Aihearkisto: Lehdet

Käänteisen luokkahuoneen pedagogiikkaa laskentatoimen opintoihin

Kokeilut, protot ja demot, LAMK Pro, Uudistava oppiminen

Tässä artikkelissa tarkastellaan käänteisen luokkahuoneopetuksen menetelmän soveltamista ylemmän ammattikorkeakoulun laskentatoimen opintojaksolla. Perusajatuksena opintojakson kehittämisessä oli hyödyntää verkko-opetuksen ja luokkahuoneopetuksen yhdistelmää mahdollisimman hedelmällisellä tavalla ottaen huomioon työelämän nykyiset ja tulevat tarpeet.

Kirjoittajat: Johanna Rohrweck ja Sirpa Suhonen

Perinteisestä opetuksesta virtuaalisiin oppimisympäristöihin ja sulautuvaan oppimiseen

Opetusmenetelmissä ja oppimisympäristöissä on tapahtunut viime vuosien aikana voimakasta kehitystä ja monipuolistumista. Erityisesti teknologian kehitys on tuonut mukanaan monenlaisia uusia mahdollisuuksia opetuksen järjestämiseen. Teknologiaa on valjastettu käyttöön myös laskentatoimen opetuksessa, joskin opetuksessa nojaudutaan usein vielä perinteisiin menetelmiin (Belias, Sdrolias, Kakkos, Koutiva & Koustelios 2013). Erilaiset verkko-oppimisympäristöt ovat kuitenkin kasvattaneet suosiotaan. Esimerkiksi MOOC (Massive Open Online Course) -opintojaksoja tarjoavat maailmalla useat arvostetut yliopistot (Daniel 2012).

Boyce Gordon (1999) tunnisti jo 90-luvun lopussa, että laskentatoimen verkko-opiskelun pitäisi keskittyä laajempiin kokonaisuuksiin kuin pelkän teorian opettamiseen. Hänen mukaansa oppikirjatyyppisen tiedon välittäminen verkossa antaa opiskelijoille väärän kuvan laskentatoimesta – että se on objektiivista ja selkeää. Opiskelijoiden pitäisi sen sijaan oppia käsittelemään monimutkaisia kokonaisuuksia ja ajattelemaan luovasti. Täysin verkkopohjainen opiskelu onkin kohdannut useita laadullisia ongelmia, ja nykytrendi on suosinut perinteisen opetuksen ja verkko-opiskelun yhdistäviä menetelmiä eli sulautuvaa oppimista. Yksi esimerkki tällaisesta menetelmästä on käänteinen luokkahuoneopetus.

Käänteinen luokkahuoneopetus perustuu ajatukseen, että opiskelijat tutustuvat oppimateriaaleihin ennen lähiopetusta ja lähiopiskelu käytetään aktiiviseen vuorovaikutukseen luennoinnin sijaan (Seppänen 2014). Näin ollen lähiopetusta voidaan käyttää syvempään oppimiseen, esimerkiksi ongelmanratkaisun kautta, kun arvokasta lähiopetusaikaa ei mene perusteiden opiskeluun. Käänteistä opetusta on myös käytetty onnistuneesti täysin verkkopohjaisena (Turunen & Valokorpi 2015).

Työelämän tarpeet

Lahden ammattikorkeakoulussa lähdettiin kehittämään ylemmän ammattikorkeakoulun laskentatoimen opintojaksoa käänteisen luokkahuoneen idean pohjalta. Kehitystyön pohjaksi tehtiin myös opinnäytetyö, jossa selvitettiin työelämän nykyisiä ja tulevia laskentatoimen osaamisvaatimuksia, sekä laskentatoimen oppimista tukevia pedagogisia ratkaisuja (Rohrweck 2017). Tutkimuksessa haastateltiin viiden eri yrityksen edustajia. Haastateltavat työskentelivät laskentatoimen parissa keski- tai ylimmässä johdossa. Näin ollen heillä oli kokemusta tutkimuksen aiheista niin alan kehityksen kuin vaadittavien taitojen osalta. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, ne nauhoitettiin ja litteroitiin. Litterointien perusteella haettiin haastatteluiden suosituimmat teemat ja useimmin esiin tulleet työntekijän tiedot ja taidot.

Laskentatoimen tulevaisuus nähtiin positiivisena, joskin alan koetaan olevan murroksessa. Perinteisen kirjanpitäjän työ on katoamassa digitalisaation jalkoihin ja tulevilta työntekijöiltä vaaditaan laajempaa osaamista pelkän peruskirjanpidon lisäksi. Analysointia ja tiedon hallintaa vaativat tehtävät sen sijaan lisäävät merkitystään, kun tiedon tuottaminen siirtyy enemmän ja enemmän koneiden vastuulle. Näiden lisäksi tulevaisuuden työelämä vaatii moninaisia muita taitoja, kuten kriittistä ajattelukykyä, kokonaisuuksien hahmottamista ja ongelmanratkaisukykyä. Työntekijöiden pitää kyetä toimimaan kohtalaisen itseohjautuvasti ja kuitenkin tulemaan toimeen ryhmässä vaikkakin useissa tapauksissa pelkällä sähköisellä yhteydenpidolla muihin. Laskentatoimen osalta työntekijälle on hyödyksi koko yrityksen toiminnan tunteminen ja taito ylläpitää ja kehittää tietojärjestelmiä. Pelkällä oman alan hallitsemisella ei välttämättä enää pääse kovin pitkälle. Laskentatoimen perusteiden hallinnan merkitys kuitenkin korostui, sillä ilman perusteiden ja yrityksen kokonaiskuvan ymmärrystä myös tietojärjestelmien ja niissä olevan tiedon ymmärtäminen vaikeutuu. Työntekijän täytyy kyetä ymmärtämään mistä tieto tulee ja mihin se vaikuttaa, sekä tunnistaa järjestelmissä olevat virheet.

Käänteisen luokkahuonemenetelmän soveltaminen laskentatoimen opintojaksolla

Ylemmän ammattikorkeakoulun laskentatoimen opintojaksolla keskitytään ennen kaikkea (strategista) johtamista tukevaan laskentatoimen alueeseen. Tämä vaatii kuitenkin jonkinlaista laskentatoimen perusteiden hallintaa. Laskentatoimessa tieto on usein kumuloituvaa – uutta ymmärrystä ja osaamista rakennetaan aiemmin opitun päälle. Niinpä ylemmän ammattikorkeatutkinnon laskentatoimen opintojaksolle rakennettiin käänteisen opetuksen hengessä ennakkomateriaalipaketti, jonka tarkoituksena on varmistaa opiskelijoiden riittävät laskentatoimen perustiedot strategisen laskentatoimen aihealueiden opiskelua varten. Toki suurimmalla osalla YAMK-opiskelijoista on ainakin yksi laskentatoimen opintojakso suoritettu perusopintojen yhteydessä, mutta monella näistä opinnoista on useita vuosia aikaa, ja kokemusten perusteella suurin osa kokee ennakkotietonsa laskentatoimen alalta hyvin vähäisiksi. Ennakkomateriaalipaketti sisältää lyhyitä videoita ja kirjallisuusvinkkejä ja –linkkejä, sekä itsearvioitavan verkkotentin. Tämän on tarkoitus luoda perusosaamista, jota päästään soveltamaan lähiopetustunneilla.

Kriittinen asia opettajan näkökulmasta käänteisen luokkahuoneopetuksen soveltamisessa on pohtia, miten vähäinen luokkahuoneaika käytetään mahdollisimman hedelmällisellä tavalla hyödyksi (Bergman & Sams 2014). LAMKin ylemmän ammattikorkeakoulun laskentatoimen opintojakson lähiopetuspäivillä päädyttiin hyödyntämään ennen kaikkea aktivoivoivia ja yhteisöllisiä opetusmenetelmiä. Etukäteen opittua teoriatietoa päästään soveltamaan muun muassa case-harjoitusten muodossa. Erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen esiintuominen ja niiden ympärille rakennettu keskustelu auttavat hahmottamaan laskentatoimen subjektiivista ja tulkinnanvaraistakin puolta, kun ennakkomateriaalin pohjalta on ensin tutustuttu teoreettiseen perustaan ja yleisesti hyväksyttyihin menetelmiin ja käytänteisiin. Samalla päästään harjoittamaan muun muassa kommunikointi-, yhteistyö-, ja ongelmanratkaisutaitoja.

Opiskelijoilta kerätyn palautteen perusteella ennakkotehtävät ja –materiaalit toimivat hyvänä orientaationa laskentatoimen asioihin, joita yleisesti pidetään jokseenkin haastavina. ”Testaa tietosi” –tyyppinen verkkotentti ja sitä tukevat lyhyet videotallenteet koettiin mielekkääksi tavaksi opiskella laskentatoimen peruskäsitteitä. Tosin monen mielestä asioita on hyvä kerrata vielä lähiopetuksessakin. Osa koki, että ennakkomateriaali ei täysin vastannut varsinaista opintojakson sisältöä. Palautteen perusteella tehtäviä voisi jatkossa kehittää myös entistä enemmän työelämälähtöisiksi.

Lähteet

Belias, D., Sdrolias, L., Kakkos, N., Koutiva & M., Koustelios, A. 2013. Traditional teaching methods vs. teaching through the application of information and communication technologies in the accounting field: quo vadis? European Scientific Journal. Vol. 9 (28), 73-101.

Bergmann, J. & Sams, A. 2014. Flipped learning: maximizing face time. T + D. Vol. 68 (2), 28-31.

Boyce, G. 1999. Computer-assisted teaching and learning in accounting: pedagogy or product? Journal of Accounting Education. Vol. 17 (2), 191-220.

Daniel, J. 2012. Making sense of MOOCs: Musings in a maze of myth, paradox and possibility. [Verkkolehti]. Journal of interactive Media in education. Vol. 2012 (3). [Viitattu 17.4.2017]. Saatavissa: http://doi.org/10.5334/2012-18.

Rohrweck, J. 2017. Guiding web-based self-study in accounting basics [Verkkodokumentti]. Master’s Thesis. Lahti University of Applied Sciences. [Viitattu 17.4.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703062955.

Seppänen, L. 2014. Käännä luokkahuone ylösalaisin! Teoksessa Seppänen, L. (toim.) Sulassa somessa – kokeiluja ja kokemuksia sulautuvasta oppimisesta. [Verkkodokumentti]. Metropolia ammattikorkeakoulu. [Viitattu 17.4.2017]. Saatavissa: https://wiki.metropolia.fi/download/attachments/19507750/met_sulassa_somessa_wikiin.pdf.

Turunen, H. & Valokorpi, P. 2015. Käänteinen oppiminen ylemmän ammattikorkeakouluopiskelun uudistajana. [Verkkodokumentti].  Hämeen ammattikorkeakoulu. [Viitattu 17.4.2017]. Saatavissa: http://www.hamk.fi/verkostot/yamk-koulutus-vahvaksi-tki-vaikuttajaksi/tyopaketti1/Documents/Pedaforum2015_Kaanteinenoppiminen.pdf.

Kirjoittajat

Johanna Rohrweck on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden YAMK -ohjelmassa.

Sirpa Suhonen toimii Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden ja matkailun alalla tuntiopettajana.

Julkaistu 16.5.2017

Pienyritykset toivovat asiantuntijaverkostoja

LAMK Pro, Yrittäjyys

Lahden ammattikorkeakoulussa selvitettiin yksityis- ja pienyrittäjänaisten tarvetta ja halukkuutta verkostoitua eri toimijoiden kanssa. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään osana Katalyytti-palvelun pilotoinnissa, jossa naisten omistamille ja johtamille yrityksille tarjotaan liiketoiminnan kehittämistä tukevaa neuvonta- ja ohjauspalvelua.

Kirjoittajat: Sanna Lehtovuori, Lea Heikinheimo ja Ari Hautaniemi

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön ”Naisvoittoisten yksityis- ja pienyritysten verkostoitumisen edistäminen”, jossa selvitettiin suomalaisyrittäjien tottumuksia ja kokemuksia verkostoitumisesta. Tutkimuksen toimeksiantajana oli LAMKin ja HAMKin toteuttama ESR-rahoitteinen Virtaa, voimaa ja verkostoja naisyrittäjyyteen –hanke (VVV). Tavoitteena oli selvittää, minkälaisten toimijoiden kanssa yrittäjät haluaisivat verkostoitua ja kokevatko he Internetissä toimivan verkostoitumispalvelun tarpeelliseksi. (Lehtovuori 2017.)

VVV-hankkeessa on rakennettu digitaalinen verkostoitumispalvelu Katalyytti.fi, jonka kohderyhmänä ovat etenkin naisyrittäjät, jotka toimivat usein yksin- tai pienyrittäjinä. Maksuttomaan palveluun voi liittyä esimerkiksi vinkkejä yrittäjyyteen hakevat opiskelijat, jo olemassa olevat yrittäjät, jotka haluavat jakaa kokemuksiaan tai hakea kumppania yrittäjyyteen tai asiantuntijat erilaisista organisaatioista, jotka voivat omia verkostojaan hyödyntäen auttaa liiketoiminnan kehittämisessä. (Katalyytti 2016.)

Verkostoituminen kannattaa

Erityisesti pienyrittäjälle verkostoitumisesta on hyötyä. Yritysten välisen yhteistyön avulla yrityksen kasvu ja nopea uudistuminen voivat olla helpommin saavutettavissa, ja resurssien käyttö tehostuu. Verkostoitumisen auttaa myös saamaan yhä monimutkaisempia tuotteita markkinoille edullisesti ja nopeasti. (Vakaslahti 2004, 15-16.) Verkostotoiminnan hyötyjä yrityksille ovat myös kapasiteetin, uskottavuuden ja kustannussäästöjen lisääntyminen. (Suomen Riskienhallintayhdistys 2016).

Yleensä verkostoituminen tapahtuu tietoisesti, ja yhä useammin virtuaalisesti. Nuorille yrittäjille yhteisöllisen median verkostot voivatkin olla perinteisiä kokouksia luontevampi ympäristö. Avoimissa digitaalisissa verkostoissa kuka tahansa voi jakaa ideoita ja tietoa sekä myös hyödyntää niitä. (Satuli 2010, 25-26.) Kumppanuussuhteissa kolme tai useampi yritystä yhdistää voimavaransa, jolloin helpotetaan uusien tuotteiden saamista markkinoille ja myynnin kasvua. (Vakaslahti 2004, 17.) Kumppanuussuhteissa keskeistä on keskinäinen luottamus ja yhtenevä arvoperusta. (Ståhle & Laento 2000, 55.)

Vaatii ajatusta

Monet tutkijat ovat arvioineet suurimman osan verkostosuhteista epäonnistuvan. Verkostoituminen saattaa lähteä liikkeelle esimerkiksi jonkin julkisen tahon luomasta verkostoitumishankkeesta, joihin pk-yritykset osallistuvat miettimättä verkoston varsinaista hyötyä. Yhteistyö on voinut loppua viimeistään hankerahoituksen päättyessä. (Hakanen ym. 2007, 95, 97-98.)

Menestynyt verkosto onkin yleensä luotu omatoimisesti, yrityksen tavoitteista käsin. Onnistumista edesauttaa verkostostrategian luominen, jossa lähdetään kehittämään erilaisia ratkaisuja verkostoitumiseen. (Hakanen ym. 2007,80, 95, 97-98, 100-101) Toimivassa verkostossa yritykset ovat pärjääviä, kooltaan tasavertaisia ja sijaitsevat sopivalla etäisyydellä toisistaan. (Suomen Riskienhallintayhdistys 2016.) Erikokoisilla yrityksillä on erilaisia tavoitteita verkostoitumisen suhteen, mutta molemmat voivat hyötyä kumppanuuksista keskenään. Pienet yritykset hakevat esimerkiksi rahoitusapua, jakelukanavia, yhteistyötä markkinoinnissa tai lisäosaamista.

Suomalaisyrityksistä suurin osa on mikroyrityksiä, joissa työntekijöitä on alle kymmenen (Komulainen 2016, 9). Varsinkin pienissä yrityksissä resurssit ovat rajalliset, jolloin yritysten välinen yhteistyö on järkevää (Suomen Riskienhallintayhdistys 2016). Lisäksi on kannattavaa hyödyntää eri alojen asiantuntijapalveluita. Asiantuntijat ratkaisevat yrityksen kannalta vaikealta tuntuvia ongelmia ja antavat ratkaisuja (Lehtinen & Niinimäki 2005, 9,11.) esimerkiksi yhteistyöhön, ajankäyttöön tai markkinointiin. (Torppa 2013, 83-84.)

Joustava verkostoituminen plussaa

Tutkimusta varten lähetettiin satunnaisotannalla 350 yrittäjälle sähköinen kysely, johon vain 24 vastasi. Näistä suurin osa oli keski-ikäisiä, työelämässä pidempään olleita yksityisyrittäjiä, erityisesti naisyrittäjiä vaatetus- ja tekstiilialalta.

Tulosten perusteella yrittäjät toivovat verkostoituvansa eniten oman alan yrittäjien kanssa, mutta myös asiantuntijoiden, etenkin tietotekniikan ja kirjanpidon osaajien kanssa. Yrittäjät kokevat verkostoitumisen erilaisissa tapahtumissa toimivaksi, mutta ovat mahdollisesti myös halukkaita verkostoitumaan sähköisesti, mikäli siihen on hyvät puitteet.

Kyselyssä havaittiin, että yrittäjillä ei ole juurikaan kokemusta sähköisistä verkostoitumispalveluista. Verkostoitumista tapahtuu erilaisissa tapahtumissa ja tuttujen henkilöiden kautta. Lisäksi verkostoitumista tukevat vastaajien mielestä erilaiset yrittäjäjärjestöt. Suurin osa ei kokenut verkostoitumista hankalaksi, mutta kasvokkainen verkostoituminen nähtiin joskus ajankäytöllisesti haastavaksi. Voidaankin todeta, että maksuttomalla, sosiaalisiin verkostoihin perustuvalla, aikaan ja paikkaan sitomattomalla Katalyytti-palvelulla olisi potentiaalia menestyä yrittäjien keskuudessa. (Lehtovuori 2017.)

Lähteet

Hakanen, M., Heinonen, U. & Sipilä, P. 2007. Verkostojen strategiat: menesty yhteistyössä. Helsinki: Edita Prima Oy.

Katalyytti, 2016. Kenelle se on tarkoitettu? [viitattu 22.11.2016]. Saatavissa: http://www.katalyytti.fi/kenelle-se-on-tarkoitettu/.

Komulainen, V. 2016. Läpi kasvun lasikaton: miljoonasta kymmenen, kymmenestä sata. Norderstedt: Gordionpro Oy.

Lehtinen, U. & Niinimäki, S. 2005. Asiantuntijapalvelut: tuotteistamisen ja markkinoinnin suunnittelu. Porvoo: WSOY.

Lehtovuori, S. 2017. Naisvoittoisten yksityis- ja pienyritysten verkostoitumisen edistäminen. [Verkkodokumentti]. AMK -opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. [Viitattu 25.4.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703303937.

Satuli, H. 2010. Verkostoituminen on yrittäjän etu. Fennia Nro 4/2010 [viitattu 19.2.2016].

Ståhle, P. & Laento, L. 2000. Strateginen kumppanuus: avain uudistumiskykyyn ja ylivoimaan. Porvoo: WSOY.

Suomen Riskienhallintayhdistys 2017. Verkostoitumisen riskit ja niiden hallinta [viitattu 30.1.2017]. Saatavissa: http://www.pk-rh.fi/index.php?page=verkostoitumisen-riskit

Torppa, T. 2013. Yksin työskentelevän opas. Helsinki: Talentum.

Vakaslahti, P. 2004. Jalosta liikesuhde kumppanuudeksi. Helsinki: Talentum.

Kirjoittajat

Sanna Lehtovuori valmistui Lahden ammattikorkeakoulusta materiaalitekniikan insinööriksi keväällä 2017. Hän on erikoistunut tekstiili- ja vaatetustekniikkaan.

Lea Heikinheimo, TkT, toimii yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa materiaalitekniikassa sekä Älykäs teollisuus ja uudet liiketoimintakonseptit YAMK –koulutuksessa.

Ari Hautaniemi toimii kehittämispäällikkönä Lahden ammattikorkeakoulussa Tekniikan alalla.

Julkaistu 9.5.2017

CNC –opetusta Tallinnassa – muovitekniikkaa Lahdessa

LAMK Pro, Uudistava oppiminen

Lahden ammattikorkeakoulun mekatroniikan opiskelijoille järjestettiin 24.-28.4.2017 intensiivikurssina CNC-tekniikan opetusta Tallinnan Teknillisessä korkeakoulussa (TTK). Tämä kansainvälinen yhteistyömuoto toteutui kolmannen kerran ja perustuu korkeakoulujen molemminpuoliseen laboratorioiden ja osaamisen hyödyntämiseen.

Kyseessä olevassa yhteistyömallissa kurssit räätälöidään molempien osapuolien tarpeisiin sopivaksi.  Kurssien räätälöinti onkin avainasemassa tällaisessa ”vaihtokurssi”-opiskelussa. Osapuolien toiveet ja tavoitteet kurssille vaikuttavat sisältöihin.

Kirjoittajat: Kristian Rintala ja Päivi Kärnä

Erikoistumisen vaihtokauppa kannattaa

Nykyisessä taloustilanteessa ei sen enempää Suomessa kuin Virossakaan ole järkevää rakentaa laboratorioita jokaiseen tarpeeseen, vaan korkeakoulut päätyvät erikoistumaan valikoiduille sektoreille. TTK on erikoistunut muun muassa konetekniikkaan, sen konelaboratorio on tehnyt suuret investoinnit konekantaan. Tallinnassa TTK:lla on mahdollisuus opettaa kokonaista ryhmää kerralla tehokkaasti. Tällöin on kannattavaa ottaa vastaan yhteistyökumppaneita, tässä tapauksessa LAMKilaisia, opettelemaan koneiden käyttöä.

Kuva 1. Intensiiviviikon osallistujat saivat pareittain CNC-sorvit käyttöönsä, minkä lisäksi tallinnalaiset opettajat ohjasivat työskentelyä. Kuva: Päivi Kärnä

Samaan tapaan osa TTK:n opiskelijoista suorittaa muovitekniikkaan liittyvän intensiiviviikon Lahdessa. Tallinnalaisille järjestettävällä muovitekniikan kurssilla pääpaino on muottitekniikassa, joka on koneistuksen osalta yksi haastavimmista tuotteista. Esimerkiksi ruiskuvalukoneen muotin valmistusta tullaan toteuttamaan yhteistyössä ja tuotettua muottia tullaan testaamaan LAMK:ssa, koska tällaista muovialan laboratoriomahdollisuutta TTK:ssa ei ole.

Kuva 2. Työskentelyn aluksi opettaja näytti, miten konetta käytetään turvallisesti ja asianmukaisesti. Kuva: Andrey Pashkov

Ulkomailla opiskelun ei tarvitse olla kallista ja vaikeaa

Opiskelijaryhmän opiskelijat ovat mekatroniikan opiskelijoita toiselta ja kolmannelta vuosikurssilta. Osallistuminen Tallinna CNC-intensiiviviikolle on opiskelijoille vapaaehtoista. Jokaiselle järjestetylle kurssille on ollut hyvin lähtijöitä. Opiskelijat ovat olleet hyvin motivoituneita ja kiitosta opiskelijoiden toiminnasta on tullut molempien korkeakoulujen puolelta.

Vaihtoviikon järjestäminen on edullista sekä opiskelijoille että yhteistyöosapuolille. Opiskelijoiden kustannukset koostuvat lähinnä majoitus- ja matkakuluista, joista opiskelijat itse vastaavat hyvin pitkälti. Majoitus voi olla edullinen ja laivalippujen hinnat ovat kohtuulliset. Välittömiä lisäkustannuksia perinteiseen opiskeluun verrattuna opiskelijoille koostuu lähinnä bussilipuista, asumisesta ja ruokailuista yhteensä noin 100 €. LAMK tukee pienellä panoksella ryhmän ulkomaista opiskelua. Yksi tällaisen opiskelumatkan onnistumisen lähtökohta onkin, että kaikilla opiskelijoilla on taloudellisesti mahdollista osallistua.

Opetusta, yritysvierailuja ja kulttuuriin tutustumista

”Vaihtokurssi”-toimintaa TTK:n ja LAMK:n välillä on järjestetty jo vuodesta 2012. Kurssit järjestetään vuoroin molemmissa maissa. Vaihtoviikon sisältö noudattaa tiettyä rakennetta, jossa keskeisin osa koostuu opetuksesta ja yritysvierailusta. Tällä kertaa vierailtavat yritykset olivat autojen turvallisuuteen liittyviä osia valmistava Norma sekä metallin työstöä tekevä Radius Machining. Jälkimmäinen toivotti suomalaiset mekatroniikan opiskelijat hakemaan kesätöihin yritykseensä.

Ulkomailla opiskelu ja oleskelu sisältävät aina niin virallisen kuin epävirallisenkin osion. Epävirallisella osiolla on myös paikkansa ammatillisessa kasvussa ja tätä osiota ei voi oppia olematta paikalla. Siihen kuuluu mm. naapurimaan kulttuuriin sekä toimintaan perehtyminen ja suhteiden luominen. Monelle insinööriopiskelijalle intensiiviviikko on ensikosketus eteläiseen naapuriin sekä opiskeluun ulkomailla yleensä. Useimmat huomaavat, ettei opiskelu ulkomailla ole sen vaikeampaa kuin kotonakaan. Tästä on helppo jatkaa kansainvälisen opiskelijan uraa ja myöhemmin kansainvälistä työuraakin. Opiskeluviikon aikana tuotetaan ulkomailla suoritettuja opintopisteitä, jotka suoraan siirtyvät opiskelijan opintopistekertymään.

TTK:n KV-suhteiden johtajan Hedi Pehmen mielestä vaihtoviikko on odotettu myös TTK:ssa. Vaihtoviikko Suomessa on virolaisille opiskelijoille tärkeä tapahtuma. TTK:n opiskelijat eivät perinteisesti ole olleet kovin innokkaita lähtemään vaihto-opiskelijoiksi ulkomaille, joten Suomessa järjestetty vaihtoviikko on hyvä ponnistuslauta kokeilla opiskelua ulkomailla. Usein virolaisten opiskelijoiden lähtöintoa rajoittaa hyvä kysyntä kotimaan työmarkkinoilla jo opiskelun ajan. Lisäksi perhesyyt rajoittavat ulkomaan vaihtoja. Viikon mittaiselle vaihtojaksolle osallistuminen on kuitenkin monelle helpompaa ja mahdollistaa liikkuvuuden myös sellaisille opiskelijoille, jotka eivät muutoin kykenisi lähtemään pidempään opiskelijavaihto-ohjelmaan.

Kuva 3. KV-suhteiden johtaja Hedi Pehmen mielestä intensiiviviikko on helppo tapa aloittaa kansainvälistyminen. Kuva: Kristian Rintala

Tyytyväisiä opiskelijoita

Kuva 4. Joona Mukala. Kuva: Kristian Rintala

Kuva 5. Teemu Tiihonen. Kuva: Kristian Rintala

Vaihtoviikolla Tallinnassa CNC-kurssilla mukana olleiden opiskelijoiden, Joona Mukalan ja Teemu Tiihosen mielestä viikko oli hyvin antoisa. Opetus oli järjestetty hyvin ja molempia ilahdutti käytettävissä olleiden CNC-sorvien lukumäärä – pareittain työskentelyssä koneaikaa oli runsaasti, toisin kuin kotimaassa, jossa yhtä konetta käyttää koko ryhmä. Myös matkalle lähtemisen helppous houkutti lähtemään mukaan ulkomaille viikon mittaiseen ohjelmaan. Etukäteen tehdyt järjestelyt helpottivat opiskelijan elämää: usein vaihto-opiskeluohjelmassa ulkomaille suuntaavan vaihto-opiskelijan kaikki valmistelut ennen määränpäätä ovat huomattavasti työläämpiä. Kulttuuriin ja nähtävyyksiin tutustuminen oli arkiohjelman lisäksi hyvä piristys. Yritysvierailut myös avasivat mahdollisuuden kurkistaa virolaiseen tuotantolaitokseen.

Kirjoittajat:

Kristian Rintala toimii Tekniikan alalla lehtorina ja on organisoinut jutussa mainitut intensiiviviikot LAMKin osalta.

Päivi Kärnä opiskelee mekatroniikan monimuoto-opetuksessa toista vuotta.

Julkaistu 5.5.2017

Järjestystä, siisteyttä ja parantunutta turvallisuutta tuotantolinjalla: 5S-menetelmän implementointi

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Ruskon Betoni Oy:llä aloitettu 5S-menetelmän implementointi on selkeyttänyt betoniputkituotantolinjan ympäristöä työkalujen ja säilytysratkaisujen osalta. Tutkimuksessa esitetyt kehitysehdotukset ovat tehneet työskentelystä betoniputkilinjalla tehokkaampaa ja turvallisempaa. 5S-mentelemän avulla työpisteellä torjutaan tehokkaasti hukkaa, joka syntyy epäjärjestyksestä ja tarpeettomista esineistä alueella.

Kirjoittajat: Joonas Mäkiranta ja Ullamari Tuominen

Mitä on Lean? Filosofia 5S-menetelmän takana

Lean on filosofia ja termi, jonka teos The Machine That Changed the World teki tunnetuksi (Womack, Jones & Roos 1990), mutta joka kehitettiin jo toisen maailmansodan jälkeisessä Japanissa autoteollisuuden tarpeisiin. Kiichiro Toyoda ja Taiichi Ohno suunnittelivat Toytota Production Systemin, joka sisälsi sarjan yksinkertaisia innovaatioita mahdollistamaan jatkuvan virtauksen tuotantoprosessissa sekä laajan tuotevalikoiman asiakkaita ajatellen. Toyota Production System, joka myöhemmin tuli koko maailman tietoon Lean-ajatteluna, sisältää tärkeitä, yrityksen koko toimintaa ohjaavia periaatteita sekä listan työkaluja, joilla yritys pääsee eroon hukkaa tuottavista toiminnoista ja voi näin keskittyä tuottamaan arvoa asiakkaille ja sitä kautta itselleen.

Arvon tuottaminen asiakkaalle on Lean-ajattelun perusta. Se on yrityksen tärkein tehtävä, joten arvoa tuottavien asioiden erottaminen hukasta on äärimmäisen tärkeää. Hukkaa on kaikkialla, mutta ennen sen eliminoimista, yrityksen tulee määritellä tarkasti, mitä arvoa tuotetaan ja halutaan tuottaa asiakkaille. Tällä tavoin arvoa tuottavat aktiviteetit, hukka ja välttämättömät tukitoiminnot ovat kaikki lopulta eroteltavissa. Arvoa tuottavat aktiviteetit järjestellään edelleen sujuviksi virtauksiksi. (Lean-ajattelu 2017.)

Lean-ajattelu sisältää työkaluja eri tarpeisiin. Leanin työkalut ovat siitä erinomaisia, että ne eivät juuri aiheuta ylimääräisiä kustannuksia, mutta saattavat oikein käytettyinä säästää yritykseltä paljon rahaa (QuickBooks 2017). Yksi tällainen työkalu on 5S-menetelmä.

5S-menetelmä

5S-menetelmä on Lean-ajattelun kulmakivi ja korostetun visuaalinen työkalu siisteyden ja järjestyksen kehittämiseksi. Sen viisi vaihetta on mahdollista toteuttaa missä tahansa ympäristössä yrityksen toimialasta riippumatta: lajittelu (sort), järjestäminen (set in order), puhdistaminen (shine), standardointi (standardize) ja sitoutuminen (sustain). Yritys hyötyy menetelmän menestyksekkäästä implementoinnista vielä yhden ylimääräisen – parantunutta turvallisuutta (safety) edustavan S:n verran. (Earley 2017.) Kokonaisuus on nähtävissä 5S-ympyrästä:

Kuva 1. 5S-ympyrä ja turvallisuus (Märiranta 2017)

Lajittelu tarkoittaa kaiken turhan ja rikkinäisen raivaamista hyödyllisten ja toimivien asioiden ja esineiden joukosta. Ensisijaisesti tällä tarkoitetaan työpisteellä käytettäviä työkaluja. Toisessa vaiheessa jäljelle jääneet tarpeelliset esineet ja asiat järjestetään siten, että ne ovat järkevästi saavutettavissa. Kaikelle alueelle jääneelle tavaralle on oltava oma paikkansa.

Puhdistaminen on kolmas vaihe. Puhdistamisen tulee olla perusteellinen myös työpisteellä käytettävien laitteiden osalta. Tämä siksi, että puhtaan laitteen tuoreen öljyvuodon huomaa helpommin ja nopeammin puhtaalta pinnalta kuin vanhan vuodon päältä ja muun lian seasta. Ripeästi havaitut epäkohdat saattavat estää joskus pitkätkin seisonta-ajat. Standardoinnin kohdalla tarkastellaan edellä suoritettujen vaiheiden tuloksia ja dokumentoidaan ne. Jatkossa uudet ja tehokkaammat toimintatavat standardoidaan korvaamaan vanhentuneet käytännöt.

Sitoutuminen on viides ja viimeinen vaihe. Se tarkoittaa yksinkertaisesti kaikkien edellä lueteltujen vaiheiden kurinalaista toistamista menetelmän ylläpitämiseksi. Ilman sitoutumista kehitettävä alue palaa lähtötilanteeseen.

Kehityskohteet betoniputkituotantolinjalla

Betoniputkituotantolinjan kehittämistä tutkittiin opinnäytetyössä Lean 5S-menetelmää hyödyntäen (Mäkiranta 2017). Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, joka sisälsi avoimia haastatteluita sekä kirjoittajan omaa aktiivista osallistuvaa havainnointia. Näiden keinojen avulla oli tarkoitus selvittää kunkin työpisteen 5S-menetelmän mukaiset kehitystarpeet ja -kohteet.

Betoniputkituotantolinja koostuu viidestä keskeisestä osasta: betoniasema ja sen ohjauskeskus, raudoituskone, oikaisukone, putkivalukone ja loppulinja. Avoimet haastattelut käytiin yhdessä tuotantolinjan operaattoreiden, työnjohdon ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Haastatteluissa esitetyt kysymykset ja sen myötä edennyt keskustelu pohjautuivat 5S-menetelmään ja sen kaikkiin vaiheisiin.

Tähän mennessä toteutetut kehitysehdotukset ovat tehneet operaattoreiden työskentelystä turvallisempaa (Putkivalukoneen operaattori 2017). Toimeksiantaja on ottanut opinnäytetyön hyvin vastaan ja todennut, että sitä voidaan ehdottomasti hyödyntää betoniputkituotantolinjan työpisteiden kehittämisessä edelleen (Toimeksiantaja 2017).

Tutkimus osoitti, että toistuvasti tarkasteltuna kaikilla työpisteiltä voi löytää kehitettävää. Vaikka tutkimuksen alussa useimmille tutkimukseen osallistuneille oli selvää, että kehityskohteita on olemassa, niiden löytäminen vaati aktiivista ympäristön ja tekemisen tarkkailua, kuten menetelmän ylläpitäminenkin.

5S-menetelmän ylläpitäminen

Tutkimuksen avulla Ruskon Betoni Oy:n Hollolan tehtaan betoniputkituotantolinjaa varten kartoitettiin useita kehityskohteita kaikilla siihen kuuluvilla työpisteillä. Kehityskohteet kartoitettiin yhdessä työpisteiden operaattoreiden kanssa, joten toteutettavat kehitysehdotukset ovat mitä todennäköisimmin avustamassa osaltaan operaattoreiden jokaista työpäivää.

Ulkopuolinen toimija voi 5S-menetelmän suhteen vain auttaa yrityksen alkuun. Todellisen työn tekevät ne henkilöt, jotka työskentelevät siellä päivittäin ja sitoutuvat siihen yhteiseen tavoitteeseen, jota kyseinen menetelmä vaatii. Kehittäminen ei saa loppua tutkimuksen sisältämien kehitysehdotusten toteuttamiseen vaan Lean-periaatteiden mukaisesti jokaisen on tiedostettava, että kehitettävää löytyy aina lisää. Jo vähäisillä toimilla parantunut työturvallisuus voi aktiivisella otteella ainoastaan kehittyä edelleen.

5S-menetelmä on toimiva, yksinkertainen ja helposti käynnistettävä sarja toimenpiteitä, joka betoniputkituotantolinjalla vaatii operaattoreilta jatkossakin kriittistä silmäilyä niin ympäristöön, omaan tekemiseen kuin käytettävissä oleviin resursseihinkin. Työnjohdon ja operaattoreiden tiivis yhteistyö sekä kurinalainen sitoutuminen ovat 5S-menetelmän lopullisen toteutumisen ja säilyvyyden elinehtoja.

Lähteet

Earley, T. 2017. Lean Manufacturing Tools: Benefits of Implementing the 5S Process [Viitattu 25.4.2017]. Saatavissa: http://leanmanufacturingtools.org/194/benefits-of-implementing-the-5s-process/

Lean-ajattelu. 2017. Logistiikan Maailma. [Viitattu 11.4.2017]. Saatavissa: http://www.logistiikanmaailma.fi/logistiikka/tuotanto/lean-ajattelu/

Mäkiranta, J. 2017. Betoniputkituotantolinjan kehittäminen Lean 5S-menetelmää hyödyntäen. [Verkkodokumentti]. AMK -opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 25.4.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704255276

Toimeksiantaja. 2017. Ruskon Betoni Oy Hollolan tehdas. Sähköpostiviesti. Vastaanottaja Mäkiranta, J. Lähetetty 6.4.2017.

Putkivalukoneen operaattori. 2017. Ruskon Betoni Oy. Haastattelu 22.2.2017.

QuickBooks. 2017. 5 Ways ”Lean” Operations Can Save You Money. [Viitattu 14.4.2017]. Saatavissa: http://quickbooks.intuit.com/r/green/5-ways-lean-operations-can-save-you-money/

Womack, J. P., Jones, D. T., Roos, D. 1990. The Machine That Changed the World. 1. painos. New York: Free Press.

Kirjoittajat

Joonas Mäkiranta valmistuu liiketoiminnan logistiikan koulutusohjelmasta tradenomiksi keväällä 2017.

KTM Ullamari Tuominen toimii logistiikan lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa.

Julkaistu 25.4.2017

 

Palveluopas apukätenä maahanmuuttajien ohjaustyössä

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

Lahden ammattikorkeakoulu on osaltaan mukana edistämässä maahanmuuttajien kotoutumista. Maahanmuuttajien ohjaustyössä toimivien ammattilaisten tueksi on laadittu palveluopas, joka auttaa ohjaamaan maahanmuuttajataustaisia asiakkaita. Opas pitää sisällään Lahden alueen maahanmuuttajille suunnattuja palveluita, jotka ovat tarkoitettu tukemaan kotoutumiseen liittyviä tarpeita.

Kirjoittajat: Kirsi Muhli, Maiju Kolila ja Helena Hatakka

Monikulttuurisuus ja kotouttamisen edistäminen

Maahanmuuttajien määrä on kasvanut merkittävästi Suomessa viime vuosina. Monikulttuurisuus on muodostunut myös vankaksi osaksi Lahden kaupungin arkea. Maahanmuuttajataustaisten asukkaiden määrä on koko ajan kasvamaan päin. Lahdessa maahanmuuttajien tilastollinen lukumäärä vuonna 2015 oli 4 513 ja määrä tulee kasvamaan edelleen. Maahanmuuttajien kotouttamisen edistäminen on hyvin ajankohtainen ja paljon puhuttava aihe. Kotoutumisen alkuvaiheessa maahanmuuttajat kohtaavat paljon haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi tiedonhankintaan, yhteiskunnan toimintaan ja palveluihin (Pohjola 2016, 65).

Kotoutumisprosessissa koulutus on keskeisessä osassa. Kotoutumiskoulutus toteutetaan yleensä työvoimakoulutuksena, mutta sitä voidaan järjestää myös omaehtoisen opiskelun muodossa. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013b.) Monesti koulutus on myös edellytys työmarkkinoille siirtymiseen. Jo hankittu ammattitaito pyritään turvaamaan ja tavoitteena on, että aiemmat opinnot, tutkinnot ja työkokemus ovat koulutuksen suunnittelun pohjana. Koulutusta tarvitsevat myös työmarkkinoiden ulkopuoliset maahanmuuttajaryhmät, kuten kotiäidit ja ikääntyneet ja se edistää kotoutumista ja yhteiskuntaan integroitumista. (Opetushallitus 2016, 16-17.)

Monikulttuurisen ohjaustyön haasteet

Monikulttuurinen viranomais- ja ohjaustyö kaipaa lisää tietoja, taitoja ja erilaisia valmiuksia. Jokaiselle työyhteisön jäsenelle kulttuurien välinen kompetenssi on tarpeellinen. Tätä tulisikin kehittää tekemällä töitä sen eteen ja tarjoamalla tietoa sekä asiakkaille että työntekijöille. (Hammar-Suutari 2009, 168.)

Hammar-Suutarin tutkimuksessa (2009) käy myös ilmi myös se, että koulutustarjontaa maahanmuuttajille ei ole riittävästi tai viranomaisilla on siitä liian vähän tietoa. Maahanmuuttajat olivat kokeneet, ettei työvoimaneuvojilla ole aina tarpeeksi tietoa asiakkaan eteenpäin ohjaamiseksi. Viranomais- ja ohjaustyössä toimivat työntekijät tarvitsevat sellaisia välineitä, joilla voisi kehittää parempia tapoja toimia. Näin kulttuurien välinen työskentely helpottuisi ja yhdenvertaisempi kohtelu kehittyisi. (Hammar-Suutari 2009, 172,178.)

Palveluverkosto voi näyttäytyä asiakkaille pirstaleisena ja vaikeasti saavutettavana. Maahan muuttaneelle henkilölle on vaikeaa sukkuloida suomalaisessa palvelujärjestelmässä. Palveluiden saavutettavuus on monesti maahanmuuttajan oman aktiivisuuden varassa. Palveluntarjoaja voi yhtä lailla kokea palvelutarpeiden verkoston monimutkaisen laajana. (Väestöliitto 2016, 3.) Maahanmuuttajat kokevat monet suomenkieliset oppaat vaikeaselkoisina ja myös asiantuntijat painottivat esitteiden ja oppaiden selkeyttä. Oppaiden selkokielisyys ja omakielisyys palvelevat myös viranomaisia. (Hallikainen 2011,84-85.)

On siis tarpeellista saada myös työntekijöille konkreettista apua kotoutumisen edistämistyöhön, koska monikielinen ja monikulttuurinen asiakaskunta lisääntyy. Se asettaa työarkeen omanlaiset haasteensa.

Lahden ammattikorkeakoulun NIPA-hanke mukana kotouttamisen edistämisessä

Lahden ammattikorkeakoulu hallinnoi ja toteuttaa Nivelvaiheen palvelumalli kotoutumisen tueksi (NIPA) hanketta. Hankkeen tarkoituksena on tukea kotoutumista ja näin edistää Päijät-Hämeen alueella maahanmuuttajataustaisten kotoutumista sekä työllistymistä. NIPA –hanke on osa Kotona Suomessa – koordinaatiohanketta. Siinä kehitetään niitä palveluita ja prosesseja, jotka tukevat kotoutumiskoulutuksen jälkeistä nivelvaihetta. Hankkeen suunnitteluvaiheessa todettiin maahanmuuttajille suunnattujen palveluiden näyttäytyvän pirstaleisina sekä työntekijöille että asiakkaille. Tavoitteena NIPA –hankkeelle on vahvistaa maahanmuuttajien osallisuutta ja työmarkkinavalmiuksia sekä lisätä tietoisuutta Lahden alueen palveluverkostosta ja sen toiminnoista. (Lahden ammattikorkeakoulu 2017.) Vasta valmistunut maahanmuuttajien kotoutumista edistäviä palveluja esittelevä palveluopas on toteutettu osana Lahden ammattikorkeakoulun NIPA- hanketta.

Palveluopas ohjaustyön apuna

Lahden ammattikorkeakoulun sosionomi (AMK) opinnäytetyönä (Kolila & Muhli 2017) on valmistunut palveluopas, jossa on Lahden maahanmuuttajille suunnattuja kotoutumista edistäviä palveluita. Palveluopas koostuu 22 palveluntarjoajan esittelystä ja heidän yhteistiedoistaan. Oppaassa on linkit palveluntarjoajien kotisivuille, joista voi tarvittaessa varmistaa ajankohtaiset koulutus- tai palvelutiedot. Mukaan oppaaseen on valittu esimerkiksi kotoutumiskoulutuspaikkoja, suomen kielen opetusta antavia tahoja sekä työelämävalmiuksia vahvistavia hankkeita.  Palveluoppaan tarkoituksena on edistää työntekijöiden valmiuksia ohjata maahanmuuttajataustaisia asiakkaita. Oppaan avulla tiedon löytyminen on helpompaa ja sen on tarkoitus helpottaa ohjaustyötä.

Palveluopas on saanut innostuneen vastaanoton ja useat eri tahot ovat olleet tyytyväisiä oppaan hyödynnettävyyteen. Osaaminen esiin -hanke (Ossi) vastaa palveluoppaan laajemmasta levityksestä. Opas on vapaasti työntekijöiden sekä palveluntarjoajien hyödynnettävissä.  Eri palveluiden hajanaisuus ja siitä johtuva tietämättömyys palveluista ovat olleet ongelma. Palveluopas puuttuu tähän ongelmaan kokoamalla palvelut yksien kansien väliin ja helpottamalla asiakkaiden auttamista oikean palvelun piiriin.

Lähteet

Hallikainen, M. 2011. Maahanmuuttajat suomalaisen palvelujärjestelmän asiakkaina ”Hukassa olemisen tunne on suurin silloin, kun ei tiedä mitä pitäisi kysyä”. YAMK-opinnäytetyö. [viitattu 12.4.2017] Saatavissa: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/26407/Hallikainen_Minna.pdf?sequence=1

Hammar-Suutari, S. 2009. Asiakkaana erilaisuus – Kulttuurien välisen viranomaistoiminnan etnografia. [Verkkokirja].  [viitattu 12.4.2017] Saatavissa: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-219-303-2/urn_isbn_978-952-219-303-2.pdf

Kolila, M. & Muhli, K. 2017. KOTI LAHESSA. Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen Lahdessa. Lahden ammattikorkeakoulu. AMK-opinnäytetyö.

Lahden ammattikorkeakoulu 2017. N​IPA – Nivelvaiheen palvelumalli kotoutumisen tueksi. [viitattu 12.4.2017] Saatavissa: http://www.lamk.fi/projektit/nipa/Sivut/default.aspx

Opetushallitus 2016. Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. [Verkkokirja].  [viitattu 12.4.2017] Saatavissa: http://www.oph.fi/download/175779_maahanmuuttajat_ja_maahanmuuttajakoulutus_vapaan_sivistystyon_oppilaitoksiss.pdf

Pohjola, R. 2016. Nuorten maahanmuuttajien kotoutuminen: etnografinen tutkimus kotoutumisen haasteista, mahdollisuuksista ja toiveista. Yhteiskuntapolitiikan Pro Gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.

Työ- ja elinkeinoministeriö 2013b. Maahanmuuttajabarometri 2012. [viitattu 14.3.2017] Saatavissa: http://www.kotouttaminen.fi/files/39043/Maahanmuuttajabarometri2012_11_2013.pdf

Väestöliitto 2016. Kohtaamistarinoita. Maahanmuuttaja asiakkaana julkisissa palveluissa. [viitattu 12.4.2017] Saatavissa: http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/225578b1a2fc5cf33cea24349d9495ea/1492015655/application/pdf/5840741/Kohtaamistarinoita.pdf

Kirjoittajat

Maiju Kolila ja Kirsi Muhli ovat keväällä 2017 valmistuvia sosionomiopiskelijoita.

Helena Hatakka on yliopettaja Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla sekä ollut mukana NIPA –hankkeen hakuvaiheessa.

Julkaistu 25.4.2017