Kaikki kirjoittajan LAMKpub artikkelit

Havainnointia tutkimuksessa, työelämässä ja oppimisympäristöissä

Havainnointi on mielletty tieteellisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmäksi, mutta ilman tieteen sitovia normeja sitä voidaan monipuolisesti hyödyntää työelämän, oppimisympäristöjen tai jopa yksilöiden kehittämisessä. Olennaisinta havaintojen hyödynnettävyydessä on aito kiinnostus havainnoitavaa asiaa tai ilmiötä kohtaan sekä havaintojen avoin pohtiminen yhdessä vertaisten kanssa.

Kirjoittajat: Tiina Koivuniemi ja Sari Suominen

Havainnointia tieteessä ja arjessa

Havainnointi eli observointi on tieteellinen aineistonkeruumenetelmä, jota hyödynnetään erityisesti laadullisissa tutkimuksissa. Yleensä havainnointia suositellaan käytettäväksi, kun tutkimuksen kohteena olevasta asiasta tai ilmiöstä tiedetään hyvin vähän, mutta sitä voidaan myös suunnitelmallisesti toteuttaa jo entuudestaan tutusta kohteesta. Havainnointiin voidaan käyttää kaikkia aisteja ja näin ollen havainnoitavasta voidaan verbaalisen ilmaisun lisäksi havainnoida kehonkieltä, ilmeitä ja liikehdintää, mikäli havainnointi kohdistuu ihmisiin. Havainnointitilanteessa ympäristö on yhtä lailla havainnoinnin kohteena. Havainnoimalla saadaan siis kerättyä kohteesta monipuolista tietoa. Tieteellisenä tutkimusmenetelmänä havainnointia suoritetaan systemaattisesti ja kontrolloidusti. Tutkijan on havainnoitava ja tehtävä tulkintoja mahdollisimman objektiivisesti. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 93; Vilkka 2006, 9, 38; Tuomi 2007, 19.)

Voidaan sanoa, että havainnointi on osa jokaisen ihmisen arkipäivää. Teemme tiedostamattomia havaintoja jatkuvasti ja annamme niille omien arvojemme ja aikaisempien kokemustemme määrittämiä merkityksiä (Vilkka 2006, 8). Jokainen meistä osaa siis teoriassa havainnoida ja etenkin kiinnostavat kohteet kiinnittävät huomiota ja aktivoivat pohdintaa. Parhaimmillaan havainnointi lähtee sisäisestä motivaatiosta, jolloin ihminen kokee saavansa havainnoinnista itselleen vastinetta. Myös havainnoinnin kohteen kiinnostavuus edistää havainnoista saatavien oivallusten määrää. Havainnointia voidaan suorittaa jäsennellysti ja siihen voidaan motivoida ulkopuolelta, mutta osa oivalluksista saattaa tässä tilanteessa kiinnostuksen puutteen johdosta jäädä syntymättä. (Lonka 2015, 169.)  

Havainnointia käytännön työelämässä

Havainnointia voidaan hyödyntää myös käytännönläheisempänä menetelmänä, jolloin tieteellisen tutkimuksen vaatimuksia ei tarvitse tarkkaan noudattaa. Lahden ammattikorkeakoulu aloitti vuonna 2017 Työelämäsafari-nimisen hankkeen, jossa havainnointi oli suuressa roolissa. Hankkeen ideana oli pääasiassa edistää Päijät-Hämeen alueen pienten ja keskisuurten yritysten työhyvinvointia oman alan ulkopuolelta löytyvillä ratkaisuilla. Hankkeessa toteutettiin kolme niin kutsuttua safarikiertuetta, joille osallistuneet, eri toimialoja edustaneet yritykset vierailivat vuoron perään toistensa luona ja havainnoimalla sekä vertaisryhmissä keskustelemalla etsivät ratkaisuja työhyvinvoinnin kehittämiseen. (Lahden ammattikorkeakoulu 2019.)

Havainnointia pohjustettiin Työelämäsafarin osallistujille hieman ennen yritysvierailuja, mutta menetelmän tieteellisiin edellytyksiin ei pureuduttu. Havainnointi oli melko vapaamuotoista ja ainoana työkaluna käytettiin Mankan ja Mankan (2016, 120) kehittämää työhyvinvoinnin tikkataulumallia, jonka pohjalta havainnoijat pystyivät pohtimaan työhyvinvoinnin eri osa-alueita.

Kuten Koivuniemen (2019) YAMK-opinnäytetyöstä käy ilmi, osallistujat saivat ja toteuttivat konkreettisia ideoita työhyvinvoinnin kehittämiseen jo safarikiertueiden aikana. Omien kokemusten vertailu yrityksissä havaittuihin asioihin toi keskusteluihin erilaisia näkökulmia ja osallistujien kiinnostus toistensa yrityksiä ja ajatuksia kohtaan loi innostavan ja avoimen ilmapiirin. Osallistujien motivaatio työhyvinvoinnin kehittämiseen mahdollisti hyvät lähtökohdat havainnoinnille. Havainnoinnin ei siis tarvitse olla tieteellisellä tarkkuudella suoritettua tutkimusta johtaakseen tuloksiin, vaan myös subjektiivista havainnointia voidaan hyödyntää etenkin kehittämistehtävissä.

Havainnointia ammattikorkeakouluissa

Ammattikorkeakoululakiin (14.11.2014/932) on kirjattu ammattikorkeakoulujen tehtävä muun muassa työelämään ja sen kehittämisen vaatimuksiin perustuvana koulutuksena. Lisäksi tehtävää suorittaessa AMK:n tulee olla etenkin omalla alueellaan yhteistyössä työelämän kanssa. Oppilaitoksilla ja niiden opiskelijoilla on monenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää havainnointia yritysyhteistyössä suoritettavissa opinnoissa, mutta myös esimerkiksi oppimisympäristöjen kehittämisessä.

Oppimisympäristöt voivat tukea oppimista niin fyysisellä, virtuaalisella kuin sosiaalisella ulottuvuudella. Oppimisympäristöä tulisi suunnitella osallistavalla prosessilla ja koska tilat ovat käyttäjiään varten, käyttäjät ovat prosessiin myös parhaita suunnittelijoita. Kehittämiseen löytyvä motivaatio kumpuaa ennen kaikkea sen myötä saatavasta hyödystä kehittäjälle itselleen. (Lonka 2015, 117–118.) Esimerkiksi erilaisia oppimisympäristöjä havainnoimalla voidaan saada ideoita myös omien tilojen kehittämiseen. Lisäksi havainnoinnilla voidaan kehittää yhteisöllisyyttä, kun havainnoinnin jälkeen kokemuksia ja näkökulmia jaetaan vertaisryhmissä.

Työelämäsafarin tulokset osoittavat, että vertaisryhmien rooli havaintojen ja omien kokemusten jakamisessa on merkittävä. Vertaisryhmissä keskustelu antaa yksilöille mahdollisuuden peilata omia havaintojaan, näkökulmiaan ja kokemuksiaan muiden ryhmän jäsenten vastaaviin. Yksilöt voivat ryhmän tukiessa kyseenalaistaa omia näkökulmia tai toimintatapoja ja kehittyä. (Vehviläinen 2014, 23; Kupias & Salo 2014, 160.) Havainnoimalla voidaan siis kehittää myös yksilöitä, jos he ovat valmiita kyseenalaistamaan omia ajattelumallejaan ja kokeilemaan uusia tapoja toimia.

Ammattikorkeakouluissa opiskelijat voisivat toteuttaa havainnointia eri koulutusalojen kampuksilla tai toisten ammattikorkeakoulujen kanssa yhteistyössä. Uusi LAB-ammattikorkeakoulu, joka yhdistää Lahden ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattikorkeakoulun, tarjoaa hyvän mahdollisuuden yhteiseen kehittämiseen havainnoinnin kautta. Koska LAB-ammattikorkeakoulussa pyritään ennen kaikkea yritysyhteistyöhön (Tolpo 2019), opiskelijat voivat tarjota omia havainnoinnin perusteella muodostettuja kehittämisehdotuksia yrityksille monista aihealueista, kuten työhyvinvoinnista.

Sekä yritysten että oppilaitosten tulisi siis tunnistaa havainnoinnin tarjoama potentiaali erilaisissa kehittämistoimenpiteissä. Havainnoinnin avulla voidaan kehittää niin prosesseja kuin yksilöiden hyvinvointia. Havainnoinnin ei tarvitse aina olla tiukkojen normien mukaista suorittamista, vaan se voi olla hauskaa yhdessä tekemistä, ajatusten vaihtamista ja sitä kautta kehittymistä.

Lähteet

Ammattikorkeakoululaki. 14.11.2014/932. Finlex. [viitattu 6.5.2019]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932

Koivuniemi, T. 2019. Havainnointi ja vertaisoppiminen pk-yritysten työhyvinvoinnin kehittämisen tukena. YAMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketoiminta ja uudistava johtaminen. Lahti. [viitattu 7.5.2019]. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905139525

Kupias, P. & Salo, M. 2014. Mentorointi 4.0. Helsinki: Talentum.

Lahden ammattikorkeakoulu. 2019. Työelämäsafari. [viitattu 6.5.2019]. Saatavissa: https://www.lamk.fi/fi/hanke/tyoelamasafari-vertaisoppiminen-ja-verkostot-pk-yritysten-kehittamisen-tukena

Lonka, K. 2015. Oivaltava oppiminen. 2. painos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

Manka, M-L. & Manka, M. 2016. Työhyvinvointi. Helsinki: Talentum Pro.

Tolpo. A. 2019. Uusi LAB-ammattikorkeakoulu suosii tekemisen kautta oppimista. YLE. [viitattu 6.5.2019]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-10724868

Tuomi, J. 2007. Tutki ja lue. Johdatus tieteellisen tekstin ymmärtämiseen. Helsinki: Tammi.

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos. Helsinki: Tammi.

Vehviläinen, S. 2014. Työnohjaukselliset ryhmäinterventiot kohtaamispaikkana ja keskustelutilana: mahdollisuuksia ja riskejä. Teoksessa: Heroja, T., Koski, A., Seppälä, P., Säntti, R. & Wallin, A. Parempaa työelämää tekemässä – tutkiva ote työnohjaukseen. Tallinna: United Press Global. 19–37.

Vilkka, H. 2006. Tutki ja havainnoi. 1.-2.painos. Vaajakoski: Tammi.

Kirjoittajat

Tiina Koivuniemi on Lahden ammattikorkeakoulun Liiketoiminta ja uudistava johtaminen –koulutusohjelmasta 05/2019 valmistunut tradenomi YAMK.

Sari Suominen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/784912 (CC0)

Julkaistu 21.5.2019

Viittausohje

Koivuniemi, T. & Suominen, S. 2019. Havainnointia tutkimuksessa, työelämässä ja oppimisympäristöissä. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/05/21/havainnointia-tutkimuksessa-tyoelamassa-ja-oppimisymparistoissa/

Digitaalinen markkinointi mikroyrittäjien mahdollisuutena

Pienen yrityksen ketteryys antaa mikroyrityksille merkittävän edun digitaalisen markkinoinnin hyödyntämisessä. Digitaalisen markkinoinnin hallitseva yrittäjä voi luoda vahvoja asiakassuhteita pienellä rahallisella panostuksella ja täten erottua kilpailijoista, sekä kasvattaa yrityksensä myyntiä. Etukäteen suunnittelemalla ja aikaa varaamalla on mahdollista tehdä aktiivista ja tuloksellista digitaalista markkinointia.

Kirjoittajat: Netta Malin ja Ritva Kinnunen

Mikroyritys on yritys, joka työllistää vähemmän kuin 10 työntekijää, ja jonka vuosiliikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 2 miljoonaa euroa (Tilastokeskus 2019).  Suomessa yrityksistä vuonna 2017 93,2 % oli mikroyrityksiä (Suomen Yrittäjät 2019).

Mikroyrityksissä henkilöstöä on vähän ja työaika on enimmäkseen suunnattu tuotannolliseen työhön. Markkinointiin ei välttämättä jää riittävästi aikaa. Tarvittavaa teknologiaa on helposti saatavilla, mutta esteenä digitaalisen markkinoinnin hyödyntämiseen on enemmänkin puutteet yrittäjän ja työntekijöiden osaamisessa (Lukaz 2008). Pääasiassa markkinoinnissa käytetään hyväksi yrityksen kotisivuja, hakukoneoptimointia ja sosiaalista mediaa, joiden käyttö ei kuitenkaan ole kovin tehokasta (Taiminen & Karjaluoto 2015; Kauppinen & Kivikoski 2017).

Ajankäyttö haasteena

Mikroyritysten digitaalisen markkinoinnin hyödyntämisen esteenä ovat rajalliset resurssit, ajanpuute ja osaaminen. Aktiivinen digitaalinen markkinointi vie helposti paljon aikaa.  Vaikka digitaalisen markkinoinnin osaaminen olisi kunnossa ja välineet huolella valittuja, laadukkaan ja kiinnostavan sisällön tuottamiseen voi panostaa loputtomasti. Asiakastiedon hyödyntäminen sekä digitaalisen markkinoinnin tehon mittaaminen ovat haastavia ja myös aikaa vieviä asioita yrittäjälle.  Brändin ja maineen hallinta 24/7 elävässä sosiaalisen median ympäristössä on vaativaa. (Leeflang ym. 2014; Isohella ym. 2017.)

Mikroyrittäjällä on paljon välineitä valittavana markkinointiin

Digitaalinen markkinointi nähdään tärkeänä mahdollisuutena mikroyrittäjille. Sen avulla voidaan saada uusia asiakkaita ja tiedusteluja tuotteista tai palveluista, sekä lisätä asiakkaiden kiinnostusta ja sitoutumista yritykseen. Digitaalisen markkinoinnin avulla voidaan lisäksi säilyttää jo olemassa olevia asiakkaita, oppia asiakkaiden mieltymyksistä sekä siitä, miten asiakkaita tulee lähestyä. Pienikin yritys voi toimia maailmanlaajuisesti ja pienyritysten alueellisella yhteistyöllä on mahdollista parantaa yritysten yrityskuvaa. (Jones ym. 2015.) Työtä on kuitenkin tehtävä pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Onnistuminen vaatii ennen kaikkea yrityksen omistajan kiinnostusta ja osaamista digitaalisen markkinoinnin eri osa-alueista. (Isohella ym. 2017; Nikunen ym. 2017.) Vaikka digitaalisen markkinoinnin välineiden hyödyntämisen ei olekaan havaittu olevan vielä kovin tehokasta pienten yritysten joukossa, ovat yksinyrittäjät ottaneet etenkin sosiaalisen median, kotisivut ja hakukoneoptimoinnin paremmin käyttöön kuin muut. Nuorissa kasvuhakuisissa yrityksissä halutaan myös panostaa entistä enemmän digitaalisen markkinointiin. (Kauppinen & Kivikoski, 2017.)  

Mikroyrittäjien potentiaalisimmiksi digitaalisen markkinoinnin työkaluiksi on nimetty yrityksen kotisivut, hakukoneoptimointi ja -mainostaminen, bannerimainostaminen, sähköpostimarkkinointi, sosiaalinen media ja mobiilimarkkinointi. Näiden kustannustehokkuus ja mahdollisuudet tarkkaan kohdistamiseen ovat selviä etuja.  Parhaimman lopputuloksen on havaittu olevan digitaalisen markkinoinnin yhdistämisellä perinteiseen markkinointiin. (Isohella ym. 2017.)

Sosiaalinen media, kotisivujen ylläpito ja hakukoneoptimointi tarjoavat mikroyritykselle edulliset välineet tuoda esiin yrityksen tarjoamia palveluja ja tuotteita.  Kotisivuja voi luoda itse helppokäyttöistä alustaa käyttäen tai jos osaaminen ei riitä, on verkkosivustojen suunnittelijoita ja alustojen tarjoajia tarjolla runsaasti. Kotisivuihin yhdistetty verkkokauppa antaa jo mahdollisuuden suoraan kaupankäyntiin. Löydettävyyttä hakukoneissa voi parantaa käyttäen verkkosivuilla otsikoissa ja tekstissä sopivia avainsanoja. Aktiivisemmille yrityksille on tarjolla sähköpostimarkkinointiin ohjelmistoja, joita voi kokeilla ilmaiseksi ja laajentaa käyttöä ja ominaisuuksia tarpeen mukaan kuukausimaksua vastaan. Kaikkien näiden mahdollisuuksien hyödyntämisessä on tärkeää suunnitelmallisuus ja oikeaan osuva kohdentaminen. (Kinnunen 2018.)

Koulutuksen avulla digitaalisen markkinoinnin osaajaksi

Mikroyrittäjille on tarjolla runsaasti erilaisia koulutusmahdollisuuksia digitaalisen markkinoinnin osaamisen kehittämiseksi yliopistojen, korkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten kuin yksityisen sektorin tarjoamana ja erilaisissa hankkeissa. Koulutuksen avulla pyritään täyttämään niitä aukkoja, joita mikroyrityksissä on teknologisissa taidoissa, osaamisessa, asenteissa sekä motivaatiossa digitaalisen markkinoinnin välineitä kohtaan. Osaavalle mikroyrittäjälle digitaalisen markkinoinnin välineet tarjoavat edullisen ja tehokkaan tavan hoitaa yrityksen markkinointia. 

Tämä artikkeli on kirjoitettu #DigiLAHTI hankkeessa, jonka tavoitteena on auttaa Lahden alueen yrityksiä tehostamaan toimintaansa ja luomaan uutta liiketoimintaa digitaalisuutta hyödyntäen. Markkinoinnin ohella myös liiketoimintamallit uudistuvat digitalisaation seurauksena. Pienellekin yritykselle on tärkeää nähdä muutokset toimintaympäristössä sekä niiden tuomat uhat ja mahdollisuudet.

Lähteet

Isohella, L., Oikarinen, E., Saarela., M., Muhos., M. & Nikunen, T. 2017. Perceptions of digital marketing tools in new microenterprises. ToKnowPress, 2017. [Viitattu 30.1.2019]. Saatavissa: http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfi-fe201708288234

Jones, N., Borgman R. & Ulusoy, E. 2015. Impact of social media on small businesses. Journal of Small Business and Enterprise Development, Vol. 22 Issue: 4, pp.611-632. [Viitattu 9.5.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1108/JSBED-09-2013-0133

Kauppinen, T. & Kivikoski J. 2017. Polkeeko PK-yritysten digitaalisuus paikoillaan?  Tutkimus suomalaisten PK-yritysten Digitaalisten työkalujen käytöstä. Prior Konsultointi Oy. [Viitattu 9.5.2019]. Saatavissa: https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/suomalaisten_pk_yritysten_digitaalisuus_2017.pdf

Kinnunen, R. 2018. Markkinoinnin digitalisaatio – tietotekniikkaa ja automaatiota. LAMK Pro. [Viitattu 9.5.2019]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/11/23/markkinoinnin-digitalisaatio-tietotekniikkaa-ja-automaatiota/

Leeflang, P., Verhoef, P., Dahlström, P. & Freundt, T. 2014. Challenges and solutions for marketing in a digital era. European Management Journal 32 ,1–12. [Viitattu 30.1.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.emj.2013.12.001

Lukasz, A. 2008. Barriers to ICT adoption in SMEs: how to bridge the digital divide? Journal of Systems and Information Technology, Vol. 10 Issue: 2, pp.93-108. [Viitattu 9.5.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1108/13287260810897738

Nikunen, T. Saarela, M., Oikarinen, E., Muhos, M. & Isohella, L. 2017. Micro-enterprises’ digital marketing tools for building customer relationships. EconPapers. vol. 12, Issue: 2, 171-188. [Viitattu 30.1.2019]. Saatavissa: http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfi-fe201708238189

Suomen yrittäjät. 2019. Yrittäjyys Suomessa [viitattu 30.1.2019]. Saatavissa: https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/yrittajyys-suomessa-316363

Taiminen, H. M. & Karjaluoto, H. 2015. The usage of digital marketing channels in SMEs. Journal of Small Business and Enterprise Development, Vol. 22 Issue: 4, pp.633-651. [Viitattu 9.5.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1108/JSBED-05-2013-0073

Tilastokeskus. 2019. Käsitteet. [Viitattu 30.1.2019]. Saatavissa: https://www.stat.fi/meta/kas/mikroyritys.html

Kirjoittajat

Netta Malin on liiketalouden YAMK-opiskelija sekä yrittäjä 1.6.2019 alkaen.

KTT Ritva Kinnunen työskentelee markkinoinnin yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla sekä asiantuntijana #DigiLAHTI hankkeessa. Artikkeli on kirjoitettu #DigiLAHTI EAKR –hankkeen tuella. Hanke on LAMKin, LUTin ja Ladecin yhteinen EU:n aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on alueen yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/611848 (CC0)

Julkaistu 20.5.2019

Viittausohje

Malin, N. & Kinnunen, R. 2019. Digitaalinen markkinointi mikroyrittäjien mahdollisuutena. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/05/20/digitaalinen-markkinointi-mikroyrittajien-mahdollisuutena/

Lahdessa kehitetään yhteiskäyttöautoilua

Liikenteen ja erityisesti ajoneuvoliikkumisen kasvu ovat merkittäviä tekijöitä kaupunkisuunnittelussa. Näistä syntyviä ongelmia, kuten päästömäärät ja maankäytön ongelmat vaikeuttavat kaupunkien kehittymistä. Siksi ajoneuvoliikkumista sekä ihmisten ajatustapoja liikkumisesta tulee uudistaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä uusilla suunnittelu- ja palvelumalleilla.

Kirjoittajat: Konsta Tarkkala ja Raine Vihelmaa

Uudet suunnittelu- ja palvelumallit edistävät kehitystä

Rodriquen, Comtoisin ja Slackin mielestä (2013, 255-258) ajoneuvoliikkumista on vaikea kehittää radikaalisti, sillä ongelmistaan huolimatta ajoneuvot tuottavat merkittäviä sosiaalisia hyötyjä, kuten logistiikan helpottamisen. Tarvitaan siis ratkaisuja, jotka vähentävät tuotettuja ongelmia, ja saman aikaisesti tukevat autojen positiivisia hyötyjä. Jääskeläisen (2018, 25-26) mukaan liikennepolitiikkaa on ryhdytty muuttamaan kokonaisvaltaiseksi palveluksi, jossa asiakkaille tarjottaisiin hyviä liikkumisen palveluita ilman auton omistamista. Tämän tavoitteen toteutumiseksi vaaditaan uudenlaisia liikkumisen suunnittelu- ja palvelumalleja.

MaaS johdetaan sanoista Mobility as a Service eli liikkuminen palveluna, ja se toimii uudenlaisena kokonaisvaltaisena suunnittelu- ja palvelumallina. Suunnittelumallina MaaS:lla halutaan muokata näkemyksiä siitä, miten liikkumispalveluita tuotetaan ja kulutetaan sekä järjestetään ja ylläpidetään. MaaS:n avulla liikkumiselle halutaan avata kilpailukykyiset markkinat sekä uudistaa nykyisiä liikkumisen palvelumahdollisuuksia. (Eckhardt, Aapaoja, Nykänen, Sochor, Karlsson & König 2017, 9.) Palvelumallina MaaS:lla puolestaan tuotetaan palvelupaketteja. Palvelupaketit yhdistelevät jakamispalveluita, digitalisaatiota sekä multimodaalista liikkumista tuottaen kaikenkattavia ja muunneltavia liikkumispaketteja, jotka toimivat yhden maksutoiminnon periaatteella. Tällä hetkellä palvelupaketteja voi ostaa Suomessa vain pääkaupunkiseudulla toimivalta MaaS Global -yhtiöltä. (ITS Finland 2018.)

Yhteiskäyttöautoilla halutaan laajentaa Lahden liikkumispalveluita

Yhteiskäyttöautot kuuluvat jakamistalouteen, jossa palveluiden ja asioiden käyttöaste pyritään maksimoimaan pitkällä käyttöajalla. Hyvä käyttöaste kasvattaa palveluiden ja asioiden arvoa entisestään. Jakamistalous itsessään on osa laajempaa kiertotalouden toimenkuvaa. (Nikula 2015, 4.) Liikenneviraston (2018, 12, 14) mukaan yhteiskäyttöautojen kehityksellä tarjotaan ihmisille entistä enemmän liikkumismuotoja ilman, että heidän tarvitsee omistaa autoa. Jakaminen kasvattaa myös autojen käyttöastetta merkittävästi. Palvelulla pyritään edistämään ihmisten käsitystä liikkumisen merkityksestä eli kuinka paljon liikutaan ja millä liikutaan. Palvelun käytöstä maksetaan yleisesti minuutti-, tunti-, päivä- tai kilometrihinnalla ja palvelun varaus toimii sähköisen sovelluksen tai internetin avulla. Yhteiskäyttöauton tyypillisiä palvelumalleja ovat yksityisen yrityksen malli, kaupunkivetoinen malli sekä talonyhtiön malli. Palvelumallit toimivat erilaisilla toimintamalleilla, joita on neljä: kiertomatka, vertaisvuokraus, pisteestä pisteeseen sekä kelluva pysäköinti.

MaaS ja yhteiskäyttöautot hyödyntävät merkittävästi digitalisaation eli palveluiden sähköistämisen yleistymistä toimintatavoissaan. Digitalisaatio kattaa älyliikenteen, joka pyrkii parempien sähköisten matkapalveluiden, kuten aikataulujärjestelmien kehitykseen. Älyliikenne puolestaan kattaa ohjelmointirajapinnan eli API-järjestelmän. API:lla tuotetaan käyttäjien hyödyntämät sähköiset sovellukset, jotka käsittelevät liikkumisen dataa useista lähteistä ja yhdistelevät niitä. (Eckhardt ym. 2017, 12.) (Transport Systems Catapult 2016, 24.)

Lahden kaupunki (2018) kertoo autokannan määrien jatkavan kasvua, mikä pakottaa kaupungin pohtimaan uusia ratkaisuja. Lahti on ottanut MaaS:n kehityksen jo osaksi kaupungin strategiaa ja sitä ohjaavia kehityshankkeita, mutta toimiakseen MaaS tarvitsee useita kestävän liikkumisen palveluita. Näin ollen kaupunki on päätynyt kehittämään yhteiskäyttöauton luomia ratkaisuita, joilla voitaisiin vähentää omistusautojen kokonaismäärää. Voltin (2010, 32, 38, 46-50) mielestä yhteiskäyttöautot ovat hyvä ratkaisu vähentämään omistusautojen määrää. Yhteiskäyttöauton jakamisperiaate parantaa sen korvaussuhdetta omistusautoihin, kasvattaa auton käyttöastetta sekä vähentää kaupunkitilan pysäköintipaikkojen tarvetta. Käytön yleistyminen vaatii kuitenkin paljon muutoksia pysäköinti- ja kaavoituspolitiikassa. Palvelua tulee myös mainostaa laajasti kaupunkilaisille helpon käyttöönoton avulla, jotta tieto palvelun saatavuudesta leviää.

Kuvio 1. Yhteiskäyttöauton käyttöönoton asteet (Liikennevirasto 2018, 21)

Ydinasioita yhteiskäyttöautoilun edistämiseksi

Yhteiskäyttöautoilun edistämisen ydinasioita lähdettiin selvittämään opinnäytetyössä teemahaastattelulla, joka on laadullisen tutkimuksen tutkimusmenetelmä. Teemahaastatteluita suoritettiin yhdessä yhdeksän eri alojen ammattilaisten kanssa, jotka ovat organisaatiossaan osa kestävän liikkumisen kehittämistä. Haastateltavat toimivat kiinteistö-, koulutus- ja tutkimusalalla, yhteiskäyttöautoyrityksissä sekä julkisina päättäjinä. (Tarkkala 2019.)

Haastatteluiden perusteella aihealueesta rajattiin kahdeksan kehityksen ydinasiaa. Kehityksen ydinasiat käsittelevät seuraavia aihealueita:

  • kaupungin ominaisuuksien, päämäärien ja toiminnan määrittäminen
  • oikeanlaisten yhteiskäyttöautomallin tukeminen
  • kaupunkiin sopivan yhteiskäyttöauton toimintamallin määrittäminen
  • pysäköintipolitiikan kehittäminen eri osa-alueilla
  • kaavoitusnormien muutos osana pysäköintipolitiikan kehittämistä
  • palvelutoiminnan nojaaminen vähäiseen päästöttömyyteen
  • vahva palvelumahdollisuuksien mainostaminen
  • opit jo suoritetuista malleista ja uskallus lähteä kehittämään yhteiskäyttöautoilua.

Taulukko 1 esittää tiivistelmän kehityksen ydinasioista, joita opinnäytetyössä käytiin läpi. Kehitysehdotuksille ei voi määrittää tärkeysjärjestystä, sillä ne toimivat parhaiten yhteistyössä toistensa kanssa.

Taulukko 1. Tiivistelmä kahdeksasta yhteiskäyttöautoilun kehityksen ydinasiasta (Tarkkala 2019, 55)

Lahden kaupungin on tärkeää kehittää kaupungissa uusia liikkumisen suunnittelu- ja palvelumallien mahdollisuuksia, sillä niillä on mahdollista vähentää ajoneuvokannan määrää sekä muuttaa kaupunkilaisten liikkumisen asenteita kestävämmiksi. MaaS-palvelukokonaisuuden kehitys ei ole vielä ajankohtaista Lahdessa, sillä se vaatii useita kestävän liikkumisen palveluita toimiakseen. Yhteiskäyttöautoilun kehityksen mahdollistaminen kaupungissa tukee MaaS:n kehitystä sekä luo uudenlaisia liikkumistapoja kaupunkilaisille. On myös tärkeää, että MaaS-mallin ja yhteiskäyttöauton kehityksellä tuetaan koko Suomen liikkumispalveluita ja -järjestelmää kokonaisuutena.

Lähteet

Eckhardt, J., Aapaoja, A., Nykänen, L., Sochor, J., Karlsson, M. & König, D. 2017. Deliverable 2: European MaaS Roadmap 2025, MAASiFiE project funded by CEDR. [Viitattu 24.3.2018]. Saatavissa: https://www.vtt.fi/sites/maasifie/fi/PublishingImages/tulokset/cedr_mobility_MAASiFiE_deliverable_2_revised_final.pdf

ITS Finland. 2018. Liikkuminen palveluna. [Viitattu 25.3.2018]. Saatavissa: http://www.its-finland.fi/index.php/fi/palvelut/mobility-as-a-service.html

Jääskeläinen, S. 2018. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 5/2018. Helsinki: Liikenne- ja viestintäministeriö.

Lahden kaupunki. 2018. Liikkuminen Lahdessa. [Viitattu 24.3.2019]. Saatavissa: http://lahdenvuosi.fi/yleiskaavaselostus/lahti-vuonna-2025-tarina/liikkuminen-lahdessa

Liikennevirasto. 2018. Yhteiskäyttöautojen potentiaali ja vaikutukset käyttäjänäkökulmasta. [Viitattu 24.3.2019]. Saatavissa: https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lts_2018-25_yhteiskayttoautojen_web.pdf

Nikula, S. 2015. Yhteiskäyttöautot Suomessa. [Viitattu 24.3.2019]. Saatavissa: https://www.motiva.fi/files/10634/Trafi_Yhteiskayttoautot_Suomessa.pdf

Rodrique, J. P., Comtois, C. & Slack, B. 2013. The Geography of Transport Systems. Yhdistyneet kuningaskunnat: Routledge

Tarkkala, K. 2019. Toimivien yhteiskäyttöautopalveluiden kehittäminen Lahdessa osana tulevaisuuden MaaS-mallia. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Energia- ja ympäristötekniikka. Lahti. [Viitattu 8.4.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903294013

Transport Systems Catapult. 2016. Mobility as a Service – exploring the opportunity for mobility as a service in UK. [Viitattu 24.3.2019]. Saatavissa: https://ts.catapult.org.uk/wp-content/uploads/2016/07/Mobility-as-a-Service_Exploring-the-Opportunity-for-MaaS-in-the-UK-Web.pdf

Voltti, V. 2010. Autojen yhteiskäytön potentiaali ja vaikutukset pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 45/2010. Helsinki: Liikennevirasto

Kirjoittajat

Konsta Tarkkala valmistui keväällä 2019 Lahden ammattikorkeakoulusta tekniikan alalta Energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi pääaineenaan yhdyskuntasuunnittelu.

Raine Vihelmaa on lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa tekniikan laitoksella Energia- ja ympäristötekniikan koulutusalalla vetäen yhdyskuntasuunnittelun koulutussuuntautumista ja toimien sidoshenkilönä erilaisissa kaupunkisuunnittelun kehittämisprojekteissa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/713542 (CC0)

Julkaistu 13.5.2019

Viittausohje

Tarkkala, K. & Vihelmaa, R. 2019. Lahdessa kehitetään yhteiskäyttöautoilua. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/05/13/lahdessa-kehitetaan-yhteiskayttoautoilua/

Six Skills Help You Stand Out in A Hypercompetitive Labour Market

“Anxious.” “Lost.” “Everything’s a struggle.” are some examples of the ways most recent university grads described their experience transitioning from school to the professional world. Why so? Because most of the grads need to undergo a “change-of-state” from being a student to being a short-termed (sometimes long-term) unemployed. This article is written for students who are struggling to enhance their competiveness in the labour market in order to get employed.

Authors: Phuong Nguyen and Marja Viljanen

Skills Challenge in Europe and Finland

Compared to other groups, the stagnation in the European markets hit the young more severely. For instance, the rate of youth unemployment in Finland reached 17.2% in December 2018, trebling the general unemployment rate (Statista 2018).

Skill mismatch is one of the key reasons to this dilemma. While many employers face difficulties in recruiting staff, unemployment levels remain relatively high. According to Cedefop European Skills and Jobs Survey, 39% of European employers have difficulty finding people with desirable skills. And more than half of 12 million long-termed unemployed are considered low-skilled. (Skills Panorama 2016.)

EmploySkills Project+

On recognizing the problem and aiming to solve it, Erasmus+ project, entitled “Strengthening students’ employability through enhanced skills formation (abbr. EmploySkills)” was formed. The expected outcome of the project is to develop curricula relevant to the labour market and societal needs.

The project consists of five intellectual outputs in total. Findings presented in this article are a part of the first output O1, which acts as a foundation for the next steps. Lahti University of Applied Sciences is one of the core partners in the project.

Theoretical Study of Transversal Skills

According to UNESCO IBE 2018, transversal skills are “skills related to a particular job, task, academic discipline or area of knowledge and that can be used in a wide variety of situations and work settings” (UNEVOC 2018). Some popular transversal skills are communication, collaboration, creative thinking or leadership. Nowadays, the term “transferable skills”, which has the same meaning as “transversal skills”, has been used more commonly (European Training Thesaurus 2018, as cited in ELGPN 2018).

The importance of transversal skills is indisputable. ”Transversal knowledge, skills and competencies are the building blocks for the development of the ”hard” skills and competencies required to succeed on the labour market.” (ESCOpedia 2018). As transversal skills are relevant to a broad range of occupations and sectors, they can be seen as the cornerstone for the personal development of a person (ESCOpedia 2018).

According to Nedelkoska and Quintini 2018 (as cited in Hogarth 2018), about 14% of jobs in 32 OECD countries which participated in PIAAC were highly automatable (i.e., with a probability of automation of over 70%). The only bottlenecks to automation are, however, social intelligence, cognitive intelligence, perception and manipulation that only human possess (Hogarth 2018). Therefore, transversal skills are of pivotal importance.

Research Methodology

The whole structure of the research is illustrated in Figure 1. The research adopts a deductive approach and applies the mixed-research method so as to better evaluate and understand the problem. In this case, qualitative method is used to provide an overview of the main issues while quantitative method collects descriptive data and bring an insight into the issue.

FIGURE 1. Research Structure (Nguyen 2019)

Key Findings

As a result, 20 transversal skills are divided into four groups in the order of significance for the working life (see Table 1). Amongst, type-1 comprises highly required skills at the first stage of a recruitment process, whilst type-2 includes skills that are necessary and critical for work process and career ladder. (Nguyen 2019.)

TABLE 1. Category of Transversal Skills (Nguyen 2019)

It is also worth noting that social skill is one of five most critical transversal skills, while collaboration skill is considered as the most important transversal skill by the majority of the interviewees. (Nguyen 2019.)

On the other hand, the research showed that the majority of graduate students lack these transversal skills: technology literacy, leadership, creativity, self-initiative, social skills, critical thinking and media literacy. Amongst, grads are most dissatisfied with the extent to which technology literacy and leadership skill are taught at higher education institutions (i.e. 29% and 27% respectively). (Nguyen 2019.)

Comparing opinions from both sides, it is concluded that many grads lack critical transversal skills because they misunderstood the expectation from employers. Now that we have understood the opinions from the employer side, we suggest students put more effort on the following six transversal skills in order to improve their employability: technology literacy, social skill, collaboration, self-initiative, creativity and critical thinking (Nguyen 2019.)

Although transversal skills are interpersonal and hard to teach, it is not impossible to acquire and develop a new transversal skill. As an outcome of the research, a practical guideline (see Figure 2) was created with a view to assisting students in developing their competencies in the six transversal skills.

FIGURE 2. Guidelines on the Improvement of Transversal Skills

Role of Higher Education Institutions

At the end of the focus group interview, the interviewees recommend schools should have their students take Personality Test. In addition, it is imperative that higher education institutions facilitate students to take more practical trainings that are in accordance with their career goals and integrate proactively transversal skills into the curriculum. Courses about self-management, leadership and technology seem to be in need for the matter.

Last word

Although the concept “transversal skills” is quite new, the significance of them in our life is undeniable. This research was conducted in Finland; accordingly, the result is more likely applicable to the Finnish labour market. However, future researchers can use this as a reference for the similar topic. More importantly, this research showed positive correlations between transversal skills. Therefore, it is highly recommended that future researchers do other in-depth research on the correlations between transversal skills.

References

ELGPN 2018. Transversal skills. [cited 6 Apr 2019]. Available at: http://www.elgpn.eu/elgpndb/view/251

ESCOpedia 2018. Skill reusability level. [cited 25 Feb 2018]. Available at: https://ec.europa.eu/esco/portal/escopedia/Skill_reusability_level

Hogarth, T. 2018. Economy, employment and skills: European, regional and global perspectives in an age of uncertainty. Fondazione Giacomo Brodolini. [cited 25 Feb 2018]. Available at: http://www.fondazionebrodolini.it/sites/default/files/pubblicazioni/file/q61_x_web_cor_0.pdf

Molinsky, A. & Pisman, S. 2019. The biggest hurdles recent graduates face entering the workforce. [cited 27 Apr 2019]. Available at: https://hbr.org/2019/04/the-biggest-hurdles-recent-graduates-face-entering-the-workforce

Nguyen, P. 2019. Enhancing the employability of graduate students with transversal skills. Bachelor’s thesis. Lahti University of Applied Sciences, Business Administration. Lahti. [cited 27 Apr 2019]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904276194

Skills Panorama 2016. Skills challenges in Europe. [cited 27 Apr 2019]. Available at: https://skillspanorama.cedefop.europa.eu/en/analytical_highlights/skills-challenges-europe-2016

Statista 2018. Youth unemployment rate in Europe (EU member states) as of December 2018 (seasonally adjusted). [cited 18 Feb 2018]. Available at: https://www.statista.com/statistics/266228/youth-unemployment-rate-in-eu-countries/

UNEVOC 2018. Transversal skills. [cited 25 Feb 2018]. Available at: https://unevoc.unesco.org/go.php?q=TVETipedia+Glossary+A-Z&id=577

Authors

Phuong Nguyen has studied Business and Administration at Faculty of Business and Hospitality Management at Lahti University of Applied Sciences and has graduated and received a BBA degree in May 2019.

Marja Viljanen works as a Senior Lecturer at the Faculty of Business and Hospitality Management, Lahti University of Applied Sciences.

Illustration: https://pxhere.com/en/photo/714525 (CC0)

Published: 13.5.2019

Reference to this publication

Nguyen, P. & Viljanen, M. 2019. Six Skills Help You Stand Out in A Hypercompetitive Labour Market. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/05/13/six-skills-help-you-stand-out-in-a-hypercompetitive-labour-market/

Toiminnallisen opinnäytetyön toteuttaminen kolmessa kuukaudessa

Toteutimme kolmessa kuukaudessa opinnäytetyön yksityiselle toimeksiantajalle varhaiskasvatukseen. Näiden kolmen kuukauden aikana teimme tiivistä parityöskentelyä ja yhteistyötä toimeksiantajan kanssa. Yhteistyön tuloksena syntyi lapsen puheen ja kielen kehityksen seurantakaavakkeet ja yhteen koottuja puheen ja kielenkehitystä tukevia harjoituksia lapsille. Tämä artikkeli kuvaa meidän tarinamme, miten saimme toteutettua opinnäytetyöprosessimme kolmessa kuukaudessa ja mitkä asiat tukivat aikataulussa pysymistä.

Kirjoittajat: Eeva Arvaja, Katja Sipola ja Paula Harmokivi-Saloranta

Ennen opinnäytetyöprosessin käynnistymistä olimme suorittaneet ammatilliset opinnot ja viimeisen syventävän harjoittelun sosionomi koulutuksesta, joten oli luontevaa keskittyä opinnäytetyön tekemiseen. Opinnäytetyöaihetta olimme jo pitkään etsineet ja olimme odottaneet meille sopivaa aihetta, joka löytyikin toisen opiskelijan harjoittelun kautta. Opinnäytetyön aihe lapsen puheen ja kielen kehityksen dokumentoinnista tuki meidän kummankin ammatillista kasvua sosionomeina ja aihe kiinnosti meitä aidosti.

LAMKin opinnäytetyöohjeistus prosessin tukena

Hyödynsimme opinnäytetyöprosessissamme LAMKin opinnäytetyöprosessia (kuvio 1), johon palasimme aina tarvittaessa. Suunnittelimme ja toteutimme oman työskentelymme näiden opinnäytetyön vaiheiden kautta ja näin varmistimme, että kaikki tarvittavat asiat tuli tehtyä. Prosessin aluksi sovimme keskenämme pelisäännöistä, joihin kumpikin sitoutui. Pelisäännöt koskivat niin aikataulua kuin työskentelytapoja. Teimme esimerkiksi koko opinnäytetyöprosessin ajaksi yhteisen aikataulun, johon palasimme säännöllisesti ja päivitimme sitä tarpeen mukaan.

Opinnäytetyön tekemisen aloitimme lukemalla aikaisempia opinnäytetöitä ja muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, joiden avulla saimme muodostettua kuvan aiheestamme ja opinnäytetyömme rakenne alkoi nopeasti hahmottumaan. Oman opinnäytetyömme toteuttamisen kannalta oli hyödyllistä, että teimme useita rajauksia jo tässä vaiheessa.

Kuvio 1. Opinnäytetyöprosessin vaiheet (mukailtu LAMK opinnäytetyöohjeistus 2019)

Aina ennen ohjaavan opettajan tapaamista olimme hyvin valmistautuneet ja jo ennen ensimmäistä tapaamistamme olimme jo rakentaneet itsellemme melko selkeän kuvan siitä, mitä olemme tekemässä opinnäytetyössämme. Olimme tehneet alustavan sisällysluettelon ja mielekartan avulla hahmotelleet opinnäytetyömme sisältöä. Ohjauksien aikana teimme itsellemme aina myös muistiinpanoja, joihin oli hyvä palata työskentelyn edetessä

Opinnäytetyön suunnitelmaan, olimme jo rakentaneet teoreettisen viitekehyksen lähes valmiiksi. Tämän mahdollisti se, että olimme jo ennen ensimmäistä opettajan ohjaustapaamista perehtyneet aiheeseen hyvin ja pystyimme tässä ohjaustapaamisessa keskustelemaan jo teoreettisen viitekehyksen sisällöstä. Lisäksi olimme hyödyntäneet informaatikon apua heti prosessin alussa. Suunnitelman valmistumisen jälkeen muokkasimme teoreettista viitekehystä vielä useaan otteeseen. Ohjaavan opettajan kanssa olimmekin keskustelleet siitä, että opinnäytetyön kirjoittaminen on prosessi ja teksti jäsentyy ja kehittyy prosessin aikana ja tämän takia jo kirjoitettua tekstiä on hyvä lukea ja muokata useita kertoja läpi. Annoimme tekstimme myös luettavaksi oman ohjaajan lisäksi muutamille tutuille, sillä huomasimme, että omalle tekstille ”sokeutuu” ja näin ulkopuolinen voi nähdä jotakin semmoista, mitä itse ei näe. Suunnitelmavaiheessa meillä oli myös jo luonnokset tulevista lapsen puheen ja kielen seurantakaavakkeista.

Työskentely prosessin aikana

Opinnäytetyöprosessin aikana työskentelimme tiiviisti ja kirjoitimme yhdessä jokaisena arkipäivänä, mutta pidimme yhteisestä sopimuksesta myös vapaata. Opinnäytetyön kirjoittaminen yhdessä oli ajoittain hidasta, mutta tämä mahdollisti sen, että tekstistä tuli yhtenäisempää. Tiedostimme, että olemme erilaisia kirjoittajia ja meillä kummallakin on ja oli omat heikkoudet ja vahvuudet kirjoittamisessa.

Prosessin aikana myös omien voimavarojen ja jaksamisesta huolehtiminen mahdollisti tehokkaan työskentelyn ja huomasimme hyvin pian, että jaksoimme lukea ja kirjoittaa keskittyneesti noin 5–6 tuntia päivässä. Rytmitimme päivittäisen työskentelymme niin, että aikaa jäi myös muille asioille kuten harrastuksille. Näin kirjoittamisesta ei tullut missään vaiheessa pakonomaista suorittamista. Tämä tiivis työskentely opinnäytetyön parissa mahdollisti myös sen, että olimme koko ajan työn sisällä eli meidän ei tarvinnut koskaan miettiä, mitä olimmekaan tehneet eikä näin aika mennyt tähän. Prosessin aikana huomasimme, että työn viimeistely vei yllättävän paljon aikaa ja tähän kannattaakin varata aikaa, jotta saa viimeistellyn työn aikaiseksi.

Opinnäytetyömme kannalta yhteistyö toimeksiantajan kanssa oli merkittävässä roolissa, jotta opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus toteutuivat. Oleellista oli toimeksiantajan kuuntelu, jotta pystyimme vastaamaan toimeksiantajan tarpeisiin. Opinnäytetyötä tehdessä tulee muutoksia ja suunnitelmat voivat mennä uusiksi matkan varrella, mutta työn tavoitetta ja tarkoitusta ei saa kadottaa yhdessäkään vaiheessa työskentelyä.

Hyviä käytänteitä opinnäytetyöprosessiin

Avaintekijät tässä meidän onnistuneessa opinnäytetyöprosessi olivat, että olimme yhdessä sopineet mihin pyrimme työllämme ja työn tavoite oli selkeänä sekä paperilla että mielessämme. Onnistunutta prosessia tuki myös molempien sitoutuneisuus ja se, että pystyi luottamaan toiseen. Keskustelimme avoimesti omista tuntemuksista ja ajatuksistamme tehdystä työstä. Teimme yhteistyötä myös toisten opiskelijoiden kanssa tiedon jakamisessa, sillä mitä ei löydy Respasta löytyy toisilta opiskelijoilta. Tärkeää oli myös tiedostaa, että olemme itse vastuussa työn etenemisestä ja sen laadusta, vaikka tiesimmekin, että saamme aina tarvittaessa apua ohjaavalta opettajaltamme. Kuviossa kaksi on kuvattu niitä tekijöitä, joita huomasimme opinnäytetyöprosessin aikana olevan avaintekijöitä onnistuneeseen opinnäytetyöprosessiin.

Kuvio 2. Avaintekijät onnistuneeseen opinnäytetyöprosessiin

Opinnäytetyön kirjoittamisen prosessin merkitys avautui meille ammatillisen kasvun ja osaamisen osoittamisen välineenä tulevina sosionomeina. Opinnäytetyön tekeminen oli mielekäs kokemus ja saimme tiivistettyä prosessiamme siten, että valmistumisemme siirtyi kuukaudella huhtikuusta maaliskuulle. Vielä joulukuussa koimme maaliskuussa valmistumisen mahdottomaksi. Motivaatio ja hyvä yhteistyö olivat avaimet onnistumiseen, myös ripaus onnea mahdollisti onnistuneen lopputuloksen.

VINKIT OPINNÄYTETYÖN TEKEMISEEN:

  • Keskustele opinnäytetyöstä parisi kanssa pitkin prosessia.
  • Ole avoin, rehellinen ja joustava. Nämä kaikki seikat edistävät työnne tekoa.
  • Kuljeta lähteitä koko ajan kappaleiden mukana.
  • Työskentele peräkkäisinä päivinä.
  • Pidä riittävästi taukoja.
  • Anna työ luettavaksi myös muille prosessin aikana.
  • Pidä työn tavoite ja tarkoitus mielessä koko ajan.
Lähteet

LAMK opinnäytetyöohjeistus. 2019. Opinnäytetyö prosessin vaiheet [viitattu 4.3.2019]. Saatavissa: https://lamkfi.sharepoint.com/sites/intranet/opinn%C3%A4ytety%C3%B6

Kirjoittajat

Eeva Arvaja, valmistui sosiaali- ja terveysalalta sosionomiksi maaliskuussa 2019.

Katja Sipola, valmistui sosiaali- ja terveysalalta sosionomiksi maaliskuussa 2019.

Paula Harmokivi-Saloranta, LitM, ft, toimii lehtorina sosiaali- ja terveysalalla Lahden ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/723648 (CC0)

Julkaistu 10.5.2019

Viittausohje

Arvaja, E., Sipola, K & Harmokivi-Saloranta, P. 2019. Toiminnallisen opinnäytetyön toteuttaminen kolmessa kuukaudessa. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/05/10/toiminnallisen-opinnaytetyon-toteuttaminen-kolmessa-kuukaudessa/