Kaikki kirjoittajan LAMKpub artikkelit

How to digitalize spare part business

How to digitalize spare part business As the world is moving more and more towards digitalization around us, the common question which raises in Business as well is: how can we also turn our processes to digitalized ones? One interesting area is digitalization of spare parts business. This article is concentrating on spare part business in the perspective of Small and Medium size Enterprise (SME) and to be even more precise, complex parts made from metal.  

Authors: Janne Kousa and Brett Fifield  

Problem space explained

Imagine that your company is in process industry manufacturing with regularly spare parts sales to end customers. These parts have low volume, and relatively low turnover but long lead time.  

Because of this, one must decide on keeping several items in stock or produce the parts in made to order basis. For a small company large inventory is not cost-effective solution and on the other hand, delivery time for single made to order part may be several weeks.  

The interesting aspect is part is criticality, it may even stop the production and create huge costs when the process is not running. In this case, the price for single spare part may become neglectable instead of delivery time that can be promised to the customer.  

So the key questions are:  

– How to offer good spare part delivery times for several products while maintaining cost-effectivity?  

– How to provide spare parts in an emergency situation?  

– How to handle inventories in long term  

Solution proposal by 3D printing  

Let’s assume the following happens:  

1. Customer sends request for emergency spare part and states that their production has stopped causing 10 000€ /day direct loss until they get the needed spare part  

2. Your company finds the correct spare part item and sends an emergency order to selected 3D printing supplier near the customer  

3. 3D printing provider receives 3D file of the part with necessary instructions and is able to start the manufacturing process within 2 hours time  

4. Spare part is 3D printed overnight, packed and shipped with expedited method to end customer who receives it in 24 hours and loses only one day’s production instead of having to wait for one-week express manufacturing and delivery by traditional methods  

Naturally this emergency process generates more costs than traditional manufacturing, but if the part is critical due to the end customer’s process, doubling or tripling the part cost may be neglectable compared to costs when processes are stopped. (Kousa 2019)  

According to Kousa (2019), the digitalization of spare parts business can reduce money tied up to spare part inventory drastically. If the manufacturing is done either near OEM or near the customer by on- demand basis, the delivery times can be reached to good level without keeping any parts in stock.  

Figure 1. Delivery time reduction explained by distributed 3D printing process (Kousa 2019)  

Main findings  

Digital spare parts process requires that all the necessary data is in 3D- file format, as first requirement. The next requirement is to create the manufacturing process for 3D printing. Easiest way to get started is to find a suitable partner who has enough knowledge about printing possibilities and cost structure to see which are parts are suitable for printing in general. (Kousa 2019)  

Part screening process (finding printable parts) is usually the first step which the company faces when thinking about 3D printing. Not all parts are directly suitable for 3D printing and there may very well be some obstacles ahead when finding spare parts that are both mechanically and businesswise suitable. (Kousa 2019)  

At first it may seem that there is very limited amount of printable parts, but it is clear that 3D printing technology is evolving all the time, costs are coming down and new methods are introduced so what might not work today, does not mean that could not work in the future. (Kousa 2019)  

The important message is that without trying 3D printing as new alternative manufacturing process, it is impossible see the possibilities that this technology may provide now and in the future.  

Possibilities for new business concepts  

Previously mentioned partnering option for digital manufacturing chain offers a possibility for companies to enter 3D printing business as operators. This kind of operation can be at first local small-scale business but is scalable to global operating model as well. The distributed model can be seen as combined local and global concept.  

Solution could be that a partner starts to offer first local service to printing only, then begin handling also the file processing, and in the end moving to fully digital manufacturing chain so that the OEM only forwards the order to an operator who delivers the part to the end user. This model could be even expanded into franchising model where service owner offers client base and local entrepreneurs handle the business branches by their own private companies.  

Most extreme step is the OEM only selling user rights to data, practically allowing access to online spare part repository that the end user (or partner) utilizes to print their spare parts. By this, the whole transaction can happen in seconds creating revenue in a fraction of time compared to traditional order-delivery process.  

If OEM would one day move to offering production capacity as service, on time spare parts would be in key role to keep uptimes high. In this case 3D printing could be used as a tool for critical part manufacturing.  

Future research  

Upon the findings of this article the most interesting research question businesswise would be:  

– Data integrity when moving to completely digital spare parts process, including possibilities of Blockchain for example to protect IPR  

– Outsourcing whole spare parts concept to 3rd party – digitalizing the whole sales to order- workflow so that the OEM only sells rights to use the digital spare parts data  

– Spare part repository concept in general, OEM’s centralized database for spare part data or distributed accessible data which is then protected by user rights (such as Spotify or Netflix) and charged by royalty fees  

– Spare part concepts and their feasibility businesswise, comparing partnering in part manufacturing, complete equipment leasing with service functions and turn-key offering of production capacity including labor  

For small companies the above questions may be still quite far ahead, but for larger companies they may offer new possibilities to enhance the spare parts business towards completely digital one and by that to streamline processes, reduce single transaction costs and offer new kind of customer experience for ordering spare parts.  


Kousa J. 2019. How to digitalize spare parts business. Master’s Thesis. Lahti University of Applied Sciences, Masters Degree Program in International Business Management. Lahti. [Cited 15 May 2019]. Available at: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051510050  


Janne Kousa has completed a master’s in International Business Management Degree program in 2019.

Mr. Fifield has been actively involved in developing Business Schools for the Finnish Universities of Applied Sciences since 1994. Most recently he has been responsible courses in Futures and Strategies, Innovation and Creativity, Digital Services and Leadership and Management of Projects in Distributed Organizations. 

Illustration: https://pxhere.com/fi/photo/1323787 (CC0)

Published 2.9.2019

Reference to this publication

Kousa, J. & Fifield, B. 2019. How to digitalize spare part business. LAMK Pro.
LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/09/02/how-to-digitalize-spare-part-business/

Havaintoja henkilöstön osallisuudesta julkisorganisaatioiden strategiaprosesseihin

Joitain vuosia sitten toteutetussa koulutusorganisaation johtamisen kehittämishankkeessa havaittiin, että henkilöstön osallistaminen strategiatyöhön lisäsi sitoutumista ja työtyytyväisyyttä, ja tuotti myös taloudellista arvoa. Sairaanhoitajaopinnoissa tarjoutui mahdollisuus havainnoida henkilöstön osallisuutta terveydenhuollon strategiatyöhön. Artikkelissa verrataan näitä havaintoja koulutusorganisaatiosta saatuihin kokemuksiin.

Kirjoittajat: Maria Suoraniemi ja Päivikki Lahtinen

Tiedonhankinta terveydenhuollon organisaatiossa

Henkilöstön osallisuutta terveydenhuollon organisaation strategiatyöhön havainnoitiin sairaanhoitajaharjoittelijan roolissa kahdessa julkisen sektorin erikoissairaanhoidon yksikössä (PHKS/ Dialyysiosasto ja PHKS/Silmäklinikka), jotka ovat osa suurta hyvinvointikuntayhtymää. Havainnointi tapahtui tutustumalla yksiköiden perehdytys- ja strategiamateriaaleihin ja keskustelemalla osastonhoitajien ja sairaanhoitajien kanssa. Henkilöstön osallisuutta havainnoitiin kolmella eri osa-alueella: osallistuminen organisaation arvojen määrittelyyn, strategian suunnitteluun ja strategian toimeenpanoon.

Johtamisen teorioista nousi edellä mainituissa yksiköissä esille erityisesti jatkuvan kehittämisen toimintastrategia lean. Lean -toimintastrategiaa on viime vuosina alettu soveltaa laajasti suomalaisessa terveydenhuollossa (Mäkijärvi 2013). Lean voidaan määritellä joukoksi periaatteita ja työkaluja, joiden avulla asiakkaalle tuotetaan suurin mahdollinen lisäarvo vähimmillä mahdollisilla resursseilla, hyödyntäen työntekijöiden osaaminen täysimääräisesti (Modig & Åhlström 2013). Lean -toimintastrategian mukaisesti terveydenhuollon toiminnan päätavoite on potilaan tarpeiden tyydyttäminen, ja hoitotyö nähdään prosessina, jossa kaiken tulee tapahtua oikealle potilaalle, oikeaan aikaan, laadukaasti ja kannattavasti, turhaa työtä välttäen (Modig & Åhlström 2013).

Vertailukohteena koulutusorganisaation johtaminen

Vertailukohdaksi otettiin johtamisen kehittämishankkeen tulokset vapaan sivistystyön koulutusorganisaatiossa 2010-luvun vaihteessa (Mattila & Suoraniemi 2009 & 2012). Kehittämishankkeen teoriatausta pohjautui arvojohtamisen (mm. Lehtonen 2009 ja Kauppinen 2002), muutosjohtamisen (mm. Juuti & Virtanen 2009), strategiajohtamisen (mm. Kaplan & Norton 1996, Virtanen & Kauppinen 2008) ja strategiaviestinnän (mm. Hämäläinen & Maula 2004, Åberg 2002) teorioihin.

Kehittämishankkeen lähtökohtina olivat henkilöstön asiantuntemuksen hyödyntäminen strategiaprosessin eri vaiheissa, työn prosessilähtöinen tarkastelu, jatkuva parantaminen ja strategiaviestinnän lomittaminen osaksi organisaatioviestintää. Hankkeessa havaittiin, että henkilöstön osallistuminen strategiatyöhön tuotti sekä aineettomia että aineellisia tuloksia. Sitoutuminen, kokonaisuuksien hahmottaminen ja työtyytyväisyys lisääntyivät. Taloudellinen kannattavuus parani, kun työtä alettiin tarkastella prosesseina ja henkilöstön asiantuntemus otettiin käyttöön prosessien jatkuvassa parantamisessa. Osallisuus toi myös lisää vastuuta, minkä osa henkilöstöstä koki epätoivottavana. Avainhenkilöiksi osallistavien työtapojen jalkauttamisessa osoittautuivat koulutusalatiimien vetäjät. (Mattila & Suoraniemi 2009 & 2012.)

Havaintoja henkilöstön osallisuudesta terveydenhuollon organisaatiossa

Terveydenhuollon organisaation arvot oli määritelty ensin yhtymätasolla ja edelleen tarkennettu yksikkötasolle yksiköissä käytyjen arvokeskustelujen kautta. Henkilöstö vaikutti tuntevan arvot hyvin. Arvot olivat näkyvillä erilaisissa formaateissa, kuten verkkosivuilla, kahvihuoneen seinällä ja perehdytysmateriaaleissa. Henkilöstö myös keskusteli arvoista epävirallisissa yhteyksissä, kuten kahvitauoilla. Sen sijaan virallisilla foorumeilla (viikkopalaverit, kuukausipalaverit, strategiakokoukset, asiakas- ja sidosryhmäkohtaamiset) sairaanhoitajat eivät kovin usein osallistuneet arvokeskusteluun. Tämä vaikutelma voi kuitenkin olla puutteellinen sen vuoksi, että opiskelijan roolissa ei ollut mahdollista osallistua kaikkiin edellä mainittuihin foorumeihin.

Terveydenhuollon organisaation visio- ja strategiatyö oli toteutettu johtotasolla, kuullen henkilöstön edustajia prosessin kuluessa. Yksittäinen hoitaja ei kokenut olevansa mukana strategisessa suunnittelussa, eikä välttämättä ollut edes tutustunut organisaatiotason strategisiin linjauksiin.

Yksikkötasolla keskeisenä strategian toimeenpanon välineenä oli lean -toimintastrategia. Osastonhoitajilla oli avainrooli lean-menetelmien jalkauttamisessa. Esimerkiksi Silmäklinikalla oli muodostettu sairaanhoitajatiimejä, jotka suunnittelivat prosesseista aiempaa asiakaslähtöisempiä, hakien samalla resurssitehokkuutta. Myös Dialyysiosastolla hoitohenkilöstö oli laatinut hoitopolkujen prosessikuvaukset, jotka olivat julkisesti esillä osaston käytävillä. Molemmissa yksiköissä koettiin, että henkilöstön osallistuminen prosessien suunnitteluun oli lisännyt sekä asiakaslähtöisyyttä että hoitohenkilökunnan työtyytyväisyyttä ja kokonaisuuksien hallintaa. Muutosvastarinta nähtiin aiempaa vähäisempänä ja sitoutuminen muutoksiin hyvänä, koska muutokset perustuivat henkilöstön asiantuntijuuteen.


Vertailukohteena olleessa koulutusorganisaatiossa työntekijöitä oli viitisenkymmentä, havainnoinnin kohteena olleessa terveydenhuollon organisaatiossa tuhansia. Henkilöstön osallistamisen menetelmät ovat väistämättä erilaisia näin eri kokoisissa organisaatioissa. Pienessä organisaatiossa koko henkilöstö oli mahdollista osallistaa kaikissa strategiatyön vaiheissa arvokeskustelusta visiointiin ja strategian suunnittelusta toimeenpanoon. Suuressa organisaatiossa osallistuminen organisaation strategiseen suunnitteluun oli enemmän edustuksellista ja strateginen johtaminen saattoi jäädä yksittäiselle työntekijälle etäiseksi. Henkilöstö koki, että strategiset linjaukset tulevat ylhäältä annettuina. Havainnot Silmäklinikalta ja Dialyysiosastolta kuitenkin osoittivat, että lean-menetelmä strategian toimeenpanon välineenä tuo parhaimmillaan osallistumisen ja vaikuttamisen kokemuksia koko henkilöstölle.

Lähijohtamisella havaittiin olevan suuri merkitys osallisuuden toteutumisessa molemmissa organisaatioissa. Osallistavaan työtapaan perehtyneet ja sitoutuneet lähiesimiehet (tiimien vetäjät, osastonhoitajat) rakensivat osallistumisen kulttuuria ja mahdollistivat henkilöstönsä osallistumisen yhteiseen keskusteluun ja suunnitteluun.

Koulutusorganisaation kehittämishankkeesta on kulunut lähes kymmenen vuotta. Oli kiinnostavaa havaita, että silloin pinnalla ollut arvojohtaminen on vaimentunut organisaatiopuheessa. Nyt sen sijaan ”leanataan”. Lean -toimintastrategiaan näyttäisi olevan sisäänrakennettuna useimmat niistä periaatteista, mitä koulutusorganisaation kehittämishankkeessa tavoiteltiin, ja jotka silloin poimittiin useista eri johtamisteorioista. Näitä leanin periaatteita ovat muun muassa asiakaslähtöisyys, jatkuva parantaminen, arvoperustaisuus, henkilöstön osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen, resurssitehokkuus ja prosessiajattelu.


Hämäläinen, V. & Maula, H 2004. Strategiaviestintä. Helsinki: Infor.

Juuti, P. & Virtanen, P. 2009. Organisaatiomuutos. Keuruu: Otava.

Kaplan, R. S. & Norton, D.P. 1996. Balanced Scorecard. Translating Strategy into Action. Boston Massachusetts: Harvard Business School Press.

Kauppinen, T. 2002. Arvojohtaminen: tie taiturimaiseen tavoitteiden jalkauttamiseen, inhimillisen energian johtamiseen ja organisoituun rakastumiseen. Helsinki: Otava.

Lehtonen, T. 2009. Arvot ja arvojohtaminen. Filosofisia huomautuksia. Hallinnon tutkimus 4/2009: 3-15.

Mattila, L. & Suoraniemi, M. 2009. Puhumalla paras strategia – Sisäisten konsulttien strategiaseikkailu Lahden kansanopistossa. Opinnäytetyö. Työyhteisön ja henkilöstön osaamisen kehittämisen PD-koulutusohjelma. Opinnäytetyö (25 op). Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus.

Mattila, L. & Suoraniemi, M. 2012. Puhumalla paras strategia. Julkaisussa: Keskinen, S., Salo, P. & Saloheimo, L. (toim.) 2012.  Vapaus ja vastuu. Vapaan sivistystyön kehittämisen edellytykset. Sivistystä kaikille -julkaisusarja. Vantaa: Kansanvalistusseura.

Modig, N. & Åhlström, P. 2013. Tätä on lean. Ratkaisu tehokkuusparadoksiin. Tukholma: Rheologica Publishing.

Mäkijärvi, M. 2013. LEAN-menetelmä suomalaisessa terveydenhuollossa – kokemuksia ja haasteita HUS:ssa. Sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA -tutkielma. Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto. [Viitattu 6.6.2019]. Saatavissa: https://www.hus.fi/hus-tietoa/materiaalipankki/esitysmateriaalit/Yleinen%20piilokirjasto%20yksittisille%20tiedostoille/Lean-menetelma_suomalaisessa_terveydenhuollossa.pdf

Virtanen, P. & Kauppinen, I. 2008. Henkilöstövoimavarajohtamisen strategisten päämäärien välittyminen organisaatiossa. Hallinnon tutkimus 2/2008: 38-51.

Åberg, L. 2002. Viestinnän strategiat. Helsinki: Infor.


Maria Suoraniemi on valmistumassa sairaanhoitajaksi LAMKin Nursing-koulutusohjelmasta.

Päivikki Lahtinen on LAMKin lehtori.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/917205

Julkaistu 15.8.2019


Suoraniemi, M. & Lahtinen, P. 2019. Havaintoja henkilöstön osallisuudesta julkisorganisaatioiden strategiaprosesseihin. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/08/15/havaintoja-henkiloston-osallisuudesta-julkisorganisaatioiden-strategiaprosesseihin/

Maa-asenteiset aurinkovoimalat: yksi ratkaisu vihreämmän energian tuotantoon?

Ilmastonmuutos on meneillään pahempaan suuntaan tälläkin hetkellä. Kasvihuonekaasupäästöjä täytyy leikata jotta emme tuhoa ympäristöämme. Tulevaisuuden energiantuotanto on kuitenkin taattava kulutuksen kasvaessa. Suuret maa-asenteiset aurinkovoimalat ovat yksi hyvä keino kasvihuonekaasujen päästöjen pienentämiseksi.

Kirjoittajat: Simo Kostilainen ja Jussi Kuusela

Maa-asenteiset aurinkovoimalat ovat suuria sähkön- tai lämmöntuotantolaitoksia, jotka asennetaan omille telineilleen maan päälle. Näissä voimaloissa on paljon etuja, kuten hyödyttömän maa-alan käyttöönotto tai vihreän energian tuotanto suuremmassa mittakaavassa. Maa-asenteiset paneelit soveltuvat myös pienempiinkin kohteisiin mainiosti, jos vaikkapa katolle asentaminen ei ole suotuisaa. Aurinkovoiman etuna on myös se, että esimerkiksi haja-asutusalueella sijaitsevaa mökkiä ei tarvitse liittää sähköverkkoon kalliilla hinnalla, vaan mökille voidaan hankkia aurinkosähköjärjestelmä vastaamaan kesämökin vähäiseen energiatarpeeseen.

Suomessa 0,2 prosenttia energian kokonaistuotannosta syntyy aurinkovoimalla (Energiateollisuus 2019). Aurinkosähkön tuotantoa olisikin varaa kasvattaa reilusti. Teknologian halventuessa suurten laitosten kustannukset ovat pudonneet; nykyään maailmalla tehdään paljon suuria aurinkovoimaloita. Suomessa aurinkovoima on myös nosteessa. Kattoasenteisia voimaloita on tehty jo useampia, mutta suuremman kokoluokan maa-asenteisia aurinkovoimalat ovat vielä harvinaisia. Paljon potentiaalia kuitenkin olisi, sillä kattoasenteisia aurinkovoimaloita rajoittaa kohteen katon pinta-ala, kun taas maa-asenteinen järjestelmä voidaan asentaa suurellekin pinta-alalle. (Kostilainen 2018)


Tyypillisesti maa-asenteinen aurinkovoimala asennetaan maahan lyötyihin paaluihin ja niihin kiinnitettyihin telineisiin. Nämä paalut upotetaan maahan muutaman metrin syvyyteen ja pitävät telineen paikoillaan. Tämä menetelmä vaatii edulliset maaperän olosuhteet, mutta on edullisin asentaa. (Smalley 2017).

Telinejärjestelmien ei kuitenkaan aina tarvitse läpäistä maaperää. Jos paalujen maahan upottaminen ei ole mahdollista tai se ei ole kannattavaa, toinen vaihtoehto on asentaa telineet maan päälle aseteltuihin betonipainoihin. Painot eivät läpäise maaperää mutta ovat kalliita kuljettaa, sillä yksi paino painaa noin kaksi tonnia. (Pickerel 2017)

Kolmantena asennustapana toimii ruuvipaalu, joka kierretään maahan. Tässä menetelmässä on etuna se, että paaluja ei tarvitse upottaa kovin syvälle maahan ja paaluilla on suuri kantokyky. Ne ovat kuitenkin kalliimpia ja hieman hitaampia asentaa kuin normaalit ruuvipaalut. (Pickerel 2017).

Asennustavan valintaan vaikuttaa monia tekijöitä, kuten maaperän koostumus ja kivisyys. Alueella voi olla myös maaperän käyttöä koskevia rajoituksia. Maaperän tulee kestää telineistä aiheutuvat kuormat, sekä maaperän täytyy olla routimatonta. Paneelirivit eivät myöskään saa varjostaa toisiaan. (Donaldson & Brearley 2015).

Suomessa ei ole vielä yhtenäistä lainsäädäntöä koskien nimenomaan maa-asenteisia aurinkovoimaloita. Nykyään joudutaankin käyttämään paljon kompromisseja projekteissa. Tulevaisuudessa olisikin tärkeää, että saataisiin yhtenäiset säännökset aurinkovoimaloiden suhteen; nykyään kunnilla on eri ohjeistukset maa-asenteisten aurinkovoimaloiden säätelystä, luvanvaraisuudesta ja kaavoituksesta.

Muut asennustavat

Aurinkojärjestelmien asentamiseen on olemassa myös muita vaihtoehtoja. Aurinkovoimaloita voidaan rakentaa vaikkapa parkkialueiden päälle. Telineet tällöin myös suojaavat autoja auringolta ja sateelta. Parkkialueet vievät paljon tilaa, joten ne soveltuvat parkkialueita varten suunnitelluille telineille mainiosti. Telineet muistuttavat normaaleja maa-asenteisia telineitä, mutta ovat paljon korkeampia. Parkkialueelle asennettuun voimalaan voidaan myös kiinnittää sähköautojen latauspiste, jolloin parkkialueen käyttäjä voi laittaa autonsa lataukseen vihreällä sähköllä. (Smalley 2017).

On myös mahdollista tehdä telineistä sellaisia, että ne kääntävät paneelit kohti aurinkoa seurantajärjestelmillä. Telineet ovat joko yhdellä akselilla tai kahdella akselilla kääntyviä. Yhden akselin telineet asennetaan riviin niin kuin normaaleissa kiinteissä maa-asenteisissa telineissä, mutta väljemmin. Kahden akselin telineet taas asennetaan yksittäin erilleen toisistaan, jotta paneelit varjostaisivat toisiaan mahdollisimman vähän. Kääntyvillä telineillä saadaan voimalaitoksen tavoitemäärä tuotettua pienemmällä määrällä telineitä, mutta kääntyvät telineet ovat kalliimpia. (Smalley 2017).


Paneelien valintaan vaikuttaa voimalaitokselta vaaditut ominaisuudet. Näitä ovat pinta-ala, tuotantokapasiteetti ja kustannukset. Yleisimmin käytetyt paneelit ovat polykristallisen ja amorfisen silikonin paneelit ja monokristallisesta silikonista valmistetut paneelit. Näiden paneelien hyötysuhde vaihtelee enintään 21-25 prosentin välillä. Aurinkopaneeleita voidaan valmistaa myös muista materiaaleista kuin silikonista, esimerkiksi kupari-indium-seleniittiyhdistelmästä tai kadmium-telluriyhdistelmästä. (Ranabhat ym. 2016)

Suomi ja tulevaisuus

Tulevaisuus aurinkovoimalle näyttää valoisalta vihreän energian tarpeen ja kysynnän kasvaessa. Myös aurinkovoimaloiden helpottunut saatavuus ja halvenneet hinnat edistävät aurinkovoiman kasvua niin pienissä kuin isoissakin kohteissa. Pudonneet kustannukset sekä parantunut saatavuus pudottaa yritysten ja yksityisten tahojen kynnystä hankkia aurinkosähköjärjestelmä tontilleen. Moni yritys myös kokee aurinkosähkön imagoa kohottavaksi asiaksi ja hankkiikin aurinkosähköjärjestelmän tätä tarkoitusta varten. (Kostilainen 2018)

Tulevaisuudessa paneeleita voidaan saada asennettua muuallekin kuin katolle tai maahan. Rakennusten julkisivuille ja seinustoille voidaan asentaa telineitä, ja läpinäkyviä tai värillisiä paneeleja on myös kehitteillä. Järjestelmiä tarjotaan myös kelluvina, jolloin järjestelmä ei vie kallisarvoista maa-alaa.

Aurinkoenergialla on kuitenkin myös haasteita. Talvisin paneelien päälle kertyy lunta joka estää energian tuotannon. Myös vähäinen auringonvalon määrä pudottaa tuotantoa reilusti. Kesäaikaan kuitenkin aurinko paistaa lähes vuorokauden ympäri mikä tasapainottaa vuosituotantoa. Suuret aurinkoenergian tuotantolaitokset vievät paljon tilaa, jota voi olla vaikea löytää. Aurinkopaneeleista voi myös tulla heijastuksia, jotka voivat haitata lähistön asukkaita.

Jos kuitenkin näihin haasteisiin pystytään vastaamaan, on maa-asenteinen aurinkovoimala mitä mainioin vihreän energian tuotantomuoto.


Donaldson, B. & Brearley, D. 2015. Geotechnical Analysis and PV Foundation Design. Solar Pro. [viitattu 23.10.2018]. Saatavissa: https://docs.wixstatic.com/ugd/d49ff9_1a2e399770064e80a0eabdafffcc5345.pdf

Energiateollisuus ry. 2019. Sähköntuotanto energialähteittäin 2018. [viitattu 15.6.2019]. Saatavissa: https://energia.fi/perustietoa_energia-alasta/energiantuotanto/sahkontuotanto

Pickerel, K. 2017. What are the different types of ground-mount solar racking systems? Solar Power World. [viitattu 23.10.2018]. Saatavissa: https://www.solarpowerworldonline.com/2017/02/different-types-ground-mount-solar-racking-systems/

Kostilainen S. 2018. Maa-asenteiset aurinkovoimalat: Toteutustavat ja laitevalmistajat. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Tekniikan ala. Lahti. [viitattu 20.6.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122922913

Ranabhat, K., Patrikeev, L., Revina, A.A., Andrianov, K., Lapshinsky, V. & Sofronova, E. 2016. An Introduction to solar cell technology. Journal of Applied Engineering Science. 14(2016)4, 405, 481 – 491. [viitattu 15.6.2019]. Saatavissa: http://www.engineeringscience.rs/images/pdf/K_Ranabhat.pdf

Smalley, J. 2017. What is the best foundation for a ground-mount solar array? [viitattu 23.10.2018]. Saatavissa: https://www.solarpowerworldonline.com/2015/08/what-is-the-best-foundation-for-a-ground-mount-solar-array/


Simo Kostilainen on Lahden Ammattikorkeakoulusta valmistuva ympäristö- ja energiatekniikan opiskelija, jonka opinnäytetyö ”Maa-asenteiset aurinkovoimalat – Toteutus ja laitevalmistajat” on tarkistettu ja hyväksytty lokakuussa 2018.

Jussi Kuusela on tekniikan alan lehtori Lahden Ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1153251

Julkaistu 27.6.2019


Kostilainen, S. & Kuusela, J. 2019. Maa-asenteiset aurinkovoimalat: yksi ratkaisu vihreämmän energian tuotantoon? LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/06/27/maa-asenteiset-aurinkovoimalat-yksi-ratkaisu-vihreamman-energian-tuotantoon/

Using a signature instead of a password

In a world full of electronic systems, there is a need to prevent the unauthorized users from accessing protected data. Various ways of authentication are used, passwords being the most ubiquitous.

Authors: Abdelwakil Bouljoub and Aki Vainio

What is the problem with traditional passwords?

Traditional passwords are sequences of characters. Various organizations have their own guidelines and rules, often based on earlier recommendations from NIST, which have since been completely redone (Grassi, et al. 2017). However, passwords are problematic. Often the passwords that follow the official guidelines are hard to remember or the users avoid these memory issues by not following the guidelines or by finding the most trivial way to follow them, leaving their passwords weak (Munroe 2011). They are hard for the user, but easy to break with the ever-advancing technology we have access to (Munroe 2011).

As passwords continue to present problems, many organizations are trying to move away from them. For instance, W3C (World Wide Web Consortium) in collaboration with FIDO Alliance finalized a web standard for what they called Passwordless Logins that recommend a standard for browsers to let users log into their account using other options (W3C 2019). FIDO Alliance is an industry association that aims to develop authentication standards, which boasts many of the leading technology companies in the world as its members. FIDO recommends the use of alternative authentication methods, such as biometrics.

The trend to abolish the use of passwords has commercial implications. Integrating biometrics or other authentication methods into systems requires new software and often hardware components. (Bouljoub 2019.)

What are biometrics and how are they used for authentication?

Biometrics refer to the information about someone’s body. There are many domains of biometrics usage, such as forensics science and crime investigations, but with the advance of technology, biometrics can be used to extract repeatable biometric features for biometric-based authentication.

In fact, we have many features in our bodies that differentiate us from each other. The Biometrics Institute, an independent non-profit organization, has categorized biometrics as illustrated in figure 1.

Figure 1. Biometrics types (compiled from Biometrics Institute 2019)

Apple, for example, introduced the Face ID feature in iPhone X (Schiller 2017). It is a feature that gives to the user the option to unlock the phone by using the face recognition method. At the same time, Samsung used a similar feature on Galaxy Not 8, but in addition, Samsung added the iris recognition feature as well (Samsung 2019). Many other companies are using different types of biometric to provide a solution to plenty of domains such as security surveillance.

Not all biometrics have been proven to be unique from one person to another. The idea of the uniqueness of biometrics is based in most cases on the low probability of the existence of similar biometric information on two different individuals. Joanna Stern a columnist in Wall Street Journal tried the face recognition feature in iPhone X with identical twins and the system fail to distinguish between them (Stern 2017).

Biometrics are problematic

Most of the reviews that have been conducted on the topic of biometrics are looking for which solution is most secure against hacking attempts, but simply being secure is not enough. Instead, using biometrics presents its own set of problems.

The data used in biometrics can be used for other purposes as well. In China, for example, biometric data is being used by law enforcement which raises a serious concern about user privacy. Many people are not sure if the biometric data collected by companies is stored safely and it won’t be used for other purposes.

The second reason is related to the fact that biometrics are unchangeable. Although this could be considered an advantage because a user doesn’t need to remember any specific information when using a biometric-based authentication, it is also a big disadvantage in case something happens to the integrity of the stored data which could render a certain biometric useless.

The exposed nature of biometrics is another issue, especially the most used one. For instance, face, eye and fingerprints are almost public for others and it could be a burden to protect them from copying or forging. Is true that Apple claims that its Face ID feature is strong enough against attempt of using a person’s image or even a person’s 3D-printed face, but the feature can’t tell if the user scan intentionally his face in purpose to unlock the phone or someone else is doing that under certain circumstances. (Fysi Tech 2017.)

There is also the question of practicality. No-one wants to conduct a DNA or gait analysis each time they login onto their phones.

Signatures as authentication method

The methods for using signatures as a method of authentication are still being developed, but signatures are one possible solution for the various challenges. What makes a signature-based method strong is not only the visible result, but the actual metrizable habit of writing that signature, including the rhythm and pressure impacted while writing, which are impossible to replicate (Huber & Headrick 1999).

The signature doesn’t invade user privacy. A signature doesn’t reveal if the person is a male, female, young, old or from a specific ethnicity. That minimizes the chance of using the signature as a tool to track individuals using biometric information provided by themselves (for example, Xie 2019).

A signature used for the authentication is stored in the same manner as the data for other biometrics methods. However, a person could change the appearance of the signature whenever the stored one becomes compromised.

In contrast to other biometric types, a signature is an act that requires an intention and a conscious effort from the person. It is not possible to get a person’s signature without that person being informed. The reason why signatures are not used widely as a method of authentication could be related to usability. For example, biometrics such as fingerprints are more relevant to smartphone’s usage. To unlock a phone by signature might take longer than the time needed to unlock it with a face recognition feature. In many cases, using signatures also requires dedicated hardware.


No one can steal a signature, your signature is with you everywhere and, in contrast to other biometrics methods, signature doesn’t require you to take a selfie each time you want to check your notifications. Furthermore, the biometrics and recognition methods are an active research field that it is evolving rapidly, and it has many advantages that encourage their use in several aspects of our daily life to improve security and reduce the traits of data security that are becoming a serious issue.


Biometrics Institute. 2019. Types of Biometrics. [cited 11 Jun 2019]. Available at: https://www.biometricsinstitute.org/what-is-biometrics/types-of-biometrics/

Bouljoub, A. 2019. Electronic signature for authentication. Bachelor’s thesis. Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Business and Hospitality. Lahti. [cited 14 Jun 2019]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060515037

Fysi Tech. 2017. iPhone x FACE ID Experimental Video While Sleeping. [cited 11 Jun 2019]. Available at: https://www.youtube.com/watch?v=Ms7wLX2h9ec

Grassi, P., Fenton, J., Newton, E., Perlner, R, Regenscheid, A., Burr, W., Richer, J., Lefkovitz, N., Danker, J., Choong, Y.-Y., Greene, K. & Theoganos, M. 2017. NIST Special Publication 800-63B – Digital Identity Guidelines. NIST. [cited 11 Jun 2019]. Available at: https://pages.nist.gov/800-63-3/sp800-63b.html

Huber, R. & Headrick, A. 1999. Handwriting Identification: Facts and Fundamentals. CRC Press LLC. Boca Raton. USA.

Munroe, R. 2011. Password Strength. XKCD. [cited 11 Jun 2019]. Available at: https://xkcd.com/936/

Samsung. 2019. Security. [cited 11 Jun 2019]. Available at: https://www.samsung.com/global/galaxy/galaxy-s8/security/

Schiller, P. 2017. Face ID on iPhone X. Video. [cited 5 Jun 2019]. Available at: https://www.youtube.com/watch?v=z-t1h0Y8vuM

Stern, J. 2017. iPhone X Review: Testing (and Tricking) FaceID. Wall Street Journal. Video. [cited 5 June 2019]. Available at: https://www.youtube.com/watch?v=FhbMLmsCax0

W3C. 2019. W3C and FIDO Alliance Finalize Web Standard for Secure, Passwordless Logins. [cited 11 Jun 2019]. Available at: https://www.w3.org/2019/03/pressrelease-webauthn-rec.html

Xie, E. 2019. China working on data privacy law but enforcement is a stumbling block. South China Morning Post. [cited 14 Jun 2019]. Available at: https://www.scmp.com/news/china/politics/article/3008844/china-working-data-privacy-law-enforcement-stumbling-block


Abdelwakil Bouljoub is close to the end of his bachelor’s studies in Business Information Technology at Lahti University of Applied Sciences.

Aki Vainio is a senior lecturer of Information Technology at Lahti University of Applied Sciences.

Illustration: https://pxhere.com/en/photo/1440395 (CC0)

Published 17.6.2019

Reference to this publication

Bouljoub, A. & Vainio, A. 2019. Using a signature instead of a password. LAMK Pro.
LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/06/17/using-a-signature-instead-of-a-password/

Hakusanamainonnan mahdollisuudet

Yhä useammat asiakkaat aloittavat ostoprosessinsa verkosta etsimällä tietoa tuotteesta tai palvelusta, jonka he aikovat ostaa. Yksi suosituimmista paikoista etsiä tietoa on erilaiset hakukoneet. Yritysten on oltava siellä missä heidän asiakkaansa ovat, jotta yritykset pystyvät olemaan mukana asiakkaan ostoprosessissa alusta alkaen. Paras tapa tavoittaa hakukoneilla tietoa etsiviä asiakkaita on tehdä hakusanamainontaa.

Kirjoittajat: Jyri Behm, Markus Hartikainen ja Aki Vainio

#DigiLAHTI on LAMKin, LUTin ja Ladecin yhteinen EU:n aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on alueen yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen. Jokainen meistä törmää päivittäin hakusanamarkkinointiin, mutta sen aloittaminen on monille vierasta sen helppoudesta huolimatta.

Mitä on hakusanamarkkinointi?

Hakusanamarkkinoinniksi kutsutaan maksettua mainontaa Internetin hakukoneissa ja muilla verkkosivustoilla. Se on yksi käytetyimmistä verkkomarkkinoinnin kanavista. Hakusanamarkkinointi on osa hakukoneiden ansaintamallia ja nykypäivänä se on noussut suurimpien hakukoneiden tärkeimmäksi tulonlähteeksi. Hakusanamarkkinointi perustuu hakusanojen hinnoittelujärjestelmään, jossa vain mainoksien klikkaamisesta maksetaan mainostajan tekemän tarjouksen pohjalta. Maksetut mainokset sijoittuvat hakukoneiden hakutuloksissa tavallisesti ylimmiksi. (Kritzinger & Weideman 2017, 1-5.)

Kuva 1. Mainosten sijoittuminen Googlen hakutuloksissa

Hakusanamarkkinoinnissa mainostajaa laskutetaan mainosten klikkausmäärän mukaan (Kritzinger & Weideman 2015, 3), mutta suosio ei ole ainut hintaa määrittelevä tekijä, vaan siihen vaikuttaa myös mainostettavan tuotteen luonne. Lopullinen hinta määrittyy markkinatilanteen mukaan eli sen pohjalta paljonko tiettyä hakusanaa käyttävät ovat valmiita siitä maksamaan. Esimerkkinä kalliista hakusanasta on ”life insurance”, joka on hyvin kilpailtu hakusana ja palveluna se perustuu pitkiin asiakassuhteisiin, jolloin useamman kymmenen euron hinta klikkauksesta on oikeutettu (Chaffey & Smith 2017, 388-389).

Hakusanamarkkinoinnin edut

Hakusanamarkkinointi on tehokasta ja sen tulokset ovat välittömästi nähtävissä. Hakusanamainokset voidaan kytkeä päälle tai pois koska tahansa (Lanz & Fazzini 2015). Googlessa tehtävää hakusanamarkkinointia varten Googlella on oma Google Ads –palvelu. Google Adsin kautta Googlessa hakusanamarkkinointia tekevä mainostaja voi hallinnoida kampanjoita ja budjettejaan sekä seurata kampanjoidensa tuloksia (Dodson 2016, 45-47).

Hakusanamarkkinoinnissa mainonnasta menee hukkaan vain vähän, sillä hakukoneiden käyttäjät paljastavat hakupyyntöjä tehdessään valmiiksi kiinnostuksensa tiettyihin aiheisiin. Samanaikaisesti mainosten kontekstipohjaisen luonteen vuoksi mainoksia ei näytetä hakukoneen käyttäjille, mikäli kaupallisia mahdollisuuksia on vain vähän tai niitä ei ole. Näin myöskään hakukonetta käyttävää henkilöä ei häiritä turhilla mainoksilla tällaisissa tilanteissa. (Lewandowski 2017, 10.)

Mainostajat pystyvät vähentämään turhia mainoskuluja, sillä heitä laskutetaan mainosten klikkausten määrän mukaan. He maksavat mainoksistaan vain silloin, kuin hakukoneen käyttäjä osoittaa oikeaa kiinnostusta mainosta kohtaan klikkaamalla sitä hakutulossivulla. (Lewandowski 2017, 10.)

Tekstipohjainen mainonta koetaan vähemmän tungetteleviksi kuviin tai animaatioihin pohjautuvat, joten käyttäjä seuraa niitä mieluummin (Lewandowski 2017, 10). Myös erilaiset mainontaa sivuilta poistavat selainten lisäosat eivät aina poista tekstimainontaa, joten ne saattavat saavuttaa kohderyhmän, jota graafinen mainonta ei saavuta.

Mainostajaa ajatellen hakusanojen hinnoittelu on läpinäkyvää, sillä hakusanojen hinnat perustuvat kunkin hakusanan oikeaan kilpailutilanteeseen. Mikäli hakusana on paljon käytetty ja suosittu, on sen hinta korkeampi. Vähemmän haetut hakusanat ovat puolestaan edullisempia. (Lewandowski 2017, 10.)

Mainostajat pystyvät halutessaan luomaan itse mainoksia tai mainoskampanjoita ilman mainostoimiston apua. Klikkausten määrään perustuvan hinnoittelun ja itse säädettävien päiväbudjettien vuoksi hakusanamarkkinointi on hyvä kanava myös yrityksille, joiden markkinointibudjetti on rajallinen. Lisäksi hakusanamarkkinoinnissa on helppoa kokeilla erilaisia mainoksia tai versioita samasta mainoksesta. Tarvittaessa mainosten muokkaaminen tai poistaminen onnistuu nopeasti. (Lewandowski 2017, 10.)

Hakusanamarkkinoinnin suunnittelu

Avain menestyksekkääseen hakusanamarkkinointiin ja hakukoneoptimointiin on osuvimpien hakusanojen löytäminen, sillä hakukoneiden tarkoitus on tuoda osuvimmat tulokset hakijalle. Hakusanamainonnassa tavoitteena on löytää parhaiten toimivat hakusanat, jotka liittyvät mainostettuun tuotteeseen tai palveluun, jotta mainokset näkyvät hakukoneissa mahdollisimman monelle potentiaaliselle asiakkaalle. (Chaffey & Smith 2017, 372.)

Hakusanamainonta kannattaa aloittaa broad-kampanjalla, jonka tavoitteena on löytää ne hakusanat, jotka tuottavat parhaiten tuloksia. Broad-kampanja kannattaa varsinkin silloin, kun lähdetään tekemään ensimmäistä kertaa hakusanamainontaa ja entuudestaan ei ole tiedossa toimivia hakusanoja. Broad-kampanja etsii automaattisesti toimivia variaatioita laajasti asetetulle hakusanalle (Google 2019, Chaffey & Smith 2017, 372).

Esimerkiksi hakusanan ollessa vakuutusmaksu broad-kampanja näyttää mainoksia seuraavilla hauilla:

• Edulliset vakuutusmaksut

Vakuutusmaksut tampere

• Edullisimmat vakuutusmaksut tampere

Phrase-kampanja on suositeltavaa aloittaa siinä vaiheessa, kun broad-kampanjasta on löydetty parhaiten toimivat hakusanat. Phrase-kampanjan avulla on tarkoitus kohdentaa mainokset tarkemmin kuin broad-kampanjalla, mutta se on joustavampi kuin exact-kampanja. Phrase-kampanja etsii variaatiota hakusanoilla, jotka ovat hyvin lähellä hakusanaa (Google 2019, Chaffey & Smith 2017, 372).

Phrase-kampanjalla hakusanalla “apple älykellot” mainokset tulevat näkyviin seuraavilla hakusanoilla:

• Edulliset apple älykellot tampere

• Halvimmat käytetyt apple älykellot verkosta

Phrase-kampanjalla mainokset eivät tule näkyviin seuraavilla hakusanoilla:

Apple käytetyt älykellot

Älykellot apple verkosta

Exact-kampanjaa kannattaa käyttää, kun halutaan, että mainokset näkyvät tietyllä hakusanalla, esimerkiksi apple älykellot verkosta. Mainokset näkyvät vain silloin, kun hakusana on täysin sama kuin millä hakusanalla mainostetaan. Exact-kampanja ei salli minkäänlaisia variaatioita ja siksi sen käyttö on usein hankalaa. (Chaffey & Smith 2017, 373.)

On vaikea löytää itselleen se kaikkein sopivin malli, koska mainontaa voi esimerkiksi Googlen palveluissa muokata hyvin monella eri tavalla. Usein on vaikea tunnistaa suoralta käsin ne kaikkein tehokkaimmat hakusanat, ajankohdat ja mainoksen sanamuodot, koska kuluttajakäyttäytyminen on jatkuvasti muuttuvaa ja monilla kohderyhmillä on hyvin omanlaisensa tapa toimia. Hakusanamainonnan suhteellinen edullisuus ja lähes tosiaikainen muokattavuus mahdollistavat kuitenkin erilaiset kokeilut, joiden kautta omaa kampanjaa voi hioa omien tavoitteiden pohjalta.


Chaffey, D. & Smith, PR. 2017. Digital Marketing Excellence. Planning, Optimizing and Integrating Online Marketing. New York: Routledge.

Dodson, I. 2016. The Art of Digital Marketing. Hoboken: John Wiley & Sons.

Google. 2019. Google Ads Help. [Viitattu 28.2.2019]. Saatavissa: https://support.google.com/google-ads/answer/2497584?hl=en&ref_topic=3122868

Kritzinger, W. T. & Weideman, M. 2015. Comparative case study on website traffic generated by search engine optimisation and a pay-per-click campaign, versus marketing expenditure. South African Journal of Information Management. 17(1). [viitattu 30.1.2019]. Saatavissa: http://dx.doi.org.aineistot.lamk.fi/10.4102/sajim.v17i1.651

Kritzinger, W. T. & Weideman, M. 2017. Parallel search engine optimisation and pay-per-click campaigns: A comparison of cost per acquisition. South African Journal of Information Management. 19 (1). [viitattu 29.1.2019]. Saatavissa: https://search-proquest-com.aineistot.lamk.fi/docview/1928614591?accountid=16407

Lanz, L. H. & Fazzini, J. 2015. Search Engine Marketing (SEM): Financial & Competitive Advantages of an Effective Hotel SEM Strategy. Boston Hospitality Review. 3 (2). [viitattu 29.1.2019]. Saatavissa: https://doaj.org/article/3f1ff91079cf47319921408e393a5f00

Lewandowski, D. 2017. Users’ Understanding of Search Engine Advertisements. Journal of Information Science Theory and Practice. 5(4), pp. 6-25. [viitattu 29.1.2019]. Saatavissa: http://koreascience.or.kr/article/JAKO201735553769031.page


Jyri Behm ja Markus Hartikainen opiskelevat digitaalisia ratkaisuja (YAMK) Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla.

Aki Vainio opettaa tietojenkäsittelyä Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/612024 (CC0)

Julkaistu 14.6.2019


Behm, J., Hartikainen, M. & Vainio, A. 2019. Hakusanamainonnan mahdollisuudet. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/06/14/hakusanamainonnan-mahdollisuudet/