Rekrytointi on siirtymässä voimakkaasti verkkoon. Työnantajilla on tänä päivänä useita mahdollisuuksia työntekijöiden tavoittamiseen digitaalisten kanavien kuten työnhakusivustojen ja sosiaalisen median avulla. Digitalisaation tuodessa uusia vaihtoehtoja onnistua rekrytointiprosessissa paremmin, se muuttaa myös toimintatapoja työnhaussa. Digitalisaatio luo haasteen rekrytoijalle: miten hakijat tavoitetaan parhaiten myös tulevaisuudessa?
Kirjoittajat: Sanni Oja ja Riku Nummikoski
Digitalisaatio tehostaa liiketoimintaa, viestintää ja prosesseja
Työntekijöiden hankinta eli rekrytointi on yksi yrityksen tärkeimmistä toiminnoista ja sen onnistuminen vaikuttaa myös yrityksen kilpailukykyyn ja menestymiseen. Kun rekrytointiprosessi suunnitellaan ja toteutetaan huolella, pystytään minimoimaan epäonnistuneen rekrytoinnin riskit sekä säästetään aikaa ja rahaa. (Österberg 2015, 91.)
Vuonna 2016 Suomessa oli noin 33 900 avointa työpaikkaa, joka on 17 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Vaikeasti täytettäviä työpaikkoja oli työnantajien arvion mukaan jopa 40 prosenttia. (Tilastokeskus 2017.) Teknologia on kuitenkin tuonut uusia mahdollisuuksia onnistua rekrytoinnissa paremmin ja sen mahdollistamat toimintatavat ovat aikaansaaneet digitalisaation ja asioiden digitalisoitumisen. (Ilmarinen & Koskela 2015, 23).
Internetin läpimurron myötä iso osa asioinnista on siirtynyt puhelimista ja konttoreista verkkoon. Digitaaliset kanavat ovat nousseet tärkeäksi osaksi nykypäivän asiakaspalvelua ja kaupankäyntiä. Usein digitaaliset kanavat mahdollistavat perinteisempiä kanavia paremmin kustannustehokkaammat ratkaisut ja laajemman kohderyhmän tavoittamisen. (Merisavo, Vesanen, Raulas & Virtanen 2006, 15, 25.)
Digitalisaatiosta puhutaan, kun digitalisoituminen muuttaa ihmisten käyttäytymistä, yritysten toimintaa tai markkinoiden dynamiikkaa (Ilmarinen & Koskela 2015, 22 – 23). Se on mullistanut tiedot välityksen ja saatavuuden ja tuonut mukanansa mobiliteetin, sosiaalisen median ja globalisaation. Näiden ansiosta kuluttajilla on mahdollisuus vertailla tuotteita ja palveluita helpommin. Tieto on digitaalisten palvelujen avulla kaikkien saatavilla. (Filenius 2015, 17 – 19.)
Sosiaalinen media ja mobiliteetti rekrytoinnissa
Digitalisaatio näkyy myös tämän päivän tavoissa rekrytoida ja erilaisia digitaalisia palveluita on tarjolla monipuolisesti (Hoppe & Laine 2014, 99). Kun vaihtoehtoja on useita, on olennaista miettiä minkä kanavan kautta löydetään parhaiten tavoiteltu kohderyhmä. Usein rekrytointikanavia käytetäänkin yhtä aikaa, jotta tavoitetaan potentiaaliset hakijat mahdollisimman kattavasti. (Salli & Takatalo 2014, 28.)
Sosiaalisen median ja mobiliteetin myötä on syntynyt useita hakukanavia ja -keinoja. Sosiaalisen median sanotaankin olevan tärkeä kanava rekrytoinnissa juuri sen vuorovaikutteisuuden ja sosiaalisuuden takia. Sen ei kuitenkaan uskota vielä korvaavan yhtäkään kanavaa täysin, mutta sillä tulee olemaan iso merkitys tulevaisuuden rekrytoinnissa. (Korpi, Laine & Soljasalo 2012, 11 – 14.)
Perinteisimmät kanavat, kuten työpaikkailmoittelusivustot ja printtimediat, ovat saaneet rinnalleen teknologiaa ja tekoälyä hyödyntäviä palveluita, jotka yhdistävät työnantajia ja hakijoita toisilleen. Rekrytointiympäristöt ovat menossa teknologian osoittamaan suuntaan. Oppivan tekoälyn avulla työnhakijoilta ei enää tarvitse vaatia joka kerta työhakemuksia, vaan tekoäly etsii sopivat työntekijät jo ennalta syötettyjen tietojen avulla. (Pennanen 2017.)
Tutkimus työnhakijoille
Ojan (2017) opinnäytetyössä tutkittiin 335:n työnhakijan työnhakutapoja, hakijakokemusta ja työnantajakuvan muodostumista. Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin verkkokyselynä maaliskuussa 2017. Hakijoiden työnhakutavat olivat yhtenä osana tutkimusta ja niiden avulla pyrittiin kartoittamaan, miten digitalisaatio näkyy hakijoiden tavoissa etsiä ja hakea työtä.
Tutkimuksessa selvitettiin mitä työnhakukanavia käytetään tällä hetkellä mieluiten ja miten perinteisistä kanavista poikkeavat keinot herättävät kiinnostusta. Työnhakijoita pyydettiin myös vastaamaan sosiaalista mediaa koskeviin kysymyksiin, joiden avulla haluttiin selvittää mitä sosiaalisen median kanavia käytetään tällä hetkellä ja mitä kanavia haluttaisiin käyttää tulevaisuudessa.
Yhteenveto
Tutkimuksen tuloksista huomattiin, että digitaaliset keinot ovat merkittävä osa työnhakua tänä päivänä. Töitä etsitään mieluiten digitaalisista kanavista ja myös tavanomaisimmista poikkeavista työnhakukeinoista ollaan kiinnostuneita. Kiinnostavimpana koettiin juuri teknologia, joka yhdistää työnantajia ja hakijoita toisilleen. Vastaajista 75 % oli erittäin halukas tai melko halukas hyödyntämään keinoa työnhaussaan. Mobiilia haluttiin käyttää sekä työnhakuun sekä työnhakemuksen jättämiseen. Vaikka sosiaalisesta mediasta oltiin kiinnostuneita, kävi ilmi, että jopa 40 % tutkimukseen vastanneista ei ollut vielä käyttänyt sitä apuna työnhaussaan. Sosiaalisen median kanavista suosituimmat Facebook ja LinkedIn koettiin soveltuvan parhaiten työnhakuun. Lisäksi tutkimuksesta kävi ilmi, että yrityksen hakuprosessin nykyaikaisuudella on melko paljon merkitystä myös hakukokemuksen kannalta.
Rekrytointien digitalisoituminen on tätä päivää. Vaikka uudet tavat ja keinot hakea töitä herättävät kiinnostusta myös työnhakijoissa, hakijat suosivat vielä perinteisempiä kanavia, kuten työpaikkailmoittelusivustoja. Rekrytoijan kannattaakin huomioida tämä tulevaisuudessa rekrytoidessaan. Digitalisaation tuomat uusimmat teknologiat eivät ole vielä syrjäyttäneet kaikkia vakiintuneita tapoja rekrytoinnissa ja työnhaussa.
Lähteet
Filenius, M. 2015. Digitaalinen asiakaskokemus: menesty monikanavaisessa liiketoiminnassa. Jyväskylä: Docendo.
Hoppe, T. & Laine, T. 2014. Työnhakuopas: mitä, miten, missä? Helsinki: Talentum.
Ilmarinen, V. & Koskela, K. 2015. Digitalisaatio. Yritysjohdon käsikirja. Helsinki: Talentum Media Oy.
Korpi, T., Laine, T. & Soljasalo, J. 2012. Rekrytoinnin suhteellisuusteoria. Helsinki: Management Institute of Finland MIF.
Merisavo, M., Vesanen, J., Raulas, M. & Virtanen, V. 2006. Digitaalinen markkinointi. Helsinki: Talentum.
Oja, S. 2017. Hakijakokemuksen merkitys rekrytointiprosessissa. Digitaalisuus osana rekrytointia. [Verkkodokumentti]. AMK – opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [viitattu 3.6.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060512486
Pennanen, T. 2017. Työnhakijaa arvioi nyt myös tekoäly – ”Rekrytointi tulee muuttumaan Tinderin kaltaiseksi”. Helsingin Sanomat. [Verkkolehti].[Viitattu 3.6.2017]. Saatavissa: http://www.hs.fi/ura/art-2000005227987.html
Suomen virallinen tilasto (SVT): Avoimet työpaikat [verkkojulkaisu].
Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 11.4.2017].
Saatavissa: http://www.stat.fi/til/atp/
Österberg, M. 2015. Henkilöstöasiantuntijan käsikirja. 5. uudistettu painos. Helsinki: Kauppakamari.
Kirjoittajat
Sanni Oja valmistuu markkinoinnin tradenomiksi Lahden ammattikorkeakoulusta kesäkuussa 2017.
Riku Nummikoski, vanhempi lehtori, Liiketalous, Lahden ammattikorkeakoulu.
Julkaistu 9.6.2017
