Tutkimusaineistojen avaaminen on yksi avoimen TKI -toiminnan näkyvimpiä muotoja avoimen julkaisemisen lisäksi. Hankkeissa kerättyjen aineistojen elinkaaren ei pitäisi päättyä hankkeen loppuraporttiin, vaan ne tulisi saattaa mahdollisimman laajalti myös esimerkiksi alueen yritysten hyötykäyttöön. Tämä vaatii kuitenkin aineistonhallinnan osaamista: niinpä viime vuonna toteutetussa, Tekesin rahoittamassa Innovation Scout -hankkeessa yhtenä tavoitteena olikin vahvistaa LAMKin hanketoimijoiden osaamista aineistojen avoimuudessa, näkyvyydessä ja vaikuttavuudessa.

Kirjoittaja: Johanna Kiviluoto

Pitkäaikaissäilytys avaimena aineistojen jatkokäyttöön

TKI -toiminnassa aineistolla tarkoitetaan hankkeessa tuotettuja, muokattuja ja käytettyjä aineistoja, joihin hankkeen tulokset perustuvat. Kertynyt aineisto voi koostua kysely- ja haastatteluaineistoista, muistiinpanoista, erilaisista mittaus- ja havainnointiaineistoista tai muista video-, kuva-, ääni- ja tekstiaineistoista. Aineistonhallinta puolestaan on näiden aineistojen ja niihin liittyvän kuvailevan tiedon (metatieto, metadata) luomista, tallentamista ja järjestämistä niin, että aineisto säilyy käyttökuntoisena ja luotettavana, ja että tietosuoja ja tietoturva on varmistettu aineiston koko elinkaaren ajan (Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 2017).

Jatkokäyttö on toisten kokoaman, johonkin muuhun tarkoitukseen kerätyn aineiston hyödyntämistä (Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 2017). Jotta hankkeissa kerätyt aineistot olisivat myös mm. yritysten hyödynnettävissä, on ne paitsi tallennettava johonkin, josta ne ovat saatavilla, niin myös kuvailtava siten, että ne ovat kenen tahansa löydettävissä. Tämä aineiston pitkäaikaissäilytys eli PAS on huomioitava jo siinä vaiheessa, kun suunnitellaan aineiston keräämistä; tämän vuoksi joka hankkeella tulisi olla aineistonhallintasuunnitelma, jossa on mietittynä aineiston koko elinkaari (kuva 1).

Kuva 1: Tutkimusaineistojen elinkaari (Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 2017)

Aineistojen avaamisessa on hyvä noudattaa jo sloganiksi muodostunutta ohjetta ”niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin tarpeen”. Aineistojen avaamisella saavutetaan monia hyötyjä: paitsi että se tuo hanketoimijoille näkyvyyttä, auttaa se myös organisaation sisällä seuraamaan, millaisia aineistoja hankkeissa on jo kerätty, missä niitä säilytetään ja miten ne saadaan jatkokäyttöön. Avoimuus lisää myös TKI -toiminnan vaikuttavuutta ja näkyvyyttä ja mahdollistaa mm. pitkittäistutkimukset.

Osaamisen vahvistaminen pilottien kautta

LAMKin hankkeissa kerätään jatkuvasti valtava määrä erityyppisiä aineistoja, joita ei toistaiseksi ole tallennettu ja kuvailtu siten, että ne olisivat helposti jatkokäytettävissä: ylipäätään aineistojen elinkaareen ei ole kiinnitetty juurikaan huomiota.

Innovation Scout -hankkeen yhtenä tavoitteena oli perehtyä sekä aineistonhallintaan että PAS-palveluihin ja lisätä näihin liittyvää osaamista. Aineistonhallinnan osalta perehdyttiin DMPTuuliin, joka on suomalaisten tutkimusorganisaatioiden käyttöön kehitetty yhteinen aineistonhallintatyökalu. Pitkäaikaissäilytyksen palveluista mukaan otettiin OKM:n tarjoama tutkimusaineiston säilytyspalvelu IDA ja Tampereen yliopiston ylläpitämä Tietoarkisto.

Avoimen tutkimusdatan hyödyntämiseen liittyvän osaamisen vahvistamiseksi pilotissa perehdyttiin myös Etsimeen ja Ailaan. Etsin on OKM:n tuottama ja CSC:n tarjoama tutkimusaineistojen hakupalvelu, jonne IDAn kuvailutiedot voidaan siirtää ja jonka kautta kuka tahansa voi saada tiedon aineiston olemassaolosta ja käyttöoikeuksien niin salliessa mahdollisuuden ladata aineisto itselleen. Tietoarkiston aineistot puolestaan ovat löydettävissä ja käytettävissä Aila –palveluportaalin kautta. (Palveluista tarkemmin, ks. Avoin tiede ja tutkimus -hanke 2017).

Palvelujen pilotointi päätettiin toteuttaa kolmen jo käynnissä olevan hankkeen kautta. Pilottihankkeiksi valikoituivat sosiaali- ja terveysalan hankkeet TTV – Työkyky- ja tuottavuusvalmennus, OSSI –osaaminen esiin ja Mennään metsään. Pilottihankkeiden kanssa pidettiin ensimmäinen yhteinen palaveri keväällä, ja varsinainen kick-off syyskuussa. Yhteisen aloituksen jälkeen aineistojen työstämistä jatkettiin erikseen kunkin hankkeen projektipäällikön kanssa.

TTV -hankkeelle laadittiin aineistonhallintasuunnitelma ja hankkeessa kerätty kvantitatiivinen ja numeerinen aineisto tallennetaan anonymisoinnin jälkeen IDAan. Aineiston kuvailutiedot siirretään lisäksi Etsimeen helpottamaan niiden löytymistä. TTV-hankkeen excel-muodossa oleva aineisto olisi mahdollista tallentaa myös Tietoarkistoon, jolloin anonymisoidun aineiston lataaminen käy näppärästi Ailasta.

Mennään metsään –hankkeessa aineisto puolestaan koostuu lähinnä valokuvista ja videoista, joille Tietoarkisto ja Aila tuntuivat ensin luontevalta säilytyspaikalta. Koska Tietoarkistoon ei kuitenkaan voi tallentaa av-materiaalia, selvitettiin mahdollisuutta tallentaa videot Kielipankkiin. Lopulta hankkeen projektipäällikön kanssa päädyttiin IDAan, jonne kahdeksan videota pakataan ja tallennetaan yhtenä tiedostona. Samalla tehdään aineistokuvailu ja sovitaan käyttöoikeudet.

Kolmantena pilotissa mukana olleen Ossi –hankkeen aineisto koostui kysely- ja haastatteluaineistoista ja muistiinpanoista. Tämän hankkeen kanssa päädyttiin kuitenkin siihen, ettei aivan loppusuoralla olevan hankkeen aineiston saattaminen PAS-kuntoon olisi ollut enää järkevää. Sen sijaan pilotointia jatketaan tänä vuonna alkavassa OSSI2 –hankkeessa, joka on suoraa jatkumoa nyt päättyvälle hankkeelle ja jossa on mukana osin samoja hanketoimijoita. Niinpä tämän pilotin puitteissa kertynyt osaaminen voidaan ottaa käyttöön jo heti uuden hankkeen alussa laatimalla DMPTuuliin aineistonhallintasuunnitelma ja huomioimalla PAS jo heti aineiston keruuvaiheessa.

Vuoden aikana opittua

Pilotointi on ollut hyödyllistä sekä mukana olleille hankkeille että tukipalvelujen tuottajille: voisikin sanoa kyseessä olleen yhteisen opintomatkan, jossa sekä hanketoimijoiden että tukipalvelujen tietämystä ja osaamista on nostettu ja samalla saatu kartoitettua millaista osaamista LAMKissa tarvitaan lisää, jotta hankkeiden aineistonhallinta saadaan vaaditulle tasolle. Tämä auttaa tukipalvelujen kehittämisessä ja kohdentamisessa. Lahden korkeakoulukirjaston aineistonhallintaan liittyviä tukipalveluja onkin hankkeen aikana kehitetty, ja aiheeseen liittyvä ohjeistus on laadittu keskitetysti osaksi Avoimen tieteen opasta, josta löytyy myös prosessikuvaus ja ohjeistus aineistonhallinnan käytänteistä LAMKissa (Lahden korkeakoulukirjasto 2017).

Koska hankevuoden aikana oli tarkoitus ehtiä pilotoimaan PAS-palveluja, oli mukaan otettava hankkeita, joille on jo kertynyt aineistoa. Tämä tarkoitti samalla kuitenkin sitä, että marssijärjestys oli hieman väärä: pilotoitavat hankkeet olivat jo pitkällä, osa aivan loppusuoralla, kun taas PAS pitäisi huomioida oikeastaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Pilotin tärkein anti onkin ehkä se, että LAMKissa päästiin kunnolla aloittamaan aineistonhallintaan liittyvien kysymysten pohtiminen alkaen siitä, mitä ylipäätään mielletään tutkimusaineistoksi, mitä kaikkea kannattaa säilyttää ja miten avoimesti. Aineistojen elinkaariajattelun juurruttaminen luontevaksi osaksi hanketoimintaa johtaa toivottavasti siihen, että jatkossa yhä enemmän aineistoja on myös muiden jatkohyödynnettävissä.

Lähteet

Avoin tiede ja tutkimus –hanke. 2017. Avoimen tieteen kansalliset palvelut. [Viitattu 18.1.2018]. Saatavissa: https://avointiede.fi/palvelut

Lahden korkeakoulukirjasto. 2017. Aineistonhallinta. [Viitattu 18.1.2018]. Saatavissa: http://libguides.lamk.fi/att/aineistonhallinta

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. 2017. Aineistonhallinnan käsikirja. [Verkkodokumentti]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. [Viitattu 17.1.2018]. Saatavissa: urn:nbn:fi:fsd:V-201504200001

Kirjoittaja

Johanna Kiviluoto työskentelee Lahden korkeakoulukirjastossa informaatikkona ja toimi Innovation Scout –hankkeessa ATT-asiantuntijana.

Artikkelikuva: Justgrimes. Open data scrabble. Saatavissa: https://www.flickr.com/photos/notbrucelee/8016189356 (CC BY-SA 2.0)

Julkaistu 19.1.2018

Viittausohje

Kiviluoto, J. 2018. Hankkeiden aineistot avoimiksi ja hyötykäyttöön. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/19/hankkeiden-ainei…ja-hyotykayttoon/ ‎