Aihearkisto: Lehdet

Opetusaineistojen avoimuuden edistäminen osana avointa TKI -toimintaa Lahden ammattikorkeakoulussa

LAMK Pro, Uudistava oppiminen

Avoimen tutkimus-, kehittämis –ja innovaatiotoiminnan visio Lahden ammattikorkeakoulussa vuodelle 2018 on ”Tutkimuksen ja opetuksen avoimuudella merkittäviä löytöjä ja luovia oivalluksia”. Tutkimuksen ja opetuksen avoimuus on edistynyt viime vuosina suurin harppauksin. Mitä avoimilla opetusaineistoilla tarkoitetaan ja miten avoimuutta voidaan käytännössä edistää?

Kirjoittaja: Riikka Sinisalo

Mitä avoimet opetusaineistot ovat?

Opetusaineistojen avoimuudessa eletään mielenkiintoisia aikoja. Toisaalta opetusmateriaalia pidetään korkeakouluissa keskeisenä pääomana ja toisaalta yhä useammat instituutiot ja yksittäiset ihmiset jakavat digitaalisia oppimisresursseja internetissä avoimesti ja veloituksetta. Avoimet oppimisresurssit (open educational resources (OER)) on usein määritelty digitoiduksi materiaaliksi, joka on vapaassa käytössä opettajille, oppilaille ja itseopiskelijoille opettamiseen, oppimiseen ja tutkimukseen (OECD 2007).

Avointen opetusmateriaalien tunnettuus ja löydettävyys on kuitenkin vielä merkittävästi heikompaa ja hajautetumpaa kuin kustantajien tuottamien oppimateriaalien. Lisäksi avoimia opetusmateriaaleja kohtaan voi esiintyä ennakkokäsitys siitä, että mikä on ilmaista on myös laadultaan heikkoa. Avoimet materiaalit ovat kuitenkin kehittyneet huimasti pelkistä tekstipohjaisista aineistoista monimediallisiin kokonaisuuksiin. (Jhangiani 2017, 270-271)

Avointen opetusmateriaalien etuina on perinteisesti pidetty kustannussäästöjä, mutta se on vasta jäävuoren huippu. Toki vapaa saatavuus on opiskelijalle etu, mutta suurempi hyöty on aineiston monipuolinen muokattavuus ja uudelleenkäytettävyys, joka mahdollistaa aineiston muovaamisen omien oppimistavoitteiden mukaiseksi. (Jhangiani 2017, 270-271) Digitaalinen teksti mahdollistaa muun muassa hakutoiminnon käytön sekä lisämateriaalin linkittämisen ja antaa myös opettajan tehdä täydennyksiä ja painotuksia kirjan sisältöihin (Hilton III & Laman 2012, 270). Avoimia aineistoja käyttäneet opiskelijat myös suoriutuivat kursseilta yhtä hyvin kuin perinteisiä kurssiaineistoja hyödyntäneet opiskelijat (Hilton III 2016, 586). Lisäksi avointen opetusmateriaalien ja opintojen etenemisen ja valmistumisen välillä on positiivinen korrelaatio. (Fisher & al. 2015, 169)

Kokemuksia MOOC –kurssin suunnittelusta

MOOCeja, eli verkossa pidettäviä kursseja, joihin kaikilla on vapaa pääsy, pidetään yhtenä avointen opetusaineistojen keskeisimmistä hyödyntämiskanavista (Daradoumis & al. 2013, 208). Lahden ammattikorkeakoulussa MOOC kursseille on avattu oma alusta, mooc.lamk.fi, jossa on tarjolla korkeakouluopintoihin valmentava Opiskelutaidot –kurssi kaikille kiinnostuneille. Kurssin laajuus on kaksi opintopistettä, joista 1,5 pistettä on asiantuntijaviestinnän sisältöjä ja loput 0,5 informaatiolukutaidon sisältöjä. Nämä opintojaksot on jo vuosia toteutettu ns. ”käsi kädessä”, joten yhteistyön jatkuminen myös kaikille avoimen verkkokurssin suuntaan oli luontevaa.

Informaatiolukutaidon osuuden suunnittelussa lähdettiin liikkeelle informaatiolukutaidon kuudesta kehyksestä, jotka määrittävät informaatiolukutaito-osaamisen sisällöt ja tasot (ACRL, 2015). Informaatiolukutaitoa opiskellaan opetussuunnitelman mukaisesti yhden opintopisteen verran, joten tähän puoleen opintopisteeseen valitsimme kuudesta kehyksestä kolme. Koska kurssin aiheena ovat opiskelutaidot, otimme mukaan kehykset jotka tukevat laajasti tiedonlähteiden arviointia ja toisaalta tiedon käyttöön liittyvää tekijänoikeudellista ja eettistä osaamista.

Kurssin valmistelu painottui voimakkaasti juuri avointen opetusaineistojen löytämisen ja hyödyntämisen suuntaan. Laadukkaita aineistoja kyllä löytyy, mutta niiden etsiminen ja kuratointi vie aikaa. Tämä aika kannattaa kuitenkin käyttää kurssin perustamisvaiheessa, jotta laadukas ja monipuolinen sisältökokonaisuus kestää aikaa ja käyttökertoja. Myös erilaiset oppimistyylit pyrittiin huomioimaan mahdollisuuksien mukaan ja materiaaleja on tarjolla niin tekstinä, kuvana kuin videonakin. Valitettavasti suomenkielisen materiaalin löytäminen on paikoin haastavaa, joten erityisesti videoaineisto on lähinnä englanninkielistä. Toinen valmistelua ohjaava seikka oli halu antaa ohjaavaa palautetta, joka luo kurssille opettajan läsnäolon tuntua. Automatisoitu, ohjaava palaute vaatii valmistelua, mutta edesauttaa hyvää oppimista (Glance & al. 2012).

Opiskelutaidot MOOC –kurssi on nyt toteutettu kaksi kertaa ja opiskelijoilta saatu palaute on ollut pääosin positiivista. Informaatiolukutaidon osuuden jatkokehittämiskohteita ovat yksilöllisen kurssikokemuksen vahvistaminen laajemman tehtäväpoolin avulla ja jatkuva sisällön arviointi. Myös informaatiolukutaidon opintopisteen jäljelle jäävät kolme kehystä tullaan jollain aikavälillä toteuttamaan MOOC –tyyppisesti.

Näin meillä, entäpä maailmalla?

Opetusaineistojen avoimuutta pidetään Euroopan tasolla yhtenä keskeisimmistä keinoista varmistaa koulutuksen saavutettavuus maailmanlaajuisesti (Pawlowski 2013). Niinpä kehittämisessä kannattaa seurata myös kansainvälisiä areenoja, jotta yhdessä tekemisestä saataisiin suurin mahdollinen hyöty.

Project Development Workshop on projektikumppaneidenhakutilaisuus, jossa valmistaudutaan Erasmus+ projektihakuihin, pääaiheena opettajien ja ohjaajien ammatillinen kehittyminen kaikilla koulutussektoreilla. Yksi projektiaihioista, Open Educational Resources for Literacy Trainers, oli erinomaisesti linjassa Lahden ammattikorkeakoulun omien avoimuuden edistämisen tavoitteiden kanssa, joten haimme mukaan siihen ja tulimme myös valituiksi valmistelemaan hankehakua yhdessä. Työskentelyä jatkettiin Brysselissä verkostoitumistilaisuuden ja työpajan merkeissä marras- joulukuun vaihteessa.

Projektin ajatuksena on edistää avoimen oppimateriaaliosaamisen jakamista Euroopan laajuisesti ja tuoda avoin toimintatapa osaksi jokaisen opettajan ja kouluttajan arkea. Tavoitteena on edistää avoimuusosaamista ruohonjuuritasolla, jotta avoimet oppimateriaalit voisivat todella vastata niihin kohdistuviin odotuksiin.

Projektiaihion työstäminen kansainvälisessä ryhmässä oli antoisaa ja oli kiinnostavaa kuulla miten muissa maissa erilaiset opetusaineiston avoimuuteen liittyvät asiat etenevät. Yhteisenä näkemyksenä oli, että tämä on iso haaste eurooppalaisella tasolla ja yhteistyölle on olemassa sekä erinomainen tilaisuus että aito mahdollisuus. On mielenkiintoista kartoittaa, mitä osaamista opetusaineiston avaaminen vaatii ja mitä haasteita siihen liittyy. Riippumatta siitä onko LAMK loppujen lopuksi mukana juuri tämän projektin toteutuksessa, on valmisteluun osallistuminen tuonut arvokasta näkemystä oman toiminnan kehittämiseen.

Lähteet

ACRL. 2015. Framework for information literacy for Higher Education. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 27.2.2018]. Saatavissa: http://www.ala.org/acrl/standards/ilframework

Daradoumis, T., Bassi, R., Xhafa, F. & Cabellé, S. 2013. A Review on Massive E-Learning (MOOC) Design, Delivery and Assessment. [Verkkodokumentti]. Eighth International Conference on P2P, Parallel, Grid, Cloud and Internet Computing 2013. Compiegne, France.  208-213.  [Viitattu 27.2.2018]. Saatavissa: https://doi.org/10.1109/3PGCIC.2013.37

Fischer, L., Hilton, J., Robinson, T. J., & Wiley, D. A. 2015. A multi-institutional study of the impact of open textbook adoption on the learning outcomes of post-secondary students. Journal of Computing in Higher Education. [Verkkolehti]. 27(3), 159−172. [Viitattu 27.2.2018]. Saatavissa: https://doi.org/10.1007/s12528-015-9101-x

Glance, D. G., Forsey, M. & Riley, M. 2012. The pedagogical foundation of massive online courses. First Monday Journal. [Verkkolehti]. [Viitattu 27.2.2018]. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.5210%2Ffm.v18i5.4350

Hilton III, John. 2016. Open educational resources and college textbook choices: a review of research on efficacy and perceptions. Educational Technology Research and Development. [Verkkolehti]. [Viitattu 27.2.2018]. Saatavissa: https://doi.org/10.1007/s11423-016-9434-9

Hilton III, J., & Laman, C. 2012. One college’s use of an open psychology textbook. Open Learning: The Journal of Open, Distance and E-Learning. [Verkkolehti]. 27(3), 265–278. [Viitattu 27.2.2018]. Saatavissa: https://doi.org/10.1080/02680513.2012.716657

Jhangiani, R S. 2017. Open as Default: The Future of Education and Scholarship. Teoksessa: Jhangiani, R S and Biswas-Diener, R. (toim.) Open: The Philosophy and Practices that are Revolutionizing Education and Science. [Verkkokirja]. Pp. 267–279. London: Ubiquity Press. [Viitattu 27.2.2018]. Saatavissa: https://doi.org/10.5334/bbc.v

OECD. 2007. Giving knowledge for free: the emergence of open educational resources. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 10.1.2018]. Saatavissa: https://www.oecd.org/edu/ceri/38654317.pdf

Pawlowski, Jan M. 2013. Global Open Education: A Roadmap for Internationalization. Open Education 2030. JRC – IPTS Call for Vision Papers. Part I: Lifelong Learning. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 27.2.2018]. Saatavissa: http://blogs.ec.europa.eu/openeducation2030/files/2013/04/Pawlowski-et-al-OE2030-LLL2.pdf

Kirjoittaja

Riikka Sinisalo työskentelee informaatikkona Lahden ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/notes-macbook-study-conference-7102/ (CC0)

Julkaistu 5.3.2018

Viittausohje

Sinisalo, R. 2018. Opetusaineistojen avoimuuden edistäminen osana avointa TKI toimintaa Lahden ammattikorkeakoulussa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/03/05/opetusaineistojen-avoimuuden-edistaminen-osana-avointa-tki-toimintaa-lahden-ammattikorkeakoulussa/

 

Learning Cafen toteutus verkko-opinnoissa

LAMK RDI Journal, Uudistava oppiminen

Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata opiskelijoiden kokemuksia verkossa toteutetun Learning Cafe -menetelmän toimivuudesta. Oppimistehtävä toteutettiin osana Lahden ammattikorkeakoulun tarjoamaa kesäopintojaksoa Digitaaliset palvelut arjen apuna. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella opintojaksolle osallistuneilta opiskelijoilta. Opiskelijat kokivat Learning Cafe -toteutuksen teknisesti toimivaksi ja ohjeet riittäviksi. Lisäksi heidän kokemuksensa oppimismenetelmästä olivat positiiviset ja he ovat valmiita suosittelemaan Learning Cafe -toteutusta myös muille opintojaksoille. Tutkimuksen tulokset kannustavat verkko-opintojaksoja toteuttavia lisäämään toteutuksilleen yhteistoiminnallisia menetelmiä.

Kirjoittajat: Hannele Tiittanen ja Sariseelia Sore

Johdanto

Digitalisaatio vaikuttaa vahvasti kaikkeen toimintaan, myös koulutusalalla. Lahden ammattikorkeakoulussa on runsaasti kysyntää paikasta riippumattomille opinnoille ja verkko-opintojaksoja toteutetaan enenevässä määrin. Erityisesti monipuoliset verkkototeutukset motivoivat oppijoita (Chang & Kang 2016) ja opiskelijat ovat kokeneet reaaliaikaisen verkossa työskentelyn vastaavan laadultaan kasvokkain tapahtuvaa luokkaopetusta (Ward ym. 2010). MacNeill ym. (2014) painottavat, että yhteistoiminnallisen työskentelyn tavat ovat oppimisen näkökulmasta tehokkaampia kuin yksilötyöskentelyyn perustuvat työskentelymenetelmät, myös verkkoympäristössä. Näin ollen on tärkeää pyrkiä rakentamaan myös verkko-opintoihin yhteistä tiedonrakentamista tukevaa toimintaa.

Learning Cafe on paljon käytetty ryhmätyöskentelymenetelmä, jonka tarkoituksena on yhteisen keskustelun avulla rakentaa uutta tietoa ja yhteistä ymmärrystä tarkasteltavaan aiheeseen. Luodaksemme yhteistoiminnallisia oppimiskokemuksia verkko-opinnoissa, toteutimme verkko-opintojaksollamme digitaalisen Learning Cafen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää opiskelijoiden kokemuksia menetelmän soveltuvuudesta verkko-opintojaksolla ja siten luoda uutta tietoa digitaalisen yhteistoimintamenetelmän käytöstä verkko-opinnoissa.

Learning Cafe oppimismenetelmänä

Learning Cafe on työskentelymenetelmä, jonka tarkoituksena on ryhmän yhteisen keskustelun avulla rakentaa uutta tietoa ja yhteistä ymmärrystä tarkasteltavaan aiheeseen. Menetelmää käytetään paljon, koska se on suhteellisen helppo toteuttaa ja oikein toteutettuna se on  tehokas ja innostava menetelmä. (Partridge 2015; Prewitt 2011; Brown & Isaacs 2001.)

Learning Cafe toteutetaan jäljittelemällä kahvilamaista rentoa tunnelmaa. Pieni joukko, 4¬‒5 osallistujaa, kokoontuu ikään kuin kahvilapöytään keskustelemaan heille annetusta aiheesta sovituksi ajaksi, jonka jälkeen he siirtyvät toiseen kahvilapöytään osallistumaan uuteen keskusteluun. Eri kahvilapöytiä ja niissä keskusteluja on yleensä 3¬‒5 ja yhteen pöytäkeskusteluun on hyvä varata aikaa noin 20‒30 minuuttia. Keskustelussa oleellista on kuunnella kaikkien osallistujien mielipiteitä ja ajatuksia tyrmäämättä niitä ja näin tuoda esille uusia näkökulmia, ei niinkään ratkoa erilaisia ongelmia. Työskentelyn on tarkoitus olla mahdollisimman luovaa ja uutta ajattelua tuottavaa. Jokaisessa kahvilapöydässä on isäntä/emäntä vetämässä keskustelua. Hänen tehtävänään on kertoa pöytään tulevalle ryhmälle keskustelun teema ja lyhyesti orientoida mistä edelliset ryhmät ovat jo keskustelleet. Keskeistä on, että isäntä/emäntä innostaa aina uutta ryhmää keskustelemaan ja tuottamaan uusia ajatuksia annettuun aiheeseen. Kaikki esille nousseet ajatukset kirjataan ylös, tyypillisesti fläppipaperille. Keskustelun ilmapiirin on tarkoitus olla mahdollisimman avoin ja vapaa kuten kahvipöytäkeskusteluissa yleensäkin. Mukavan rento ympäristö edistää keskustelua ja siksi myös siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Kun kaikki kierrokset kahvilapöydissä on tehty niin pöydän isäntä/emäntä tekee yhteenvedon käydyistä keskusteluista. (Partridge 2015; Haukijärvi ym. 2014; Prewitt 2011; Brown & Isaacs 2001.)

Learning Cafe toteutukset tapahtuvat yleensä fyysisessä tilassa, esimerkiksi luokassa, mutta yhtä hyvin Learning Cafen voi toteuttaa virtuaalisessa ympäristössä verkossa, jossa ollaan reaaliaikaisesti yhdessä tuottamassa käsiteltävään asiaan erilaisia näkökulmia. Oppimisen näkökulmasta mahdollisimman vuorovaikutteiset ja monipuoliset verkkototeutukset herättävät kiinnostusta ja ovat motivoivia (Chang & Kang 2016). Hyvän verkkokokonaisuuden rakentaminen on haastavaa ja vaatii opettajalta hyvää verkkopedagogista osaamista. Opettajalla tulee olla käytettävissään joustava sähköinen oppimisympäristö, johon on mahdollista rakentaa vuorovaikutteisia elementtejä, jolloin esimerkiksi Learning Cafen tyyppiset reaaliaikaiset ryhmätyöskentelyt tulevat mahdollisiksi.

Oppimisteoriat ovat ajalta ennen verkko-oppimista. Behavioristinen näkemys painottaa aineiston merkitystä, kognitiivinen oppimisen prosesseja ja konstruktivistinen näkemys oppijan omaa roolia tiedon rakentajana. Uudeksi digiajan oppimisteoriaksi on nousemassa konnektivismi, joka korostaa oppimista sosiaalisissa verkostoissa. (Ally 2008.) Konnektivismin mukaan oppimishaluisen tulisi kytkeytyä oppimisverkostoihin ja olla vuorovaikutuksessa verkoston ihmisten ja tiedon kanssa. (Siemens 2005.) Tulevaisuudessa opettajan keskeisinä tehtävinä saattaa yhä enenevässä määrin olla oppimisverkostojen luonti tietyn aihepiirin ympärille sekä oppimishalun herättäminen opiskelijoissa. Learning Cafe työskentelyn toteuttaminen verkossa on hyvä esimerkki menetelmästä, jossa voidaan kerätä eri alojen edustajia pohtimaan samaa aihepiiriä ja innovoimaan yhdessä ratkaisuja asetettuihin ongelmiin tai kysymyksiin.

Digitaalisen Learning Cafen toteutus

Digitaalinen Learning Cafe toteutettiin kesäkuussa 2017 osana Digitaaliset palvelut arjen apuna verkko-opintojaksoa. Learning Cafe -menetelmä sopii hyvin toteutettavaksi verkkoympäristössä. Sen toteutus vaatii hyvää etukäteissuunnittelua ja selkeät sekä mahdollisimman yksityiskohtaiset toimintaohjeet opiskelijoille ennen reaaliaikaista Learning Cafe tapahtumaa.

Digitaalinen Learning Cafe toteutettiin hyödyntäen Moodle-oppimisympäristöä, Adobe Connect verkkokokousjärjestelmää (AC) sekä Padlet-seinää. Moodleen koottiin seikkaperäiset ohjeet Learning Cafen toteuttamisesta tarkkoine aikatauluineen ja linkkeineen työskentelyssä hyödynnettäviin kohteisiin. AC:n opettajan tila toimi yhteisenä kokoontumistilana sekä alustuksessa että yhteenvedossa, ja kunkin ryhmän isännän tai emännän AC-tila kahvilaympäristönä, jossa keskustelua käytiin ryhmän aihepiirin ympärillä. Padlet toimi alustana keskusteluissa nousseiden ajatusten kirjaamiseen, vastaavasti kuin fläppipaperi perinteisessä Learning cafeessa. Lisäksi sitä hyödynnettiin keskusteluiden alustuksessa tekstin, kuvien ja videoiden muodossa.

Opintojaksolle osallistuvat opiskelijat jaettiin pienryhmiin (3 osallistujaa/ryhmä). Ryhmä valmisteli Padlet-seinälle Learning Cafe ’pöydän’, jonka tavoitteena oli pohjustaa keskustelua, olla houkutteleva ja mahdollisimman innostava yhteiseen keskusteluun. Kukin ryhmä valitsi keskuudestaan isännän tai emännän, jonka tehtävänä oli fasilitoida Learning cafe -keskustelua ryhmän AC-tilassa Padlet-seinää hyödyntäen.

Ennen Learning Cafen aloittamista osallistujien tuli testata ohjelmisto-, laite- ja verkkoyhteensopivuus laitteelta, josta aikoo sessioon osallistua. Opiskelijoita pyydettiin testaamaan erityisesti äänen kuuluvuus. Testauksesta tulee olla opiskelijoille selkeä ohje verkko-oppimisympäristössä esimerkiksi videon avulla. Oppimissessio, jolla Learning Cafe toteutettiin, aloitettiin kokoontumalla opettajan AC-tilaan, jossa käytiin Moodle-alustalla oleva aikataulu yhdessä läpi ja varmistettiin, että kukin tietää, minkä ryhmän AC-tilassa (digitaalisessa Learning Cafe -pöydässä) kulloinkin tuli olla. Opettajan AC-tila ja opintojakson Moodle-alusta olivat koko ajan opiskelijoiden käytössä siltä varalta, että opiskelija eksyi ryhmästään siirtyessään ryhmien AC-tiloista toisiin.

Varsinainen Learning Cafe aloitettiin siirtymällä sovittuun kellonaikaan kunkin ryhmän ensimmäiseen digitaaliseen Learning Cafe -pöytään. Linkit kaikkiin näihin AC-tiloihin oli koottu Moodle-alustalle. Korkeakouluopiskelijat kirjautuivat huoneisiin omilla AD-tunnuksillaan, korkeakoulujen yhteisen Haka-kirjautumisen kautta. Learning Cafe isännän/emännän oli hyvä pyytää osallistujilta ääninäyte, kun he olivat kirjautuneet keskusteluun. Koska AC-työskentely oli opiskelijoille entuudestaan tuttua, oli heitä jo aiemmin ohjeistettu (ja ohjeet Moodle-alustalla), mitkä ovat tavallisimmat ongelmatilanteet AC-ympäristössä ja mitä niiden korjaamiseksi voi tehdä. Näin heillä oli osaamista reagoida esimerkiksi toimimattomaan ääniyhteyteen.

Kun Learning Cafen osallistujat olivat kaikki paikalla, isäntä tai emäntä alusti keskusteltavan aiheen hyödyntäen ryhmän Padletille kokoamaa aineistoa. Tämä jälkeen aloitettiin yhteinen keskustelu, jonka lisäksi osallistujien oli mahdollista kirjoittaa kommentteja keskusteltavasta aiheesta Padlet-seinälle ja näin rakentaa yhteistä tiedon kokonaisuutta. Keskusteluun varatun ajan jälkeen osallistunut ryhmä siirtyi seuraavaan digitaaliseen Learning Cafe -pöytään. Tieto siirtymisen ajankohdasta sekä linkki seuraavaan AC-tilaan oli aina saatavilla Moodle-alustan lisäksi kussakin AC-tilassa. Näin siirtymiset tapahtuivat mahdollisimman jouhevasti. Tarkka aikataulutus on oleellista vaihtojen sujuvuuden kannalta. Kun kukin ryhmä oli kiertänyt kaikki keskustelut, opiskelijat palasivat opettajan AC-tilaan keskustelujen yhteenvetoja varten. Learning cafeen toteutuksen aikana opettaja siirtyi keskustelutiloista toiseen seuraamassa opiskelijoiden keskustelua, aivan kuten fyysisessä tilassakin.

Toteutetun Learning Cafen palautekysely

Opintojaksolle osallistui 14 opiskelijaa kolmesta eri ammattikorkeakoulusta, jotka vastasivat sähköiseen Webrobol-kyselyyn opintojakson päätyttyä. Vastauksia saatiin 11 opiskelijalta. Vastaajista suurin osa oli liiketalouden alalta (5). Sekä tietojenkäsittelyn alalta että tieto- ja viestintätekniikasta oli kaksi vastaajaa. Lisäksi tekniikan alalta sekä palveluliiketoiminnasta oli kummastakin yksi vastaaja. Osa opiskelijoista hallitsi tietotekniikkaa ja käsiteltävää aihetta erittäin hyvin, osalle käsiteltävä aihe ja verkkoympäristössä toimiminen oli heikommin hallussa. Kukaan opiskelijoista ei ollut osallistunut aiemmin digitaaliseen Learning Cafe -toteutukseen, myös luokassa toteutettu Learning Cafe oli lähes kaikille vieras.

Palautekyselyssä oli kolme teemaa ja niihin liittyvät väittämät olivat:
1. Digitaalinen Learning Cafen teknisen toteutuksen toimivuus: padlet; reaaliaikaisuus, yhteyksien toimivuus; äänien toimivuus; esitysten näkyminen
2. Digitaalinen Learning Cafe ohjeistusten riittävyys: tekniset ohjeet; liikkuminen huoneissa; aikataulutus
3. Digitaalinen Learning Cafe oppimiskokemuksena: suosittelisitko digitaalista Learning
Cafeta muille opintojaksoille; digitaalinen Learning Cafe oli positiivinen kokemus ja miksi; mitä kehittäisit

Jokaiseen teemaan liittyi myös avoin kysymys, jolla saatiin täydentäviä vastauksia kysyttyihin sisältöihin liittyen. Vaikka vastaajien määrä oli pieni, antoivat he paljon hyvää tietoa toimivuuteen liittyvissä avoimissa vastauksissa.

Opiskelijoiden kokemukset digitaalisen Learning Cafen toteutuksesta

Digitaalinen Learning Cafen teknisen toteutuksen toimivuus
Ensimmäisessä teemassa haettiin palautetta Learning Cafen teknisen toteutuksen toimivuudesta, joka sisälsi neljä toimivuusaluetta. Suurin osa vastaajista piti Padletien ja opiskelijoiden omien AC-tilojen teknistä toteutusta pääasiassa toimivana. Sen sijaan yhteyksien ja äänien toimivuutta pidettiin vain jokseenkin toimivina (taulukko 1).


Taulukko 1. Digitaalisen Learning Cafen tekninen toimivuus Moodle oppimisympäristössä.

Neljä opiskelijaa oli vastannut avoimeen kysymykseen ja täydentänyt palautetietoa teknisen toimivuuden osalta. Kolme kommenteista liittyi äänien kuuluvuuteen, lisäksi kaksi kommenttia liittyi materiaalien jakamiseen Learning Cafe -tilassa. Äänien osalta kommentit liittyivät äänien särisemiseen, häviämiseen ja äänien vain osittaiseen kuulumiseen.

”Kaikilla pitäisi olla hyvät mikrofonit ja kuulokkeet. Usein törmää siihen, että aina joitain ei kuule hyvin tai äänet särisevät.”

”Learning Cafeen osallistuvien tulisi ehdottomasti tarkistaa, että kuulokkeet/mikrofonit toimivat. On kurja kuunnella esitystä, kuin vain osan sanoista kuulee.”

”AC huoneessamme oli kaksi ”share my screen” ikkunaa auki ja materiaalit näkyivät kahteen kertaan jaettavalle yleisölle. Emme saaneet päällekkäisiä ikkunoista toista suljettua ollenkaan syystä tai toisesta. Liekö oikeuksiin liittyvää kun toinen oli host ja toinen presenter vaiko vain jokin ”ominaisuus”.”

Digitaalinen Learning Cafe ohjeistusten riittävyys
Suurin osa vastaajista koki, että Learning Cafen toteutukseen liittyvät ohjeet olivat riittävät tai erittäin riittävät. Etenkin ohjeistus joka liittyi liikkumiseen AC-tilojen välillä, koettiin erittäin riittäväksi. Myös Padletien hyödyntäminen, aikataulutus ja tekniset ohjeet olivat vastaajien mielestä pääosin riittävästi ohjeistettu (taulukko 2).


Taulukko 2 Digitaalinen Learning Cafe ohjeistusten riittävyys (n=11).

Avoimissa vastauksissa (3 kappaletta) tuotiin esille aikataulutukseen liittyviä ehdotuksia, yksi kommentti liittyi toiveeseen saada lisää tukea Padletin käyttöön.

”Ohjeet olivat hyvät. Jotta saataisiin enemmän keskustelua aikaiseksi, voisi aikaa per huone olla hieman enemmän.”

”Padletin ohjeistukseen olisin kaivannut jotain tukea – koko ryhmä oli uusia padlet käyttäjiä ja kun loimme uusia tarroja niin toisen oikeudet liikutella tarroja/lappuja ei onnistunut. Mutta selvisimme että ei paniikkia.”

Digitaalinen Learning Cafe oppimiskokemuksena
Vastanneet opiskelijat kokivat Learning Cafen positiivisena oppimiskokemuksena ja olivat valmiita suosittelemaan sitä muillekin opintojaksoille (taulukko 3).


Taulukko 3. Digitaalinen Learning Cafe oppimiskokemuksena (n=11)

Avoimessa kysymyksessä opiskelijoilta kysyttiin mikä vaikutti heidän oppimiskokemukseen verkossa toteutetusta Learning Cafesta. Lähes kaikki kommentit toivat esille positiivisia kokemuksia, vain yhdessä kommentissa tuotiin esille yhteysongelmat.

”Mielenkiintoinen, liian vähän käytetty tapa oppia.”

”Nettiyhteyksien tuomat vaikeudet.”

”Mielenkiintoiset aiheet, hyvät ohjeet, hyvät esitykset sekä oma halua oppia digitaalinen Learning Cafe.”

”Liikkuminen huoneesta toiseen oli saumatonta kunhan linkit on kunnossa.
Hienosti sai palautetta ja kysymyksiä live esityksen jälkeen mikä oli sekä hämmentävää ja mukavaa. Oli hienoa keskustella kanssaopiskelijoiden ja opettajien kanssa.”

”Opiskelisin useampia kursseja mieluusti Learning Cafen kautta. Mahtava kokemus! Kiitos!”

Opiskelijat (5 kappaletta) toivat esille myös joitakin huomioitavia kehittämisehdotuksia digitaalisen Learning Cafeen toteutukseen.

”Ehkä se, että jokaisella ryhmällä olisi silti esim. powerpoint asiastaan jonka voi myös laittaa Padlettiin luettavaksi tai muuten esittelyn osana. Välillä näitä pelkkiä muistilappuja on vähän tylsä lukea.”

”Hyvin joustava ja hyvin toimiessaan toimiva oppimisympäristö. Yhteysvaatimukset voisi olla jossakin olemassa. Välttämättä puhelimesta jaettu netti ei riitä, jos verkko on heikko.”

”Learning Cafen AC:n sekä Padletin yleisiä ”vikatilanteita” FAQ uusille käyttäjille koska alkubriiffissä ei välttämättä osaa vikatilantesta mitään kysyä.”

Pohdinta

Kokonaisuudessaan opiskelijat antoivat positiivista palautetta verkossa toteutetusta Learning Cafesta. Opiskelijat kokivat, että tekninen toteutus oli toimiva ja että ohjeistukset olivat pääosin riittävät, ja he olivat valmiita suosittelemaan Learning Cafe toteutusta myös muille opintojaksoille. Tässä palautekyselyssä keskityttiin Learning Cafen tekniseen toteutukseen ja toteutuksen vaatimiin ohjeisiin, jotka ovat oleellisia edellytyksiä onnistuneeseen, oppimista tukevaan yhteistoiminnalliseen työskentelyyn verkossa. Yhteistoiminnallisen työskentelyn tavat ovat oppimisen näkökulmasta tehokkaampia kuin yksilötyöskentelyyn perustuvat työskentelymenetelmät, myös verkkoympäristössä (MacNeill et al 2014; Vuopala ym. 2016), joten tärkeää on pyrkiä rakentamaan toteutuksia, jotka mahdollistavat yhteisen ryhmätoiminnan ja tiedonrakentamisen verkossa.

Yhteistoiminnallinen työskentely verkossa voi olla reaaliaikaista tai eriaikaista. Työkaluja eri työskentelymuotoja varten on paljon erilaisia. Reaaliaikainen verkkoviestintä voi olla tekstiin, ääneen ja liikkuvaan kuvaan pohjautuvaa. Tekstipohjaisia pikaviestimiä, kuten Chat-työkalua voi usein hyödyntää reaaliaikaisen keskusteluyhteyden, esimerkiksi opintojaksolla käytetyn AC- verkkokokousjärjestelmän lisänä. (Sore, Meriläinen & Kivilahti 2011.) Eriaikaisia yhteistoiminnallisia työskentelymuotoja verkkoympäristössä ovat esimerkiksi yhteisen aineiston tuottaminen wikillä, blogi-kirjoittaminen tai keskustelupalstat, joissa käytetään vastaustoimintoa. (Vuopala ym. 2016; Sore ym. 2011.) Ward ym. (2010) selvittivät opettajien ja opiskelijoiden käsityksiä verkko-opiskelun laadusta, ja etenkin opiskelijat kokivat reaaliaikaisen työskentelyn verkossa yhtä hyväksi kuin kasvokkain tapahtuvan luokkaopetuksen ja olivat valmiita valitsemaan myös muita opintoja sen mukaan, että toteutuksessa käytettäisiin reaaliaikaisia verkko-opiskelun tapoja. Tulos vastaa myös tämän artikkelin palautekyselystä saatuja mielipiteitä.

Lähteet

Ally, M. 2008. Foundations of educational theory for online learning. [Verkkodokumentti]. Teoksessa Anderson, T. (ed.) The theory and practice of online learning. Second edition. Edmonton: AU Press. 15-44. [Viitattu 12.10.2017]. Saatavissa: http://biblioteca.ucv.cl/site/colecciones/manuales_u/99Z_Anderson_2008-Theory_and_Practice_of_Online_Learning.pdf

Brown, J. & Isaacs, D. 2001. The World Cafe: Living knowledge through conversations that matter. The Systems Thinker. [Verkkolehti]. Vol. 12(5), 1–5. [Viitattu 15.10.2017]. Saatavissa: http://www.theworldcafe.com/wp-content/uploads/2015/07/STCoverStory.pdf

Chang, B. & Kang, H. 2016. Challenges facing group work online. Distance Education. [Verkkodokumentti]. Vol. 37(1), 73-88. [Viitattu 15.10.2017]. Saatavissa: https://doi.org/10.1080/01587016.1154781

Haukijärvi N., Kangas A., Knuutila H., Leino-Richert E. & Teirasvuo N. 2014. Tavoitteena aktiivinen ja työelämälähtöinen oppiminen. [Verkkodokumentti]. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 91. Turun ammattikorkeakoulu. [Viitattu 10.11.2017]. Saatavissa: http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522165107.pdf

MacNeill, H., Telner, D., Sparaggis‐Agaliotis, A. & Hanna, E. 2014. All for one and one for all: Understanding health professionals’ experience in individual versus collaborative online learning. Journal of Continuing Education in the Health Professions. [Verkkolehti]. Vol. 34(2), 102-111. [Viitattu 10.11.2017]. Saatavissa: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/chp.21226/full

Prewitt, V. 2011. Working in the cafè: lessons in group dialogue. The Learning Organization. [Verkkolehti]. Vol. 18(3), 189-202. [Viitattu 15.10.2017]. Saatavissa: https://doi.org/10.1108/09696471111123252

Partridge, M. 2015. Evaluation Café – A review of literature concerning World Cafe methodology used as an evaluative tool in education. Innovative Practice in Higher Education. [Verkkolehti]. Vol. 2(2). [Viitattu 17.10.2017]. Saatavissa: http://journals.staffs.ac.uk/index.php/ipihe/article/viewFile/76/154

Siemens, G. 2005. Connectivism: A learning theory for the digital age. International journal of instructional technology and distance learning. [Verkkolehti]. Vol. 2(1), 3-10. [Viitattu 14.10.2017]. Saatavissa: http://itdl.org/Journal/Jan_05/article01.htm

Sore, S., Meriläinen, J. & Kivilahti, R. 2011. Yhteistyöskentelyn uudet muodot. Teoksessa: Haasio A. & Salo K. (toim.) AMK 2.0: Puheenvuoroja sosiaalisesta mediasta ammattikorkeakouluissa. [Verkkodokumentti]. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 51. 116-133. [Viitattu 12.10.2017]. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32091/B51.pdf

Vuopala E., Hyvönen P. & Järvelä S. 2016. Interaction forms in successful collaborative learning in virtual learning environments. Active Learning in Higher Education. [Verkkolehti]. Vol. 17(1), 25-38. [Viitattu 2.11.2017]. Saatavissa: http://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/1469787415616730

Ward M.E., Peters G. & Shelley K. 2010. Student and Faculty Perceptions of the Quality of Online Learning Experiences. International Review of Research in Open and Distance Learning. [Verkkolehti].  Vol. 11(3), 57-77. [Viitattu 4.11.2017]. Saatavissa: http://www.irrodl.org/index.php/irrodl/article/view/867/1610

Kirjoittajat

Hannele Tiittanen työskentelee yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla.

Sariseelia Sore työskentelee lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa  liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/working-typing-macbook-computer-7350/ (CC0)

Julkaistu 28.2.2018

Viittausohje

Tiittanen, H. & Sore, S. 2018. Learning Cafen toteutus verkko-opinnoissa. LAMK RDI Journal. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/02/28/learning-cafen-toteutus-verkko-opinnoissa/

Henkilökohtainen motivaatio työelämän resurssina

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Työelämä on pulassa, sillä iso osa työikäisistä ihmisistä voi eri työkykymittareiden mukaan huonosti. Apua onkin lähdetty hakemaan ihmisestä itsestä kokonaisvaltaisena toimijana, jonka liikkeellepanevana voimana ja mielekkään elämän lähteenä toimii inhimillisen pääoman keskeinen voimavara – henkilökohtainen motivaatio. Motivaation merkitys työhön sitoutumiselle, työssä jaksamiselle ja tuottavuudelle on tutkimusten valossa ratkaiseva. Motivaation avaimet ovat itsellämme, sillä motivaatio lepää meidän jokaisen henkilökohtaisessa arvo-, merkitys- ja tarvemaailmassa ja sen käyttövoimana toimii tietoisuutemme.

Kirjoittajat: Päivi Kousa ja Sari Suominen

Oma motivaatiopolkumme

Kousan (2018) opinnäytetyö ”Motivaatiopolkuja huomisen työpäivään” käsitteli motivaatiota työn voimavarana. Siinä lähestyttiin motivaatiota poikkitieteellisesti kartoittamalla motivaation muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä yleisten, tietoisuutta ja tarpeita painottavien motivaatioteorioiden valossa. Nykytutkimusta edustivat Jari Hakasen (2009; 2012) Työterveyslaitoksella tekemät työhyvinvointitutkimukset, Helena Liewendahlin (2014) palvelumotivaatiotutkimus sekä Frederic Lalouxin (2014; 2016) tulevaisuuden työelämätarpeita kuvaava ja kehityspsykologiaan pohjautuva kutsumuksellisen motivaation lähtökohtia korostava organisaatiotutkimus. Tutkimustietoa peilattiin käytäntöön seitsemän täydennyskoulutuksessa olevan työnohjaajaopiskelijan reflektoidessa omaa työmotivaatiotaan kontrolloidun kyselyn avulla osana Kousan (2018) kvalitatiivista tutkimusta.

Tutkimuksen aikana syntyivät integratiiviset motivaatiopolut (Kuvio 1) hyödynnettäväksi Kousan omassa liiketoiminnassa työyhteisökehittäjänä. Työnohjauksissa ja valmennuksissa asiakkaan motivaatio on keskeinen taustavaikuttaja. Kousa on pilotoinut polkujen käyttöä yksilöinterventioissa niiden edelleenkehitystyön pohjaksi.

Kuvio 1. Integratiiviset motivaatiopolut ja motivaatioon vaikuttavat keskeiset tekijät (Kousa 2018, 27)

Motivaatiomme on aika-, paikka- ja tilannesidonnaista aikaulottuvuuden vaihdellessa lyhyestä hetkestä kuukausiin tai jopa vuosiin. Arvopohja erottaa motivaation lyhytkestoisista tunnekokemuksista. Joskus järjettömältäkin näyttävä toiminta tai käyttäytyminen voi sisältää ihmiselle itselleen tärkeän sisäisen motiivin.

Mikä meitä motivoi

Joku viisas on sanonut, että ”Omat arvot voi tarkistaa omasta kalenteristaan”. Totta tai ei, se mihin käytämme aikaa saattaa paljastaa itsellemme jotain merkittävää. Lähtökohtana oman sisäisen ja ulkoisen motivaation tutkimisessa voimme pitää kysymystä, onko tämä tekeminen tärkeää minulle itselleni vai teenkö tätä jonkun toisen halusta tai toiveesta?

Sisäisesti motivoitunut työntekijä lataa hyvinvointipääomaansa aivan tavallisessa arkityössä, joka vetää lähes magneetinomaisesti puoleensa tuottaen innostumisen, tyytyväisyyden ja hyvänolon kokemuksia. Kutsumuksellisen kaltaisen motivaation taustalla on usein hyvä itsetuntemus. Työelämän peräänkuuluttaman itseohjautuvuuden on huomattu myös lisäävän sisäistä motivaatiota (Deci & Ryan 2000). Ulkoiseen motivaatioon pohjautuvaa työntekoa kuvastaa jonkinlainen pakonomaisuus ”sisäisen sytykkeen” puuttuessa (Martela & Jarenko 2014). Perinteiset motivaatiokeinot työpaikoilla ovat näihin päiviin saakka olleet ulkoisia. Esimerkiksi taloudelliset palkkiot voivat hetken aikaa tuntua palkitsevilta, mutta niistä ei ole pidempiaikaiseksi voimavaroja lisääväksi hyvinvoinnin lähteeksi. (Martela 2015, 60-61.)

Yhtä lailla työmotivaatio kuin kaikki ihmisen tahdonalainen toiminta on kaksisuuntainen ilmiö, jossa ulkoiset ympäristötekijät ja psykologinen sisäinen kokemuksemme ovat vuorovaikutuksessa keskenään (Siegel 2015, 120). Teemme tunnetyötä aina ollessamme tekemisissä toistemme kanssa (Humphrey, Pollack & Hawver 2008). Verkostomaiset työympäristöt edellyttävät yhteistyökyvykkyyttä, jonka mittareina voidaan pitää yhteisöllistä luottamusta ja psykologista turvallisuutta. Nämä kaksi tekijää ovat nousseet useissa tutkimuksissa hyvinvoivien ja menestyvien tiimien yhteisiksi nimittäjiksi. (Vataja 2017.)

Kousan (2018) opinnäytetyön empiirisessä osuudessa työnohjaajaopiskelijoiden motivaatioreflektio vahvisti, että työmotivaatiossa kaikkien kolmen motivaatiopolun tekijät ovat kietoutuneet toisiinsa ja vaikuttavat kokemukseemme samanaikaisesti yksittäisten tekijöiden painotusten vaihdellessa yksilöllisesti. Työssä painottuva aikaansaaminen tuli vahvasti esiin tarpeena kehittyä itse ja myötävaikuttaa työn tuloksiin työkavereiden, asiakkaiden ja eri sidosryhmien kanssa yhdessä. Linkki työn tarjoamiin voimavaroihin syntyi tarpeesta tehdä työtä itsenäisesti, mahdollisuudesta kehittyä ja oppia työssä, saada myönteistä palautetta sekä tukea esimieheltä (Hakanen 2009).

Esimiestyö työyhteisön laadunvarmistajana sekä myönteisen, kannustavan ja avoimen tunneilmaston vahvistajana on nousussa. Kaikenlaisen mikromanageroinnin (Malkamäki 2017), työntekijän objektisoinnin ja holhoamisen, ylhäältä alaspäin yksipuolisesti suunnatun valta-asemaa korostavan viestinnän on havaittu heikentävän työntekijöiden motivaatiota kielteisestä vuorovaikutussävystä tai epäoikeudenmukaisesta kohtelusta puhumattakaan (Liewendahl 2014). ”Miksi haluan olla esimies?” onkin hyvä kysymys sekä esimiestyötä tekeville että esimiestehtäviin haluaville.

Motivaatio yhteiskunnallisena mahdollisuutena

Vuonna 2012 Suomessa kului ennenaikaiseen eläköitymiseen 24 miljardia euroa valtion 52 miljardin euron budjetista (Manka 2012). Varhainen eläköityminen, työhön sitoutumisen puute ja yleinen työtyytymättömyys ovat näkyneet työpaikoilla lisääntyvinä sairaspoissaoloina ja jopa työelämästä syrjäytymisenä (Laine 2013). Perinteiset työelämän ulkoiset palkitsemiskäytännöt eivät edelliseen viitaten riitä ratkaisemaan työikäisen väestön työmotivaatioon liittyviä haasteita.

Manuel Castells ja Pekka Himanen peräänkuuluttivat vuonna 2013 eduskunnalle tekemässään Kestävän kasvun malli -raportissa kansalaisten mahdollisuutta elää arvokasta elämää ja edelleen nähdä sama arvokkuus myös muissa ihmisissä. He korostivat elämän tavoitteen siirtämistä taloudesta inhimilliseen hyvinvointiin, jolla on tutkimuksissa todettu olevan yhteys elämän mielekkyyden kokemuksen kautta arvopohjaisiin elämäntavoitteisiin ja sisäiseen motivaatioon. (Castells & Himanen 2013.) Työmotivaatio yhteiskuntamme tukijalkana olisi varsinainen läpimurto, joka kuitenkin on antanut vielä odottaa itseään liian monen johtajan ja esimiehen edelleen jättäessä sisäisen motivaation huomiotta omissa toimintatavoissaan (Martela & Jarenko 2016, 35).

Ihmiseen sitoutuneen, aineettoman pääoman on tutkimuksissa arvioitu pian olevan menestyvien organisaatioiden tunnusomaisin piirre (Larjovuori, Manka & Nuutinen 2015). Motivaatiossa on valtava potentiaali perinteisen autoritäärisen johtamiskulttuurin siirtyessä pienin askelin kohti työntekijäkeskeisempää työkulttuuria (Taipale & Janhonen 2017). Myös yhteiskuntarakenteiden toivoisi uusiutuvan tukemaan inhimillistä arvonluontia.

Motivaatio on mukana kaikessa mitä teemme. Ajankohtainen esimerkki sen vaikutuksesta ihmisten aktivoitumisherkkyyteen on tämän vuoden alusta käyttöönotettu työttömien työnhakijoiden aktiivimalli. Mallin käyttöönoton kaatamiseen tähtäävä kansalaisaloite on kerännyt muutamassa viikossa 130.000 allekirjoitusta (Incoronato 2018). Ihminen kyllä toimii aktiivisesti sellaisten asioiden puolesta, joilla kokee olevan merkitystä.

Lähteet

Deci E. & Ryan R. 2000. The What and Why of Goal Pursuit: Human Needs and the Self-Determination of Behavior. Psychological Inquiry [Verkkolehti]. Vol. 11 (4), 227-268.  [Viitattu: 16.1.2018]. Saatavissa: https://doi.org/10.1207/S15327965PLI1104_01

Hakanen, J. 2009. Työn imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja: Kohti laadukasta työelämää. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Työsuojelurahasto. [Viitattu: 18.1.2018]. Saatavissa: https://www.tsr.fi/tsarchive/files/Selvityksia/TSR_Tata_on_tutkittu2009.pdf

Hakanen, J., Harju, L., Seppälä, P., Laaksonen, A. & Pahkin, K. 2012. Kohti innostuksen spiraaleja: Innostuksen spiraali – Innostavat ja menestyvät työyhteisöt tutkimus- ja kehittämishankkeen tuloksia. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Työterveyslaitos. [Viitattu: 16.6.2017]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114842/Innostuksen_spiraali.pdf?sequence=1

Himanen P. & Castells M. (toim.) 2013. Kestävän kasvun malli: Globaali näkökulma. [Verkkodokumentti]. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 22/2013. [Viitattu 18.1.2018]. Saatavissa: http://valtioneuvosto.fi/documents/10616/1093242/J2213_Kestävän kasvun malli. Globaali näkökulma.pdf/0cab3bae-3ece-44f8-8a0d-57a1ac92967e

Humphrey R., Pollack J., Hawver T. 2008. Leading with emotional labor. Journal of Managerial Psychology. [Verkkolehti]. Vol. 23 (2), 151-168. [Viitattu 25.1.2018].  Saatavissa: https://doi.org/10.1108/02683940810850790

Incoronato K. 2018. Työministeri toivoo aktiivimallin vastustajilta malttia: ”Aina viaton osapuoli kärsii”. Uusi Suomi. [Verkkolehti]. 27.1.2018. [Viitattu 29.1.2018]. Saatavissa: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/240365-tyoministeri-toivoo-aktiivimallin-vastustajilta-malttia-aina-viaton-osapuoli-karsii

Kousa P. 2018. Motivaatiopolkuja huomisen työpäivään. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden Ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 20.1.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802142426

Laine P. 2013. Työhyvinvoinnin kehittäminen. [Verkkodokumentti]. Väitöskirja. Turun Yliopisto. Kasvatustieteen laitos. Turku. [Viitattu 21.1.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5570-1

Laloux, F. 2014. Reinventing organizations: A Guide to Creating Organizations Inspired by the Next Stage of Human Consciousness. Bryssel, Belgia: Nelson Parker.

Laloux, F. 2016. Reinventing organizations: An Illustrated Invitation to Join the Conversation on Next-Stage Organizations. Bryssel, Belgia: Nelson Parker.

Larjovuori, R-L., Manka, M-L. & Nuutinen, S. 2015. Inhimillinen pääoma. Työhyvinvointia, tuloksellisuutta, pidempiä työuria? [Verkkodokumentti]. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:5. Sosiaali- ja terveysministeriö. [Viitattu 20.8.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3580-8

Liewendahl, H. 2014. What motivates employees to live up to value promises. [Verkkodokumentti]. Väitöskirja. Hanken School of Economics. Helsinki. [Viitattu 19.1.2018]. Saatavissa: http://hdl.handle.net/10138/135690

Malkamäki K. 2017. Luottamuksen kehittyminen ja johtamisjärjestelmää koskeva uudistus: Tapaustutkimus kaupan alan organisaatiosta. [Verkkodokumentti]. Väitöskirja. Itä-Suomen Yliopisto. [Viitattu 15.1.2018]. Saatavissa: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2462-9/

Manka, M-L. 2012. Hyvän esimiestyön merkitys. [Video].  YouTube, SitraFund. [Viitattu 23.1.2018]. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=w7sBc3SkHkY

Martela F. 2015. Valonöörit: Sisäisen motivaation käsikirja. Helsinki: Gummerus.

Martela F. & Jarenko K. 2014. Sisäinen motivaatio. Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat. [Verkkodokumentti]. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2014. [Viitattu 29.1.2018]. Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_3+2014.pdf

Martela F. & Jarenko K. 2016. Draivi: Voiko sisäistä motivaatiota johtaa? Helsinki: Talentum Pro.

Siegel D.J. 2015. Mielitaju: Muutoksen tiede. Helsinki: Basam Books.

Taipale T. & Janhonen M. 2017. Johtotähti: Työntekijälähtöisen kulttuurin luotsaajan opas. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Työterveyslaitos. [Viitattu 25.1.2018]. Saatavissa: https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2017/01/johtotahti-pdf.pdf

Vataja K. 2017. Kokonaisia ihmisiä työpaikalla. Julkaistu 3.2.2017. Helsinki: Sitra. [Viitattu 20.1.2018]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/blogit/kokonaisia-ihmisia-tyopaikalla/

Kirjoittajat

Päivi Kousa valmistuu tradenomiksi (AMK) Lahden Ammattikorkeakoulusta keväällä 2018. Hän työskentelee työyhteisökehittäjänä toiminimellään Internal Dialogue.

Sari Suominen toimii Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alan lehtorina.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/lamp-hand-bulb-idea-strategy-2247538/ (CC0)

Julkaistu: 19.2.2018
Viittausohje

Kousa, P. & Suominen, S. 2018. Henkilökohtainen motivaatio työelämän resurssina. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/02/19/henkilokohtainen-motivaatio-tyoelaman-resurssina/

Verkko-opetusta 3D-suunnittelun automatisointiin

Kokeilut, protot ja demot, LAMK Pro, Uudistava oppiminen

Verkko-opiskelusta on tullut digitalisoitumisen myötä jatkuvasti kasvava trendi. Yhä useampi oppilaitos pyrkii hyödyntämään entistä enemmän verkon kautta tapahtuvaa opiskelua. Verkko-opinnot mahdollistavat opiskelijoiden ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun. Artikkelissa tutustutaan suunnittelun automatisointiin ja siihen keskittyvään verkkokurssiin, joka toteutettiin osana LAMKn kone- ja tuotantotekniikan insinöörikoulutusta.

Kirjoittajat: Severi Nenonen, Ari Vesikko ja Lea Heikinheimo

Verkko-opinnoista monipuolisuutta opiskeluun

Verkko-opiskelun perustana toimii verkkopohjainen oppimisympäristö tai www-sivusto, jonka käyttäminen ei vaadi erityisiä tieto- tai viestintäteknisiä taitoja. Kurssin opintomateriaalit löytyvät oppimisympäristöstä, josta opiskelija saa ne haltuunsa milloin tahansa. Vuorovaikutusmahdollisuuksia on olemassa samalla tapaa kuin perinteisessä lähiopetuksessa, mutta verkko-opiskelussa opiskelijalta vaaditaan niiden suhteen aktiivisuutta. Opettajaan tai toisiin opiskelijoihin kontaktin saaminen tai keskusteluihin osallistuminen vaativat opiskelijan läsnäoloa verkossa. Vastapainoksi verkko-opiskelu tarjoaa mahdollisuuden opiskella ajasta tai paikasta riippumattomana. (Opintopolku 2018.)

Verkko-opetustakin tulee kehittää ja esimerkiksi eAMK on ammattikorkeakoulujen, opiskelijoiden ja työelämän sidosryhmien yhteistyönä toteuttama hanke, jolla pyritään uudistamaan toimintatapoja ja oppimista avaamalla yhteistä digitaalista opintotarjontaa kaikille ammattikorkeakouluille. Hanke on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2020 mennessä. Digitaalisten opintojen avulla pyritään mahdollistamaan opiskelijoille ympärivuotiset opiskelumahdollisuudet sekä ristiin opiskelun eri oppilaitosten välillä. Lisäksi hanke mahdollistaa opintopolkujen monipuolistamisen ja opiskeluaikojen lyhentämisen työn uudenlaisen sovittamisen avulla. Näiden avulla pyritään turvaamaan opiskelijoiden parempi työllistettävyys opintojen jälkeen. (eAMK 2018.)

Suunnittelun automatisointi -verkkokurssi

Syksyn 2017 aikana Lahden ammattikorkeakoulun kone- ja tuotantotekniikan neljännen vuoden opiskelijoille tarjottiin mahdollisuutta suorittaa suunnittelun automatisointia käsittelevä verkkokurssi. Verkkokurssi oli rakennettu Älykäs teollisuus ja uudet liiketoimintakonseptit (YAMK) opinnäytetyön osana. Verkkokurssi oli suunnattu SolidWorks-ohjelmistoa käyttäville opiskelijoille, joilla oli jo perusosaamista 3D-mallintamisesta. Kurssin sisällön yhtenä osa-alueena toimi taulukkolaskentaohjelma Excel, jonka avulla luotiin erilaisia käyttöliittymiä, jotka ohjasivat tuotettuja 3D-malleja. Kurssilla hyödynnettiin työelämään sovellettavia esimerkkiharjoituksia, joiden vaativuustaso nousi kurssin edetessä. Palautettavien tehtävien lisäksi opiskelijat toteuttivat kurssin lopputyönä oman suunnitteluautomaattinsa, jossa 3D-kokoonpanoa ja sen osien muuttuvia parametrejä ohjattiin Excel-käyttöliittymän kautta. (Nenonen 2018.)

Verkkokurssin suunnittelijana ja tekijänä toimi LAMKsta valmistunut mekatroniikan insinööri Severi Nenonen, joka on valmistumisen jälkeen työskennellyt erilaisissa suunnittelu-, tuotekehitys- ja projektinhallintatehtävissä yli kymmenelle eri teollisuusyritykselle. Nenonen on erikoistunut varsinkin monipuolisten Excel-taulukoiden tuottamiseen ja niiden hyödyntämiseen 3D-suunnittelun tukena. Eri yritysten parissa toimiessaan Nenonen on huomannut yleisessä Excel-osaamistasossa kehitettävää, minkä vuoksi kurssin harjoituksiinkin on kerätty monia hyödyllisiä Excel-toimintoja.

Kuva 1. Verkkokurssin harjoituksessa luotu Excel-käyttöliittymä. (Kuva: Severi Nenonen)

Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella kurssi osoittautui hyödylliseksi ja toimivaksi verkkototeutukseksi. Verkkokurssi sisälsi paljon uutta asiaa opiskelijoille ja antoi mahdollisuuden kurssin suorittamiseen ajasta ja paikasta riippumatta, kunhan heillä oli käytössään internet-yhteys ja vaadittavat ohjelmistot. Harjoituksia (kuva 1) ja tehtäviä oli mahdollista suorittaa yksin tai ryhmätyöskentelynä muiden opiskelijoiden kanssa. Kurssin osaamistavoitteet keskittyivät suunnittelun automatisoinnin hyödyllisyyden ymmärtämiseen ja taulukkolaskennan hyödyntämiseen osana 3D-suunnittelua. Annetun palautteen perusteella Excel-taulukkolaskennan osuus oli opiskelijoille haastavin, mutta samalla antoisin osuus kurssista. (Nenonen 2018.)

Vahvuutena työelämälähtöisyys

Suunnittelun automatisointiin perehtyvä verkkokurssi on hyvä esimerkki työelämän soveltaviin suunnittelutehtäviin valmistavasta kurssista. Sen sisältöä luodessa on hyödynnetty usean vuoden työkokemusta erilaisten suunnittelutehtävien parissa. Kurssin tarkoituksena on pyrkiä valmistamaan opiskelijoita työelämän haasteisiin sekä saada heidät ajattelemaan erilaisia ja älykkäitä ratkaisumalleja yksinkertaisten ja suuritöisten työvaiheiden nopeuttamiseksi. ”Älykkäitä” 3D-malleja ja taulukkolaskentaa hyödyntäen voidaan uuden kappaleen suunnittelu toteuttaa pelkästään käyttöliittymään syötettäviä arvoja muuttamalla ja päivittämällä ne napin painalluksella 3D-osiin ja -kokoonpanoihin. Näin suunnittelu voidaan toteuttaa murto-osassa siitä ajasta, mitä se muuten vaatisi. Tietenkin käyttöliittymän ja älykkäiden mallien luominen vie aikansa ja vaatii resursseja, mutta kehitystyö maksaa itsensä sitä nopeammin takaisin, mitä enemmän suunnitteluautomaattia käytetään perinteisen suunnittelun sijasta.

Lähteet

eAMK. 2018. Projekti. [Viitattu 24.1.2018]. Saatavissa: http://www.eamk.fi/fi/projekti/

Nenonen, S. 2018. Koulutuspaketin tuottaminen suunnittelun automatisoimiseen. [Verkkodokumentti]. YAMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Älykäs teollisuus ja uudet liiketoimintakonseptit -koulutusohjelma. Lahti. [Viitattu 12.2.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802122357

Opintopolku. 2018. Etä- ja verkko-opetus. [Viitattu 24.1.2018]. Saatavissa: https://opintopolku.fi/wp/aikuiskoulutus/mietitko-aikuiskoulutusta/opiskelumuodot/etaopiskelu-ja-verkko-opiskelu/

Kirjoittajat

Severi Nenonen toimii suunnitteluinsinöörinä ja on YAMK-opiskelija Älykäs teollisuus ja uudet liiketoimintakonseptit -koulutusohjelmassa.

Ari Vesikko toimii lehtorina LAMKissa tekniikan alalla.

Lea Heikinheimo toimii yliopettajana LAMKissa tekniikan alalla.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/blur-breakfast-business-cafe-270691 (CC0)

Julkaistu 14.2.2018

Viittausohje

Severi, N., Vesikko, A. & Heikinheimo, L. 2018. Verkko-opetusta 3D-suunnittelun automatisointiin. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/02/14/verkko-opetusta-3d-suunnittelun-automatisointiin/

Sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaatio kiinnostaa ikääntyneitä – haasteena osallistaminen ja osaaminen

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

Asiakkaan osallisuus ja digitaaliset palvelut ovat ajankohtaisia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Osallisuus edellyttää osaamisen ja mahdollisuuksien lisäämistä sekä tietoa olemassa olevista palveluista. Vastuu asiakkaan ohjaamisesta on sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla.

Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulutuksen opiskelijat järjestivät marraskuussa 2017 tapahtuman, jonka tarkoituksena oli esitellä terveysalan digitaalisia palveluja, erityisesti Omakantaa ja Terveyskylää valikoidulle asiakasryhmälle. Tapahtumaan osallistuneista suurin osa oli yli 60-vuotiaita, jotka käyttivät edellä mainittuja palveluja vain silloin tällöin tai ei ollenkaan. Palautteen mukaan tapahtumaan osallistujat kokivat hyötyneensä tapahtumasta ja sen aikana annetusta ohjauksesta. Tässä artikkelissa käsitellään ikääntyneiden osallistamista ja osaamista sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaatiossa.

Kirjoittajat: Taina Anttonen, Freya Hägglund, Riikka Kettunen, Kristina Lamberg, Mervi Oksanen ja Päivi Selin

Asiakkaan osallisuus

Sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakkaan osallisuuden lisääminen on keskeistä (Korhonen & Virtanen 2015). Osallisuuden käsitteelle ei ole olemassa tarkkaa, yleisesti hyväksyttyä määritelmää vaan se on kontekstisidonnainen (Leemann & Hämäläinen 2015). Tässä artikkelissa osallisuudella tarkoitetaan aktiivista vaikuttamista palveluiden sisältöön ja kehittämiseen yksilötasolla (Kiilakoski & Gretschel 2012, 5-6; Leeman & Hämäläinen 2015).

Osallisuus yksilötasolla digitaalisissa palveluissa tarkoittaa mahdollisuuksia saada ja tuottaa itseään koskevaa terveystietoa sekä päättää sen käytöstä. Omien terveystietojen tarkastelu, ajanvaraus ja luotettavan terveystiedon löytyminen ovat asiakkaiden näkökulmasta tärkeimpiä digitaalisia palveluita (Hyppönen, Hyry, Valta & Ahlgren 2014, 70).

Digitaaliset terveystietopalvelut

Digitalisaatio on väline kehittää sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmää. Keskeisenä näkökulmana on hyödyllisyys; mitä lisäarvoa digitaaliset palvelut tuottavat ja miten ne parantavat asiakaskokemusta. Digitaalisilla palveluilla lisätään ennaltaehkäisevää hoitoa, kehitetään älykkäitä hoitopolkuja, hyödynnetään asiakkaan tuottamaa tietoa ja lisätään kansalaisten vastuuta omasta hoidosta. (Antikainen ym. 2017, 7, 74)

Sipilän hallituksen tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistumista ja kansalaisten aktiivista roolia palveluissa. Omat digiajan hyvinvointipalvelut -kärkihanke (2016-2018) pyrkii uudistamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintamalleja. Digitaalisten palveluiden avulla hyödynnetään kansalaisten itse tuottamia hyvinvointitietoja ja mahdollistetaan digitaalisten omahoitopalveluiden lisääminen. (Kuntaliitto 2017)

Digitaalisia palveluita on kehitetty erityisesti terveydenhuollossa viimeisen vuosikymmenen aikana niin alueellisesti kuin kansallisesti. Kehittäminen on kuitenkin ollut hajanaista ja päällekkäistä. Kehittämistulokset ovat jääneet paikoin keskeneräisiksi. (Antikainen ym. 2017, 55, 69) Koska digitaaliset palvelut ovat ajasta ja paikasta riippumattomia, on niiden kehittäminen yksi keino lisätä alueellista tasa-arvoa palveluiden vähentyessä haja-asutusalueilla. Riskinä on, että osa kansalaisista putoaa pois palveluiden piiristä esimerkiksi digiosaamisen tai digimahdollisuuksien puuttuessa. (Antikainen ym. 2017, 7,55)

Kelan Kanta-palvelut ja yliopistosairaaloiden yhteinen Terveyskylä- tietopalvelu ovat hyviä esimerkkejä kansallisesta ja jäntevästä kehittämistyöstä. Kanta-palvelu on digitaalinen terveysarkisto, jossa voi tarkastella omia terveys-, lääkitys- ja reseptitietojaan (Antikainen ym. 2017, 70). Terveyskylän kehittämisessä on kiinnitetty huomiota luotettavan terveystiedon helppoon saatavuuteen. Yleisen terveystiedon ja itsehoitoon liittyvän tiedon etsiminen ja löytäminen ovat asiakkaille tärkeitä digitalisaatiossa (Hyppönen ym. 2014, 38). Terveyskylä on myös osa Virtuaalisairaala 2.0 -kehittämishanketta, jossa tuotetaan kansalaisille, potilaille ja alan ammattilaisille terveyteen ja sairauteen kytkeytyviä digitaalisia palveluita. Terveyskylä tarjoaa ajantasaista ja luotettavaa terveystietoa sekä hoito-ohjeita eri käyttäjäryhmille (Terveyskylä 2017.).

Ammattilainen digipalveluissa

Digitaalisten palveluiden avulla voidaan lisätä ennaltaehkäisyä, madaltaa kynnystä palveluihin hakeutumiseen ja tuoda erilaisia vaihtoehtoja hoidon järjestämiseen. Digitaaliset palvelut tehostavat toimintaa ja synnyttävät kustannussäästöjä. (Antikainen ym. 2017, 70)

Digitaalisten palveluiden käyttö edellyttää asenteiden, ajattelun ja toimintatapojen muuttamista niin ammattilaisten kuin kansalaistenkin keskuudessa. Lisäksi tarvitaan osaamista ja tietoa olemassa olevista palveluista. Ammattilaisen on tunnistettava kenelle digitaaliset palvelut sopivat ja mitä palveluita voidaan hoidossa hyödyntää. Ammattilaisten on myös kyettävä opettamaan ja ohjaamaan asiakkaita palveluiden käytössä. (Antikainen ym. 2017, 55, 76)

Iäkkäiden ja pitkäaikaistyöttömien osallistaminen ja osaamisen edistäminen

Sosiaali- ja terveysalan ylemmän AMK:n opiskelijat järjestivät marraskuussa 2017 tapahtuman kierrätyskeskus Patinassa. Tapahtuman tarkoituksena oli tarjota tietoa ja ohjausta digitaalisista Kanta- ja Terveyskylä- palveluista kohderyhmänä iäkkäät ja pitkäaikaistyöttömät. Patina on Lahden Työn Paikka Oy:n toimipiste, joka työllistää pitkäaikaistyöttömiä (Lahden Paikka, 2017).

Tapahtuma ja ohjaus tavoittivat pääosin yli 60-vuotiaita kävijöitä. Palautekyselyyn vastasi noin puolet (n=19) kävijöistä. Heistä suurin osa oli käyttänyt aiemmin joitain digitaalisia palveluita. Suurin osa koki tiedosta ja ohjauksesta olleen itselle hyötyä. Tulos vahvistaa Hyppösen ym. (2014, 79) selvityksen, jonka mukaan yli 50-vuotiaat kansalaiset hyötyvät ohjauksesta sähköisten palvelujen käyttöönotossa. Ikääntyneillä on kiinnostusta sähköisiä palveluita kohtaan, mutta valmiudet niiden käyttöönottoon ovat nuorempia ikäryhmiä heikommat. Huomioitavaa on, että palautekyselyyn vastanneet toivoivat lisäksi järjestelmien helppokäyttöisyyttä, käyttäjälähtöisyyttä sekä eri käyttäjäryhmien tarpeiden huomioimista.

Lopuksi

Digitaaliset palvelut ovat enenevässä määrin osa terveydenhuoltoa. Näyttää siltä, että sosiaalihuollon digitaaliset palvelut ovat vielä puutteellisesti järjestettyjä. Digitaalisten palveluiden myötä asiakkaiden osallisuus ja osaaminen palveluiden käytössä lisääntyvät. Asiakkaiden osallisuus ja osaaminen edellyttävät riittävää tiedonsaantia. Patinassa järjestetyssä tapahtumassa suurin osa osallistujista oli yli 60-vuotiaita. Tämän ikäryhmän ajatellaan hyötyvän eniten tiedosta ja ohjauksesta. Tapahtumasta saatujen kokemusten ja palautteiden mukaan kansalaisten omissa toimintaympäristöissä järjestettävät ohjaustapahtumat voivat olla yksi tehokas keino levittää tietoa ja opastaa kansalaisia digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen hyödyntämisessä.

Lähteet

Antikainen, J., Honkaniemi, T., Jolkkanen, A., Kahila, P., Kotilainen, A., Kurvinen, A., Lemponen, V., Lundström, N., Luoto, I., Niemi, T., Pyykkönen, S., Rehunen, A., Saukkonen, P., Viinamäki, O-P. & Viinikka A. 2017. Smart Countryside: Maaseudun palveluiden kehittäminen ja monipuolistaminen digitalisaatiota ja kokeiluja hyödyntämällä. [Verkkodokumentti]. Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9/2017. [Viitattu 21.12.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-338-5

Hyppönen, H, Hyry, J, Valta, K & Ahlgren, S. 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalinen asiointi. Kansalaisten kokemukset ja kehittämistarpeet. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 33/2014. [Viitattu 21.12.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-410-6

Kiilakoski, T. & Gretschel, A. 2012. Muistiinpanoja demokratiaoppitunnista. Millainen on lasten ja nuorten kunta 2010-luvulla. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura. Verkkojulkaisuja 57. [Viitattu 13.12.2017]. Saatavissa: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/muistiinpanoja_demokratiaoppitunnista.pdf

Korhonen, M. & Virtanen, T. 2015. Digitaalisuus ja asiakaslähtöisyys sosiaali‐  ja terveydenhuollossa – kansalaisen omat tiedot hyötykäyttöön. Sosiaali‐ ja terveysministeriö, Helsinki. Finnish Journal of eHealth and eWelfare (FinJeHeW). [Verkkolehti]. Vol.7(4). [Viitattu 13.12.2017]. Saatavissa: https://journal.fi/finjehew/article/view/53522

Kuntaliitto 2017. ODA-projektin kautta sosiaali- ja terveyspalvelut loikkaavat digiaikaan. [Viitattu 13.12.2017] Saatavissa: https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/sosiaali-ja-terveysasiat/akusti/akusti-projektit/oda

Lahden Paikka. 2017. Esittely. [Viitattu 21.12.2017]. Saatavissa: http://www.lahdenpaikka.fi/esittely/

Leemann, L. & Hämäläinen, R.-M. 2015. Asiakasosallisuus. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra). [Verkkodokumentti]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 21.12.2017]. Saatavissa: https://www.thl.fi/documents/10531/2088501/Tietopaketti_Sosiaalinen_Osallisuus.pdf/52a41c04-c4fa-4cf0-bc6f-0bb06705903b

Terveyskylä 2017. Mikä on terveyskylä. [Viitattu 13.12.2017]. Saatavissa: https://www.terveyskyla.fi/tietoa-terveyskylästä/mikä-on-terveyskylä-fi

Kirjoittajat

Anttonen, Taina, yliopettaja, Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaa-minen, LAMK
Hägglund Freya, ylempi AMK-opiskelija, LAMK
Kettunen Riikka, ylempi AMK-opiskelija, LAMK
Lamberg Kristina, ylempi AMK-opiskelija, LAMK
Oksanen Mervi, ylempi AMK-opiskelija, LAMK
Selin Päivi, ylempi AMK-opiskelija, LAMK

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana Digitaalisuus hyötykäyttöön kansalaispalveluissa -opintojakson kehittämistehtävää.

Artikkelikuva: Mervi Oksanen

Julkaistu 12.2.2018

Viittausohje

Anttonen T., Hägglund F., Kettunen R., Lamberg K., Oksanen M. & Selin P. 2018. Sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaatio kiinnostaa ikääntyneitä – haasteena osal-listaminen ja osaaminen. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/02/12/sosiaali-ja-terveyspalveluiden-digitalisaatio-kiinnostaa-ikaantyneita-haasteena-osallistaminen-ja-osaaminen/

Show Buttons
Hide Buttons