Kaikki kirjoittajan LAMKpub artikkelit

Yhdenvertaisuudella parempaa rekrytointia

Rekrytoinnissa päätehtävä on yhdistää oikeat ihmiset oikeaan tehtävään ja oikeaan yhteisöön. Päätehtävä ei itsessään ole erityisen helppo ja rekrytointia säätelee lisäksi vielä monet eri lait ja säädökset. Lainsäädännöllisin keinoin pyritään turvaamaan yhdenvertaisuutta sekä tasa-arvoa työelämässä. Yhdenvertaisuuslaki pyrkii turvaamaan sen, että olemme jokainen työelämässä samalla lähtöviivalla.

Kirjoittajat: Anni Julin, Jutta Hast ja Markus Kräkin

Lainsäädännöllä tukea rekrytointiin

Yrityksillä on eettinen vastuu edistää yhteiskunnallisesti vaikuttavia hyviä asioita, millä on vaikutusta myös yrityksen maineeseen. (Harmaala & Jallinoja 2012). Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) tarkoitus on yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän ehkäisy ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneiden oikeusturvaa. Lain 8 § käsittelee syrjinnän kieltoa, jonka mukaan ketään ei saa syrjiä isän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kiellettyä riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Syrjinnän muotoja on välitön ja välillinen syrjintä, häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen ja ohje tai käsky syrjiä.

Lain 7 §:n mukaan työnantajalla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla ja työpaikan tarpeet huomioiden kehitettävä työoloja, toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehdessä.

Rekrytointia objektiivisesti

Vastuullinen henkilöstöpolitiikka katsoo säädösten ja minimiedellytysten ylitse. Rekrytointiprosessin tulee olla läpinäkyvää ja se ei saa perustua syrjiviin tekijöihin, kunnioittaen monimuotoisuutta. (Harmaala & Jallinoja 2012). Rekrytoinnissa voi miettiä myös positiivisen erityiskohtelun säännöksen tuomia mahdollisuuksia, tarjoamalla työpaikkaa esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevalle, vammaiselle tai maahanmuuttajalle. Suosiminen tai etuoikeutetumpaan asemaan asettaminen kuitenkin on kiellettyä. (Leppänen 2015).

Rekrytoijan haasteeksi tuleekin pysyä objektiivisena, keskittyä oikean ihmisen löytämiseen, eikä antaa omien henkilökohtaisten mielipiteiden, mieltymysten tai olettamuksien vaikuttaa päätöksentekoon. Kaiken pohjalla kuitenkin on löytää oikeat ihmiset oikeille paikoille, ensisijaisesti rekrytoidaan ihminen työkaveriksi ja osaksi työyhteisöä.

Simuloinnin mahdollisuudet empiirisen tutkimuksen toteuttamisessa

Tutkimuksen haastatteluosuuteen osallistui 12 henkilöä. Henkilöiden ikä vaihteli 27-62 ikävuoden välillä. Kaikki tutkimukseen valitut henkilöt olivat joskus elämänsä aikana työskennelleet rekrytoinnin parissa. Suorat rekrytointimäärät ja kokemusvuodet vaihtelivat henkilöiden välillä paljon. Osallistuneiden koulutus vaihteli ammattikoulu-, sekä opistoasteisesta koulutuksesta korkeakoulututkintoihin. Suurin osa heistä oli korkeasti koulutettuja, esimerkiksi valtiotieteiden tai kauppatieteiden maistereita.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimus jaettiin kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa pyrittiin simuloimaan mahdollisimman todellista rekrytointitilannetta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Lahden ammattikorkeakoulun työyhteisösimulaatiohanke. (Hast & Julin 2018)

Haastattelun ensimmäiseen, simuloivaan osuuteen luotiin kuusi erilaista työnhakucasea. Jokaisesta casesta esitettiin ensin lyhyt kuvaus työpaikasta. Mille toimialalle työntekijää haetaan ja mitkä ovat tehtävän vaatimukset ja odotukset. Työpaikkailmoituksen jälkeen haastateltaville esitettiin kahden hakijan ansioluettelot sekä videohakemukset. Annettujen materiaalien pohjalta haastateltavan tuli valita kumman hakijoista hän palkkaisi tehtävään. Jokaisen valinnan jälkeen haastateltavien kanssa keskusteltiin valinnasta sekä perusteluista valintaan.

Haastattelun ensimmäisessä simulaatioon pohjaavassa osassa selvitettiin, mitkä eri tekijät vaikuttavat rekrytointipäätökseen. Haastattelun toisessa osassa selvitettiin rekrytoijien yleistietämystä rekrytointiin sekä siihen vaikuttavaan lainsäädäntöön liittyen. Toista osuutta varten oli luotu haastattelurunko, jonka pääteemat painottuivat rekrytointiprosessiin, työnhakuun sekä rekrytointiin vaikuttavaan lainsäädäntöön.

Opinnäytetyö kattoi syrjinnän kielloista vain osan. Tutkimukseen sisällytettiin syrjintä alkuperän tai kielen, ulkonäön, poliittisen toiminnan, perhesuhteiden, seksuaalisen tai sukupuolisen suuntautumisen tai iän perusteella. Työnhakucasejä oli kuusi.

Tehdäänkö rekrytointipäätöksiä syrjivin perustein?

Saatujen tulosten perusteella voi todeta, ettei yhdenvertaisuuslaki itsessään ole kovin tunnettu. Yhdenvertaisuuden periaatteet ovat kuitenkin työelämässä ja rekrytointia tehtäessä vahvoja. Kokonaisuutena rekrytointiin vaikuttava lainsäädäntö koetaan tärkeäksi. Yksittäiset lait ja säädökset eivät välttämättä ole tiedossa, mutta lain antama pohja, joka ohjailee rekrytointia, nähdään yksittäisiä pykäliä tärkeämpänä. Tulosten perusteella voidaan suoraviivaisesti todeta, että rekrytointipäätökseen vaikuttaa hyvin pitkälle henkilön omat subjektiiviset kokemukset hakijasta. Koulutus ja työkokemus luovat pohjan ja tukea päätökselle, mutta keskiössä on kuitenkin rekrytoijan kokemus ja näkemys hakijasta. Rekrytointipäätökseen vaikuttaakin hyvin pitkälti pienet, usein toissijaiset tekijät. Tutkimuksen perusteella päätöksiä ei tehty syrjivin perustein.

Yhdenvertaisuus koskettaa käsitteenä meistä jokaista. Suomalaisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa pyritään turvaamaan lainsäädännöllisin keinoin. Työelämässä yhdenvertaisuus tulisi näkyä meidän kaikkien arvomaailmassa, toiminnassa ja jokapäiväisessä työssä. Valjastamalla yhdenvertaisuuden periaatteet osaksi jokapäiväistä elämäämme sekä työssä että vapaa-ajalla voidaan saavuttaa yhdenvertaisempi tulevaisuus.

Lähteet

Harmaala, M-M & Jallinoja, N. 2012. Yritysvastuu ja menestyvä liiketoiminta. Helsinki: Sanoma Pro.

Hast, J. & Julin, A. 2018. Yhdenvertaisuuslain toteutuminen rekrytointiprosessissa. AMK-opinnäytetyö. Lahden Ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [viitattu 2.12.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120319738

Leppänen. K. 2015. Yhdenvertaisuus työelämässä. Helsinki: Talentum.

Markkanen, M. 2009. Onnistu rekrytointihaastattelijana. Juva: WS Bookwell Oy.

Yhdenvertaisuuslaki, 30.12.2014/1325. Suomen Laki [viitattu 22.11.2018]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325

Kirjoittajat

Anni Julin ja Jutta Hast ovat Lahden ammattikorkeakoulun valmistuvia tradenomiopiskelijoita, joiden opinnäytetyö ”Yhdenvertaisuuden toteutuminen rekrytointiprosessissa” on hyväksytty ja tarkastettu joulukuussa 2018.

Markus Kräkin on johtamisen ja henkilöstöjohtamisen lehtori Lahden Ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1447017 (CC0)

Julkaistu 10.1.2019

Viittausohje

Julin, A., Hast, J. & Kräkin, M. 2019. Yhdenvertaisuudella parempaa rekrytointia. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm.]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2019/01/10/yhdenvertaisuudella-parempaa-rekrytointia/

Korkkikangas – vaihtoehto nahalle

Kestämätön ja kuormittava nahantuotanto on yksi vaateteollisuuden tämän hetken puhuttavimmista haasteista. Vaihtoehtoisia materiaaleja nahalle kaivataan ja kehitetään jatkuvasti. Korkkitammen kuoresta valmistettua korkkikangasta voidaan käyttää nahan eettisempänä, vastuullisempana ja ympäristöystävällisempänä vaihtoehtona vaatteissa ja asusteissa.

Kirjoittajat: Minttu Hytönen ja Minna Cheung

Nahantuotannon haasteet

Nahka on yksi vanhimmista edelleen käytössä olevista vaate- ja asustemateriaaleista. Jo vuonna 2010 nahkaan liittyvillä aloilla toimi kaikkiaan 40 000 yritystä. Nahkateollisuus työllisti 500 000 työntekijää ja sen liikevaihto ylsi 50 miljardiin euroon (Euroopan parlamentti. Parlamentin jäsenten esittämät kysymykset 2010).

Eniten nahkaa tuotetaan Aasiassa: Kiinassa ja Intiassa. Euroopassa nahan saatavuus (raakavuota) on lihantuotannon vähennettyä 2000-luvulla heikentynyt merkittävästi. Tuotannon siirtyminen pois Euroopasta selittyy erityisesti työvoimakustannusten alhaisemmalla hinnalla, sillä nahan raakamateriaalin käsittely sisältää useita käsityötä vaativia työvaiheita.

Nahan kasvanut tuotanto Euroopan ulkopuolella, erityisesti Intiassa, on kuitenkin aiheuttanut kasvavia vakavia ongelmia. Elinkeinon harjoittaminen ei ole eettisesti ja ekologisesti ohjattua eikä valvottua, mikä on johtanut vakaviin eläinten kohtelun, työntekijöiden työskentelyolosuhteiden sekä ympäristökuormituksen ongelmiin. Nahkavuotien käsittelyssä käytettävien myrkyllisten kemikaalien seuraukset työntekijöille, alueen ihmisille ja ympäristölle ovat olleet niin moninaisia ja vakavia, että on perusteltua etsiä perinteisesti nahasta valmistetuille tuotteille vaihtoehtoisia materiaaleja.

Korkkikangas tarjoaa vastuullisemman vaihtoehdon

Korkki on luonnonmukainen, ympäristöystävällinen ja erittäin kestävä materiaali, jota käytetään paljon asusteissa, kengissä ja sisustuksessa. Korkkitammia kasvaa luonnonmukaisina eniten Portugalissa, Espanjassa ja Ranskassa. Korkin tuotanto ja puiden kuoriminen materiaalin saamiseksi on säännösteltyä, harkittua ja ympäristöä kunnioittavaa.

Korkkitammi kuoritaan ensimmäisen kerran sen ollessa 20-35-vuotias. Korkkitammi ei vahingoitu kuorinnan seurauksena, sillä puu luo kuorensa uudestaan. Kuorittu korkkitammi sitoo hiilidioksidia ilmakehästä 3-5 kertaa kuorimattomia puita enemmän. Kuorinnan jälkeen puu merkitään, ja samaa puuta kuoritaan uudestaan 10 vuoden välein jopa 200 vuoden ajan.

Kuorittu korkkitammi kuivuu auringossa kuusi kuukautta. Sen jälkeen se höyrytetään ja keitetään tulevan materiaalin joustavuuden maksimoinniksi. Tämän jälkeen korkista höylätään ohuita suikaleita, jotka sitten käsityönä liimataan luonnonmukaisella liimalla valitulle taustamateriaalille. Korkin kanssa voidaan käyttää lähes mitä vain kuitua. Yleisimpiä tukimateriaaleja ovat toistaiseksi viskoosi ja polyesteri. Lopuksi korkkikangas viimeistellään ympäristöä vahingoittamattomalla ja myrkyttömällä tiivisteellä.

Korkki on luonnostaan pölyä, vettä ja likaa hylkivä materiaali. Se on 100% kasviperäinen, kestävä, eikä sen valmistamiseen vaadita myrkyllisiä kemikaaleja. Korkkikangas on pehmeää, joustavaa eikä se repeydy helposti. Se on kevyttä, vaikeasti syttyvää ja helposti huollettavaa. Korkki tarjoaakin yhden varteenotettavimmista vaihtoehdoista eläinperäiselle nahalle.

Kuluttajat kaipaavat muutosta

Ympäristön kuormituksesta ja eläinten ja ihmisten oikeuksista puhuttaessa ovat vaateteollisuus ja muoti ilmiönä jatkuvasti keskustelun ytimessä. Haasteita on alalla paljon, ja keskustelu epäkohdista on jatkunut jo vuosikymmeniä. Mitään radikaalia muutosta kuluttamisessa tai valmistuksessa ei silti ole tapahtunut.

2010-luvulla yhä useammat yritykset ovat kuitenkin heränneet tarpeeseen uudistua ja kehittää toimintatapojaan. Yhtenä muutokseen painostavista käännekohdista oli muodin arvomaailmaa ravisuttanut Rana Plaza -vaatetehtaan onnettomuus vuonna 2013. Bangladeshilaisen vaatetehtaan kahdeksankerroksinen tehdasrakennus sortui vakavien laiminlyöntien seurauksena haudaten alleen tuhansia ihmisiä. Onnettomuudessa kuoli yli 1100 ihmistä ja loukkaantui vakavasti yli 2500. Lukuisten vaateliikkeiden tuotteita valmistaneen tehtaan onnettomuus on yksi maailman tuhoisimmista rakennusonnettomuuksista.

Kuluttajat kaipaavat vaateteollisuudelta muutoksia. Uudet kuluttajasukupolvet, erityisesti milleniaalit, hakevat esikuvikseen muutoksen tekijöitä ja innovaattoreita vanhan ja totutun toistajien sijasta. Kulutuspäätöksiä tehdään arvojen ohjaamana, mikä johtaa aiemmasta poikkeaviin kulutustottumuksiin.

Menestyäkseen yritysten tulee muuttaa toimintatapojaan ja tuotteitaan paremmin kuluttajien arvomaailmaa vastaaviksi. Muutokset ottavat aikansa ja kaikella tuottamisella on ympäristövaikutuksensa. Onkin löydettävä juuri sille omalle asiakaskunnalle, omiin tuotteisiin ja niiden käyttötarkoitukseen sekä toiminnan kannattavuuteen ja jatkuvuuteen sopivimmat vaihtoehdot mahdollisimman vastuullisesti ja kestävästi.

Muita vaihtoehtoisia materiaaleja nahalle

Vegaaninahka – tekonahka
Vegaaninahaksi kutsutaan nykyään materiaalia, joka aikaisemmin tunnettiin nimellä tekonahka. Se on öljypohjainen muovi. Tekonahalla ei ole laadukkaan materiaalin mainetta sen lähimenneisyydestä johtuen, jolloin sitä käytettiin lähinnä halvan hinnan takia. Uudet tekonahkalaadut on valmistettu huomattavasti laadukkaammin vastaamaan muotisuunnittelijoiden vaatimuksia. Muun muassa englantilainen suunnittelija Stella McCartney käyttää luksustuotteissaan eläinperäisen nahan sijasta pelkästään tekoturkista ja keinotekoista nahkaa. Raaka-aineena käytetään kuitenkin edelleen öljypohjaisia polyvinyylikloridia (PVC) tai polyuretaania tai näiden yhdistelmää, ja turkiksissa polyesteria tai akryylia. Myös ”vegaaninahka”-nimike on tehnyt materiaalin kaupallisesti kiinnostavammaksi.

Kasvipohjaiset materiaalit

PIÑATEX®
Ananaksen lehtikuidusta valmistettua materiaalia (non-woven), joka on jo kaupallisessa käytössä laukkujen ja kenkien valmistuksessa. Kuituja saadaan lehdistä nykyisen maatalouden sivutuotteena ja niiden kerääminen tarjoaa paikallisille maanviljelijöille lisätienestejä. Kuidun kehittäjä Carmen Hijosa on palkittu useilla innovaatio-palkinnoilla; mm. Cartier Women’s Initiative Awardilla (Sustainable innovation – 2015) sekä Innovative UK Women -palkinnolla (Sustainable materials – 2016). (Ananas Anam 2017)

VEGEATEXTILE®
Patentoitu teknologia, jolla voidaan tuottaa teknisiä materiaaleja viinin tuotannossa syntyvästä biomassasta; rypäleiden kuorista ja siemenistä, jotka jäävät jäljelle rypäleiden murskaamisen jälkeen. VEGEA palkittiin vuonna 2017 Global Change Awardilla. Palkinnon avulla yritys pystyy jatkokehittämään ja testaamaan materiaalista valmistettuja laukkujen ja kenkien prototyyppejä. (Vegea 2017)

TEXON VOGUE® -pestävä ja monikäyttöinen paperi, joka on jo kaupallisessa käytössä asusteiden ja pientuotteiden valmistuksessa. Paperista valmistetuilla tuotteilla on kansainvälinen FSC-hyväksyntä (Forestry Stewardship Council), joka myönnetään kestävälle ja eettiselle metsänhoidolle. (Texon 2018)

MYLO
Mycelium on sienirihmaston juurikasvustosta muokattua nahkamaista materiaalia. Myceliumia voi kasvattaa suhteellisen helposti laboratoriossa. Materiaali näyttää ja tuntuu hyvin nahkamaiselta. Merkittävä ero eläinperäiseen nahkaan on se, että mycelium materiaali ei mätäne. Se ei siten vaadi yhtä voimakkaita kemikaalikäsittelyjä. MYLO on lanseerattu kaupallisesti vuonna 2018. Luksustuotteita suunnitteleva Stella McCartney suunnitteli ja valmisti materiaalista käsilaukun mallikappaleen, joka on ollut näytteillä The Victoria and Albert Museumissa Lontoossa. (Fast Company 2018)

SEDACOR
Korkkitammesta saatavaa monikäyttöistä materiaalia, jota on käytetty erilaisissa sisustustuotteissa lattiamateriaaleista kalusteisiin jo 1924-luvulta lähtien. Viinipullojen sulkemiseen ilmatiiviisti luonnonkorkkia on käytetty tätäkin kauemmin. Korkki sopii hyvin laukkujen ja kenkien valmistamiseen ja tarjoaa vegaanin vaihtoehdon nahalle. Korkilla voidaan myös päällystää tekstiilimateriaalia kuten luomupuuvillaa. Tällä tavalla viimeistelty puuvilla tarjoaa vaihtoehdon vettä hylkiville öljypohjaisille materiaaleille: muoveille. (ArchiExpo 2018)

Lähteet

Ananas Anam. 2017. Piñatex. [viitattu 7.12.2018]. Saatavissa: https://www.ananas-anam.com/

ArchiExpo. 2018. Sedacor. [viitattu 7.12.2018]. Saatavissa:
http://www.archiexpo.com/soc/sedacor-soc-exportadora-de-artigos-de-cortica-105247.html

Euroopan parlamentti. Parlamentin jäsenten esittämät kysymykset. Kirjallinen kysymys, esittäjä: Mario Mauro (PPE). Aihe: Italian nahkateollisuus. Vastaus: 15.4.2010. [viitattu 7.12.2018]. Saatavissa: http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+WQ+P-2010-1907+0+DOC+XML+V0//FI

Fast Company. 2018. This very realistic fake leather is made from mushrooms, not cows. [viitattu 7.12.2018]. Saatavissa:
https://www.fastcompany.com/40562633/this-leather-is-made-from-mushrooms-not-cows

Texon. 2018. Texon Vogue. [viitattu 7.12.2018]. Saatavissa:
https://www.texon.com/consumer-applications/texon-vogue/

Vegea. 2017. [viitattu 7.12.2018]. Vegea-agro. Saatavissa:
https://www.vegeacompany.com/en/

Taustatietoa

Common Objective, Fibres & Fabrics. Fabric Switch: The Leather Guide. Pro member articles. Julkaistu 29.11.2018 Saatavissa: www.commonobjective.co

European Commission. The leather industry in the EU. [viitattu 7.12.2018]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/growth/sectors/fashion/leather/eu-industry_en

VIEW, Textile Magazine. Winter 2018, Issue 124.

Kirjoittajat

Minttu Hytönen, opiskelija. Valmistaa opinnäytetyömallistoaan korkkikankaasta muoti- ja vaatetussuunnittelun koulutusohjelmassa.

Minna Cheung, lehtori. Muoti- ja vaatetussuunnittelu / Puettava muotoilu vastuuopettaja.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/fetsi-nahkateollisuuden-marokko-1691608/ (CC0)

Julkaistu: 20.12.2018

Viittausohje

Hytönen, M. & Cheung, M. 2018. Korkkikangas – vaihtoehto nahalle. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/12/19/korkkikangas-vaihtoehto-nahalle/

Työväline lasten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen varhaiskasvatuksessa

Nykyisellään varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset eivät toteudu jokaisen lapsen kohdalla, vaan liikkumista ja fyysisesti aktiivista aikaa tulisi lisätä. Varhaiskasvatuksessa fyysistä aktiivisuutta voidaan edistää kehittämällä toimintakulttuuria aktivoivaksi ja osallisuutta tukevaksi. Lapsilla tulee olla mahdollisuus olla osallisina toiminnassa aina sen suunnittelusta arviointiin saakka. Liikkumisella on merkittävä rooli lapsen osallisuudessa ja kaikilla lapsilla tulee olla mahdollisuus liikkumiseen omien taitojensa ja valmiuksiensa mukaisesti.

Kirjoittajat: Anniina Valtonen, Hanna Vastamäki ja Pipsa Murto

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden nykytila

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet kuvaavat varhaiskasvatustoiminnan keskeisiä sisältöjä ja tavoitteita viiden oppimisen alueen kautta: kielten rikas maailma, ilmaisun monet muodot, minä ja meidän yhteisömme, tutkin ja toimin ympäristössäni sekä kasvan, liikun ja kehityn. Liikkumista ja liikunnallisia leikkejä käsitellään varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa viimeiseksi mainitulla oppimisen alueella, kasvan, liikun ja kehityn. Perusteiden mukaan fyysinen aktiivisuus turvaa lapsen terveyttä, hyvinvointia, oppimista sekä kasvua ja kehitystä. Liikunnan tulee olla monipuolista ja tuottaa iloa lapsessa. (Opetushallitus 2016, 39, 46.)

Motoristen taitojen lisäksi liikunta edistää elimistön normaalia toimintaa, kuten hengitys- ja verenkiertoelimistön kehittymistä. Liikunta auttaa oppimaan ja parantaa lasten itsetuntoa onnistumisen kokemusten myötä. Se kehittää myös tunnetaitoja sekä sosiaalisia taitoja. (Karvinen ym. 2015, 19-21.)

Nykyisten suositusten mukaan varhaiskasvatusikäisten lasten tulisi liikkua kolme tuntia vuorokaudessa. Kaksi tuntia tulisi kuluttaa reippaasti ulkoillen tai kevyesti liikkuen ja vauhdikasta liikuntaa tulisi olla tunti. Reipasta ulkoilua voi toteuttaa esimerkiksi metsäretkellä. Kevyttä liikuntaa on esimerkiksi kävely ja vauhdikasta liikuntaa esimerkiksi juokseminen hippaleikeissä. (Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016, 13-14.)

Tutkimuksen mukaan fyysinen aktiivisuus jää reilusti alle suositusten. Työntekijöiden havainnointiin perustuneessa tutkimuksessa todettiin lasten liikkuvan vain noin 10 prosenttia eli noin 48 minuuttia koko päiväkotipäivänsä pituudesta. Jopa 60 prosenttia ajasta lapset istuvat esimerkiksi askarrellen tai syöden. Ohjattu sisäliikuntakaan ei nostanut reippaan liikunnan määrää kuin seitsemän minuuttia viikkoa kohden. (LIKES 2018.)

Liikkuminen lapsen osallisuuden mahdollistajana

Yksi varhaiskasvatuksen monista tehtävistä on tukea lapsen osallistumis- ja vaikuttamistaitojen kehittymistä (Opetushallitus 2016, 24). Myös varhaiskasvatuslain (540/2018 3§) tavoitteena on varmistaa lapsen mahdollisuus osallisuuteen ja lapsen mahdollisuus vaikuttaa asioihin, jotka koskevat häntä itseään.

Liikkuminen on lasten osallistumisen keskeisin kanava ja sen kautta lapset sitoutuvat tiiviisti oppimisprosessiin (Reunamo 2016, 31). Osallisuutta varhaiskasvatuksen liikunnallisessa toiminnassa on toimintaan mukaan pääsemisen lisäksi esimerkiksi se, että lapset saavat itse suunnitella ja toteuttaa toimintaa (Pulli 2013, 15).

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan lapsi oppii parhaiten itse tekemällä ja kokeilemalla. Lapset ovat luonnostaan uteliaita ja kiinnostuneita uusista asioista. Havainnointi, matkiminen, leikkiminen ja liikunta ovat heille luonnollisia tapoja oppia asioita ja lapset tulee nähdä aktiivisina toimijoina ympäristössään. (Opetushallitus 2016, 20.)

Kuva 1. Lapselle ominaisia tapoja toimia ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen, kokeminen ja ilmaiseminen. (Kuva: Pipsa Murto 2016)

Varhaiskasvattaja voi tietoisesti järjestää tilaisuuksia lasten osallisuuden toteutumiselle tai ne voivat tarjoutua eteen spontaanisti. Päiväkodin arki on täynnä tilanteita, joita voi hyödyntää osallisuuden tukemisessa. Aikuisten täytyy kyetä joustamaan omista suunnitelmistaan ja suunnitella sekä toteuttaa toimintaa yhdessä lasten kanssa. (Turja 2017, 47, 49.) Osallisuuden avuksi tarvitaan yhteistä kieltä ja keinoja kommunikoida, ja esimerkiksi kuvien avulla voidaan tukea niitä lapsia, jotka tarvitsevat tukea kommunikointiin (Turja 2017, 50).

Tutkimuksen mukaan kaikkein vähiten fyysiseltä aktiivisuudeltaan korkeasti kuormittavaa toimintaa päiväkodissa tapahtui silloin, kun lapsen huomion kohteena oli aikuinen, eivätkä toiset lapset. Lasten liikkumisen kokonaismäärästä keskiarvoisesti vain kahdeksan prosenttia tapahtui aikuisen ohjaamissa kasvatustilanteissa, kuten aamupiireissä tai liikuntahetkillä. Huomion ollessa kohdistettuna toisiin lapsiin, reippaan liikkumisen määrä kasvoi. (Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille 2016, 55–56.)

Fyysisen aktiivisuuden lisääminen varhaiskasvatuksessa

Opinnäytetyönä koottu vinkkivihko tuo näkyväksi pedagogisen toiminnan mahdollisuuksia liikunnan lisäämiseksi varhaiskasvatuksessa. Toimintavinkit on jaoteltu työvälineessä eri oppimisen alueiden mukaan. Niiden lisäksi työvälineessä on vinkkejä, joiden avulla varhaiskasvattajat voivat omalla toiminnallaan ja toimintaympäristöä muokkaamalla lisätä liikuntaa varhaiskasvatuksen arkeen. Työvälineen sisältö muodostui aiheeseen liittyvästä teoria- ja tutkimustiedosta sekä opinnäytetyössä tehdystä tutkimuksesta. (Valtonen & Vastamäki 2018.)

Työväline sisältää esimerkkileikkejä, -pelejä ja toimintoja, joita varhaiskasvattajat voivat hyödyntää suoraan tai soveltaen. Lapsen osallisuus tulee työvälineessä esille omana teemanaan, ja se on läsnä muissakin vinkeissä erilaisin tavoin (Valtonen & Vastamäki 2018). Varhaiskasvattajan tehtävänä on tukea lasten toimijuutta, tarvittaessa opastaen ja auttaen. Vuoden 2016 varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden oppimiskäsitys mullistaa vanhanaikaista käsitystä, jonka mukaan lapsi oppisi vain aikuisen mallista ja aikuisen ohjauksessa. (Ahonen 2017, 33-36.)

Lapset tulee nähdä aktiivisina toimijoina ja ottaa mukaan toiminnan suunnittelijoiksi, toteuttajiksi ja arvioijiksi, ei vain toiminnan kohteiksi. Lasten ideoita ja ajatuksia on hyvä huomioida esimerkiksi liikuntahetkiä, leikkejä, temppuratoja tai jopa liikuntatapahtumia suunnitellessa. Lapsetkin voivat ohjeistaa näitä yhdessä aikuisen kanssa. Lasten kanssa voidaan keskustella siitä, miten he haluaisivat aikuisten osallistuvan toimintaan.

Varhaiskasvattajien ymmärrystä lasten osallisuuden ja liikkumisen vahvasta yhteydestä tulee tukea (Reunamo 2016, 31). Varhaiskasvattajien on hyvä pohtia omia asenteitaan sekä päiväkodissa vallalla olevaa toimintakulttuuria liikkumisen näkökulmasta. Liikuntavälineet voivat esimerkiksi olla samalla hyllyllä, kuin pikkuautot ja rakennuspalikat, eli vapaasti lasten käytettävissä, eivätkä liikuntavarastossa. Varhaiskasvattajat voivat itse pohtia, miten heidän oma asenteensa vaikuttaa lasten osallisuuteen liikunnallisessa toiminnassa. On hyvä pohtia esimerkiksi turhia, usein lapsen kehitystä rajoittavia, sääntöjä ja kieltoja, ja niiden poistamista.

Lopuksi

Fyysisesti aktiivista toimintaa on mahdollista lisätä yhdistäen sitä kaikille oppimisen alueille, samalla lisäten ja tukien lasten osallisuutta. Lasten mielipiteiden ja näkemyksien arvostamisen toteutumiseksi varhaiskasvatuksen toimintatapoja tulee kehittää osallisuutta tukeviksi (Opetushallitus 2016, 30). Varhaiskasvattajilla on käytössään paljon tietoa ja osaamista, jota voidaan hyödyntää sekä lasten osallisuuden vahvistamisessa, että liikunnan lisäämisessä varhaiskasvatuksessa. Työvälineen avulla varhaiskasvattajat voivat tietoisesti tarkastella ja kehittää sekä omaa toimintaansa että koko työyhteisön toimintakulttuuria.

Lähteet

Ahonen, L. 2017. Vasun käyttöopas. Jyväskylä: PS-kustannus.

Karvinen, J., Sääkslahti, A., Pönkkö, A., Fonsén, E.,Kemppainen, T., Soukainen, U., Palosaari, T., Korhonen, N. & Ketola, H.2015. Ilo kasvaa liikkuen. Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma. Ohjelma-asiakirja. Helsinki: Valo (Valtakunnallinenliikunta- ja urheiluorganisaatio ry).

LIKES. 2018. Varhaiskasvatus liikkumisen mahdollistajana. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. [viitattu 22.11.2018]. Saatavissa: https://www.likes.fi/tuloskortti/varhaiskasvatus-2016

Opetushallitus. 2016. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet  2016. Määräykset ja ohjeet 2016:17. [viitattu 23.11.2018]. Saatavissa: https://www.oph.fi/download/179349_varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2016.pdf

Pulli, E. 2013. Lupa liikkua. Liikuntaleikkejä ja -tuokioita varhaiskasvatukseen. Helsinki: Lasten keskus.

Reunamo, J. 2016. Teoksessa Tieteelliset perustelut varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016:22. [viitattu 16.12.2018]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75406/OKM22.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tieteelliset perustelut varhaisvuosien fyysisenaktiivisuuden suosituksille 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016:22. [viitattu 22.11.2018]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75406/OKM22.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Turja, L. 2017. Lasten osallisuus varhaiskasvatuksessa. Teoksessa Hujala, E. & Turja, L. (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus, 38-55.

Valtonen, A. & Vastamäki, H. 2018. Fyysinen aktiivisuusoppimisen alueilla. Liikunta osana varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. AMK- opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. Lahti. [viitattu 28.11.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120520303

Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Finlex. [viitattu 26.11.2018]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016: 21. [viitattu 25.11.2018]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75405/OKM21.pdf

Kirjoittajat

Anniina Valtonen ja Hanna Vastamäki ovat valmistuvia sosionomiopiskelijoita.

Pipsa Murto toimii päätoimisena tuntiopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/veljekset-pojat-poika-leikki%C3%A4-179375/ (CC0)

Julkaistu 19.12.2018

Viittausohje

Valtonen, A., Vastamäki, H. & Murto, P. 2018. Työväline lasten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen varhaiskasvatuksessa. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/12/19/tyovaline-lasten-fyysisen-aktiivisuuden-lisaamiseen-varhaiskasvatuksessa/

Social media as a marketing channel for FMCG brands in Russia

In modern world, social media plays an important role and have changed the way people communicate, search information about products or services, find media content. This development has changed the way businesses are promoted. This article is going to provide a basic understanding of social media concept, evaluate the role of social media in promotion of a FMCG (fast-moving consumer goods) brand in the Russian market utilizing the case of Company X.

Authors: Tamara Vladimirskaia and Marja Viljanen

Social media as a marketing tool

Social media are online tools and platforms that allow internet users to collaborate on content, share insights and experiences, and connect for business or pleasure (Strauss & Frost 2009, 329). Social media includes social networks, blogs, microblogs, photo, and video host services, forums blogs. Most of them have a unique, recognizable interface and work on a set of different technologies that make a certain website a unique communicational tool. (Neyaskin 2010, 7). There are several significant issues that distinct social media from traditional ones: the ability to share information immediately, less censored content, ability to edit and publish any kind of the material. Hence, many companies nowadays have shifted to social media instead of the use of television, newspapers, radio and magazines as marketing channels.

Social media marketing (SMM) is the complex use of social media websites and social networks to promote a company’s products and services. SMM is used to increase sales, brand awareness, attract new customers and partners, analyze the market and search for new opportunities for a business. The main channel in SMM promotion is promotion via social networks. Social networks are websites or apps that unify different people and provides an opportunity to communicate, share media, discuss opinions and search for information. Different social networks could be utilized for different purposes of the company.

Social networks and social media marketing in Russia

In Russia, social networks are popular among people of different ages, nationalities and social status. According to the latest statistics provided by State Statistics Service of Russian Federation (2018), 71.5% of the population in Russia aged 15-72 are active Internet users. Currently, 45% of citizens of the Russian Federation over 18 years old are currently using at least one of the social networks almost every day, 62% – at least once a week. Therefore, there are unlimited opportunities for different companies to use social media as a marketing tool. This is applicable to different types of business, including fast-moving consumer goods brands (FMCG). In the Russian market, the most popular social networks are YouTube, VKontakte, Odnoklassniki, Instagram and Facebook. VKontakte and Odnoklassniki are Russian-based social networks, launched by Russian web-developers in accordance with customer needs and preferences in the specific market.

Currently, social media are used by different size companies for their promotion. This usage is applied to convey the market position, become more customer-friendly and customer-oriented. (Saravanakumar & SuganthaLakshmi 2012). For an FMCG brand, such as Company X, social media practices are an excellent opportunity not only to attract new customers and increase sales but to create a channel to receive feedback, respond to comments and communicate directly with the consumer. For an FMCG brand, the recommendations for SMM strategies are the following:

  • Strategy planning for social media campaigns, clearly stated goals and prepared plan for tools utilization;
  • Content planning with proper media content that shows values of the company and specially designed for each publication;
  • Involving users of social networks and customers of a brand in a content creation to increase loyalty for a brand;
  • The diversity of the content used in promotional campaigns;
  • Budget planning for digital marketing activities in accordance with the needs of the company.
Research and findings

The empirical research done for the case Company has shown several significant issues that could be utilized by an FMCG brand. The empirical research was based on the analysis of the case company social media marketing activities, the survey of the customers and the interview with personnel. Even thought the research was conducted especially for the case company, the results are applicable to other companies in Russia in order to improve SMM activities.

The first key finding was a demand to improve the strategic planning. This includes the need to plan and schedule publications, the budget planning for tools and resources used and the general concept for the promotional plan, content plan development. Second, the content planning requires more attention. There are variety of media types that could be utilized to diversify the content in social networks. This may attract new customers and help to avoid user fatigue from brand content in social networks. Third, due to the specifics of Russian market the focus should be shifted to the social networks that are the most popular in this country. These social networks are YouTube, VKontakte, Odnoklassniki, Instagram and Facebook. All these networks have their own features, different audiences and user interfaces. Therefore, different groups of the target audience might be covered via diverse marketing channels. Furthermore, the implementation of contests and giveaways on a regular basis might stimulate users to create user-generated content and positively influence on the brand image. Finally, the utilization of different SMM tools, such as target advertising, advertising via influence agents, hashtags implementation, execution of pixels of the social network to the website, attracting traffic from the communities bring significant results.

The research results showed that the strategic planning, content planning, different social networks utilization, use of the diverse SMM tools could work in compilation for the stable and ongoing results. Social media is a great tool for promotion, attracting new customers and maintaining existing one. The Russian market with its own specific characteristics is a perspective for FMCG brands further development.

References

Neyaskin G. 2010. Social media influence on business communication. Dialog communication in business. Moscow: High School of Economics.

Saravanakumar M., SuganthaLakshmi T. 2012. Social Media Marketing. Life Science Journal 9(4):4444-4451. [Cited 23 Nov 2018]. Available at: http://www.lifesci-encesite.com/lsj/life0904/670_13061life0904_4444_4451.pdf

State Statistics Service of Russian Federation. 2018. Use of the Internet by Population of Russian Federation. Tables 3.1, 3.11. [Cited 25 Nov 2018]. Available at: http://www.gks.ru/free_doc/new_site/business/it/fed_nabl-croc/PublishData%5CRe-ports%5CReports_2016.html

Strauss J. & Frost R. 2009. E-marketing. 5th edition. USA, New Jersey: Pearson Prentice Hall.

Vladimirskaia, T. 2018.  The Role of Social Media in Promotion of the Fast-Moving Consumer Good Brand in The Russian Market. Case: Company X.  Bachelor’s thesis. Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Business and Hospitality Management. Lahti. [Cited 11 Dec 2018]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120520277

Authors

Tamara Vladimirskaia has studied Business and Administration at Faculty of Business and Hospitality Management at Lahti University of Applied Sciences and has graduated and received a BBA degree in December 2018.

Marja Viljanen works as a Senior Lecturer at the Faculty of Business and Hospitality Management, Lahti University of Applied Sciences.

Illustration: https://pixabay.com/en/social-social-media-communication-3064515/  (geralt/CC0)

Published: 12.12.2018

Reference to this publication

Vladimirskaia, T. & Viljanen, M. 2018. Social media as a marketing channel for FMCG brands in Russia. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/12/12/social-media-as-a-marketing-channel-for-fmcg-brands-in-russia/

 

Sairaanhoitajaopiskelijan perehdytys osana harjoittelua

Opiskelijoiden harjoittelujaksojen onnistumiseen vaikuttavat monet seikat. Harjoittelupaikalla varmistetaan opiskelijan riittävä perehdyttäminen sekä ohjaus, ja oppilaitos varmistaa osaltaan opiskelijan oppimisprosessin tukemisen sekä ohjauksen. Opiskelija itse voi perehtyä ennen harjoittelujaksoa tulevaan harjoittelupaikkaansa esimerkiksi harjoittelupaikan perehdytyskansioon tutustumalla.

Kirjoittajat: Niina Haikka ja Päivikki Lahtinen

Harjoittelu osana sairaanhoitajan tutkintoa

Sairaanhoitajan tutkinto sisältää 75 opintopistettä harjoittelua, eli kolmasosan koko tutkinnosta, joka on 210 opintopistettä. Opintojen aikana perehdytään teoriatietoon, jota hyödynnetään käytännön harjoitteluissa. Koulutuksen tavoitteena on valmentaa opiskelija teorian myötä työelämään sekä samalla harjoittaa kädentaitoja turvallisessa ympäristössä ennen harjoitteluun menoa esimerkiksi simulaatioympäristössä. (LAMK 2018.)

Harjoittelupaikassa opiskelijalla täytyy olla oma nimetty ohjaajansa. Ensimmäisessä käytännön harjoittelussa ohjaajalla on suuri merkitys, ja opiskelija ottaakin hänet usein esikuvakseen. (Jääskeläinen 2009, 5-6.) Hoitotyön opiskelijoiden käytännön harjoittelua on tutkittu laajasti. Erilaisissa tutkimuksissa on otettu huomioon opiskelijan, mutta myös ohjaajan ja opettajan roolit harjoittelun aikana. Harjoittelun alussa opiskelija tekee itselleen ohjaajansa kanssa realistiset harjoittelun tavoitteet ja pyrkii saavuttamaan ne harjoittelun aikana. Tavoitteiden saavuttaminen lisää opiskelijan motivaatiota ja kuuluvuuden tunnetta omaan ammattiryhmäänsä. (Kallio 2011, 12-13.)

Harjoittelujaksolla opiskelijan oma motivaatio ja kiinnostuneisuus alaa kohtaan vaikuttavat harjoittelun onnistumiseen ja tulevaisuudessa jopa työpaikan saamiseen. Harjoittelun ohjaajan rooli on merkittävä harjoittelun onnistumisen kannalta. Parissa tutkimuksessa korostui se, että jos ohjaaja on kiireinen omien töidensä kanssa, niin opiskelijan opetus jää helposti taka-alalle. Harjoitteluyksiköt ehdottavatkin, että käytännön harjoittelu siirtyisi harjoittelupaikoilta oppilaitoksille. Tähän taas koulujen resurssit eivät riitä. Koulut pyrkivät parhaansa mukaan vastaamaan harjoittelupaikkojen vaatimuksiin työelämälähtöisesti. Opettajan rooli painottuu enemmänkin harjoittelujaksoa edeltävään aikaan. Opettajan ja koulun pitää luoda hyvä teoriatietopohja ja kehittää opiskelijan työskentelyvalmiuksia. (Kallio 2011, 9-11.)

Yhtenä keinona opiskelijan perehdytyksessä voi toimia harjoittelupaikan perehdytyskansio, johon opiskelija voisi tutustua ennen harjoitteluun menoa. Perehdytyskansioon tutustumisen avulla opiskelija saa tiivistetyn käsityksen harjoittelupaikasta, jonka jälkeen hän voi syventää tietojaan harjoittelun aikana. Tämän artikkelin pohjana toimii opinnäytetyö, jonka aiheena on Sairaanhoitajaopiskelijoiden perehdytyskansio Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän (PHHYKY:n) silmäklinikalle (Arrenius & Haikka, 2018).

Sairaanhoitajaopiskelijan kokemuksia perehdytyskansiosta

PHHYKY tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita esimerkiksi silmätautien osalta. Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikka tarjoaa kattavaa osaamista eri ikäryhmille. Silmätautien klinikalla on poliklinikan puoli sekä toimenpideyksikkö. Toimenpideyksikössä tehdään päivittäin päiväkirurgisia toimenpiteitä. Poliklinikalla on erilaisia vastaanottoja, kuten päivystävän lääkärin sekä hoitajan vastaanottoja. (PHHYKY 2017.)

Koska perehdytyskansio tehtiin silmätautien klinikalle, haastateltiin artikkelia varten parhaillaan silmätautien klinikalla harjoittelussa olevaa sairaanhoitajaopiskelijaa. Haastattelun avulla haluttiin selvittää, oliko tehdystä perehdytyskansiosta hyötyä opiskelijalle silmätautien klinikalla. Haastattelussa käytettiin hyväksi opinnäytetyön palautelomaketta ja haastattelukysymyksiä muodostettiin sen pohjalta. Tärkeimmäksi kysymykseksi nousi se, että mikäli opiskelija olisi saanut perehdytyskansion luettavaksi ennen harjoittelujaksolle tuloa, niin olisiko hän hyötynyt harjoittelujaksosta enemmän.

Haastattelussa nousivat esiin erikoissairaanhoidon haasteet, mutta myös sen tarjoamat hyvät puolet. Keskusteltiin esimerkiksi siitä, että koulussa ei silmäsairauksia käsitellä juuri lainkaan. Näin ollen opiskelijan omalle vastuulle jää koko teoriatiedon opiskelu ja perehtyminen silmän anatomiaan, erilaisiin silmäsairauksiin sekä siihen, mitä silmäklinikalla tehdään ja kuinka siellä toimitaan. Positiivisena asiana erikoissairaanhoidon harjoittelussa nousi esiin se, että jos suorittaa harjoittelun hyvin ja vastuullisesti, on harjoittelupaikasta mahdollisuus saada valmistuttuaan työpaikka. Haastatellun opiskelijan mielestä perehdytyskansioon tutustumisesta ennen harjoittelujaksoa olisi ollut hyötyä harjoittelussa.

Opinnäytetyöllä eli perehdytyskansiolla pyritään auttamaan jatkossa tulevia sairaanhoitajaopiskelijoita valmistautumaan harjoittelujaksoon silmätautien klinikalla. Perehdytyskansio otetaan käyttöön silmätautien klinikalla sijaisten keskuudessa. Opiskelijoiden perehdytyksessä sen käyttöä aletaan hyödyntää keväällä 2019, kun seuraavat sairaanhoitajaopiskelijat tulevat sinne harjoitteluun.

Lähteet

Arrenius, A. & Haikka, N. 2018. Perehdytyskansio – opiskelijan avuksi PHHYKY silmätautien klinikalle. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 04.10.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018101616030

Jääskeläinen, L. 2009. Sairaanhoitaja opiskelijan käytännön harjoittelun ohjaajana. Pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos. Tampere. [Viitattu 27.9.2018]. Saatavissa: https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/80663/gradu03611.pdf

Kallio, S. 2011. Tavoitteena taitava sairaanhoitaja – Sairaanhoitajaopiskelijan oppiminen työharjoittelussa. Pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden laitos, Tampere. [Viitattu 1.10.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21501

LAMK. 2018. Opinto-opas. Sairaanhoitaja (AMK). Lahden ammattikorkeakoulu. [Viitattu 2.10.2018]. Saatavissa: http://opinto-opas.lamk.fi/index.php/fi/68177/fi/68147

PHHYKY. 2017. Silmäpoliklinikka ja toimenpideyksikkö. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä. [Viitattu 30.09.2018]. Saatavissa: https://www.phhyky.fi/fi/terveyspalvelut/keskussairaala/poliklinikat/silmapoliklinikka-ja-toimenpideyksikko-2/

Kirjoittajat

Niina Haikka on joulukuussa 2018 valmistuva sairaanhoitajaopiskelija Lahden ammattikorkeakoulusta.

Päivikki Lahtinen on LAMKin lehtori.

Julkaistu 5.11.2018

Viittausohje

Haikka, N. & Lahtinen, P. 2018. Sairaanhoitajaopiskelijan perehdytys osana harjoittelua. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/11/05/sairaanhoitajaopiskelijan-perehdytys-osana-harjoittelua/