Aihearkisto: Älykäs liiketoiminta

Lohkoketjuteknologia, finanssialan uusi aikakausi?

Lohkoketjuteknologia ja hajautetut tilikirjat ovat viime aikoina herättäneet paljon kiinnostusta ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista on keskusteltu paljon eri aloilla. Monet ovat verranneet lohkoketjuteknologian merkitystä internettiin. Yrityksiä puoleensa lohkoketjuteknologiassa vetää erityisesti sen hajautettu, muuntumaton ja läpinäkyvä tietokantamalli sekä älykkäiden sopimusten tuomat mahdollisuudet. Tämä näkyy pankkien ja teknologiayritysten miljardi-investointeina lohkoketjuteknologian tutkimus- ja kehitystyöhön.

Kirjoittajat: Pyry Pikkupeura ja Leea Kouhia

Lohkoketjun ominaisuudet

Lohkoketju on tietokantatyyppi, jolla on useita merkittäviä normaaleista datarakenteista poikkeavia ominaisuuksia. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa uudenlaisen tiedon säilyttämisen ja jakamisen, jossa nimensä mukaisesti tieto on säilötty lohkoihin, jotka muodostavat ketjun. Lohkoketjuilla voidaan toteuttaa turvallinen ja laajasti hajautettu tietokanta. Ne mahdollistavat myös suurien tietomäärien säilyttämisen ja varastoinnin ilman keskitettyjä palvelimia. Keskeisin ominaisuus lohkoketjulla on se, että tietoja ei voi takautuvasti muokata tai poistaa. Lohkoketjun voi ajatella palapelinä, jossa pienikin lohkon sisällä olevan tiedon muutos muuttaa palan muodon. Kun yhden palan muuttaa, niin seuraavat palat eivät enää olekaan yhteensopiva. Lohkoketjuissa hyödynnetty kryptografia ja konsensus mekanismit tekevät palapelin uudelleenrakentamisesta käytännössä mahdottoman tehtävän.

Lohkoketjuteknologian perusperiaatteet ovat seuraavat:

  • Hajautettu tilikirja Lohkoketju on kuin hajautettu tilikirja, jossa tieto päivitetään samanaikaisesti kaikkiin verkossa oleviin tilikirjoihin. Tämän mahdollistaa kaikille pääsyn identtiseen tietoon.
  • Konsensus Ennen tiedon lisäämistä lohkoketjuun käy se läpi konsensus -prosessin, jossa sen paikkaansa pitävyys varmistetaan. Tämä mahdollistaa luottamuksen tiedon oikeellisuuteen, vaikka keskushallinto puuttuu.
  • Muuntumattomuus Vain vahvistettu tieto lisätään lohkoketjuun. Lohkoketjuun kerran tallennettua tietoa on ilman oikeuksia mahdoton muuttaa. Myös oikeutetuista muutoksista jää jälki.
  • Älykkäät sopimukset Lohkoketjuteknologia mahdollistaa itsensä toteuttavien digitaalisten sopimusten luomisen. Älykäs sopimus pitää sisällään ennalta määrätyt toimet, jotka se suorittaa automaattisesti edellytysten täyttyessä. (Swan 2015, 24-28)

Koko talous perustuu valtavaan määrään erilaisia sopimuksia, joista monet ovat vielä kirjallisia ja niiden toteutumista täytyy valvoa. Lohkoketjuteknologia ja älykkäät sopimukset mahdollistavat sopimusten automatisoinnin ja voivat siten mullistaa talouden toiminnan.

Lohkoketjuteknologia finanssialalla

Monet pankkien selvitysjärjestelmistä olivat ensimmäisiä maailmanlaajuisia viestintäjärjestelmiä, joita käytetään maksuliikenteen, arvopapereiden sekä muiden talouden transaktioiden määrittämiseen. Verrattuna teknologian ja internetin nopeaan kehitykseen, perinteiset selvitysjärjestelmät ovat kehittyneet suhteellisen vähän. (Pikkupeura 2019.)

Lohkoketjuteknologian hyödyntämistä finanssialalla tutkittiin Pyry Pikkupeuran (2019) opinnäytetyössä Lohkoketjuteknologian hyödyntäminen finanssialalla. Opinnäytetyössä suoritettiin laadullinen tutkimus, jossa haastateltiin finanssialalla lohkoketjuteknologian parissa työskenteleviä asiantuntijoita. Tutkimustuloksista selvisi, että lohkoketjuteknologiaa voidaan hyödyntää usealla finanssialan eri osa-alueella ja se voi viedä alan kokonaan uudelle aikakaudelle. Merkittävimmät hyödyt finanssialalle koituvat erilaisten prosessien automatisoinnin ja kustannussäästöjen kautta.  Merkittävää on myös se, että lohkoketjuun tallennettu tieto voi olla sekä aineellista että aineetonta pääomaa. Tämä mahdollistaa uusien digitaalisten omaisuusluokkien syntymisen, mikä puolestaan voi laajentaa finanssialan toimintaa.

Osa-alueita, missä lohkoketjuteknologiaa voidaan finanssialalla hyödyntää, ovat muun muassa arvopaperi- ja johdannaiskauppa, maksuliikenne sekä vakuutusliiketoiminta. Vaikka perinteinen arvopaperikauppa on pitkälti automatisoitua, niin siihen kuuluu ostajan ja myyjän lisäksi useita välikäsiä, minkä takia tällä hetkellä kaupan selvitysprosessi vie kaksi pankkipäivää. Nasdaq, Australian Securities Exchange ja monet muut toimijat ovat kehittäneet lohkoketjuteknologiaan pohjautuvia kaupankäyntialustoja, joiden on määrä tulla markkinoille lähivuosina. Uusien järjestelmien on määrä toteuttaa kaupat reaaliajassa. (Pikkupeura 2019.) Myös Euroopan keskuspankki uskoo lohkoketjuteknologian olevan ratkaisu sen vetämälle TARGET2-Securities hankkeelle, jonka tavoitteena on kehittää yksi yhteinen laitealusta arvopaperien jälkikauppaan ja poistaa kansalliset rajat EU:n alueelta (European Central Bank 2017).

Maksuliikenteen puolella suurpankit kuten Goldman Sachs, J.P. Morgan ja Morgan Stanley ovat implementoineet lohkoketjuteknologiaa osaksi omia sisäisiä maksuliikennejärjestelmiä, joilla ne parantavat rahan likviditeettiä, tehokkuutta ja vähentävät riskiä (CLS Group 2018; J.P. Morgan 2019). Vakuutusliiketoiminnan puolella lohkoketjuteknologialla on puolestaan mahdollista esimerkiksi automatisoida entistä enemmän vakuutuskorvauspäätöksiä ja pienentää vakuutuspetosten määrää (Pikkupeura 2019).

Lohkoketjuteknologian tulevaisuus?

Konkreettisia käytännön lohkoketjusovelluksia ei vielä markkinoilla ole montaa ja teknologian lupaukset ovat pitkälti lunastamatta. Suomessa vuoden 2018 joulukuussa kuitenkin tehtiin ensimmäiset sähköiset asuntokaupat lohkoketjuteknologian avulla. Tulevaisuudessa voikin odottaa asuntokauppojen onnistuvan suoraan kotisohvalta. Sähköinen asunto-osakerekisteri helpottaa asuntokaupan tekoa merkittävästi, mutta se myös parantaa tietojen ja omistajamerkintöjen saatavuutta sekä luotettavuutta.

Lohkoketjuteknologia on verrattain uusi teknologia ja uusiin teknologioihin on tapana kohdistua suuret odotukset, jotka eivät välttämättä toteudu sellaisenaan. Nykyisten järjestelmien kehittyminen on myös mahdollista, jolloin lohkoketjuteknologian tuoma lisäarvo jää vähäiseksi. Esimerkiksi lähiaikoina EU:n alueella käyttöön tuleva SEPA pikasiirto -palvelu mahdollistaa tilisiirrot reaaliajassa. Nähtäväksi siis jää, kuinka lohkoketjuteknologian implementoi osaksi nykyisiä järjestelmiä onnistuu tulevaisuudessa ja miten hyvin se pystyy vastaamaan sille asetettuihin odotuksiin.

Lähteet

CLS Group. 2018. CLS’s DLT payment netting service goes live with Goldman Sachs and Morgan Stanley. [Viitattu 30.5.2019]. Saatavissa: https://www.cls-group.com/news/cls-s-dlt-payment-netting-service-goes-live-with-goldman-sachs-and-morgan-stanley/

European Central Bank. 2017. The potential impact of DLTs on securities post-trading harmonisation and on the wider EU financial market integration. [Viitattu 30.5.2019]. Saatavissa: https://www.ecb.europa.eu/paym/intro/governance/shared/pdf/201709_dlt_impact_on_harmonisation_and_integration.pdf

J.P. Morgan. 2019. J.P. Morgan creates a digital coin for payments. [Viitattu 30.5.2019]. Saatavissa: https://www.jpmorgan.com/global/news/digital-coin-payments

Pikkupeura, P. 2019. Lohkoketjuteknologian hyödyntäminen finanssialalla. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053013542

Swan, M. 2015. Blockchain: Blueprint for a new economy. Kalifornia: O’Reilly Media, Inc.

Kirjoittajat

Pyry Pikkupeura on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa liiketaloutta ja työskentelee finanssialalla.

Leea Kouhia toimii Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla vastuuopettajana.https://pxhere.com/en/photo/1553955

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1553955 (CC0)

Julkaistu 7.6.2019

Viittausohje

Pikkupeura, P. & Kouhia, L. 2019. Lohkoketjuteknologia, finanssialan uusi aikakausi? LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/06/07/lohkoketjuteknologia,-finanssialan-uusi-aikakausi?/

Pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistyminen

Kehittyvässä nykymaailmassa yritysten on yhä vaikeampi erottua kilpailijoistaan. Vielä vaikeampaa erottuminen on, jos kyseessä on pieni tai keskisuuri yritys. Kansainvälistyminen liiketoiminnan laajentamisen apuna antaa mahdollisuuden pienille ja keskisuurille yrityksille erottautua, kehittyä ja kasvaa.

Kirjoittajat: Linda Öhman ja Marja Viljanen

Kansainvälistymisen antamat mahdollisuudet

Nykymaailma kehittyy nopeasti ja ihmiset ovat lähempänä toisiaan kuin koskaan aikaisemmin. Tähän on syynä teknologian kehittyminen ja kulkuyhteyksien parantuminen. Nopea kehitys on helpottanut myös yritysten toimintaa ja mahdollistanut yrityksille uusia vaihtoehtoja toteuttaa liiketoimintaansa. Nopea kehitys on avannut uusia mahdollisuuksia ja yhä useampi yritys on halukas kokeilemaan liiketoiminnan laajentamista lähtemällä kansainvälistymään. (Hollensen 2012, 10.)

Suomalaisille eri alojen yrityksille on monenlaisia syitä lähteä kansainvälistymään. Kotimarkkinoilla vallitseva tiukka kilpailutilanne työntää yrityksiä etsimään uusia kasvumahdollisuuksia, samaan aikaan kansainvälisten markkinoiden tarjoamat uudet mahdollisuudet kiehtovat yrityksiä. Kansainvälistyminen tarjoaa yritykselle mahdollisuuden päihittää kilpailijat erottuvuudella, kerätä uskottavuutta ja luoda uusia verkostoja. Kansainvälistyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia yritykselle: potentiaalisempia markkinoita sekä mahdollisuuden lisätä yrityksen liikevaihtoa. (Palomäki ym. 2017, 7.)

Haasteet pk-yritysten kansainvälistymisessä

Pienten ja keskisuurten yritysten, toisin sanoen pk-yritysten, kansainvälistyminen voi olla haastavampaa, kuin suurten pitkään kasvaneiden yritysten. Kun tutkitaan yritysten kansainvälistymistä, uusien ja pienten yritysten ajatellaan olevan epäedullisemmassa asemassa verrattuna isompiin yrityksiin. Tämän takia pk-yrityksillä uskotaan olevan suuremman riskin epäonnistua niiden lähtiessä kansainvälisille markkinoille. (Lee 2012, 2.)

Yrityksen kansainvälistymiseen liittyy aina riskejä, muun muassa taloudellisia riskejä. Erityisen suuria kansainvälistymiseen liittyvät taloudelliset riskit ovat pk-yrityksille. Rahan vähyys vaikuttaa pk-yrityksen mahdollisuuteen kansainvälistyä. Lisäksi rahan puute vaikuttaa yrityksen menestymiseen. Pk-yritykset voivat kuitenkin menestyä isojen yritysten rinnalla, jos heillä on esimerkiksi uniikki tuote, palvelu tai idea. Pk-yritykset voivat kilpailla markkinoilla hyödyntämällä erityisosaamistaan. Raha ei siis aina ole ongelma. (Zucchella & Siano 2014, 23.)

Toimintasuunnitelmasta tukea kansainvälistymisen laajentamiseen

Kun pk-yritys lähtee kansainvälistymään, on yrityksen hyvä suunnitella tarkkaan, miten kansainvälistyminen toteutetaan. Öhman (2019) lähti tutkimaan kansainvälistymistapoja pienelle yritykselle opinnäytetyössään. Tutkimuksen päätavoitteena oli kehittää alustava toimintasuunnitelma pienelle yritykselle kansainvälistymisen laajentamista varten.

Opinnäytetyön teoriaosassa hyödynnettiin muun muassa Svend Hollensenin kansainvälistymisen viiden vaiheen päätösmallia.

KUVIO 1. Kansainvälistymisen viiden vaiheen päätösmalli (Hollensen 2012, 5)

Svend Hollensen jakaa kansainvälistymisen viiteen askelmaan. Ensimmäisenä yrityksen tulee pohtia sitä, lähteekö se ylipäätään kansainvälisille markkinoille, vai onko järkevämpää pysyä kotimarkkinoilla. Jos yritys päättää suunnata kansainvälisille markkinoille, on tehtävä päätös siitä, minne markkinoille mennään. Lisäksi yrityksen on päätettävä se, millä tavalla lähdetään kansainvälistymään, eli mikä on kussakin tilanteessa sopivin operaatiomalli. Lisäksi yrityksen on laadittava kansainvälinen markkinointisuunnitelma ja valmistauduttava toteuttamaan ja koordinoimaan suunnitelmaansa.   Opinnäytetyössä hyödynnettiin myös muita kansainvälistymiseen liittyviä lähteitä. Lisäksi toimeksiantoyrityksen henkilöstöä haastateltiin.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kansainvälistymiseen liittyvää teoriaa sekä henkilöstön ajatuksia kansainvälistymisen laajentamiseen liittyen. Kerättyjen tietojen pohjalta kehitettiin toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmaa tehtäessä pitää miettiä monenlaisia kysymyksiä: Minkälaista osaamista yrityksellä täytyy olla? Minkälaisia resursseja kansainvälistyminen vaatii? Voiko yritys hyödyntää olemassa olevia suhteita kansainvälistymisen apuna? Mikä erottaa yrityksen muista kilpailijoista? Kysymyksiin vastaaminen auttaa rakentamaan mahdollisimman toimivan toimintasuunnitelman.

Kansainvälistyvän yrityksen henkilöstön ajatuksilla suurin painoarvo

Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että henkilöstön sisällä voi olla monenlaisia eroavia ajatuksia koskien kansainvälistymistä. Mitä enemmän tutkitaan kansainvälistymiseen liittyviä teorioita sekä analysoidaan pienen yrityksen henkilöstön omia ajatuksia kansainvälistymiseen liittyen, sitä tarkempi toimintasuunnitelma on mahdollista tuottaa.

Henkilöstön ajatukset kansainvälistymiseen liittyen ovat tärkeintä tietoa alustavaa toimintasuunnitelmaa tehtäessä. Kun kyseiseen kansainvälistyvään yritykseen ollaan yhteydessä jatkuvasti ja päästään selville henkilöstön ajatuksista, tulee toimintasuunnitelmasta kattavampi ja kohdeyritykselle merkittävä, ajankohtainen ja hyödyllinen. Toimintasuunnitelman tarkoituksena on tarjota kansainvälistyvälle yritykselle alustavaa tietoa siitä, kuinka kansainvälistyminen kannattaa toteuttaa.

Ammattiosaaminen auttaa pk-yritystä kansainvälistymään

Harva pk-yritys lähtee yksinään kansainvälistymään onnistuneesti. Yleensä aina tarvitaan jonkun ulkopuolisen apua, jotta kansainvälistyminen osataan toteuttaa menestyksekkäästi. Suomesta löytyy paljon osaavia kontakteja kansainvälistymisen avuksi. Pk-yrityksen kansainvälistymisen aloittamisesta löytyy paljon kokemusta. Yritys voi osallistua esimerkiksi erilaisille messuille, joilta yritys saa kontakteja ja kokemusta niiden luomisesta. Kontaktien luomisella on hyvä aloittaa kansainvälistyminen. (Arstila 2004.)

Ammattilaisen apu kannattaa aina, vaikka se olisi maksullista. Pk-yrityksen kannattaa selvittää apua tarjoavan yrityksen taustat ennen sopimusten kirjoittamista. Pk-yrityksen täytyy myös löytää omaan kokoonsa nähden sopiva asiantuntija, jotta yhteistyö sujuisi ongelmitta. (Arstila 2004.)

Erilaiset kansainvälistymisen polut

Pk-yrityksellä, joka lähtee kansainvälistymään, ei ole yhtä oikeaa reittiä kansainvälistymisen saavuttamiseen. Eri yritykset löytävät itsensä hyvinkin erilaisista tilanteista. Lisäksi pk-yrityksen omat päätökset ja valinnat vaikuttavat yrityksen kansainvälistymisprosessiin. Jokaisella pk-yrityksellä on erilaiset tavoitteet ja erilaiset resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansainvälistymisen polulla tulee vastaan paljon erilaisia kysymyksiä, joihin kansainvälistyvän yrityksen pitää vastata. Kysymysten pohjalta pk-yritys pystyy kehittämään itseään ja toimintaansa, jotta kansainvälistyminen sujuisi mahdollisimman onnistuneesti.

Toimintasuunnitelma pk-yrityksen kansainvälistymisen apuna ohjaa yritystä oikeaan suuntaan. Vaikka pk-yrityksellä voi olla kansainvälistyessä enemmän haasteita isompaan yritykseen verrattuna, on sillä silti mahdollisuus menestyä isojen yritysten tavoin. Suuremmasta riskistä ja vähemmästä varallisuudesta huolimatta pk-yritysten kansainvälistyminen erilaisten polkujen kautta on mahdollisuus, jota kannattaa miettiä.

Lähteet

Arstila, A. 2004. 30 Pk-yrityksen kansainvälistyminen onnistuu rautaisella ammattiosaamisella. Kehittyvä Elintarvike & Elintarviketieteiden Seura r.y. [viitattu 11.5.2019]. Saatavissa: http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/30-pk-yrityksen-kansainvalistyminen-onnistuu-rautaisella-ammattiosaamisella

Hollensen, S. 2012. Essentials of Global Marketing. 2. uudistettu painos. Englanti: Pearson Education Limited.

Lee, H., Kelley, D., Lee, J. & Lee, S. 2012. SME Survival: The Impact of Internationalization, Technology Resources, and Alliances. Journal of Small Business Management. 50(1). [viitattu 11.5.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1111/j.1540-627X.2011.00341.x

Palomäki, K., Hakanen, T., Helander, N., Valkokari, K. & Vuori, V. 2017. Tarinoita kansainvälistymisen poluilta, Pk-yrityksen kansainvälistyminen – onnistumisia ja haasteita. Digital Open Access Repository of VTT.  [viitattu 11.5.2019]. Saatavissa: https://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2017/OA-Tarinoita-kansainvalistymisen-poluilta.pdf

Zucchella, A. & Siano, A. 2014. Internationalization and Innovation as Resources for SME Growth in Foreign Markets. International Studies of Management & Organization. 44:1, 21-41. [viitattu 28.3.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.2753/IMO0020-8825440102

Öhman, L. 2019. Suomalaisen pientrukkiyrityksen kansainvälistyminen: Case: Öhman Trukit Oy. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, kansainvälinen kauppa. Lahti. [viitattu 11.5.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053013417

Kirjoittajat

Linda Öhman valmistui Lahden ammattikorkeakoulusta tradenomiksi kansainvälisen kaupan  -koulutusohjelmasta vuonna 2019.

Marja Viljanen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/760381 (CC0)

Julkaistu 6.6.2019

Viittausohje

Öhman, L. & Viljanen, M. 2019. Pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistyminen. LAMK RDI Journal. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/06/06/pienten-ja-keskisuurten-yritysten-kansainvalistyminen/


Osallistava markkinointiviestintä ja brandiyhteisöt sosiaalisessa mediassa

Markkinointi on muuttunut entistä enemmän tietotekniikkaa hyödyntäväksi. Kuluttajat viettävät aikaansa enenevässä määrin älylaitteiden äärellä ja haluavat olla aktiivisesti mukana keskusteluissa joko tuottaen sisältöä tai hyödyntäen sitä.  Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuksia osallistumiseen sekä yrityksille että kuluttajille. Osallistava markkinointiviestintä rohkaisee kuluttajia tuottamaan omaa sisältöä brandiyhteisöissä, jotka kokoavat tuotemerkkiin sitoutuneita ihmisiä keskusteluun keskenään.

Kirjoittajat: Joonas Liimatainen, Viivi Pekkonen ja Ritva Kinnunen

Osallistava markkinointiviestintä

Osallistavassa markkinointiviestinnässä kuluttajat tuottavat sisältöä tuotteista ja yrityksistä blogien, keskustelupalstojen, wikien, yritysten luomien sivustojen ja muiden sosiaalisen median alustojen kautta. Näiden keskustelujen kautta kuluttajien on havaittu sitoutuvan tuotemerkkeihin. Sitoutuminen voi edetä yhteisestä sisällöntuotannosta (UGC User-generated Content) yhteistuottamiseen (Collaborative Co-Creation). Ensimmäisestä esimerkkeinä ovat arvioinnit, keskustelut ja näiden jakaminen. Jälkimmäisessä sitoutumisen vaiheessa kuluttajat ideoivat mainoksia, tuotteita ja jopa osallistuvat organisaatioiden kehittämiseen. (Chaffey & Smith 2017, 143- 146)

Vuorisen (2009, 37) tekemän tutkimuksen mukaan yksi keskeisistä syitä, miksi asiakkaat osallistuvat markkinointiin, on ihmisten sisällöntuotannon halu. Sosiaalisen median käytön yleistyessä yritysten on pystyttävä tavoittamaan nämä asiakkaat osallistavasti uusia markkinointikanavia hyödyntäen.

Virtuaaliset brandiyhteisöt sosiaalisessa mediassa

Erkkolan (2008, 83) mukaan sosiaalinen media määritellään teknologiasidonnaiseksi ja rakenteiseksi prosessiksi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentava yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla vertais‐ ja käyttötuotannon kautta.

Sosiaalisessa mediassa ylläpidettävä brandiyhteisö muodostuu yrityksen käyttämästä sosiaalisen median alustasta ja sen ympärille muodostuneesta yhteisöstä.  Käytettävissä olevia alustoja ovat muun muassa blogit, valokuvien ja videoiden jakamiseen suunnitellut palvelut, sosiaaliseen verkottumiseen suunnitellut sivustot ja wikit. Tällaisia ovat esimerkiksi Blogger, Instagram, YouTube, Facebook, Twitter ja Wikipedia. Yhteisö muodostuu, kun tuotemerkkiin eli brandiin sitoutuneita ihmisiä liittyy merkin online-yhteisöön. Yhteisöön liitytään erilaisista syistä. Näitä ovat halu auttaa muita kuluttajia tai yritystä, sosiaalinen arvostus ja tietoon liittyvä vallan käytön tunne. Toisaalta voidaan ostotapahtuman jälkeen etsiä neuvoja tuotteen käytön suhteen, hakea hyväksyntää, ilmaista myönteisiä tunteita merkkiä kohtaan tai toisaalta purkaa kielteisiä kokemuksia.  (Kamboj & Rahman 2016; Zheng ym. 2015)

Brandiyhteisössä syntyy sitoutumista ja merkkiuskollisuutta

Yhteisön jäsenten aktiivinen osallistuminen keskusteluun lisää sitoutumista tuotemerkkiin. Tuotteista ja palveluista kirjoittavat aktiiviset tuotemerkkien käyttäjät tai kannattajat, ja lukijat jakavat edelleen hyväksi kokemiaan kirjoituksia. Aktiivisten sisältöä tuottavien jäsenten ohella yhteisöissä on jäseninä passiivisia osallistujia eli seurailijoita tai niin sanottuja vapaamatkustajia, jotka käyvät lukemassa aktiivisten kirjoittajien näkemyksiä ja hyödyntämässä niistä saamaansa tietoa. Sosiaalisessa mediassa tai verkkosivustolla toimivan brandiyhteisön suosiota mitataankin usein vapaamatkustajien määrällä, sillä he tuottavat suurimman osan klikkauksista ja verkkosivujen kävijämääristä. Vaikkakaan nämä kävijät eivät tuota omaa sisältöä, on hyvä miettiä miten heidät saisi innostettua mukaan tuottamaan sisältöä ja siten lisäämään yhteisön kiinnostavuutta.  (Kamboj & Rahman 2016.) Sisällöntuotantoon innostamisen keinoina on käytetty perinteisiä mainoksia sekä kilpailuja, joissa kehotetaan kertomaan kokemuksistaan tuotteesta. (Malthouse ym. 2016.) Alla olevassa (kuva 1) Finnairin jakamassa äitienpäivän Facebook päivityksessä on saatu asiakkaat kertomaan muistojaan yhteisistä matkakokemuksista äidin kanssa.

Kuva 1. Sisällöntuotantoon kehottava päivitys Finnairin Facebook sivulla (Facebook 2019a)

Joissain yrityksissä pelätään brandinhallinnan menettämistä, ja sitä että käyttäjät tuottavat negatiivista sisältöä yhteisöjen sivustoille. Tämä on myös hyväksyttävä ja varauduttava kommentoimaan kirjoituksia. (Kamboj & Rahman 2016; Zheng ym. 2015.) Alla olevassa kuvakaappauksessa (kuva 2) on esimerkki Gilletten toiminnasta negatiivisen palautteen tapauksessa. 

Kuva 2. Gilletten vastine negatiiviseen sisältöön (Facebook 2019b)

Osallistavan viestinnän hyödyntäminen on koettu kuitenkin enimmäkseen tehokkaaksi työkaluksi tuoda omaa brandia esiin ja keskustelujen kohteeksi.

Facebookin käyttäjät kohderyhminä

Facebookin käyttäjistä on löydetty neljä erilaista ryhmää, joita ovat huomion tavoittelijat, uskolliset Facebookin käyttäjät, kontaktien etsijät ja viihteen etsijät. Hodis ym. (2015) ovat esitellet tutkimustensa pohjalta näihin neljään kohderyhmään pohjautuvan markkinointistrategian mallin Facebook mainontaan. Heidän mukaansa sosiaalisen median voimaa ei voi määritellä ostokäyttäytymisen tai demograafisten ominaisuuksien pojalta. Tästä syystä sosiaalisen median voimaa Word-of-Mouth viestinnän hyödyntämiseen ei ole kunnolla kyetty vapauttamaan digitaalisissa medioissa (eWOM, electronic word-of-mouth). Heidän mallissaan huomion tavoittelijat ovat ensisijaisia eWOM:in luojia, jotka ovat Facebook yhteisönsä tosielämän tähtiä, ja joiden julkaisuja seurataan. Tästä syystä brandien pääsy näiden kirjoittajien julkaisuihin on tärkeää. Tähän ryhmään kuuluvat eivät yleensä osallistu brandien tuottamien sivustojen keskusteluihin, vaan haluavat omana itsenään tuoda näkemyksiään esiin. Kontaktien etsijät ovat enimmäkseen eWOM:in kuluttajia, jotka saattavat muodostaa brandin yhteisösivujen keskeisemmän vierailijaryhmän. He reagoivat brandiviesteihin ja jakavat niitä eteenpäin. Uskolliset Facebookin käyttäjät viettävät paljon aikaa sivustoilla. He luovat uutta sisältöä ja myös hyödyntävät toisten tuottamaa sisältöä. Tätä ryhmää voi kutsua ideaaliksi brandilähettiläiden joukoksi.  Neljäs ryhmä viihteenetsijät eivät sitoudu brandeihin juurikaan, eivätkä ole valmiita uhraamaan aikaa sivustoilla vierailuihin, ellei siellä ole jotain todella heitä kiinnostavaa. Tätä ryhmää kiinnostaa erityisesti videot, kilpailut, arvonnat ja palkinnot.

Alla olevassa kuviossa (kuvio 1) on esitetty Hodis ym. (2015) esittämä strategiakehikko perustuen Facebookin käyttäjien kohderyhmiin. Huomion tavoittelijoita ja uskollisia Facebookin käyttäjiä kannattaa pyrkiä sitouttamaan merkkiin esimerkiksi erilaisten etujen avulla.  Tavoitteena on löytää heidät ja vahvistaa heidän toimintaansa mahdollisuuksien mukaan. Viihteen etsijöille kannattaa tarjota esimerkiksi arvontoja ja palkintoja. Kontaktien etsijöille sopivia markkinointikeinoja voivat olla erilaiset tapahtumat, joissa he saavat olla yhteydessä muhin yhteisön jäseniin. Näitä kahta ryhmää yrityksen kannattaa palvella ja hoitaa erilaisin tempauksin.

Kuvio 1. Facebookin käyttäjät kohderyhminä (mukaillen Hodis ym. 2015)

Kohderyhmien tunnistaminen auttaa yritystä muokkaamaan viestintästrategiaansa paremmin kohdentuvaksi. Yrityksille jatkuva ajantasaisen, innostavan ja asiakkaalle arvoa tuottavan sisällön tuotanto on haasteellista. Kohdennettu osallistava markkinointiviestintä auttaa yrityksiä pysymään tietoisena asiakkaita kiinnostavista teemoista sekä auttaa asiakastuntemuksen kehittymisessä.

Lähteet

Chaffey, D. & Smith P.R. 2017. Digital Marketing Excellence: Planning, Optimizing and Integrating Online Marketing. New York: Routledge.

Erkkola, J‐P. 2008. Sosiaalisen median käsitteestä. Lopputyö. Taideteollinen korkeakoulu. Helsinki. [Viitattu 3.2.2019]. Saatavissa: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/12480

Facebook 2019a. Finnair. [Viitattu 17.5.2019]. Saatavissa: https://www.facebook.com/finnairsuomi/

Facebook 2019b. Gillette. [Viitattu 17.5.2019]. Saatavissa: https://www.facebook.com/gillette/

Hodis, M., Sriramachandramurthy, R. & Sashittal, H. 2015. Interact with me on my terms: a four segment Facebook engagement framework for marketers. Journal of Marketing Management, Vol. 31, Nos. 11 – 12. [Viitattu 17.5.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1080/0267257X.2015.1012535

Kamboj, S., & Rahman, Z. 2016. The influence of user participation in social media-based brand communities on brand loyalty: Age and gender as moderators. Journal of Brand Management, Vol. 23(6), pp. 679-700. [Viitattu 17.05.2019]. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.1057/s41262-016-0002-8

Malthouse E. C., Bobby C. J., Kim S. J. & Vandenbosch M. 2016. Evidence that user-generated content that produces engagement increases purchase behaviours. Journal of Marketing Management, Vol. 32:5-6, pp.427-444. [Viitattu 17.5.2019].  Saatavissa: https://doi.org/10.1080/0267257X.2016.1148066

Vuorinen, A‐E. 2009. Osallistava markkinointiviestintä sosiaalisessa mediassa. Kandidaatin tutkielma. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Lappeenranta. [Viitattu 17.5.2019]. Saatavissa: http://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/52589/nbnfi-fe201001211152.pdf?sequence=3&isAllowed=y

Zheng, X, Cheung, C. M. K., Matthew L. & Liang, L. 2015. Building brand loyalty through user engagement in online brand communities in social networking sites. Information Technology & People. Vol. 28, Iss. 1, pp. 90-106. [Viitattu 17.5.2019]. Saatavissa:  http://dx.doi.org/10.1108/ITP-08-2013-0144

Kirjoittajat

Joonas Liimatainen on liiketalouden YAMK-opiskelija ja työskentelee hankekehittäjänä Lahden kaupungin työllisyyspalveluiden Vauhdittamo ESR-hankkeessa.

Viivi Pekkonen on liiketalouden YAMK-opiskelija sekä työskentelee asiantuntijatehtävissä opetus- ja kulttuuriministeriössä. Lisäksi Viivi on toiminut yrittäjänä 5 vuotta.

KTT Ritva Kinnunen työskentelee markkinoinnin yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla sekä asiantuntijana #DigiLAHTI hankkeessa. Artikkeli on kirjoitettu #DigiLAHTI EAKR –hankkeen tuella. Hanke on LAMKin, LUTin ja Ladecin yhteinen EU:n aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on alueen yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/553609 (CCO)

Julkaistu 31.5.2019

Viittausohje

Liimatainen, J., Pekkonen, V. & Kinnunen, R. 2019. Osallistava markkinointiviestintä ja brandiyhteisöt sosiaalisessa mediassa. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/05/31/osallistava-markkinointiviestinta-ja-brandiyhteisot-sosiaalisessa-mediassa/

A Culturally Diverse Workforce: Is it really worth it?

What does cultural diversity mean and why are people so concerned about it currently? This article discusses the benefits of a culturally diverse workforce. Additionally, the article explores ways for organizations to increase workforce diversity. It is written for individuals interested in cultural diversity and matters related to it. The article is also relevant for organizations wishing to learn about workforce diversity and potentially integrating it into their corporate culture.

Authors: Isabella Härkönen & Tarja Ahonen

Theoretical Background

Cultural diversity can be defined as “the variety of human societies or cultures in a specific region, or in the world as a whole” (Kerwin 2010, vii). Because of the broadness of the concept, the study and the article applies a narrow category-based definition, which limits the concept to cover only cultural background.

Cultural diversity can bring many benefits to an organization’s workforce. From the organizational perspective it can improve the organization’s image as an employer and expand the applicant pool. (Leopold & Harris 2009, 129-132.) It also suggests that an organization is socially responsible and provides equal opportunities for all current and future employees (Hofhuis et al. 2013, 180). Moreover, with a diverse workforce organizations can learn more about different markets and potentially increase product awareness (Leopold & Harris 2009, 129-132). Workforce diversity has also been proven to add new perspectives to the problems at hand, increase innovativeness and problem-solving skills (Adler & Gundersen 2008, 102-104; Galinsky et al. 2015, 742).

Increasing workforce diversity can be challenging, but extremely beneficial for organizations in the long run. Theory suggests that the key for increasing workforce diversity is taking advantage of the gap between the number of personnel leaving and the number of new hires. Generally, like any workers, diverse employees can only be retained when there are vacancies in an organization, leading to a slow process. However, a speedy increase can be applied if organizations enter a stage of growth and need to employ additional workforce. (O’Brien et al. 2015, 11-12.)

Key Findings

The study was done in collaboration with Lahti University of Applied Sciences (LAMK). Twelve people working and studying at LAMK were presented questions related to cultural diversity and the case company. (Härkönen 2019, 22, 25.) The answers of interviewees were expected to be very general and noncommittal, but surprisingly interesting perspectives were gained. Revelations were made on different aspects related to the university that were not know beforehand. Sadly, many of them could not be used in the study, because they were slightly off topic.

The study revealed that 50 percent of the participating interviewees felt that LAMK’s workforce is not culturally diverse, 33,3 percent of interviewees answered that LAMK’s workforce is to some extent culturally diverse, and 16,7 percent stated that the workforce is culturally diverse (Härkönen 2019, 26). The results for this part were not as expected. It is clear that workforce diversity is very low at LAMK, yet some find that the workforce is culturally diverse. Reasons behind the answers of the participants who perceive LAMK’s workforce as culturally diverse could be due to the large amount of diverse students, foreign guest lecturers or foreign visitors at the university.

The majority of employees affirmed that a culturally diverse workforce is especially important for organizations nowadays. Moreover, most of the students felt increasing the amount of culturally diverse teachers would be beneficial and could help them learn more about different cultures. (Härkönen 2019, 26-28.) From a student’s perspective, having a diversified teacher base would make the learning environment more interesting. It would bring new teaching styles to the classrooms that do not rely only on PowerPoint presentations. Additionally, having more teachers who speak English as their native language would help students get a custom with the different dialects of the language. This is especially important in business studies, because you will come across several different styles of English during your career.

Various benefits were expressed in the study concerning a culturally diverse LAMK. It would be a competitive advantage against other Finnish universities of applied sciences and increase the amount of foreign students applying to LAMK. Additionally, foreign students would be able to get better support from teachers who have been in the same situation and it could increase the amount of foreign students staying in Finland after their studies. (Härkönen 2019, 28-29.) Other mentioned benefits were very similar to the collected theory, which was a disappointment for the study results. The research could have been more interesting if more new views on the benefits would have been gained.

Two concrete ways were suggested for increasing LAMK’s workforce diversity: Changing LAMK’s official working language to English and increasing the amount of teacher exchange. First, even though being a big undertaking for LAMK, changing the working language to English would be a positive investment for its future. It would increase its competitiveness and increase the amount of foreign students and employees wanting to be a part of the organization. Second, increasing the amount of teacher exchange would be an easy way to gain different perspectives and increase the amount of diversity in many aspects. Teachers going abroad would gain international knowledge and potentially new teaching styles. At the same time, LAMK’s students and employees would benefit from interacting with foreign teachers working at the university. (Härkönen 2019, 31, 35-36.) At the moment, the Universities of Applied Sciences in Finland are not very culturally diverse. This is why it is especially important for LAMK to take advantage of this gap and use it to their advantage. When performing the interviews, very little was known on the ways LAMK could increase its workforce diversity. The results were pleasantly surprising. Such concrete suggestions were not predicted beforehand. It is rewarding to see that the study provided real recommendations that the university can potentially use in the future.

Last word

To answer the opening questions, the concept of cultural diversity is an integral part of tomorrow’s business. Organizations must adapt to the changes brought by globalization and embrace cultural diversity. A culturally diversified workforce has been proven to be beneficial for organizations, making it a major trend in business. Therefore, future organizational focus should be on creating efficient diverse working environments and not playing it safe with a fully homogenous workforce.

References

Adler, N. & Gundersen, A. 2008. International Dimensions of Organizational Behavior. 5th ed. Mason: Thomson South-Western.

Galinsky, A., Todd, A., Homan, A., Phillips K., Apfelbaum, E., Sasaki, S., Richeson, J., Olayon, J. & Maddux, W. 2015. Maximizing the Gains and Minimizing the Pains od Diversity: a Policy Perspective. Perspectives on Psychological Science. 10(6). [Cited 6 Mar 2019]. Available at: https://doi.org/10.1177%2F1745691615598513

Hofhuis, J., Zee, K. & Otten, S. 2013. Measuring employee perception on the effects of cultural diversity at work: development of the Benefits and Threats of Diversity Scale. Quality & Quantity. 49(1). [Cited 6 Mar 2019]. Available at: https://doi.org/10.1007/s11135-013-9981-7

Härkönen, I. 2019. Culturally Diversified Workforce: A Benefit or a Challenge? Bachelor’s thesis. Lahti University of Applied Sciences Ltd, Business and Hospitality Management. Lahti. [Cited 21 May 2019]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052812395

Kerwin, L. 2010. Cultural Diversity: Issues, Challenges and Perspectives. New York: Nova Science Publishers.

Leopold, J. & Harris, L. 2009. The Strategic Managing of Human Resources. 2nd ed. Harlow: Pearson Education Limited.

O’Brien, K., Scheffer, M., Nes, E. & Lee, R. 2015. How to Break the Cycle of Low Workforce Diversity: A Model for Change. PLoS ONE. 10(7). [Cited 8 Mar 2019]. Available at: https://doi.org/10.1371/journal.pone.0133208

Authors

Härkönen, Isabella. 2019. Fourth-year International Business student. Lahti University of Applied Sciences. Finland.

Ahonen, Tarja. 2019. Senior Lecturer. Lahti University of Applied Sciences Ltd, Business and Hospitality Management. Lahti.

Cover image: https://pxhere.com/en/photo/1436885 (CC0)

Published: 29.5.2019

Reference to this publication

Härkönen, I. & Ahonen, T. 2019. A Culturally Diverse Workforce: Is it really worth it? LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/05/29/a-culturally-diverse-workforce-is-it-really-worth-it/

Havainnointia tutkimuksessa, työelämässä ja oppimisympäristöissä

Havainnointi on mielletty tieteellisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmäksi, mutta ilman tieteen sitovia normeja sitä voidaan monipuolisesti hyödyntää työelämän, oppimisympäristöjen tai jopa yksilöiden kehittämisessä. Olennaisinta havaintojen hyödynnettävyydessä on aito kiinnostus havainnoitavaa asiaa tai ilmiötä kohtaan sekä havaintojen avoin pohtiminen yhdessä vertaisten kanssa.

Kirjoittajat: Tiina Koivuniemi ja Sari Suominen

Havainnointia tieteessä ja arjessa

Havainnointi eli observointi on tieteellinen aineistonkeruumenetelmä, jota hyödynnetään erityisesti laadullisissa tutkimuksissa. Yleensä havainnointia suositellaan käytettäväksi, kun tutkimuksen kohteena olevasta asiasta tai ilmiöstä tiedetään hyvin vähän, mutta sitä voidaan myös suunnitelmallisesti toteuttaa jo entuudestaan tutusta kohteesta. Havainnointiin voidaan käyttää kaikkia aisteja ja näin ollen havainnoitavasta voidaan verbaalisen ilmaisun lisäksi havainnoida kehonkieltä, ilmeitä ja liikehdintää, mikäli havainnointi kohdistuu ihmisiin. Havainnointitilanteessa ympäristö on yhtä lailla havainnoinnin kohteena. Havainnoimalla saadaan siis kerättyä kohteesta monipuolista tietoa. Tieteellisenä tutkimusmenetelmänä havainnointia suoritetaan systemaattisesti ja kontrolloidusti. Tutkijan on havainnoitava ja tehtävä tulkintoja mahdollisimman objektiivisesti. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 93; Vilkka 2006, 9, 38; Tuomi 2007, 19.)

Voidaan sanoa, että havainnointi on osa jokaisen ihmisen arkipäivää. Teemme tiedostamattomia havaintoja jatkuvasti ja annamme niille omien arvojemme ja aikaisempien kokemustemme määrittämiä merkityksiä (Vilkka 2006, 8). Jokainen meistä osaa siis teoriassa havainnoida ja etenkin kiinnostavat kohteet kiinnittävät huomiota ja aktivoivat pohdintaa. Parhaimmillaan havainnointi lähtee sisäisestä motivaatiosta, jolloin ihminen kokee saavansa havainnoinnista itselleen vastinetta. Myös havainnoinnin kohteen kiinnostavuus edistää havainnoista saatavien oivallusten määrää. Havainnointia voidaan suorittaa jäsennellysti ja siihen voidaan motivoida ulkopuolelta, mutta osa oivalluksista saattaa tässä tilanteessa kiinnostuksen puutteen johdosta jäädä syntymättä. (Lonka 2015, 169.)  

Havainnointia käytännön työelämässä

Havainnointia voidaan hyödyntää myös käytännönläheisempänä menetelmänä, jolloin tieteellisen tutkimuksen vaatimuksia ei tarvitse tarkkaan noudattaa. Lahden ammattikorkeakoulu aloitti vuonna 2017 Työelämäsafari-nimisen hankkeen, jossa havainnointi oli suuressa roolissa. Hankkeen ideana oli pääasiassa edistää Päijät-Hämeen alueen pienten ja keskisuurten yritysten työhyvinvointia oman alan ulkopuolelta löytyvillä ratkaisuilla. Hankkeessa toteutettiin kolme niin kutsuttua safarikiertuetta, joille osallistuneet, eri toimialoja edustaneet yritykset vierailivat vuoron perään toistensa luona ja havainnoimalla sekä vertaisryhmissä keskustelemalla etsivät ratkaisuja työhyvinvoinnin kehittämiseen. (Lahden ammattikorkeakoulu 2019.)

Havainnointia pohjustettiin Työelämäsafarin osallistujille hieman ennen yritysvierailuja, mutta menetelmän tieteellisiin edellytyksiin ei pureuduttu. Havainnointi oli melko vapaamuotoista ja ainoana työkaluna käytettiin Mankan ja Mankan (2016, 120) kehittämää työhyvinvoinnin tikkataulumallia, jonka pohjalta havainnoijat pystyivät pohtimaan työhyvinvoinnin eri osa-alueita.

Kuten Koivuniemen (2019) YAMK-opinnäytetyöstä käy ilmi, osallistujat saivat ja toteuttivat konkreettisia ideoita työhyvinvoinnin kehittämiseen jo safarikiertueiden aikana. Omien kokemusten vertailu yrityksissä havaittuihin asioihin toi keskusteluihin erilaisia näkökulmia ja osallistujien kiinnostus toistensa yrityksiä ja ajatuksia kohtaan loi innostavan ja avoimen ilmapiirin. Osallistujien motivaatio työhyvinvoinnin kehittämiseen mahdollisti hyvät lähtökohdat havainnoinnille. Havainnoinnin ei siis tarvitse olla tieteellisellä tarkkuudella suoritettua tutkimusta johtaakseen tuloksiin, vaan myös subjektiivista havainnointia voidaan hyödyntää etenkin kehittämistehtävissä.

Havainnointia ammattikorkeakouluissa

Ammattikorkeakoululakiin (14.11.2014/932) on kirjattu ammattikorkeakoulujen tehtävä muun muassa työelämään ja sen kehittämisen vaatimuksiin perustuvana koulutuksena. Lisäksi tehtävää suorittaessa AMK:n tulee olla etenkin omalla alueellaan yhteistyössä työelämän kanssa. Oppilaitoksilla ja niiden opiskelijoilla on monenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää havainnointia yritysyhteistyössä suoritettavissa opinnoissa, mutta myös esimerkiksi oppimisympäristöjen kehittämisessä.

Oppimisympäristöt voivat tukea oppimista niin fyysisellä, virtuaalisella kuin sosiaalisella ulottuvuudella. Oppimisympäristöä tulisi suunnitella osallistavalla prosessilla ja koska tilat ovat käyttäjiään varten, käyttäjät ovat prosessiin myös parhaita suunnittelijoita. Kehittämiseen löytyvä motivaatio kumpuaa ennen kaikkea sen myötä saatavasta hyödystä kehittäjälle itselleen. (Lonka 2015, 117–118.) Esimerkiksi erilaisia oppimisympäristöjä havainnoimalla voidaan saada ideoita myös omien tilojen kehittämiseen. Lisäksi havainnoinnilla voidaan kehittää yhteisöllisyyttä, kun havainnoinnin jälkeen kokemuksia ja näkökulmia jaetaan vertaisryhmissä.

Työelämäsafarin tulokset osoittavat, että vertaisryhmien rooli havaintojen ja omien kokemusten jakamisessa on merkittävä. Vertaisryhmissä keskustelu antaa yksilöille mahdollisuuden peilata omia havaintojaan, näkökulmiaan ja kokemuksiaan muiden ryhmän jäsenten vastaaviin. Yksilöt voivat ryhmän tukiessa kyseenalaistaa omia näkökulmia tai toimintatapoja ja kehittyä. (Vehviläinen 2014, 23; Kupias & Salo 2014, 160.) Havainnoimalla voidaan siis kehittää myös yksilöitä, jos he ovat valmiita kyseenalaistamaan omia ajattelumallejaan ja kokeilemaan uusia tapoja toimia.

Ammattikorkeakouluissa opiskelijat voisivat toteuttaa havainnointia eri koulutusalojen kampuksilla tai toisten ammattikorkeakoulujen kanssa yhteistyössä. Uusi LAB-ammattikorkeakoulu, joka yhdistää Lahden ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattikorkeakoulun, tarjoaa hyvän mahdollisuuden yhteiseen kehittämiseen havainnoinnin kautta. Koska LAB-ammattikorkeakoulussa pyritään ennen kaikkea yritysyhteistyöhön (Tolpo 2019), opiskelijat voivat tarjota omia havainnoinnin perusteella muodostettuja kehittämisehdotuksia yrityksille monista aihealueista, kuten työhyvinvoinnista.

Sekä yritysten että oppilaitosten tulisi siis tunnistaa havainnoinnin tarjoama potentiaali erilaisissa kehittämistoimenpiteissä. Havainnoinnin avulla voidaan kehittää niin prosesseja kuin yksilöiden hyvinvointia. Havainnoinnin ei tarvitse aina olla tiukkojen normien mukaista suorittamista, vaan se voi olla hauskaa yhdessä tekemistä, ajatusten vaihtamista ja sitä kautta kehittymistä.

Lähteet

Ammattikorkeakoululaki. 14.11.2014/932. Finlex. [viitattu 6.5.2019]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932

Koivuniemi, T. 2019. Havainnointi ja vertaisoppiminen pk-yritysten työhyvinvoinnin kehittämisen tukena. YAMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketoiminta ja uudistava johtaminen. Lahti. [viitattu 7.5.2019]. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905139525

Kupias, P. & Salo, M. 2014. Mentorointi 4.0. Helsinki: Talentum.

Lahden ammattikorkeakoulu. 2019. Työelämäsafari. [viitattu 6.5.2019]. Saatavissa: https://www.lamk.fi/fi/hanke/tyoelamasafari-vertaisoppiminen-ja-verkostot-pk-yritysten-kehittamisen-tukena

Lonka, K. 2015. Oivaltava oppiminen. 2. painos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

Manka, M-L. & Manka, M. 2016. Työhyvinvointi. Helsinki: Talentum Pro.

Tolpo. A. 2019. Uusi LAB-ammattikorkeakoulu suosii tekemisen kautta oppimista. YLE. [viitattu 6.5.2019]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-10724868

Tuomi, J. 2007. Tutki ja lue. Johdatus tieteellisen tekstin ymmärtämiseen. Helsinki: Tammi.

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos. Helsinki: Tammi.

Vehviläinen, S. 2014. Työnohjaukselliset ryhmäinterventiot kohtaamispaikkana ja keskustelutilana: mahdollisuuksia ja riskejä. Teoksessa: Heroja, T., Koski, A., Seppälä, P., Säntti, R. & Wallin, A. Parempaa työelämää tekemässä – tutkiva ote työnohjaukseen. Tallinna: United Press Global. 19–37.

Vilkka, H. 2006. Tutki ja havainnoi. 1.-2.painos. Vaajakoski: Tammi.

Kirjoittajat

Tiina Koivuniemi on Lahden ammattikorkeakoulun Liiketoiminta ja uudistava johtaminen –koulutusohjelmasta 05/2019 valmistunut tradenomi YAMK.

Sari Suominen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/784912 (CC0)

Julkaistu 21.5.2019

Viittausohje

Koivuniemi, T. & Suominen, S. 2019. Havainnointia tutkimuksessa, työelämässä ja oppimisympäristöissä. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/05/21/havainnointia-tutkimuksessa-tyoelamassa-ja-oppimisymparistoissa/