Aihearkisto: Lehdet

Uudenlainen osaaminen ja asenne ratkaisevat – haasteena sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio

29.1.2018Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK ProLAMKpub

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistarve kansalaisille on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Nykyisen taloustilanteen ja sen mukanaan tuoman kestävyysvajeen myötä tarvitaan aiempaa kustannustehokkaampi ja toimivampi palvelujärjestelmä. Digitalisaatio nähdään yhtenä palvelujen ja toimintamallien tehostamisen välineenä. Tässä artikkelissa pohditaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan palveluiden järjestämistä digitalisoituvassa toimintaympäristössä sekä alan asiantuntijuuteen liittyviä osaamishaasteita. Keskeistä on kyky nähdä kansalainen aktiivisena toimijana sekä asennoituminen osaamisen vahvistamiseen ja uusiin työnteon tapoihin tulevaisuuden kannalta kestävästi.

Kirjoittajat: Taina Anttonen, Heidi Korhonen, Paula Piirainen, Antti Pursio ja Sara Sallila

Sote-asiantuntija tulevaisuuden työympäristössä

Sosiaali- ja terveysalan palvelujen tuottamiseen liittyvä murros muokkaa asiantuntijoiden työtä. Reposen, Kankaan, Hämäläisen ja Keräsen (2015, 4) raportin mukaan tietojen käsittely on jo nyt käytännössä pelkästään sähköistä kaikkien keskeisten toimintojen osalta niin erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa kuin yksityisen sektorin toimijoilla. Digitaalisten palvelujen, uudistuvien toimintamallien sekä uusien työnteon tapojen kehittyminen ja lisääntyminen tulevat vaatimaan alan asiantuntijoilta uudenlaisia osaamista sekä rakentavaa asennoitumista.

Sosiaali- ja terveysalan toiminta on perinteisesti perustunut hierarkkisiin
toimintamalleihin. Ajattelu palvelujen tuottamisesta on ollut vahvasti organisaatiokeskeinen (Nykänen & Ruotsalainen 2012, 280). Tulevaisuuteen suuntaavan ajattelun mukaan asiakas on keskiössä ja toimii aktiivisesti osana palvelun suunnittelua. Jotta terveydenhuollon intervention vaikuttavuuden ja onnistumisen kannalta tärkeä vuorovaikutussuhde toteutuu, tulee asiantuntijoiden pyrkiä muuttamaan myös omaa ajattelutapaansa merkittävässä määrin. Organisaation johtajilla, strategioilla ja osaamisen johtamisella on merkittävä rooli. Osaaminen varmistetaan esimerkiksi tarjoamalla muutoksen mahdollistavaa koulutusta digitaalisista työkaluista. Oleellista on myös arvioida digitaalisen osaamisen digikypsyyden lähtötasot sekä asiantuntija-, että organisaatiotasolla. Ammattilaisten osallistaminen organisaation digimuutokseen auttaa löytämään sisäisen motivaation ja toimii samalla myös muutosajurina (Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2015, 2016, 24-25).

Tuoreen Future Score – tutkimuksen mukaan sekä työelämän osaajilta, että organisaatioilta vaaditaan tulevaisuudessa muuntautumiskykyä, uudistumista ja kouluttautumista (Ilmarinen 2017). Työelämän asiantuntijaosaajilta edellytetään vuorovaikutustaitoa, itsetuntemusta, verkostoitumista, yhteistyökykyä, luovuutta sekä kriittistä ajattelua. Lisäksi kyky tunnistaa ja kehittää omaa osaamistaan katsotaan eduksi työelämässä. Näitä tekijöitä voidaan samoin pitää edellytyksenä myös terveysalan asiantuntijoiden osaamisessa toimintaympäristön ja työnteon tapojen digitalisoituessa.

Alan toimintaympäristön muuttuessa myös kansalaisen saatavilla olevien hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien sovellusten kirjo laajenee. Asiakkaan tai potilaan oman terveyden seurantaan liittyvien sovellusten kuten älykellojen ja monitoroivien mobiilisovellusten käyttö tulevat lisääntymään. Sovelluksia tuottavat erityisesti yksityisen sektorin kaupalliset toimijat. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden tulisikin tunnistaa saatavissa olevien sovellusten laatu ja määrä sekä niiden keskinäinen yhteensopivuus. Tulevaisuudessa asiantuntijan uutena tehtävänä voi olla sovellusten yhteen koordinointi. Asiantuntija osallistuu aktiivisesti kokonaisuuden suunnitteluun ja arviointiin niin, että sovellukset ovat asiakkaalle tai potilaalle yksilöitynä todellisuudessa luotettavia ja laadukkaita.

Haasteita sote-asiantuntijan osaamiselle

Edellä on pohdittu tulevaisuuden sote-asiantuntijan toimintaympäristöön liittyviä muutoksia. Eräs keskeisistä haasteista on ajattelutavan muuttaminen, joka samalla edellyttää uudenlaisten työnteon tapojen omaksumista. Asiakaskeskeisessä terveydenhuollossa potilas ei ole enää passiivinen asiantuntijan päätösten kohde, vaan aktiivinen toimija, joka osallistuu päätöksentekoon (Nykänen & Ruotsalainen 2012, 281). Aktiivisessa vuorovaikutustilanteessa asiantuntijan rooli muuttuu valmentavaan suuntaan. Asiantuntija toimii luotettavan tiedon lähteenä, esittelee vaihtoehtoja, neuvoo ja opastaa. Parhaimmillaan asiantuntija on auktoriteetti ja luotettava kumppani, jonka kanssa asiakas tai potilas löytää itselleen omaa terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavimmat ja sopivimmat palvelut.

Sosiaali- ja terveysalan eri toimijoiden sekä palvelujen vankka ja laaja tuntemus ovat olennainen osa tulevaisuuden asiantuntijuutta. Tunteminen liittyy kykyyn markkinoida olemassa olevia palveluita. Näyttää siltä, että markkinointiosaaminen on tänä päivänä haasteellista sote-alan asiantuntijoiden työssä (Pursio 2017). Syyksi näyttävät määrittyvän muun muassa epäilykset yleensä palvelujen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. Lisäksi toisen alan substanssiasiantuntijuutta ja toimintaa tunnetaan puutteellisesti.

Vuorovaikutustaitojen voidaankin katsoa olevan tulevaisuudessa vielä entistäkin tärkeämpi osaamisalue sote-asiantuntijan työssä. Digitaalisten palvelujen myötä vuoropuhelu ja kohtaaminen asiakkaan kanssa tapahtuvat entistä useammin verkossa, jossa viestitään muutoin kuin välittömästi läsnä olemalla. Kun äänenpainojen, ilmeiden ja sanattoman viestinnän tai kehonkielen tulkitseminen jäävät pois, nousevat selkeä ja ytimekäs kieli sekä kielenkäyttö entistäkin tärkeämpään osaan (Matikainen 2003, 64). Olennaista digitaalisten palvelujen toteuttamisessa onkin luoda sisältöä käyttäen ymmärrettäviä ilmauksia ja ymmärrettävää sanastoa. Näin ollen sote-asiantuntijan keskeisenä osaamisena ja sujuvan toiminnan edellytyksenä voidaan pitää digitaaliseen toimintaympäristöön soveltuvien viestintätaitojen hallintaa ja niiden kehittämistä.

Lopuksi

Tulevaisuus tuo mukanaan merkittäviä muutoksia sosiaali- ja terveydenalan asiantuntijoiden työnkuvaan ja toimintaan. Muutos on ennen kaikkea mahdollisuus. Riittävällä valmistautumisella, koulutuksella, osaamisen varmistamisella ja asenteiden muutoksella digitaalisia palveluita, sovelluksia ja työkaluja voidaan käyttää niin, että kansalainen sekä asiantuntija hyötyvät niistä. Parhaassa tapauksessa niin kansalainen kuin asiantuntija voimaantuvat ja saavat uusia keinoja terveyden edistämiseen, sairauden hoitoon sekä hyvinvoinnin ylläpitoon. Tärkeää onkin tunnistaa ja tunnustaa erilaiset lähtötasot ja oppimisvalmiudet molempien osalta, jotta kynnys digitaalisten palvelujen, sovellusten ja työkalujen käyttöön ei kasva liian suureksi ja aiheuta syrjäytymistä muuttuvassa maailmassa.

Lähteet

Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. 2016. [Verkkodokumentti]. Helsinki: STM. 2016:5. [Viitattu 30.12.2017]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75526/JUL2016-5-hallinnonalan-ditalisaation-linjaukset-2025.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ilmarinen. 2017. Uudistu tai katoa – Mitkä ovat tulevaisuuden tärkeimmät työelämätaidot? [Viitattu 30.12.2017]. Saatavissa: https://www.ilmarinen.fi/uutishuone/arkisto/2017/uudistu-tai-katoa/

Matikainen, J. 2003. Ohjaus verkkovuorovaikutuksena. Teoksessa: Matikainen, J. (toim.) Oppimisen ohjaus verkossa. Helsinki: Palmenia-kustannus. 55-68.

Nykänen, P. & Ruotsalainen, P. 2012. Kansalaisen luotettava eTerveyspalveluympäristö. [Verkkodokumentti]. Teoksessa: Anttonen, A., Haveri, A., Lehto, J. & Palukka, H. (toim.) Julkisen ja yksityisen rajalla: julkisen palvelun muutos. Tampere: Tampere University Press. 274-302. [Viitattu 30.12.2017]. Saatavissa: https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/101927/Anttonen_ym_Julkisen_ja_yksityisen_rajalla.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Pursio, K. 2017. Kliininen asiantuntija. HUS. Haastattelu 27.10.2017.

Reponen, J., Kangas, M., Hämäläinen, P. & Keränen, N. 2015. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa 2014. Tilanne ja kehityksen suunta. [Verkkodokumentti]. 12/2015. Helsinki: THL. [Viitattu 30.12.2017]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126470/URN_ISBN_978-952-302-486-1.pdf?sequence=1

Kirjoittajat

Taina Anttonen, yliopettaja, Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen, LAMK
Heidi Korhonen, ylempi AMK-opiskelija, LAMK
Paula Piiroinen, ylempi AMK-opiskelija, LAMK
Antti Pursio, ylempi AMK-opiskelija, LAMK
Sara Sallila, ylempi AMK-opiskelija, LAMK

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana Digitaalisuus hyötykäyttöön kansalaispalveluissa-opintojakson kehittämistehtävää.

Artikkelikuva: StockSnap. Saatavissa: https://stocksnap.io/photo/RAW1RLRTM7 (CC0)

Julkaistu 29.1.2018

Viittausohje

Anttonen, T., Korhonen, H., Piiroinen, P., Pursio, A. & Sallila, S. 2018. Uudenlainen osaaminen ja asenne ratkaisevat – haasteena sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/29/uudenlainen-osaaminen-ja-asenne-ratkaisevat-haasteena-sosiaali-ja-terveyspalvelujen-digitalisaatio/

Aidosti asiakaslähtöiseksi – kirjaimellisesti digitaalisten sote-palveluiden kehittäminen lähtee asiakkaasta

25.1.2018Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK ProLAMKpub

Kuntaliiton ja Sosiaali- ja terveysministeriön Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 -strategian tavoitteena on, että kolmen vuoden kuluttua kuntalaiset tuottavat itse tietoa terveydentilastaan tai sosiaalisen tuen tarpeestaan yhteiselle palvelualustalle ja valitsevat palveluita vertailuohjelman kautta tarpeidensa mukaan. Digitaalisten palveluiden kehittämisessä asiakaslähtöisyys mainitaan yhdeksi tärkeäksi tekijäksi (STM ja Kuntaliitto 2014, 4, 10-12 ja STM 2016, 8.) Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kansalaisille tulisi tarjota riittävästi tietoa digitaalisista palveluista ja mahdollisuus osallistua niiden kehittämiseen. Tässä artikkelissa käsitellään digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakaslähtöisyyden kehittämistä sekä niiden käyttöön liittyvää pulmallisuutta.

Kirjoittajat: Taina Anttonen, Marianna Järvinen, Heidi Nieminen, Jaana Nissilä, Olli Parkkonen ja Julia Peltomäki

Googlea turvallisempaa tietoa ja palvelua

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen julkaiseman tutkimuksen mukaan kansalaisille tunnetuimpia sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ovat kuntien omat internetsivut. Terveystiedon hakemisessa aiheeseen keskittyvät sivustot jäävät väistämättä toiseksi esimerkiksi Google-hakukoneelle ja Wikipedialle. (Hyppönen et al., 2014, 43-44.) Kansalaisten ohjautuminen luotettaville terveystiedon sivustoille edellyttää sivustojen ilmestymistä hakukoneiden tuloksissa kärkisijoille. Tähän ei riitä pelkkä asiantunteva terveystieto vaan sivustojen luominen edellyttää riittävää tietoteknistä osaamista. Mikäli halutaan luoda hyvin toimiva ja tavoitteisiin vastaava verkkopalvelu, olisi jo suunnitteluvaiheessa hyvä olla mukana monialaista osaamista ja asiakkaan näkökulma tulisi huomioida koko verkkopalvelun luomisprosessin ajan (Filenius, 2015, 25, 143-144).

Päijät-Hämeen ja viiden muun kunnan alueella on käytössä Hyvis.fi –sivusto, joka vastaa sote-palveluiden digitalisoimisen tavoitteisiin tarjoamalla mahdollisuuden ajanvaraukseen joihinkin terveydenhuollon palveluihin. Sivusto tarjoaa myös tietoa terveys- ja sosiaalihuollon palveluista sekä linkkejä alan muihin luotettaviin sivustoihin. Valitettavasti THL:n vuonna 2014 julkaiseman tutkimuksen mukaan hyvin harvat Päijät-Hämeessä tunsivat tai olivat käyttänyt Hyvis.fi- palvelua (Hyppönen et al., 2014, 45-46).

Kansalainen havaitsee puutteet

Lahden kaupunginkirjastossa toteutettiin kansalaisille suunnattu ohjausilta Hyvis.fi –sivustosta marraskuussa 2017. Kansalaiset saivat henkilökohtaista tietoa ja ohjausta palvelun käytöstä. Kansalaisten kommentit ohjausillassa olivat samansuuntaisia kuin THL:n tutkimus. Käytettävyyteen ja tiedonhakemiseen kaivattiin helppoutta. Toisaalta digitaalisiin sote-palveluihin suhtauduttiin pääsääntöisesti mielenkiinnolla. Oleellista on, että osa palautteenantajista ilmaisi myös halua käyttää niitä terveydenhoidossa ainakin osittain. Yleensä pelkoja ja epäluuloa herättää oikean ihmisen kohtaamisen puute ja tietoturvakysymykset. (ks. myös Hyppönen et al. 2014 5-6, 70-72.)

On tavallista, että olemassa olevat digitaaliset sote-palvelut vaikuttavat keskeneräisiltä ja päivittämättömiltä sisältäen jopa vanhentunutta tietoa. Monenlaisia hienoja projekteja saadaan käyntiin, mutta jossain vaiheessa kehitys pysähtyy. Syynä voi olla, että paljon sekä rahallisia, että ajallisia investointeja vaativia resursseja ei huomioida jatkoa ajatellen jo heti alkuvaiheessa (Filenuis, 2015, 147-148). Esimerkkinä voidaan mainita THL:n ylläpitämällä Palveluvaaka.fi. Yllättäen sivustolla on ilmoitus sen päivittämisen keskeyttämisestä eikä tietojen ajantasaisuudesta ole varmuutta. Osaltaan tällaiset sivustot eivät tue kansalaisia siirtymään digitaalisten sote-palveluiden käyttäjiksi. Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 -strategian mukaan palveluiden löytyminen, vertailu ja käyttö tulisi olla käyttäjälleen mahdollisimman helppoa (STM ja Kuntaliitto 2014, 5). Näyttää vankasti siltä, että nykyiset palvelut eivät vielä tähän yllä.

Lopuksi

Tietoa ja ohjausta tarvitaan laajasti, mikäli halutaan päästä tavoitteeseen sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia palveluita aktiivisesti käyttävästä kansalaisesta. Osalle henkilökohtainen ammattilaisen kohtaaminen ja puhelinpalvelu ovat edelleen luotettavampia ja mieluisampia tapoja asioida, kuin digitaalista tunnistautumista vaativa palveluportaali.

Kansalaisten ohjausta tulisi toteuttaa paikoissa, joissa he liikkuvat: kirjastoissa, kauppakeskuksissa, julkisissa liikennevälineissä. Terveyskeskuksen ylipursuavalla ilmoitustaululla tai sairaalan ison aulan perimmäisellä sivuseinällä sijaitseva info-juliste eivät ole riittävää tiedotusta digitaalisista sote-palveluista. Kansalaisille tulisi järjestää mahdollisuus henkilökohtaiseen tukeen ja ohjaukseen. Digitaalisiin sote-palveluihin epäillen suhtautuvat tai toimintakyvyiltään heikentyneet kansalaiset saataisiin paremmin hyödyntämään niitä. Myös ammattilaisten osaaminen tulisi varmistaa riittävällä koulutuksella onnistuneen ohjauksen mahdollistamiseksi. Myös sosiaali- ja terveysalan sekä tietotekniikan opiskelijat yhdessä ovat asiakaslähtöisyyden kehittämisessä vielä vähän hyödynnetty voimavara.

Lähteet

Filenius Marko. 2015. Digitaalinen asiakaskokemus – menesty monikanavaisessa liiketoiminnassa. Docendo Oy: Jyväskylä.

Hyppönen, H., Hyry J., Valta K. ja Ahlgren S. 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kansalaisten kokemukset ja tarpeet. [Verkkojulkaisu] Raportti 33/2014. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos: Helsinki. [Viitattu 26.12.2017]. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-410-6

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 26.12.2017]. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3782-6

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 –strategia. 2014. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 26.12.2017]. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3548-8

Kirjoittajat

Anttonen, Taina, yliopettaja, Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen, Lamk

Järvinen Marianna, ylempi AMK-opiskelija, Lamk

Nieminen Heidi, ylempi AMK-opiskelija, Lamk

Nissilä Jaana, ylempi AMK-opiskelija, Lamk

Parkkonen Olli, ylempi AMK-opiskelija, Lamk

Peltomäki Julia, ylempi AMK-opiskelija, Lamk

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana Digitaalisuus hyötykäyttöön kansalaispalveluissa-opintojakson kehittämistehtävää.

Artikkelikuva: Jaana Nissilä

Julkaistu 25.1.2018

Viittausohje

Anttonen, T., Järvinen, M, Nieminen, H., Nissilä, J., Parkkonen, O. & Peltomäki, J. 2018. Aidosti asiakaslähtöiseksi – kirjaimellisesti digitaalisten sote-palveluiden kehittäminen lähtee asiakkaasta. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/25/aidosti-asiakaslahtoiseksi-kirjaimellisesti-digitaalisten-sote-palveluiden-kehittaminen-lahtee-asiakkaasta

Kohti entistä avoimempaa toimintakulttuuria

23.1.2018LAMK Pro, MuutLAMKpub

Avoimesta tieteestä ja tutkimuksesta eli tuttavallisemmin ATT:sta on kohistu jo jonkin aikaa, ja se onkin hiljalleen vakiinnuttamassa paikkansa myös Lahden ammattikorkeakoulussa. Mutta mitä itse asiassa ATT pitää sisällään ja taipuuko se sellaisenaan myös ammattikorkeakouluihin? Lue myös, missä vaiheessa avoimen toimintakulttuurin omaksuminen on LAMKissa ja millä toimin sitä edistetään.

Kirjoittaja: Johanna Kiviluoto

Mikä ihmeen ATT?

Avoin tiede on noussut kansainvälisesti merkittäväksi tavaksi edistää tiedettä ja toisaalta myös lisätä tieteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Avointa tiedettä ja tutkimusta (ATT) lähdettiin Suomessa edistämään toden teolla 2014, kun Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti kolmevuotisen Avoin tiede ja tutkimus –hankkeen. Hankkeen tavoitteena oli nostaa Suomi vuoteen 2017 mennessä yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa. (Avoin tiede ja tutkimus –hanke 2017a).

Avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteet koskevat tutkimuksen tekemisen koko kaarta. Kyse ei siis ole vain esimerkiksi avoimesta julkaisemisesta, vaan oikeastaan koko ajattelutavan muutoksesta: sen sijaan että julki tuodaan vasta valmiit tulokset, kannustaa ATT mahdollisimman laajaan avoimuuteen läpi koko tutkimusprosessin (kuva 1).

Kuva 1: ATT tutkimusprosessin eri vaiheissa (Avoin tiede ja tutkimus 2014)

Avoin TKI on ammattikorkeakoulujen oma ATT

Yliopistoista poiketen ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyö on soveltavaa tutkimusta, joka perustuu käytännön kokemuksen sekä uusimman tieteellisen tiedon ja vahvan osaamisen yhteensovittamiseen (Arene 2018). Avoimesta tieteestä puhuminen ei siis välttämättä istu niin sujuvasti ammattikorkeakouluihin, vaikka edellä esitetyt avoimuuden periaatteet sopivat sellaisenaan myös TKI-toimintaan. Ammattikorkeakouluissa onkin alettu ATT:n rinnalla puhua avoimesta TKI -toiminnasta: sisältö on sama, mutta näkökulma hieman erilainen. Avoin TKI-toiminta pyrkii siihen, että tutkimusetiikan ja juridiikan asettamissa rajoissa hankkeissa käytetyt menetelmät, aineistot, tulokset ja tuotokset ovat mm. yritysten ja päätöksentekijöiden hyödynnettävissä. Tavoitteena on näin lisätä TKI-toiminnan laatua, luotettavuutta ja näkyvyyttä sekä edistää hankkeiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja uusien innovaatioiden syntyä. Ei pidä unohtaa sitäkään, että avoimuus lisää myös henkilöstön meritoitumista ja ammatillista verkostoitumista. (Lahden korkeakoulukirjasto 2017a).

Kun ainoa tie oli ylöspäin: avoimen toimintakulttuurin nousukiito LAMKissa

Lahden ammattikorkeakoulussa herättiin kunnolla avoimuuteen liittyviin asioihin vuonna 2015, kun Avoin tiede ja tutkimus –hanke teki ensimmäisen korkeakoulujen toimintakulttuuriselvityksensä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2015). Toimintakulttuuriselvityksen tavoitteena oli kartoittaa korkeakoulujen tilannetta avoimen tieteen ja tutkimuksen huomioinnissa ja tukemisessa, tunnistaa vahvuuksia ja heikkouksia avoimuuden edistämisessä sekä tunnistaa kehittämistä vaativat osa-alueet (Avoin tiede ja tutkimus –hanke 2017b). Selvitykseen liittyvään kyselyyn vastatessa kävi ilmeiseksi, että asiassa oltiin vielä lapsenkengissä – ei siis ihme, että LAMK yhdessä monen muun korkeakoulun kanssa päätyi ensimmäisessä selvityksessä alimmalle tasolle. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, ettei avoimuutta oltu huomioitu toiminnassa oikeastaan vielä millään tavoin (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2015, 7).

Kuva 2: Avoimen toimintakulttuurin kypsyystasojen portaat selityksineen (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2015, 7)

Tästä viisastuneena LAMKiin laadittiin ensimmäinen ATT-toimintasuunnitelma, jossa tavoitteeksi asetettiin avoimen toimintakulttuurin kehittäminen tasolle 4 (LAMK 2016a). Toimintasuunnitelman mukaisesti vahvistettiin yleistä ATT-osaamista. Huomiota kiinnitettiin myös avoimen tutkivan työotteen vahvistamiseen TKI-toiminnassa, aineistojen pitkäaikaissäilytystä tukevien palvelujen kehittämiseen sekä TKI-viestinnän avoimuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Samalla ATT juurrutettiin osaksi LAMKin strategiaa (LAMK 2017). Myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ohjaavaan TKI-ohjelmaan linjattiin TKI-toimintaa koskevat avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteet (LAMK 2016).

Ryhtiliike kannatti: vuoden 2016 toimintakulttuuriselvityksessä LAMK teki nousukiidon tasolle 3, vain pisteen päähän tavoitteestaan ollen silti toiseksi ylimmäksi sijoittunut ammattikorkeakoulu (kuva 3). Tason 3 mukaisesti toiminta on jo määriteltyä, monelta osin avointa ja perustuu dokumentoituihin kuvauksiin, mutta puutteita on vielä mm. strategisessa ohjauksessa. (Ministry of Education and Culture 2016). Vuonna 2017 toimintakulttuuriselvitys toistettiin harmillisesti enää vain 12 tutkimuslaitoksen ja kolmen kansallisen tutkimusrahoittajan osalta, mutta selvityksessä käytettyjä kypsyystasoportaita ja niiden tavoitteita tullaan silti hyödyntämään LAMKissa jatkossakin.

Kuva 3: Vuoden 2016 toimintakulttuuriselvityksessä LAMK sijoittui tasolle 3 (Ministry of Education and Culture 2016, 26)

Korkeakoulukirjasto avoimuutta edistämässä

Yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastot ovat alusta lähtien ottaneet aktiivisen roolin avoimuuden edistämisessä. Tämä on ollut kirjastoille luonteva askel, ovathan kirjastot muutenkin tärkeässä roolissa opiskelijoiden ja tutkijoiden tukemisessa. Olemassa olevien palvelujen ja osaamisen pohjalta on ollut mahdollista lähteä kehittämään uusia avoimuuteen perustuvia ja sitä edistäviä käytänteitä, asiantuntijapalveluja ja koulutuksia.

Myös LAMKissa ATT ja julkaisutoiminta siirrettiin Lahden korkeakoulukirjaston vastuulle keväällä 2016, mikä selkiytti työnjakoa ja mahdollisti kokonaisuuden hahmottamisen uudella tavalla. Jo tätä ennen kirjaston informaatikot olivat aloittaneet osaamisensa vahvistamisen mm. osallistumalla ATT-osaajakoulutuksiin (Avoin tiede ja tutkimus –hanke 2017c). Kerättyä oppia on sittemmin jaettu eteenpäin sekä erilaisissa sisäisissä koulutuksissa, infoissa ja kehittämispäivillä, että laatimalla verkkoon Avoimen tieteen ja Julkaisijan oppaat (Lahden korkeakoulukirjasto 2017a, 2017b). Avointa julkaisutoimintaa on viety eteenpäin keväällä 2017 käyttöönotetun LAMKpub-julkaisualustan ja sen uusien verkkolehtien myötä. Korkeakoulukirjasto myös hallinnoi LAMKin julkaisusarjaa Theseuksessa, hoitaa rinnakkaistallennukset ja neuvoo ja opastaa kaikessa julkaisutoimintaan liittyvässä (Sinisalo & Prykäri 2017).

Seuraavat askeleet

Vuoden 2015 lähtötilanteeseen verrattuna avoin toimintakulttuuri on edistynyt LAMKissa melkoisin harppauksin. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, jotta avoimuus saadaan jalkautettua luontevaksi osaksi kaikkea LAMKissa tehtävää työtä, oli kyse sitten TKI-toiminnasta tai opetuksesta. Toimintasuunnitelmien lisäksi avoimuuden edistäminen on integroitu osaksi muita hankkeita ja koulutuksia. Yksi tällainen uusi avaus oli vuoden 2017 Innovation Scout –hanke, jonka työpaketeista kaksi liittyi suoraan avoimen toimintakulttuurin edistämiseen (ks. Kiviluoto 2018). Avoin TKI on mukana myös tänä vuonna pilotoitavassa TKI-valmennusohjelmassa, minkä lisäksi avoimen toimintakulttuurin kehittäminen jatkuu OKM:n kärkihankkeen strategiarahan turvin.

Lähteet

Arene. 2018. TKI-toiminta. [Viitattu 5.1.2018]. Saatavissa: http://www.arene.fi/fi/ammattikorkeakoulut/tki-toiminta

Avoin tiede ja tutkimus –hanke. 2014. Avoimuuden muistilista tutkimusprosessin eri vaiheisiin. [Viitattu 5.1.2018]. Saatavissa: https://portti.avointiede.fi/yleista/avoimuuden-muistilista-tutkimusprosessin-eri-vaiheisiin

Avoin tiede ja tutkimus –hanke. 2017a. Avoin tiede ja tutkimus –hanke. Saatavissa: https://avointiede.fi/toiminta

Avoin tiede ja tutkimus –hanke. 2017b. Toimintakulttuuriselvitys 2017. [Viitattu 4.1.2018]. Saatavissa: https://avointiede.fi/toimintakulttuuri

Avoin tiede ja tutkimus –hanke. 2017c. Avoimen tieteen osaamisen edistäminen. [Viitattu 4.1.2018]. Saatavissa: https://avointiede.fi/koulutus

Kiviluoto, J. 2018. Hankkeiden aineistot avoimiksi ja hyötykäyttöön. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu 19.1.2018]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/19/hankkeiden-aineistot-avoimiksi-ja-hyotykayttoon/

Lahden korkeakoulukirjasto. 2017a. Avoin tiede ja tutkimus. [Viitattu 5.1.2018]. Saatavissa: http://libguides.lamk.fi/att

Lahden korkeakoulukirjasto. 2017b. Julkaisijan opas. [Viitattu 5.1.2018]. Saatavissa: http://libguides.lamk.fi/julkaisijalle

LAMK. 2016a. Lahden ammattikorkeakoulun TKI-ohjelma 2016-2018. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 5.1.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/lamk-oy/strategiat/Documents/lamk-tki-ohjelma-fi.pdf

LAMK. 2016b. ATT – Avoin tiede ja tutkimus LAMKissa. Toimintasuunnitelma 2016.

Ministry of Education and Culture. 2017. Evaluation of Openness in the Activities of Research Organisations and Research Funding Organisations in 2016. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Ministry of Education and Culture, Open Science and Research Initiative. [Viitattu 4.1.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016111829246

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2015. Avoin tiede ja tutkimus Suomessa. Toimintakulttuurin avoimuus korkeakouluissa vuonna 2015. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Avoin tiede ja tutkimus –hanke. [Viitattu 4.1.2018]. Saatavissa: https://avointiede.fi/documents/10864/21345/Toimintakulttuurin+tilannekuva+2015/0eea9381-b049-489b-9cf6-ccb324fd05de

Sinisalo, R. & Prykäri, E. 2017. Tutkimusmatkalla tiedeviestintään. Kreodi. [Verkkolehti]. [Viitattu 5.1.2018]. Saatavissa: https://www.kreodi.fi/en/21/Artikkelit/398/Tutkimusmatkalla-tiedeviestint%C3%A4%C3%A4n.htm

Kirjoittaja

Johanna Kiviluoto työskentelee Lahden korkeakoulukirjastossa informaatikkona ja on intohimoinen avoimen tieteen puolestapuhuja.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/p-2160539/ (CC0)

Julkaistu 23.1.2018

Viittausohje

Kiviluoto, J. 2018. Kohti entistä avoimempaa toimintakulttuuria. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/23/kohti-entista-avoimempaa-toimintakulttuuria‎

Päijät-Hämeen hyvinvointiala kohti ekosysteemimäisempää toimintaa

20.1.2018Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK ProLAMKpub

Sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristö Suomessa on suurten muutosten edessä. Tulevaisuuden hyvinvointi- ja terveyspalveluiden tuottaminen vaatii uudenlaista ajattelua ja nykyistä vahvempaa yhteistyötä alan eri toimijoiden välillä.

Kirjoittaja: Pirjo Tuusjärvi

Sosiaali- ja terveysala muutoksessa

Yksi suurimmista sote-alan toimintaympäristön muutokseen vaikuttavista tekijöistä on väestön ikääntyminen. Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä kansakunta ja erityisesti kasvaa 80 vuotta täyttäneiden kansalaisten osuus. Väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa terveys- ja hyvinvointipalvelujen kysyntä ja käyttö tulevat kasvamaan. Laitoshoitoa puretaan ja ikääntyvän väestön palvelut tulevat perustumaan itsenäiseen asumiseen ja sitä tukeviin avopalveluihin. (TEM, 2011.) Palveluille asetetut vaatimukset yhdessä heikentyneen huoltosuhteen kanssa luovat muutospaineita palveluiden laadun, sisällön ja kustannusten suhteen (TEM, 2014).

Globaaleista megatrendeistä ikääntymisen lisäksi sote-alan tulevaisuutta muokkaa teknologian kehittyminen, robotisaatio, keinoäly sekä digitalisaatio (Sitra, 2017). Digitalisaatiota ja teknologiaa hyödynnetään yhä enemmän niin tiedon keräämisessä ja sen hyödyntämisessä kuin asiakkaiden palveluissakin (Perälä, 2017).

Hyvinvointiteknologia ja robotiikka ovat jo osa terveydenhuoltoa Suomessa ja niiden merkitys kasvaa koko ajan. Turvateknologian lisäksi myös robotit alkavat olla iäkkäiden ihmisten päivittäistä arkea. Ne jakavat mm. lääkkeitä ja osallistuvat potilassiirtoihin ja niitä käytetään sekä kuntoutuksessa fyysisenä apuna kuin myös sosiaalisen vuorovaikutuksen edistäjinä. (Tehy, 2016.)

Uudistukset edellyttävät terveys- ja hyvinvointialan toimijoilta ja palveluiden tuottajilta toimintatapojen uudistamista. Lisäksi alan tuotteita ja palveluja on kehitettävä entistä asiakaslähtöisemmin ja katsottava tarvetta käyttäjien näkökulmasta. Tarvitaan uusia tapoja tuottaa palveluja kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. (KELA, 2016; STM, 2014.)

Työ- ja elinkeinoministeriön (2011) linjausten mukaan yritysten tulee kyetä vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön esiin tuomiin tarpeisiin kehittämällä uusia yksilöllisiä palveluja yhteistyössä käyttäjäyhteisöjen ja monipuolisen toimijajoukon kanssa. Selviytyäkseen tulevaisuuden haasteista ja hyödyntääkseen kaikki mahdollisuudet, sote-ala tarvitsee entistä enemmän yhteistyötä ja jatkuvaa oppimista. (TEM, 2011.)

Toimintaympäristön muutos vahvistaa ekosysteemi – ajattelua

Yhtenä sote-uudistuksen tavoitteena on ollut, että myös pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät aiempaa helpommin mukaan tuottamaan palveluita. (Valtioneuvosto, 2016.) Toimintaympäristön muutos edellyttää hyvinvointialan toimijoilta entistä ketterämpää toimintakykyä, uutta monialaista palveluosaamista sekä uudenlaisia tapoja toimia yhteistyössä muiden kanssa.

Alan yritykset ovat keskimäärin pieniä ja niiden haasteena on palvelutarjonnan ja asiakaskunnan laajentaminen sekä verkosto-osaamisen ja verkostotoiminnan kehittäminen (STM & Kuntaliitto, 2014). Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiassa (TEM, 2014) todetaankin, että kilpailukyvyn vahvistamiseksi tulisi kehittää kansallisia ja paikallisia terveyteen liittyviä toimintaympäristöjä, ekosysteemejä, joissa on riittävästi innovaatioita ruokkivia aineksia ja tietämyksen luominen ja leviäminen ovat keskeisiä prosesseja. Innovaatiot syntyvät nimenomaan yhdistelemällä erilaisia tietoja ja näkökulmia (Hautamäki, 2017).

Ekosysteemikäsite ei ole vielä kovin selkeä, mutta sitä on yleisimmin käytetty innovaatioita, yrityksiä tai yrittäjyyttä käsittelevässä tutkimuksessa ja kirjallisuudessa. Luonnontieteistä peräisin olevalla ekosysteemi -käsitteellä viitataan useiden, keskinäisessä riippuvuussuhteessa olevien organismien muodostamaan yhteisöön, joka rajautuu tietylle alueelle. (Salminen & Mikkelä, 2016.)

Liiketoimintaekosysteemit ovat laajimmillaan globaaleja yritysten arvoverkostoja ja avaintoimijoina ovat vakiintuneet, erityisesti suuryritykset. Innovaatio- ja yrittäjäekosysteemi – näkökulmat kohdistuvat lähinnä kansalliseen, alueelliseen tai paikalliseen toimintaan. (Salminen & Mikkelä, 2016.) Innovaatioekosysteemissä tuotoksena on ensisijaisesti osaamisen ja kyvykkyyden kehittäminen sekä tutkimustiedon valjastaminen uusien innovaatioiden synnyttämiseen ja avaintoimijoita ovat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijat. Yrittäjäekosysteemissä toiminta on paikallista tai alueellista, jossa toimijoina ovat eri kokoiset yritykset ja toiminnan tavoitteena on kasvuhakuinen yrittäjyys. (Salminen & Mikkelä, 2016.)

Ekosysteemi sopeutuu ympäristön muutoksiin ja on itsessään kokeilualusta, jossa paikallinen yritysten, kehittäjien ja osaajien verkosto tuottaa jatkuvasti uusia ideoita sekä mahdollistaa uusien yritysten ja innovaatioiden syntymisen. Ekosysteeminen toiminta edellyttää alueen toimijoilta yhä suurempaa valmiutta kehittää ja soveltaa osaamista ja rohkeutta pilotoida ja oppia yhteisistä kokeiluista. Eri toimijoiden välisessä yhteistyössä päämäärien toteutuminen edellyttää yhteisiä toimintatapoja ja sujuvia tietovirtoja toimijoiden välillä. (Hautamäki & Oksanen, 2012.)

Alueellisen hyvinvointialan ekosysteemin kehittyminen

Päijät-Hämeessä on luotu hyvinvointialan verkostoyhteistyön edellytyksiä jo useiden vuosien ajan keskeisten tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden toimesta. Näistä toimista ja alueellisista strategisista tavoitteista huolimatta alueen hyvinvointialan toimijoiden kenttä on edelleen hajanainen. Hyvinvointialan yritysten sekä muiden alan toimijoiden välisen yhteistyön kehittämisen tarve nousi esille Hyvinvointialan ekosysteemi –hankkeessa (30.11.2016 – 30.9.2017) toteutetussa nykytila-analyysissa (Rinkinen, 2017). Hankkeen toteuttajia olivat LAMK, LUT Lahti, LADEC sekä Lahden kaupunki.

Kysely- ja haastattelututkimuksen toteuttaneen Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijatohtori Rinkisen (2017) mukaan elementtejä alueellisen ekosysteemimäisen toiminnan kehittämisen pohjalle on jo olemassa runsaasti ja näitä tulisi myös aktiivisesti hyödyntää ja kehittää eteenpäin.

Yritykset eivät juurikaan enää pärjää kilpailussa pelkästään omalla osaamisellaan, vaan tarvitsevat lisäksi yhteistyökumppanien tarjoamaa osaamista. Yhteistyökumppanit voivat olla muita yrityksiä, julkishallinnon edustajia tai kehittämis-, tutkimus- ja koulutusorganisaatioita, joilla on tärkeä rooli myös uusien ideoiden testauksen, kehittämisen ja jakamisen alustoina. Näihin tulevaisuuden haasteisiin sekä nykytila-analyysin johtopäätöksiin viitaten voidaan todeta, että myös Päijät-Hämeen alueella on tarve jatkuvasti kehittää alueellista, hyvinvointialan ekosysteemin toimintaa ja rakentaa hedelmällistä maaperää uusien innovaatioiden, yritysten sekä liiketoimintamahdollisuuksien syntymiselle.

Lähteet

Hautamäki, A. 2017. Kestävä innovaatio. Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä. Sitran raportteja 76. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 16.1.2018]. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2017/02/27172618/raportti76-2.pdf

Hautamäki, A. & Oksanen, H. 2012. Suuntana innovaatiokeskittymä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Agora Center

Kansaneläkelaitos. 2016. Digitalisaatio muokkaa sotea. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 23.11.2017]. Saatavissa: https://sosiaalivakuutus.fi/digitalisaatio-muokkaa-sotea/

Perälä, J. 2017. Millaista osaamista tulevaisuuden sote-ammattilainen tarvitsee? Miltä näyttää vuoden 2030 sote? Sitra Graduate Morning, Future Caren opiskelijoille suunnattu tilaisuus ke 25.10.2017. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 5.1.2018]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/blogit/graduate-morning-millaista-osaamista-tulevaisuuden-sote-ammattilainen-tarvitsee/

Rinkinen, S. 2017. Kohti ekosysteemimäistä toimintaa? Päijät-Hämeen hyvinvointialan yhteistyöverkoston nykytila ja tulevaisuudennäkymiä. Hyvinvointialan ekosysteemi -hankkeen nykytila-analyysi. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Lahti. Saatavissa: https://www.hyvahanke.fi/materiaalit

Salminen, V. & Mikkelä, K. 2016. Yrittäjäekosysteemit kasvun ajurina. Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Policy Brief 1/2016. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 30.11.2017]. Saatavissa: http://vnk.fi/julkaisu?pubid=10201

Sitra, 2017. Megatrendit 2017. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 5.1.2018]. Saatavissa: https://www.slideshare.net/SitraFund/megatrendit-2017

Sosiaali- ja terveysministeriö & Kuntaliitto, 2014. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena – Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 23.11.2017]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125500/URN_ISBN_978-952-00-3548-8.pdf?sequence=1

Tehy. 2016. Tehy vaatii robotiikka- ja digitalisaatiostrategiaa sosiaali- ja terveysalalle. Mediatiedote 23.11.2016. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 23.11.2017]. Saatavissa: https://www.tehy.fi/fi/mediatiedote/tehy-vaatii-robotiikka-ja-digitalisaatiostrategiaa-sosiaali-ja-terveysalalle

Työ- ja elinkeinoministeriö, 2014. Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia 2014. TEM raportteja 12/2014. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 23.11.2017]. Saatavissa: https://tem.fi/documents/1410877/2871099/Terveysalan+tutkimus+ja+innovaatiotoiminnan+kasvustrategia+26052014.pdf

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2011. Hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen – HYVÄ – ohjelma. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 23.11.2017]. Saatavissa: https://tem.fi/documents/1410877/2934378/Hyvinvointialan+ty%C3%B6-+ja+elinkeinopoliittinen+kehitt%C3%A4minen+-+HYV%C3%84+2011-2015,+Tavoitteet+ja+toimenpiteet

Valtioneuvosto, 2016. Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle. Sosiaali- ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti. Valtioneuvosto 11/2016. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 23.11.2017]. Saatavissa: http://alueuudistus.fi/documents/1477425/2271254/Mit%C3%A4+sote-uudistus+tarkoittaa+minulle_SU.pdf/ceb57cb2-025d-44a2-80bf-c2634d7c66b5

Kirjoittaja

Pirjo Tuusjärvi, TKI –asiantuntija, Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala

Julkaistu 20.1.2018

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/ecology-protect-protection-safety-2903067/ (CC0)

Viittausohje

Tuusjärvi, P. 2018. Päijät-Hämeen hyvinvointiala kohti ekosysteemimäisempää toimintaa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/20/paijat-hameen-hyvinvointiala-kohti-ekosysteemimaisempaa-toimintaa/

Hankkeiden aineistot avoimiksi ja hyötykäyttöön

19.1.2018LAMK Pro, MuutLAMKpub

Tutkimusaineistojen avaaminen on yksi avoimen TKI -toiminnan näkyvimpiä muotoja avoimen julkaisemisen lisäksi. Hankkeissa kerättyjen aineistojen elinkaaren ei pitäisi päättyä hankkeen loppuraporttiin, vaan ne tulisi saattaa mahdollisimman laajalti myös esimerkiksi alueen yritysten hyötykäyttöön. Tämä vaatii kuitenkin aineistonhallinnan osaamista: niinpä viime vuonna toteutetussa, Tekesin rahoittamassa Innovation Scout -hankkeessa yhtenä tavoitteena olikin vahvistaa LAMKin hanketoimijoiden osaamista aineistojen avoimuudessa, näkyvyydessä ja vaikuttavuudessa.

Kirjoittaja: Johanna Kiviluoto

Pitkäaikaissäilytys avaimena aineistojen jatkokäyttöön

TKI -toiminnassa aineistolla tarkoitetaan hankkeessa tuotettuja, muokattuja ja käytettyjä aineistoja, joihin hankkeen tulokset perustuvat. Kertynyt aineisto voi koostua kysely- ja haastatteluaineistoista, muistiinpanoista, erilaisista mittaus- ja havainnointiaineistoista tai muista video-, kuva-, ääni- ja tekstiaineistoista. Aineistonhallinta puolestaan on näiden aineistojen ja niihin liittyvän kuvailevan tiedon (metatieto, metadata) luomista, tallentamista ja järjestämistä niin, että aineisto säilyy käyttökuntoisena ja luotettavana, ja että tietosuoja ja tietoturva on varmistettu aineiston koko elinkaaren ajan (Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 2017).

Jatkokäyttö on toisten kokoaman, johonkin muuhun tarkoitukseen kerätyn aineiston hyödyntämistä (Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 2017). Jotta hankkeissa kerätyt aineistot olisivat myös mm. yritysten hyödynnettävissä, on ne paitsi tallennettava johonkin, josta ne ovat saatavilla, niin myös kuvailtava siten, että ne ovat kenen tahansa löydettävissä. Tämä aineiston pitkäaikaissäilytys eli PAS on huomioitava jo siinä vaiheessa, kun suunnitellaan aineiston keräämistä; tämän vuoksi joka hankkeella tulisi olla aineistonhallintasuunnitelma, jossa on mietittynä aineiston koko elinkaari (kuva 1).

Kuva 1: Tutkimusaineistojen elinkaari (Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 2017)

Aineistojen avaamisessa on hyvä noudattaa jo sloganiksi muodostunutta ohjetta ”niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin tarpeen”. Aineistojen avaamisella saavutetaan monia hyötyjä: paitsi että se tuo hanketoimijoille näkyvyyttä, auttaa se myös organisaation sisällä seuraamaan, millaisia aineistoja hankkeissa on jo kerätty, missä niitä säilytetään ja miten ne saadaan jatkokäyttöön. Avoimuus lisää myös TKI -toiminnan vaikuttavuutta ja näkyvyyttä ja mahdollistaa mm. pitkittäistutkimukset.

Osaamisen vahvistaminen pilottien kautta

LAMKin hankkeissa kerätään jatkuvasti valtava määrä erityyppisiä aineistoja, joita ei toistaiseksi ole tallennettu ja kuvailtu siten, että ne olisivat helposti jatkokäytettävissä: ylipäätään aineistojen elinkaareen ei ole kiinnitetty juurikaan huomiota.

Innovation Scout -hankkeen yhtenä tavoitteena oli perehtyä sekä aineistonhallintaan että PAS-palveluihin ja lisätä näihin liittyvää osaamista. Aineistonhallinnan osalta perehdyttiin DMPTuuliin, joka on suomalaisten tutkimusorganisaatioiden käyttöön kehitetty yhteinen aineistonhallintatyökalu. Pitkäaikaissäilytyksen palveluista mukaan otettiin OKM:n tarjoama tutkimusaineiston säilytyspalvelu IDA ja Tampereen yliopiston ylläpitämä Tietoarkisto.

Avoimen tutkimusdatan hyödyntämiseen liittyvän osaamisen vahvistamiseksi pilotissa perehdyttiin myös Etsimeen ja Ailaan. Etsin on OKM:n tuottama ja CSC:n tarjoama tutkimusaineistojen hakupalvelu, jonne IDAn kuvailutiedot voidaan siirtää ja jonka kautta kuka tahansa voi saada tiedon aineiston olemassaolosta ja käyttöoikeuksien niin salliessa mahdollisuuden ladata aineisto itselleen. Tietoarkiston aineistot puolestaan ovat löydettävissä ja käytettävissä Aila –palveluportaalin kautta. (Palveluista tarkemmin, ks. Avoin tiede ja tutkimus -hanke 2017).

Palvelujen pilotointi päätettiin toteuttaa kolmen jo käynnissä olevan hankkeen kautta. Pilottihankkeiksi valikoituivat sosiaali- ja terveysalan hankkeet TTV – Työkyky- ja tuottavuusvalmennus, OSSI –osaaminen esiin ja Mennään metsään. Pilottihankkeiden kanssa pidettiin ensimmäinen yhteinen palaveri keväällä, ja varsinainen kick-off syyskuussa. Yhteisen aloituksen jälkeen aineistojen työstämistä jatkettiin erikseen kunkin hankkeen projektipäällikön kanssa.

TTV -hankkeelle laadittiin aineistonhallintasuunnitelma ja hankkeessa kerätty kvantitatiivinen ja numeerinen aineisto tallennetaan anonymisoinnin jälkeen IDAan. Aineiston kuvailutiedot siirretään lisäksi Etsimeen helpottamaan niiden löytymistä. TTV-hankkeen excel-muodossa oleva aineisto olisi mahdollista tallentaa myös Tietoarkistoon, jolloin anonymisoidun aineiston lataaminen käy näppärästi Ailasta.

Mennään metsään –hankkeessa aineisto puolestaan koostuu lähinnä valokuvista ja videoista, joille Tietoarkisto ja Aila tuntuivat ensin luontevalta säilytyspaikalta. Koska Tietoarkistoon ei kuitenkaan voi tallentaa av-materiaalia, selvitettiin mahdollisuutta tallentaa videot Kielipankkiin. Lopulta hankkeen projektipäällikön kanssa päädyttiin IDAan, jonne kahdeksan videota pakataan ja tallennetaan yhtenä tiedostona. Samalla tehdään aineistokuvailu ja sovitaan käyttöoikeudet.

Kolmantena pilotissa mukana olleen Ossi –hankkeen aineisto koostui kysely- ja haastatteluaineistoista ja muistiinpanoista. Tämän hankkeen kanssa päädyttiin kuitenkin siihen, ettei aivan loppusuoralla olevan hankkeen aineiston saattaminen PAS-kuntoon olisi ollut enää järkevää. Sen sijaan pilotointia jatketaan tänä vuonna alkavassa OSSI2 –hankkeessa, joka on suoraa jatkumoa nyt päättyvälle hankkeelle ja jossa on mukana osin samoja hanketoimijoita. Niinpä tämän pilotin puitteissa kertynyt osaaminen voidaan ottaa käyttöön jo heti uuden hankkeen alussa laatimalla DMPTuuliin aineistonhallintasuunnitelma ja huomioimalla PAS jo heti aineiston keruuvaiheessa.

Vuoden aikana opittua

Pilotointi on ollut hyödyllistä sekä mukana olleille hankkeille että tukipalvelujen tuottajille: voisikin sanoa kyseessä olleen yhteisen opintomatkan, jossa sekä hanketoimijoiden että tukipalvelujen tietämystä ja osaamista on nostettu ja samalla saatu kartoitettua millaista osaamista LAMKissa tarvitaan lisää, jotta hankkeiden aineistonhallinta saadaan vaaditulle tasolle. Tämä auttaa tukipalvelujen kehittämisessä ja kohdentamisessa. Lahden korkeakoulukirjaston aineistonhallintaan liittyviä tukipalveluja onkin hankkeen aikana kehitetty, ja aiheeseen liittyvä ohjeistus on laadittu keskitetysti osaksi Avoimen tieteen opasta, josta löytyy myös prosessikuvaus ja ohjeistus aineistonhallinnan käytänteistä LAMKissa (Lahden korkeakoulukirjasto 2017).

Koska hankevuoden aikana oli tarkoitus ehtiä pilotoimaan PAS-palveluja, oli mukaan otettava hankkeita, joille on jo kertynyt aineistoa. Tämä tarkoitti samalla kuitenkin sitä, että marssijärjestys oli hieman väärä: pilotoitavat hankkeet olivat jo pitkällä, osa aivan loppusuoralla, kun taas PAS pitäisi huomioida oikeastaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Pilotin tärkein anti onkin ehkä se, että LAMKissa päästiin kunnolla aloittamaan aineistonhallintaan liittyvien kysymysten pohtiminen alkaen siitä, mitä ylipäätään mielletään tutkimusaineistoksi, mitä kaikkea kannattaa säilyttää ja miten avoimesti. Aineistojen elinkaariajattelun juurruttaminen luontevaksi osaksi hanketoimintaa johtaa toivottavasti siihen, että jatkossa yhä enemmän aineistoja on myös muiden jatkohyödynnettävissä.

Lähteet

Avoin tiede ja tutkimus –hanke. 2017. Avoimen tieteen kansalliset palvelut. [Viitattu 18.1.2018]. Saatavissa: https://avointiede.fi/palvelut

Lahden korkeakoulukirjasto. 2017. Aineistonhallinta. [Viitattu 18.1.2018]. Saatavissa: http://libguides.lamk.fi/att/aineistonhallinta

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. 2017. Aineistonhallinnan käsikirja. [Verkkodokumentti]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. [Viitattu 17.1.2018]. Saatavissa: urn:nbn:fi:fsd:V-201504200001

Kirjoittaja

Johanna Kiviluoto työskentelee Lahden korkeakoulukirjastossa informaatikkona ja toimi Innovation Scout –hankkeessa ATT-asiantuntijana.

Artikkelikuva: Justgrimes. Open data scrabble. Saatavissa: https://www.flickr.com/photos/notbrucelee/8016189356 (CC BY-SA 2.0)

Julkaistu 19.1.2018

Viittausohje

Kiviluoto, J. 2018. Hankkeiden aineistot avoimiksi ja hyötykäyttöön. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/19/hankkeiden-ainei…ja-hyotykayttoon/ ‎