Lahden ammattikorkeakoulussa selvitettiin yksityis- ja pienyrittäjänaisten tarvetta ja halukkuutta verkostoitua eri toimijoiden kanssa. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään osana Katalyytti-palvelun pilotoinnissa, jossa naisten omistamille ja johtamille yrityksille tarjotaan liiketoiminnan kehittämistä tukevaa neuvonta- ja ohjauspalvelua.

Kirjoittajat: Sanna Lehtovuori, Lea Heikinheimo ja Ari Hautaniemi

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön ”Naisvoittoisten yksityis- ja pienyritysten verkostoitumisen edistäminen”, jossa selvitettiin suomalaisyrittäjien tottumuksia ja kokemuksia verkostoitumisesta. Tutkimuksen toimeksiantajana oli LAMKin ja HAMKin toteuttama ESR-rahoitteinen Virtaa, voimaa ja verkostoja naisyrittäjyyteen –hanke (VVV). Tavoitteena oli selvittää, minkälaisten toimijoiden kanssa yrittäjät haluaisivat verkostoitua ja kokevatko he Internetissä toimivan verkostoitumispalvelun tarpeelliseksi. (Lehtovuori 2017.)

VVV-hankkeessa on rakennettu digitaalinen verkostoitumispalvelu Katalyytti.fi, jonka kohderyhmänä ovat etenkin naisyrittäjät, jotka toimivat usein yksin- tai pienyrittäjinä. Maksuttomaan palveluun voi liittyä esimerkiksi vinkkejä yrittäjyyteen hakevat opiskelijat, jo olemassa olevat yrittäjät, jotka haluavat jakaa kokemuksiaan tai hakea kumppania yrittäjyyteen tai asiantuntijat erilaisista organisaatioista, jotka voivat omia verkostojaan hyödyntäen auttaa liiketoiminnan kehittämisessä. (Katalyytti 2016.)

Verkostoituminen kannattaa

Erityisesti pienyrittäjälle verkostoitumisesta on hyötyä. Yritysten välisen yhteistyön avulla yrityksen kasvu ja nopea uudistuminen voivat olla helpommin saavutettavissa, ja resurssien käyttö tehostuu. Verkostoitumisen auttaa myös saamaan yhä monimutkaisempia tuotteita markkinoille edullisesti ja nopeasti. (Vakaslahti 2004, 15-16.) Verkostotoiminnan hyötyjä yrityksille ovat myös kapasiteetin, uskottavuuden ja kustannussäästöjen lisääntyminen. (Suomen Riskienhallintayhdistys 2016).

Yleensä verkostoituminen tapahtuu tietoisesti, ja yhä useammin virtuaalisesti. Nuorille yrittäjille yhteisöllisen median verkostot voivatkin olla perinteisiä kokouksia luontevampi ympäristö. Avoimissa digitaalisissa verkostoissa kuka tahansa voi jakaa ideoita ja tietoa sekä myös hyödyntää niitä. (Satuli 2010, 25-26.) Kumppanuussuhteissa kolme tai useampi yritystä yhdistää voimavaransa, jolloin helpotetaan uusien tuotteiden saamista markkinoille ja myynnin kasvua. (Vakaslahti 2004, 17.) Kumppanuussuhteissa keskeistä on keskinäinen luottamus ja yhtenevä arvoperusta. (Ståhle & Laento 2000, 55.)

Vaatii ajatusta

Monet tutkijat ovat arvioineet suurimman osan verkostosuhteista epäonnistuvan. Verkostoituminen saattaa lähteä liikkeelle esimerkiksi jonkin julkisen tahon luomasta verkostoitumishankkeesta, joihin pk-yritykset osallistuvat miettimättä verkoston varsinaista hyötyä. Yhteistyö on voinut loppua viimeistään hankerahoituksen päättyessä. (Hakanen ym. 2007, 95, 97-98.)

Menestynyt verkosto onkin yleensä luotu omatoimisesti, yrityksen tavoitteista käsin. Onnistumista edesauttaa verkostostrategian luominen, jossa lähdetään kehittämään erilaisia ratkaisuja verkostoitumiseen. (Hakanen ym. 2007,80, 95, 97-98, 100-101) Toimivassa verkostossa yritykset ovat pärjääviä, kooltaan tasavertaisia ja sijaitsevat sopivalla etäisyydellä toisistaan. (Suomen Riskienhallintayhdistys 2016.) Erikokoisilla yrityksillä on erilaisia tavoitteita verkostoitumisen suhteen, mutta molemmat voivat hyötyä kumppanuuksista keskenään. Pienet yritykset hakevat esimerkiksi rahoitusapua, jakelukanavia, yhteistyötä markkinoinnissa tai lisäosaamista.

Suomalaisyrityksistä suurin osa on mikroyrityksiä, joissa työntekijöitä on alle kymmenen (Komulainen 2016, 9). Varsinkin pienissä yrityksissä resurssit ovat rajalliset, jolloin yritysten välinen yhteistyö on järkevää (Suomen Riskienhallintayhdistys 2016). Lisäksi on kannattavaa hyödyntää eri alojen asiantuntijapalveluita. Asiantuntijat ratkaisevat yrityksen kannalta vaikealta tuntuvia ongelmia ja antavat ratkaisuja (Lehtinen & Niinimäki 2005, 9,11.) esimerkiksi yhteistyöhön, ajankäyttöön tai markkinointiin. (Torppa 2013, 83-84.)

Joustava verkostoituminen plussaa

Tutkimusta varten lähetettiin satunnaisotannalla 350 yrittäjälle sähköinen kysely, johon vain 24 vastasi. Näistä suurin osa oli keski-ikäisiä, työelämässä pidempään olleita yksityisyrittäjiä, erityisesti naisyrittäjiä vaatetus- ja tekstiilialalta.

Tulosten perusteella yrittäjät toivovat verkostoituvansa eniten oman alan yrittäjien kanssa, mutta myös asiantuntijoiden, etenkin tietotekniikan ja kirjanpidon osaajien kanssa. Yrittäjät kokevat verkostoitumisen erilaisissa tapahtumissa toimivaksi, mutta ovat mahdollisesti myös halukkaita verkostoitumaan sähköisesti, mikäli siihen on hyvät puitteet.

Kyselyssä havaittiin, että yrittäjillä ei ole juurikaan kokemusta sähköisistä verkostoitumispalveluista. Verkostoitumista tapahtuu erilaisissa tapahtumissa ja tuttujen henkilöiden kautta. Lisäksi verkostoitumista tukevat vastaajien mielestä erilaiset yrittäjäjärjestöt. Suurin osa ei kokenut verkostoitumista hankalaksi, mutta kasvokkainen verkostoituminen nähtiin joskus ajankäytöllisesti haastavaksi. Voidaankin todeta, että maksuttomalla, sosiaalisiin verkostoihin perustuvalla, aikaan ja paikkaan sitomattomalla Katalyytti-palvelulla olisi potentiaalia menestyä yrittäjien keskuudessa. (Lehtovuori 2017.)

Lähteet

Hakanen, M., Heinonen, U. & Sipilä, P. 2007. Verkostojen strategiat: menesty yhteistyössä. Helsinki: Edita Prima Oy.

Katalyytti, 2016. Kenelle se on tarkoitettu? [viitattu 22.11.2016]. Saatavissa: http://www.katalyytti.fi/kenelle-se-on-tarkoitettu/.

Komulainen, V. 2016. Läpi kasvun lasikaton: miljoonasta kymmenen, kymmenestä sata. Norderstedt: Gordionpro Oy.

Lehtinen, U. & Niinimäki, S. 2005. Asiantuntijapalvelut: tuotteistamisen ja markkinoinnin suunnittelu. Porvoo: WSOY.

Lehtovuori, S. 2017. Naisvoittoisten yksityis- ja pienyritysten verkostoitumisen edistäminen. [Verkkodokumentti]. AMK -opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. [Viitattu 25.4.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703303937.

Satuli, H. 2010. Verkostoituminen on yrittäjän etu. Fennia Nro 4/2010 [viitattu 19.2.2016].

Ståhle, P. & Laento, L. 2000. Strateginen kumppanuus: avain uudistumiskykyyn ja ylivoimaan. Porvoo: WSOY.

Suomen Riskienhallintayhdistys 2017. Verkostoitumisen riskit ja niiden hallinta [viitattu 30.1.2017]. Saatavissa: http://www.pk-rh.fi/index.php?page=verkostoitumisen-riskit

Torppa, T. 2013. Yksin työskentelevän opas. Helsinki: Talentum.

Vakaslahti, P. 2004. Jalosta liikesuhde kumppanuudeksi. Helsinki: Talentum.

Kirjoittajat

Sanna Lehtovuori valmistui Lahden ammattikorkeakoulusta materiaalitekniikan insinööriksi keväällä 2017. Hän on erikoistunut tekstiili- ja vaatetustekniikkaan.

Lea Heikinheimo, TkT, toimii yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa materiaalitekniikassa sekä Älykäs teollisuus ja uudet liiketoimintakonseptit YAMK –koulutuksessa.

Ari Hautaniemi toimii kehittämispäällikkönä Lahden ammattikorkeakoulussa Tekniikan alalla.

Julkaistu 9.5.2017