Aihearkisto: Älykäs liiketoiminta

Terveyspalveluiden markkinointi sosiaalisessa mediassa – lisäarvoa asiakkaalle

Terveydenhuoltoalalla markkinoinnissa on siirrytty ongelmakeskeisyydestä ennaltaehkäisevään ja palveluja korostavaan markkinointiin. Lainsäädäntö ja itsesääntely ohjaavat sisältöä. Sosiaalisen median kautta terveydenhuollon organisaatio voi saavuttaa suuren yleisön, rakentaa brändiään sekä parantaa asiakaskokemusta.

Kirjoittajat: Katja Angervo, Antti Pursio, Aleksi Partanen ja Ritva Kinnunen

Terveyspalveluiden markkinoinnin erityispiirteitä

Terveyspalveluiden markkinoinnissa korostuvat vaihtoehdot, joilla voidaan ennaltaehkäistä terveydellisten ongelmien syntymistä tai pahenemista sen sijaan, että tarjottaisiin ratkaisuja asiakkaiden terveydellisiin ongelmiin. Sote-uudistuksen myötä markkinoinnin lähestymistapa on leviämässä myös julkiselle sektorille. Nykyisin julkisen sektorin toimintaa on voinut luonnehtia enemmän tiedottamiseksi kuin markkinoinniksi. Tavoitteena ei ole ollut uusasiakashankinta vaan ennemminkin palveluista tiedottaminen. (Tuorila 2018, 16-17.)

Terveyspalveluiden markkinointiin vaikuttaa lainsäädäntö ja itsesääntely. Itsesääntelyä määrittävät Suomen Lääkäriliiton lääkäreitä ja lääkäripalveluja koskevat markkinointiohjeet ja yleiset terveyspalveluihin sovellettavat markkinoinnin itsesääntelyohjeet. Varsinaista erityissääntelyä ei ole vaan markkinointiin sovelletaan kuluttajamarkkinoinnin yleissääntelyä. (Tuorila 2018, 9.)

Terveyspalveluita markkinoidaan usein sosiaalista markkinointia hyödyntäen. Sosiaalisessa markkinoinnissa hyödynnetään markkinoinnin toimintatapoja ei-kaupallisiin tarkoituksiin käyttäen monia samoja tekniikoita kuten vaiheittaista suunnitteluprosessia, kohderyhmän määrittämistä sekä markkinatutkimuksen tekemistä asiakkaan ymmärtämiseksi. Markkinoinnissa hyödynnetään myös perinteisen markkinointimixin (tuote, hinta, saatavuus, markkinointiviestintä) työvälineitä. Erot näkyvät siinä, että sosiaalisessa markkinoinnissa markkinointiprosessilla myydään käyttäytymismuutoksia ja ensisijaisena tavoitteena on hyöty yksilölle tai yhteiskunnalle. Kilpailijana pidetään kohderyhmän nykyistä tai hyvänä pitämää käyttäytymismallia, jota pyritään muuttamaan paremmaksi sosiaalisen markkinoinnin keinoin. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012, 20-21; Bergström & Leppänen 2015, 18, 34.)

Sosiaalisen median hyödyntäminen markkinoinnissa

Sosiaalisessa mediassa markkinoinnilla tarkoitetaan verkkoviestintäympäristöissä tapahtuvaa markkinointia. Suosituimpia somemarkkinoinnin kanavia ovat Facebook, Instagram, Twitter, LinkedIn, YouTube, Pinterest ja Snapchat. Suurimmat somemarkkinoinnin hyödyt ovat lisääntynyt näkyvyys ja lisääntynyt ”liikenne” yrityksen verkkosivuilla. Tämän lisäksi somemarkkinointi vaikuttaa positiivisella tavalla asiakkaiden sitoutumiseen, yrityksen markkinaymmärrykseen, ajatusjohtajuuteen, liidien määrään, hakukonetuloksiin, myynnin lisääntymiseen ja yritysten yhteistyökumppaneihin. Kohderyhmä ja viestintätarve määrittelevät mitä sosiaalisen median kanavia käytetään. (Stelzner 2018, 11-15.)

Sosiaalisen median avulla asiakas voidaan tavoittaa ennen terveydenhuollon ammattilaisen vastaanottoa. Tällöin voidaan parantaa palvelukokemusta; luoda positiivista mielikuvaa palveluntarjoajasta ja vähentää ennakkoluuloja tulevasta toimenpiteestä tai palvelusta. Esimerkkeinä tällaisesta toiminnasta ovat ”miten löydän paikalle”-ohjausvideot sekä videot, joissa esitellään hoitotiimi ja hoitohuone. Kuvassa 1 on esimerkki Pihlajalinnan julkaisemasta päivityksestä hammaslääkäripelon voittamiseksi.

Kuva 1 Pihlajalinnan Facebook-julkaisu hammaslääkäripelon voittamiseksi (Facebook 2019)

Palvelukokemusta voidaan parantaa myös interaktiivisella kanssakäymisellä. Tällöin terveydenhuollon ammattilainen on tavattavissa reaaliaikaisesti sosiaalisessa mediassa. (Kotsenas ym. 2018, 156-157, 160.)

Digitaalisen läsnäolon kautta terveydenhuollon organisaatio voi saavuttaa suuren yleisön ja rakentaa brändiään. Tämä edellyttää strategista suunnittelua. Sosiaalisen median strategiaan tulisi määritellä selkeät, mitattavat tavoitteet. Indikaattoreita voivat olla mm. saavutettavuus, klikkaukset tai seuraajat. Hyödyntämällä analytiikkaa (kuten Google Analytics) voidaan seurata sosiaalisen median kautta saatuja sivustovierailuja, sekä sitä, mitkä sosiaalisen median applikaatiot luovat eniten ajanvarauksia. Analytiikan avulla voidaan myös kohdentaa markkinointia. (Kotsenas ym. 2018,155- 156.) Digitaalisessa markkinoinnissa luovan ja laadukkaan kampanjan luominen yhdistetään toimiviin järjestelmiin ja digitaaliseen sisältöön sekä vahvaan analytiikkaosaamiseen (Aalto Pro 2018).

Tunteisiin vetoaminen ja samaistuminen markkinoinnin valttina

Markkinoinnin kannalta oikeille kohderyhmille suunnattu kampanjointi tuottaa tulosta. Terveyspalvelusektorilla esimerkki tietylle kohderyhmälle suunnatusta palvelusta, jonka markkinoinnissa on hyödynnetty käyttäjille ominaisia sosiaalisen median kanavia, on terveyspalveluita tuottavan Mehiläisen nuorille naisille suunnattu ehkäisyneuvontapalvelu Snäppiklinikka, joka hyödyntää nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa suosittua Snapchatia (Mehiläinen 2018).

“Mehiläinen on tarjonnut marraskuusta 2016 lähtien nuorille maksutonta ehkäisy- ja sukupuolitautineuvontaa Snapchatin kautta. Klinikan kasvava suosio osoittaa, että nuorten matalan kynnyksen neuvontapalveluille on suuri tarve. Seuraajia mehilainen_fi-profiililla on yli 4 000 ja kysymyksiä tulee päivittäin parhaimmillaan lähes sata.” (Mehiläinen 2018.)

Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuksia tunteita herättävien ja mielikuvia luovien kampanjoiden ja mainosten tuottamiseen eri sosiaalisen median alustojen kautta jaettavaksi, joissa asiakkaat ja käyttäjät ovat itse aktiivisia toimijoita markkinointiprosessissa. (Wheeler 2013, 11; 70.) Bloggaajien kanssa tehty yhteistyö on erinomainen esimerkki tarinanomaisesta, tiettyyn ryhmään kohdistetusta tuotteiden ja palveluiden markkinoinnista. Käyttäjän kokemukset terveyspalvelujen toimivuudesta ja hyvyydestä ovat blogin seuraajille usein uskottavaa ja luotettavaa tietoa. Terveyspalveluiden ollessa kyseessä luotettavuus ja palvelun laatu ovat keskeisiä tekijöitä.

Sosiaalisen median avulla terveystietoa voidaan jakaa pienissä, helposti ymmärrettävissä osissa, kanavissa, joita asiakas muutoinkin käyttää. Videot ovat tähän oivallinen väline. Luotettavan terveystiedon jakaminen on tärkeää siinäkin mielessä, että verkossa on tarjolla paljon myös väärää informaatiota. (Kotsenas ym. 2018, 159.) Lääkäreillä kuten muillakin terveydenhuollon ammattilaisilla on erittäin hyvät edellytykset edistää terveyttä ja markkinoida palveluita sosiaalisessa mediassa. Kun tiedon tuottajana on asiantuntija, tiedon henkilökohtaisuus lisää luotettavuuden tunnetta vastaanottajassa. (Helve ym. 2015, 2004.)

Markkinointi sosiaalisessa mediassa mahdollistaa asiakas- ja palvelukokemuksen parantumisen. Sosiaalisessa mediassa markkinointiin liittyy yksilöllisyys, joka liitetään vahvasti myös terveydenhuollon palveluihin. Parhaimmillaan sosiaalinen media ikään kuin täydentää osaltaan terveydenhuollon palvelukokonaisuutta olemalla osa sitä jo itsessään.

Lähteet

Aalto Pro. 2018. Miten varmistan paikkani digitaalisen markkinoinnin etujoukoissa. [Viitattu 26.1.2019]. Saatavissa: https://www.aaltopro.fi/aalto-leaders-insight/2018/miten-varmistan-paikkani-digitaalisen-markkinoinnin-etujoukoissa

Bergström, S., Leppänen, A. 2015. Yrityksen asiakasmarkkinointi. 16. uudistettu painos. Helsinki: Edita.

Facebook. 2019. Pihlajalinna. [Viitattu 6.6.2019]. Saatavissa: https://www.facebook.com/pihlajalinna/

Helve, O., Kattelus, M., Norhomaa, S. & Saarni, S. 2015. Terveystieto ja sosiaalinen media – lääkäri jälleen kansankynttilänä. Duodecim. Vol. 131 (21), 2003–2008. [Viitattu 29.1.2019]. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/api/pdf/duo12512

Kotsenas, A., Makala, A., Aase, L., Timimi, F., Young, C. & Wald, J. 2018. The Strategic Imperative for the Use of Social Media in Health Care. Journal of the American College of Radiology. Vol. 15(1), Part B, 155-161. [Viitattu 13.1.2019]. Saatavissa: https://www.jacr.org/article/S1546-1440(17)31180-8/fulltext

Mehiläinen. 2018. Ehkäisyneuvonta tavoittaa nuoret somessa – Mehiläisen Snäppiklinikan suosio kasvaa. [Viitattu 26.1.2019]. Saatavissa: https://mehilainen.fi/lehdistotiedotteet/ehkaisyneuvonta-tavoittaa-nuoret-somessa-mehilaisen-snappiklinikan-suosio-kasvaa

Stelzner, M. 2018. 2018 Social Media Marketing Industry Report: How marketers are using social media to grow their business. Social Media Examiner. [Viitattu 28.1.2019]. Saatavissa: https://www.scribd.com/document/377942566/2018-Social-Media-Marketing-Industry-Report?secret_password=8v7CjpbmyKpFxDniFFwy#fullscreen&from_embed

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2012. Sosiaalisen markkinoinnin ABC. THL. Opas 18. [Viitattu 28.1.2019]. Saatavissa: https://thl.fi/documents/890257/905529/sosiaalisen+merkkinoinnin+abc.pdf/6c61db51-da83-4389-950b-d0d6c1467788

Tuorila, H. 2018. Terveyspalvelujen markkinoinnin sääntelykehikko ja soteuudistuksen markkinointiin kohdistamat haasteet. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksiä 1/2018. [Viitattu 14.1.2019]. Saatavissa: https://www.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/julkaisut/selvitykset/2018/kkv-selvityksia-1-2018-terveyspalvelujen-markkinointi.pdf

Wheeler, A. 2013. Designing Brand Identity – An Essential Guiden for the Whole Branding Team. 4th Edition. New Jersey: John Wiley & Sons.

Kirjoittajat

Katja Angervo on ylempi AMK-opiskelija, sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen- koulutus, Lahden ammattikorkeakoulu.

Antti Pursio on ylempi AMK-opiskelija, sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen- koulutus, Lahden ammattikorkeakoulu.

Aleksi Partanen on ylempi AMK-opiskelija, sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen- koulutus, Lahden ammattikorkeakoulu.

KTT Ritva Kinnunen työskentelee markkinoinnin yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla sekä asiantuntijana #DigiLAHTI hankkeessa. Artikkeli on kirjoitettu #DigiLAHTI EAKR –hankkeen tuella. Hanke on LAMKin, LUTin ja Ladecin yhteinen EU:n aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on alueen yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1240848 (CC0)

Julkaistu 11.6.2019

Viittausohje

Angervo, K., Pursio, A., Partanen, A. & Kinnunen, R. 2019. Terveyspalveluiden markkinointi sosiaalisessa mediassa – lisäarvoa asiakkaalle. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2019/06/11/terveyspalveluiden-markkinointi-sosiaalisessa-mediassa—lisaarvoa-asiakkaalle/

Opiskelijoiden palvelukokemukset opiskelijavaihdon kehittämisen lähtökohtana

Asiakaslähtöinen palvelunkehittäminen ja jatkuva kommunikaatio hyödyttää niin palveluntarjoajaa kuin asiakastakin. Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijavaihdon palveluita tutkittiin ja kehitettiin vaihto-opiskelijoiden palvelukokemusten avulla. Tietojen löydettävyys ja ajantasaisuus sekä info-tapahtumien sisältöjen räätälöinti nousivat kehityskohteiksi.

Kirjoittajat: Jenni Marjanen ja Jaana Loipponen

Palautteiden pohjalta kehittämistarve

Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijavaihdon palvelut keskittyvät tarjoamaan kansainväliseen opiskelijavaihtoon liittyvää palvelua. Aiemmin saatujen yksittäisten palautteiden perusteella on havaittu, että asiakaskokemuksia kannattaisi tutkia laajemmin ja käyttää saatuja tutkimustuloksia keinona kehittää palvelua asiakaslähtöisempään suuntaan.

Yksinkertaisuudessaan palvelut tarkoittavat sitä, mitä palveluntarjoaja tuottaa asiakkailleen (Eräsalo 2011, 12). Sen sijaan, että organisaatiot keskittyisivät tuottamaan palvelua, voidaan kehittämistyössä ottaa huomioon myös asiakkaan näkökulma. Lähtökohtaisesti palvelun käyttäjä, eli asiakas on palvelun keskiössä ja palvelu toteutetaan häntä varten (Tuulaniemi 2011, 71). Kuuntelemalla asiakkaita ja kehittämällä palvelua heidän tarpeiden mukaan luodaan positiivisia palvelukokemuksia.

Kun palvelua kehitetään asiakaslähtöisesti, osallistetaan palvelun käyttäjät mukaan kehittämistyöhön. Vaihto-opiskelijoiden palvelukokemuksia tutkimalla voidaan selvittää, miten palvelua tulisi kehittää, jotta saataisiin luotua heille entistäkin positiivisempia palvelukokemuksia.

Kysely lähteville ja saapuville

Opiskelijavaihdon palveluiden tutkimus- ja kehittämistyö toteutettiin opinnäytetyönä (Marjanen 2019), jossa tekijänä oli palveluliiketoiminnan opiskelija ja toimeksiantajana Lahden ammattikorkeakoulu Oy. Opinnäytetyön tutkimuksellisessa osiossa toteutettiin vaihto-opiskelijoille suunnattu kysely koskien heidän palvelukokemustaan LAMKin opiskelijavaihdon palveluiden kokonaisprosessin aikana. Kyselytutkimuksen tulosten analysoinnin jälkeen opinnäytetyössä esiteltiin toteuttamiskelpoisia kehittämisehdotuksia.

Kyselyyn vastasi yhteensä 97 LAMKin vaihto-opiskelijaa ja vastauksissa nousi esille paljon hyviä, mutta myös kehitettäviä asioita. Tutkimuksessa nousi esille opiskelijoiden kiinnostus opiskelijavaihdon palveluiden kehittämistä kohtaan ja heidän ideoitaan kannattaakin hyödyntää myös palvelun jatkokehittämistyössä.

Mitä palvelussa tulisi kehittää?

Opiskelijoiden kannalta tärkeisiin asioihin on panostettava. LAMKin vaihto-opiskelijoille teetetyn kyselyn tuloksissa nousi toistuvasti esille olemassa olevan informaation löydettävyys ja ajantasaisuus. Etenkin LAMKiin saapuville vaihto-opiskelijoille on ollut erittäin tärkeää, että kurssit, joiden perusteella he ovat tehneet päätöksensä hakea opiskelijavaihtoon LAMKiin, ovat edelleen kurssivalikoimassa myös opintojen alkaessa. Mikäli opinnot eivät pääse alkamaan suunnitelmien mukaan, se vaikuttaa haluttujen opintokokonaisuuksien menettämisen myötä opiskelijan palvelukokemukseen negatiivisesti. Asia voidaan korjata kiinnittämällä aiempaa enemmän huomiota etukäteen julkaistavaan kurssivalikoimaan ja pyrkiä järjestämään haluttuja kurssikokonaisuuksia.

Huomioitavaa on myös, että lähes poikkeuksetta asiakkaat kertovat kokemuksistaan muille. Palveluntarjoaja voi omilla valinnoillaan vaikuttaa siihen, ovatko asiakaskokemukset positiivisia vai negatiivisia. (Eräsalo 2011, 16). Positiivisia kokemuksia saadaan lisättyä kuuntelemalla ja ymmärtämällä asiakasta ja pyrkimällä vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin (Ficher & Vainio 2014, 9). Opiskelijavaihdon jatkuvuuden kannalta on erittäin tärkeää pyrkiä tuottamaan opiskelijoille positiivisia kokemuksia sekä pyrkiä kääntämään myös aluksi negatiivisilta tuntuvat kokemukset lopulta positiivisiksi.

Kyselyn tuloksissa nousi esille myös LAMKiin saapuvien vaihto-opiskelijoiden toiveet orientaatioviikkoa kohtaan. Kansainvälisistä kohteista LAMKiin saapuvia opiskelijoita kiinnostaa etenkin suomalaisuus ja suomen kieli. He ovat hyvin kiinnostuneita maasta ja kulttuurista, johon he ovat saapuneet opiskelemaan. LAMKissa opiskelevat kansainväliset tutoropiskelijat ovat vaihto-opiskelijoiden orientaatioviikossa mukana ja auttavat omalla toiminnallaan opiskelijoita integroitumaan LAMKin toimintaympäristöön.

Kehittämisideoita jatkossa

Jatkokehittämisideana opinnäytetyössä nostettiin esille jo aiemmin opiskelijavaihdon palveluissa esille tullut idea älypuhelimelle tarkoitetusta pelisovelluksesta. Pelisovelluksen voisi suunnitella ja testitoteuttaa esimerkiksi LAMKin opiskelijaprojektina. Sovellus tulisi kehittää ja suunnata LAMKista lähteville vaihto-opiskelijoille ja sen ideana olisi auttaa opiskelijoita etenemään opiskelijavaihdon prosessissa suunnitelmallisesti.

Opiskelijoiden kannalta informaation helppo löydettävyys sekä kokonaisprosessin sujuvuus on tärkeitä asioita ja niihin kannattaa kiinnittää huomiota myös tulevaisuudessa. Kun opiskelijat tietävät mistä ja miten palvelun kokonaisprosessi muodostuu, ollaan lähempänä onnistunutta palvelukokemusta.

Lahden ammattikorkeakoulun kannattaa myös hyödyntää eri alojen opiskelijoita ja heidän kokemuksiaan opiskeluun liittyvien erilaisten palveluiden kehittämistyössä. Kuuntelemalla ja keskustelemalla asiakaskohderyhmän kanssa voidaan hyvästä palvelusta saada vieläkin parempi.

Lähteet

Eräsalo, U. 2011. Palvelu ammattina. Vantaa: Hansaprint Direct Oy.

Ficher, M. & Vainio, S. 2014. Potkua palvelubisnekseen: Asiakaskokemus luodaan yhdessä. Helsinki: Talentum.

Marjanen, J. 2019. Opiskelijavaihdon palveluiden kehittäminen vaihto-opiskelijoiden palvelukokemusten avulla – Case: Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n lähtevät ja saapuvat vaihto-opiskelijat. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu: 1.6.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060214127

Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu: Palvelu. Helsinki: Talentum Pro.

Kirjoittajat

Jenni Marjanen on tuore palveluliiketoiminnan tradenomi (AMK) liiketalouden alalta ja työskentelee tällä hetkellä henkilöstöhallinnon tehtävissä.

Jaana Loipponen toimii liiketalouden lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa.

Julkaistu 10.6.2019

Viittausohje

Marjanen, J. & Loipponen, J. 2019. Opiskelijoiden palvelukokemukset opiskelijavaihdon kehittämisen lähtökohtana. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2019/06/10/opiskelijoiden-palvelukokemukset-opiskelijavaihdon-kehittamisen-lahtokohtana

How to raise brand awareness using Inbound Marketing

Living in a period of constant and inevitable changes we can’t help but observe how fast new trends replace each other. Most companies used to think that the message had to be pushed in order to attract customers and make them want to buy their products. This very approach is called “outbound” marketing. However, shopping habits have changed, and the outbound approach has become no longer effective for the purpose of building brand awareness. Instead, a new “inbound” approach took over a place and transformed the holistic thinking of how marketing activities should be performed.

Authors: Elizaveta Popova and Marja Viljanen

Inbound marketing approach

The term Inbound Marketing was introduced by the developer of software products for marketing, HubSpot, and was defined as a method of attracting, engaging and delighting buyers to make the business grow and build customer loyalty. (HubSpot 2019.) The inbound marketing approach can be shown through a set of stages which forms an inbound marketing methodology. According to this methodology, before a buyer makes a purchase, they should go through certain phases from being random strangers towards becoming brand´s promoters. (Bezovski 2015.)

Figure 1. Inbound marketing methodology (Hubspot 2019)

The inbound methodology includes four stages: “attract”, “convert”, “close” and “delight”. At the “attract stage a company makes the first impression on its website to turn a sudden stranger into a regular visitor. To reach this goal, a company has to be active in social media, incorporate ads and content marketing to be able to demonstrate value to a visitor. At the next, “convert” stage, the visitor turns into a lead. This is particularly important for the B2B business as at this stage the company collects customer data to perform a lead analysis. At this phase, a company has to make sure that the website works well, and all landing pages are optimized according to SEO parameters. The lead then turns into a customer at the “close” stage. This stage defines the level of potentiality of the lead. It is essential to use lead scoring tools to identify the quality of the lead and decide whether it is worth taking over this lead or not. The final and the most important phase is delightas there is an opportunity to get more out of the deal. By enforcing more targeted social media and newsletters campaigns, and actively engaging with customers, the company provides additional value and makes customers delighted enough to be willing to share their experience with others. (Lam 2018.) 

Besides high cost-efficiency, sophisticated algorithms used in inbound marketing help to process better customer data and discover the proper type of advertising and make targeting process much easier. In the long run, the pull approach facilitates raising brand awareness and increasing the company’s sales by building a long-term inbound marketing strategy. (Expert journal of Marketing 2015.)

How to apply inbound marketing for B2B sales in Russia?

Russian market presents a rich export area with high consumer demand for foreign products. In order to understand what inbound marketing tools a B2B company could apply to this market, the case company research was conducted. The company under research was a Finnish company operating in several export markets including Russia. The study involved interviews with the company’s employees in the Russian offices. It turned out that basic tools used in inbound marketing would present a solution for the company´s business in Russia. The staff expressed the need to optimize SEO and integrate CRM tools to manage customer data. All interviewers also agreed that active social media presence is highly needed. Based on the statement that most of their customers mainly use Facebook and Instagram, it was rational to assume that starting points would be putting the efforts on starting social media campaigns on these platforms. (Popova 2019.)

In terms of Internet usage, Russia occupies seventh place in the ranking of Internet usage with almost 110 million online users (Viunova 2018). Based on these numbers it can be concluded that the Internet is a good platform for marketers to demonstrate and sell companies’ products and services. Pulling B2B customers in, of course, presents a challenge as they are more demanding and selective about how they are willing to engage with companies. (Chaffey & Smith 2017, 9.) However, by keeping up with the latest consumer trends, a business can stay at the front line. Speaking of Russia, it is important to follow the common trends and also adjust to country specifics. To name some trends, video content takes 75% traffic on the Russian Internet arena thus it can be a handy tool for B2B company to showcase their products. Face-to-face communication is also highly important that is why combining offline/online marketing is necessary. Language is another factor that influences customer decision. It is essential to keep the conversation and provide online content in the Russian language. (Viunova 2018.)

Since inbound marketing does not focus only on digital activities it is important to remember that standard sales procedures play an important part at each stage of the inbound approach. Combining them all would facilitate the sales work and increase brand awareness by not only offering good service but also engaging with a customer even in the post-deal period. The best way to implement inbound marketing is to build an easily-integrated plan which would involve the combination of online and physical marketing activities. By these means, the company will attract more quality leads, trigger a sales growth and raise overall brand awareness on the market.

References

Bezovski, Z. 2015. Inbound marketing-a new concept in digital business. SELTH 2015 – International Scientific Conference of the Romanian-German University of Sibiu. [cited 13 Feb 2019]. Available at: https://www.researchgate.net/publication/291833697_Inbound_Marketing_-_A_New_Concept_in_Digital_Business

Chaffey, D. & Smith P. 2017. Digital marketing excellence. 5th edition. New York: Routledge.

Expert journal of marketing 2015. A new development in online marketing: introducing digital inbound marketing. [cited 13 Feb 2019]. Available at: http://marketing.expertjournals.com/23446773-305/

Hubspot 2019. What is inbound marketing? [cited 14 Feb 2019]. Available at: https://www.hubspot.com/inbound-marketing

Lam, A. 2018. What does inbound mean? A comprehensive guide to the inbound marketing funnel. Responsify. [cited 13 Feb 2019]. Available at: https://www.responsify.com/what-does-inbound-mean-inbound-marketing-funnel/

Popova, E. 2019. Raising brand awareness through inbound marketing in b2b sales on the Russian market. Bachelor Thesis. Lahti University of Applied Sciences, Business Administration. Lahti. [cited 26 May 2019]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060414796

Viunova, O. 2018. Marketing trends in Russia and abroad. Young scientist. [cited 12 Mar 2019]. Available at: https://moluch.ru/archive/209/51258/

Authors

Elizaveta Popova graduated from the Faculty of Business and Hospitality Management at Lahti University of Applied Sciences and received a BBA degree in International Business on June 20, 2019.

Marja Viljanen is a senior lecturer at the Faculty of Business and Hospitality Management at Lahti University of Applied Sciences.

Illustration: https://pxhere.com/en/photo/758989 (CC0)

Published 10.6.2019

Reference to this publication

Popova, E. & Viljanen, M. 2019. How to raise brand awareness using Inbound Marketing. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/06/10/how-to-raise-brand-awareness-using-inbound-marketing/

Markkinoinnin automaatio – asiakaskokemus toiminnan ohjaajana

Automaation avulla asiakaskokemusta voidaan hallita uudella tavalla. Riittävällä asiakasdatalla voidaan tunnistaa yksittäisten asiakkaiden tarpeita, jolloin voidaan rakentaa yksilöllisiä asiakaspolkuja.

Kirjoittajat: Erika Vanhala, Malla Haaparanta ja Aki Vainio

#DigiLAHTI on LAMKin, LUTin ja Ladecin yhteinen EU:n aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on alueen yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen. Eräs pieniä yrityksiä kiinnostava aihe on markkinoinnin automaatio, koska sen uskotaan vapauttavan resursseja. Usein automaation vaikutus on hyvin toisenlainen. Se ei vapauta resursseja, mutta se parantaa markkinoinnin toimivuutta.

Digitalisoitumisen myötä asiakkaiden ostopolut ovat kehittyneet. Kun asiakkaalla on mahdollisuuksia valita, positiiviset kokemukset nousevat helposti tekijäksi, joka nousee esimerkiksi alimman hinnan yli ostospäätöstä tehtäessä.

Onnistunut asiakaskokemus on tunne tai kokemus, joka saa asiakkaan palaamaan uudestaan sekä kertomaan positiivisesta kokemuksestaan muille. Se syntyy, kun asiakasta huomioidaan, asiakasta kuunnellaan ja tavoitellaan ymmärrystä asiakkaan tilanteesta ja tarpeista, asiakkaaseen ollaan yhteydessä ja hänen kysymyksiin ja toiveisiin vastataan mahdollisimman nopeasti. (Fischer ja Vainio 2014, 9.)

Gartnerin tutkimuksen mukaan 81 prosenttia yritysten vastuussa olevista markkinoijista odottaa jatkossa kilpailevansa enimmäkseen tai kokonaan nimenomaan asiakaskokemuksella (Pemberton 2018). Asiakaskokemuksen vakavasti ottavat organisaatiot erottuvat kilpailussa ja voittavat uskollisia asiakkaita (Sorofman 2014). Esimerkiksi verkkokenkäkauppa Zappos panostaa nimenomaan asiakaspalveluunsa menemällä jopa niin pitkälle, että he tarjoavat kaikille ensimmäisen rekrytointikierroksen läpäisseille hakijoille rahaa, jos he päättävät jättää prosessin kesken. (ZapposInsights 2018)

Kuva 1. CX-pyramidi Gartneria mukaillen (Pemberton 2018).

Gartnerin customer experience (CX) -pyramidi (Kuva 1) on kehys sille, mikä erottaa parhaaksi koetun asiakaspalvelun. Jokainen taso alhaalta ylöspäin määrittelee asteittain vahvemman tavan muodostaa suhteita organisaation brändin ja asiakkaiden välillä. Ensimmäisessä vaiheessa asiakkaan perustarpeet on tyydytetty tarjoamalla tarpeellista informaatiota esimerkiksi yrityksen verkkosivuilla. Toisessa vaiheessa ongelmaan tarjotaan ratkaisua asiakaspalvelulla, joka ei ratkaise ongelmaa asiakkaan, vaan yrityksen näkökulmasta, kun asiakas on saatu pois esimerkiksi puhelimesta tai valittamasta Twitterissä. Kolmannessa vaiheessa asiakkaan tarpeisiin vastataan jo ennen kuin he kysyvät palkiten siten asiakkaiden sitoutumista ja lojaalisuutta. Neljännessä vaiheessa yritys kykenee jo ratkaisemaan asiakkaan ongelmia, joista asiakas itse ei ole tullut ajatelleeksi. (Ray 2015.)

Asiakaskokemuksen luominen edellyttää syvempää tietoa asiakkaasta sekä tehokkaita prosesseja kokemusten toteuttamiseksi (Pemberton 2018). Pyramidin yläosa kuvaa poikkeuksellisia asiakaskokemuskäytäntöjä, jotka määrittelevät pohjimmiltaan asiakaskokemuksen ja millaisiksi asiakkaat voivat tulla tuotteen tai palvelun käytön seurauksena. (Ray 2015.)

Markkinoinnin automaatio kilpailutekijänä

Asiakastietojärjestelmien ja digitaalisuuden suurimpia hyötyjä ovat reaaliaikaisen ja personoidun dialogin mahdollistaminen asiakkaan kanssa eri kosketuspisteissä ja kanavissa. Pystyäkseen tarjoamaan asiakkaalle juuri oikeanlaista palvelua, tulee yrityksen käytössä olla riittävästi tietoa asiakkaasta. (Filenius 2015, 58-59.)

Asiakkaan käyttäytymisestä internetissä kerätään valtavasti dataa, jonka avulla pystytään luomaan pohja markkinoinnin automaatiolle (Heimbach ym. 2015, 129-133). Automaatioratkaisun valinnassa on tärkeää, että se integroituu tiiviisti asiakkuudenhallintajärjestelmään (CRM). Siten voidaan mahdollistaa asiakasdatan maksimaalinen hyödyntäminen automaatiota varten.

Tätä kutsutaan dataohjatuksi markkinoinniksi – asiakkaasta kerätään dataa eri kanavissa, yhdistetään ne ja tiedon avulla pyritään tavoittamaan asiakas oikeissa kanavissa oikeanlaisilla viesteillä (Tuutti 2019, 17). Asiakkaan toiminta näissä kanavissa toimii laukaisevana tekijänä ”komennoille” (Kuva 2), joita automaatiojärjestelmään on luotu. Asiakaskokemus saadaan automaation avulla personoiduksi ja kohdennettua oikeaan aikaan oikealle kohderyhmälle. (Heimbach ym. 2015, 129-133.)

Kuva 2. Esimerkki automaatiosta ClickDimensions –markkinoinnin automaatiojärjestelmässä.

Personointia voidaan Fileniuksen (2015, 59) mukaan toteuttaa kolmella tasolla:

  • Rajaamalla viestin jakelu halutulle kohderyhmälle
  • Muokkaamalla viestiä tunnistetun kohderyhmän mukaan
  • Yhdistämällä molemmat yllä olevat

Riittävällä määrällä tietoa asiakkaasta viestin sisältö voidaan myös tehdä osin hyvin henkilökohtaiseksi esimerkiksi valitsemalla henkilökohtaisesta ostohistoriasta suosituksia.

Markkinointiautomaation edut

Markkinointiautomaatiolla on monia liiketoiminnallisia etuja. Sen avulla voidaan säästää aikaa, laskea markkinointi- ja myyntiponnistuksia ja se tarjoaa mahdollisuuden sijoitetun pääoman tuoton (ROI) parempaan mittaamiseen. Jotta parhaat tulokset saadaan saavutettua, tulee varmistaa, että markkinoinnin automaatiostrategia vastaa asiakkaiden ostopolkua. Kun oikea sisältö näytetään oikeaan aikaan, auttaa se asiakasta tekemään ostopäätöksiä. (Flynn Meyer 2017.)

Suurin osa markkinoijista käyttää automaatiota juuri ennen ja jälkeen myyntitapahtumaa. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että lisäarvoa asiakkaalle tarjoaa viestit, joissa heiltä ei vaadita mitään, vaan heille toimitetaan heitä hyödyttävää sisältöä. (Kohler 2018.) Tällaisia viestejä ovat esimerkiksi ne, joissa asiakkaalle tarjotaan aiempaan ostokseen soveltuvaa lisäpalvelua tai lisäarvoa tuottavaa tietoa ostokseen tai kiinnostavaan aihealueeseen liittyen. Se, miten asiakas itse kokee saavansa palvelun, on yrityksen toiminnan kannalta usein tärkeimpiä selvitettäviä asioita.

Automaatio vaatii yksilötyötä

Markkinoinnin automaation käyttöönotossa on otettava huomioon, että prosessi vie aikaa organisaatiolta ja ihmisiltä. Automaatiohanke ei ole koskaan nopea ja lyhyt. Prosessien on oltava kunnossa ennen automaation käyttöönottoa ja on huomioitava, ettei automaation tehtävä ole korjata prosesseja. Automaation hankinnassa on tärkeää varmistaa, että yrityksen johto on sitoutunut automaation tuomaan visioon, jotta ymmärretään, että hankkeessa on kyse kokonaisvaltaisesta muutoksesta eikä vain teknologiahankinnasta. (Wood 2015, 251-254.)

Markkinoinnin automaatio ja CRM työkalut ovat vaikuttavia lisäominaisuuksia liiketoiminnalle, mutta ne eivät tee kaikkea työtä yrityksen puolesta. Työkalut siirtävät markkinoinnin ponnistelut hienostuneeseen ja tietoturvalliseen järjestelmään, mikä on suurimmassa osassa organisaatioita tarpeellista. Teknologia sen sijaan itsessään ei korvaa aivotyöskentelyä, jota yksilöt tiimeissä tuottavat. (Kramer 2017.)

Lähteet

Filenius, M. 2015. Digitaalinen asiakaskokemus. Docendo Oy. Jyväskylä.

Fischer, M. & Vainio, S. 2014. Potkua palvelubisnekseen. Asiakaskokemus luodaan yhdessä. Helsinki: Talentum.

Flynn Meyer, E. 2017. Six Steps to Ensure Your Marketing Automation Strategy Aligns with The Buyers’ Journey. Forbes Agency Council. [viitattu: 8.2.2019]. Saatavissa: https://www.forbes.com/sites/forbesagencycouncil/2017/12/12/six-steps-to-ensure-yourmarketing-automation-strategy-aligns-with-the-buyers-journey/#19979bdd5b29/

Heimbach, I., Kostyra, D & Hinz, O. 2015. Marketing automation. Business & Information Systems Engineering. Vol.57(2),129-133. [viitattu 15.2.2019]. Saatavissa: https://link.springer.com/article/10.1007/s12599-015-0370-8

Kohler, N. 2018. How to Develop a Successful Marketing Automation Strategy. CXL. [viitattu 4.2.2019]. Saatavissa: https://conversionxl.com/blog/marketing-automation-strategy/

Kramer, S. 2017. Want Customer Acquisition? Make Marketing Automation Part of Your Game Plan. The Marketing Scope. [viitattu: 15.2.2019]. Saatavissa: https://www.themarketingscope.com/customer-acquisition-marketing-automation-game-plan/

Pemberton, C. 2018. Key Findings From the Gartner Customer Experience Survey. [viitattu: 28.2.2019]. Saatavissa: https://www.gartner.com/smarterwithgartner/key-findingsfrom-the-gartner-customer-experience-survey/

Ray, A. 2015. The CX Pyramid: Why Most Customer Experience Efforts Fail. [viitattu: 1.3.2019]. Saatavissa: https://www.experiencetheblog.com/2015/03/the-cx-pyramid-whymost-customer.html

Sorofman, S. 2014. Gartner Surveys Confirm Customer Experience Is the New Battlefield. [viitattu: 28.2.2019]. Saatavissa: https://blogs.gartner.com/jake-sorofman/gartner-surveysconfirm-customer-experience-new-battlefield/

Tuutti, J. 2019. Vierailijasta asiakkaaksi – Dataohjattu B2B markkinointi tuo lisää myyntiä ja mitattavia tuloksia. Omakustanne. [viitattu 15.2.2019]. Saatavissa: http://www.jarmotuutti.fi/?smd_process_download=1&download_id=1890

Wood, C. 2015. Marketing automation: Lessons learnt so far… Journal of Direct, Data & Digital Marketing Practise. Vol.16(4), 251. [viitattu 15.2.2019]. Saatavissa: https://link.springer.com/article/10.1057%2Fdddmp.2015.31

ZapposInsights. 2018. Zappos 10 Core Values. [viitattu 19.3.2019]. Saatavissa: https://www.zapposinsights.com/about/core-values

Kirjoittajat

Erika Vanhala työskentelee Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:ssä vastaten verkkopalveluiden kehittämisestä ja markkinoinnin automaatiosta sekä opiskelee ylempää ammattikorkeakoulututkintoa digitaalisten ratkaisujen koulutusohjelmassa Lahden ammattikorkeakoulussa.

Malla Haaparanta on opintovapaalla markkinoinnin ja viestinnän tehtävistä. Opintovapaalla hän opiskelee Lahden ammattikorkeakoulussa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa digitaalisten ratkaisujen parissa.

Aki Vainio työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyn lehtorina ja toimii mukana digitalisoitumiseen liittyvissä hankkeissa #digiLAHTI ja VENLA.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/450236 (CC0)

Julkaistu 10.6.2019

Viittausohje

Vanhala, E., Haaparanta, M. & Vainio, A. 2019. Markkinoinnin automaatio – asiakaskokemus toiminnan ohjaajana. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/06/10/markkinoinnin-automaatio-asiakaskokemus-toiminnan-ohjaajana/

Mitä tietoa sinusta Internetin välityksellä kerätään, mitä varten ja pystytkö vaikuttamaan asiaan?

Tiedon hakeminen Internetistä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että käyttäjä jättää itsestään tietoa vierailemilleen sivustoille ja sitä kautta näiden sivustojen yhteistyökumppaneille. Yksittäisten käyttäjien toimintaa voidaan seurata laajemmin evästeiden ja digitaalisen sormenjäljen avulla.

Kirjoittajat: Mikko Janhonen ja Aki Vainio

#DigiLAHTI on LAMKin, LUTin ja Ladecin yhteinen EU:n aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on alueen yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen. Eräs esiin nouseva aihe on analytiikka, mutta analytiikan mahdollisuuksia esiteltäessä nousee esiin aiheen toinen puoli: Jos minulla on mahdollisuus saada näin paljon tietoa, mitä kaikkea tietoa minusta on saatavilla?

Verkkoselailu tapahtuu selaimen kautta tehtävien pyyntöjen avulla. Selain lähettää sivuston sisältävälle palvelimelle pyynnön, joka sisältää erinäisiä tietoja, jotta palvelin osaa palauttaa oikeaan paikkaan oikealla tavalla muotoiltua sisältöä. Kuva 1 esittää http-pyyntöä, joka paljastaa paljon tietoa käyttäjästä, kuten esimerkiksi toivotun kielen ja sijainnin. Pyyntöön liittyy myös aina IP-osoite.

Kuva 1: Esimerkki HTTP Requestista Wikipedian Hypertext Transfer Protocol -sivulle

Internet-sivustot keräävät Mayerin ja Mitchellin (2012) mukaan tietoa kahdella eri tavalla: tietokoneelle tallennettuna evästeinä (cookie) ja digitaalisen sormenjälkitunnistuksen avulla, missä vierailija tunnistetaan oman laitteen ja sen asetusten perusteella. Tietoa tallennetaan erilaisiin tarkoituksiin. Niiden avulla voidaan esimerkiksi yrittää selvittää ongelmatilanteita, mikäli palvelimeen kohdistuu hyökkäys tai on tapahtunut käyttäjävirhe, tunnistaa ongelmia ohjelmiston kanssa tai tarkkailla olemassa olevan laitteiston riittävyyttä. Jotkut sivustot kehittävät myös käyttöliittymiään seuraamalla käyttäjien hiirten liikettä ja reaktioaikoja.

Evästeet ja niiden toiminta

Eväste on selaimien työkalu, jonka avulla sivustot voivat tallentaa tietoa selaimeen. Näiden alkuperäinen tarkoitus oli mahdollistaa käyttäjän sisäänkirjautumisen eri järjestelmiin. Niihin voidaan myös tallentaa sivustoon liittyviä asetuksia. Monet sivustot tallentavat evästeisiin paljon erilaista tietoa, jota selaimen käyttäjä ei välttämättä pääse lukemaan. (Mazel ym. 2017; Jyrhämä 2018)

Evästeiden tallentamisen selaimeen voi estää ja olemassa olevat evästeet voi tuhota, mutta tämä tarkoittaa usein, että merkittävä osa sivujen toiminnallisuudesta ei ole käytössä. Vastaavasti voit käyttää selaimen yksityistilaa, mutta sen mahdollistama yksityisyys on hyvin rajoitettua. Se voi ainoastaan estää historian tallentumisen selaimen profiiliin, mutta se ei voi esimerkiksi estää tietojen tallentamista palvelimelle. (Mazel ym. 2017; Jyrhämä 2018)

Suurin osa seurannasta ja mainonnan kohdennuksesta tapahtuu evästeiden avulla. Evästeeseen liittyy numeerinen tunniste, joita tallennetaan sivuilla vierailtaessa. Evästeeseen tallennetaan usein tietoa siitä, mitä sivuilla on tehty, mutta sama tieto tallennetaan myös palvelimelle. Aiemmin kerätty tieto voidaan yhdistää käyttäjään uudelleen, mikäli hänet voidaan tunnistaa jollain muulla tapaa. (Rigatelli 2017; Brain 2007)

Evästeen voi lukea ainoastaan sen lähettänyt verkkopalvelu tai palvelin. Evästeen asettaja ei ole kuitenkaan aina se Internetsivusto jolla vieraillaan, vaan sivuston eri sisällöt voivat olla peräisin myös toisilta palvelimilta. Sivuilla on usein monia evästeitä eri lähteistä. Lisäksi, ei ole mitään teknistä estettä sille, että palveluntarjoaja jakaa keräämiään tietoja muiden kanssa. (Rigatelli 2017; Brain 2007)

On myös olemassa menetelmiä, joilla normaalievästeiden rajoituksia pyritään kiertämään. Tietoja tallennetaan selaimen oman profiilin ulkopuolelle, jolloin niiden poistaminen vaikeutuu, eikä kokenutkaan käyttäjä ole välttämättä tietoinen niiden olemassaolosta. (Braun 2018)

Digitaalinen sormenjälkitunnistus

Http-pyynnöt sisältävät paljon informaatiota, jonka avulla on mahdollista liittää käyttäjä aiempaan selailuun eli ne toimivat digitaalisena sormenjälkenä. Tämä ei ole aina pitkällä aikavälillä mahdollista, koska laitteet vaihtuvat, selaimia päivitetään ja sijainti ei ole aina sama. On kuitenkin mahdollista käyttää erilaisia käyttäjän itsestään antamia tietoja, kuten esimerkiksi sivuille kirjautumiset, vanhan digitaalisen sormenjäljen liittämiseen uuteen.

On tarjolla palveluita, jotka auttavat selvittämään minkälaisia tietoja selain luovuttaa (esim. Linus, Am I Unique?). Lisäksi on erilaisia ohjelmistoja tai ohjelmistojen lisäosia, jotka auttavat selaimen antamien tietojen rajoittamisessa. Tämä tapahtuu usein esimerkiksi siten, että selain suodattaa pois sivuilla olevia seuraamiseen käytettäviä kolmansien osapuolien ohjelmakoodeja, jolloin nämä kolmannet osapuolet eivät pysty seuraamaan käyttäjän toimintaa (esim. AdBlock Plus 2015), tai siirtää tiedot välityspalvelimien kautta, jolloin IP-osoite paljastuu vain kyseiselle välityspalvelimelle, ei palvelimelle, josta ladattava sivu pyydetään (esim. Hide My IP 2019). (Brain 2007; Helenius 2018, 18.)

Kuva 2. Digitaalinen sormenjälki Am I Unique? –sivuston mukaan

Vuonna 2018 ranskalaisella Internet-sivustolla tehdyn tutkimuksen mukaan yli kahdesta miljoonasta kerätystä digitaalisesta sormenjäljestä tietokoneiden käyttäjistä 35,7% ja mobiililaitteiden käyttäjistä 18,5% oli ainutlaatuisia käyttäjäryhmän sisällä (Gómez-Boix ym. 2018). Tämän tuloksen yleistettävyys ei ole kuitenkaan selvää, koska vertailtavien kohteiden määrä vaikuttaa samanlaisten sormenjälkien määrään ja sivuston kieli rajaa kohderyhmää.

Miksi seurantaa tehdään?

Seurannan avulla mainontaa voidaan kohdistaa. Jo pelkkä sijainnin tunnistaminen auttaa rajaamaan merkittävästi sitä, mitä mainoksia kävijälle kannattaa näyttää. Yritykset tekevät seurantaa myös, koska se on tarkkaa, nopeaa ja toiminta voidaan helposti automatisoida. (Mayer & Mitchell 2012, 2)

Tutkimustulosten mukaan kohdistamattomaan Internet-mainontaan nähden kohdistetun mainonnan tuotto on 2,68 kertainen, koska se palvelee myös käyttäjiä. Seuranta mahdollistaa monen Internet-palvelun toiminnan, koska ne rahoitetaan usein mainostuotoilla. (Beales 2010)

Lopuksi

Big Datan yleistyessä kerätään tietoa käyttäjistä yhä enemmän. Usein tiedot ovat harmittomia, mutta tietojen harkitsematon käyttö on johtanut esimerkiksi tilanteisiin, joissa anonyymina toimivien henkilöllisyys on paljastunut syistä, jotka eivät ole olleet heidän hallinnassaan. Esimerkiksi Facebook käyttää löytämiään yhteystietoja käyttäjiensä yhdistämiseen, mikä on johtanut esimerkiksi siihen, että prostituoitujen henkilöllisyys on paljastunut heidän asiakkailleen (Hill 2017).

Yksityisyyttään voi verkossa varjella, mutta se ei ole helppoa tai vaatii uhrauksia sivustojen käytettävyydessä. Tarkoitukseen on olemassa erilaisia apuvälineitä, mutta myös ne keräävät usein dataa käyttäjistään myydäkseen sitä eteenpäin tai käyttääkseen sitä muihin tarkoituksiin.

Lähteet

Adblock Plus. 2015. [Viitattu 30.1.2019]. Saatavilla: https://adblockplus.org/en/about

Am I Unique? [Viitattu 6.3.2019]. Saatavissa: https://amiunique.org/fp

Beales, H. 2010. The Value of Behavioral Targeting. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavilla: https://www.researchgate.net/publication/265266107_The_Value_of_Behavioral_Targeting

Brain, M. 2007. How internet cookies work. [Viitattu 30.1.2019]. Saatavilla: http://jjconline.net/747Files/Google_Privacy/Howstuffworks_Internet_Cookies.pdf

Braun, A. 2018. What are Supercookies, Zombie Cookies, and Evercookies, and Are They Threat? [Viitattu 30.1.2019]. Saatavilla: https://www.maketecheasier.com/supercookies-zombie-cookies-evercookies/

Gómez-Boix, A., Laperdrix, P. & Baudry, B., 2018. Hiding in the Crows: an Analysis of the Effectiveness of Browser Fingerprinting at Large Scale. WWW2018 – TheWebConf 2018: 27th International World Wide Web Conference, Apr 2018, Lyon, Ranska, Sivut 1-10. [Viitattu 6.3.2019]. Saatavissa: https://hal.inria.fr/hal-01718234v2/document

Helenius, T. 2018. Käyttäjien seuraaminen verkossa. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, Luonnontieteiden tiedekunta, Tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelma. Tampere. [Viitattu 1.2.2019]. Saatavilla: http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201812313072

Hide My IP. 2019. [Viitattu 6.3.2019]. Saatavissa: https://www.hide-my-ip.com/

Hill, K. 2017. How Facebook Outs Sex Workers. Gizmodo. [Viitattu 7.3.2019]. Saatavissa: https://gizmodo.com/how-facebook-outs-sex-workers-1818861596

Jyrhämä, T. 2018. Mitä internet tietää minusta? [Viitattu 31.1.2019]. Saatavilla: https://www.turre.com/mita-internet-tietaa-minusta/

Linus, R. What every browser knows about you. [Viitattu 31.1.2019]. Saatavilla: http://webkay.robinlinus.com/

Mayer, J. & Mitchell, J. 2012. Third Party Web Tracking: Policy and Technology. [Viitattu 1.2.2019]. Saatavissa: https://jonathanmayer.org/publications/trackingsurvey12.pdf

Mazel, J., Garnier, R. & Fukuda, K. 2017. A comparison of web privacy protection techniques. [Viitattu 1.2.2019]. Saatavilla: https://arxiv.org/pdf/1712.06850.pdf

Rigatelli, S. 2017. Kännykkäsi vuotaa tietosi mainostajille -mitä voit tehdä? 4 hyötyä, 4 riskiä ja 7 vinkkiä. [Viitattu 30.1.2019]. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-9906380

Kirjoittajat

Mikko Janhonen opiskelee Lahden Ammattikorkeakoulussa ylempää AMK-tutkintoa Liiketoiminta ja uudistava johtaminen

Aki Vainio työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyn lehtorina ja toimii asiantuntijana #digiLAHTI ja VENLA –hankkeissa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1437977 (CC0)

Julkaistu 10.6.2019

Viittausohje

Janhonen, M. & Vainio, A. 2019. Mitä tietoa sinusta internetin välityksellä kerätään, mitä varten ja pystytkö vaikuttamaan asiaan? LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/06/10/mita-tietoa-sinusta-internetin-valityksella-kerataan-mita-varten-ja-pystytko-vaikuttamaan-asiaan/