Aihearkisto: Lehdet

Konsernitilinpäätöksen laatiminen

Konsernitilinpäätöksen laadinta poikkeaa merkittävästi tavallisen tilinpäätöksen laatimisesta, koska konsernitilinpäätöstä laadittaessa yhdistellään samaan konserniin kuuluvien yritysten erillistilinpäätökset yhdeksi kokonaisuudeksi. Samaan konserniin kuuluvien yritysten tilinpäätöksistä tulee eliminoida keskinäinen kaupankäynti ja omistus. Konsernitilinpäätöksen tavoitteena on saada konsernin toiminta näyttämään siltä kuin kyseessä olisi yksi yritys.

Kirjoittajat: Anu Mustonen ja Leea Kouhia

Kirjanpito- ja osakeyhtiölain (30.12.2015/1620) muutosten myötä konsernitilinpäätöksen laatimiseen ja laatimisvelvollisuuteen tuli muutoksia. Kirjanpitolautakunta on julkaissut keväällä 2017 kattavan yleisohjeen, jonka avulla konsernitilinpäätös voidaan laatia. Yleisohje on melko pitkä ja sen läpikäyminen vie helposti paljon aikaa. Ohjeessa on huomioitu monet eritystilanteet kuten omaisuuden myynnit ja yritysjärjestelyt, joita harvoin tulee tilinpäätöstä laadittaessa vastaan. (KTM 2017.)

Tilitoimistoketju Rantalaisen Lahden toimistolla koettiin, että muistilistan omainen lyhyt ohje konsernitilinpäätöksen laatimisesta nopeuttaisi tilinpäätösten laatimista. Ohjetta aloitettiin tekemään keväällä 2017, jolloin ensimmäiset uudistuneen lainsäädännön mukaiset tilinpäätökset laadittiin. Ohjeen tarkoitus on toimia kirjanpitäjän tukena tilinpäätöstä laadittaessa. Konsernitilinpäätöksiä laativalla kirjanpitäjällä tulee aina olla peruskäsitys tilinpäätöksen laadintaperiaatteista.  Ohjeessa on otettu kantaa ainoastaan sellaisten konsernien laatimiseen, jotka muodostuvat osakeyhtiöistä.

Konsernin määritelmä ja laadintavelvollisuus

Konsernilla tarkoitetaan kahden tai useamman yrityksen muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa yhdellä yrityksellä (emoyritys) yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien konserniyritysten kanssa on määräysvalta yhdessä tai useammassa yrityksessä (tytäryrityksessä) (Alhola, Koivikko & Räty 2003, 12).   Määräysvalta syntyy, kun yrityksellä on enemmän kuin puolet toisen yrityksen osakkeiden tuottamasta äänimäärästä ja tämä äänten enemmistö perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tms. sääntöihin taikka muuhun sopimukseen.  Määräysvalta voi syntyä myös silloin, jos yrityksellä on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö toisen yrityksen hallituksen jäsenistä.  Emoyritys tytäryrityksineen muodostaa konsernin.

Kirjanpitolain (30.12.2015/1620) muutoksen myötä konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuuteen tuli muutoksia. Uudistunut lainsäädäntö ei välttämättä pakota laatimaan konsernitilinpäätöstä, vaikka konsernin emoyhtiö jakaisi varoja omistajilleen. Laatimisvelvollisuudesta vapautettiin myös pienkonsernit, joissa enintään yksi seuraavista raja-arvoista ylittyy:

  • Taseen loppusumma 6 milj. €
  • Liikevaihto 12 milj. €
  • Henkilökuntaa keskimäärin 50

Suurkonsernien on aina laadittava konsernitilinpäätös.

Kompastuskiviä laatimisessa

Määräysvallan muodostuminen aiheuttaa usein kompastuskiviä konsernitilinpäätöstä laadittaessa, sillä määräysvalta voi muodostua myös välillisesti.  Siinä tapauksessa emoyhtiöllä on todellinen määräysvalta tytäryhtiöön muiden omistustensa kautta.

Jos emoyhtiö ei omista yksinään tytäryhtiötä vaan mukana on muita omistajia, muodostuu vähemmistöosuus. Vähemmistöomistajien osuus tytäryhtiön tuloksesta ja omasta pääomasta täytyy erottaa erikseen. Konsernissa vähemmistön omistus voi olla välitöntä, välillistä ja kertaantuvaa.

Kuvio 1. Välitön ja välillinen määräysvalta

Ylläolevassa kuviossa 1, jossa Emo Oy omistaa 80 % Tytär 1 Oy:n osakkeista ja Tytär 1 omistaa 75 % Tytär 2 Oy:n osakkeista, Emo Oy:n omistus on välitöntä Tytär 1:seen nähden ja välillistä Tytär 2:seen nähden.  Mikäli Tytär 2 omistaa Tytär 1 osakkeista vähemmistöosakkaana loput 20 %, niin omistus on yhtiöiden välillä kertaantuvaa. Erilaiset konsernirakenteet ja vähemmistöosuudet tuovat siis omat haasteensa tilinpäätöksen laatimiseen.

Kansainvälistymisen myötä useat suomalaiset yritykset perustavat tytäryhtiöitä ulkomaille. Maiden välinen ero lainsäädännössä ja mahdolliset eri valuuttojen käyttäminen tekee tilinpäätöksen laatimisesta haasteellista. Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätökset tulee muuntaa vastaamaan Suomen lainsäädäntöä ja kaikki yritykset tulee olla laadittu samoin periaattein. Erillistilinpäätöksiä yhdistellessä syntyy kurssieroja, jotka tulee erikseen huomioida konsernin tilinpäätöstä laatiessa.

Muutokset konsernin rakenteessa tuottaa usein päänvaivaa tilinpäätöksen laatijalle. Jos emoyhtiö ostaa jonkun yrityksen osakkeita niin paljon, että konsernisuhde syntyy, tulee tytäryhtiö yhdistellä eli konsolidoida konsernin tilinpäätökseen. Usein osakkeiden hankintahinta eroaa tytäryhtiön omanpääoman määrästä, jolloin syntyy joko konserniaktiivaa tai -passiivaa. Tämä tulee käsitellä tilinpäätöstä laatiessa.

Ohje laatimisen tueksi

Tilinpäätöksen laatimisen tueksi useimmissa tilitoimistoissa on olemassa jonkinlaiset muistilistat, joiden tarkoituksena on helpottaa kirjanpitäjien tilinpäätösten laatimisprosessia. Konsernitilin-päätöksen laatimisessa on monta eri vaihetta ja on äärimmäisen tärkeää, että kaikki nämä tulee huomioitua.

Lahden Ammattikorkeakoulun opiskelija Anu Mustosen keväällä 2017 valmistuneessa opinnäytetyössä laadittiin ohje, jota hyödyntämällä voidaan laatia osakeyhtiömuotoiset konsernitilinpäätökset. Ohje on muistilistan omainen muistutus kirjanpitäjälle, mitä laadittaessa tulee ottaa huomioon. Erikoistilanteita ohjeessa ei ole käsitelty vaan nämä tulee erikseen tarkastaa Kirjanpitolautakunnan julkaisemasta yleisohjeesta.

Rantalaisen Lahden toimistolla koettiin, että tilinpäätöksen laatimisohjeen tekeminen oli ajankohtaista, kun lainsäädäntö muutti konsernitilinpäätösten laatimisvelvollisuuksia ja toi muutoksia esimerkiksi tilinpäätöksen liitetietoihin. Nyt ohjeesta on helppo tarkastaa pääpiirteet konsernitilinpäätöksen laatimiseen.

Yhteenveto

Konsernitilinpäätöksen laatiminen koetaan usein tarpeettomana hallinnollisena taakkana ja siksi pienkonserneilla ei ole enää velvollisuutta laatia konsernitilinpäätöstä, mikäli eivät itse sitä halua. Konsernitilinpäätös antaa kuitenkin eri sidosryhmille tarpeellista tietoa samoissa omistuksissa olevien yritysten muodostamasta kokonaisuudesta. Usein konsernin johto haluaakin, että konsernitilinpäätös laaditaan, vaikka se ei lain mukaan olisi välttämättömyys.

KHT-tilintarkastaja Lauri Mäki suosittelee, että konsernitilinpäätös kannattaa laatia, jos konserniin kuuluu kolme osakeyhtiötä. Tällöin konsernin taloudellisesta tilanteesta on vaikea päätellä mihin suuntaa konsernissa mennään, jos konsernitilinpäätöstä ei ole laadittu. (Mäki 2016.)

Lähteet

Alhola, K., Koivikko, A. & Räty, P. 2003. Konsernitilinpäätös ja IAS. Helsinki: WSOY.

Mustonen, A. 2017. Konsernitilinpäätöksen laadinnan ohjeet : Case Rantalainen Oy Lahti. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 6.6.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052710561.

KTM Kauppa- ja teollisuusministeriö, Kirjanpitolautakunta. Yleisohje konsernitilinpäätöksen laadinnasta. 28.3.2017. [Viitattu 8.4.2017]. Saatavissa: http://tem.elinar.fi/tem/kirjanpi.nsf/0/C3D2C035A0029AA9C22580F20043EEF5/$FILE/konserniyleisohje%20F.pdf.

Kirjanpitolaki 30.12.2015/1620. [Viitattu 6.6.2017]. Saatavissa: http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971336?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=kirjanpitolaki.

Mäki, L. Vapaaehtoisen konsernitilinpäätöksen merkitys kasvaa pienkonserneissa. 25.10.2016. [Viitattu 15.5.2017]. Saatavissa: https://www.suomentilintarkastajat.fi/nakoaloja/blogi-talouden-ammattilaiset/vapaaehtoisen-konsernitilinpaatoksen-merkitys-kasvaa-pienkonserneissa.

Kirjoittajat

Anu Mustonen on taloushallinnon tradenomiopiskelija, joka on työskennellyt kirjanpitäjänä tilitoimistoketju Rantalaisen Lahden toimistolla keväästä 2015 lähtien.

Leea Kouhia toimii Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden alalla vastuuopettajana.

Julkaistu 8.6.2017

Artikkelikuva: https://pixabay.com/p-1928237 (CC0 Public Domain)

Onnistumisen tunne ratkaisee työtyytyväisyyden

Tyytyväisyys omaan työhön vaikuttaa merkittävästi omaan yleiseen hyvinvointiin. Hektisessä ja muuttuvassa työmaailmassa jokaisen on hyvä välillä pysähtyä hetkeksi miettimään, millaiseksi oman työtyytyväisyytensä kokee. Työtyytyväisyys onkin yksi viime vuosien tutkituimmista asioista työelämässä.

Kirjoittajat: Tony Heikkinen ja Sari Suominen

Muuttuvat olosuhteet luovat haasteita jokaiselle

Juutin (2006, 28) mukaan työtyytyväisyyteen vaikuttavat useat tekijät, esimerkiksi työn tekoon liittyvät vaatimukset, tulokselliset odotukset, työpaikan henkilökemia ja esimiestyöskentely. Tekijät muuttuvat jatkuvasti, ja sen vuoksi työntekijän kokema työtyytyväisyyskin muuttuu. Se luo esimiehille haasteita, sillä esimiehen tulisi pystyä tunnistamaan yksilötasoiset tarpeet ja motivaatiot. Esimieheltä usein vaaditaankin hyvää ihmistuntemusta, jotta omaa johtamista pystytään muokkaamaan yksilön tarpeiden edellyttämällä tavalla. (Kehusmaa 2011.)

Työeläkevakuutusyhtiö Varman työkykyjohtaja Jyri Juusti ei usko, että työhyvinvointia voidaan kehittää sellaisenaan, vaan se kehittyy työn kehittämisen tuloksena (Nortio 2015). Muutostilanteet luovat omalta osaltaan painetta ja stressiä, mutta muutoksessa on myös mahdollisuus kehittää toimintaa parempaan suuntaan. Työntekijä kestää hetkellisesti pienen pahoinvoinnin, jos hän tietää ja luottaa siihen, että organisaatiossa pystytään kyllä ratkaisemaan ongelmat. Organisaation tulee olla muutostilanteessa työntekijän tukena ja samalla huolehtia osaamisen kehittämisestä. Työntekijä voi hyvin kovissakin muutostilanteissa, mikäli johto luottaa työntekijöihinsä ja antaa näiden osallistua työnsä kehittämiseen. (Nortio 2015.) Vaikutusmahdollisuudet ovat työntekijälle yksi keskeisimmistä työtyytyväisyyden lähteistä, sillä työntekijä kokee tällöin olevansa tärkeä yksilö omassa organisaatiossaan (Juuti 2006, 109).

Työtyytyväisyystutkimus

Työtyytyväisuustutkimus toteutettiin Rantalainen Oy Lahden toimipisteessä pääosin kvantitatiivisella tutkimusotteella. Rantalainen Yhtiöt on 45-vuotias taloushallinnon alalla toimiva suomalainen perheyritys. Palveluhenkisyys on mukana kaikessa toiminnassa. Työntekijät ovat ylpeitä omasta asiantuntemuksestaan ja asiantuntemusta halutaan hyödyntää asiakkaiden eduksi. Tavoitteena on parantaa asiakkaiden kilpailukykyä tarjolla olevien palveluiden avulla.

Työntekijät vastasivat sähköisesti laadittuun kyselylomakkeeseen nimettömästi, mikä varmisti osaltaan tutkimuksen luotettavuutta. Kyselykutsu toimitettiin sähköpostitse 80 työntekijälle, joista 62 vastasi kyselyyn. Vastausprosentiksi saatiin hienosti 77,5%.

Erilaisuus on hyvästä

Rantalaisen työntekijät pitivät työnkuvaansa melko rajattuna, mutta erilaisten asiakkaiden johdosta työ koettiin vaihtelevana. Palveluhenkisyys näkyi tutkimuksen tuloksissa, sillä vastaajat kokivat asiakastapaamisten olevan työn suola. Asiakas voi tuottaa työntekijälle erilaisia haasteita, mutta niistä ylitsepääseminen tuottaa työntekijälle mielihyvää. Kun vastaan tulee ylitsepääsemättömältä tuntuvia ongelmia, työntekijät kokevat pystyvänsä kysymään työkavereiltaan apua, jotta ongelmat saadaan ratkaistua. Ison talon tuomaa työntekijöiden erilaisuutta pidettiin vastaajien keskuudessa positiivisena asiana, sillä jokaiselta löytyy erilaista osaamista.

Työoloihin on panostettava

Koska työtehtäviä tehdään pääsääntöisesti näyttöpäätteen edessä, on työntekijän työkyvyn säilyttämiseksi tärkeää, että omaa työskentely asentoa voidaan säätää. Työssä tarvittavien laitteistojen on myös oltava ajantasaiset. Rantalaisen työntekijät olivat tyytyväisiä työnantajan järjestämiin sähköpöytiin, joiden ansiosta he pystyvät säätelemään omaa työasentoaan päivän mittaan; he voivat joko istua tai seistä työpisteellään. Lähes kaikki työntekijä kokivat, että työvälineet ovat ajantasaiset. Osittain työvälineiden koettiin uusiutuvan liian usein, sillä kaikki eivät kokeneet pysyvänsä perässä jatkuvassa muutoksen tilassa.

Vuoden 2016 kesällä työntekijöille ilmoitetun toimitilamuutoksen aiheuttamat epävarmuuden ja pelon tunteet olivat vajaan vuoden aikana pääosin kääntyneet positiiviseksi ajatteluksi. Vastaajista 87% piti tulevaa työympäristön muuttumista mahdollisuutena. Toimitilamuutoksen odotettiin korjaavan nykyiset meluhäiriöt ja sitä pidettiin mahdollisuutena tehostaa yrityksen toimintaa, sillä jatkossa kaikki osastot tulevat työskentelemään samassa rakennuksessa. Osa vastaajista piti muutosta uhkana, sillä muutoksen pelättiin vähentävän omaa työrauhaa.

Negatiivisuudesta eroon

Rantalaisen työntekijät ovat tutkimuksen mukaan melko tyytyväisiä työhönsä ja työyhteisön auttavaan ilmapiiriin. Vastauksista kävin kuitenkin ilmi, että joskus jotkut työntekijät antavat asioista negatiivista palautetta, vaikka todellisuudessa asiat eivät huonosti olisikaan. Osa vastaajista toi esille, että negatiivisuus leviää helposti ja työssä viihtyvyys kärsii. Työntekijän tulisi tehdä itse päätös, että hän ei anna pahansuopaisen puheen vaikuttaa omaan tekemiseensä eikä ajatteluunsa. Tarvittaessa työntekijät voisivat kokoontua yhteen johdon edustajien kanssa ja keskustella asioista yhdessä. Kun asioille löytyy järkevä selitys, miten ja miksi ne tehdään tietyllä tavalla, muuttuu niihin suhtautuminen usein positiivisemmaksi.

Rantalaisella tehdyssä tutkimuksessa merkittävänä ongelmana pidettiin kiireellisiä aikatauluja ja lisääntyneiden sairaustuurausten määrää. Työn määrällinen ylikuormitus aiheuttaa työntekijälle stressiä ja pidemmässä juoksussa työntekijä voi uupua ja joutua pitkällekin sairauslomalle. Vastaajat kokivat, etteivät esimiehet näe työntekijöiden todellista kuormitusta ja esimiesten toivottiin osallistuvan sairaustuurausten talkoisiin. Tarvittaessa asiakaslistoja voitaisiin muuttaa siten, että kuormitus olisi tasaisempaa. Mikäli kaikki työntekijät kokevat olevansa ylikuormitettuja, on harkittava sitäkin vaihtoehtoa, että yritykseen tulisi mahdollisesti palkata lisää henkilökuntaa.

Tutkimuksesta selvisi, että esimiesten toivotaan olevan enemmän työntekijöidensä tukena. Vastaajien mielestä osaa esimiehistä on vaikea saada kiinni, sillä esimiehet tuntuvat olevan jatkuvasti tapaamisissa tai poissa toimistolta. Täytyy kuitenkin muistaa, että esimiehillä on omat työtehtävänsä, jotka velvoittavat heitä olemaan toisinaan poissa toimistolta. Tähän yrityksen johto on jo reagoinut; paria nykyistä työntekijää ollaan ylentämässä palvelupäälliköiksi nykyisten esimiesten rinnalle.

Työntekijät kaipaisivat esimiehiltään myös palautetta nykyistä useammin, vaikka pienistäkin onnistumisista. Onnistumisen tunne työssä on työntekijälle se, joka loppujen lopuksi parantaa ja ylläpitää työntekijän työtyytyväisyyttä pidemmällä tähtäimellä. Palautteen saaminen merkitsee työntekijälle paljon, mutta vaatii esimieheltä vain vähän. Questbackin Executive Advisor Juhamatti Muuraiskangas on todennut, että siinä missä ennen työntekijöille riitti palaute 1-4 kertaa vuodessa, Y-sukupolvi tulee haluamaan palautetta lähemmäs 200 kertaa vuodessa (Lehmusvirta 2015).

Muutoksen on lähdettävä itsestä

Rantalaisella tehdyn tutkimuksen tuloksia tarkastellessa oli hienoa huomata, että työntekijät itse tiedostivat sen, että syystä tai toisesta jotkut suhtautuvat asioihin negatiivisesti, vaikka asiat eivät huonosti olisikaan. Asian ymmärtäminen vähentää riskiä siitä, että muut lähtevät mukaan kritiikkiin tiedostamatta sitä itse. Sisäiset ongelmat kuluttavat työpaikan voimavaroja nopeasti ja työyhteisö on tehoton, mikäli siellä vallitsee huono ilmapiiri. Siksi onkin tärkeää, että jokainen työpaikalla on mukana luomassa positiivista ja kannustavaa työympäristöä. Muutoshalukkuus kohti parempaa tulevaisuutta lähtee työtekijästä itsestään. Esimies ja työnantaja eivät voi vaikuttaa työntekijän työtyytyväisyyden kaikkiin osa-alueisiin.

Tämä artikkeli perustuu keväällä 2017 valmistuneeseen opinnäytetyöhön ” Työntekijöiden työtyytyväisyyden kehittäminen Rantalainen Oy Lahden toimipisteessä”, jossa selvitetään kohdeyrityksen työntekijöiden työtyytyväisyyden tasoa muutoksen partaalla sekä kuinka työtyytyväisyyttä voidaan parantaa entisestään.

Lähteet

Heikkinen, T. 2017. Työntekijöiden työtyytyväisyyden kehittäminen Rantalainen Oy Lahden toimipisteessä. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. [Viitattu 25.5.2017]. Saatavissa: http://theseus.fi/handle/10024/129943.

Juuti, P. 2006. Organisaatiokäyttäytyminen. Helsinki: Otava.

Kehusmaa, K. 2011. Työhyvinvointi kilpailuetuna. Helsingin seudun Kauppakamari / Helsingin Kamari Oy. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Oy.

Lehmusvirta, A. 2015. Suomi yhä takapajula henkilöstöjohtamisessa. Kauppalehti. [Viitattu 25.5.2017]. Saatavissa: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-yha-takapajula-henkilostojohtamisessa/VGRgyx3K.

Nortio, J. 2015. Työhyvinvointi lisää työtehoa. Ekonomilehti. [Viitattu 25.5.2017]. Saatavissa: http://www.ekonomilehti.fi/hyvinvointi-lisaa-tyotehoa/.

Kirjoittajat

Tony Heikkinen on valmistunut tradenomiksi Lahden ammattikorkeakoulusta. Hän työskentelee Rantalainen Oy Lahden toimipisteessä.

Sari Suominen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden ja matkailun alalla.

Julkaistu 8.6.2017

Opening municipal data in the city of Lahti

The city of Lahti decided to open up their data for public use. The biggest challenge was to identify the datasets that will encourage the local community to use the city data to develop new business ideas. This article presents suggestions of which datasets the city of Lahti should make publicly available. Also presented are the most efficient means of defining and modifying said datasets.

Authors: Lenka Zatkova and Sariseelia Sore

Open Data

Data is the basic element of human knowledge. The value of data is in its potential to generate information, understanding and wisdom. (Kitchin 2014, 12.)  The knowledge becomes open if anybody can access, use, modify or share it (Open Knowledge International 2017b). Data is considered to be open when it is available under an open licence, which gives permission to republish the data, sell products or services based on the data and to create new content using the data free of charge (Open Data Institute 2017).

The main idea of opening public data is to increase its value by its usage. Open public data enhances transparency, citizen participation, collaboration and innovations. (Chignard 2013.)

Municipal Open Data and Entrepreneurs

Opening up municipal data for commercial use promotes local entrepreneurship. The objective of cities is to open up as many municipal datasets as possible. The decision about which datasets should be opened depends on their potential value for local entrepreneurs. Entrepreneurs use the data mostly for app development or providing online, analytical, consultancy or training services. (Halonen 2012, 86 -87.)

A demand-based approach is the best to identify the entrepreneurs’ needs for open data (Conradie & Choenni 2014, 14). First, the owner of the data informs what data can be published and after that, the utilisers of the data come up with ideas about its practical applications (Conradie & Choenni 2014, 14; Moneo 2016).

Identification of Needs for Municipal Open Data in Lahti Region

During the research process there were three different approaches used to identify the needs for municipal open data in Lahti Region (Zatkova 2017). First, the companies were asked in a survey about their needs for municipal open data. Considering the early phase of the project, their answers had to be interpreted within the context of their awareness of open data. Keeping in mind that the awareness of open data could turn out to be low, another two approaches were deemed necessary. Firstly, the analysis of the experiences of other Finnish cities who have already opened some datasets. Secondly, the evaluation of recent trends in the business ideas of local start-ups using municipal open data.

A sample of 40 companies providing products or services in the Lahti area revealed their preferences in a survey. They could choose the datasets from a list, as well as suggest their own datasets. The outcomes of the survey are presented below.

The awareness of open data varied greatly among the companies in the sample. Only 25 % claimed to understand the concept and besides knew how they could use the municipal data if opened. The requirements of this group were considered the most relevant as they base on existing needs.

Familiarity of the open data concept by rest of the companies turned out low. Those companies didn’t come up with any business ideas exploiting municipal open data either, but they showed preliminary interest in some datasets. However, the relevancy of such interest is considered limited for purposes of decision-making by the city.

Datasets Desired by Companies with Existing Business Ideas

The most desired datasets by the companies with existing business ideas are closely related to buildings, construction and housing. The exact number of companies per category is shown in figure 1.

Figure 1. Municipal datasets desired by the companies with existing business ideas (Zatkova 2017)

The companies also came up with their own ideas of datasets that would support their business ideas. They suggested that the city should publish the energy savings targets for construction projects, and the energy strategy of the city of Lahti.

The field of energy savings appeared repeatedly also in business ideas among the start-ups that have been established in Lahti area in last four years (Business Development Manager 2017).

Datasets Desired by Companies without Existing Business Ideas

The companies without business ideas related to municipal data assume that access to city data could enhance development of their businesses. Their business areas influence their preferences. The most desired datasets by these companies are shown in figure 2.

Figure 2. The most desired municipal datasets by the companies without a business idea (Zatkova 2017)

The datasets are mostly general and usable by any kind of company, for example, business listings, population data or public bodies’ decisions. Besides these categories, the companies require datasets related to buildings, construction and housing.

The companies suggested also publishing data regarding the repair and construction of public buildings, annual plans and the budgets of the technical board and traffic in the city centre (including pedestrians).

Experiences in other cities reveal municipal datasets that are frequently used by other parties. There is a big chance that the same datasets could work also for the city of Lahti. The most relevant datasets include public transportation, traffic, parking information, geospatial data, city services and events. (Development Manager 2017)

The Importance of Cooperation

Experiences in other cities in Finland confirm that the city has to initialize the discussion on open city data, show a real commitment and be responsive towards citizens. Demand for datasets has to be developed in communication with companies, researchers, students and developers. The best way to do it is to take an iterative and cooperative approach supported by, for example, meetups, hackathons and competitions. The city should also be engaged in existing communities in social media. (Development Manager 2017). The involvement of the regional development organisation Ladec is indispensable in all these activities.

Figure 3. Opening up municipal datasets in cooperation with local community (Zatkova 2017)

Figure 3 illustrates recommended stages of the process of opening municipal datasets. The process is iterative. After a dataset is published, it must be regularly updated and, if required, modified.  (Development Manager 2017)

Conclusion

The decision about the municipal datasets to be opened has to be based on real needs. The initial phase of the municipal data opening project in city of Lahti can be supported by the data collected from local companies in spring 2017.  Communication with other cities experienced in the open data issues, would also be very valuable. However, constant cooperation with local community seems to be the most essential part in specifying municipal open datasets. It is also a necessity, after the data has been opened, to regularly in close cooperation with the open data utilizers to discuss requirements for updates and modification of the open datasets.

References

Business Development Manager. 2017. Ladec Oy. Interview 22 February 2017.

Chignard, S. 2013. Paris Innovation Review. [Cited 11 May 2017]. Available at: http://www.paristechreview.com/2013/03/29/brief-history-open-data/

Conradie, P. & Choenni, S. 2014. On the Barriers for Local Government Releasing Open Data. Government Information Quarterly. [Electronic journal]. Vol. 31, S10-S17. [Cited 12 May 2017]. Available at: https://www.researchgate.net/publication/261989071_On_the_barriers_for_local_government_releasing_open_data

Development Manager. 2017. Tredea Oy. Email correspondence. Recipient Zatkova, L. Sent on 9 March 2017.

Halonen, A. 2012. Being Open About Data: Analysis of the UK open data policies and applicability of open data. [Online document]. London, United Kingdom: Finnish Institute in London. [Cited 12 May 2017]. Available at: http://finnishinstitute.cdn.coucouapp.com/media/W1siZiIsIjIwMTYvMDgvMjUvMDkvMzgvMjEvZGQyOGQ5MTUtY2Q4YS00N2U0LWEyZTAtM2FiOWUxN2M0Njc2L2JlaW5nIG9wZW4gYWJvdXQgZGF0YS5wZGYiXV0/being%20open%20about%20data.pdf?sha=cad600352a6ffb0b

Kitchin, R. 2014. The Data Revolution: Big Data, Open Data, Data Infrastructures & Their Consequences. London, United Kingdom: SAGE Publications.

Moneo, A. 2016. International Open Data Conference 2016. [Cited 12 May 2017]. Available at: http://opendatacon.org/five-strategies-enact-municipal-open-data-policy/

Open Data Institute. The Open Data Institute. [Cited 4 May 2017]. Available at: http://theodi.org/guides/publishers-guide-open-data-licensing

Open Knowledge International. Open Definition. [Cited 4 May 2017]. Available at: http://opendefinition.org/od/2.1/en/

Zatkova, L. 2017. Municipal Open Data and Regional Development. Identification of Open Datasets of City of Lahti. [Online document]. Bachelor’s thesis. Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Business and Hospitality Management. Lahti. [Cited 2 June 2017]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052910900 

 Authors

Lenka Zatkova has studied Business Information Technology at Lahti University of Applied Sciences and will graduate and receive a BBA degree in June 2017.

Sariseelia Sore works as a Senior Lecturer in Business Information Technology Degree Programme at Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Business and Hospitality Management.

Published 8.6.2017

Kiistatta yksi maailman aliarvostetuimmista ammateista

Puhelinmyynnillä on usein ihmisille paha kaiku. Alana puhelinmyynti on todellisuudessa kuitenkin mainettaan parempi. Se työllistää suoraan ja välillisesti suuren joukon ihmisiä, ja puhelimitse voidaan tehdä paljon muutakin kuin puhdasta myyntiä. Itse puhelinmyynti on kuitenkin taitolaji. Jotta siinä voi menestyä, siihen täytyy kouluttautua ja tätä kouluttautumista tulee myös johtaa. Oheisessa artikkelissa kuvataan puhelinmyynnin toimintaympäristön haasteita sekä käsitellään puhelinmyyntiä johtavien henkilöiden myynninjohtamisosaamisen kehittämistä.

Kirjoittajat: Marjaana Muranen ja Minna Porasmaa

Talouden rattaanpyörittäjät?

Jukka Vuorio toteaa kolumnissaan, että puhelinmyyjän soitto on merkki talouden rattaiden kiihkeästä liikkeestä ja hän kuvaa puhelinmyyjiä talouden näkymättömiksi rattaanpyörittäjiksi. Hän pitää puhelinmyyjän työtä ikävästi aliarvostettuna ammattina ja lähettää kolumnissaan vilpittömät kiitokset kaikille puhelinmyyjille. (Vuorio 2016). Toimittajalla on kirjoituksessaan taustalla oma intressi, koska journalisteilla on töitä, kun lehtiä myydään ja ostetaan. Puhelinmyynti ja -markkinointi on kuitenkin paljon muutakin, kuin vain lehtimyyntiä, josta ala parhaiten tunnetaan. Puhelinmyynti, tai niin kuin Vuorio sanoo, rattaiden pyörittäminen, työllistää välillisesti monia muitakin aloja kuin vain journalisteja. Vuorion omalla listalla ovat metsurit, jotka kaatavat puita, rekkakuskit, jotka kuskaavat puut paperitehtaaseen, paperitehtaan työntekijöitä, toimittajia, valokuvaajia, kuvittajia, taittajia, tuottajia, sihteereitä, mainosmyyjiä, kirjapainotyöntekijöitä ja lehdenjakajia. (Vuorio 2016.) Kuten mainittu yllä, nämä Vuorion mainitsemat ammattilaiset työllistyvät välillisesti lehtimyynnin ansiosta. Puhelimitse voidaan myös lähestyä yrityksiä ja kuluttajia erittäin monen muunkin teeman kuin vain lehtimyynnin puitteissa.

Puolesta ja vastaan puhujat

Nykyinen puhelinmyynti on sallittua henkilöille, jotka eivät ole sitä erikseen kieltäneet. Tietosuojavaltuutettu, kuluttaja-asiamies sekä Kuluttajaliitto ovat vaatineet jo jonkin aikaa, että puhelinmarkkinoinnissa edellytettäisiin henkilön ennakkosuostumusta myyntipuheluiden vastaanottamiseen. ”Puhelinmarkkinointitilanne on kuluttajalle poikkeuksellinen: yleensä kuluttaja tekee itse aloitteen ja päätöksen ostoaikeistaan. Puhelinmyynnissä aloite tulee myyjältä ja edellyttää kuluttajalta nopeaa päätöksentekoa. Tämä pitäisi ottaa huomioon myös lainsäädännössä”, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen sanoo. (Järvelä, Saastamoinen & Väänänen 2017, 5.)

Lainsäädäntö suojelee jo nykyisellään kuluttajaa ja määrittelee, millainen tilausvahvistuksen tulee olla etämyynnissä, joksi puhelinmyynti luokitellaan. Etämyynnille on myös määritelty 14 vuorokauden peruutusoikeus. (Kuluttajansuojalaki 1072/2000, 6. luku/14§, 15§). Nopeasti puhelimessa tehdyn päätöksen ehtii siis hyvin vielä pyörtää.

Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto ry eli ASML vaikuttaa vahvasti viranomaisten kannanottoihin ja lainsäädäntöön. ASML muun muassa osallistuu aktiivisesti työryhmiin ja tekee yhteistyötä toimialan kannalta merkittävien virkamiesten kanssa. Etukäteisvaikuttamisen avulla ASML on vuosien varrella saanut estettyä useita toimialalle haitallisia lainsäädäntömuutoksia. Jäsenkonsultaation lisäksi ASML toimii aktiivisesti alan itsesääntelijänä. ASML:n jäsenyritykset ovat sitoutuneet noudattamaan ASML:n laatimia käytännesääntöjä ja ovat siksi oikeutettuja käyttämään ASML:n Reilun Pelin -merkkiä. (Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto 2017.)

Kuva 1. ASML:n Reilun pelin jäsen -logo, jota voivat viestinnässään käyttää siihen oikeutetut yritykset.

Kuluttaja-asiamies Hentusen näkemys siitä, että kuluttaja tekee yleensä itse aloitteen ja päätöksen ostoaikeistaan, sulkee kokonaan pois markkinoinnin ajatuksen piilevistä tarpeista. Puhelinmyynnin kannalta piilevien ja tiedostamattomien tarpeiden tunnistamisella avautuu uudenlainen ja laajempi markkina, jossa on tutkitusti vapaampaa toimia ja vaikuttaa. Kun asiakas on saatu tietoiseksi piilevistä tarpeistaan, ovat onnistumisen mahdollisuudet myyntitilanteessa jopa kaksinkertaiset. Myös asiakasuskollisuus ja -tyytyväisyys ovat korkeammalla tasolla, kun asiakkaan piilevät ja aiemmin tunnistamattomat tarpeet on pystytty herättelemään. Piilevien tarpeiden tunnistaminen vaatii kuitenkin koko organisaatiolta uudenlaista lähestymistapaa ja asettaa uusia haasteita niin markkinoinnille, myynnille kuin myyjällekin. (Laine 2015, 179.)

Edellä kuvattiin suoramarkkinointiyrityksen toimintaympäristöä. Toisaalla kuluttajaviranomaiset pyrkivät rajoittamaan alan toimintaa, ASML pyrkii etukäteisvaikuttamisella saamaan estettyä alalle haitalliset lakimuutokset ja kuten Vuorion kolumnista voi päätellä, on yleinen mielipide puhelinmyyjistä ja koko alasta negatiivinen.

Osaamisen kehittämisohjelma myynnin johtamisosaamisen kehittämiseksi

YAMK opiskelija Marjaana Muranen paneutui opinnäytetyössään puhelinmyynnin ja sen johtamisen haasteisiin. Hänen työnsä tavoitteena oli luoda osaamisen kehittämisohjelma puhelinmyyntiyrityksen puhelinmyyntiä johtavien henkilöiden esimies- ja myynninjohtamisosaamisen kehittämiseksi. Luodun kehittämisohjelman hyödyntämisen kautta kohdeorganisaation tavoitteena on vastaavasti nostaa liikevaihtoaan, parantaa kannattavuuttaan, pidentää myyjien työuria ja nostaa työssä viihtymistä. Kohdeyritykseltä puuttui selkeät ohjeet myyntipäälliköiden perehdytykseen ja osaamisen kehittämiseen. Osaamisen kehittämisohjelman merkitys ja tärkeys oli siksi nähtävissä jo kehittämistehtävän alkuvaiheessa. (Muranen 2017.)

Murasen (2017) luoman osaamisen kehittämisohjelman mukaan puhelinmyyntiä johtavien myyntipäälliköiden osaamistaan tulee kehittää erityisesti myynnin johtamistaitojen, esimiestaitojen sekä osaamisen kehittämisen osa-alueilla. Tutkimuksensa avulla löydettiin kolme pääteemaa, joiden kehittämiseen myyntipäälliköiden osaamisen kehittämisohjelma nivottiin. Näitä teemoja ovat myyntipäälliköiden rekrytointi, perehdytys sekä osaamisen kehittäminen. Tutkimuksessa nousi lisäksi esille tarve liittää myyntipäälliköiden osaamisenkehittämisohjelmaan osio itsensä johtamisesta. Luotu ohjelma määrittelee aiheet, jotka osaamisen kehittämisohjelman tulee sisältää ja aikatauluehdotuksen, jonka mukaan kehittämisessä edetään. (Muranen 2017).

Osaamisen kehittämisen oltava yksilöllistä

Murasen (2017) mukaan sekä perehdytyksessä että osaamisen kehittämisessä tulee huomioida henkilön nykyinen osaamistaso, myös aikataulu tulee tehdä yksilöllisesti. Vastaavasti, osaamistarpeet, joihin myyntipäälliköt tulee perehdyttää ja joissa heidän osaamistaan tulee jatkuvasti kehittää, ovat esimiestaidot, myyntitaito, myynnin johtamistaito, taito myyjien osaamisen kehittämiseen myyntivalmennuksen ja suoritusjohtamisen avulla sekä haastavista esimiestilanteista selviäminen. Tutkimuksen perusteella osaamisen kehittämisessä tulee hyödyntää sekä kohdeorganisaation sisällä olevaa esimies- ja myynninjohtamiskokemusta, että ulkopuolisia esimies- ja myynninjohtamistaitojen kouluttajia ja valmentajia. (Muranen 2017.)

Osaamisen kehittäminen on tärkeää yrityksen tulokselle

Kohdeorganisaation kannalta myyntipäälliköiden osaamisen kehittäminen on tärkeää, koska koko yrityksen liikevaihto muodostuu yksinomaan puhelinmyyjien tekemästä myyntityöstä. Sen mittaaminen, kuinka paljon osaamisen kehittämisohjelmalla on vaikutusta myyntipäälliköiden osaamisen kehittymiseen, puhumattakaan liikevaihdon kasvuun, on vaikeaa. Myyntipäälliköiden johtamistaitojen kehittymisellä on kuitenkin kiistatta merkitystä koko kohdeorganisaatiolle – ja parhaimmassa tapauksessa myös koko alan arvostuksen lisäämiselle. Luotu osaamisen kehittämisohjelma tullaan ottamaan asteittain käyttöön vuoden 2017 aikana ja sitä tullaan edelleen kehittämään saatujen kokemusten perusteella.

Lähteet

Järvelä, K., Saastamoinen, M. & Väänänen, K. 2017. Kuluttajat ja puhelinmyynti. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksiä 3/2017.

Kuluttajansuojalaki 1072/2000, 6 luku: Kotimyynti ja etämyynti, 14 § Tietojen vahvistaminen etämyynnissä, 15 § Peruuttamisoikeus etämyynnissä. [Viitattu 8.5.2017] Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20001072

Muranen, M. 2017. Osaamisen kehittämisohjelma – Yritys X Oy:n myyntipäälliköiden myynnin johtamisosaamisen kehittämiseen. YAMK opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma.

Pelisäännöt. Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto ry. [Viitattu: 16.5.2017] Saatavissa: https://www.asml.fi/pelisaannot/

Vuorio, J. 2016. Älä äksyile puhelinmyyjälle – se on Suomen talouden tärkein ammatti. Helsingin Sanomat 17.10.2016. [Viitattu 8.5.2017] Saatavissa: http://www.hs.fi/talous/art-2000002925942.html

Kirjoittajat

Marjaana Muranen on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa YAMK tutkinnon, valmistuen toukokuussa 2017.

KTT Minna Porasmaa työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla lehtorina.

Julkaistu 6.6.2017

Sosiaalipedagoginen moniammatillisuus kompleksisten ongelmien kohtaajana

The truth of who we are is, that we are because we belong. (Desmond Tutu.)

Aikamme ja kulttuurimme on nostanut yksilön ajattelun ja toiminnan keskiöön usein yli yhteisösuhteiden. Irrallisina yksilöinä meistä tulee kuin palapelin paloja, joiden kansikuva on hävinnyt ja yksittäisiä osia yritetään sovittaa yhteen vailla kuvaa kokonaisuudesta. Yksilöajattelu on murroksessa ja jatkuvien muutosten tuoman epävarmuuden keskellä alamme ehkä katsoa taas ympärillemme; toisiimme.

Kirjoittajat: Janette Ahvenainen ja Helena Hatakka

Sosiaalipedagoginen moniammatillisuus neljän tuulen kokonaisuudessa

Sosiaalipedagogiikka on muutoksen pedagogiikkaa, joka rakentuu ihmisten väliselle kohtaamiselle uudistaen yhteiskuntaamme ”alhaalta ylöspäin” oikeudenmukaisemmaksi, aidon demokraattiseksi ja osallistavaksi (Kuosmanen 2012, 133, 136, 140). Keskiöön asettuvat yksilötarkastelun sijaan yhteisöt ja ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet: Ihmisen elämän ilmiöitä katsotaan kokonaisuuksien ja yhteisösuhteiden kautta ja sen sosiaalisen todellisuuden valossa, joka syntyy arjen yhteistoiminnassa (Santala 2011, 34-35). Jotta dynaamisten ja monitasoisten hyvinvoinnin uhkien ehkäisy olisi mahdollista, on sosiaalipedagogiikan hengessä tarkasteltava kokonaisuutta sen osien sijaan, eli koko ihmistä ja ongelmavyyhdin haasteiden suhteita toisiinsa. Kun ymmärrämme paremmin eri osien vuorovaikutteisia suhteita ja tarkastelemme haasteita tuottavia ilmiöitä kokonaisuutena, kykenemme parhaimmillaan tarttumaan kehittyviin ongelmiin ennen niiden syvenemistä ja kumuloitumista. Tässä tarvitsemme avuksi monien eri osaamisalueiden ja asiantuntijuuksien tuomaa moninäkökulmaisuutta, sillä inhimillisen elämän moninaisten kokonaisuuksien hahmottaminen ei onnistu vain yksien silmälasien läpi.

Tämä tarve tarkastella kompleksisia ilmiöitä toistensa yhteydessä, sekä ehkäistä niiden synnyttämiä ongelmia, on luonut perustan neljän tuulen kokonaisuudelle. Neljän tuulen kokonaisuus on ajattelu- ja työtapa, joka on kehitetty sosiaalialan osaamiskeskus Verson verkostoyhteistyössä. Neljä tuulta viittaa neljään kompleksiseen ilmiöön (mielenterveys- ja päihdeongelmat, ongelmapelaaminen ja lähisuhdeväkivalta) ja niitä yhdistäviin elementteihin. Samalla neljä tuulta viittaa työtapaan ja -orientaatioon, joka tuo nämä neljä ilmiötä yhteisen tarkastelun ja moniammatillisen toiminnan kohteeksi sosiaalipedagogisen ehkäisevän työn viitekehyksessä. Neljän tuulen kokonaisuuden ytimeen asettuu ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen ja tätä osaltaan tukeva vahva yhteistoiminnan eetos eri ammattiryhmien ja toimialojen kesken.

Neljän tuulen kokonaisuuden sisältämän moniammatillisen toiminnan näkökulma on mitä ajankohtaisin aikana, jolloin asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen kokonaisvaltaisesti ja palveluprosessien integrointiaikeet kasvattavat yhteistoiminnan vaatimuksia. Lisäksi tarve siirtää painopistettä sosiaali- ja terveyspalveluissa korjaavasta ehkäisevään työhön korostaa ongelmien varhaisen tunnistamisen ja varhaisten interventioiden tarvetta. (Aalto 2016; Leimio 2014.) Moniammatillisen toiminnan mahdollisuuksien oivaltaminen edellyttää kuitenkin lähtökohtaisesti moninäkökulmaisen tarkastelutavan merkityksen sisäistämistä. Jos näkökenttämme rajoittuu liiaksi vain osiin ilman kuvaa kokonaisuudesta, ja rajaamme asiakkaan haasteista toiminnan kohteeksi vain omaan asiantuntija-alaamme sopivan siivun, emme välttämättä osaa nähdä tarvetta yhteistoiminnalle. Tällöin saatamme toimia päällekkäisyyden lisäksi tehottomasti yrittäessämme laastaroida syinä pitämiämme seurauksia näkemättä ongelmien ”juurisyitä” tai ongelmia ongelmien taustalla. Moniammatillisen toiminnan mahdollisuuksien hyödyntäminen asiakkaan ja ehkäistävien ilmiöiden kohtaamisessa edellyttää siten toimintakulttuurista muutosta yksilöityneistä ajattelu- ja työtavoista jaettuun asiantuntijuuteen ja aitoon yhteistoiminnallisuuteen (Isoherranen 2012, 139-156).

Tämän kulttuurisen muutoksen mahdollistamiseksi onkin syytä laajentaa tuttuja yhteistyökäytänteitä viemällä niitä nykyistä pidemmälle. Ei siis riitä, että työtä vain tehdään yhdessä, vaan on osattava toimia, oppia ja ajatella yhdessä. Kun yhdessä tekeminen laajennetaan yhteisölliseksi toiminnaksi, ei kyse ole enää yhdessä tekevistä yksilöistä, vaan yhteisestä kokonaisuudesta, jonka osana yksilöt oppivat, ajattelevat ja toimivat. Katsoessamme itseämme ja toisiamme enemmän kokonaisuuden kautta, alamme paremmin ymmärtää sitä jatkuvassa uudelleen määrittymisen tilassa olevaa todellisuutta ja niitä ilmiöitä, jotka määrittelevät toimintaamme. Pysyäksemme muutosten matkassa meidän onkin oltava herkkiä myös uudelleen määrittämään yhdessä se suunta, johon kuljemme suhteessa tähän sosiokulttuurisen todellisuuden tilaan, jonka osina toimimme. Kokonaisuuden kannalta katsottaessa eri ammattiryhmien ja toimialojen takaa löytyy lopulta joukko ihmisiä, joiden suunta on sama, vaikka kulkutavat erilaisia. Kun tapojen sijaan keskitymme kulkemaan yhdessä tähän samaan suuntaan, palvelupalapelimme on ottanut ison askeleen muuttuakseen jaettujen voimavarojen värittämäksi monivärimaalaukseksi, jota kehystää yhteinen hyvinvoinnin visio.

Innostamisesta aineksia moniammatillisuuteen

Näiden ajatusten pohjalta neljä tuulta sosiaalipedagogisena ajattelu- ja työtapa antaa eväitä asiakkaiden kohtaamisen ohella myös moniammatilliseen työhön. Siinä missä sosiaalipedagogiikan ja varsinkin sosiokulttuurisen innostamisen aatteet tuovat toiminnallisia, vuorovaikutteisia, osallistavia, yhteisöllisiä ja muutokseen aktivoivia aineksia asiakastyöhön, mikseivät ne toisi niitä myös ammattilaisten väliseen yhteistoimintaan? Kurki (2008, 80) toteaa, että innostaakseen on ensin osattava innostua. Tämän pohjalta herää ajatus, eikö sosiokulttuurinen innostaminen ja reformistinen sosiaalipedagoginen yhteisö- ja osallisuusajattelu voisi sopia myös moniammatillisen toiminnan virittäjäksi? Siinä missä neljän tuulen ilmiöiden asettamien haasteiden kohtaaminen ja ehkäiseminen edellyttävät kasvatuksellisuutta, asennemuutoksia, yhteisösuhteiden vahvistamista, muutokseen aktivointia sekä voimaannuttavaa dialogista suhdetta, eivätkö nämä sovellu myös ammattilaisten väliseen toimintaan ja kohtaamiseen? Asettuuhan innostamisen ytimeen ajatus yksilöistä, jotka yhdessä muuttavat sitä kulttuurista todellisuutta, jonka aktiivisina osina he toimivat oman arkensa kautta. Tässä arjen toiminnassa määrittyy ja muuttuu myös asiakastyö ja toimintakulttuuriset tavat toimia.

Loppumietteeksi tämän artikkelin lukijalla jääköön, miten toimintakulttuurisia muutostarpeita yhä kokonaisvaltaisempaan ja yhteistyöperusteisempaan palvelujen tuottamisen ja toteuttamisen tapaan pääsemistä voitaisiinkin katsoa sosiokulttuurisen innostamisen kautta. Yhdessä yksilöt muuttavat sitä kulttuurista todellisuutta, jonka aktiivisina osina he toimivat oman arkensa kautta: Ihmisten kerääntyessä yhteen, syntyy dynaamista liikettä, ja kun syntyy liikettä, syntyy muutosta, sillä emme enää ole paikallaan.

Tämä artikkeli perustuu opinnäytetyöhön ” PALVELUPALAPELISTÄ MONIVÄRIMAALAUKSEEN? Moniammatillisen toiminnan kehittämismahdollisuuksia neljän tuulen ilmiöiden kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen.

Lähteet

Aalto, E. 2016. Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa. Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa 9.2.2016. Slideshare. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). [Viitattu 8.11.2016] Saatavissa: http://www.slideshare.net/THLfi/elina-aaltio-osallisuus-ja-soteintegraatiohyvinvoinnin-rakentumisessa

Ahvenainen, J. 2017. Palvelupalapelistä monivärimaalaukseen? Moniammatillisen toiminnan kehittämismahdollisuuksia neljän tuulen ilmiöiden kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 30.5.2017] Saatavissa: http://theseus.fi/bitstream/handle/10024/124973/Ahvenainen_Janette.pdf?sequence=1

Isoherranen, K. 2012. Uhka vai mahdollisuus – moniammatillista  yhteistyötä kehittämässä. Akateeminen väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta.

Kuosmanen, V. 2012. Yhteiskunnan muutos haastaa palvelut, asiantuntijuuden ja asiakkuuden rakentumaan sosiaalipedagogiselle perustalle. Teoksessa: Hämäläinen, J. & Nietosvuori, L. (toim.) 2012. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja. Vuosikirja 2012. 13. vuosikerta. Kuopio: Suomen sosiaalipedagoginen seura ry. 133-140.

Kurki, L. 2008. Sosiokulttuurinen innostaminen. Tampere: Juvenes Print.

Leimio, S. 2014. Mitä on sosiaalipedagoginen ehkäisevä (päihde)työ? PowerPoint esitys. Lahti: Sosiaalialan osaamiskeskus Verso liikelaitos.

Santala, J. 2011 teoksessa: Hämäläinen, J. (toim.) 2011. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja. Vuosikirja 2011, 12. vuosikerta. Kuopio: Suomen sosiaalipedagoginen seura ry. 27-39.

Kirjoittajat

Janette Ahvenainen on toukokuussa 2017 valmistunut sosionomiopiskelija.

Helena Hatakka on yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla.

Julkaistu 6.6.2017