Aihearkisto: Yrittäjyys

Digitalisaatiosta harmaita hiuksia ikäihmisille

Digitalisoituminen jatkuu suomalaisessa yhteiskunnassa kiihtyvällä vauhdilla. Julkishallinto, pankit, vakuutusyhtiöt, yksityiset yritykset ja muut organisaatiot siirtävät palvelujaan verkkoon digitaaliseen muotoon. Perinteisen henkilökohtaisen asiakaspalvelun tarjonta käy entistä harvinaisemmaksi.  Monille ihmisille kuitenkin digitaalisten palvelujen hyödyntäminen on haasteellista, ja joillekin jopa mahdotonta. Tässä artikkelissa pohditaan ikäihmisten asemaa digitaalisten palvelujen käyttäjinä, heidän tarvettaan digituelle sekä yksityisen liiketoiminnan mahdollisuuksia tarjota digitukea julkisen tuen ohella.

Kirjoittajat: Ismo Mäkelä ja Ritva Kinnunen

Digitalisaatio muuttaa ihmisten arjen

Digitalisaatio käsitteenä on hankala määritellä lyhyesti, sillä se on nykyään mukana lähes kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Mikael Jungner (2015) kirjoitti Elinkeinoelämän keskusliiton tilaaman ”Otetaan digiloikka!” -julkaisun, jossa hän avaa laajemmin digitalisaation käsitettä. Julkaisun alkusivuilla hän listaa omasta mielestään digitalisaation yhdeksän tärkeintä perusperiaatetta. Yksi perusperiaatteista on oivaltaa digitalisaation kolme tärkeintä lähtökohtaa, jotka ovat asiakaslähtöisyys, asiakaslähtöisyys ja asiakaslähtöisyys.

Kaikki eivät kuitenkaan ole tasavertaisia ja kykeneviä pärjäämään nykypäivän digitaalisessa maailmassa. Suomalaisessa yhteiskunnassakin on useita ihmisryhmiä, joita uhkaa tippuminen yhteiskunnan toimintojen ulkokehälle. Heitä ovat esim. ikäihmiset, sairaat, köyhät ja vammaiset.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partosen mielestä yhteiskunnan nopea digitalisoituminen voi olla samaan aikaan sekä uhka että mahdollisuus. Partonen on huolissaan ikäihmisistä, joiden mielenterveysongelmat, yksinäisyys ja epätoivo saattavat ajaa jopa itsemurhiin. Usein iäkäs tuntee, ettei hän hallitse uuden teknologian käyttöä tai kokee sen käytön hankalaksi, jolloin digitalisoituminen voi pahentaa entisestään ikäihmisen syrjäytymisen tunnetta ja yksinäisyyttä. Mutta jos ikäihminen osaa hyödyntää digitalisaatiota, voisi hän saada apua ongelmiinsa kohtaamalla auttavan ihmisen digitaalisen palvelun avulla. Partonen sanoo, että olisi tärkeätä tunnistaa vanhuksen valmius digitalisaation hyödyntämiseen. Jos riittäviä valmiuksia ei ole, niin vanhuksille olisi tarjottava riittävästi tukea ja apua digitalisaation laitteiden, palveluiden ja ohjelmien käyttämiseen. (Nikunen 2018.)

Digituen tuleva malli Suomessa

Yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista, joiden tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävälle kasvun ja työllisyyden uralle, on julkisten palveluiden digitalisointi.  Palvelujen digitalisoinnilla halutaan saada kustannussäästöjä julkisissa menoissa ja parantaa julkisten palveluiden saavutettavuutta.

”Julkiset palvelut rakennetaan käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla. Tämä on yksi avainkeinoista julkisen hallinnon tuottavuusloikassa. Digitalisaatio on hallituksen strategian läpileikkaava teema. Luodaan asiakaslähtöiset julkisia palveluita koskevat periaatteet. Sitoutetaan julkinen sektori automatisoimaan ja digitalisoimaan toimintatapansa.” (Valtioneuvosto 2018.)

Monien ihmisten kohdalla palveluiden käyttö helpottuukin, mutta joitakin ryhmiä voi uhata jopa syrjäytyminen yhteiskunnan tarjoamista julkisista palveluista. Valtiovarainministeriön arvion mukaan eritasoista digitukea tarvitsevia ihmisiä on luonnollisesti iäkkäissä, mutta myös nuorissa ja aikuisissa ikäryhmissä löytyy tuen tarvitsijoita. Iäkkäiden digitukea tarvitsevien lukumäärä Suomessa on arvioitu olevan n. 900 000 ihmistä, joista n. 370 000 heistä ei omista tarvittavia laitteita, tai ovat täysin autettavia. Nuorista ja aikuisista tukea tarvitsee n. 1 000 000 ihmistä. Heitä ovat mm. DIGI natiivit, jotka tarvitsevat esim. apua viranomaisten kanssa asioimisessa, fyysisesti esteelliset ja yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuneet tai kielimuurin taakse jääneet ihmiset. Täysin autettavia arvioidaan nuorissa olevan n. 250 000 ihmistä. Iäkkäiden ja nuorten ihmisten lukumäärä yhteensä, jotka eivät pysty käyttämään digitaalisia laitteita ja ovat täysin autettavia, arvioidaan olevan n. 620 000. (Valtiovarainministeriö 2017.)

Ministeriö lähti digitalisointihankkeen alussa etsimään ja mallintamaan ratkaisuja, joilla pyritään pienentämään riskiä tiettyjen ihmisryhmien jäämisestä yhteiskunnan palveluiden ulkopuolelle. Ministeriön käynnistämän AUTA -hankkeen tavoitteena oli luoda valtakunnallinen Digituki -järjestelmä varmistamaan digitaalisen tuen ja koulutuksen antaminen sitä tarvitseville. AUTA -hankkeen tuloksien pohjalta laadittiin ehdotus toimintamallista, jossa on määritetty Digituki -järjestelmän organisaatio ja toiminnot. (Valtiovarainministeriö 2017.)

Kuvio 1. Digituen mallin ehdotus (Valtiovarainministeriö 2017, 12.)

Digituen mallissa (kuvio 1.) ehdotetaan digituen muodoiksi kolmea erilaista tapaa. Henkilökohtaisessa asioinnin neuvonnassa julkisten palveluiden käytössä tukea antavat viranomaiset. Digiosaamista kasvattavaa yleisten palveluiden tukea, jota voi olla esim. yleisten palveluiden tuki, ohjaus ja koulutus, antavat mm. järjestöt, yhdistykset ja yritykset. Kolmantena digituen muotona olisi valtakunnallinen tukipalvelu digituentuottajille, jota väestörekisterikeskus (VRK) koordinoi digituen tuottajille.

Voiko digituen ympärille syntyä kannattavaa liiketoimintaa?

Mäkelän (2018) opinnäyteyössä tukittiin vanhusten digituen tarvetta ja yksityisen liiketoiminnan mahdollisuutta tarjota näitä palveluja. Nykyään digituen antamisesta esim. vanhuksille vastaavat pääasiassa vapaaehtoisuuden pohjalta toimivat omaiset, erilaiset järjestöt ja yhdistykset sekä jonkin verran myös kirjastot. Digituen tarve on kuitenkin kasvamassa voimakkaasti ja nykyisiltä digituen tuottajilta on tullutkin vahvaa viestiä, että digitukitoimintaan halutaan ja tarvitaan lisää toimijoita, myös liiketoiminnallisella pohjalla toimivia yrityksiä.

Digitalisaation konsultaatiopalveluita antavan yrityksen liiketoimintaympäristö olisi haasteellinen. Markkinoilla ja yhteiskunnassa olisi useita digitukea tarvitsevia asiakasryhmiä, joilla on erilaisia tarpeita toimia digitaalisessa maailmassa ja jotka vaativat erilaista osaamista digitukitoimijoilta. Pelkästään tekninen osaaminen ei välttämättä aina riitä, vaan osaamista olisi oltava myös esim. sosiaalipuolelta, juridiikasta, tietoturvasta. Ratkaiseva asia kannattavan liiketoiminnan kannalta tulisi olemaan maksukykyisen asiakkaan löytäminen tarjottaville palveluille. Digitukea tarjoavan yrityksen asiakaskunnasta luultavasti suuri osa kuuluisi ryhmään, joiden maksukyky ei olisi kovinkaan korkealla tasolla. Tällaisessa tapauksessa yrityksen edellytykset toimia kannattavasti digituki markkinoilla tulisi olemaan haasteellista.

Lähteet

Jungner, M. 2017. Otetaan digiloikka! Suomi digikehityksen kärkeen. Helsinki: Elinkeinoelämän keskusliitto. [Viitattu 11.12.2018]. Saatavissa: https://ek.fi/wp-content/uploads/Otetaan_digiloikka_net.pdf

Mäkelä, I. 2018. Digitalisaatiosta harmaita hiuksia varttuneelle väestölle? Case: Digitalisaation konsultaatiopalveluita tarjoava pienyritys. Liiketoiminnan mallintaminen. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 11.12.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122222825

Nikunen, H. 2018. Yksinäisyys ja epätoivo ajavat vanhuksia itsemurhiin. Etelä-Suomen Sanomat. 18.2.2018, A6 – A7. 

Valtioneuvosto. 2018. Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen. [Viitattu 11.12.2018]. Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus/digitalisaatio

Valtiovarainministeriö. 2017. AUTA -hankkeen digituen toimintamalliehdotus / loppuraportti. Helsinki: Valtiovarainministeriö. [Viitattu 11.12.2018]. Saatavissa: http://vm.fi/documents/10623/6581896/AUTA+raportti.pdf/74d0c25e-fa60-43c6-8856-c418faef9085

Kirjoittajat

Ismo Mäkelä on Lahden Ammattikorkeakoulun liiketalouden ja matkailun alan monimuoto-opiskelija, suuntana liiketoiminnan logistiikka. Hän on aiemmin suorittanut v. 2000 tietotekniikan insinööri (AMK) tutkinnon, jonka jälkeen hän on pääasiassa työskennellyt teknologiateollisuuden suunnittelu- ja konsultointialan automaatio- ja ohjelmistosuunnittelutehtävissä.   

Ritva Kinnunen työskentelee markkinoinnin yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla. Artikkeli on kirjoitettu #DigiLahti EAKR -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on tehostaa pienten ja keskisuurten yritysten prosesseja, palveluja ja tuotteita yritysten toimintaa digitalisoimalla.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/680488 (CC0)

Julkaistu 16.1.2019

Viittausohje

Mäkelä, I. & Kinnunen, R. 2019. Digitalisaatiosta harmaita hiuksia ikäihmisille. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/01/16/digitalisaatiosta-harmaita-hiuksia-ikaihmisille/

Asiakaslähtöisyys kasvattaa toiminnan vaikuttavuutta

Julkisen sektorin johtaminen ja palvelutuotanto ovat uudistumassa käyttäjä- ja asiakaslähtöisemmäksi sekä asiakkaita ja kuntalaisia enemmän osallistavaksi. Tähän vaikuttavat sekä toimintamallien muutokset että kuntien lisääntyvä ymmärrys asiakaskeskeisyyden ja asiakaskokemuksen merkityksestä palvelutuotannossa. Merkityksellisessä palvelutuotannossa tuotetaan asiakkaille juuri sellaisia palveluja, jotka ovat heille hyödyllisiä ja arvokkaita.

Kirjoittajat: Maija Laine ja Linnea Sulkanen

Menestyvä organisaatio huomioi asiakkaansa

Asiakaslähtöinen organisaatio keskittyy asiakkaaseen ja tuottaa hänelle arvoa ja hyötyä. Organisaatio ottaa tällöin asiakkaansa huomioon ja asettaa asiakkaansa koko toimintansa keskipisteeksi, rakentaa toimintamallinsa ja asettaa myös tavoitteensa asiakasta palvelevaksi. Asiakasta huomioimalla organisaatio voi vahvistaa toimintaansa ja sopeuttaa prosessinsa niihin töihin, joita ovat merkityksellisiä ja arvoa tuottavia sen asiakkaalle. (Keskinen & Lipiäinen 2013, 217–222).

Asiakaslähtöinen organisaatio arvioi ja toteuttaa toimintaansa outside-in-näkemyksen mukaisena eli ulkoapäin asiakkaan näkökulmasta. Asiakasnäkökulma voi olla vaikea saavuttaa, mutta organisaatio voi saada syvällistä asiakastietoa osallistamalla asiakkaansa organisaation palvelujen kehittämiseen. Osallistamalla on myös mahdollista saada asiakkaalla olevaa ns. hiljaista tietoja, jota asiakkaan voi olla vaikea ilmaista, näkyviin.

Organisaatio, joka osallistaa ja ottaa asiakkaansa huomioon, hyötyy myös itse. Se saa uskollisia asiakkaita, jotka ovat palveluja tuottavalle organisaatiolle kannattavampia kuin uusasiakashankinta (Keskinen & Lipiäinen 2013, 159–171) ja toisaalta organisaatio voi hyödyttää sitoutunutta asiakasta myös oman toimintansa kehittämiseen. Osallistamisen tasot riippuvat organisaation kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista: asiakas voidaan osallistaa mm. koko kehittämisprosessiin, osaan siitä tai hän voi olla siinä vain tiedontoimittajana (Cui & Wu 2016, 518, 520). Innovaatioprosesseissa asiakkaan osallistamisella on kuitenkin merkitystä lopputuloksen kannalta (Melkas 2018).

Julkisille organisaatioille asetetaan käyttäjä- ja asiakaslähtöisyyden lisäksi myös velvollisuuksia osallistamiselle kuntalailla (410/2015), palvelutuotantoon kohdistuvilla erityislailla ja myös kuntien omilla strategioilla. Mm. uudistuva kulttuuritoimintalaki kehottaa tuottamaan kulttuuripalveluja verkostumalla eri toimialojen kesken ja asiakkaita osallistavasti (Eduskunta HE 195/2018). Palvelujen käyttäjälähtöisyys ja osallistuminen niiden kehittämiseen vahvistavat kuntalaisen ja asiakkaan elämänlaatukokemuksia sekä lisäävät heidän luottamustaan julkiseen hallintoon (Jäppinen 2016). Oikealla tasolla tuotettavat palvelut ovat kustannustehokkaita, ja ne mahdollistavat sitoutuneet asiakkaat, jotka takaavat julkiselle organisaatiolle pysyvyyttä demokratian muutoksissa.

Asiakasymmärryksen kasvattaminen ja arvon tuottaminen

Lahden kaupunginorkesterin on ottanut strategiseksi tavoitteekseen syvemmän ja leveämmän asiakasymmärryksen ja pyrkii luomaan kontakteja asiakasryhmiinsä (Sinfonia Lahti 2018). Orkesteri on Lahden kaupungin taseyksikkö ja osallistuu kaupungin perusopetuksen kulttuuriohjelman toteuttamiseen muiden kaupungin kulttuuritoimijoiden kanssa. Kulttuuriohjelmaan osallistuminen on yksi tärkeimmistä orkesterin asiakkaita ja kuntalaisia palvelevista projekteista, jotka rahoitetaan julkisella rahoituksella.

Orkesterilla oli tarve muuttaa omaa toimintamalliaan niin, että sen kulttuurikasvatustyön vaikuttavuus paranee ja että tuotetaan asiakkaita hyödyttäviä palveluja. Toimintamallin (palveluinnovaatio) muuttaminen asiakaslähtöisemmäksi toteutettiin Laineen (2018) ylemmän amk:n opinnäytetyönä. Kehittämishanketta toteutettiin työpajoissa, joissa hyödynnettiin innovointia lähellä olevia palvelumuotoilun menetelmiä sekä Value Proposition Canvasta, jonka avulla ideoitiin orkesterin arvolupauksia prosessin kohdeasiakkaille. Työpajoissa syvennettiin orkesterin asiakasymmärrystä, ja niihin osallistettiin perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen opettajia, nuoria 9. luokkalaisia sekä orkesterin omia muusikoita.

Varsinainen toimintamalli luotiin työpajoissa ideoitujen arvolupausten perusteella Business Model Canvaksella, ja se pilotoidaan ja implementoidaan käyttöön edelleen asiakkaita osallistavasti, jolloin varmistetaan sen arvon ja hyödyn tuottaminen asiakkaille ja orkesterille. Toimintamallin muutoksella ja arvolupauksellaan orkesteri sitoutuu pitämään säännöllisiä vuorovaikutustilaisuuksia opettajien kanssa sekä sijoittamaan kulttuuriymmärrystä lisäävää ja opetuksessa hyödynnettävää materiaalia perustettavaan sähköiseen materiaalipankkiin. Lisäksi tiedottamista keskitetään materiaalipankkiin, jolloin orkesteria koskevat tiedot ovat aina saatavilla samasta paikasta ja ajan tasalla.

Luotu arvolupauspohjainen toimintamalli ratkaisee asiakkaan arjen ongelmia ja esteitä sekä tuottaa arvoa asiakkaalle että myös mahdollistaa arvon kaappaamisen takaisin orkesterille. Arvolupauksella ratkaistavat ongelmat ja esteet sekä sen tuottama asiakasarvo ja sen palauttama hyöty orkesterille esitetään seuraavassa kuviossa 1.

Kuvio 1. Arvolupauksella ratkaistavat ongelmat ja esteet, asiakasarvo ja asiakkaan arvo orkesterille (Laine 2018, 57).

Toimintamallin pilotointi- ja implementointisuunnitelmassa on huomioitu asiakasymmärryksen kasvattaminen ja orkesterin jatkuva kehittyminen sen avulla sekä orkesterin resurssit. Niiden perusteella on varmempaa edetä pienin askelin, sillä Lee & Grewal (2004) näkevät riittävien resurssien vaikuttavan organisaation kykyyn toteuttaa muutos onnistuneesti (Storey & Larbig 2018, 107).

Toimintamalliin käyttöönottamisella orkesteri saavuttaa aktiivisen vuorovaikutussuhteen perusopetuksen opettajien kanssa. Tässä säännöllisessä läheisessä vuorovaikutuksessa orkesteri pystyy seuraamaan asiakkaan muuttuvia tarpeita ja odotuksia, ja pystyy kehittämään toimintaansa niitä vastaavaksi. Orkesteri hyötyy vuorovaikutuksesta myös sen tunnettavuuden ja sen kulttuurikasvatustyön vaikuttavuuden lisääntymisenä.

Orkesterin tuottaman materiaalin sijoittamispaikka opettajien hyödynnettäväksi päätetään vasta pilotoinnin yhteydessä. Syntyvää aineistoa voidaan hyödyntää myös muualla kuin Lahden kaupunginorkesterin toiminta-alueella sekä muussa orkesterin yleisö- ja kulttuurikasvatustyössä. Kehittämishankkeen tuloksena syntynyt toimintamalli jaetaan muille Suomessa toimiville sinfoniaorkestereille ja Suomen Sinfoniaorkesterit ry:lle sen käyttöönottamisen jälkeen.

Lähteet

Cui, A. & Wu, F. 2016. Utilizing customer knowledge in innovation: Antecedents and impact of customer involvement on new product performance. Journal of the Academy of Marketing Science. Vol. 44(4), 516–538. [Viitattu 15.1.2019]. Saatavissa:
https://doi.org/10.1007/s11747-015-0433-x

Eduskunta. Hallituksen esitys HE 195/2018. [Viitattu 1.12.2018]. Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_195+2018.aspx

Jäppinen, T. 2016. Käyttäjälähtöinen osallistuminen. Kuntaliitto. [Viitattu 27.12.2018]. Saatavissa: https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/demokratia-ja-hallinto/demokratia-ja-osallisuus/kuntalaisten-osallistuminen/kayttajalahtoinen-osallistuminen

Keskinen, T. & Lipiäinen, J. 2013. Asiakkaan matkassa. Tuotekeskeisyydestä symbioosi-strategiaan. Helsinki: Talentum.

Kuntalaki 410/2015. Finlex. [Viitattu 31.12.2018]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150410

Laine, M. 2018. Sinfonia Lahden kulttuurikasvatustyö muutoksessa: Asiakasymmärrys kasvattamassa toiminnan vaikuttavuutta. Ylempi AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala, yrittäjyys ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma. Lahti. [Viitattu 31.12.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121521749

Melkas, H. 2018. Palveluinnovaatiot: mitä ihmettä ne ovat? LUT University. [Viitattu 27.11.2018]. Saatavissa: https://www.lut.fi/service-innovations

Sinfonia Lahti. 2018. Strategia.

Storey, C. & Larbig, C. 2018. Absorbing Customer Knowledge: How Customer Involvement Enables Service Design Success.Journal of Service Research. Vol. 21(1), 101–118. [Viitattu 15.1.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1177/1094670517712613

Kirjoittajat

Maija Laine on suorittanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmasta Lahden ammattikorkeakoulussa ja työskentelee hallintosihteerinä Lahden kaupunginorkesterissa.

Linnea Sulkanen toimii markkinoinnin lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1447015 (CC0)

Julkaistu 16.1.2019

Viittausohje

Laine, M. & Sulkanen, L. 2019. Asiakaslähtöisyys kasvattaa toiminnan vaikuttavuutta. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/01/16/asiakaslahtoisyys-kasvattaa-toiminnan-vaikuttavuutta/

Työelämäsafari – Vertaisoppiminen ja verkostot pk-yritysten kehittämisen tukena

Hankkeen ideana on edistää pk-yritysten tuottavuutta, työhyvinvointia ja uudistumista oman toimialansa ulkopuolelta löytyvillä ratkaisuilla. Hankkeessa toteutetaan monialainen yrityskiertue, ”safari”,  jonka jälkeen safarille osallistuneissa organisaatioissa toteutetaan yhdessä asiantuntijoiden kanssa tarvekohtaisia kehittämistoimenpiteitä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin teemoihin liittyen. Tässä artikkelissa kerrotaan ensimmäisestä hankkeen toteuttamasta yrityssafarista. Hankkeen kesto: 01.09.2017 – 31.08.2019 ja hanke saa ESR-rahoitusta, budjetti: 266 300€.

Kirjoittaja: Päivikki Heikkinen

Ensimmäinen Työelämäsafari

Työelämäsafari – Vertaisoppiminen ja verkostot pk-yritysten kehittämisen tukena –hanke eli Työelämäsafari on ESR-rahoitteinen hanke.  Hankkeen ideana on edistää Päijät-Hämeen pk-yritysten tuottavuutta, työhyvinvointia ja uudistumista oman toimialansa ulkopuolelta löytyvillä ratkaisuilla. Hankkeessa toteutetaan monialainen yrityskiertue, ”safari”, jonka jälkeen Työelämäsafarille osallistuneissa yrityksissä laaditaan suunnitelma yhdessä asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kanssa tarvekohtaisista kehittämistoimenpiteistä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin teemoihin liittyen. (Lahden ammattikorkeakoulu. 2017.).

Ensimmäinen Työelämäsafari – hankkeen toteuttama yrityssafarikiertue toteutettiin alkuvuodesta 2018 ja siihen osallistui kuusi eri toimialoja edustanutta Lahden alueen yritystä: Torkkelin Paperi Oy, Käpälämäen päiväkoti, Lahden ​​​Pelicans Oy, Mamma Maria, Cubescom Oy ja Cafe Casablanca Oy. Osallistujat tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa FellmanniCampuksella 13.12.2017. Alkutapaamisessa jokainen osallistuja kertoi lyhyesti itsestään sekä yrityksestään rennoissa tunnelmissa. Toiveena oli, ettei tällä kertaa kerrottaisikaan niinkään talouden lukuja vaan kerrottaisiin yrityksen tarinaa: Miten yritys sai alkunsa ja mitä yritys tekee.

Miten Safari eteni?

Ensimmäiset kiinnostuneet Työelämäsafarin osallistujat löytyivät Lahden alueelta hyvin nopeasti hankkeen alettua syksyn 2017 aikana. Hanke pyrki kokoamaan yrityssafarin osallistujat mahdollisimman monelta eri toimialalta monipuolisen vertaisoppimisen mahdollistamiseksi. Yrityssafarikiertueelle osallistui kuuden eri yrityksen edustajia yrityksistä, joille myös tehtiin hankkeen toimesta alkukartoitus, valittiin kehittämiskohde ja sitten yhdessä LAMKin opiskelijoista valittujen opiskelijaryhmien kanssa laadittiin osallistujayritykselle kehittämissuunnitelma. Lisäksi yrityssafarikiertueeseen kuului pari isompaa vierailuyritystä, Oilon sekä Isku, joissa kävimme kuulemassa yritysten työhyvinvoinnin johtamisesta, mutta hanke ei tehnyt näille yrityksille mitään kartoituksia tai kehittämisehdotuksia ja yritysten edustajia ei ollut mukana yritysvierailuilla muihin Työelämäsafari – hankkeen yrityssafarin kohdeyrityksiin.

Safarikiertueen idea on yksinkertainen. Kaikkien osallistujien yhteisestä sopimuksesta, vierailut toistuivat joka viikko samana viikonpäivänä ja lähes samaan aikaan heti alkuiltapäivästä. Jokainen osallistuja sai vuorollaan toimia sekä isäntänä että vieraana (Oilonia ja Iskua lukuun ottamatta).

Yrityssafareilla on myös aina mukana ”safariopas”, joka perehdyttää osallistujia havainnoinnin tekemisessä, sekä on myös itse mukana havainnoimassa vierailukohteiden työhyvinvoinnin ratkaisuja. Ensimmäisellä safarilla safarioppaana toimi Elina Arasola SmartUp Oy:stä, jonka yrittäjänä hän toimii.

Jokaisessa yrityksessä yrityksen edustaja sai omin sanoin kertoa, miten juuri heidän yrityksessään työhyvinvointia on johdettu. Lisäksi yrityssafarilaiset kävivät myös kävelykierroksella tutustumassa yrityksen toimitiloihin ja työntekemiseen aidossa ympäristössä. Jokaisen yrityssafaripäivän lopuksi vietettiin yhteinen reflektointihetki safarioppaan johdolla. Reflektointikeskustelussa jokainen osallistuja vuorollaan kertoi muille yrityssafarilla tekemistään havainnoista.

Ryhmän vierailuista julkaistiin hankkeen kotisivulla joka käynnin jälkeen safaripäiväkirjasarja. Hankkeen toimesta kuvattiin myös video, johon haastateltiin ensimmäisen yrityssafarin osallistujia ja video on YouTube-palvelussa katsottavissa. (Jaakkola 2018.).

Kuva 1. Isku Oy

Miten osallistujat kokivat osallistumisen?

Osallistujien kokemuksista saa hyvän kuvan käymällä katsomassa YouTuben videon. Itsekin mukana olleena oli hienoa kokea, kuinka osallistujat hyppäsivät mukaan ja avoimin mielin sekä antoivat palautetta, että myös ottivat palautetta vastaan. Kerätyn palautteen mukaan osallistujat pitivät yrityssafarin toteutustavasta, sekä mahdollisuudesta päästä syvemmin tutustumaan myös muiden kuin oman toimialan työhyvinvoinnin johtamisen haasteisiin ja ratkaisuihin sekä isoissa organisaatioissa että pk-sektoriin kuuluvissa. Osallistujat myös kokivat saaneensa toisilta osallistujilta hyviä uusia ajatuksia ja näkökulmia oman yrityksensä toimintaan. Hankkeen toimesta osallistujille tehtiin myös kehittämisehdotuksia, joista valittiin kohde, jonka toteuttamiseksi laadittiin hankkeen toimesta kehittämissuunnitelma. Viimeisen yhteisen kokoontumisen yhteydessä tunnelma oli hieman haikea, moni tuntui haluavan jatkaa yhteydenpitoa osallistujien kesken myös hankkeen toimesta järjestettyjen yrityssafarien päättymisen jälkeen.

Onko mahdollista päästä mukaan yhteiselle tutkimusmatkalle?

Kevään 2018 Työelämäsafarikiertue on jo päättynyt ja siihen ei enää siis voi osallistua, mutta hanke toteuttaa samalla konseptilla myös kaksi uutta yrityssafarikiertuetta, joista ensimmäinen on jo syksyllä 2018. Syksyn Työelämäsafarilla on vielä tilaa muutamalle mikroyritykselle. Kolmas ja samalla hankkeen toimesta viimeinen jäljellä oleva Työelämäsafari järjestetään tämänhetkisen suunnitelman mukaan vuoden 2019 alussa ja se painottuu osallistujien suhteen Heinolan alueen yrityksiin. Tällekin Työelämäsafarille on vielä muutama osallistujapaikka vapaana ja paikkoja sekä muita lisätietoja hankkeesta voi tiedustella hankkeen projektipäällikkö Kati Jaakkolalta sähköpostitse osoitteesta kati.jaakkola@lamk.fi .

Kuva 2. Torkkelin Paperi Oy

Lähteet

Jaakkola, K. 2018. Työelämäsafari-hankkeen esittelyvideo. [Verkkotallenne]. [Viitattu 1.5.2018]. Saatavissa : https://youtu.be/7XXL4PP3gmU

Lahden ammattikorkeakoulu. 2017. Työelämäsafari. Projektin esittely. [Viitattu 1.5.2018]. Saatavissa: https://login.lamk.fi/projektit/tyoelamasafari/Sivut/default.aspx

Kirjoittaja:

Työelämäsafari -Vertaisoppiminen ja verkostot pk-yritysten kehittämisen tukena -hankkeen projektisuunnittelija Päivikki Heikkinen, joka työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa useissa eri hankkeissa sekä projektipäällikkönä että projektisuunnittelijana.

Artikkelikuva: FellmanniCampus

Kuvat: Päivikki Heikkinen

Julkaistu 14.5.2018

Viittausohje

Heikkinen, P.  2018. Työelämäsafari – Vertaisoppiminen ja verkostot pk-yritysten kehittämisen tukena. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/05/14/tyoelamasafari-vertaisoppiminen-ja-verkostot-pk-yritysten-kehittamisen-tukena/

 

The importance of developing small businesses

The article describes why small businesses should focus more on developing their services. In the article, it is also introduced how companies can utilize service design models in their development projects.

Authors: Marja Kinnunen and Sari Suominen

Challenges companies face today

For big companies continuous development is a very important part of active business and everyday operations. But how about small companies? The world around us is continuously changing and it brings challenges to companies all the time. Therefore, companies need to follow all that is happening around them and to react quickly to keep up with today’s business world. (Mehtälä 2018.)

One way to ensure that company will keep up their position in today’s business world is to develop their functionality by thinking their customer´s needs. Many companies focus on their products instead of their customers. To keep your customers loyal to your company, you need to create them an excellent customer experience. It is important to be aware of your customers because they change as the world around you changes. (Mehtälä 2018; Allen et al. 2005.)

Growing your business is strongly related to developing your company’s functions. When you execute a development project, you should involve your employees in it. There may also be an opportunity for you to do some co-operation with another company. Most likely you will benefit from your staff and other companies in the project as they might give you some good ideas how to develop your business. At this stage, you should think what your aim is. Do you want to sell more products to your existing customers or are you planning to find new customers? What is your target? (Mehtälä 2018.)

Service design is an opportunity

Service design offers multiply choices to develop your company´s functions. You can use the service design tools for innovating new service concepts, improving existing services and customer experience, and for gaining customer understanding. With service design, you can work critical phases and background functions that need help. Service design enables you to gain more cost-effective solutions for your company. (Liimatainen 2016; Aunola 2016.)

The aim of service design is to offer you a realistic picture of the customers of your company. If you do not do this development project carefully, you might fail. The result for the problem may prove to be too expensive for your company’s customers and your company has been spending a lot of time and money without avail. Service design offers also an opportunity to look at your company´s inner actions and helps you to improve them. Quite often, different parts of the company do not function together effectively, and this might appear for your company’s customers as a bad service. (Liimatainen 2016.)

It is truly important to get a realistic image of your customers. Companies can have opinions about their customers’ needs but the truth is they do not really know. Bain & Company has studied the issue and the results show only 8% of the companies really operate according to the customers’ expectations. At the same time 95% of the companies believe their activities are customer focused. (Allen et al. 2005.)

Service design in developing the service process

Kinnunen (2018) wrote in her master´s thesis about service design models and how they can be used in developing a service process of the company. Entrepreneurs and small companies find it hard to have time for these kinds of development projects. Idea of the thesis was to build a so-called toolbox for companies who want to develop their service process effectively and easily. In the study, it was examined how the case company´s service process is proceeded and what kind of development issues there might come up. The case company provides party and wedding planning services. It represents micro sized service business. (Kinnunen 2018, 2-3, and 36.)

The toolbox for the case company was formed from four different parts that are used in various kinds of service design development projects. The same kind of toolbox could be utilized in other companies’ development projects as well. The toolbox case shows that it is possible, quite easily, to build personalized service design packages to small businesses, who want to plan and execute development projects efficiently. In the case process, the used methods were determined by the following limitations: time, easiness of the method and the wanted outcome. The study had a qualitative approach. The results show that the chosen service design methods worked well in the research. It was crucial that the researcher worked closely with people in the case company during the project. (Kinnunen 2018, 31, 33, 37, and 43-44.)

Reading your customer’s mind

When a company starts thinking about service development it usually starts describing the problem from the company’s point of view and not from the customer’s point of view (Allen et al. 2005; Aunola 2016). If you want to serve your customers in the best possible way, you will need to understand their needs. According to the studies, service design offers some valuable tools for gaining deeper customer understanding. Via service design approach, your company will be seen as an empathic and caring company who appreciates its customer’s needs. It can help your company to achieve better success in the business. (Aunola 2016.)

Referring to the study, it is fascinating how deep in the customer’s mind you can go by using the service design methods. It is important for the companies, however, to get familiar with the ideas of the service design methods before they start developing their services, processes or products using service design. First, they need to have an understanding of the reason and the vision for the development project. Then, they should clarify the vision to all participants of the project. That way all the parties will go after the same results and the project can be a success. (Kinnunen 2018, 37-38.)

Summary

The difference between design thinking and traditional service development is that modern service design really wants to understand customer’s needs. To get a deep insight in customer’s mind requires studying, observing and defining customer´s background as thoroughly as possible. It includes paying attention to the customer’s history and memories, for example. The background has an effect on people’s way of interacting. People are not usually able to tell us all the relevant information, so there is a need to use methods that help us to gain that valuable data. (Aunola 2016; Suikkanen 2018, 2.)

Companies should boldly look at things from new perspectives to get fresh ideas. It helps if a company is ready for an open and critical conversation that enables a new way of speaking about services. Service business is future business. Companies in traditional industries are little by little changing their functions from delivering products to delivering services. Services are unique, they include more value to customers, and they are less price-sensitive. Therefore, it is very important that companies invest in developing future services. Service design is a modern and customer-oriented way of developing services. That is why companies should create space for critical conversation and a meaningful process of translating good thinking into value propositions and offerings for their customers. (Aunola 2016; Suikkanen 2018, 5.)

References

Allen, J. & Reichheld, F.F & Hamilton, B & Markey, R. 2005. Closing the delivery gap: How to achieve true customer-led growth. [Electronic journal] October 05, 2005. [Cited 13 Feb 2018]. Available at: http://www.bain.com/publications/articles/closing-the-delivery-gap-newsletter.aspx

Aunola, E. 2016. Service Design offers tools for developing your services in customer-oriented way. Based on Teemu Moilanen’s presentation in Hospitality Insiders Club meeting in Tallinn Zoo 16.2.2016. Haaga-Helia Silab. [Electronic journal]. [Cited 13 Feb 2018]. Available at: http://silab.fi/service-design-offers-tools-for-developing-your-services-in-customer-oriented-way/

Kinnunen, M. 2018. When dreams come true: Service design methods as part of developing a small business. Case: Juhlahumua. Master´s Thesis. Lahti University of applied science, Degree programme in International Business Management. [Cited 12 Feb 2018]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802212653

Liimatainen, K. 2016. 3 Syytä miksi tarvitset palvelumuotoilua. Tivi. [Electronic journal] 5.7.2016. [Cited 13 Feb 2018]. Available at: https://www.tivi.fi/Kumppanit/Sofigate/3-syyta-miksi-tarvitset-palvelumuotoilua-6564627

Mehtälä, S. 2018. Haluatko menestyä? Kokenut sparraaja antaa neuvot yrityksen kehittämiseen. Yrityksen kehittäminen on jatkuvaa työtä. [Electronic journal] 30.1.2018. [Cited 12 Feb 2018]. Available at: https://y-studio.fi/artikkelit/kokenut-sparraaja-antaa-neuvot-yrityksen-kehittamiseen/

Suikkanen, J. 2018. From design thinking to good thinking. A Gemig whitepaper. [Electronic journal] [Cited 19 Feb 2018]. Available at: https://www.gemic.com/from-design-thinking-to-good-thinking/

Authors

Marja Kinnunen is a 3rd year student in Master of International Business at the Lahti University of Applied Sciences. She will graduate during Spring 2018.

Sari Suominen is a Senior Lecturer of Entrepreneurship and Leadership at the Lahti University of Applied Sciences.

Illustration:  https://pixabay.com/en/key-tag-security-label-symbol-2114334/ (CC0)

Published 6.3.2018

Reference to this publication

Kinnunen, M. & Suominen, S. 2018. The importance of developing small businesses. LAMK Pro. [Electronic magazine]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/03/06/the-importance-of-developing-small-businesses/

Metsäbioenergian mahdollisuudet esille

Lahden ammattikorkeakoulun vetämä InforME – Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille –hanke tuottaa helposti ymmärrettävää ja selkeää tietoa uusituvista energialähteistä ja pyrkii näin edistämään niiden käyttöä Hämeen maaseudulla. Vuonna 2017 hankkeessa on kiinnitetty erityishuomiota kotimaiseen metsäbioenergiaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin maaseudun hajautetussa lämmöntuotannossa. Näkökulmana on ollut myös energiayrittäjyyden edistäminen.

Kirjoittajat: Mari Eronen ja Terhi Ahava

Kotimaista lähienergiaa

Suomen metsät tarjoavat meille puhdasta ja uusiutuvaa energiaa, joka on ympäristöystävällistä eikä lisää ilmastonmuutosta kiihdyttävien kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä, toisin kuin fossiiliset polttoaineet. Vaikka puuta poltettaessa vapautuu hiilidioksidia, puut myös sitovat sitä ilmasta kasvaessaan. Voidaan siis sanoa, että puu on hiilineutraali polttoaine. (Metsäkeskus 2008)

Suomen hallituksen laatimassa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa onkin huomioitu metsäbiomassa yhtenä merkittävänä uusiutuvan energian lähteenä, joiden osuus energian loppukulutuksesta on tavoitteena nostaa yli 50 prosenttiin 2020-luvulla. Energiaverotuksella hallitus pyrkii kannustamaan lämmön erillistuotannossa ensisijaisesti metsähakkeen ja metsäteollisuuden sivutuotteiden käyttöön. (Huttunen 2016)

Vaikka metsäbioenergia on taloudellista ja ekologista, haja-asutusalueilla helpoksi ja kohtuuhintaiseksi mielletty öljylämmitys on edelleen suosittua. Puulämmityksestä syntyy usein mielikuva polttopuiden eli klapien käytöstä, mikä koetaan työlääksi lämmitystavaksi. Uusiutuva bioenergia voi kuitenkin olla yhtä vaivaton ratkaisu kuin öljylämmitys, sillä nykyaikainen hakelämmitysjärjestelmä on pitkälti automatisoitu. Lisäksi hake on kotimaista lähienergiaa ja polttoaine voidaan saada jopa omasta metsästä.

Hakelämmitys on mahdollista ostaa myös palveluna lämpöyrittäjältä. Palvelun käyttäminen on asiakkaalle vaivatonta, riittää kun maksaa laskun kerran kuukaudessa. Lämpöyrittäjä vastaa kaikesta lämpölaitokseen liittyvästä toiminnasta, kuten laitoksen rakentamisesta ja huollosta, polttoaineen hankinnasta sekä päivystyksestä. Samalla asiakas lisää omalta osaltaan kotiseudun työllisyyttä ja Suomen energiaomavaraisuutta. Metsän omistajalle lämpöyrittäjäksi ryhtyminen voi olla mainio mahdollisuus. Suomessa onkin tällä hetkellä jo noin 500 lämpöyrittäjää ja määrä kasvaa noin 10 % vuodessa. (Brofeldt 2017)

Metsätyökohteisiin tutustumassa

Syksyn aikana hakelämmityksestä ja lämpöyrittäjyydestä on jaettu tietoa monen eri kanavan kautta. Kesän aikana tuotettu animaatio Lähilämpö – Maaseutuyrittäjän mahdollisuus on katsottavissa Youtubessa LAMKgreen-kanavalla. Aiheesta kirjoitettu artikkeli  julkaistiin Maaseudun aikakauslehti Farmissa. Parhaillaan on valmistumassa asiantuntijahaastatteluihin ja käyttäjäkokemuksiin perustuva dokumentaarinen videosarja aiheesta.

Animaation ja videon teosta ovat vastanneet LAMKin Muotoiluinstituutin opiskelijoista koostuva ryhmä ja kaksi ympäristöteknologian opiskelijaa. Kesän ja syksyn aikana työryhmä on päässyt näkemään, minkälaista on suomalainen metsän hoito ja puun kiertokulku. Ensimmäinen kuvausmatka suuntautui Hämeenkoskelle, jossa kuvattiin metsän elinkaaren uusi alku päätehakkuun jälkeen. Metsätyökoneen kuljettaja ja taimienistuttaja kertoivat omasta työstään kuvausryhmälle.

Kuva 1. Maanmuokkaus käynnissä hakkuuaukealla. Kuva: Marika Vainio.

Hämeenkoskelta matka jatkui Kalkkisten harvennushakkuutyömaalle, jossa tutustuttiin metsätyökoneen toimintaan ja energiapuun korjuuseen. Ryhmälle selvisi muun muassa, että harvennus kuuluu nuoren metsän hoitoon ja se on välttämätöntä, jotta jäljelle jäävistä puista kasvaa riittävän järeitä teollisuuden käyttöön. Ensiharvennus tehdään puuston ollessa noin 20 vuoden ikäistä ja korjatut puut voidaan hyödyntää energiantuotannossa.

Kuva 2. Kuvausryhmä tutustumassa harvennushakkuutyömaahan. Kuva: Marika Vainio.

Toisena kuvauspäivänä matkattiin jälleen Hämeenkoskelle, jossa ryhmä pääsi näkemään energiapuun haketusta, hakkeen varastointia sekä hakkeenpolttolaitoksen. Kaadetut puut oli varastoitu vuoden ajaksi metsään, jolloin niistä syntyvää haketta ei tarvitse enää erikseen kuivata. Haketus tapahtui paikan päällä ja valmis hake kuljetettiin lähellä sijaitsevan lämpölaitoksen varastoon. Lämpöyrittäjä Tapani Brofeldtin mukaan nyrkkisääntönä on, että kuljetusmatkan pituus saa olla enintään 1 km/m3 haketta, jotta voidaan puhua lähienergiasta. Hän kertoi myös näkemyksiään lämpöyrittäjyyden mahdollisuuksista työllisyyden edistämisessä ja energiaomavaraisuuden parantamisessa.

Kuva 3. Energiapuut varastoituna ennen haketusta. Kuva: Thomas Vornanen.

Syksyllä toteutettiin vielä kolmas kuvausmatka Hollolaan, jossa useat kunnan kiinteistöistä lämmitetään hakkeella. Paikan päällä haastateltiin kunnan talotekniikkamestari Arto Nuutilaa, joka kertoi kokemuksiaan lämpöyrittäjän asiakkaan näkökulmasta. Näin saatiin hyvä kokonaiskuva aihepiiristä dokumenttia varten.

Tietoa tarvitaan

Metsähake on erinomainen kotimainen bioenergianlähde, jota meillä riittää, kunhan hakkuut hoidetaan kestävästi. Lämpöyrittäjyys tarjoaa hienoja mahdollisuuksia maaseudulla ja asiantuntijat näkevät alalla kasvupotentiaalia. Aiheesta tarvitaan kuitenkin enemmän tietoa helposti ymmärrettävässä muodossa.

Animaatiot ja videot ovat tehokkaita keinoja viestinnässä ja InforME-hankkeessa niiden avulla on esitelty jo useita uusiutuvan energian vaihtoehtoja. Lisäksi videoiden tuotantoprosessi tarjoaa LAMKin opiskelijoille hyvät mahdollisuudet monialaiseen oppimiseen. Ympäristötekniikan opiskelijat ovat päässeet tutustumaan audiovisuaalisen materiaalin tuotantoon ja muotoilun opiskelijat puolestaan oppivat uusiutuvasta energiasta.

InforME-hankkeessa tuotetut materiaalit ja muuta tärkeää tietoa uusiutuvan energian mahdollisuuksista löytyy osoitteesta www.lamk.fi/informe.

Lähteet

Ahava, T. & Eronen, M. 2017. Uusiutuvaa energiaa metsästä. Maaseudun aikakauslehti Farmi. [Verkkolehti]. Vol. 5/2017, 36-42. [Viitattu 18.12.2017]. Saatavissa: http://www.lehtiluukku.fi/pub?id=161574

Brofeldt, T. 2017. Lämpöyrittäjä. Haastattelu 27.7.2017.

Lahden ammattikorkeakoulu. 2017. InforME – Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille. [Viitattu 18.12.2017] Saatavissa: www.lamk.fi/informe

Lahden ammattikorkeakoulu. 2017.  Lähilämpö – maaseutuyrittäjän mahdollisuus. [Youtube-video]. [Viitattu 18.12.2017]. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=JOc3UrmaBng

Metsäkeskus. 2008. Maatilan hakelämmitys -opas. [Verkkodokumentti]. Tampere: Metsäkeskus. [Viitattu 18.12.2017]. Saatavissa: http://www.puulakeus.net/docs/109-TgY-Maatilan_hakelammitysopas_lopullinen.pdf
Huttunen, R. (toim.) 2016. Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Energia  4/2017. [Viitattu 18.12.2017]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79189/TEMjul_4_2017_verkkojulkaisu.pdf?sequence=1
Kirjoittajat

Mari Eronen työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja on InforME-hankkeen projektipäällikkö.

Terhi Ahava on ympäristö- ja energiatekniikan opiskelija.

Julkaistu 19.12.2017

Artikkelikuva: Metsäbioenergia tarjoaa monia mahdollisuuksia maaseudulle. Kuva: Thomas Vornanen.

Viittausohje

Eronen, M. & Ahava, T. 2017. Metsäbioenergian mahdollisuudet esille. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/19/metsabioenergian-mahdollisuudet-esille/

Creative Commons -lisenssi

Show Buttons
Hide Buttons