiteeseen sivustolla (Koskelo 2017).

Sosiaalisen median markkinoinnissa tulee miettiä tarkoin tavoitteet ja päämäärät. Miksi viestitään ja mihin tavoitteisiin pyritään? Tavoitteet asetetaan onnistumisen mittaamista varten sekä resurssien seurannan vuoksi. Tärkein tavoite on liiketoiminnallinen, ja lisäksi tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi asiakaspalveluun tai markkinoitavaan tuotteeseen. Päämäärä voi olla esimerkiksi liikevoiton tai alan asiantuntijuuden kasvattaminen, uusien asiakkaiden saaminen tai asiakassuhteiden ylläpito. Tärkeää on valita tavoitteet ja päämäärät, joilla on merkitystä ja että niitä voi mitata numeerisesti. (Isohookana 2007, 99-101; Dodson 2016, 196, 348; LePage 2016.)

Hyvät tavoitteet ovat viisaita (SMART):

  • tarkkoja (Specific, mitä halutaan saavuttaa),
  • mitattavia (Measureable, miten tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan),
  • saavutettavissa olevia (Attainable, tavoitteiden suhteuttaminen resursseihin),
  • oleellisia (Relevant, miten tavoitteet ja päämäärät kohtaavat) ja
  • aikaan sidottuja (Time-bound, mihin mennessä tavoitteeseen pitää päästä).

Esimerkkejä hyvistä tavoitteista ovat esimerkiksi liidien syntyminen, brändin rakennus, tietoisuuden lisääminen tai sivulatausten määrä. Ilman mittaamista ja analytiikkaa ei sosiaalisen median käytössä yrityksen markkinointityökaluna ole järkeä. Tärkeää on jatkuvasti kysyä mitä mitataan, mikä toimii, mikä ei, miksi ja mitä asialle tehdään jatkossa. (Dodson 2016, 278-288, 348.)

Jokaiselle aiemmin asetetulle tavoitteelle suunnitellaan mittari, eli KPI (Key Performance Indicator), jolla tarkoitetaan numeerisia ja mitattavissa olevia asioita. KPI:t luodaan, jotta tuloksia voidaan vertailla ja selvittää esimerkiksi miksi joku julkaisu ei toiminut toivotulla tavalla ja mitä pitää muuttaa. Tarkkaan mietityt tavoitteet, mittarit ja analysointi tehdään, jotta yrityksen ROI (Return on Investment, sijoitetun pääoman tuottoprosentti) kasvaisi ja että toimenpiteet olisivat taloudellisesti perusteltuja. (Dodson 2016, 242, 325; Van Looy 2016, 49, 53.)

Haastattelututkimus sosiaalisen median markkinoinnin haasteista

Opinnäytetyön yhteydessä toteutettiin teemahaastattelututkimus, jonka tarkoituksena oli kartoittaa, missä sosiaalisen median strategisen markkinoinnin osa-alueissa yrittäjät tarvitsevat neuvoja ja ohjeita. Haastateltavia mikroyrityksiä oli yhdeksän, ja yrittäjät olivat eri ikäisiä ja eri toimialoilta.

Haastateltavissa yrityksissä sosiaalisen median markkinointistrategiaa ei oltu mietitty juurikaan syvällisemmin, vaan oli toimittu spontaanisti tunteen ja tilanteen mukaan. Yritykset olivat kuitenkin jollain asteella noudattaneet markkinointistrategiaa tietämättään jokaisella osa-alueella ja tiesivät sosiaalisen median markkinoinnin strategiasta paljon enemmän, kuin antoivat ymmärtää tai itse ymmärsivät tietävänsä. Suurin osa haastatelluista ei ollut ymmärtänyt sosiaalisen median olevan kaksisuuntainen keskustelualusta vaan ajattelivat sitä lehtimainonnan kaltaisena yksisuuntaisena markkinointikanavana. Yritysten olisi myös tärkeää ymmärtää, että sosiaalista mediaa käytetään vapaa-aikana rentoutuen ja tuntien.

Suurimmalla osalla sosiaalisen median tavoitteet ja päämäärät eivät olleet selkeästi tiedossa, mutta jotakin yritykset tavoittelivat some-markkinoinnilla tietämättään. Vastauksista heijastuu, että kaikki yrittävät lisätä yrityksensä myyntiä eri keinoin. Jotkut palvelivat asiakkaitaan sosiaalisessa mediassa, jotkut käyttivät sitä uusasiakashankintaan, tietoisuuden levittämiseen, näkyvyyden saamiseen tai tuotteiden raakaan mainontaan. Tavoitteita voisi mitata numeerisesti seurannan ja analysoinnin helpottamiseksi, mutta vain yksi haastateltu oli asettanut selkeät mittarit. Silti niiden seuranta ja analysointi olivat vajavaisia ajanpuutteen ja osaamisen vuoksi. Mittaaminen ja tulosten arviointi ovat perusta uusille sosiaalisen median toimille ja vaihe on tärkeä, jottei poljeta paikallaan ja opitaan erilaisten julkaisujen toimivuudesta. Haastatellut yritykset olivat kuitenkin jollain tasolla tehneet tulosten analysointia, sillä yrittäjät osasivat kertoa, mikä heidän markkinoinnissaan oli toiminut.

Yhteenveto

Sosiaalinen media elää, kehittyy ja muuttuu jatkuvasti. Muuttuminen mukana on välttämätöntä, ja usein se tapahtuu luonnostaan aktiivisen osallistumisen kautta. Valittavia some-kanavia on monia ja oman kanavan löytäminen voi tuottaa vaikeuksia, jos strategiaa tai sen jotakin osa-aluetta ei osata tai ymmärretä. Yhtä ja oikeaa tapaa markkinoida sosiaalisessa mediassa ei ole, sillä yritykset, tuotteet ja kohderyhmät ovat erilaisia. Mikroyrityksille tärkeää on hahmottaa omat käytettävissä olevat resurssit ja ottaa sosiaalisen median markkinointi haltuun kanava kerrallaan hyvällä, sitouttavalla, informatiivisella ja ammattimaisella sisällöllä tavoitteista riippumatta.

Lähteet

Dodson, I. 2016. The art of digital marketing. Hoboken: Wiley.

Isohookana, H. 2007. Yrityksen markkinointiviestintä. Helsinki: Talentum.

Koskelo, T. 2017. Mikä on konversio? : Suomen digimarkkinointi. [Viitattu 8.5.2017]. Saatavissa: https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/mika-konversio.

Kronberg, A. 2017. Mikroyritysten sosiaalisen median käyttö markkinoinnissa : sosiaalinen media strategisena työkaluna. [Verkkodokumentti]. Opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma. [Viitattu 5.6.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060813033.

LePage, E. 2016. How To Create A Social Media Marketing Plan In 6 Steps. [Viitattu 12.5.2017]. Saatavissa: https://blog.hootsuite.com/how-to-create-a-social-media-marketing-plan/.

Lipiäinen, H. 2014. Digitization of the communication and its implications for marketing. [Verkkodokumentti]. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, kauppakorkeakoulu. [Viitattu 8.5.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5930-2.

Ruokonen, M. 2016. Biteistä bisnestä! Jyväskylä: Docendo.

Martin, E. J. 2017. The State of Digital Marketing. EContent Jan/Feb/2017, 16-18.

Van Looy, A. 2016. Social media management: technologies and strategies for creating business value. Cham: Springer.

Kirjoittajat

Anna Kronberg (s. 1992) on lahtelainen restonomi-tradenomi, joka on opinnoissaan Laurea- ja Lahden ammattikorkeakoulussa keskittynyt erityisesti digitaaliseen markkinointiin, sosiaaliseen mediaan ja asiakassuhteiden johtamiseen. Kronbergilla on työtaustaa ravintola-alalta ja vahva ymmärrys asiakaspalvelusta. Tällä hetkellä Kronberg työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa TKI-toimintojen parissa projektikoordinaattorina. https://www.linkedin.com/in/annakronberg/.

Joanna Vihtonen toimii LAMK:n liiketalouden ja matkailun alalla viestinnän lehtorina.

Julkaistu 19.6.2017

Artikkelikuva: http://www.bigoakinc.com/big-oak-photos/. (CC BY-SA)

Maatalousyrittäjien taloushallinto murrosvaiheessa

Taloushallinto on murrosvaiheessa, jossa perinteisten ja rutiininomaisten toimintojen rinnalle on nousemassa sähköisyyttä ja automaatiota hyödyntäviä toimintamalleja. Tekniikan kehittyminen ja digitalisaatio ovat edesauttaneet taloushallinnon kehittymistä suoritus- ja kustannustehokkaammaksi. Pilvipalveluina saatavilla olevien sähköisten taloushallinnon ohjelmistojen käyttö on yleistynyt viime vuosien aikana ja niiden hyödyistä pystyy nauttimaan niin suuryritykset kuin pienemmätkin toimijat.

 ­­Kirjoittajat: Otto Heikkilä ja Leea Kouhia

Taloushallinnon digitalisoituminen

Taloushallinto on yksi yritystoiminnan tukipilareista, jonka tarkoituksena on tuottaa materiaalia yrityksen strategisen toiminnan ohjaamiseen sekä ulkopuolisille sidosryhmille (Lahti & Salminen 2008, 14). Taloushallinnon kokonaisuus koostuu pienemmistä prosesseista, joita yhdistää pääkirjanpito, jonka tarkoituksena on tuottaa lopullinen materiaali yrityksen sisäiseen käyttöön sekä lain määrittelemille ulkopuolisille tahoille (Lahti & Salminen 2008, 15-16).

Taloushallinnon eri osa-alueiden ja prosessien toiminnallisuus on tehostunut 1990- luvulta lähtien. Paperittomasta kirjanpidosta ollaan siirrytty vuosien varrella kohti sähköistä kirjanpitoa ja siitä kohti digitaalista kirjanpitoa. Sähköisellä kirjanpidolla tarkoitetaan taloushallinnon hoitamista, jossa käsiteltävä taloushallintoaineisto on sähköisessä muodossa, mutta sen käsittely vielä vaatii toistuvia manuaalisia toimintoja. Sähköisestä kirjanpidosta ollaan vähitellen siirtymässä digitaaliseen kirjanpitoon, jossa sähköisen aineiston lisäksi myös käsittely tapahtuu sähköisesti ja automatisoidusti. (Lahti & Salminen 2014, 24).

Verkkolaskujen lähetys ja vastaanotto on ehkä tunnetuin sähköisen taloushallinnon piirre.  Kokonaisuudessaan sähköinen taloushallinto sisältää kaikki yrityksen talouteen liittyvät tehtävät ja toiminnot, kuten myyntilaskutuksen, ostolaskujen käsittelyn, palkanlaskennan, matka- ja kululaskutuksen, reskontrat, kirjanpidon, raportoinnin ja viranomaisilmoitukset. (Helanto ym. 2013, 28).

Tekniikan kehittyminen ja digitalisaatio ovat luoneet pohjaa uusille tietoteknillisille ratkaisuille, jotka yleistyvät myös taloushallinnossa. Näistä yleisimpänä toimintamallina voidaan pitää pilvipalveluita. Pilvipalveluilla tarkoitetaan tietotekniikkaresurssien kuten tallennustilan tai sovelluksien tarjoamista internetin välityksellä. Pilvipalveluille tyypillisinä pidettäviä piirteitä ovat sen ajasta ja paikasta riippumaton käyttö sekä palveluntarjoajan vastuu palvelun ylläpidosta ja toiminnallisuudesta. (Salo 2012, 16)

Sähköinen taloushallinto perustuu pilvipalveluna hankittavaan ohjelmistoon (Helanto ym. 2013, 35). Pilvipalveluita käytetään taloushallinnon hoitamisessa kasvavissa määrin. Tästä huolimatta ne eivät ole kehittyneet vielä niin laaja-alaiseksi hyödyntämiseksi, mitä ne ovat esimerkiksi yksityiskuluttajille suunnattujen palveluiden keskuudessa. Pilvipalveluiden kehittymistä arvellaankin hidastavan ilmiöön liittyvät uhkakuvat, joiden koetaan olevan tietoturvariskit sekä erilaiset yksityisyydensuojaan liittyvät uhat. Tästä syystä suoritustehokkuutta ja kustannussäästöjä mahdollistaviin pilvipalveluihin suhtaudutaan vielä varauksellisesti yritystoiminnassa. (Salo 2014, 108)

Tulevaisuudessa ohjelmistorobotiikka mullistaa nykyisen taloushallinnon palvelujen tuotantomallin.  Se antaa uudet puitteet taloushallinnon organisoitumiselle ja prosessien kehittämiselle. Robotiikalla päästään käsiksi tehtäviin, joita moni muu automaatiokeino ei pysty tehostamaan. Sen avulla asiantuntijan aika säästyy lisäarvoa tuottaviin tehtäviin. Rohkeimmat tutkijat ennustavat, että tulevaisuudessa jopa 94% taloushallinnon tehtävistä tuotetaan robotiikalla. Näin kattavan automaation mahdollistavat muun muassa RPA (Robotic Process Automation), Big data, tekoäly ja muut kognitiiviset innovaatiot. (Lehtinen & Pensar 2015)

Tutkimus maatalousyrittäjien taloushallinnosta

Opinnäytetyön yhteydessä toteutettu kyselytutkimus keskittyi selvittämään sitä, että tuovatko nykypäivän pilvipalvelut lisäarvoa maatalousyrittäjien taloushallintoon (Heikkilä 2017). Teoreettisen viitekehyksen ympärille sijoittunut tutkimus pyrki myös kartoittamaan muiden taloushallinnon sähköisten palveluiden käyttöä sekä suhtautumista taloushallinnon palveluiden kehittymiseen tulevaisuudessa.

Tutkimustuloksista voidaan todeta, että maatalousyrittäjien sähköisten palveluiden käyttö on verrattain vaihtelevaa. Rutiininomaisten toimintojen kuten eri sidosryhmille tuotettavien ilmoituksien jättäminen hoidetaan poikkeuksetta aina sähköisesti. Näitä ovat esimerkiksi tuloveroilmoituksen sekä ALV- ilmoituksen sähköinen jättäminen. Osto- ja myyntilaskujen käsittely on puolestaan vielä vähäistä. Vaihtelevasta käyttöasteesta huolimatta, sähköisiin palveluihin suhtaudutaan positiivisesti ja niiden koetaan tuovan helppoutta taloushallinnon hoitamiseen.

Tutkimuksesta kävi ilmi, että pilvipalveluiden käyttö on vielä vähäistä maatalousyrittäjien keskuudessa. Pilvipalveluille voidaan kuitenkin ennustaa positiivissävytteistä tulevaisuutta, sillä sen tuomiin mahdollisuuksiin suhtauduttiin myönteisesti, siitäkin huolimatta, että pilvipalveluiden haasteet tiedostettiin vastaajien keskuudessa.

Viimeisen parin vuoden aikana, mobiililaitteiden käyttö taloushallinnossa on kasvanut voimakkaasti. Vaikka niiden käyttö onkin yleistymässä eri teollisuuden- ja toimialojen taloushallinnossa, suhtauduttiin siihen maatalousyrittäjien keskuudessa hyvinkin kriittisesti. Tutkimuksen tuloksista oli nähtävissä, ettei mobiililaitteiden hyödyntämistä nähty vielä ajankohtaisena ja tarpeellisena.

Yhteenveto

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että taloushallinnon teknillinen nykytila on riittävällä tasolla maatalousyrittäjien taloushallintoa varten. Sähköisiä palveluita hyödynnetään tälläkin hetkellä, mutta niiden kokonaisvaltaisessa hyödyntämisessä on vielä kehittämisen varaa. Lähtökohtaisesti palveluiden katsotaan olevan tarpeellisia ja niiden koetaan tuovan helppoutta taloushallinnon hoitamiseen. Pilvipalveluiden käyttöaste on vielä tällä hetkellä vähäistä, mutta tulevaisuus näyttää kuinka tulevaisuuden palvelut otetaan jatkossa vastaan.

Lähteet

Heikkilä, O. 2017. Pilvipalveluiden tuoma lisäarvo maatalousyrittäjien taloushallintoon. [Verkkodokumentti]. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu, Liiketalouden ala. [Viitattu 14.6.2017]. Saatavissa: http://theseus.fi/handle/10024/130966

Helanto, L., Kaisaniemi, T., Koskinen, K., Kuntola, K. & Siivola, M. 2013. Taloushallinto. Nyt: Tilitoimistoammattilaisen opas sähköiseen taloushallintoon. Espoo: ProCountor.

Lahti, S. & Salminen, T. 2008. Mitä on digitaalinen taloushallinto? Helsinki: Sanoma Pro.

Lahti, S. & Salminen, T. 2014. Digitaalinen taloushallinto. Helsinki: Sanoma Pro.

Lehtinen J. & Pensar, H. 2015.  Robotiikka taloushallinnossa – Mistä alkuun? OpusCapita.[Viitattu 8.6.2017]. Saatavissa: https://www.opuscapita.fi/blogit/2015/robotiikka-taloushallinnossa-mista-alkuun#

Salo, I. 2012. Hyötyä pilvipalveluista. Tuottavuus ja kannattavuus nousuun. Helsinki: Sanoma Pro.

Salo, I. 2014. Big data & pilvipalvelut. Jyväskylä: Docendo.

Kirjoittajat

Otto Heikkilä on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa liiketaloutta ja valmistuu tradenomiksi 2017

Leea Kouhia toimii Lahden ammattikorkeakoulussa, Liiketalouden alalla vastuuopettajana.

Julkaistu 14.6.2017

Artikkelikuva:  https://www.pexels.com/photo/blue-skies-clouds-cut-fingers-335907/ (CC0)

Tilintarkastuslain muutoksen vaikutukset pk-yritysten tilintarkastajan käytännön työhön

Vuoden 2016 aikana Suomen tilintarkastuslaki koki merkittäviä uudistuksia kansainvälisten vaatimusten muutoksen seurauksena. Ensin täysin uusi tilintarkastuslaki korvasi aiemman vuodelta 2007 peräisin olevan lain ja jälkikäteen uuteen lakiin tehtiin vielä tarvittavia muutoksia, jotka astuivat voimaan 19.8.2016. Keskeisimmät muutokset koskevat tilintarkastuksen kohdetta, tilintarkastuskertomusta, seuraamusjärjestelmää sekä yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lisäsäännöksiä.

Kirjoittajat: Ella Kuitunen ja Leea Kouhia

Vuoden 2008 finanssikriisin seurauksena tilintarkastussääntelyä ryhdyttiin uudistamaan Euroopan Unionissa. Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 16.4.2014 tilintarkastusääntelyä koskevan muutosdirektiivin sekä tilintarkastusasetuksen. Kansainvälisten standardien uudistuminen edellytti muutoksia myös Suomen tilintarkastuslakiin ja uusi päivitetty tilintarkastuslaki astui voimaan 1.1.2016. (HE 70/2016.) Kaikkia tarvittavia muutoksia ei kuitenkaan tehty vielä tässä vaiheessa ja tammikuussa uudistettua lakia muokattiin vielä elokuussa 2016. Elokuun 12. päivä Tasavallan Presidentti hyväksyi lain tilintarkastuslain muutoksesta ja se astui voimaan 19.8.206 alkaen. (Laki tilintarkastuslain muuttamisesta 622/2016.)

Tilintarkastuksen kohde ja tilintarkastuskertomus merkittävimpiä muutoksia

Kirjanpito, tilinpäätös sekä hallinto ovat entisen tapaan tilintarkastuksen kohteita (Laki tilintarkastuslain muuttamisesta 622/2016, 3;1§). Muutoksessa tarkastuksen kohteesta poistettiin toimintakertomus. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tilintarkastaja voi jättää toimintakertomuksen huomiotta. EU-direktiivien mukaiset toimintakertomusta koskevat tarkastustoimenpiteet tulee edelleen suorittaa tarkastusta tehtäessä. (Fraktman 2017.) Lakiuudistuksen myötä on herännyt keskustelua myös siitä, tuleeko hallinto säilyttää jatkossa tilintarkastuksen kohteena. Hallinnon tarkastuksen sääntely ja sisältö koetaan yleisesti epäselväksi. Hallinnon tarkastuksen sääntely Suomessa ei myöskään vastaa kansainvälisiä linjauksia, joihin tilintarkastuslakia on vuoden 2016 uudistuksilla pyritty yhtenäistämään. (Ruuska 2017; Kettunen 2016.)

Tilintarkastuskertomukset muuttuivat merkittävästi niin rakenteeltaan kuin sisällöltään. Tilintarkastus-kertomuksessa on jatkossa annettava lausunto siitä:

  1. antaako tilinpäätös noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti oikean ja riittävän kuvan yhteisön tai säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta
  2. täyttääkö tilinpäätös lakisääteiset vaatimukset
  3. onko toimintakertomus laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti ja
  4. ovatko tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot yhdenmukaisia.

Tilintarkastuskertomuksessa on lisäksi todettava, onko tilintarkastaja tilintarkastuksen yhteydessä saamiensa tietojen perusteella havainnut olennaisia virheellisyyksiä toimintakertomuksessa, sekä ilmoitettava näiden virheellisyyksien luonteesta. (Suomen tilintarkastajat 2017.)

Rakenteellisesti huomattavimmat muutokset ovat tapahtuneet kertomuksen pituudessa ja lausuntojen sijainnissa. Informatiivisuus kertomuksessa on lisääntynyt ja aiemmin yksisivuiset kertomukset ovat kasvaneet 2-3 sivuisiksi. Osa annetuista lausunnoista on uudistuksessa siirretty aivan kertomuksen alkuun ja osa esitetään entiseen tapaan kertomuksen lopussa. (Haapala 2017.) Sisällön osalta merkittävin muutos on ollut annettavissa lausunnoissa. Ennen tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta annettiin yhteiset lausunnot, mutta tilintarkastuksen kohteen muutoksen vuoksi niistä jatkossa annetaan lausunnot erikseen. (Fraktman 2017.)

Tilintarkastajaa koskevia muita säännöksiä koskevat olennaiset muutokset käsittelevät tilintarkastajan riippumattomuutta ja esteellisyyttä, tilintarkastajan ylläpitämää asiakasrekisteriä ja tilintarkastuskansiota sekä tilintarkastajan siirtymistä asiakkaan palvelukseen. Riippumattomuuteen ja esteellisyyteen tehtiin uudistuksessa lisäyksiä aiempien ehtojen ja vaatimuksien rinnalle. Asiakasrekisterin ylläpito ja tilintarkastuskansion kokoaminen puolestaan ovat täysin uusia lisäyksiä lakiin. (Laki tilintarkastuslain muuttamisesta 622/2016, 4;6-7§, 4;9-11§.)

Seuraamusjärjestelmä

Seuraamuksiin tehtiin lakiuudistuksessa tilintarkastusdirektiivin edellyttämät lisäykset määräaikaisesta kiellosta toimia tilintarkastajana tai tilintarkastusyhteisön hallintoelimissä ja tilintarkastajalle määrättävästä seuraamusmaksusta. (Laki tilintarkastuslain muuttamisesta 622/2016, 10;3-5§.)

Seuraamusmaksu voidaan määrätä vain niissä tapauksissa, kun tilintarkastaja rikkoo ns. jäähdyttelyaikaa siirtyessään tilintarkastusasiakkaansa palvelukseen. Seuraamusmaksu 4 luvun 11 §:ssä tarkoitetun määräajan rikkomisesta on enintään 50 000 euroa. Seuraamusmaksua ei saa määrätä, jos esitystä tilintarkastuslautakunnalle ei ole tehty viiden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona rikkomus tapahtui.

Vaikutukset tilintarkastusyhteisössä

Opinnäytetyön yhteydessä tehdyssä tutkimuksessa toteutettiin teemahaastattelut kolmelle tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy:n hyväksytylle tilintarkastajalle. Muuttunut tilintarkastuskertomus ja asiakasrekisteri ovat olleet näkyvästi esillä Ernst & Young Oy:ssä. Tilintarkastuskertomuksen laatimista varten on luotu uusia käytäntöjä ja sovelluksia. Asiakasrekisteri on Ernst & Young Oy:ssä ollut jo aiemmin käytössä, mutta lakiuudistuksen myötä on aloitettu projekti sen tietojen päivittämiseksi ajan tasalle. Muilta osin lakiuudistukset eivät ole merkittävästi vaikuttaneet yhtiön toimintaan. Ernst & Young Oy:llä on esimerkiksi tilintarkastajan riippumattomuuden ja esteellisyyden sekä tilintarkastuskansion aikarajan osalta jo ennestään sovellettu kansainvälisiä vaatimuksia tiukennettuina ja tällöin uudistukset Suomen tilintarkastuslaissa eivät ole aiheuttaneet muutoksia yhtiön toimintatapoihin. Vaikka muutokset ovat osin olleet näkyvissä tilintarkastusyhtiössä, tutkimustulokset osoittavat, että niillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta pk-yritysten tilintarkastajien käytännön työhön Ernst & Young Oy:ssä.  Ajan myötä tilintarkastuskertomusten laatiminen tulee kuitenkin nopeutumaan, kun uusi pidennetty malli tulee tutummaksi ja tarkastusprosessi rutiininomaisemmaksi. (Kuitunen 2017.)

Lähteet

Fraktman, M. 2017. Uudistunut tilintarkastuslaki voimaan 19.8.2016. Suomen Tilintarkastajat ry. [Viitattu 31.5.2017]. Saatavissa: https://www.suomentilintarkastajat.fi/nakoaloja/artikkelit-tilintarkastus/uudistunut-tilintarkastuslaki-voimaan-19.8.2016.

Haapala, M. 2017. Tilintarkastuskertomus uudistui – uudistunut kertomus annetaan 31.12.2016 tai sen jälkeen päättyneiltä tilikausilta. Helsinki: Tuokko. [Viitattu 31.5.2017]. Saatavissa: http://www.tuokko.fi/tilintarkastuskertomus-uudistui/.

Hallituksen esitys 70/2016. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tilintarkastuslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Suomen laki [Online]. [Viitattu 31.5.2017]. Saatavissa: http://finlex.fi/fi/esitykset/he/2016/20160070.

Kettunen, P. 2016. Hallinnon tarkastus vaatii selkiyttämistä. Suomen Tilintarkastajat ry [Viitattu 31.5.2017]. Saatavissa: https://www.suomentilintarkastajat.fi/nakoaloja/blogi-talouden-ammattilaiset/hallinnon-tarkastus-vaatii-selkiyttamista.

Kuitunen, E. 2017. Tilintarkastuslain uudistuksen vaikutukset pk-yritysten tilintarkastuksiin : Case: Ernst & Young Oy. [Verkkodokumentti]. Opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma. [Viitattu 8.6.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060812912.

Laki tilintarkastuslain muuttamisesta 622/2016. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 31.5.2017]. Saatavissa: https://www.edilex.fi/saadoskokoelma/20160622.pdf.

Ruuska, R. 2017. Hallinnon tarkastus – Mitä se on ja mitä sen pitäisi olla?. Suomen Tilintarkastajat ry. [Viitattu 31.5.2017]. Saatavissa: https://www.suomentilintarkastajat.fi/nakoaloja/artikkelit-tilintarkastus/hallinnon-tarkastus-mita-se-on-ja-mita-sen-pitaisi-olla.

Suomen Tilintarkastajat ry. 2017. Uudistunut tilintarkastuslaki tullut voimaan. [Viitattu 8.6.2017]. Saatavissa: https://www.suomentilintarkastajat.fi/tilintarkastus/miksi-tilintarkastus-tehdaan/saantelyhankkeet/tilintarkastuslaki/tilintarkastuslain-muutokset/uudistunut-tilintarkastuslaki-tullut-voimaan.

Kirjoittajat

Ella Kuitunen on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa liiketaloutta ja valmistuu tradenomiksi 2017.

Leea Kouhia toimii Lahden ammattikorkeakoulussa, Liiketalouden alalla vastuuopettajana.

Julkaistu 14.6.2017

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/ (CC0)

Yritysten pelikenttänä koko maailma

Nopeasti globalisoituvassa maailmassa kansainvälistymisestä on tullut yksi olennaisimmista käsitteistä liike-elämässä.  Kun pelikenttänä on koko maailma, ovat yritysten mahdollisuudet lähes loputtomat.

Kirjoittajat: Linda Alén ja Minna Porasmaa

Globalisoituminen

Teknologian nopea kehittyminen viime vuosikymmeninä on mullistanut maailman markkinat, tehden kansainvälistymisestä yhden olennaisimmista käsitteistä liike-elämässä. Teknologian jatkuva kehitys mahdollistaa tavaroiden, kuljetusten, kommunikaation, sekä rahavirtojen yhä nopeamman liikkumisen, tehden näin ollen yritysten kansainvälistymisen helpoksi ja avaten lähes loputtomia mahdollisuuksia. Teknologisoituminen on avannut maailman markkinat kaiken kokoisille yrityksille ympäri maailman ja lisännyt näin yritysten laajentumista yhä useampiin maihin. Globalisoituminen vaikuttaa liike-elämään maailmanlaajuisesti, niin kansallisista yrityksistä paikallisiin yrityksiin, kuin pienistä ja keskisuurista yrityksistä valtaviin kansainvälisiin yhtiöihin. Vuodesta 1990 vuoteen 2011 monikansallisten yritysten määrä ympäri maailmaa on enemmän kuin kaksinkertaistunut (Kotler 2012, 574).

Kansainvälistymisprosessi

Jotta yrityksen kansainvälistyminen ja kaupankäynti vieraassa maassa olisi tuloksellista, on tiettyjä asioita huomioitava ennen kansainvälistymisprosessin täytäntöönpanoa. Kokonaisvaltainen prosessin suunnittelu ja arviointi, sekä yksityiskohtainen tutkimustyö kohdemarkkinasta ovat keskeisessä osassa kansainvälistymisprosessin alkuunpanossa (Hollensen 2012).

Yrityksen motivaattorina kansainväliseen laajentumiseen toimivat tavallisesti toisen maan tarjoamat kasvumahdollisuudet, sekä niiden seurauksena toiveet liikevoiton ja yrityksen toiminnan kasvattamisesta (Kotler 2012, 584).

Alla oleva kuvio havainnollistaa yleisimpiä vaiheita ja huomioitavia asioita, joita pienet ja keskisuuret yritykset tavallisesti käyvät läpi kansainvälistyessään.

Kuvio 1. Kansainvälistymisprosessin suunnittelu (Alén 2017, mukaillen Kotler 2012, 576; Hollensen 2012)

Kun yritys laajentaa uudelle alueelle, yksityiskohtainen tutkimus kohdemaasta olisi suositeltavaa, jotta toimiva markkinointi- ja etabloitumisstrategia voidaan suunnitella. Lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet sekä tavoitevolyymit liittyvät tiiviisti markkinointi- ja etabloitumisstrategian, kuten myös tavoitemarkkinan valitsemiseen. Kun kohdemarkkinasta on suoritettu kokonaisvaltainen markkinatutkimus, sekä kansainvälistymisprosessin muut osa-alueet on suunniteltu ja laitettu käytäntöön, on prosessin toteutus, seuraaminen, sekä kehitys tärkeää.

Etabloitumisstrategiapäätökseen vaikuttavat tekijät

Johansonin ja Vahlneen (1977) tunnetun Uppsala -kansainvälistymisteorian mukaan yritykset, jotka haluavat laajentaa toimintaansa kotimaastaan ulkomaille, tyypillisesti laajentavat ensin geografisesti lähellä oleviin maihin (Kontinen & Ojala 2012). Viime vuosien digitalisoituminen ja teknologian kehittyminen kuitenkin mahdollistaa tietyille tuotteille ja yritysmalleille kansainvälistymisen kauempiinkin maihin melko vaivattomasti. Yrityksen päätös oikean etabloitumisstrategian valinnasta riippuu monesta eri tekijästä. Nämä tekijät vaihtelevat riippuen kohdemaan markkinasta, markkinatilanteesta, sekä kyseessä olevasta yrityksestä (Hollensen 2012.)

Hollensenin mukaan (2012, 222) etabloitumisstrategiaan vaikuttavat tekijät voidaan jakaa neljään päätekijään alla olevan kuvion mukaisesti.

Kuvio 2.  Etabloitumisstrategian valintaan vaikuttavat neljä pääryhmää (Alén 2017, mukaillen Hollensen 2012, 222).

Hollensenin mallin mukaisesti yrityksen sisäisten ja ulkoisten, kansainvälisen toiminnan toivottujen ominaispiirteiden, sekä erityisten liiketoimintaan vaikuttavien tekijöiden selvittyä on etabloitumisstrategia helpompi valikoida.

Yritykseen, sekä sen tuotteeseen tai palveluun liittyvien tekijöiden lisäksi kohdemaan makro-ympäristölliset tekijät olisi hyvä tunnistaa, jotta tarkoitukseen sopivin etabloitumisstrategia voidaan valita. Näiden tekijöiden syvällinen tutkinta ja ennustaminen tuleville vuosille auttaa arvioimaan kohdemarkkinan potentiaalista myyntiä ja voittoja. (Geetanjali 2010, 10).

Etabloitumisstrategiat

Kun kohdemarkkina on valikoitunut ja tarvittava taustatutkimus on tehty, on päätettävä, mikä etabloitumisstrategia olisi kaikista toimivin valinta yritykselle. On tärkeää huomioida, että ei ole vain yhtä tiettyä etabloitumismallia olemassa, joka toimisi tietyntyyppisille tai kaikille yrityksille.

Kansainvälistymismuodot voidaan Hollensenin (2012, 210) mukaan jakaa kolmeen pääryhmään. Nämä kolme ryhmää koostuvat viennistä (suora, epäsuora ja välitön), sopimuksellisista yhteistyömuodoista (esim. lisensiointi, franchising), sekä hierarkkisista investointimuodoista (mm. yhteisyritys, oma greenfield-yksikkö). Samankaltaiset yritykset voivat valita täysin erilaiset strategiat samalla markkina-alueella. Perinteisten kansainvälistymisstrategioiden lisäksi internetin ja verkkokaupan tuomat mahdollisuudet ovat viime vuosina mullistaneet perinteiset etabloitumisstrategiat. (Hollensen 2012.)

Toimitusketjut

Kun yrityksen toiminta laajenee kansainvälisille markkinoille yli oman maan rajojen, tarkoittaa tämä yleensä koko jakelu -ja toimitusketjun kasvamista.  Tuotteen tai palvelun tuottajan ja valmistajan, sekä itse loppuasiakkaan välillä saattaa jakeluketjussa olla moniakin välikäsiä, jotka kaikki toimivat erilaisten periaatteiden mukaisesti. Tehokas toimitusketju ja sen hallinnointi tuovat yrityksen tuotteelle tai palvelulle kilpailuetua, jolla nostetaan sen arvoa, tuottoa ja voittoa (Fleisher 2007).

Jatkuvasti globalisoituvassa bisnesmaailmassa yrityksen jakelu -ja toimitusketjut ovat tärkeässä roolissa. Ne vaikuttavat olennaisesti koko tuotteen tai palvelun onnistuneeseen matkaan tuottajalta loppuasiakkaalle saakka. Mitä suurempi jakeluketjun välikäsien määrä on, sitä vähemmän kontrollia markkinointisuunnitelman eri osiin ja niiden toteutumiseen itse valmistajalla on, ja sitä monimutkaisempi ja riskialttiimpi koko ketju on (Kotler 2014). Yrityksen markkinointi -ja kansainvälistymissuunnitelmaa laatiessa olisi siis jakeluketjun suunnitteluun ja sen osiin tärkeää kiinnittää erityistä huomiota, jotta yrityksen tuote tai palvelu voidaan tehokkaasti saattaa loppuasiakkaalle saakka. Esimerkkinä onnistuneesta toimitusketjun suunnittelusta mainittakoon Amazon.com, joka mullisti vähittäiskaupan keksien kaupankäynnin internetin kautta ilman fyysisiä kauppoja. Apple mullisti musiikin myynnin alkaessaan myymään musiikkia verkossa, sekä Rent-A-Car käänsi perinteisen autovuokrauksen päälaelleen lentokentillä olevilla autovuokrauspalveluillaan. (Kotler 2014.) Onnistuneella jakelun suunnittelulla voidaan siis saavuttaa kansainvälisessä kaupassa mahtavia arvo -tai kustannusetuja kilpailijoihin nähden.

Yhteenveto

Kansainvälisille markkinoille tavallisesti laajennetaan, kun etsitään kasvua, tai koetaan, että toisen maan markkina tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia yritykselle. Kansainvälistymisprosessin suunnittelu noudattaa yleensä tiettyä kaavaa.

Henry Ford oppi 1900-luvun alussa arvokkaan oppitunnin yritysten yhteistyöstä ja toimitusketjun toimivuuden tärkeydestä (Fleisher 2007, 158). Hän omisti hiilikaivoksia, tehtaita, metsiä, rahtialuksia, teitä, sekä rautateitä, jotta hänen yrityksellään olisi pääsy raaka-aineisiin mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Hän kuitenkin oppi, että pienemmät, tiettyyn alueeseen keskittyneet yritykset suorittivat huomattavasti tehokkaammin kuin hänen yrityksensä. Tämä sai hänet tajuamaan, ettei yksi yritys voi omatoimisesti hoitaa täydellisen tehokkaasti kaikkia yrityksen jakelun osa-alueita. Tämä osoittaa, kuinka tärkeää on, että toimitusketjun kaikki osat suoritetaan mahdollisimman ammattimaisesti ja tehokkaasti, ja kuinka ketjun jokaisen osion erityisosaaminen ja yhteistyö voivat hyödyttää ketjun kaikkia osapuolia. Tulevaisuudessa voidaankin kansainvälisessä kaupassa odottaa, että ketjut kilpailevat muita ketjuja vastaan, nykyisen yritykset vastaan yritykset asettelun sijaan.  (Fleisher 2007.)

Lähteet

Albaum, G. S., & Duerr, E. 2008. International marketing and export management. 6. uudistettu painos. Harlow: Prentice Hall.

Alén, L. 2017. Internationalization: Entering the Russian Market: Case Company X. [Verkkodokumentti]. AMK -opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 30.5.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704285771

Christopher, M. 2016. Logistics and supply chain management. 5 uudistettu painos.

Fleisher C., Bensoussan B., 2007. Business and Competitive Analysis: Effective Application of New and Classic Methods. Pearson Education Inc.

Geetanjali. 2010. International Marketing. Jaipur, IN: Oxford Book Co.

Hollensen, S. 2012. Essentials of global marketing. (2nd ed.). Harlow: Pearson Education.

Kontinen, T., Ojala, A. 2012. Internationalization pathways among family‐owned SMEs. International Marketing Review. [Verkkolehti]. Vol. 29 (5), 496-518. [Viitattu 8.5.2017.] Saatavissa:  http://dx.doi.org/10.1108/02651331211260359

Kotler, P., & Armstrong, G. 2014. Principles of marketing. 15. uudistettu painos. Boston, Mass: Pearson.

Silbiger, S., 2005. The 10-Day-MBA. Piatkus Books Ltd, London.

Kirjoittajat

Linda Alén on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden alalla ja valmistuu kansainvälisen liiketoiminnan koulutusohjelmasta tradenomiksi toukokuussa 2017.

Minna Porasmaa työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden alalla lehtorina.

Julkaistu 14.6.2017