Aihearkisto: Lehdet

Asiantuntijamyynti – insinöörikoulutuksen uudet tuulet

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Myyntityö on edelleenkin monelle suomalaiselle erittäin kyseenalaistettu ammatti. Niin sanotut ”myyntitykit” mielletään edelleen hyvin negatiivis-sävytteisiksi tuputtajiksi, jotka ajattelevat vain omia tulojaan, eivätkä lainkaan asiakkaan tarpeita. Asiantuntijuuden kautta myyntityö on saanut uutta näkökulmaa ja parantanut yleisesti myyjien asemaa kaupankäynnissä. Onko mahdollista, että insinööriopiskeluun hakeutuisi tulevaisuudessa enemmän opiskelijoita myyntityö tähtäimessään, kuin perinteinen tuotekehittäminen?

Kirjoittajat: Markus Paakkunainen ja Reijo Heikkinen

Insinöörien työllisyys myyntitehtävissä

Vaikka asiantuntijamyynti ei ole uusi käsite, toimii insinöörejä myyntiammateissa vielä hyvin vähän. Sorri (2015) kirjoittaa myynnin ja markkinoinnin blogissaan vuoden 2013 ja 2014 teetettyjen työmarkkinatutkimusten pohjalta, että myyjien määrä on laskussa, vaikka mediaani palkka nousee. Lukemat kertovat siitä, että myynnin parissa työskentelevät, tulospalkatut tekijät toimivat enemmän kalliimpien tuotteiden parissa tai vaihtoehtoisesti myyvät enemmän. Moni toimii myös johtotehtävissä. Kaiken lisäksi Suomessa myytävät tuotteet monimutkaistuvat, ja myyntiä tapahtuu entistä enemmän rajojen ulkopuolella. Jäljelle jäävät myyntitehtävät vaativat tekijältään organisointi- ja johtamistaitoja sekä vankkaa tuotetietoutta, missä korostuu juuri insinööriopintojen keskeiset aihealueet. ”Myyjästä on tultava asiantuntija ja asiantuntijasta myyjä” (Sorri 2015).

Insinööriliitto IL ry tutkii jatkuvasti jäsentensä työllistymistä. Vuonna 2016 Insinööriliitto ja DIFF – Ingenjörerna i Finland teetättivät vastavalmistuneilla jäsenillään tutkimuksen, jossa selvitettiin työllistymistä koulutuksen jälkeen. Kyselyyn vastasi yhteensä 767 henkilöä ja tutkimustuloksista sekä kuviosta 1 käy ilmi, että vain 3 % kyselyyn osallistuneista työllistyi kotimaan myynnin, markkinoinnin tai oston tehtäviin, ja vain 2 % työllistyi kansainvälisen myynnin, markkinoinnin tai oston tehtäviin. (Heinonen 2017, 33.)

Kuvio 1. Vuonna 2016 valmistuneiden insinöörien työllistyminen tehtäväalueittain. (Heinonen 2017, 33)

Insinöörikoulutuksen painopiste tulevaisuudessa

Markus Paakkunaisen (2018) opinnäytetyössä on esitelty perinteistä myyntityötä kesällä 2017 pilotoidulla Kesäkiertueella. Kiertue kiersi ympäri Suomea eri paikkakuntien rautakaupoissa, LVI-myymälöissä sekä messuilla, tuoden järjestelmäasiantuntijuutta jälleenmyyjien myynnin tueksi. Tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden mahdolliset LVI-järjestelmien tai remonttien tarpeellisuudet sekä esitellä heille sopivia ratkaisuja ja samalla myydä tuotteita. Työssä korostui päivä päivältä enemmän asiantuntijuus, kun asiakkaat esittivät jatkuvasti vaikeampia kysymyksiä, joihin ei välttämättä kuka tahansa osaa vastata. Muutamien vieläkin vaikeimpien kysymyksiä kanssa asiakkaan yhteystiedot toimitettiin kokeneemmille asiantuntijoille, mutta myös joissain tilanteissa asiakas käveli tyytyväisenä myymälästä ulos, kuitti kädessään.

Tällaisessa aktiivisessa myyntityössä moni asiakas yleisesti miettii mielessään, kuinka perinteinen nuori myyjän alku yrittää hänelle myydä jotain turhaa, rahan kiilto silmissään. Nämä asiakkaat kuitenkin yleisimmin muuttavat asennettaan nopeasti, kun heiltä kysytään kysymyksiä liittyen heidän olemassa oleviin järjestelmiinsä, ja ehdotetaan ratkaisua perusteltuna tutkittuun asiaan. Tilanteessa korostuu selvästi aiemmista kohdista tiivistettynä: myyjää vieroksutaan, mutta asiantuntijaa kaivataan. Asiakkaat tunnistavat asiantuntijan ja heidän asenteensa tuotteita kohtaa muuttuu täysin.

Miksi asiantuntijamyyntiä ja kaupallisuutta ei sitten opeteta tai tuoda esille enempää ammattikorkeakoulujen insinööriopinnoissa, kun siihen on kysyntää? Lahden ammattikorkeakoulussa on otettu käyttöön uusi puukaupallinen koulutus, jossa opiskelija opiskelee normaalisti insinööriopintojaan, mutta syventää osaamistaan liiketalouden opinnoilla ja päinvastoin, tradenomiksi opiskeleva voi syventää opintojaan puutekniikan parissa (Lahden ammattikorkeakoulu 2016). Toiminto vastaa hyvin työelämän tarpeita ja olisi sovellettavissa yleisesti insinööriopintoihin. Kaupallisuuden vaihtoehdon painottaminen opiskelijoille hyvissä ajoin toisi paljon uusia kiinnostuneita tekijöitä asiantuntijamyynnin pariin.  Monet opiskelijat hakevat sitä omaa kiinnostustaan vasta työelämässä, kun eivät ole opiskeluiden aikana saaneet tarpeeksi kokemusta muiltakin osa-alueilta. Lisäksi kaupallisuutta tulisi markkinoida jo hakuvaiheessa, jolloin tekniikasta kiinnostuneet, ja muuten kaupalliselle alalle hakeutuvat henkilöt kiinnostuisivat enemmän monipuolisemmista vaihtoehdoista. Tällaisilla ratkaisuilla olisi vaikutusta jopa insinöörikulttuuriin, kun alalle hakeutuisi enemmän myös muita persoonia kuin stereotyyppisiä insinöörejä.

Asiantuntijuus myyntivalttina

Asiantuntijuus myyntityössä on tulevaisuudessa vieläkin ratkaisevampi tekijä kuin tänä päivänä. Asiakkaat odottavat enemmän keskustelevansa asiantuntijan, kuin myyjän kanssa ja tässä vaiheessa kehään astuvat insinöörit. Organisointia, johtamista ja tuotetietoutta opiskelevat insinöörit tuovat myyntityöhön yhden tärkeimmistä asioista myyntityössä: tuotetta myydään varsinaiseen tarpeeseen, eikä vain myymisen ilosta. Tällä hetkellä insinöörejä toimii myynnin, markkinoinnin ja oston tehtävissä vielä pieni osa, mutta tulevaisuudessa tähän voidaan vaikuttaa panostamalla enemmän kaupallisen opetuksen sisällyttämiseen osaksi insinööriopintoja. Loppujen lopuksi hyvä kaupankäynti perustuu siihen, että asiakas osaa arvostaa myyjää ja pitää häntä yhteistyökumppanina, eikä aikaa vievänä tuputtajana.

Lähteet

Heinonen, M. 2017. Vuonna 2016 valmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimus. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Insinööriliitto IL ry. [Viitattu 19.1.2018]. Saatavissa: https://www.ilry.fi/sites/default/files/sijoittumistutkimus2016_valmistuneet_raportti.pdf

Lahden ammattikorkeakoulu. 2016. Puukaupallinen koulutus vastaa teollisuuden tarpeisiin. [Viitattu 19.1.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/ajankohtaista/Sivut/Puukaupallinen-koulutus-vastaa-teollisuuden-tarpeisiin.aspx

Paakkunainen, M. 2018. Kesäkiertue-markkinointikampanjan konseptointi. Case: Uponor Suomi Oy. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. [Viitattu 2.2.2018]. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802062074

Sorri, T. 2015. Insinööri pelastaa. [Viitattu 19.1.2018]. Saatavissa: https://www.mma.fi/blogi/insinoori-pelastaa

Kirjoittajat

Markus Paakkunainen on Lahden ammattikorkeakoulusta keväällä valmistuva materiaalitekniikan insinööri. Opinnäytetyönsä hän on tehnyt Uponor Suomi Oy:lle.

Reijo Heikkinen toimii Lahden ammattikorkeakoulussa kone- ja tuotantotekniikan yliopettajana.

Artikkelikuva: Geralt. https://pixabay.com/en/shaking-hands-handshake-hands-3091908/ (CC0)

Julkaistu 7.2.2018

Viittausohje

Paakkunainen, M. & Heikkinen, R. 2018. Asiantuntijamyynti – insinöörikoulutuksen uudet tuulet. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/02/07/asiantuntijamyynti-insinoorikoulutuksen-uudet-tuulet/

Työn tehokkuuden raportointi pk-yrityksessä

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Tehokkuuden seuranta on yksi liiketoiminnan menestykseen vaikuttavista tekijöistä. Tehokkuutta ja tuotantotoiminnan tuottavuutta voidaan seurata ja mitata monesta eri näkökulmasta, joista yksi on työn tuottavuuden seuranta. Miten työn tuottavuutta voidaan mitata ja millaisella raportoinnilla tehokkuuskehitystä voidaan tukea?

Kirjoittajat: Laura Wirth ja Sirpa Varajärvi

Tuotannon tehokkuuden mittaaminen ja seuranta

Eri toimialoilla yrityksen kannattavuuden seuranta painottuu eri tekijöiden varaan. Valmistusalalla tuotannonhallinnalla on keskeinen rooli yrityksen arvontuottajana ja kannattavuuden määrittäjänä. Menestyvä tuotanto on sekä strategisesti suunnitelmallista että käytännön tasolla tehokasta. Yksi tapa seurata ja kehittää tuottavuutta on kapasiteetin ja resurssien hallinta. Niiden tarkoituksena on järjestellä käytettävissä olevat resurssit vastaamaan tuotannon tarpeita. Liian vähäinen resurssimäärä aiheuttaa viivästyksiä ja kauppojen peruuntumisia. Liian suuret resurssit aiheuttavat turhia kuluja. Siksi resurssihallinta on tärkeä tekijä yrityksen kasvulle. (Vause 2009, 186; Hill & Hill 2012, 4-5.)

Tuotantotoiminnan tehokkuuden mittaamisessa yleisesti käytetty mittari on aika. Jokainen tuote arvioidaan sen mukaan, paljonko sen valmistamiseen on kulunut aikaa. Kun tämä tiedetään, voidaan tutkia kuinka paljon resursseja valmistus vaati ja kuinka tehokkaasti olemassa olevaa kapasiteettia hyödynnettiin. (Hill & Hill 2012, 357 & 359.)

Erityisesti aloilla, joilla tuotteiden valmistus vaatii runsaasti käsillä tehtävää työtä, on hyödyllistä seurata lisäksi työvoiman tuottavuutta, koska se on tärkeä valmistustoiminnan vaatima resurssi. Henkilöstöresurssien tuottavuutta voidaan mitata erilaisten HR-KPI-mittareiden avulla. Niitä käytetään, kun halutaan tutkia henkilöstövoimavarojen vaikutuksia yrityksen talouslukuihin. Erilaiset mittarit mittaavat esimerkiksi henkilöstökulujen määrää suhteessa liikevaihtoon tai tehdyn työn tuottavuutta suhteessa liikevaihtoon. (Kesti 2014, 18-23.)

Jotta tuotannonohjauksen ja tehokkuusseurannan tilannetta ja tavoitteita voitaisiin seurata, tarvitaan informaation keräämistä, analysointia ja sen pohjalta toteutettavaa raportointia. Seurannan taustavoimana voidaan käyttää Business Intelligence -ajattelua, jonka tavoite on kerätä hallitusti dataa ja muuttaa se oikeiden työkalujen avulla hyödylliseksi liiketoimintatiedoksi. Business Intelligencen hyödyntäminen ei aina vaadi raskaita järjestelmiä ja suuria tietoteknisiä investointeja vaan sitä voi toteuttaa myös tutuilla taulukkolaskennan työkaluilla. (Suominen & Suominen 2015, 10-12.)

Jotta raportointikäytäntö tukisi tuotantotoimenpiteitä tarvittavalla tavalla, data tulisi saada jaettua helposti hahmotettavassa ja yksinkertaisessa raporttimuodossa. Syvänperän & Lindforsin (2014, 76-77) mukaan raportointia määrittäviä perusperiaatteita ovat raportin sisältöön, yksityiskohtaisuuteen ja esitystiheyteen liittyvät valinnat. Sen lisäksi tulisi selvittää millainen visuaalinen ulkoasu ja jakamistapa palvelevat sen tarkoitusta tehokkaimmin.

Verstaasta tehtaaksi – tuottavuuden kehitystä tukeva raportointi

Tuotannonohjauksen ja henkilöstöresurssien tehokkuuden seurantaan liittyvää raportointia tutkittiin ja kehitettiin Laura Wirthin (2017) opinnäytetyössä Verstaasta tehtaaksi – Muutoksen tukeminen työn tehokkuuden raportoinnilla. Laadullisena tutkimuksena toteutetun tutkimuksen tavoitteena oli luoda case-yritys Neovo Solutions Oy / Innofusorille raportointikäytäntö, joka tukee uutta toiminnanohjausjärjestelmää sekä sitä kautta mahdollistuvaa henkilöstöresurssien organisointia ja niiden tuottavuuden seurantaa.

Innofusor on pk-yritys, joka valmistaa korkealaatuisia sisustuksellisia akustiikkaelementtejä. Liikevaihdon tasainen kasvu on luonut tarpeita toiminnan tehostamiselle ja työmentaliteetin muuttamiselle verstasmaisesta työskentelystä kohti tehdasmaista tehokkuutta. Innofusor toimii alalla, jolla suurin osa tuotannosta toteutetaan käsityönä. Siksi tässä tapauksessa raaka-ainehintoja ja logistisia kuluja suurempi merkitys yrityksen tuottavuudelle on henkilötyötuntien tehokas hyödyntäminen. Kasvun myötä yrityksessä on ollut tarve ottaa käyttöön uusia toimintatapoja ja työvälineitä. Tämä vaatii henkilöstöltä kykyä ja motivaatiota omaksua uutta, rohkeutta tarttua toimeen, jakaa vastuuta ja ratkaista uudenlaisia haasteita. Johdon haasteena puolestaan on luoda tämän mahdollistava oppimisen kehä.

Wirthin (2017) opinnäytetyön tuloksena Innofusorissa otettiin käyttöön työn tehokkuutta seuraava raportointikäytäntö. Mittariksi raporttiin valittiin valmistuneiden tilausten arvo verrattuna niitä kohti tehtyjen työtuntien määrään. Raportti päädyttiin luomaan interaktiiviseen taulukkolaskentaohjelmaan, joka yrityksessä oli jo valmiiksi käytössä. Uusi raportointikäytäntö tukee yrityksen muutosprosessia sekä psyykkisellä tasolla motivaattorina että käytännön tasolla esittämällä työtuntien tehokkuuden visuaalisessa muodossa. Raportointikäytännön avulla sekä johto että tuotantotyöntekijät alkavat saamaan viikkotason tietoa tehokkuudesta. Raportti tulee visualisoimaan selkeästi uusien työvälineiden ja valmistusmenetelmämuutosten hyödyt ja pullonkaulat. Työntekijöiden esittämien toiveiden mukaisesti raportilta pystytään seuraamaan sekä akustiikkatuotannon kokonaisvolyymia että tuoteryhmäkohtaista työtuntitehokkuutta. Raportin avoimiin kommenttikenttiin voidaan kirjata viikon työnkulkuun vaikuttaneita tekijöitä, jotka selittävät mahdollisia kuvioissa esiintyviä poikkeuksia.

Jatkuvan kasvun mahdollistaminen

Resurssikäytön tehokkuuden seuranta on tärkeässä roolissa valmistusyrityksen kehittämisessä. Henkilöstön osaamisen lisääntyminen, oikea motivaatio ja tehokkuuden kasvu luovat hyvät olosuhteet liiketoiminnan tuottavuudelle. Kasvuyrityksessä eletään jatkuvassa oppimisen ja muutoksen kehässä, ja sen ylläpitäminen vaatii oikeanlaiset tukitoimet, kuten raportointikäytännön, joka kertoo oikeita asioita oikeille henkilöille oikeaan aikaan. Opinnäytetyötä tehdessään Wirth sai seurata läheltä yrityksen ottamaa merkittävää askelta pienestä pajatoiminnasta kohti tehdasmaista tehokkuutta – askelta, jonka on mahdollistanut sekä tietojärjestelmien Business Intelligence että liikejohdon ”anti-stupidity”. Tällä yhdistelmällä voidaan hioa yrityksen tuottavuus jo pk-vaiheessa kuntoon ja siten luoda mahdollisuus pitkäjänteiselle kasvulle.

Lähteet

Hill, A. & Hill, T. 2012. Operations management. 3. uudistettu painos. Lontoo: Palgrave Macmillan.

Kesti, M. 2014. Henkilöstövoimavarat tuottaviksi. Helsinki: Finanssi- ja vakuutuskustannus Finva.

Suominen, S. & Suominen J. 2015. Laatua Raportointiin Excelillä. Saarijärvi: Docendo Oy.

Syvänperä, O. & Lindfors, H. 2014. Pk-yrityksen budjetointi ja raportointi käytännönläheisesti. 4. uudistettu painos. [Helsinki]: Helsingin seudun kauppakamari.

Vause, B. 2009. Guide to Analysing Companies. Fifth edition. Lontoo: Profile Books.

Wirth, L. 2017. Verstaasta tehtaaksi – Muutoksen tukeminen työn tehokkuuden raportoinnilla. Case: Innofusor. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. [Viitattu 12.12.2017]. Lahti. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121721707

Kirjoittajat

Laura Wirth on Lahden ammattikorkeakoulusta syksyllä 2017 valmistunut tradenomi, jonka opintojen painotusalueena oli taloushallinto. Kirjoittaja työskentelee case-yritys Neovo Solutions Oy:ssä Talousassistenttina ja Business Controllerina.

Sirpa Varajärvi toimii Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alan lehtorina.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/write-plan-business-startup-593333/ (CC0)

Julkaistu: 1.2.2018

Viittausohje

Wirth, L. & Varajärvi, S. 2018. Työn tehokkuuden raportointi pk-yrityksessä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/02/01/tyon-tehokkuuden-raportointi-pk-yrityksessa/

Kuluttajilta kerätyn poistotekstiilin valmistus kuitukankaaksi – kohti tekstiilinkierrätyksen korkeampaa keräysastetta Suomessa

Kiertotalouden ratkaisut, LAMK Pro

Tekstiilijätteen erilliskeräysvelvoite on tulossa EU:n alueelle. Suomessa Telaketju-projektissa rakennetaan kansallista ekosysteemiä tekstiilijätteen kierrätykselle. LAMK on mukana tekstiilikuitujen koneellisen tunnistuksen kehittämisessä, ja LAMKissa on suunniteltu ja rakennettu tekstiilikuitujen tunnistamiseen ja lajitteluun soveltuva lajitin.

Kirjoittajat: Kirsti Cura, Lea Heikinheimo ja Jaakko Zitting

Taustaa

LAROCHE on ranskalainen 1926 perustettu tekstiiliteollisuuden koneita valmistava yritys. Heidän Cours-la-Villessä sijaitsevassa koeajolaitoksessa Telaketju-projektilla oli mahdollisuus testata, mitä näistä elämänsä ehtoossa olevista tekstiileistä olisi vielä mahdollista valmistaa. Tilaisuus oli ainutlaatuinen, sillä vastaavia pilottimittakaavan laitteistoja ei löydy Suomesta eikä muualta Euroopasta.

Lempipaidasta kierrätyskuitumattoa

Suomesta lähetettiin Ranskaan LAROCHEn tehtaalle kuluttajilta kerättyä tekstiiliä. Lempipaita meni puuvillajakeeseen ja lempiverkkarit polyesterijakeeseen. Lisäksi testeissä oli mukana kahden eri sulamislämpötilan sisältävää polyesteriä (bikomponentti), joka toimi sideaineena liiman tapaan osassa valmistettuja kuitumattoja. Lajitellut tekstiilit olivat uudelleen myyntiin kelpaamattomia; likaisia, rikkinäisiä tai muodin auttamattomasti ohi ajaneita.

Kuva 1. Tekstiilipaali purettavana. (Kuva: Lea Heikinheimo)

Kuidutusprosessissa vaatteet pilkottiin palasiksi giljotiinileikkureilla, ja sen jälkeen palasia revittiin auki eli karstattiin telojen välissä. Muodostuvan kuidun kokoa voidaan säätää erilaisilla prosessisäädöillä. Karstauksen jälkeen meillä oli kuituhahtuvia, joista voidaan edelleen jalostaa lankaa tai valmistaa kuitukankaita. Karstausvaiheen jälkeen osa jakeista jätettiin odottamaan kehruuta langaksi, ja vielä sen jälkeen kutomista kankaaksi.

Kuva 2. Puuvillasta valmistetut vaatteet pilkkojan käsittelyssä. (Kuva: Lea Heikinheimo)

Kuva 3. Karstattu ja termobondattu kuitumatto. (Kuva: Lea Heikinheimo)

Kuitukankaat (nonwoven) ovat tekstiilejä, joiden valmistuksessa ei tarvita langan kehruuvaihetta. Kuidut voidaan orientoida kuiturainaksi esim. veden ja ilman avulla. Sen jälkeen kuidut voidaan sitoa mekaanisesti (esim. neulaamalla tai vesisuihkulla), kemiallisesti tai lämmön avulla termobondaamalla. Koeajoissa valmistettiin kuitukankaita eri prosessointimenetelmillä ja eri seossuhteilla. Kuitukankaita löytyy esim. autojen sisäverhoilujen alta, missä kuitu toimii äänen ja lämmön eristeenä. Keskimäärin 15 kg nykyisten henkilöautojen painosta on kierrätyskuitua, mikä selittää kierrätyskuitujen käytön hurjat volyymit autoteollisuudessa. Kierrätyskuiduista valmistetuista kuitukankaista voidaan valmistaa myös lämmöneristeitä rakennusteollisuuteen sekä huonekalujen ja lelujen pehmustemateriaaleja.

Kuva 4. Neulauskone, joka hakkasi kuitumattoa huikeaa vauhtia. (kuva Jaakko Zitting)

LAROCHEn koeajoissa valmistetut kuitukankaat lähetetään Suomeen jatkotutkimuksia sekä jatkojalostusta varten. Projektissa on mukana yrityksiä, jotka tulevat testaamaan koeajoissa valmistettuja materiaaleja omiin tuotteisiin. Lisäksi projektikonsortio miettii koko ajan, millaisia demonstraatioita projektin aikana voitaisi tehdä. Tällä hetkellä tulossa on ainakin komposiittikokeiluja.

Kuva 5. Neulattuja kuitumattoja. (Kuva: Jaakko Zitting)

Matkalla vierailtiin myös mattoja ja tyynyjä kierrättävässä yrityksessä. Kierrätysprosessi oli hyvin yksinkertainen: vuodevaatteet revittiin, kuidut karstattiin ja paalattiin myytäväksi autoteollisuuteen kuitukankaita valmistavalle yritykselle. Loppukäyttökohteesta johtuen tässä prosessissa ei tarvittu erillistä tekstiilien pesua.

Kierrätysastevaatimukset tiukkenemassa myös tekstiilijätteen osalta

Matka kasvatti LAMKin osallistujien kokonaiskäsitystä tekstiilinkierrätyksen haasteista, mutta myös mahdollisuuksista. Matkan aikana keskusteltiin mukana olleiden yritysten kanssa, ja se antoi perspektiiviä tekstiilien kierrätysketjuun ja siihen linkittyvään liiketoimintaan. Tosiasia on, että vaikka kuinka haluaisimme kierrättää tekstiilejä ja mennä kohti kiertotaloutta, yritysten on saatava prosessit kustannustehokkaiksi. Tekstiilijäte on hyvin heterogeenistä, ja sen takia lajittelu on erittäin tärkeässä roolissa. Telaketju-projektissa tutkitaan ja testataan manuaalisen lajittelun eri muotoja, ja myös kuluttajille suunnattua viestintää tarkastellaan ja terävöitetään. Tekstiilien erilliskeräysvelvoite on astumassa EU:ssa voimaan 2025. Lajittelu pitää saada kustannustehokkaammaksi ja kierrätystekstiilin käyttöä lisättyä, jotta erilliskeräyksestä ei tule ylimääräinen kuluerä.

Matka oli osa Business Finland (ex-Tekes) -rahoitteista 1,5-vuotista 2,6 milj. euron Telaketju-projektia, jossa LAMKilla on rooli mm. tekstiilikuitujen koneellisen tunnistamisen kehittämisessä ja demonstraatioiden toteutuksessa. Mukana matkalla oli parikymmentä telaketjulaista VTT:ltä, Turun ammattikorkeakoulusta, LAMKista sekä tekstiilien kierrätyksestä kiinnostuneista yrityksistä.

Kirjoittajat

Kirsti Cura työskentelee LAMKissa kehittämispäällikkönä ja on Telaketju-projektin LAMKin osuuden projektipäällikkö.

Lea Heikinheimo toimii yliopettajana LAMKissa ja on mukana useissa TKI-projekteissa.

Jaakko Zitting on vastavalmistunut kuitu- ja polymeeritekniikan insinööri ja työskentelee Telaketju-projektissa projektisuunnittelijana.

Artikkelikuva: Jaakko Zitting

Julkaistu 1.2.2018

Viittausohje

Cura, K., Heikinheimo, L. & Zitting, J. 2018. Kuluttajilta kerätyn poistotekstiilin valmistus kuitukankaaksi – kohti tekstiilinkierrätyksen korkeampaa keräysastetta Suomessa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/02/01/kuluttajilta-keratyn-poistotekstiilin-valmistus-kuitukankaaksi-kohti-tekstiilinkierratyksen-korkeampaa-keraysastetta-suomessa/

Creative Commons -lisenssi

Luonnon mahdollisuuksien hyödyntäminen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

Tiedämme että luontokokemukset tuottavat iloa ja mielihyvää ja rauhoittavat. Jo lyhyetkin käynnit luonnossa vaikuttavat myönteisesti. Miten luonnon ja terveyden yhteyttä sitten hyödynnetään sosiaali- ja terveyspalveluissa, joissa tavoitteena on hyvänvoinnin ja terveyden palauttaminen, ylläpito ja edistäminen? Tästä ottivat selvää Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijat.

Kirjoittajat: Nanne Aalto, Anna Kähkönen, Henna Mäenluoma, Julia Mäkelä, Anni Tapio, Jaakko Monto ja Anne Vuori

Taustaa

Luonnon ja ympäristön eheyttävä vaikutus ihmisen hyvinvointiin kiinnostaa nykyisin entistä enemmän eri alojen tutkijoita (Rappe 2005, Tyrväinen ym. 2007, Tyrväinen ym. 2014). Tutkimusten tuottamaa tietoa luonnosta hyvinvoinnin ja terveyden lähteenä käytetään laajemmin sosiaali- ja terveysalan hvyinvointipalveluja kehitettäessä. Fysioterapian, hoitotyön ja sosiaalialan opiskelijoiden muodostama ryhmä pohti luonnon ja hyvinvoinnin yhteyttä ja sen merkitystä palveluiden kehittämisessä Hyvinvointipalvelujen kehittämisen kurssilla osallistumalla monialaiseen Lahden ammattikorkeakoulussa meneillään olevaan Mennään Metsään -hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on kehittää laadukkaiden retkeilyreittien verkosto Päijät-Hämeessä ja edistää luontomatkailuun liittyvää liiketoimintaa.

Hankkeessa opiskelijat tutustuivat luontoa ja hyvinvointia yhdistäviin sosiaali- ja terveysalan tutkimuksiin ja kartoittivat, millaisia luontoa hyödyntäviä sosiaali- ja terveysalan palveluja Lahden seudulla on tarjolla sekä millaisia tarpeita näillä toimijoilla on luontoon liittyvien hyvinvointipalveluidensa kehittämisessä.

Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta

On näyttöön perustuvaa tietoa siitä, että luonto alentaa stressiä ja elvyttää kehoa ja mieltä. Luonto vaikuttaa emotionaaliseen hyvinvointiin, houkuttaa liikkumaan sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen ja alentaa muun muassa verenpainetta, sydämen sykettä, lihasjännitystä ja stressihormoneja sekä negatiivisia tunnetiloja. (Arvonen 2014, Tourula & Rautio 2014, Green Care Finland 2016, Kehon kertomaa 2017.) Luonnossa liikkuminen myös ennaltaehkäisee ja kuntouttaa mm. parantamalla unenlaatua, joka on kokonaisvaltaisen hyvinvoinninkannalta tärkeää (Salminen & Karvinen 2017).

Luonto parantaa eri tavalla kuin lääke, joka vaikuttaa ihmisen reseptoritasolla (Rappe 2005, Sempik ym. 2010). Psyykkisiä luontovaikutuksia ovat muun muassa vihan, ärsytyksen ja aggressiivisuuden väheneminen sekä onnen tunteen lisääntyminen ja mielialan parantuminen. On todettu, että luontokokemukset vähentävät myös mieliala-  ja masennuslääkkeiden käyttöä. (Tyrväinen ym. 2007, Sempik ym. 2010, Vasara ym. 2013, Metsäntutkimuslaitos 2014.)

Aivojen sähkökäyrissä sekä verisuoniston toiminnassa on huomattu hyviä vaikutuksia. Jo kymmenen minuutin oleskelu metsässä riittää laskemaan verenpainetta sekä tasaamaan pulssia. (Green Care Finland 2016, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö 2017.)  Luonnossa ja metsässä ulkoilu ja liikkuminen haastavat kehoa monipuolisesti. Se harjoituttaa jalkojen ja keskivartalon lihasvoimaa, lihasten ja hermoston yhteistoimintaa, tasapainoa ja nivelten liikkuvuutta sekä luustoa. (Salminen & Karvinen 2017.)

Luonnon mahdollisuuksia hyödyntävien, voimavaraistavien toimintamallien käyttöön ottaminen ja luominen ongelmakeskeisyyden rinnalle tukee asiakkaiden selviytymistä omassa elämäntilanteessaan ja siihen liittyvien haasteiden parissa. Ennaltaehkäisevä työ säästää rahaa ja siksi ongelmatilanteisiin halutaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näillä toimenpiteillä voidaan estää yksilötason ja yhteiskunnallisten kulujen kasvamista.  (Green Care Finland 2016.) Tourula & Rautio (2014) toteavat, että luontoaktiivisuutta lisääviä menetelmiä tuleekin kehittää ja eri sektorien toiminnassa tulee huomioida luonto ja sen mahdollisuudet.

Luonnon tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäviä sosiaali- ja terveyspalveluja Päijät- Hämeessä

Opiskelijat tutustuivat seuraaviin palvelujen tuottajiin, jotka jo hyödynsivät tietoisesti luonnon mahdollisuuksia asiakkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden tukemisessa: Päijät-Hämeen Allergia- ja Astmayhdistys, Lahden seudun CP-yhdistys ry, Lahden vammaispalveluiden alaisuuteen kuuluva tukipiste Moisku, nuorille kehitysvammaisille päiväaikaista toimintaa tarjoava Lahtiset -ryhmä, Päijät-Hämeen Mielenterveystyön Tuki MIETE ry ja Lahden Reumayhdistys.

Keskeisiä henkilökunnan ja asiakkaiden kehittämisehdotuksia, jotka helpottaisivat luonnon ja luontoympäristön käyttöä palveluiden edelleen kehittämisessä, olivat luontoreittien esteettömyys, lepopaikkojen määrän lisääminen, reittien kunto ja yleinen ylläpito sekä huolehtiminen reiteillä. Liikuntarajoitteisille on tärkeää saada lisää apuvälineitä luontoon ja mm. tukikaiteita, mistä voisi tarpeen tullen ottaa kiinni. Kulttuuria, elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta luontoon yhdistettynä toivottiin enemmän. Liikuntalaitteiden lisääminen ulos luontoon sai myös kannatusta. Keskusteltiin myös siitä, etteivät maastot saa olla liian helppoja, koska fyysinen toimintakyky kehittyy luonnossa silloin, kun sieltä löytyy epätasaisuutta, erilaisia pintoja sekä haasteita. Liikuntarajoitteisille henkilöille voi olla esimerkiksi lyhyempiä ja helpompikulkuisia reittejä, jotka palvelevat heidän tarpeitaan.

Toimijat eivät vielä kovinkaan paljoa yhdistä teknologiaa ja luontoretkiä. Kaksi toimijaa mietti QR-koodien hyödyntämistä ja geokätköilyä. Luontoreiteille ehdotettiin myös tietyin välimatkoin rastia tai pistettä, jossa on esimerkiksi tietoa paikasta tai esimerkiksi jotain taiteeseen liittyvää.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Päijät-Hämeen alueella olevat retkeilyalueet ja -reitit vaikuttavat olevan hyvin tiedossa ja niitä osataan hyödyntää yritysten ja yhdistysten toiminnassa. Luonnon hyvinvointivaikutuksia tunnistetaan eri asiakasryhmien palveluntarjoajien keskuudessa ja luontoon kohdentuvat toiminnat sekä tapahtumat nähdään tärkeänä osana toimintaa.

Lähteet

Arvonen, S. 2014. Metsämieli. Luonnollinen menetelmä mielentaitoihin. Helsinki: Metsäkustannus.

Green Care Finland. 2016. [Viitattu: 6.10.2017]. Saatavissa: http://www.gcfinland.fi/green-care-/

Kehon kertomaa. Psykofyysinen fysioterapia. 2017. Menetelmät ja hyödyt. [Viitattu: 6.10.2017]. Saatavissa: http://www.kehonkertomaa.fi/menetelmat_ja_hyodyt/

Metsäntutkimuslaitos. 2014. Kaupungin viheralueet elvyttävät työpäivän jälkeen.  [Viitattu 25.9.2017]. Saatavissa: http://www.metla.fi/uutiskirje/hyv/2014-01/uutinen-1.html

Rappe, E. 2005. The influence of a green environment and horticultural activities on the subjective well-being of the elderly living in longterm care. [Verkkodokumentti]. Academic dissertation. University of Helsinki, Department of Applied Biology. Helsinki. Publication 24. [Viitattu 14.12.2017 ]. Saatavissa: http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/maa/sbiol/vk/rappe/theinflu.pdf

Salminen, U. & Karvinen, E. (toim.). 2017. VoiTas -koulutusohjelma, Iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoittelu. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Ikäinstituutti. [Viitattu: 4.10.2017]. Saatavissa: http://www.voimaavanhuuteen.fi/content/uploads/2016/05/VoiTas-netti.pdf

Sempik, J., Hine, R., & Wilcox, D. (eds.). 2010. Green Care: A Conceptual Framework. A Report of the Working Group on the Health Benefits of Green Care. COST Action 866, Green Care in Agriculture. [Verkkodokumentti]. Loughborough: Centre for Child and Family Research, Loughborough University. [Viitattu 14.12.2017]. Saatavissa: http://www.agrarumweltpaedagogik.ac.at/cms/upload/bilder/green_care_a_conceptual_framework.pdf

Tourula, M. & Rautio, A. 2014. Terveyttä luonnosta. [Verkkodokumentti]. Oulu: Thule-instituutti Oulun yliopisto, Metsähallitus ja Oulun seutu. [Viitattu 14.12.2017]. Saatavissa: http://www.oulu.fi/sites/default/files/content/Terveytt%C3%A4_luonnosta.pdf

Tyrväinen, L., Korpela, K. & Ojala, A. 2014. Luonnon virkistyskäytön terveys- ja hyvinvointihyödyt. Teoksessa: L. Tyrväinen, T. Sievänen, S. Tuulentie & M. Kurttila (toim.) Hyvinvointia metsästä. Helsinki: Suomen Kirjallisuuden Seura.  48–58.

Tyrväinen, L., Silvennoinen, H., Korpela, K., & Ylen, M. 2007. Luonnon merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. [Verkkodokumentti]. Teoksessa L. Tyrväinen ja S. Tuulentie (toim) Luontomatkailu, metsät ja hyvinvointi. Metlan työraportteja 52. Helsinki: Metla. 57–77. [Viitattu 14.12.2017]. Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp052-01.pdf

Vasara, P., Rouhiainen, J., Lehtinen, H., Saarentaus, A. & Salmenkivi, K. 2013. Luonnon hyödyntämisen uudet tavat. [Viitattu 13.9.2017]. Helsinki: Pöyry Management Consulting Oy. Saatavissa: http://www.sitra.fi/julkaisu/2013/luonnon-hyodyntamisen-uudet-tavat

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. 2017. Luonnon terveysvaikutuksia. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 25.9.2017]. Saatavissa: http://www.yths.fi/filebank/3243-Luonto_pysty.pdf

Kirjoittajat

Anne Vuori, lehtori, hoitotyö, Sosiaali- ja terveysala, LAMK
Jaakko Monto, lehtori, fysioterapia, Sosiaali- ja terveysala, LAMK
Nanne Aalto, sosionomiopiskelija
Anna Kähkönen, sosionomiopiskelija
Henna Mäenluoma, fysioterapiaopiskelija
Julia Mäkelä, sosionomiopiskelija
Anni Tapio, sairaanhoitajaopiskelija

Artikkelikuva: LindenP. Saatavissa:  https://pixabay.com/en/forest-nordic-forest-nature-nordic-2558074/ (CC0)

Julkaistu 30.1.2018

Viittausohje

Aalto, N., Kähkönen, A., Mäenluoma, H., Mäkelä, J., Tapio, A., Monto, J. & Vuori, A. 2018. Luonnon mahdollisuuksien hyödyntäminen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/30/luonnon-mahdollisuuksien-hyodyntaminen-sosiaali-ja-terveyspalvelujen-kehittamisessa/

Creative Commons -lisenssi

Ympäristöjärjestelmän hyödyt ja mahdollisuudet LAMKille

Kokeilut, protot ja demot, LAMK Pro

LAMKille rakennetaan ympäristöjärjestelmää. Sen avulla sekä tehostetaan LAMKin myönteisiä ympäristövaikutuksia, kuten ympäristötietoisuuden lisäämistä, että vähennetään haitallisia vaikutuksia, kuten jätteen syntyä. Suoria taloudellisia säästöjä syntyy muun muassa energiankulutuksen ja jätteen synnyn vähentyessä, mutta kokonaisuutena ympäristöjärjestelmän hyödyt ovat monimuotoisemmat.

Kirjoittajat: Niklas Kaikonen ja Sakari Autio

LAMK on merkittävä ympäristövaikuttaja

On selvää, että LAMKin merkittävyys ympäristövaikuttajana on huomattava, vaikka kaikkia vaikutuksia on mahdotonta mitata tai edes arvioida. LAMKin strateginen painoala, kiertotalouden ratkaisut, linjaa TKI –toimintaa, jonka hankkeilla on huomattavia positiivisia ympäristövaikutuksia (LAMK 2018c). Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusalalla koulutetaan ympäristöasiantuntijoita, jotka voivat tehdä suuriakin tekoja kestävän kehityksen edistämiseksi. Kaikkien alojen valittavissa olevalla, LAMKin opettajien ja TKI –henkilöstön yhdessä ideoimalla kiertotalouden väyläopinnoilla, suunnitellaan ratkaisuja aitoihin työelämän kehittämishankkeisiin monialaisissa opiskelijaryhmissä (LAMK 2016).

Ympäristöasiat on otettu huomioon myös kampuskehityksessä. Käyttäjätiedon ja sidosryhmäyhteistyön pohjalta on muodostettu LAMKin arvoihin ja strategiaan perustuvat kampusteesit: vastuullisuus, yhtenäinen kampus, toimintaympäristöön avautuminen, arjen palvelut, joustavuus sekä yhdessä tekeminen (Hyökki 2016). Kampusteesit ovat ohjanneet kampuskehitystä ja vastuullisuus ilmenee kampuksella muun muassa rakennuksen aikaisena, rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmänä, BREEAM:ina, tehokkaan tilankäytön ratkaisuina sekä omana uusiutuvan energian tuotantona. Kampuksen kantavana teemana on myös ajatusmalli, ettei kampus ole koskaan valmis, vaan käyttäjillä on mahdollisuus muokata sitä omia tarpeita vastaaviksi (LAMK 2018a). Tätä tukee myös kehittyvä kiinteistöliiketoimintamalli, jossa kiinteistöpalvelut ovat sitoutuneet jatkuvaan kehittämiseen kiinteistön käyttäjien tarpeiden mukaan.

KUVA 1. Vastuullisuus on yksi kampuskehitystä ohjaavista kampusteeseistä (LAMK 2018a)

Ympäristöjärjestelmällä halutaan tuoda niin jatkuvuutta vastuulliselle kampustoiminnalle, kuin systemaattisuutta LAMKin muille toiminnoille. Se toimii työkaluna järjestelmälliseen ympäristötehokkuuden parantamiseen ja lisää LAMKin uskottavuutta kestävän kehityksen edistäjänä. Ympäristöjärjestelmän kehittämiseksi tehty opinnäytetyö (Kaikonen 2018) on valmistunut, mutta ympäristöjärjestelmän rakennusprosessi jatkuu yhä.

LUT –konserniin liittyminen tuo ympäristöjärjestelmän rakentamisen ajankohtaiseksi. Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT on tunnettu Green Campuksestaan ja he ovat toivoneet LAMKin vievän toimintaansa samaan suuntaan. LUT palkittiin vuonna 2013 korkeakoulujen kansainvälisessä ympäristöverkoston ISCN:n (International Sustainable Campus Network) kilpailussa parhaana yliopistona, Excellence in Campus –kategoriassa (LUT 2018).  Vastaavan tavoittelu ei ole LAMKillekaan utopistinen ajatus uuden kampuksen myötä; monialainen korkeakoulutuksen ja yritysten yhteinen ekosysteemi yhdistettynä tehokkaaseen tilankäyttöön on kansainvälisesti mielenkiintoinen edelläkävijä Euroopassa (LAMK 2018b). Menestys kilpailuissa nostaisi koko LUT-konsernin imagoa kestävän kehityksen suunnan näyttäjänä.

Kokeilukultturia ympäristöasioihin

Korkeakouluilla on merkittävä vastuu kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sen kouluttaessa tulevaisuuden johtajia, päättäjiä ja osaajia. Koska korkeakoulujen tehtävä ja toiminta eivät ole suoraan sidoksissa taloudelliseen tai poliittiseen kehitykseen, niillä on mahdollisuus kokeilla uusia toimintatapoja ja tekniikoita sekä kehittää innovatiivisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin tavalla johon kunnat ja yritykset eivät pysty. Korkeakouluissa kestävä kehitys tulisi ilmetä niin opetuksessa, kuin kampustoiminnoissa. Nämä ovat usein pidetty erillisinä asioina, mutta niiden tulisi täydentää toisiaan. Kampusta tulisi ajatella luokkahuoneena, jossa jokaisen kampustoiminnan osa olisi oppitunti kuinka elää ja työskennellä ympäristönäkökulmat huomioon ottaen. Tämä voi tarkoittaa kulutusmittareiden laittamista julkisille paikoille osoittamaan reaaliaikaisen energian- ja vedenkulutuksen. (International Alliance of Research Universities 2014, 4, 7 – 9, 20.)

Ympäristöjärjestelmä ja ympäristötavoitteiden seuraamiseksi rakennetut mittarit palvelevat koulutusta ja koulutus ympäristöjärjestelmää. Opiskelijaprojekteja voidaan suunnitella edistämään LAMKin ympäristötavoitteita ja samalla mittarit kertovat projektien todelliset vaikutukset. Tulosten ollessa lupaavia, voidaan opiskelijoiden projekteina suunnittelemia ja toteuttamia toimenpiteitä soveltaa laajemmassakin käytössä. Ammattikorkeakouluna LAMKin projektit eroavat yliopistojen projekteista ja kokeilukulttuuria tulisi soveltaa ennakkoluulottomasti myös ympäristöasioissa, antaen mahdollisuus innovatiivisten toimintamallien kokeiluun.

Ympäristötavoitteita edistäviä projekteja voidaan toteuttaa kaikilla koulutusaloilla, mutta ympäristö- ja energiatekniikan koulutukselle sähkönkulutusdata tai aurinkopaneelit sekä niiden sähköntuottomäärät toisivat kaivattua käytännönläheisyyttä alalle. Myös itse ympäristöjärjestelmän ylläpidossa voitaisiin hyödyntää opiskelijoita esimerkiksi sisäisen auditoinnin tekemisessä ja raportoinnissa; Japanin Chiba yliopistossa koko ympäristöjärjestelmä on täysin opiskelijoiden rakentama ja ylläpitämä (ISCN 2018).

Kestävä kehitys ja ympäristöasiat ovat nyt trendissä. Jotta opetuksessa, TKI-toiminnassa ja kampuskehityksessä tehdystä työstä ympäristöasioiden edistämiseksi saataisiin myös imagollinen hyöty, tulee niiden markkinointiin panostaa. LAMKin ympäristöteoista voidaan raportoida kansainvälisiin ympäristöjärjestöihin ja kampuksen ympäristöystävällisyys tulisi tehdä näkyväksi niin ulkoisessa markkinoinnissa, kuin kampuksen jokapäiväisessä elämässä.

Lähteet

Hyökki, S. 2015. LAMKin kampusteesit. [Verkkotallenne]. [Viitattu 16.1.2018]. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=UTrM7znTh8k

ISCN 2018. 2017 Award Winners. [Viitattu 16.1.2018]. Saatavissa: https://www.international-sustainable-campus-network.org/awards/2017-awards

Kaikonen, N. 2018. Ympäristöjärjestelmän kehittäminen – Case: Lahden ammattikorkeakoulu. Lahden ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. [Viitattu 25.1.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801231529

LAMK 2016. Kiertotalouden väyläopinnot käyntiin Lahden ammattikorkeakoulussa. [Viitattu 17.1.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/Ajankohtaista/Sivut/Kiertotalouden-vaylaopinnot-kayntiin-Lahden-ammattikorkeakoulussa.aspx

LAMK 2018a. Edelläkävijäkampus Euroopassa. [Viitattu 16.1.2018]. Saatavissa:   http://www.lamk.fi/SiteCollectionDocuments/lamk_niemicampus_m19_esite.pdf

LAMK 2018b. Kampukset. [Viitattu 18.1.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/lamk-oy/kampuskehitys/Sivut/default.aspx

LAMK 2018c. Painoalalähtöinen TKI-toiminta. [Viitattu 17.1.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/tki-toiminta/painoalalahtoinen-tki-toiminta/Sivut/default.aspx

LUT 2018. Green Campus – Vihreitä edistysaskelia. [Viitattu 16.1.2018]. Saatavissa: https://www.lut.fi/green-campus

Kirjoittajat

Niklas Kaikonen on Lahden ammattikorkeakoulun neljännen vuoden energia- ja ympäristötekniikan opiskelija ja projektityöntekijä.

Sakari Autio on ympäristötekniikan lehtori Lahden ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: Ismo Jakonen. Alkuperäinen kuva saatavissa: https://www.flickr.com/photos/lahti-uas/23626648736/in/album-72157663872413476/. Muokannut Niklas Kaikonen.

Julkaistu 29.1.2018

Viittausohje

Kaikonen N. & Autio S. 2018. Ympäristöjärjestelmän hyödyt ja mahdollisuudet LAMKille. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/29/ymparistojarjestelman-hyodyt-ja-mahdollisuudet-lamkille/

Show Buttons
Hide Buttons