Aihearkisto: Älykäs liiketoiminta

Mobiilityökalut ja automaatio myynnin johtamisessa

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Vaikka mobiili-CRM (m-CRM) sovellusten hyödyntäminen on jo saavuttanut jalansijaa yrityksissä ympäri maailman, ei mobiilityökalujen arvoa myynnin johtamisen rutiinien automatisoimisessa ole vielä hyödynnetty laajassa mittakaavassa.

M-CRM nähdään tavallisesti lähinnä liikkuvan myyjän omaa työskentelyä tehostavana apuvälineenä. Mobiilisovellukset voivat kuitenkin tarjota myyntiorganisaatioille vielä enemmän lisäarvoa myynnin johdon näkökulmasta.

Kirjoittajat: Jere Järvinen ja Minna Porasmaa

Myynnin johtaminen ja myyntijohtajan toimenkuva

Myynnin johtaminen voidaan jakaa kolmeen portaaseen: strategiseen, taktiseen ja operatiiviseen. Varsinkin pienissä yrityksissä kaikkia näitä tasoja ei kuitenkaan ole olemassa, vaan koko johtaminen tapahtuu yhdellä tasolla. Myyntijohtajien ajankäyttöä tarkasteltaessa huomataan että varsinkin operatiivisella tasolla eniten myyntijohtajan aikaa kuluu myyjien päivittäisen työskentelyn kontrolloimiseen. Tästä johtuen myynnin kehittämiseen ja suunnitteluun jäävä aika on vähäistä. (Donaldson 2007, 13) Tutkimuksen mukaan myyntijohtajien ajasta keskimäärin 30% kuluu myyjien työskentelyn ohjaamiseen, aktivoimiseen ja aktiivisuuden seurantaan (Järvinen  2017, 35) .

Yksi myyntijohtajan tärkeimmistä tehtävistä on luokitella yrityksen asiakkuudet ja laatia näille luokituksille toimintasuunnitelmat. Nämä suunnitelmat tunnetaan paremmin nimellä asiakkuuden hoitomallit. Hoitomallien tarkoituksena on pääasiassa ohjata asiakaskontaktien määrää ja sisältöä. Näiden mallien avulla myyntityöhön saadaan järjestelmällisyyttä ja sitä kautta tehokkuutta.  (Rubanovitsch & Valorinta 2009, 91) Olennainen osa hoitomalleja on määrittää myyntihenkilöstön ajankäyttö eri asiakasluokkien kesken. Tavoitteena on luonnollisesti käyttää eniten aikaa tuottavimpiin asiakkaisiin. Tuottavimpien asiakkaiden ryhmä on yleensä pienin, mutta siihen tulisi pääsääntöisesti käyttää eniten aikaa. (Rubanovitsch & Valorinta 2009, 62) Näin ollen asiakkuuksien arvon tunnistaminen on tärkeässä roolissa myyntijohtajan toimenkuvassa.

Asiakasvalinta ja asiakkuuksien hallinta

Myyntijohtajan tulee auttaa myyjiä asiakasvalinnassa ja tarjota heille riittävästi ja oikeanlaista asiakaskantaa kontaktoitavaksi. Lisäksi on tärkeää kommunikoida myyjille, minkälaisia asiakaskontaktien halutaan olevan. (Rubanovitsch & Aalto 2007, 128-129) Hoitomallit auttavat myyntijohtajaa nimenomaan näiden velvoitteiden suorittamisessa sekä myyjiä heidän omassa työssään.

Asiakkuuksia voidaan luokitella esimerkiksi niiden kannattavuuden, vaiheen, erityispiirteiden tai asiakkaan toiveiden perusteella. Luokittelukriteerit voidaan jakaa kolmeen kategoriaan, kuten kuviossa 1:

Kuvio 1. Asiakkuuksien luokittelukriteerit (Rubanovitsch & Valorinta 2009, 75-76)

Nämä luokitteluperusteet ovat jokaisella yrityksillä yksilöllisiä ja niiden harkittu asettaminen on tärkeää hoitomallien luomisessa. Hoitomallien on lisäksi oltava riittävän konkreettisia että ne saadaan jalkautettua käytäntöön. Joissain tapauksissa tietyille asiakkaille voi olla tarpeen laatia yksilöllinen hoitomalli, esimerkiksi jos toiminta on erittäin sesonkiluontoista. (Rubanovitsch & Valorinta 2009, 91-93)

Mobiilityökalut myynnin johtamisen tukena

Suomalaisille myyntijohtajille kohdistetusta kyselystä kävi ilmi että kaksi kolmasosaa yli viiden hengen myyntihenkilöstön ja alle 50 miljoonan euron liikevaihdon omaavista yrityksistä käyttää myynnissään hoitomalleja asiakkuuksien hoitamiseksi. (Järvinen 2017, 32)

Hoitomallit mahdollistavat myös automaation myyjien aktivoimiseksi. Erityisesti paljon tien päällä aikaa viettäville myyjille tällä on mahdollista säästää huomattavasti aikaa oman työskentelyn hallinnassa. (Järvinen 2017, 39)

Yrityksessä, jonka myyjät toimivat suurimman osan ajastaan kentällä voidaan hyödyntää esimerkiksi seuraavanlaista ratkaisua.

Yrityksen jokaisella myyjällä on puhelimessaan mobiilisovellus, johon pystytään nostamaan automatisoidusti halutut muistutukset asiakkuuksien hoitamisesta. Nämä muistutukset pohjautuvat ennalta asetettuihin asiakkuuksien hoitomalleihin, jotka puolestaan perustuvat asiakaskannan luokitteluun

Muistutukset voivat koskea esimerkiksi asiakkaiden tapaamisia, tilannekartoituksia, tarjousten lähettämistä ja niiden perään soittamista tai mitä vain muita myynnin tehtäviä. Aktiviteettimuistutuksien joukossa voi olla myös uusien myyntiliidien kontaktoimista.

Tämä tarjoaa myyntihenkilöstölle jatkuvaa tuottavaa sisältöä työhön ja kentällä tapahtuva toiminta on organisoitua. Tutkimuksen mukaan (Järvinen 2017, 39) myyjän oman työskentelyn hallintaan kuluva aika vähenee ja se voidaan käyttää tehokkaammin. Myyntijohto pystyy puolestaan seuraamaan näiden aktiviteettien edistymistä ja tuloksia lähes reaaliajassa ja käyttämään aikaansa enemmän esimerkiksi myynnin suunnitteluun ja kehittämiseen.

Lopuksi

Edellä kuvatun kaltaiset työkalut eivät ole enää kaukana tulevaisuudessa. Pohja myyntijohdon automaatiolle on yrityskentällä jo suurelta osin olemassa hoitomallien muodossa. Tämänkaltaisen ratkaisun käyttöönottaminen pakottaisi yritykset myös miettimään hoitomallejaan uudestaan ja päivittämään niitä riittävällä tiheydellä, mikä on arvokasta jo itsessään.

Aika näyttää, milloin myynnin johtamisen automaatio saavuttaa m-CRM:n kaltaisen jalansijan B2B-myynnissä.

Lähteet

Donaldson, B. 2007. Sales management: Principles, process and practice (3rd ed.). New York: Palgrave Macmillan.

Järvinen, J. 2017. Mobiilityökalujen hyödyt asiakkuudenhallinnassa ja myynnin johtamisessa – Case: Lunni Oy. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 27.11.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112518149

Rubanovitsch, M. & Aalto, E. 2007. Haasteena myynnin johtaminen. Helsinki: Imperial Sales.

Rubanovitsch, M. & Valorinta V. 2009. Älykäs myynnin ohjaaminen. Helsinki: Imperial Sales.

Kirjoittajat

Jere Järvinen on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla ja valmistuu tradenomiksi joulukuussa 2017.

KTT Minna Porasmaa työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla lehtorina.

Julkaistu 27.11.2017

Artikkelikuva: https://pxhere.com/es/photo/1223858 (CC0)

Viittausohje

Järvinen, J. & Porasmaa, M. 2017. Mobiilityökalut ja automaatio myynnin johtamisessa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/11/27/mobiilityokalut-ja-automaatio-myynnin-johtamisessa/

Creative Commons -lisenssi

Miten hyödyntää digitaalista markkinointia pienyrittäjänä? NYT-hanke ICT-teknologisen osaamisen mahdollistajana paikallisille naisyrittäjille

Älykäs liiketoiminta, LAMK RDI Journal

Tässä julkaisussa keskitytään siihen, miten mikro- ja pienyrittäjät hyödyntävät tällä hetkellä digitaalista markkinointia Suomessa. Aluksi artikkelissa avataan sitä, mitä digitaalisella markkinoinnilla tarkoitetaan. Sen jälkeen luodaan katsaus siihen, miten yritykset tällä hetkellä hyödyntävät digitaalisuutta Suomessa ja mitä haasteita yrittäjät kokevat digitaalisuuteen liittyen. Lopuksi käsitellään sitä, miten Lahden ammattikorkeakoulun ESR-rahoitteinen vähän yli vuoden mittainen hanke (Naiset, yrittäjyys, teknologia) voi omalta osaltaan vastata digitalisaation haasteeseen paikallistasolla kouluttamalla naisyrittäjiä ja törmäyttämällä heitä ICT-alan naisopiskelijoiden kanssa.

Kirjoittajat: Anna Mäkelä ja Helena Salakka

Mitä on digitaalinen markkinointi?

Suomessa on 283 805 yritystä, jos maa-, metsä- ja kalatalouden yrityksiä ei lasketa mukaan. Yrityksistä alle 10 työntekijän yrityksiä on 265 041 eli 93,4 prosenttia kaikista yrityksistä. Näitä alle 10 hengen yrityksiä kutsutaan mikroyrityksiksi ja alle 50 työntekijän yrityksiä pienyrityksiksi. Alle 250 työntekijän yritykset ovat pk-yrityksiä ja vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset ovat suuryrityksiä. (Suomen Yrittäjät 2017, Tilastokeskus 2017.)

Jo vuonna 2006 Merisavo, Raulas, Vesanen ja Virtanen toteavat kirjassaan Digitaalinen markkinointi, että digitaalisuus on keskeinen osa yritysten markkinointia ja liiketoimintaa. Tuolloin digitaalisella markkinoinnilla käsitettiin esimerkiksi verkkosivujen hyödyntämistä, verkkomainontaa, sähköpostimarkkinointia ja mobiilimarkkinointia. (Merisavo ym. 2006, 15.)

Merisavon ym. (2006, 27, 183 – 184, 196) mukaan digitaalinen markkinointi kehittyy jatkossa niin, että rutiinikaupankäynti ja -asiointi siirtyvät toden teolla verkkoon, internet nousee merkittäväksi tiedonhaun ja jakamisen kanavaksi ja digikanavat nousevat asiakasviestinnän kanaviksi: vuorovaikutteisia asiakaskohtaisia palveluja kehitetään. He ennustivat, että internet on kehittymässä yritysten tuottaman sisällön selailusta vuorovaikutteiseksi julkaisukanavaksi ja yhteistyöalustaksi, jota alettiin kutsua nimellä Web 2.0. Olennaista tässä muutoksessa heidän mukaansa on, että koska kuluttajien tavat muuttuvat, myös markkinoijien tulee panostaa tulevaisuudessa verkkosisällöntuotannon ohella käyttäjälähtöisen sisällöntuotannon, verkottumisen ja yhteistyön mahdollistamiseen.

Karjaluoto (2010, 13 – 14) puolestaan sanoo, että digitaaliselle markkinointiviestinnälle ei ole yhtä yksittäistä määritelmää. Sen sijaan hän viittaa digitaalisella markkinointiviestinnällä (englanniksi DMC) kaikkeen digitaalisessa muodossa tai mediassa tehtyyn markkinointiviestintään eli siihen, että kaikkia digitaalisia markkinointiviestinnän muotoja ja medioita, kuten internetiä, mobiilimediaa ja vuorovaikutteisia kanavia hyödynnetään markkinointiviestinnässä. Tunnetuimpia näistä ovat sähköinen suoramarkkinointi (sähköposti ja mobiili), internetmainonta (mm. yritysten verkkosivut ja hakukonemarkkinointi) sekä viraalimarkkinointi, mainospelit ja sosiaalinen media.

Digimarkkinointi muuttuu nopeasti ja yrittäjien on oltava valmiita muuttumaan mukana. Jotta yritys voi menestyä muuttuvan digimarkkinoinnin maailmassa, tulee sen sitouttaa asiakkaat, henkilöstö ja sidosryhmät mukaan aiempaa paremmin. (Lipiäinen 2014, 39; Ruokonen 2016, 4; Martin 2017.) Netin jatkuvan yhteisöllistymisen ymmärtäminen on erityisen olennaista pienille ja keskisuurille yrityksille. Niiden tulee Leinon (2012, 10) mukaan ymmärtää toimintatapoja ja -kanavia, joiden avulla kuluttajat ovat verkottuneet toisiinsa ja sitä, miten he suosittelevat ja jakavat mielipiteitä. Yritysten tulee keskittyä sisältöihin ja tekoihin, joiden avulla asiakkaista pidetään kiinni, saadaan heidät suosittelemaan yritystä eteenpäin ja houkuttelemaan uusia asiakkaita.

Miten yritykset tällä hetkellä hyödyntävät digitaalisuutta Suomessa ja mitä haasteita yrittäjät kokevat digitaalisuuteen liittyen?

Elisa ja Suomen Yrittäjät teettivät elo-syyskuussa 2016 tutkimuksen, jossa selvitettiin pk-yritysten suhdetta digitaalisuuteen ja sitä, millä tavoin erilaisia digitaalisia työvälineitä hyödynnetään yrityksissä. Tutkimukseen vastasi 730 yrittäjää, jotka työllistävät yhdestä viiteenkymmeneen henkeä. Tutkimuksen mukaan tärkeimmät pk-yritysten digitaalisuutta ajavat tekijät ovat yrityksen kasvuhakuisuus sekä yrittäjän oma kiinnostus ja suhtautuminen digitaalisuuden mahdollisuuksiin. (Elisa 2017.)

Tutkimuksen mukaan digitaalisuutta hyödyntävät selvästi parhaiten asemansa jo vakiinnuttaneet menestysvaiheessa olevat yritykset, jotka tavoittelevat kasvua – digitaalisuus ei siis suinkaan ole yksinomaan nuorten teknologia-alan startup-yritysten asia. Yritysten digitalisaatiotavoitteet liittyvät myyntiin ja markkinointiin, asiakaskokemukseen ja omien liiketoimintaprosessien kehittämiseen. Vuoteen 2015 verrattuna tietotyön perustyövälineiden, kuten älypuhelinten, etäyhteyksien ja pilvipalveluiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti. Pk-yritykset panostavat voimakkaasti myös digitaalisen markkinoinnin ja sosiaalisen median hyödyntämiseen. (Elisa 2017.)

Menestysvaiheessa olevat asemaansa tyytyväiset yritykset ovat jääneet monin osin digitalisaation vauhdista. Huolestuttavaa on myös se, että vain joka kymmenes yritys on tunnistanut, miten digitalisaatio voisi tuoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Aikaisemmat tutkimukset tukevat tätä havaintoa. Tutkimuksen mukaan yrityksen kasvutavoitteen jälkeen seuraavaksi tärkein yrityksen digitalisoinnin astetta selittävä tekijä on yrittäjän suhtautuminen ja kiinnostus digitaalisuutta kohtaan. (Elisa 2017.)

Suurimpana haasteena mikroyrityksillä on, ettei ymmärretä digitaalista markkinointia tai sosiaalista mediaa yrityskäytössä, niiden prosesseja tai osata analysoida dataa hyödyllisellä tavalla. Digitaalinen markkinointi ja etenkin sosiaalinen media ovat kaksisuuntaista viestintää, verkostoitumista. Verkostoituminen ja sitouttaminen digitaalisessa maailmassa voi jäädä pintapuoleiseksi, eikä ole tällöin yhtä tuottavaa. Väärinymmärrykset ja huonosti tuotettu viestintä ovat yleisiä haasteita, jotka pahimmillaan uhkaavat yrityksen julkisuuskuvaa. Lisäksi yrityksillä ei ole taitoja tai tietoja hyödyntää annettuja työkaluja ja ei nähdä digitaalisen markkinoinnin potentiaalia tai sen luomia mahdollisuuksia. Digitaalisessa markkinoinnissa (etenkin sosiaalisessa mediassa) uudistumisen ja sisällöntuotannon tarve on jatkuva ja joskus se pitää tehdä nopeasti. Mikroyrityksellä tai –yrittäjällä ei välttämättä ole taitoja tai aikaa perehtyä jatkuvaan muutokseen, eikä ole sijoittaa pääomaa konsulttipalveluun. (Schaffer 2013, 3, 5; Lipiäinen 2014, 61.)

Yksi huomioitava seikka on tietoturvariskit ja niiden välttäminen. Lisäksi alati muuttuva digitaalinen maailma ja sen mukana pysyminen tuottaa haastetta. Digitaalinen markkinointi voi myös haavoittaa yritystä esimerkiksi virusten tai kaappausten takia. Mainokset, kotisivut tai some-kanavat voivat kaatua ja tekniikka voi pettää. (Sandilands 2017.)

Nämä haasteet toistuvat myös Kronbergin (2017) mikroyrittäjille toteuttaman teemahaastattelun tuloksissa. Merkittävin haastattelussa ilmennyt haaste oli kuitenkin teoriasta poiketen yrittäjän aika. Sitä ei ollut ylimääräiseen etenkään, jos yrittäjä oli yrityksen ainoa työntekijä. Lisäksi yrityksiä vaivasi resurssipula osaavista tekijöistä ja tietotaidosta. Yritysten keinot oikean kohderyhmän tavoittamiseen edullisesti tai ilmaiseksi olivat myös ongelmana. Haastateltavat pohtivat myös sitä, kuinka monta kanavaa on hyödyllistä ylläpitää oikean kohderyhmän tavoittamiseksi tietyillä olemassa olevilla resursseilla. Yksi suuri haaste yrityksillä oli analysointityökalujen käyttö ja tiedon konkreettinen hyödyntäminen jatkossa. Asiat koettiin epäselviksi, vaikeiksi ja epämääräisiksi, koska ei ollut ollut aikaa perehtyä asiaan. Haastatelluilla oli kaikilla kuitenkin halu oppia ja saada lisää tietoa konkreettisesta sosiaalisen median käytöstä markkinointityökaluna yrityksessä.

Yrittäjät kertoivat näistä em. haasteista muun muassa seuraavasti (Kronberg 2017):

Meillä lähinnä ajanpuute tuottaa ongelmia. Apua kaipaisi nopeuttaakseen omaa julkaisujen luontia ja selkeän suunnitelman kasaamiseen.

Haastavaa on tehdä oikeanlainen vaikutus juuri oikean kohderyhmän oikeaan henkilöön, somesta häntä saattaa olla vaikea tavoittaa ja tässä tarvitaan apua, jottei hukata resursseja.

Häpeän tunnustaa, mut tässä on käyny nyt niin että markkinointi on jäänyt kokonaisuudessaan lapsenkenkiin ja apua tarvitaan kokonaisvaltaisesti. Itse voisi tietenkin ottaa selvää, opiskella ja tehdä mutta ei ole aikaa. Tarvitsen konkreettista apua alusta alkaen, esimerkiksi miten saan laitettua äitienpäivä- tai kesätarjouksen nähtäville.

Osa haastatelluista ei kokenut digitaalista markkinointia tarpeellisena markkinointikanavana, kun asiakaskunta oli jo olemassa, eikä uusasiakashankintaa ollut tarkoitus tehdä. Asiakaskontaktit tulivat puskaradion ja suosittelijoiden kautta. Lisäksi yrittäjien oli vaikea hahmottaa mistä uudet asiakkaat (eli liidit) tulivat (nettisivuilta, somesta, yrityksen fyysisen sijainnin vuoksi, puskaradion kautta, ja niin edelleen). (Kronberg 2017.)

Muita ongelmia ja haasteita yrityksillä olivat lainsäädännölliset asiat, tietoturva ja B2B-markkinoinnin yhdistäminen digitaaliseen markkinointiin. B2B-yritysten tavoittaminen koettiin haasteelliseksi, kun ei tiedetty, mistä kanavasta ja miten niitä kannattaisi lähteä tavoittelemaan. Tiivistettynä apua tarvittiin ruohonjuuritasolta alkaen. Kytkös oman yrityksen ja digitaalisen markkinoinnin välillä oli ohut, vaikka erilaiset viestintäkanavat olivat tuttuja henkilökohtaisessa käytössä. (Kronberg 2017.)

Teemahaastattelu-tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa, missä digitaalisen markkinoinnin osa-alueissa yrittäjät tarvitsevat neuvoja ja ohjeita. Haastateltavia mikroyrittäjiä oli yhdeksän. Taustaksi selvitettiin haastateltavien yritysten toimialat, yrittäjien iät ja yritysten koot. Yritykset valittiin eri aloilta ja ikäryhmistä, koska haluttiin kokonaisvaltainen otanta digitaalisen markkinoinnin käytöstä mikroyrityksissä. Lopputuloksena saatiin tietoa mikroyrittäjien digitaalisesta markkinoinnista yrityksessä ja sen tuottamista haasteista ja ongelmista. (Kronberg 2017.)

NYT-hanke ICT-teknologisen osaamisen mahdollistajana paikallisille naisyrittäjille

Miten lisätä yrittäjien digitaalisen markkinoinnin taitoja ja ICT-osaamista? Lahden ammattikorkeakoulu on vastannut haasteeseen NYT!-hankkeella (Naiset, yrittäjyys ja teknologia), joka ajoittuu aikavälille 1.9.2016 – 31.12.2017. Hankkeen tavoitteena on ollut lisätä naisyrittäjien osaamista ICT-teknologian hyödyntämisessä yritystoiminnassa sekä lisätä naisopiskelijoiden halukkuutta suuntautua ICT-alalle. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia miesvaltaisella kasvualalla ja sitä kautta edistää tulevien naisyrittäjien kasvuhalukkuutta. (NYT!-hankesuunnitelma 2016.)

Käytännössä Lahden seudun naisyrittäjille on järjestetty alkukesästä 2017 lähtien ICT-alan täydennyskoulutusta, jonka päämääränä on kehittää alueen yritystoimintaa ja auttaa yrityksiä kasvun uralle. Täydennyskoulutuksessa on pureuduttu muun muassa tulevaisuuden e-palveluihin, palvelumuotoiluun, sosiaaliseen mediaan yrityksen markkinoinnissa sekä siihen, miten käsitellä kuvia niin, että niistä tulee houkuttelevia pienyrittäjän käyttämissä digitaalisen markkinoinnin kanavissa. Kouluttajina täydennyskoulutuksessa ovat toimineet Lahden ammattikorkeakoulun ICT-alan asiantuntijat yhdessä heidän opiskelijoidensa kanssa.

Olennaista NYT-hankkeessa on nimenomaan törmäyttää ICT-alaa korkeakoulussa opiskelevia naisia sekä paikallisia naisyrittäjiä. Yksi foorumi tälle on näiden kahden ryhmän yhteinen yritysleiri. Sen tavoitteena on yhdistää yrittäjät ja opiskelijat niin, että molemmilla on mahdollisuus oppia toisiltaan: opiskelijat oppivat yrittäjyyttä yrittäjiltä ja yrittäjät saavat uusia näkökulmia sekä opiskelijoiden tuoretta näkemystä teknologisten ratkaisujen hyödyntämiseen. Yritysleirin kehittämistehtävät painottuvat mukaan lähtevien yritysten teknologiaratkaisujen kehittämiseen. Keskiössä on kehittää yrityksen liiketoimintaa uuden teknologiaosaamisen tai -ajattelun kautta. Erityistä tässä yritysleirissä on nimenomaan se, että naisopiskelijoille ja -yrittäjille halutaan konseptoida oma yritysleiri. (NYT!-hankesuunnitelma 2016.)

Lähteet

Elisa Oyj. 2016. Tutkimus: Digitaalisuudella on merkittävä yhteys pk-yritysten menestymiseen. [Viitattu 17.9.2017]. Saatavissa: https://hub.elisa.fi/digitaalisuuden-hyodyntamisella-merkittava-yhteys-pk-yritysten-menestykseen/

Karjaluoto, H. 2010. Digitaalinen markkinointiviestintä. Esimerkkejä parhaista käytännöistä yritys- ja kuluttajamarkkinointiin. Helsinki: WSOYpro.

Kronberg, A. 2017. Mikroyritysten sosiaalisen median käyttö markkinoinnissa: Sosiaalinen media strategisena työkaluna. [Viitattu 16.9.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060813033

Leino, A. 2012.  Sosiaalinen netti ja menestyvän pk-yrityksen mahdollisuudet. Helsinki: Infor.

Lipiäinen, H. 2014. Digitization of the communication and its implications for marketing [Verkkodokumentti]. Doctoral dissertation. University of Jyväskylä.  Jyväskylä. Studies in business and economics. [Viitattu 8.5.2017]. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/44602/978-951-39-5930-2_vaitos14112014.pdf?sequence=1

Martin, E. J. 2017. The State of Digital Marketing. EContent Jan/Feb/2017, 16 – 18.

Merisavo, M., Raulas M., Vesanen J. & Virtanen V. 2006. Digitaalinen markkinointi. Helsinki: Talentum.

NYT!-hankesuunnitelma 2016. Naiset, yrittäjyys, teknologia -hankkeen hankesuunnitelma.

Ruokonen, M. 2016. Biteistä bisnestä! – Digitaalisen liiketoiminnan käsikirja. Helsinki: Docendo.

Sandilands, T. 2017. Advantages and Disadvantages of Social Media Marketing. [Viitattu 15.9.2017]. Saatavissa: http://smallbusiness.chron.com/advantages-disadvantages-social-media-marketing-21890.html

Schaffer, V. 2013. Overcoming Social Media Barriers for Small Businesses. [Viitattu 15.9.2017]. Saatavissa: http://seaanz.org/sites/seaanz/documents/2013SEAANZConference/SEAANZ-2013-Schaffer2.pdf

Suomen Yrittäjät. 2017. Yrittäjyys Suomessa. [Viitattu 17.9.2017]. Saatavissa: https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/yrittajyys-suomessa-316363

Tilastokeskus. 2017. Käsitteet. [Viitattu 15.9.2017]. Saatavissa: http://www.stat.fi/meta/kas/index.html?M

Kirjoittajat

Anna Mäkelä (s. 1992) on lahtelainen restonomi-tradenomi, joka on opinnoissaan Laurea- ja Lahden ammattikorkeakoulussa keskittynyt erityisesti digitaaliseen markkinointiin, sosiaaliseen mediaan ja asiakassuhteiden johtamiseen. Mäkelällä on työtaustaa ravintola-alalta ja vahva ymmärrys asiakaspalvelusta. Tällä hetkellä Mäkelä työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana. https://www.linkedin.com/in/makelananna/

Helena Salakka, FM, opinto- ja uraohjaaja
Helena Salakka on taustaltaan pedagogi ja viestintäalan ammattilainen, joka on työskennellyt niin toimittajana kuin muissa viestinnän asiantuntijatehtävissä. Hän toimi  NYT!-projektin projektipäällikkönä syksyyn 2017 saakka ennen kuin siirtyi uraohjauksen tehtäviin.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/digital-marketing-internet-marketing-1792474/ (CCo)

Julkaistu 24.11.2017

Viittausohje

Mäkelä, A. & Salakka, H. & 2017. Miten hyödyntää digitaalista markkinointia pienyrittäjänä? NYT-hanke ICT-teknologisen osaamisen mahdollistajana paikallisille naisyrittäjille.  LAMK RDI Journal. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/11/24/miten-hyodyntaa-digitaalista-markkinointia-pienyrittajana-nyt-hanke-ict-teknologisen-osaamisen-mahdollistajana-paikallisille-naisyrittajille/

Creative Commons -lisenssi

 

 

 

Ryysyistä rikkauksiin – onko tekstiilijäte tutkimisen arvoista?

Älykäs liiketoiminta, Kiertotalouden ratkaisut, LAMK Pro, Uudistava oppiminen

Oletko koskaan miettinyt, mihin voisit kierrättää polvesta puhki kuluneet toppahaalarit? Entä sohvanverhoilukankaat tai vanhat siivousrätit? Kierrätyksestä tiedon saanti voi olla hankalaa, ja lopulta tekstiilit lentävät turhautumisen johdosta sekajätteeseen.

Kirjoittajat: Oona Salojärvi, Kaisa Tuominen, Linda Karlström, Vilma Wathen ja Lea Heikinheimo

Poistotekstiilit – polttolaitoksiin vai kiertoon?

Myös valveutunein kuluttaja on ongelman äärellä: tällä hetkellä käyttökelvottoman tekstiilin (poistotekstiilin) keräystä ei ole järjestetty, toisin kuin esimerkiksi pahvin, lasin ja metalliromun kierrätys löytyy melkein jokaisen kerrostalon roskakatoksesta. Suomessa poistuu käytöstä noin 70 miljoonaa kiloa tekstiiliä vuodessa, joista valtaosa, 55 miljoonaa kiloa, on kuluttajilta peräisin olevia vaatteita sekä sisustustekstiilejä (Dahlbo et al. 2015). Hyväkuntoisille, puhtaille ja käyttökelpoisille vaatteille löytyy toki kerääjänsä, kuten Kontti, Fida, Recci, UFF sekä Pelastusarmeija. Huolestuttavaa kuitenkin on että, että tästä kerätystä ja lajitellustakin tekstiilivirrasta myynnin sijaan jopa 80-90 prosenttia menee polttolaitoksiin (Kykkänen 2017). Tällöin hukataan paljon käyttökelpoista materiaalia ja energiaa. Mitä siis tulisi tehdä tälle valtavalle poistotekstiilivirralle?

Poistotekstiilien kohdalla Suomen jätelaki asettaa tähän omat haasteensa, käyttökelvottomiin tekstiileihin sovelletaan samaan lakia kuin vaarallisiin jätteisiin. Sen mukaan muualla kuin omissa myymälöissä uudelleen käyttöön kelpaamattoman tekstiilin keräävät yritykset katsotaan jätehuolloin toimijoiksi (Kykkänen 2017). Poistotekstiileissä lymyää kuitenkin suuri arvo, lisäksi niiden ympäristökuorma on suuri, mikä tekee poistotekstiileistä tutkimisen arvoisen kohteen. Tekniikoita, jolla kuidut voitaisiin tunnistaa, erotella sekä hyödyntää uudelleen tutkitaan valtakunnallisissa konsortioissa kuten Telaketju-hankkeessa, jossa myös Lahden ammattikorkeakoulu on mukana (Telaketju 2017).

Poistotekstiilit osana kiertotalousväylää

LAMKn kiertotalousväylään kuuluvassa projektissa tutkittiin toimeksiantajan pyynnöstä poistotekstiilien määrää, materiaalisisältöä sekä kartoitettiin tekstiilien jatkohyödyntämis-mahdollisuuksia kiertotalouden nimissä. Projektiin kuului olennaisesti myös aiheen tutkiminen kirjallisuuskatsauksen muodossa sekä nettisivujen luonti ja päivitys. Lisäksi 15 opintopisteen väylällä tutustuttiin teollisiin symbiooseihin, materiaalitekniikkaan sekä kestävään tuotesuunnitteluun.

Monialainen projektitiimi toimi hyvällä ja rennolla yhteishengellä joustavasti koko projektin ajan. Projektijohtajana toimi polymeeri- ja kuitutekniikan kolmannen vuoden opiskelija Oona Salojärvi. Opiskelijatiimissä työskenteli myös Samuli Maliniemi (Ajoneuvomuotoilu, toinen vuosi), Kaisa Tuominen (Liiketalous, kolmas vuosi), Linda Karlström sekä Vilma Wathen (Ympäristötekniikka, ensimmäinen vuosi).

Projektin tiimoilta projektiryhmä kävi mittaamassa toimeksiantajana toimivan lahjoituskirpputorin tekstiilimääriä ja -painoja, tarkoituksenaan selvittää montako vaatekappaletta rullakkoon mahtuu niin naisten, miesten kuin lastenvaatteiden sekä pehmeiden asusteiden osalta. Mittaustyö suoritettiin käsin punnitsemalla sekä laskemalla. Yhteensä mittauksia tehtiin neljänä eri päivänä luotettavamman tutkimustuloksen saamiseksi. Lisäksi poistotekstiilien materiaaleja tutkittiin käsin lajittelemalla sekä FTIR-spektroskopialla, mikäli tuotelaput eivät olleet luotettavia (Kuva 1) tai ne puuttuivat kokonaan. Lajittelun jälkeen materiaalit punnittiin ja taulukoitiin tulosten analysointia varten.

Kuva 1.  Vaatteiden materiaalisisältö tulisi ilmoittaa tuotelapuissa; näin ei valitettavasti aina ole.

Projektissa tutkittiin toimeksiantajan kierrätyskeskukseen tulevien vaatteiden määriä. Tekstiilit oli valmiiksi lajiteltu miesten, naisten ja lastenvaatteisiin sekä pehmeisiin asusteisiin. Kuution vaatemäärään vaikutti tekstiilien laatu ja käyttötarkoitus, esim. paksu talvitakki vie enemmän tilaa kuin puuvillainen t-paita. Tekstiilejä oli rullakoissa keskimäärin 430 kappaletta ja ne painoivat 100kg. Tutkimus suoritettiin talvella ja keväällä 2017, joten laskelmissa oli todennäköisesti mukana enemmän talvivaatteita kuin muina vuodenaikana tehtävissä laskelmissa.

Projektin aikana tehtiin myös materiaalienselvitystä 83,5 kg:lle poistotekstiiliä. Käsiteltäviä vaatekappaleita oli 366 kpl. Tarkoituksena oli selvittää energiapolttoon menevien poistotekstiilien materiaalisisältö sekä pohtia mahdollisia uusiokäyttösovelluksia.

 

Kuvio 1. Tutkittujen poistotekstiilien materiaalisisältöjä prosentteina kokonaismäärästä (83,5 kg).

Tutkituista poistotekstiileistä, kiloissa mitattuna, lähes 42 prosenttia oli sekoitemateriaaleja. Yksittäin esiintyvistä kuitumateriaaleista puuvillaisia vaatteita oli eniten (33 %) sekä polyesteristä valmistettuja vaatteita (14 %).  Tarkemmin sekoitemateriaaleja tutkittaessa havaittiin, että niistä yli puolessa oli sekoitteena puuvillaa (56 %). Materiaaleihin on sekoitettuna usein elastaania ja jo muutaman prosentin osuus riittää tuomaan tuotteeseen haluttua joustavuutta. Tutkituista sekoitemateriaalinäytteistä lähes kolmannes sisälsi elastaania. Tunnistuksen ja kierrätyksen kannalta on haasteellista, että tekstiilit voivat sisältää useita eri kuituja samassa tuotteessa; enimmillään näissä mittauksissa näyte sisälsi viitta eri materiaalia (puuvillaa, polyamidia, polyesteria, viskoosia ja triasetaattia).

Kehitysideoita

Tekstiileille on kehitetty mekaanista ja kemiallista kierrätystä. Nämä kierrätysmenetelmät tarvitsevat laajat tekstiilimäärät, jotta kierrätys olisi taloudellisesti kannattavaa. Lisäksi sekoitemateriaalit hankaloittavat kierrätystä. Suomessa toimii tällä hetkellä muutamia mekaanisesti tekstiilejä kierrättäviä yrityksiä, mutta heidän tuotantovolyyminsa eivät ole tarpeeksi laajat ratkomaan tätä ongelmaa. Osa suomalaisista toimijoista lähettää poistotekstiilejä Saksaan jatkojalostettavaksi, jossa niistä valmistetaan mm. huopia ja kuitukankaita.

Tiimi kokoontui miettimään tekstiilin jatkohyödyntämismahdollisuuksia ja aivomyrskyn seurauksena oli yhteydessä moniin tahoihin tekstiili- ja autoteollisuuteen. Sähköpostivaihtojen, puhelinsoittojen ja googlailun tuloksena tiimi joutui sulkemaan pois osan ideoitaan. Mielenkiintoiseksi poistotekstiilien sovellukseksi osoittautui räsymatot, jotka ovat tällä hetkellä haluttuja sisustuselementtejä. Räsymatot ovat ympäristön kannalta hyödyllisiä, sillä niihin voidaan hyödyntää kierrätettyjä lakanoita ja muita kierrätettyjä tekstiilejä. Yritykset kuten Finlayson on ottanut myös räsymatot ja muut räsytuotteet mallistoihinsa ja järjestäneet myymälöissään erilliskeräyksiä käytetyille tekstiileille (Finlayson 2017). Räsymattoja voidaan valmistaa myös teollisessa mittakaavassa Suomessa. Projektin aikana räsymattoajatus jalostui design -räsymatoksi, jolloin poistotekstiilien kerääjät ja paikalliset käsityöläiset ja matonkutomot voisivat suunnitella ja toteuttaa omaan tai asiakkaan sisustukseensa sopivan maton.

Lähteet

Dahlbo, H., Aalto, K., Salmenperä, H., Eskelinen, H.,Pennanen, J., Sippola, K. & Huopalainen, M. 2015. Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen tehostaminen Suomessa. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 4/2015.  [Viitattu 25.9.2017]. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/155612/SY_4_2015.pdf?sequence=4

Finlayson, 2017. Räsytuotteet. [Viitattu 25.9.2017] Saatavissa: https://www.finlayson.fi/tuotteet/kodin-sisustus/rasytuotteet/44/

Kykkänen, J-M. 2017. Jätelakia pitää höllentää. Fab – Future, Innovations & Business. [Verkkolehti.] 2/2017, 67. [Viitattu 25.9.2017].  Saatavissa: https://issuu.com/suomentekstiilimuoti/docs/fab2_suomi_sivut_pdf

Telaketju, 2017. Telaketju –  Tekstiilien lajittelu- ja hyödyntämisketju. [Viitattu 25.9.2017].  Saatavissa: http://poistotekstiili.turkuamk.fi/telaketju/

Kirjoittajat

Oona Salojärvi on 4:n vuosikurssin insinööriopiskelija Tekniikan alalta (Materiaalitekniikka)

Kaisa Tuominen on 4:n vuosikurssin liiketaloudenopiskelija Liiketalouden alalta

Linda Karlström on 2:n vuosikurssin ympäristötekniikanopiskelija Tekniikan alalta (Energia- ja ympäristötekniikka)

Vilma Wathen on 2:n vuosikurssin ympäristötekniikanopiskelija Tekniikan alalta (Energia- ja ympäristötekniikka)

Lea Heikinheimo, TkT, toimii yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa Materiaalitekniikassa sekä Älykäs teollisuus ja uudet liiketoimintakonseptit YAMK –koulutuksessa.

Kuvat

Samuli Maliniemi ja Linda Karlström

 

Julkaistu 11.10.2017

Viides teollinen vallankumous

Älykäs liiketoiminta

Elämme nyt ns. neljännen teollisen vallankumouksen alkuhetkiä. Erilaisia vallankumouksia on ihmisyyden historiassa ollut lukuisia, kuten teollisia/teknologisia, kulttuurillisia, jne. Samalla on herännyt mielenkiintoinen kysymys. Noudattavatko ne jotakin kaavaa ja voiko niiden tulemista ennustaa? On sanottu, että historiaa tutkimalla voidaan ennustaa tulevaa. Tulevaisuuden ennustaminen on melko mahdotonta, mutta jos historiasta löytyy sopivaa dataa, niin tulevaisuutta voi yrittää mallintaa. Herää kysymys – milloin alkaa viides teollinen vallankumous ja mitä silloin tulee tapahtumaan?

Kirjoittaja: Reijo Heikkinen

Ensimmäinen teollinen vallankumous

Ensimmäiseksi vallankumoukseksi sanotaan 1700-luvulla alkanutta teollista tuotantoa, jossa ensimmäistä kertaa pienten käsityöläisyksiköiden rinnalle syntyi suurempia laitoksia. Näissä oli automaattisesti toimivia mekaanisia koneita, jotka tekivät tuotteita alusta loppuun. Erityisesti kutomoteollisuus alkoi kehittyä automaattiseksi mm. Kehruu-Jennyn keksimisen jälkeen. Erityisen upeita kuteita saatiin aikaiseksi Jacquardin keksittyä eräänlaisella ”reikäkorttinauhalla” toimivan kutomakoneensa (Intriguing History 2017). Myös erilaiset sahaus- ja höyläyslaitokset ja konepajat syntyivät silloin. James Watt kehitti höyrykoneen pyörittämään kyseisiä laitteita. Materiaaleina käytettiin pääasiassa puuta, valurautaa, putlaterästä ja luonnonkuituja.

Kuva 1. LAMK:n ja saksalaisen Reutlingenin yliopiston henkilöstöä ihailemassa jacquard-tyyppisen kutomakoneen tuotoksia 200 vuoden takaa.

Toinen teollinen vallankumous

Toisen teollisen vallankumouksen voidaan ajatella alkaneen 1900-luvun alussa. Väliä edelliseen oli n. 160 vuotta. Sarjatuotanto liukuhihnalla kehitettiin Fordin tehtailla v. 1910. Laatujärjestelmät ja tolerointi piti ottaa käyttöön, jotta tämän tyyppinen tuotanto oli yleensä mahdollista. Maailma alkoi täyttyä kaikenlaisista esineistä, jotka olivat keskenään täysin identtisiä. Muovit astuvat kuvaan uusina materiaaleina. Bakeliitti, selluloosamuovit ja galaliitti olivat tämän kauden alkuajan uusia materiaaleja. Polyolefiinit ja eräät tekniset muovit tulivat toisen maailmansodan myötä. Keksittiin transistori. Seostetut teräkset, ns. superseokset ja alumiini yleistyvät. Näiden materiaalien ansiosta avaruuden valloitus tuli mahdolliseksi.

Kolmas teollinen vallankumous

Kolmas teollinen vallankumous tapahtui 1970-luvulla, noin 60 vuotta edellisen jälkeen. Tietokoneet ja mikropiirit yleistyvät. Teollisuusautomaatio ja robotiikka tulee voimakkaasti tuotantolaitteisiin (The Economist 2017). Tuotantoprosessien ja parametrien simulointi yleistyy tietokoneiden kehittymisen mukana. FEM tuli yleiseen käyttöön simuloinnissa. Neuroverkot ja sumea logiikka ovat muotia. Kauden lopulla konenäköön liittyvät sovellukset alkavat olla tehtaissa yleistä. Ihmiset poistuvat pikkuhiljaa liukuhihnoilta ja automaattiset tuotantolaitteet alkavat tehdä töitä ja saavat aikaan suuren rakennemuutoksen ajanjaksolle sattuneiden useiden laskukausien kanssa. Materiaalitekniikan puolesta tätä ajanjaksoa voidaan nimittää muovikaudeksi.

Kuva 2. Insinöörit pitävät palaveria asennuskeikalla Sisiliassa 2007. Taustalla erittäin kehittynyt kolmanteen sukupolveen kuuluva tuotantosolu monimutkaisille muovikappaleille. Solussa on kaksi keskenään keskustelevaa robottia ja suuri määrä älykkäitä toimintoja. Tässä tuotantosolussa on jo paljon piirteitä, jotka liittyvät neljänteen teolliseen vallankumoukseen.

Neljäs teollinen vallankumous

Neljäs vallankumous on juuri nyt alkamassa. Industry 4.0 automaatiossa monimutkaiset ja oppivat ohjelmistot ja tiedonsiirto eri järjestelmien välillä yleistyy (Marr 2017). Konenäkö, hahmontunnistus ja virtuaalisuus ovat jokapäiväistä myös kotitalouksissa. Seurataan Big Dataa, joka ennustaa yksinkertaisia tapahtumia valtavan datamäärän perusteella. Kehitetään tekoälysovelluksia, jotka tosin eivät vielä läpäise Turingin testiä. Materiaalit kehittyvät yhä enemmän biopohjaisiksi ja biohajoaviksi. 3D-tulostus ja vertaistuotanto kehittyvät ja materiaalien äly yleistyy.

Viides teollinen vallankumous

Kun näitä neljää yleisesti tunnettua teollista vallankumousta tutkitaan tarkemmin, huomataan että niiden tuleminen noudattaa selvää kaavaa. Pienen matemaattisen analyysin jälkeen voidaan todeta, että:

𝑉𝑎𝑙𝑙𝑎𝑛𝑘𝑢𝑚𝑜𝑢𝑘𝑠𝑒𝑛 𝑎𝑙𝑘𝑎𝑚𝑖𝑛𝑒𝑛=183,88ln(𝑥)+1757,9

Jossa x on vallankumouksen järjestysnumero. Tällä kaavalla laskemalla saamme seuraavan teollisen vallankumouksen alkamishetkeksi vuoden 2050.

Kuvio 1. Teollisten vallankumousten esiintyminen historiassa ja ekstrapolaatio eteen- ja taaksepäin. Viides vallankumous tulee tämän ennusteen mukaan vuonna 2050.

Asian varmistamiseksi voidaan ottaa tutkittavaksi teollisten vallankumouksien välinen aika. Tässä mallissa:

𝑉𝑎𝑙𝑙𝑎𝑛𝑘𝑢𝑚𝑜𝑢𝑠𝑡𝑒𝑛 𝑣ä𝑙𝑖=894,87𝑥−2,235

Jolloin neljännen ja viidennen vallankumouksen väli on n. 30 vuotta. Tässäkin tapauksessa tulemme lähes samaan tulokseen, jossa viides teollinen vallankumous tulee ajoittumaan vuoteen 2050.

Kuvio 2. Vallankumousten tunnetut aikavälit historiassa. Neljännen ja viidennen vallankumouksen aikaväli on tässä ennusteessa 30 vuotta.

Mitä viides teollinen vallankumous pitää sisällään, on täysin arvailujen varassa. Olettamus voisi olla, perustuen nykyisiin ihmiskunnan kiinnostuksen kohteisiin ja todennäköisiin teknisiin edellytyksiin, että saisimme oikean tekoälyn. Myös fuusioenergia ja toriumfissio olisivat käytössä. Kvanttitietokone ja P = NP ongelman ratkaisu voisivat olla suuria läpimurtoja jossain vaiheessa. Tulevaisuudessa myös Star Trekistä ja Tähtien sodasta tuttu Alcubierren poimuajo edellä mainittujen lisäksi voisi olla myös totta, mutta vasta ehkä kuudennessa – kymmenennessä vallankumouksessa, kun energiaa olisi lähes rajattomasti tarjolla. Kaikki nämä ovat nykyteorioiden perusteella mahdollisia, mutta käytännössä vielä aivan mahdottomia toteuttaa.

Vanhempia vallankumouksia

Kun mallin mukaisia teollisia vallankumouksia ekstrapoloidaan taaksepäin, löytyy historiasta useita tärkeitä tapahtumia, jotka sattuvat juuri oikeisiin ajankohtiin. (The History of the World 2017). Näitä ovat viikinkien matkat maailmalla, rauta-, pronssi-, kivikausi, ym. Pääsemme mallin avulla aina kaksi miljoona vuotta ajassa taaksepäin, jolloin ihmisen (homo habilis) uskotaan eriytyneen omaksi lajikseen.

Elämme juuri nyt neljännen vallankumouksen alkua. Lapset, jotka nyt syntyvät, tulevat mukaan työelämään viidenteen vallankumoukseen. Kehittyminen tulee jatkumaan, ellei jotain odottamatonta tapahdu. Odottamaton tapahtuma voi olla ihmisestä riippumaton tai jopa ihmisen aikaansaama.

Kirjoittaja

Reijo Heikkinen on uudesta ja vanhasta teknologiasta kiinnostunut lehtori tekniikan alalta.

Lähteet

Intriguing History. [viitattu 28.9.2017]. Saatavissa: http://www.intriguing-history.com/spinning-jenny-industrial-revolution/

The Economist. The Third Industrial Revolution. [Verkkolehti]. [viitattu 28.9.2017]. Saatavissa: http://www.economist.com/node/21553017

Marr, B. Why Everyone Must Get Ready For The 4th Industrial Revolution. The Forbes Magazine. [Verkkolehti]. [viitattu 28.9.2017]. Saatavissa: https://www.forbes.com/sites/bernardmarr/2016/04/05/why-everyone-must-get-ready-for-4th-industrial-revolution/#7e1c5f413f90

The History of the World. BBC.com. [viitattu 28.9.2017]. Saatavissa:  http://www.bbc.co.uk/ahistoryoftheworld/exploreraltflash/?tag=&timeregion=1

Julkaistu 5.10.2017

Digitalisaation merkitys rekrytoinnissa

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Rekrytointi on siirtymässä voimakkaasti verkkoon. Työnantajilla on tänä päivänä useita mahdollisuuksia työntekijöiden tavoittamiseen digitaalisten kanavien kuten työnhakusivustojen ja sosiaalisen median avulla. Digitalisaation tuodessa uusia vaihtoehtoja onnistua rekrytointiprosessissa paremmin, se muuttaa myös toimintatapoja työnhaussa. Digitalisaatio luo haasteen rekrytoijalle: miten hakijat tavoitetaan parhaiten myös tulevaisuudessa?

Kirjoittajat: Sanni Oja ja Riku Nummikoski

Digitalisaatio tehostaa liiketoimintaa, viestintää ja prosesseja

Työntekijöiden hankinta eli rekrytointi on yksi yrityksen tärkeimmistä toiminnoista ja sen onnistuminen vaikuttaa myös yrityksen kilpailukykyyn ja menestymiseen. Kun rekrytointiprosessi suunnitellaan ja toteutetaan huolella, pystytään minimoimaan epäonnistuneen rekrytoinnin riskit sekä säästetään aikaa ja rahaa. (Österberg 2015, 91.)

Vuonna 2016 Suomessa oli noin 33 900 avointa työpaikkaa, joka on 17 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Vaikeasti täytettäviä työpaikkoja oli työnantajien arvion mukaan jopa 40 prosenttia. (Tilastokeskus 2017.) Teknologia on kuitenkin tuonut uusia mahdollisuuksia onnistua rekrytoinnissa paremmin ja sen mahdollistamat toimintatavat ovat aikaansaaneet digitalisaation ja asioiden digitalisoitumisen. (Ilmarinen & Koskela 2015, 23).

Internetin läpimurron myötä iso osa asioinnista on siirtynyt puhelimista ja konttoreista verkkoon. Digitaaliset kanavat ovat nousseet tärkeäksi osaksi nykypäivän asiakaspalvelua ja kaupankäyntiä. Usein digitaaliset kanavat mahdollistavat perinteisempiä kanavia paremmin kustannustehokkaammat ratkaisut ja laajemman kohderyhmän tavoittamisen. (Merisavo, Vesanen, Raulas & Virtanen 2006, 15, 25.)

Digitalisaatiosta puhutaan, kun digitalisoituminen muuttaa ihmisten käyttäytymistä, yritysten toimintaa tai markkinoiden dynamiikkaa (Ilmarinen & Koskela 2015, 22 – 23). Se on mullistanut tiedot välityksen ja saatavuuden ja tuonut mukanansa mobiliteetin, sosiaalisen median ja globalisaation. Näiden ansiosta kuluttajilla on mahdollisuus vertailla tuotteita ja palveluita helpommin. Tieto on digitaalisten palvelujen avulla kaikkien saatavilla. (Filenius 2015, 17 – 19.)

Sosiaalinen media ja mobiliteetti rekrytoinnissa

Digitalisaatio näkyy myös tämän päivän tavoissa rekrytoida ja erilaisia digitaalisia palveluita on tarjolla monipuolisesti (Hoppe & Laine 2014, 99). Kun vaihtoehtoja on useita, on olennaista miettiä minkä kanavan kautta löydetään parhaiten tavoiteltu kohderyhmä. Usein rekrytointikanavia käytetäänkin yhtä aikaa, jotta tavoitetaan potentiaaliset hakijat mahdollisimman kattavasti. (Salli & Takatalo 2014, 28.)

Sosiaalisen median ja mobiliteetin myötä on syntynyt useita hakukanavia ja -keinoja. Sosiaalisen median sanotaankin olevan tärkeä kanava rekrytoinnissa juuri sen vuorovaikutteisuuden ja sosiaalisuuden takia. Sen ei kuitenkaan uskota vielä korvaavan yhtäkään kanavaa täysin, mutta sillä tulee olemaan iso merkitys tulevaisuuden rekrytoinnissa. (Korpi, Laine & Soljasalo 2012, 11 – 14.)

Perinteisimmät kanavat, kuten työpaikkailmoittelusivustot ja printtimediat, ovat saaneet rinnalleen teknologiaa ja tekoälyä hyödyntäviä palveluita, jotka yhdistävät työnantajia ja hakijoita toisilleen. Rekrytointiympäristöt ovat menossa teknologian osoittamaan suuntaan. Oppivan tekoälyn avulla työnhakijoilta ei enää tarvitse vaatia joka kerta työhakemuksia, vaan tekoäly etsii sopivat työntekijät jo ennalta syötettyjen tietojen avulla. (Pennanen 2017.)

Tutkimus työnhakijoille

Ojan (2017) opinnäytetyössä tutkittiin 335:n työnhakijan työnhakutapoja, hakijakokemusta ja työnantajakuvan muodostumista.  Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin verkkokyselynä maaliskuussa 2017. Hakijoiden työnhakutavat olivat yhtenä osana tutkimusta ja niiden avulla pyrittiin kartoittamaan, miten digitalisaatio näkyy hakijoiden tavoissa etsiä ja hakea työtä.

Tutkimuksessa selvitettiin mitä työnhakukanavia käytetään tällä hetkellä mieluiten ja miten perinteisistä kanavista poikkeavat keinot herättävät kiinnostusta. Työnhakijoita pyydettiin myös vastaamaan sosiaalista mediaa koskeviin kysymyksiin, joiden avulla haluttiin selvittää mitä sosiaalisen median kanavia käytetään tällä hetkellä ja mitä kanavia haluttaisiin käyttää tulevaisuudessa.

Yhteenveto

Tutkimuksen tuloksista huomattiin, että digitaaliset keinot ovat merkittävä osa työnhakua tänä päivänä. Töitä etsitään mieluiten digitaalisista kanavista ja myös tavanomaisimmista poikkeavista työnhakukeinoista ollaan kiinnostuneita. Kiinnostavimpana koettiin juuri teknologia, joka yhdistää työnantajia ja hakijoita toisilleen. Vastaajista 75 % oli erittäin halukas tai melko halukas hyödyntämään keinoa työnhaussaan. Mobiilia haluttiin käyttää sekä työnhakuun sekä työnhakemuksen jättämiseen. Vaikka sosiaalisesta mediasta oltiin kiinnostuneita, kävi ilmi, että jopa 40 % tutkimukseen vastanneista ei ollut vielä käyttänyt sitä apuna työnhaussaan. Sosiaalisen median kanavista suosituimmat Facebook ja LinkedIn koettiin soveltuvan parhaiten työnhakuun. Lisäksi tutkimuksesta kävi ilmi, että yrityksen hakuprosessin nykyaikaisuudella on melko paljon merkitystä myös hakukokemuksen kannalta.

Rekrytointien digitalisoituminen on tätä päivää. Vaikka uudet tavat ja keinot hakea töitä herättävät kiinnostusta myös työnhakijoissa, hakijat suosivat vielä perinteisempiä kanavia, kuten työpaikkailmoittelusivustoja. Rekrytoijan kannattaakin huomioida tämä tulevaisuudessa rekrytoidessaan. Digitalisaation tuomat uusimmat teknologiat eivät ole vielä syrjäyttäneet kaikkia vakiintuneita tapoja rekrytoinnissa ja työnhaussa.

Lähteet

Filenius, M. 2015. Digitaalinen asiakaskokemus: menesty monikanavaisessa liiketoiminnassa. Jyväskylä: Docendo.

Hoppe, T. & Laine, T. 2014. Työnhakuopas: mitä, miten, missä? Helsinki: Talentum.

Ilmarinen, V. & Koskela, K. 2015. Digitalisaatio. Yritysjohdon käsikirja. Helsinki: Talentum Media Oy.

Korpi, T., Laine, T. & Soljasalo, J. 2012. Rekrytoinnin suhteellisuusteoria. Helsinki: Management Institute of Finland MIF.

Merisavo, M., Vesanen, J., Raulas, M. & Virtanen, V. 2006. Digitaalinen markkinointi. Helsinki: Talentum.

Oja, S. 2017. Hakijakokemuksen merkitys rekrytointiprosessissa. Digitaalisuus osana rekrytointia. [Verkkodokumentti]. AMK – opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [viitattu 3.6.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060512486

Pennanen, T. 2017. Työnhakijaa arvioi nyt myös tekoäly – ”Rekrytointi tulee muuttumaan Tinderin kaltaiseksi”. Helsingin Sanomat. [Verkkolehti].[Viitattu 3.6.2017]. Saatavissa: http://www.hs.fi/ura/art-2000005227987.html

Suomen virallinen tilasto (SVT): Avoimet työpaikat [verkkojulkaisu].
Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 11.4.2017].
Saatavissa: http://www.stat.fi/til/atp/

Österberg, M. 2015. Henkilöstöasiantuntijan käsikirja. 5. uudistettu painos. Helsinki: Kauppakamari.

Kirjoittajat

Sanni Oja valmistuu markkinoinnin tradenomiksi Lahden ammattikorkeakoulusta kesäkuussa 2017.

Riku Nummikoski, vanhempi lehtori, Liiketalous, Lahden ammattikorkeakoulu.

Julkaistu 9.6.2017