Kiertotaloutta kaikille

Viimeisen vuoden aikana on noussut voimakkaasti esiin käsite kiertotalous. Yksi merkittävä syy tähän on viime syksynä julkaistu IPCC:n ilmastoraportti, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen tulisi rajoittaa 1.5 asteeseen entisen 2 asteen sijaan verrattuna esiteolliseen aikaan. Tässä artikkelissa kerrotaan, mistä kiertotaloudessa on kyse ja miten se liittyy ilmastonmuutokseen. Esimerkkinä käytetään elektroniikkaa, jonka määrä kasvaa arjessamme yhteiskunnan muutoksen mukana.

Kirjoittajat: Mari Leikas, Sari Vainio, Jan Tüll ja Anna Pajari

Kiertotalous – kehdosta kehtoon

Kiertotalouden ajatus lähtee siitä, että raaka-aineiden määrä maapallolla on rajallinen. Mallissa käytetään mahdollisimman vähän luonnosta saatavia neitseellisiä raaka-aineita ja kaiken käytetyn materiaalin arvo pyritään säilyttämään mahdollisimman pitkään talouden kierrossa (Elinkeinoelämän keskusliitto 2016).

Tuotteet tulee jälleen suunnitella kestäviksi, huollettaviksi ja korjattaviksi, minkä lisäksi materiaalivalinnoissa ja tuotteen rakenteessa huomioidaan modulaarisuus sekä tuotteen purettavuus osiin siten, että kaikki komponentit ja eri materiaalit on helppo erotella uudelleen käytettäviksi (Sitra 2014, 21).

Materiaalitehokkuuden lisäksi tulee huomioida energiatehokkuus tuotteen koko elinkaaren aikana, samoin lineaaritaloudessa ongelmaksi muodostuneista jätevuorista pitää pyrkiä pääsemään eroon suunnittelemalla tuotanto- ja kulutusvaihe jätteettömiksi (Sitra 2014, 4-5). Ellen MacArthur Foundationin (2019) mukaan noin 80% tuotteen ympäristövaikutuksesta määräytyy jo suunnittelupöydällä. Hyvin tehdyn suunnittelun avulla kaikki syntyvä ylijäämämateriaali on käytettävissä johonkin muuhun tarkoitukseen raaka-aineena. 

Kuvassa 1 näkyy teknisen materiaalin ja tuotteen kierto. Kiertotaloudessa on määritelty vastaavasti myös biologisen materiaalin kierto, mutta yksinkertaistamisen vuoksi sitä ei käsitellä tässä artikkelissa. Periaatteena on se, että mitä lähempänä loppukäyttäjää materiaali pysyy, sitä pienempää on materiaalihukka ja vaadittu energiapanos.

Kuva 1. Teknisen tuotteen ja materiaalin kierto (Teknologiateollisuus 2019)

Kaikki kaatopaikalle ja lähes kaikki energiapolttoon päätyvä jäte on poissa materiaalikierrosta, eikä se näin vähennä neitseellisen raaka-aineen tarvetta. Materiaalin palauttaminen kiertoon aiheuttaa myös huomattavasti vähemmän kasvihuonepäästöjä kuin polttaminen tai uuden neitseellisen materiaalin hankinta. (Seppälä, Sahima, Honkatukia, Valve, Antikainen, Kautto, Myllymaa, Mäenpää, Salmenperä, Alhola, Kauppila & Salminen 2016, 11.)

Kiertotalouden on laskettu mahdollistavan 70% vähenemisen Suomen hiilidioksidipäästöissä vuoteen 2030 mennessä (The Club of Rome 2019). Pelkästään hyödyntämällä jo kierrossa oleva muovi, alumiini, teräs ja betoni, teollisuuden tuottamien globaalien kasvihuonepäästöjen määrä pienenisi vuosittain noin 40% eli neljä gigatonnia (Sitra 2018b). Arviolta vain alle 10 % maailman talouden merkittävistä raaka-aineista uudelleen käytetään tällä hetkellä, joten kiertotalouden toteuttamisessa on vielä paljon potentiaalia. (European Union 2019.)

Kiertotalous liiketoimintana

Kiertotalouden oleellisena tavoitteena on eriyttää hyvinvointi ja talouskasvu luonnonvarojen kulutuksesta ja haitallisista ympäristövaikutuksista (Sitra 2018a). Tuotteen ja materiaalin kierron lisäksi kiertotalouden mukana muuttuukin myös ihmisten tapa kuluttaa. Tuotteiden omistamisen sijasta asiakkaille tarjotaan käyttöoikeuksien tai palvelujen ostamista, ja näin materiaalin tai tuotteen käyttöaste kasvaa. Tämä tuo mukanaan täysin uusia liiketoiminta-, hinnoittelu- ja palvelumalleja kun samaa resurssia voidaan hyödyntää myymällä sitä useaan kertaan. (Arponen 2019.)

Accenture (2014,6) on ryhmitellyt kiertotalouteen liittyviä liiketoimintamalleja viiteen eri kategoriaan: Uusiutuvuus, resurssitehokkuus ja kierrätys, tuote-elinkaaren pidentäminen, jakamisalustat sekä tuote palveluna. Uusiutuvuudella tarkoitetaan tuotteen suunnittelua niin, että siinä otetaan huomioon erilaiset tuotteen tai sen materiaalien uusiokäyttö- ja kierrätysmahdollisuudet. Resurssitehokkuudella ja kierrätyksellä viitataan paitsi itse valmistusprosesseihin myös sivu- ja jätevirtoihin. Tuotteen elinkaarta pyritään pidentämään mm. erilaisten korjaus-, kunnostus- ja päivityspalveluiden avulla. Tavoitteena on pitää tuote mahdollisimman pitkään alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan ja saada se kestämään mahdollisimman paljon käyttöä. Digipohjaisilla jakamisalustoilla puolestaan edistetään tavaroiden ja resurssien käyttöasteiden kasvattamista ja elinkaaren pidentämistä mm. vuokrauksen, myymisen, uudelleenkäytön ja jakamisen avulla. Kun asiakas taas ostaa tuotteen sijaan palvelun, hän maksaa yleensä lopputuloksesta, ei lopputulokseen tarvittavasta välineestä. (TechTarget 2018.)

Elektroniikkajäte eli SER

Elektroniikkajäte ja erityisesti nykyiset älypuhelimet ovat hyvä esimerkki kiertotalouden soveltamisessa, koska yhteiskunnan digitalisoitumisen myötä elektroniikan käyttö on käytännössä pakollista kaikille. Nykyisin digitaaliset palvelut seuraavat ihmisiä käytännössä syntymästä kuolemaan.

Suomessa elektroniikkaromua syntyy vuodessa yhteensä noin 54 000 tonnia (Tilastokeskus 2019). Suuret laitteet kierrätetään paremmin, mutta esimerkiksi matkapuhelimista kierrätetään vain noin 10% vaikka niistä voidaan kierrätyksen yhteydessä hyödyntää jopa 99% materiaalista (Laine 2018). Osa datalaitteista saatavasta kierrätysmateriaalista on ympäristöhaittoja tuottavalla tavalla louhittua arvometallia.

Henkilökohtaisten tietojen päätymisen vääriin käsiin voi varmistaa viemällä käytetty matkapuhelin viralliseen keräyspisteeseen. Sieltä matkapuhelin kulkeutuu lukollisessa tietoturva-astiassa käsittelylaitokseen, jossa eri tyyppiset tuotteet erotellaan erilaista jatkokäsittelyä varten. Kännyköistä saadaan talteen lasi, metalli- ja muoviosat, ja lisäksi niistä poistetaan haitalliset aineet (SER-tuottajayhteisö ry 2019). Piirilevyt viedään jatkokäsittelyyn, jossa murskatusta materiaalista liuottamalla saadaan talteen kuparin lisäksi hopeaa, kultaa ja palladiumia (Kuusakoski 2019). Miljoonasta käytetystä matkapuhelimesta saadaan talteen kultaa noin 24 kiloa (Valkonen 2019), kun vastaavasti esimerkiksi Kittilän kultakaivoksessa kullan pitoisuus on noin 1% piirilevyjen sisältämästä kullan määrästä (Pennanen 2018).

Kuva 2. Matkapuhelimen vaihtaminen kiertotalouden periaatteiden mukaisesti (kuvapohja: Pixabay, Pixabay Licence)

Yhteenveto

Meidän aikamme kuluttajilla on paljon opittavaa ajasta, jolloin kaikki materiaali hyödynnettiin tehokkaasti. Tarkoitus ei ole ottaa askelia taaksepäin, vaan kehittää elämistä kestävä yhteiskunta. Maapallon resurssit ovat rajalliset, joten on panostettava parempaan suunnitteluun, sekä materiaalien kestävyyteen ja uudelleenkäytettävyyteen. Vaikka jätteen hyödyntämistä raaka-aineena tai energiana tehostettaisiin, talouden kannalta merkityksellistä on sen määrän vähentäminen. Kiertotalous muistuttaa läheisesti luonnon kiertokulkua: käsitettä jäte ei edes ole olemassa.

Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta on sellainen yhteiskunta, joka ei tuota hiilidioksidipäästöjä eikä jätettä, ja joka tulee toimeen sillä osuudella yhden maapallon tuottamista luonnonvaroista, joka sille reilusti kuuluu. Toisin sanoen se ei ylitä maapallon ekologista kantokykyä. Kiertotalous vastaa molempiin haasteisiin: se sekä lisää resurssiviisautta että edistää hiilineutraaliutta. (Sitra 2018a.)

Lähteet

Accenture. 2014. Circular Advantage: Innovative Business Models and Technologies to Create Value in a World without Limits to Growth. Accenture. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: https://www.accenture.com/t20150523T053139__w__/us-en/_acnmedia/Accenture/Conversion-Assets/DotCom/Documents/Global/PDF/Strategy_6/Accenture-Circular-Advantage-Innovative-Business-Models-Technologies-Value-Growth.pdf

Arponen, J. 2019. Kiertotalous tähtää materiaalitehokkuutta korkeammalle. [Viitattu 5.4.2019]. Saatavissa: https://sitaatti.remeo.fi/kiertotalous-tahtaa-materiaalitehokkuutta-korkeammalle

Elinkeinoelämän keskusliitto. 2016. Mikä ihmeen kiertotalous? [Viitattu 27.3.2019]. Saatavissa: https://ek.fi/syty-kiertotaloudesta/mika-ihmeen-kiertotalous/

Ellen MacArthur Foundation. 2019. What is the circular economy? [Viitattu 5.4.2019]. Saatavissa: https://www.ellenmacarthurfoundation.org/circular-economy/what-is-the-circular-economy)

European Union. 2019. 2019 Circularity Gap Report reveals that the world is only 9% circular and the trend is negative. [Viitattu 31.3.2019]. Saatavissa: https://circulareconomy.europa.eu/platform/en/news-and-events/all-news/2019-circularity-gap-report-reveals-world-only-9-circular-and-trend-negative

Harmaala, M., Toivola, T., Faehnle, M., Manninen, P., Mäenpää P. & Nylund M. 2017. Jakamistalous. Alma Talent Oy.[Viitattu 5.4.2019]. Saatavissa: https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.aineistot.lamk.fi/teos/IACBCXDTEB

Kuusakoski. 2019. Elektroniikkaromu väärissä käsissä on tietoturvariski. [Viitattu 14.4.2019]. Saatavissa: https://www.kuusakoski.com/fi/finland/yritys/yritys/uutiset/2018/elektroniikkaromu-vaarissa-kasissa-on-tietoturvariski

Laine, K. 2018. Puhelimen palauttaminen kierrätykseen on ekoteko. [Viitattu 14.4.2019]. Saatavissa: https://www.ficom.fi/ajankohtaista/uutiset/puhelimen-palauttaminen-kierr%C3%A4tykseen-ekoteko

Pennanen, R. 2018. Arvometalleja ilman louhimista – elektroniikkaromusta kultakaivos. YLE. [Viitattu 14.4.2019]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-10061840

Seppälä J., Sahimaa O., Honkatukia J., Valve H., Antikainen R., Kautto P., Myllymaa T., Mäenpää I., Salmenperä H., Alhola K., Kauppila J. & Salminen J. 2016. Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, ohjauskeinot ja mallinnetut vaikutukset vuoteen 2030. Valtioneuvoston Kanslia. [Viitattu 31.3.2019]. Saatavissa: https://tietokayttoon.fi/documents/10616/2009122/25_Kiertotalous+Suomessa.pdf/5a942ae7-9ec8-4b54-a079-f99c8ba2f8f1?version=1.0

SER-tuottajayhteisö ry. 2019. SE-romun lajittelu. [Viitattu 10.5.2019]. Saatavissa: http://www.serty.fi/fi/kodintekniikan-kiertoliike/se-romun-lajittelu

Sitra. 2014. Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. [Viitattu 27.3.2019]. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2017/02/23221555/Selvityksia84.pdf

Sitra. 2018a.  Mitä nämä käsitteet tarkoittavat? [Viitattu 30.3.2019]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/

Sitra. 2018b. The circular economy – a powerful force for climate mitigation. [Viitattu 30.3.2019]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/julkaisut/circular-economy-powerful-force-climate-mitigation/

TechTarget. 2018. Product as a Service. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: https://searcherp.techtarget.com/definition/product-as-a-service

Teknologiateollisuus. 2019. Kestävää kasvua kiertotaloudesta. [Viitattu 13.3.2019]. Saatavissa: https://teknologiateollisuus.fi/fi/vaikutamme/kestava-kehitys/kestavaa-kasvua-kiertotaloudesta

The Club of Rome. 2019. A new Club of Rome study on the circular economy and benefits for society. [Viitattu 31.3.2019]. Saatavissa: http://www.clubofrome.org/2016/03/07/a-new-club-of-rome-study-on-the-circular-economy-and-benefits-for-society/

Tilastokeskus. 2019. Yhdyskuntajätekertymä 2017, tonnia. [Viitattu 13.4.2019]. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/jate/2017/13/jate_2017_13_2019-01-09_tau_001_fi.html

Valkonen, N. 2019. Makaako vanha matkapuhelimesi yhä laatikon pohjalla? [Viitattu 14.4.2019]. Saatavissa: https://yksityisille.hub.elisa.fi/puhelimen-kierratys/

Kirjoittajat

Mari Leikas, Sari Vainio ja Jan Tüll ovat restonomiopiskelijoita LAMKin liiketalouden ja matkailun alalla.

Anna Pajari toimii lehtorina LAMKin liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva: Jätettä vai raaka-ainetta? (https://pixabay.com/fi/photos/tietokoneet-n%C3%A4yt%C3%B6t-laitteet-81425, Pixabay Licence)

Julkaistu 17.6.2019

Viittausohje

Leikas, M., Vainio, S., Tüll, J. & Pajari, A. 2019. Kiertotaloutta kaikille. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/06/17/kiertotaloutta-kaikille/


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *