Sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaatio kiinnostaa ikääntyneitä – haasteena osallistaminen ja osaaminen

Asiakkaan osallisuus ja digitaaliset palvelut ovat ajankohtaisia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Osallisuus edellyttää osaamisen ja mahdollisuuksien lisäämistä sekä tietoa olemassa olevista palveluista. Vastuu asiakkaan ohjaamisesta on sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla.

Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulutuksen opiskelijat järjestivät marraskuussa 2017 tapahtuman, jonka tarkoituksena oli esitellä terveysalan digitaalisia palveluja, erityisesti Omakantaa ja Terveyskylää valikoidulle asiakasryhmälle. Tapahtumaan osallistuneista suurin osa oli yli 60-vuotiaita, jotka käyttivät edellä mainittuja palveluja vain silloin tällöin tai ei ollenkaan. Palautteen mukaan tapahtumaan osallistujat kokivat hyötyneensä tapahtumasta ja sen aikana annetusta ohjauksesta. Tässä artikkelissa käsitellään ikääntyneiden osallistamista ja osaamista sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaatiossa.

Kirjoittajat: Taina Anttonen, Freya Hägglund, Riikka Kettunen, Kristina Lamberg, Mervi Oksanen ja Päivi Selin

Asiakkaan osallisuus

Sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakkaan osallisuuden lisääminen on keskeistä (Korhonen & Virtanen 2015). Osallisuuden käsitteelle ei ole olemassa tarkkaa, yleisesti hyväksyttyä määritelmää vaan se on kontekstisidonnainen (Leemann & Hämäläinen 2015). Tässä artikkelissa osallisuudella tarkoitetaan aktiivista vaikuttamista palveluiden sisältöön ja kehittämiseen yksilötasolla (Kiilakoski & Gretschel 2012, 5-6; Leeman & Hämäläinen 2015).

Osallisuus yksilötasolla digitaalisissa palveluissa tarkoittaa mahdollisuuksia saada ja tuottaa itseään koskevaa terveystietoa sekä päättää sen käytöstä. Omien terveystietojen tarkastelu, ajanvaraus ja luotettavan terveystiedon löytyminen ovat asiakkaiden näkökulmasta tärkeimpiä digitaalisia palveluita (Hyppönen, Hyry, Valta & Ahlgren 2014, 70).

Digitaaliset terveystietopalvelut

Digitalisaatio on väline kehittää sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmää. Keskeisenä näkökulmana on hyödyllisyys; mitä lisäarvoa digitaaliset palvelut tuottavat ja miten ne parantavat asiakaskokemusta. Digitaalisilla palveluilla lisätään ennaltaehkäisevää hoitoa, kehitetään älykkäitä hoitopolkuja, hyödynnetään asiakkaan tuottamaa tietoa ja lisätään kansalaisten vastuuta omasta hoidosta. (Antikainen ym. 2017, 7, 74)

Sipilän hallituksen tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistumista ja kansalaisten aktiivista roolia palveluissa. Omat digiajan hyvinvointipalvelut -kärkihanke (2016-2018) pyrkii uudistamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintamalleja. Digitaalisten palveluiden avulla hyödynnetään kansalaisten itse tuottamia hyvinvointitietoja ja mahdollistetaan digitaalisten omahoitopalveluiden lisääminen. (Kuntaliitto 2017)

Digitaalisia palveluita on kehitetty erityisesti terveydenhuollossa viimeisen vuosikymmenen aikana niin alueellisesti kuin kansallisesti. Kehittäminen on kuitenkin ollut hajanaista ja päällekkäistä. Kehittämistulokset ovat jääneet paikoin keskeneräisiksi. (Antikainen ym. 2017, 55, 69) Koska digitaaliset palvelut ovat ajasta ja paikasta riippumattomia, on niiden kehittäminen yksi keino lisätä alueellista tasa-arvoa palveluiden vähentyessä haja-asutusalueilla. Riskinä on, että osa kansalaisista putoaa pois palveluiden piiristä esimerkiksi digiosaamisen tai digimahdollisuuksien puuttuessa. (Antikainen ym. 2017, 7,55)

Kelan Kanta-palvelut ja yliopistosairaaloiden yhteinen Terveyskylä- tietopalvelu ovat hyviä esimerkkejä kansallisesta ja jäntevästä kehittämistyöstä. Kanta-palvelu on digitaalinen terveysarkisto, jossa voi tarkastella omia terveys-, lääkitys- ja reseptitietojaan (Antikainen ym. 2017, 70). Terveyskylän kehittämisessä on kiinnitetty huomiota luotettavan terveystiedon helppoon saatavuuteen. Yleisen terveystiedon ja itsehoitoon liittyvän tiedon etsiminen ja löytäminen ovat asiakkaille tärkeitä digitalisaatiossa (Hyppönen ym. 2014, 38). Terveyskylä on myös osa Virtuaalisairaala 2.0 -kehittämishanketta, jossa tuotetaan kansalaisille, potilaille ja alan ammattilaisille terveyteen ja sairauteen kytkeytyviä digitaalisia palveluita. Terveyskylä tarjoaa ajantasaista ja luotettavaa terveystietoa sekä hoito-ohjeita eri käyttäjäryhmille (Terveyskylä 2017.).

Ammattilainen digipalveluissa

Digitaalisten palveluiden avulla voidaan lisätä ennaltaehkäisyä, madaltaa kynnystä palveluihin hakeutumiseen ja tuoda erilaisia vaihtoehtoja hoidon järjestämiseen. Digitaaliset palvelut tehostavat toimintaa ja synnyttävät kustannussäästöjä. (Antikainen ym. 2017, 70)

Digitaalisten palveluiden käyttö edellyttää asenteiden, ajattelun ja toimintatapojen muuttamista niin ammattilaisten kuin kansalaistenkin keskuudessa. Lisäksi tarvitaan osaamista ja tietoa olemassa olevista palveluista. Ammattilaisen on tunnistettava kenelle digitaaliset palvelut sopivat ja mitä palveluita voidaan hoidossa hyödyntää. Ammattilaisten on myös kyettävä opettamaan ja ohjaamaan asiakkaita palveluiden käytössä. (Antikainen ym. 2017, 55, 76)

Iäkkäiden ja pitkäaikaistyöttömien osallistaminen ja osaamisen edistäminen

Sosiaali- ja terveysalan ylemmän AMK:n opiskelijat järjestivät marraskuussa 2017 tapahtuman kierrätyskeskus Patinassa. Tapahtuman tarkoituksena oli tarjota tietoa ja ohjausta digitaalisista Kanta- ja Terveyskylä- palveluista kohderyhmänä iäkkäät ja pitkäaikaistyöttömät. Patina on Lahden Työn Paikka Oy:n toimipiste, joka työllistää pitkäaikaistyöttömiä (Lahden Paikka, 2017).

Tapahtuma ja ohjaus tavoittivat pääosin yli 60-vuotiaita kävijöitä. Palautekyselyyn vastasi noin puolet (n=19) kävijöistä. Heistä suurin osa oli käyttänyt aiemmin joitain digitaalisia palveluita. Suurin osa koki tiedosta ja ohjauksesta olleen itselle hyötyä. Tulos vahvistaa Hyppösen ym. (2014, 79) selvityksen, jonka mukaan yli 50-vuotiaat kansalaiset hyötyvät ohjauksesta sähköisten palvelujen käyttöönotossa. Ikääntyneillä on kiinnostusta sähköisiä palveluita kohtaan, mutta valmiudet niiden käyttöönottoon ovat nuorempia ikäryhmiä heikommat. Huomioitavaa on, että palautekyselyyn vastanneet toivoivat lisäksi järjestelmien helppokäyttöisyyttä, käyttäjälähtöisyyttä sekä eri käyttäjäryhmien tarpeiden huomioimista.

Lopuksi

Digitaaliset palvelut ovat enenevässä määrin osa terveydenhuoltoa. Näyttää siltä, että sosiaalihuollon digitaaliset palvelut ovat vielä puutteellisesti järjestettyjä. Digitaalisten palveluiden myötä asiakkaiden osallisuus ja osaaminen palveluiden käytössä lisääntyvät. Asiakkaiden osallisuus ja osaaminen edellyttävät riittävää tiedonsaantia. Patinassa järjestetyssä tapahtumassa suurin osa osallistujista oli yli 60-vuotiaita. Tämän ikäryhmän ajatellaan hyötyvän eniten tiedosta ja ohjauksesta. Tapahtumasta saatujen kokemusten ja palautteiden mukaan kansalaisten omissa toimintaympäristöissä järjestettävät ohjaustapahtumat voivat olla yksi tehokas keino levittää tietoa ja opastaa kansalaisia digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen hyödyntämisessä.

Lähteet

Antikainen, J., Honkaniemi, T., Jolkkanen, A., Kahila, P., Kotilainen, A., Kurvinen, A., Lemponen, V., Lundström, N., Luoto, I., Niemi, T., Pyykkönen, S., Rehunen, A., Saukkonen, P., Viinamäki, O-P. & Viinikka A. 2017. Smart Countryside: Maaseudun palveluiden kehittäminen ja monipuolistaminen digitalisaatiota ja kokeiluja hyödyntämällä. [Verkkodokumentti]. Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9/2017. [Viitattu 21.12.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-338-5

Hyppönen, H, Hyry, J, Valta, K & Ahlgren, S. 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalinen asiointi. Kansalaisten kokemukset ja kehittämistarpeet. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 33/2014. [Viitattu 21.12.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-410-6

Kiilakoski, T. & Gretschel, A. 2012. Muistiinpanoja demokratiaoppitunnista. Millainen on lasten ja nuorten kunta 2010-luvulla. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura. Verkkojulkaisuja 57. [Viitattu 13.12.2017]. Saatavissa: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/muistiinpanoja_demokratiaoppitunnista.pdf

Korhonen, M. & Virtanen, T. 2015. Digitaalisuus ja asiakaslähtöisyys sosiaali‐  ja terveydenhuollossa – kansalaisen omat tiedot hyötykäyttöön. Sosiaali‐ ja terveysministeriö, Helsinki. Finnish Journal of eHealth and eWelfare (FinJeHeW). [Verkkolehti]. Vol.7(4). [Viitattu 13.12.2017]. Saatavissa: https://journal.fi/finjehew/article/view/53522

Kuntaliitto 2017. ODA-projektin kautta sosiaali- ja terveyspalvelut loikkaavat digiaikaan. [Viitattu 13.12.2017] Saatavissa: https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/sosiaali-ja-terveysasiat/akusti/akusti-projektit/oda

Lahden Paikka. 2017. Esittely. [Viitattu 21.12.2017]. Saatavissa: http://www.lahdenpaikka.fi/esittely/

Leemann, L. & Hämäläinen, R.-M. 2015. Asiakasosallisuus. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra). [Verkkodokumentti]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 21.12.2017]. Saatavissa: https://www.thl.fi/documents/10531/2088501/Tietopaketti_Sosiaalinen_Osallisuus.pdf/52a41c04-c4fa-4cf0-bc6f-0bb06705903b

Terveyskylä 2017. Mikä on terveyskylä. [Viitattu 13.12.2017]. Saatavissa: https://www.terveyskyla.fi/tietoa-terveyskylästä/mikä-on-terveyskylä-fi

Kirjoittajat

Anttonen, Taina, yliopettaja, Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaa-minen, LAMK
Hägglund Freya, ylempi AMK-opiskelija, LAMK
Kettunen Riikka, ylempi AMK-opiskelija, LAMK
Lamberg Kristina, ylempi AMK-opiskelija, LAMK
Oksanen Mervi, ylempi AMK-opiskelija, LAMK
Selin Päivi, ylempi AMK-opiskelija, LAMK

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana Digitaalisuus hyötykäyttöön kansalaispalveluissa -opintojakson kehittämistehtävää.

Artikkelikuva: Mervi Oksanen

Julkaistu 12.2.2018

Viittausohje

Anttonen T., Hägglund F., Kettunen R., Lamberg K., Oksanen M. & Selin P. 2018. Sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaatio kiinnostaa ikääntyneitä – haasteena osal-listaminen ja osaaminen. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/02/12/sosiaali-ja-terveyspalveluiden-digitalisaatio-kiinnostaa-ikaantyneita-haasteena-osallistaminen-ja-osaaminen/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *