Miten hyödyntää digitaalista markkinointia pienyrittäjänä? NYT-hanke ICT-teknologisen osaamisen mahdollistajana paikallisille naisyrittäjille

Tässä julkaisussa keskitytään siihen, miten mikro- ja pienyrittäjät hyödyntävät tällä hetkellä digitaalista markkinointia Suomessa. Aluksi artikkelissa avataan sitä, mitä digitaalisella markkinoinnilla tarkoitetaan. Sen jälkeen luodaan katsaus siihen, miten yritykset tällä hetkellä hyödyntävät digitaalisuutta Suomessa ja mitä haasteita yrittäjät kokevat digitaalisuuteen liittyen. Lopuksi käsitellään sitä, miten Lahden ammattikorkeakoulun ESR-rahoitteinen vähän yli vuoden mittainen hanke (Naiset, yrittäjyys, teknologia) voi omalta osaltaan vastata digitalisaation haasteeseen paikallistasolla kouluttamalla naisyrittäjiä ja törmäyttämällä heitä ICT-alan naisopiskelijoiden kanssa.

Kirjoittajat: Anna Mäkelä ja Helena Salakka

Mitä on digitaalinen markkinointi?

Suomessa on 283 805 yritystä, jos maa-, metsä- ja kalatalouden yrityksiä ei lasketa mukaan. Yrityksistä alle 10 työntekijän yrityksiä on 265 041 eli 93,4 prosenttia kaikista yrityksistä. Näitä alle 10 hengen yrityksiä kutsutaan mikroyrityksiksi ja alle 50 työntekijän yrityksiä pienyrityksiksi. Alle 250 työntekijän yritykset ovat pk-yrityksiä ja vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset ovat suuryrityksiä. (Suomen Yrittäjät 2017, Tilastokeskus 2017.)

Jo vuonna 2006 Merisavo, Raulas, Vesanen ja Virtanen toteavat kirjassaan Digitaalinen markkinointi, että digitaalisuus on keskeinen osa yritysten markkinointia ja liiketoimintaa. Tuolloin digitaalisella markkinoinnilla käsitettiin esimerkiksi verkkosivujen hyödyntämistä, verkkomainontaa, sähköpostimarkkinointia ja mobiilimarkkinointia. (Merisavo ym. 2006, 15.)

Merisavon ym. (2006, 27, 183 – 184, 196) mukaan digitaalinen markkinointi kehittyy jatkossa niin, että rutiinikaupankäynti ja -asiointi siirtyvät toden teolla verkkoon, internet nousee merkittäväksi tiedonhaun ja jakamisen kanavaksi ja digikanavat nousevat asiakasviestinnän kanaviksi: vuorovaikutteisia asiakaskohtaisia palveluja kehitetään. He ennustivat, että internet on kehittymässä yritysten tuottaman sisällön selailusta vuorovaikutteiseksi julkaisukanavaksi ja yhteistyöalustaksi, jota alettiin kutsua nimellä Web 2.0. Olennaista tässä muutoksessa heidän mukaansa on, että koska kuluttajien tavat muuttuvat, myös markkinoijien tulee panostaa tulevaisuudessa verkkosisällöntuotannon ohella käyttäjälähtöisen sisällöntuotannon, verkottumisen ja yhteistyön mahdollistamiseen.

Karjaluoto (2010, 13 – 14) puolestaan sanoo, että digitaaliselle markkinointiviestinnälle ei ole yhtä yksittäistä määritelmää. Sen sijaan hän viittaa digitaalisella markkinointiviestinnällä (englanniksi DMC) kaikkeen digitaalisessa muodossa tai mediassa tehtyyn markkinointiviestintään eli siihen, että kaikkia digitaalisia markkinointiviestinnän muotoja ja medioita, kuten internetiä, mobiilimediaa ja vuorovaikutteisia kanavia hyödynnetään markkinointiviestinnässä. Tunnetuimpia näistä ovat sähköinen suoramarkkinointi (sähköposti ja mobiili), internetmainonta (mm. yritysten verkkosivut ja hakukonemarkkinointi) sekä viraalimarkkinointi, mainospelit ja sosiaalinen media.

Digimarkkinointi muuttuu nopeasti ja yrittäjien on oltava valmiita muuttumaan mukana. Jotta yritys voi menestyä muuttuvan digimarkkinoinnin maailmassa, tulee sen sitouttaa asiakkaat, henkilöstö ja sidosryhmät mukaan aiempaa paremmin. (Lipiäinen 2014, 39; Ruokonen 2016, 4; Martin 2017.) Netin jatkuvan yhteisöllistymisen ymmärtäminen on erityisen olennaista pienille ja keskisuurille yrityksille. Niiden tulee Leinon (2012, 10) mukaan ymmärtää toimintatapoja ja -kanavia, joiden avulla kuluttajat ovat verkottuneet toisiinsa ja sitä, miten he suosittelevat ja jakavat mielipiteitä. Yritysten tulee keskittyä sisältöihin ja tekoihin, joiden avulla asiakkaista pidetään kiinni, saadaan heidät suosittelemaan yritystä eteenpäin ja houkuttelemaan uusia asiakkaita.

Miten yritykset tällä hetkellä hyödyntävät digitaalisuutta Suomessa ja mitä haasteita yrittäjät kokevat digitaalisuuteen liittyen?

Elisa ja Suomen Yrittäjät teettivät elo-syyskuussa 2016 tutkimuksen, jossa selvitettiin pk-yritysten suhdetta digitaalisuuteen ja sitä, millä tavoin erilaisia digitaalisia työvälineitä hyödynnetään yrityksissä. Tutkimukseen vastasi 730 yrittäjää, jotka työllistävät yhdestä viiteenkymmeneen henkeä. Tutkimuksen mukaan tärkeimmät pk-yritysten digitaalisuutta ajavat tekijät ovat yrityksen kasvuhakuisuus sekä yrittäjän oma kiinnostus ja suhtautuminen digitaalisuuden mahdollisuuksiin. (Elisa 2017.)

Tutkimuksen mukaan digitaalisuutta hyödyntävät selvästi parhaiten asemansa jo vakiinnuttaneet menestysvaiheessa olevat yritykset, jotka tavoittelevat kasvua – digitaalisuus ei siis suinkaan ole yksinomaan nuorten teknologia-alan startup-yritysten asia. Yritysten digitalisaatiotavoitteet liittyvät myyntiin ja markkinointiin, asiakaskokemukseen ja omien liiketoimintaprosessien kehittämiseen. Vuoteen 2015 verrattuna tietotyön perustyövälineiden, kuten älypuhelinten, etäyhteyksien ja pilvipalveluiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti. Pk-yritykset panostavat voimakkaasti myös digitaalisen markkinoinnin ja sosiaalisen median hyödyntämiseen. (Elisa 2017.)

Menestysvaiheessa olevat asemaansa tyytyväiset yritykset ovat jääneet monin osin digitalisaation vauhdista. Huolestuttavaa on myös se, että vain joka kymmenes yritys on tunnistanut, miten digitalisaatio voisi tuoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Aikaisemmat tutkimukset tukevat tätä havaintoa. Tutkimuksen mukaan yrityksen kasvutavoitteen jälkeen seuraavaksi tärkein yrityksen digitalisoinnin astetta selittävä tekijä on yrittäjän suhtautuminen ja kiinnostus digitaalisuutta kohtaan. (Elisa 2017.)

Suurimpana haasteena mikroyrityksillä on, ettei ymmärretä digitaalista markkinointia tai sosiaalista mediaa yrityskäytössä, niiden prosesseja tai osata analysoida dataa hyödyllisellä tavalla. Digitaalinen markkinointi ja etenkin sosiaalinen media ovat kaksisuuntaista viestintää, verkostoitumista. Verkostoituminen ja sitouttaminen digitaalisessa maailmassa voi jäädä pintapuoleiseksi, eikä ole tällöin yhtä tuottavaa. Väärinymmärrykset ja huonosti tuotettu viestintä ovat yleisiä haasteita, jotka pahimmillaan uhkaavat yrityksen julkisuuskuvaa. Lisäksi yrityksillä ei ole taitoja tai tietoja hyödyntää annettuja työkaluja ja ei nähdä digitaalisen markkinoinnin potentiaalia tai sen luomia mahdollisuuksia. Digitaalisessa markkinoinnissa (etenkin sosiaalisessa mediassa) uudistumisen ja sisällöntuotannon tarve on jatkuva ja joskus se pitää tehdä nopeasti. Mikroyrityksellä tai –yrittäjällä ei välttämättä ole taitoja tai aikaa perehtyä jatkuvaan muutokseen, eikä ole sijoittaa pääomaa konsulttipalveluun. (Schaffer 2013, 3, 5; Lipiäinen 2014, 61.)

Yksi huomioitava seikka on tietoturvariskit ja niiden välttäminen. Lisäksi alati muuttuva digitaalinen maailma ja sen mukana pysyminen tuottaa haastetta. Digitaalinen markkinointi voi myös haavoittaa yritystä esimerkiksi virusten tai kaappausten takia. Mainokset, kotisivut tai some-kanavat voivat kaatua ja tekniikka voi pettää. (Sandilands 2017.)

Nämä haasteet toistuvat myös Kronbergin (2017) mikroyrittäjille toteuttaman teemahaastattelun tuloksissa. Merkittävin haastattelussa ilmennyt haaste oli kuitenkin teoriasta poiketen yrittäjän aika. Sitä ei ollut ylimääräiseen etenkään, jos yrittäjä oli yrityksen ainoa työntekijä. Lisäksi yrityksiä vaivasi resurssipula osaavista tekijöistä ja tietotaidosta. Yritysten keinot oikean kohderyhmän tavoittamiseen edullisesti tai ilmaiseksi olivat myös ongelmana. Haastateltavat pohtivat myös sitä, kuinka monta kanavaa on hyödyllistä ylläpitää oikean kohderyhmän tavoittamiseksi tietyillä olemassa olevilla resursseilla. Yksi suuri haaste yrityksillä oli analysointityökalujen käyttö ja tiedon konkreettinen hyödyntäminen jatkossa. Asiat koettiin epäselviksi, vaikeiksi ja epämääräisiksi, koska ei ollut ollut aikaa perehtyä asiaan. Haastatelluilla oli kaikilla kuitenkin halu oppia ja saada lisää tietoa konkreettisesta sosiaalisen median käytöstä markkinointityökaluna yrityksessä.

Yrittäjät kertoivat näistä em. haasteista muun muassa seuraavasti (Kronberg 2017):

Meillä lähinnä ajanpuute tuottaa ongelmia. Apua kaipaisi nopeuttaakseen omaa julkaisujen luontia ja selkeän suunnitelman kasaamiseen.

Haastavaa on tehdä oikeanlainen vaikutus juuri oikean kohderyhmän oikeaan henkilöön, somesta häntä saattaa olla vaikea tavoittaa ja tässä tarvitaan apua, jottei hukata resursseja.

Häpeän tunnustaa, mut tässä on käyny nyt niin että markkinointi on jäänyt kokonaisuudessaan lapsenkenkiin ja apua tarvitaan kokonaisvaltaisesti. Itse voisi tietenkin ottaa selvää, opiskella ja tehdä mutta ei ole aikaa. Tarvitsen konkreettista apua alusta alkaen, esimerkiksi miten saan laitettua äitienpäivä- tai kesätarjouksen nähtäville.

Osa haastatelluista ei kokenut digitaalista markkinointia tarpeellisena markkinointikanavana, kun asiakaskunta oli jo olemassa, eikä uusasiakashankintaa ollut tarkoitus tehdä. Asiakaskontaktit tulivat puskaradion ja suosittelijoiden kautta. Lisäksi yrittäjien oli vaikea hahmottaa mistä uudet asiakkaat (eli liidit) tulivat (nettisivuilta, somesta, yrityksen fyysisen sijainnin vuoksi, puskaradion kautta, ja niin edelleen). (Kronberg 2017.)

Muita ongelmia ja haasteita yrityksillä olivat lainsäädännölliset asiat, tietoturva ja B2B-markkinoinnin yhdistäminen digitaaliseen markkinointiin. B2B-yritysten tavoittaminen koettiin haasteelliseksi, kun ei tiedetty, mistä kanavasta ja miten niitä kannattaisi lähteä tavoittelemaan. Tiivistettynä apua tarvittiin ruohonjuuritasolta alkaen. Kytkös oman yrityksen ja digitaalisen markkinoinnin välillä oli ohut, vaikka erilaiset viestintäkanavat olivat tuttuja henkilökohtaisessa käytössä. (Kronberg 2017.)

Teemahaastattelu-tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa, missä digitaalisen markkinoinnin osa-alueissa yrittäjät tarvitsevat neuvoja ja ohjeita. Haastateltavia mikroyrittäjiä oli yhdeksän. Taustaksi selvitettiin haastateltavien yritysten toimialat, yrittäjien iät ja yritysten koot. Yritykset valittiin eri aloilta ja ikäryhmistä, koska haluttiin kokonaisvaltainen otanta digitaalisen markkinoinnin käytöstä mikroyrityksissä. Lopputuloksena saatiin tietoa mikroyrittäjien digitaalisesta markkinoinnista yrityksessä ja sen tuottamista haasteista ja ongelmista. (Kronberg 2017.)

NYT-hanke ICT-teknologisen osaamisen mahdollistajana paikallisille naisyrittäjille

Miten lisätä yrittäjien digitaalisen markkinoinnin taitoja ja ICT-osaamista? Lahden ammattikorkeakoulu on vastannut haasteeseen NYT!-hankkeella (Naiset, yrittäjyys ja teknologia), joka ajoittuu aikavälille 1.9.2016 – 31.12.2017. Hankkeen tavoitteena on ollut lisätä naisyrittäjien osaamista ICT-teknologian hyödyntämisessä yritystoiminnassa sekä lisätä naisopiskelijoiden halukkuutta suuntautua ICT-alalle. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia miesvaltaisella kasvualalla ja sitä kautta edistää tulevien naisyrittäjien kasvuhalukkuutta. (NYT!-hankesuunnitelma 2016.)

Käytännössä Lahden seudun naisyrittäjille on järjestetty alkukesästä 2017 lähtien ICT-alan täydennyskoulutusta, jonka päämääränä on kehittää alueen yritystoimintaa ja auttaa yrityksiä kasvun uralle. Täydennyskoulutuksessa on pureuduttu muun muassa tulevaisuuden e-palveluihin, palvelumuotoiluun, sosiaaliseen mediaan yrityksen markkinoinnissa sekä siihen, miten käsitellä kuvia niin, että niistä tulee houkuttelevia pienyrittäjän käyttämissä digitaalisen markkinoinnin kanavissa. Kouluttajina täydennyskoulutuksessa ovat toimineet Lahden ammattikorkeakoulun ICT-alan asiantuntijat yhdessä heidän opiskelijoidensa kanssa.

Olennaista NYT-hankkeessa on nimenomaan törmäyttää ICT-alaa korkeakoulussa opiskelevia naisia sekä paikallisia naisyrittäjiä. Yksi foorumi tälle on näiden kahden ryhmän yhteinen yritysleiri. Sen tavoitteena on yhdistää yrittäjät ja opiskelijat niin, että molemmilla on mahdollisuus oppia toisiltaan: opiskelijat oppivat yrittäjyyttä yrittäjiltä ja yrittäjät saavat uusia näkökulmia sekä opiskelijoiden tuoretta näkemystä teknologisten ratkaisujen hyödyntämiseen. Yritysleirin kehittämistehtävät painottuvat mukaan lähtevien yritysten teknologiaratkaisujen kehittämiseen. Keskiössä on kehittää yrityksen liiketoimintaa uuden teknologiaosaamisen tai -ajattelun kautta. Erityistä tässä yritysleirissä on nimenomaan se, että naisopiskelijoille ja -yrittäjille halutaan konseptoida oma yritysleiri. (NYT!-hankesuunnitelma 2016.)

Lähteet

Elisa Oyj. 2016. Tutkimus: Digitaalisuudella on merkittävä yhteys pk-yritysten menestymiseen. [Viitattu 17.9.2017]. Saatavissa: https://hub.elisa.fi/digitaalisuuden-hyodyntamisella-merkittava-yhteys-pk-yritysten-menestykseen/

Karjaluoto, H. 2010. Digitaalinen markkinointiviestintä. Esimerkkejä parhaista käytännöistä yritys- ja kuluttajamarkkinointiin. Helsinki: WSOYpro.

Kronberg, A. 2017. Mikroyritysten sosiaalisen median käyttö markkinoinnissa: Sosiaalinen media strategisena työkaluna. [Viitattu 16.9.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060813033

Leino, A. 2012.  Sosiaalinen netti ja menestyvän pk-yrityksen mahdollisuudet. Helsinki: Infor.

Lipiäinen, H. 2014. Digitization of the communication and its implications for marketing [Verkkodokumentti]. Doctoral dissertation. University of Jyväskylä.  Jyväskylä. Studies in business and economics. [Viitattu 8.5.2017]. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/44602/978-951-39-5930-2_vaitos14112014.pdf?sequence=1

Martin, E. J. 2017. The State of Digital Marketing. EContent Jan/Feb/2017, 16 – 18.

Merisavo, M., Raulas M., Vesanen J. & Virtanen V. 2006. Digitaalinen markkinointi. Helsinki: Talentum.

NYT!-hankesuunnitelma 2016. Naiset, yrittäjyys, teknologia -hankkeen hankesuunnitelma.

Ruokonen, M. 2016. Biteistä bisnestä! – Digitaalisen liiketoiminnan käsikirja. Helsinki: Docendo.

Sandilands, T. 2017. Advantages and Disadvantages of Social Media Marketing. [Viitattu 15.9.2017]. Saatavissa: http://smallbusiness.chron.com/advantages-disadvantages-social-media-marketing-21890.html

Schaffer, V. 2013. Overcoming Social Media Barriers for Small Businesses. [Viitattu 15.9.2017]. Saatavissa: http://seaanz.org/sites/seaanz/documents/2013SEAANZConference/SEAANZ-2013-Schaffer2.pdf

Suomen Yrittäjät. 2017. Yrittäjyys Suomessa. [Viitattu 17.9.2017]. Saatavissa: https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/yrittajyys-suomessa-316363

Tilastokeskus. 2017. Käsitteet. [Viitattu 15.9.2017]. Saatavissa: http://www.stat.fi/meta/kas/index.html?M

Kirjoittajat

Anna Mäkelä (s. 1992) on lahtelainen restonomi-tradenomi, joka on opinnoissaan Laurea- ja Lahden ammattikorkeakoulussa keskittynyt erityisesti digitaaliseen markkinointiin, sosiaaliseen mediaan ja asiakassuhteiden johtamiseen. Mäkelällä on työtaustaa ravintola-alalta ja vahva ymmärrys asiakaspalvelusta. Tällä hetkellä Mäkelä työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana. https://www.linkedin.com/in/makelananna/

Helena Salakka, FM, opinto- ja uraohjaaja
Helena Salakka on taustaltaan pedagogi ja viestintäalan ammattilainen, joka on työskennellyt niin toimittajana kuin muissa viestinnän asiantuntijatehtävissä. Hän toimi  NYT!-projektin projektipäällikkönä syksyyn 2017 saakka ennen kuin siirtyi uraohjauksen tehtäviin.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/digital-marketing-internet-marketing-1792474/ (CCo)

Julkaistu 24.11.2017

Viittausohje

Mäkelä, A. & Salakka, H. & 2017. Miten hyödyntää digitaalista markkinointia pienyrittäjänä? NYT-hanke ICT-teknologisen osaamisen mahdollistajana paikallisille naisyrittäjille.  LAMK RDI Journal. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/11/24/miten-hyodyntaa-digitaalista-markkinointia-pienyrittajana-nyt-hanke-ict-teknologisen-osaamisen-mahdollistajana-paikallisille-naisyrittajille/

Creative Commons -lisenssi

 

 

 

Barter-sopimusten laskutus sponsoriyhteistyössä

Sponsorisopimukset ovat tärkeä osa monenlaisten kulttuuri- ja urheilutapahtumien järjestämistä. Yksi tapa toteuttaa sponsorointiyhteistyötä ovat barter-sopimukset, joissa tavara tai palvelu myydään niin, että vastikkeena toimii kokonaan tai osittain tavara tai palvelut.  Laskutus on tärkeä osa barter-sopimuksien toteuttamista, mutta millä tavoin laskutus tulisi hoitaa, jotta se olisi tehokasta?

Kirjoittajat: Lyyra Laine ja Sirpa Varajärvi

Mitä on barter-kauppa?

Vaihtokauppaa pidetään helposti vanhentuneena kaupankäynnin muotona, johon turvaudutaan ainoastaan pakottavista syistä: ulkomaankaupassa hyödykkeitä käytetään maksuvälineinä muun muassa silloin, kun toisella osapuolella ei yksinkertaisesti ole käypää valuuttaa käytössään. Vaihtokauppa ei kuitenkaan ole kadonnut minnekään, ja sitä käytetään yhä myös kotimaisten yritysten välisessä kaupassa. Yksi esimerkki tästä on niin kutsuttu barter-kauppa.

Vaihtokauppana käytävä barter-kauppa on yksi sponsoroinnin toteuttamisen muoto, jota käydään erilaisten kulttuuri- ja urheilutapahtumia tuottavien yritysten ja niiden toimittajien välillä. Barter-kaupassa vaihtokauppaa käydä niin, että sponsori sitoutuu sekä myymään tuotteita tai palveluita sponsoroitavalle, että myös ostamaan tuotteita tai palveluita sponsoroitavalta osapuolelta.

Vastikkeet sponsoroinnissa

Tyypillinen sponsoroitavan tahon barter-kaupassa sponsorille antama vastikkeen muoto on markkinointiyhteistyö. Tällöin sponsori saa vastikkeena oikeuden käyttää sponsoriyhteyttä omassa mainonnassaan, mutta myös näkyvyyden sponsoroitavan tahon mainonnassa ja mahdollisesti myös sen järjestämissä tapahtumissa. Pelkkä näkyvyys ei kuitenkaan usein enää nykypäivänä riitä sponsoreille, vaan sponsorille voidaankin tarjota myös muita hyödykkeitä vastikkeena. Esimerkkejä näistä ovat mm. tilojen, tarjoilun ja ohjelman tai pääsylippujen antaminen sponsorille. Näitä voidaan käyttää muun muassa henkilöstön, asiakkaiden tai yhteistyökumppanien kestitsemiseen. (Preston 2012, 93; Allen ym. 2011, 335; Oesch 2002, 66.)

Barter-kauppaa käytäessä on otettava huomioon, että sekä saadut että annetut hyödykkeet tulee merkitä kirjanpitoon koko määrältään tuloksi ja menoksi (Leppiniemi & Kaisanlahti 2016, 29). Tähän velvoittaa myös kirjanpitolain netottamiskielto. Vaihtokauppa on myös lähtökohtaisesti arvonlisäverollista – keskeistä on, että vaihdossa saadulle vastikkeelle voidaan määritellä rahallinen arvo, ja että sen ja sitä vastaan luovutettujen hyödykkeiden välillä on selkeä yhteys (Äärilä ym. 2015, 96). Laskutuksessa on myös kiinnitettävä huomiota siihen, että vaihtokaupan kohteena olevien hyödykkeiden arvonlisäverokannat eivät aina ole samat.

Barter-kaupan toteutuminen laskutuksessa

Lyyra Laineen opinnäytetyössä tutkittiin barter-kaupan toteutumista laskutuksen kannalta Lahti Events Oy:ssä. Työ toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, ja aineistona käytettiin barter-kaupan laskutusaineistoa. Tutkimuksessa selvisi, että barter-laskutusta oli käytännössä toteutettu neljällä tavalla: käyttämällä kuittausta, maksamalla lasku täysmääräisenä, käyttämällä alennusta ja muistiotositteella kirjaamalla. Näistä suositeltavia tapoja ovat kuittauksen käyttö tai laskun maksaminen täysmääräisenä.  Kuittausta käyttämällä barter-osuus tulee käytettyä sitä mukaan, kun ostoja syntyy ja niistä tullutta ostovelkaa maksetaan pois. Käyttämällä barter-osuuden kuittausta vältytään turhalta rahaliikenteeltä osapuolten välillä. Toisaalta jos on tarve laskuttaa barter-osuutta ennen kuin ostoja sponsorilta on tehty, voidaan käyttää laskun täysmääräistä maksamista. Muistiotositteen käyttämiseen ei ole estettä, mikäli siitä on sovittu, mutta laskuttamista voidaan pitää selkeämpänä. (Laine 2017.)

Markkinoinnin näkökulmasta barter-osuus saatetaan usein mieltää alennuksena. Esimerkiksi Ånes (2015, 11) toteaa näin: ”Perinteisesti kulttuuritapahtumien ja -laitosten sponsorointi on ollut yrityksille osa liiketoimintaa, johon kuuluvat eräänlaiset vaihtokaupat eli barterit: antamallaan näkyvyydellä ja vapaalipuilla festivaalit ovat saanet normaalia isompia alennuksia.” On kuitenkin huomattava, että alennuksen käyttäminen on vastoin kirjanpitolain netottamiskieltoa. Tämän vuoksi alennus-termin käyttöä olisi syytä välttää jo sopimusvaiheessa. Lahti Eventsin tapauksessa kirjanpitoon vietäessä alennettu lasku on korjattu täysmääräiseksi, minkä jälkeen barter-osuus on kuitattu vastalaskulla. Laskun korjaaminen tällä tavalla aiheuttaa siis myös ylimääräistä työtä ostoreskontran hoitajalle. (Laine 2017.)

Barter-sopimuksen laskutustapaa valittaessa on hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, miten valittu tapa vaikuttaa sponsoroitavan yrityksen kassavirtaan. Etenkin kulttuuri- ja urheilutapahtumien kohdalla voidaan olettaa, että organisaation menot painottuvat aikaan ennen tapahtumaa, ja tulot vasta tapahtuman jälkeiseen aikaan. Näin ollen voi olla mielekästä sopia siitä, että sponsorilta laskutetaan sen barter-osuus hyvissä ajoin, sillä barter-osuuden laskuttaminen vasta kun kaikki kumppanilta tehdyt ostot ovat tiedossa voi luoda haasteita sponsoroitavan osapuolen kassavirralle. (Laine 2017.)

Lopuksi

Vaihtokauppa on yksi tapa toteuttaa sponsorointia. Vaikka barter-kauppaa käytetään sponsoroinnissa, ei siitä yllättäen kuitenkaan löydy mainintoja asiaa koskevasta kirjallisuudesta. Tiedon puute saattaa johtaa väärinkäsityksiin sekä itse barter-sopimuksia tehdessä, että niitä toteutettaessa.  Maallikon kannalta on ymmärrettävää nähdä barter-osuus alennuksena, mutta on kuitenkin tärkeä muistaa, että kirjanpidon kannalta se ei ole sitä. Vaihtokaupan kirjanpitokäsittelyssä tulee ottaa huomioon, että siitä kirjataan kirjanpitoon sekä täysmääräinen meno että kulu. Laskutustavan valintaan vaikuttaa se, halutaanko sponsorilta laskuttaa palveluista ennen kuin sille maksetaan sen tuottamista hyödykkeistä, vai halutaanko barter-osuus kuitata sitä mukaan kuin ostoja tehdään.

Lähteet

Allen, J., O’Toole, W., Harris, R. & McDonnell, I. 2011. Festival and Special Event Management. Milton: John Wiley and Sons Australia Ltd.

Laine, L. 2017. Taloushallinnon näkökulma barter-kauppaan. [Verkkodokumentti]. AMK -opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 18.4.2017].  Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102316226

Leppiniemi, J. & Kaisanlahti, T. 2016. Oikeat ja riittävät kirjaukset. Helsinki: Alma Talent Oy.

Oesch, P. 2002. Kulttuurin sponsorointi ja yritysyhteistyö – kehitys ja käytännöt. Taiteen keskustoimikunnan julkaisuja nro 25. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta.

Preston, C.A., 2012. Event Marketing. How to Successfully Promote Events, Festivals, Convention, and Expositions. Hoboken: John Wiley and Sons Inc.

Ånäs, M. 2015. Kulttuuri tenhoaa sponsoreita. Markkinointi ja mainonta. 9.1.2015, 8-11.

Äärilä, L., Nyrhinen, R., Hyttinen, P., & Lamppu, K. 2015. Arvonlisäverotus käytännössä. 10., uudistettu painos. Helsinki: Talentum Media Oy.

Kirjoittajat

Lyyra Laine valmistuu tradenomiksi Lahden ammattikorkeakoulusta 2017.

Sirpa Varajärvi toimii liiketalouden lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa.

Julkaistu 17.11.2017

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/close-up-of-human-hand-327533/ (CC0)

Viittausohje

Laine, L. & Varajärvi, S. 2017. Barter-sopimusten laskutus sponsoriyhteistyössä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/11/17/barter-sopimusten-laskutus-sponsoriyhteistyossa/

Creative Commons -lisenssi

Yritysten innovaatioaktiivisuus ja uudistuminen kulkevat käsi kädessä

Organisaatioissa on tullut säännöllinen tarve uudistaa ja kehittää toimintaa. Nykypäivän työelämässä muutoksia tapahtuu kuitenkin jatkuvasti ja nopeassa aikataulussa. Jotta toiminnan kehittäminen ja uudistuminen tapahtuisi yhteistyöllä, tulisi henkilöstö saada osallistettua mukaan kehitystoimintaan. Olennaisessa osassa tässä on organisaation innovaatiokyvykkyys eli siis se, että yrityksen sisällä vallitsisi oikeanlainen asenne, pitkäjänteinen työote sekä luottamus ja usko koko työryhmän tekemiseen. On todettu, että työnantajan vahva panostaminen henkilöstöön maksaa aina itsensä takaisin. Näin ollen kun yrityksen henkilöstö voi hyvin, lähtökohtaisesti myös organisaatio voi hyvin.

Kirjoittajat: Paula Nikula & Sari Suominen

Yrityksen toiminnan kehittämisestä hyötyy niin yritys kuin työntekijä

Suomalaiset ovat kansainvälisesti verraten varsin muutosmyönteisiä ja sitoutuneita oman työpaikkansa ja työtehtäviensä kehittämiseen. Tekesin vuosina 2012-14 rahoittaman MEADOW-tutkimuksen mukaan työntekijöiden suhtautuminen työpaikalla tapahtuviin muutoksiin oli jopa yllättävän muutosmyönteistä ja henkilöstön uudistumisen ja toiminnan uudistamisen nähtiin kuuluvan osaksi nykypäivän työelämää. (Alasoini, Lyly-Yrjänäinen, Ramsted & Heikkilä 2014, 8.)

Organisaatioissa on viime vuosina kartoitettu toiminnan uudistamisen kohteita ja syitä. On havaittu, että uuden teknologian käyttöönotto on ollut vaikuttamassa monen organisaatiomuutoksen taustalla. Jopa puolet Suomessa toimivista yrityksistä on tehnyt organisaatiomuutoksia viimeisten kahden vuoden aikana, minkä johdosta henkilöstön työtehtäviin on väkisinkin tullut uusia toiminnallisia piirteitä. Muutokset tuotteiden ja palveluiden kysynnässä sekä kasvava kilpailu ovat olleet yleisimpiä syitä uudistumiselle etenkin teollisissa ja palveluyrityksissä. Lisäksi uusia tuotteita tai palveluita kehittävät yritykset ovat olleet uudistamassa toimintaansa aktiivisimmin. Toiminnan kehittäminen ja uudistuminen ei silti ole rajoittunut vain organisaation sisälle, vaan sitä on tehty yhteistyössä muiden yritysten kanssa. (Alasoini ym. 2014, 16-18.) Tämä on mahdollistanut otollisen alustan myös henkilöstön innovaatioaktiivisuuden kasvattamiselle.

Henkilöstön kehitysideoita hyödyntäen luodaan uusia toimintamalleja

Nikulan (2017) opinnäytetyössä perehdyttiin innovatiivisuuteen monimuotoisena ilmiönä. Kehittämishankkeessa tutkittiin, miten kohdeorganisaation henkilöstön kehitysideat saadaan esiin ja hyödynnettyä mahdollisimman joustavasti ja ketterästi. Kohde-organisaationa oli vesihuoltoalalla toimiva vesihuoltoyhtiö Lahti Aqua Oy. Yhtiön palveluksessa työskentelee kaiken kaikkiaan noin 100 vesihuolto-alan ammattilaista ja asiantuntijaa. Henkilöstön vaihtuvuus on ollut kautta vuosien pientä ja tapahtunut lähes poikkeuksetta työntekijän eläköitymisen myötä. Eläkeiän saavuttaneilla työntekijöillä palvelusvuosia on kertynyt jopa 30 tai peräti 40 vuotta, mikä kertoo, että kohdeorganisaatiossa henkilöstön arvostus työnantajaa kohtaan on suuri ja työtehtäviin ollaan sitoutuneita. Luonnollisesti myös henkilöstössä piilevä ammattitaito ja asiantuntijuus on ollut toiminnan kehittämiselle elinehto. (Nikula 2017, 8-9.)

Vuonna 2016 kohdeorganisaatiossa toteutetun työhyvinvointikyselyn tuloksista ilmeni vahvuutena, että työntekijät kokevat voivansa ilmaista omia mielipiteitään. Tästä huolimatta aloitteita tai kehitysideoita ei ollut tullut viimeisen kolmen vuoden aikana lainkaan tarkoittaen, ettei yhtiön nykyinen aloitejärjestelmä vastannut enää sille asetettuihin tavoitteisiin. Kohdeorganisaation yhdeksi kehityshankkeista otettiin henkilöstön aloitteellisuuteen kannustaminen, jota ryhdyttiin työryhmän voimin kehittämään alkuvuodesta 2017. Tavoitteena oli laatia uusi toimintamalli henkilöstön kehitysideoiden esiin tuomiseksi ja hyödyntämiseksi. (Nikula 2017, 9.)

Kehittämishankkeen tutkimusosuus toteutettiin kvantitatiivisesti, henkilöstölle lähetetyn sähköpostikyselyn avulla. Kyselyn avulla henkilöstö saatiin osallistettua arvioimaan uuden toimintamallin käytettävyyttä. Kyselyn lisäksi tutkimusaineisto kertyi henkilöstöstä koostuneesta työryhmätyöskentelystä, ja aineistoa täydennettiin kehittämishankkeen aikana tehdyillä havainnoilla. (Nikula 2017, 43.)

Kyselytutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 39. Tuloksista saatiin selville, että organisaatiokulttuurilla on merkittävä vaikutus henkilöstön osallistamiseksi mukaan yrityksen toiminnan kehittämiseen. Kohde-organisaation henkilöstö koki osittain, ettei heidän ideoitaan oltu arvostettu tarpeeksi. Lisäksi työntekijät eivät tietäneet, miten olisi pitänyt toimia syntyneiden kehitysideoiden suhteen. Tulosten perusteella kehitettiin yhteistyössä henkilöstön kanssa uusi työkalu ja tapa toimia, jonka avulla kohdeorganisaation työntekijöiden kehitysideat saatiin paremmin hyödynnettyä. (Nikula 2017, 53-60.)

Organisaatiokulttuurin vaikutus ilmeinen innovatiivisuutta lisäävänä tekijänä

Kehittämishankkeen tutkimustuloksien ja niiden analysoinnin pohjalta voitiin todeta, että työntekijät kokevat olevansa sitoutuneempia organisaation toiminnan kehittämiseen, kun työntekijöillä on tunne, että heidän ideoitaan arvostetaan. Tähän voidaan vaikuttaa organisaatio-kulttuurilla, jolla innostetaan ja rohkaistaan työntekijöitä tuomaan pienetkin kehitysideat esille. Lisäksi kehitysmyönteinen työilmapiiri ja riittävä ohjeistus siitä, miten esimerkiksi kehitysideoiden kirjaamisen suhteen toimitaan, lisää henkilöstön innostumista ja sitoutumista yrityksen toiminnan kehittämiseen. Tämän lisäksi työntekijät arvostavat ketterää tapaa toimia sekä kehitysideoiden kirjaamiseksi kehitetyn työkalun helppokäyttöisyyttä. (Nikula 2017, 62-63.) Tehdyt johtopäätökset eivät poikkea yleisestä käsityksestä henkilöstön innostumiseen ja sitoutumiseen vaikuttavista tekijöistä; yrityksissä tulee olla riittävän avoin ja innostunut ilmapiiri, jotta mahdollisimman moni ryhtyy kehittämään omaa sekä yrityksen toimintaa aloitteellisuuden kautta. (Vehkaperä & Kolehmainen 2013, 45-49.) Innovaatioaktiivisuuden voidaan siis todeta lisäävän yritysten uudistumiskykyä.

Lähteet

Alasoini, T. Lyly-Yrjänäinen, M. Ramsted, E. & Heikkilä, A. 2014. Innovatiivisuus Suomen työpaikoilla: Menestys versoo työelämää uudistamalla. [Verkkodokumentti]. Tekesin katsaus 311/2014. Helsinki: Tekes. [Viitattu 15.5.2017]. Saatavissa: https://www.tekes.fi/globalassets/julkaisut/innovatiivisuus_suomen_tyopaikoilla.pdf

Nikula, P. 2017. Innovatiivisuus organisaation menestystekijänä : Henkilöstön kehitysideoiden hyödyntäminen Lahti Aqua konsernissa. Ylempi AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala, Lahti. [Viitattu 10.11.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111016872

Vehkaperä, U. & Kolehmainen, S. 2013. Innovaatiokyvykkyys. Teoksessa: Vehkaperä, U., Pirilä, K. & Roivas, M. (toim.) Innostu ja innovoi : Käsikirja innovaatio-opintoihin. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. 39-63.

Kirjoittajat

Paula Nikula on suorittanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmasta Lahden ammattikorkeakoulussa. Nikula työskentelee parhaillaan Lahti Aqua konsernissa viestinnän asiantuntijana.

Sari Suominen toimii Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alan lehtorina.

Julkaistu 13.11.2017

Artikkelikuva: https://pixabay.com/p-812106 (CC0)

Viittausohje

Nikula, P. & Suominen, S. 2017. Yritysten innovaatioaktiivisuus ja uudistuminen kulkevat käsi kädessä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/11/13/yritysten-innovaatioaktiivisuus-ja-uudistuminen-kulkevat-kasi-kadessa/

Creative Commons -lisenssi

Kasvoja Neropattilasta – osa 2

Haastattelimme artikkelipariamme varten kahdeksaa asiakastamme Lahdessa, korkeakoulukirjasto FellmanniCampuksella. Pyysimme heitä kertomaan tärkeiksi kokemistaan palveluista sekä antamaan vinkkejä muille. Ensimmäisessä osassa vastaajina oli opiskelijoita ja opettajia, tässä toisessa osassa tapaamme kehittämispäällikön ja kaksi TKI-asiantuntijaa.

Kirjoittajat: Pirkko Onnela ja Heli Vilja-Sarromaa

Asiantuntijan kirjasto

Kuva 1. Mari Eronen (kuva: Oona Rouhiainen)

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta kuuluu ammattikorkeakoulujen perustehtäviin.  TKI- toiminnalla vastataan yhteiskunnan ja työ- ja elinkeinoelämän kehittämistarpeisiin ja alueellisiin uudistamishaasteisiin. (Arene 2017.) Lamkin tekniikan alan TKI-asiantuntijana työskentelevä Mari Eronen on valmistunut Lamkista ympäristöinsinööriksi 2016. Nyt hän toimii projektipäällikkönä käynnissä olevassa InforME –hankkeessa (Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille). Hanke on monialainen ja Lamkin hankepartnereina ovat LUT, HAMK ja ProAgria Etelä-Suomi sekä ProaAgria Keskusten liitto.

Lahden korkeakoulukirjasto tuli Marille tutuksi jo opintojen alussa informaatiolukutaidon kurssilla, jonka hän koki antavan hyvät eväät opinnoissa tarvittavaan tiedonhankintaan. Korkeakoulukirjaston toimipisteistä hän käyttää sekä Niemeä että FellmanniCampusta. Mari käyttää työssään sekä sähköistä että painettua aineistoa. Sähköinen on heti saatavilla ja siksi sen käyttö on vaivattomampaa. Toisaalta esim. kotimaiset painetut lehdet ovat foorumi, jolla tehdään tieteen popularisointia artikkelein ja tiedottein. Esimerkkinä hän mainitsee Maaseudun tulevaisuus –lehden, jolla on tärkeä rooli käynnissä olevassa hankkeessa.

ResearchKitin
Julkaisijan opas –sivustoa Mari käyttää apuna artikkeleita kirjoittaessaan. Myös Avoin Tiede ja Tutkimus (ATT) on tullut hänelle tutuksi koulutustilaisuuksissa. Pääsy Helsingin yliopiston aineistoihin Niemen korkeakoulukirjastosta sekä FellmanniCampukselta laajentaa hyvin kokotekstisten tutkimusartikkelien valikoimaa.
Mukkulan kampukselle Mari toivoo tiloja eri tarkoituksiin kuten ryhmätöiden tekemiseen ja itsenäiseen, hiljaiseen työskentelyyn.

 

Kuva 2. Niina Ihalainen (kuva: Heli Vilja-Sarromaa)

Niina Ihalainen työskentelee LAMKin sosiaali- ja terveysalalla Mennään metsään -hankkeen projektipäällikkönä. Hän on toiminut LAMKissa reilun kymmenen vuoden aikana monenlaisissa tehtävissä – myös tieto- ja kirjastopalvelujen maailma tuli tutuksi Oppimiskeskus Fellmannian asiakaspalvelupäällikkönä.

Helsingin yliopistossa suoritettujen opintojen aikana kirkastui, että erityisesti kirjaston tarjoamasta henkilökohtaisesta tiedonhankinnan ohjauksesta on opiskelijalle suuri apu hyvien tietolähteiden äärelle pääsemisessä.  Tiedonhankintaklinikkaa hän suosittelee varsinkin opinnäytetyötään tekevälle opiskelijalle. Omassa opiskelussa tulivat näin tutuksi painettujen aineistojen rinnalle digitaaliset aineistot; e-kirjat ja e-artikkelit – erityisesti kansainväliset tutkimusartikkelit. Niina arveleekin, että gradusta saatu positiivinen palaute hyvästä ja monipuolisesta lähteiden käytössä oli osaltaan ohjauksen ansiota. Ymmärrys lähteiden merkityksestä kasvoi opiskellessa.

Tällä hetkellä Niinalla on työn alla artikkelikokoelman toimittaminen, ja Tikin julkaisutiimin tuottama Julkaisijan opas -sivusto on tullut tutuksi. Toimitustyö on uutta ja julkaisutiimiltä hän kertoo saaneensa paljon apua. Artikkelien tekninen tarkistaminen vaatii tarkkuutta ja on aikaa vievää, joten on hyvä, että ei ole aivan yksin asian äärellä. Hän pitää tärkeänä, että Lamkissa on julkaisujen laatuun ja muun muassa viittauskäytänteisiin sekä niiden oikeellisuuteen alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Niina toivoo, että hänellä olisi paremmin aikaa tutkia ja lukea FellmanniCampuksen monipuolisen lehtikokoelman tarjontaa. Hänestä digitaalisten aineistojen rinnalle tarvitaan myös painettuja aineistoja. ”Painetut lehdet ja kirjat ovat oiva ja varma käyttöliittymä”.

Opiskeluaikana Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talo sekä Oppimiskeskus Minerva tulivat Niinalle tutuiksi. Erityisesti Kaisa-talon arkkitehtuuri ja suomalainen design toivat iloa silmälle ja rikastuttivat arkipäivää.  Hänestä on edelleenkin mukava piipahtaa Kaisa-talossa ja sen kahvilassa. Myös ensi vuonna avautuva Helsingin keskustakirjasto Oodi herättää Niinan kiinnostuksen. Hän suositteleekin kaikkien kirjastojen ja niiden tarjoamien palveluiden hyödyntämistä. ”Meillä Suomessa on ainutlaatuinen kirjastoverkosto”.

 

Kuva 3. Soili Saikkonen (kuva: Soili Saikkonen)

Lamkin kehittämispäällikkö Soili Saikkonen kertoi tiiminsä työstä näin: ”Vastuualueita ovat strategiatyö ja toiminnanohjaus, laatujärjestelmän kehittäminen ja arviointi, OKM:n sopimusvalmisteluprosessi sekä tietotuotantopalvelut.”

FellmanniCampuksen ja Niemen kirjaston uutuus- ja teemahyllyt herättävät Soilin kiinnostuksen. ”Huomaa hyvin, että kirjastolaiset seuraavat yhteiskunnallista keskustelua ja haluavat tarjota siihen uusia näkökulmia ja tutkittua tietoa tänä ns. totuudenjälkeisenä aikana.” Tämä peilaa hyvin Soilin omaan toimintatapaan; uuden tehtävän edessä hän pyrkii löytämään siihen jotain uutta, ajantasaista näkökulmaa. Silloin hän selailee tieteellisiä ja myös populaareja artikkeleita. Kiireessä hän usein hyödyntää kirjastossa tyrkyllä olevia lehtiä ja kirjoja sekä selaa Masto-Finnaa. Kun johonkin asiaan on tarpeellista perehtyä enemmän, hän tekee hakuja myös artikkelitietokantoihin ja muihin sähköisiin aineistoihin. Tämä vaatii aikaa ja osaamista, sillä toimintatavat ovat muuttuneet opiskeluajoista. Henkilökunnalta on näissä tilanteissa saanut apua tiedonhankinnan ongelmissa.

Soilin toive on, että paperilehtiäkin olisi myös jatkossa saatavissa – vastapainona päivittäiseen päätetyöskentelyyn. ”Seuraan pintapuolisesti korkeakoulupolitiikkaan ja –hallintoon liittyvää tutkimusta ja lehtien selailu on rentouttavaa.”
”Mielestäni kirjastolla myös fyysisenä tilana on erittäin suuri merkitys yhteisöllisyyttä luovana tilana. Pidän myös Fellun pyöreistä hyllyistä ja avoimesta tilasta aivan kuten HY:n Kaisaniemen opiskelukirjastostakin.”

Soili muistuttaa lamkilaisia TKI-treffeistä, joissa kuulee painoalojen hankeasioista. Niissä on myös korkeakoulukirjasto asiantuntijana mukana. Yammer on tiedotuskanava.
”Kirjasto on oleellinen osa korkeakoulutoimintaa eikä tiedon saaminen netistä muuta sitä mihinkään. Korkeakoulukirjasto viestii hyvin palveluistaan eri kanavissa, kannattaa tutustua – ja julkaisijalle tehdyt ohjeet verkossa ovat hyvät.
BookFace Friday Lahden korkeakoulukirjaston Facebookissa on hauska!”

Kuva 4. Bookface Friday

Lopuksi

Palvelujen laadun varmistamiseksi kirjastoissa kartoitetaan käyttäjien mielipiteitä säännöllisin kyselyin. Viime keväiseen kyselyymme vastasi 375 asiakasta. Heiltä saimme samansuuntaisia viestejä kuin näissäkin haastatteluissa. (Lahden korkeakoulukirjasto 2017.) Opiskelijat hyödyntävät erityisesti kokoelmia ja opiskelutiloja ja ovat löytäneet myös siirtotenttipalvelun sekä opinnäytetyön tekemistä tukevat palvelut. Opetushenkilöstöltä saimme iloksemme kehittämisehdotuksia yhteistyön ja palvelujemme parantamiseksi. Asiantuntijat käyttävät kirjastoa monipuolisesti –  tieteellisen tiedon välittäminen, tutkimustyön tukeminen, asiantuntijuuden tarjoaminen ja myös yhteisöllisyyden luominen koetaan kirjaston tehtäväksi.

Näissä artikkeleissa saimme haastateltavien äänellä esille korkeakoulukirjaston monipuolisen roolin ja laajan tehtäväkentän. Elvyttävien tilojen – niin yhteisöllisten kuin hiljaistenkin – tarjoamisen lisäksi kirjastopalvelut ovat parhaimmillaan luonnollinen ja olennainen osa korkeakouluopiskelijan ja -henkilökunnan arkipäivää.
Tässä roolissa voimme onnistua entistä paremmin tuomalla vielä aktiivisemmin esiin korkeakoulukirjaston palveluita sekä kirjaston henkilöstön asiantuntijuutta. Sillä voidaan tarkoittaa esim. koulutusalan omaksi informaatikoksi erikoistumista tai vaikkapa julkaisijalle tarjottua tukea ja ohjausta. Myös avoimen julkaisemisen (Open Access) edistäminen on yksi tärkeä tehtävämme. Lamkin tuleva Uusi kampus Mukkulassa, M19, antaa varmasti lisää mahdollisuuksia yhteistyöhön ja jalkautumiseen opettajien ja opiskelijoiden pariin – Lamkin (2015) strategian mukaisesti: ”Yhdessä etsimisen iloa ja oivaltavia oppimiskokemuksia!”

Lähteet

Arene. 2017. TKI-toiminta. [Viitattu 1.10.2017]. Saatavissa: http://www.arene.fi/fi/ammattikorkeakoulut/tki-toiminta

Lahden ammattikorkeakoulu. 2015. Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 1.10.2017]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/lamk-oy/strategiat/Documents/lamk-strategia.pdf

Lahden korkeakoulukirjasto. 2017. Asiakaskysely sen kertoo – ”Kirjasto on ihana asia!”  [Viitattu 1.10.2017]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/ajankohtaista/Sivut/Asiakaskysely-sen-kertoo-kirjasto-on-ihana-asia.aspx

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017. Avoin tiede ja tutkimus. [Viitattu 1.10.2017]. Saatavissa: https://avointiede.fi/

Kirjoittajat

Informaatikot Pirkko Onnela ja Heli Vilja-Sarromaa työskentelevät Lahden korkeakoulukirjastossa.

Julkaistu: 7.11.2017

Artikkelikuva: Lahden korkeakoulukirjasto, Neropattikortti / Anssi Vaalio

Viittausohje

Onnela, P. & Vilja-Sarromaa, H. 2017. Kasvoja Neropattilasta – osa 2. LAMK pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/11/07/kasvoja-neropattilasta-osa-2/

 

 

Liikettä arkeen -ryhmän ohjaaminen opiskelijan näkökulmasta

Osallistava ryhmäliikuntaneuvonta -hankkeessa kehitetään ryhmämuotoinen arvo- ja hyväksyntäpohjaiseen lähestymistapaan pohjautuva liikuntaneuvontamalli. Hankevaiheessa opiskelijat ovat ohjanneet liikuntaneuvontaryhmiä osana omia opintojaan Päijät-Hämeen kunnissa.

Kirjoittajat: Heikki Hagman ja Paula Harmokivi-Saloranta

Arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa lähtökohtana

Lahden ammattikorkeakoulussa on käynnissä Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Osallistava ryhmäliikuntaneuvonta -hanke, jonka tavoitteena on kehittää ryhmämuotoinen liikuntaneuvontamalli osaksi Päijät-Hämeen liikuntaneuvonnan palveluketjua. Hankkeen tavoitteena on myös kehittää Lahden ammattikorkeakoulun, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja kuntien yhteistyötä ja työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä.

Ryhmämuotoisten Liikettä arkeen -liikuntaneuvontaryhmien tavoitteena on tukea työikäisten päijäthämäläisten liikunnan aloittamista tai liikunnallisen elämäntavan ylläpitämistä. Liikettä arkeen -ryhmissä osallistujia on 8-12 ja ryhmät kokoontuvat kahdeksan kertaa kaksi tuntia kerrallaan. Tapaamiset koostuvat sekä toiminnallisista harjoituksista ja keskusteluista että erilaisiin liikkumismuotoihin ja -ympäristöihin tutustumisista.

Osallistava ryhmäliikuntaneuvonta -hankkeessa on kehitetty monialainen LAMKin ja Haaga-Helia amk:n yhteinen opintojakso, jonka osana opiskelijat ohjaavat monialaisissa ryhmissä Liikettä arkeen -ryhmiä. Hankkeessa hyödynnetään arvo- ja hyväksyntäpohjaista lähestymistapaa ryhmien sisällön suunnittelussa ja toteutuksessa.  Arvo- ja hyväksyntäpohjaisen lähestymistavan tavoitteena on kehittää asiakkaan psyykkisiä taitoja, joiden avulla asiakas voi käsitellä käyttäytymisen muutokseen liittyviä psykologia esteitä sekä niihin liittyviä ajattelu- ja tunnereaktioita. Lähestymistavan mukaisesti muutosmotivaatiota ohjaa asiakkaan omat arvot. (Kangasniemi ja Kauravaara 2016, 9; 40.) Opintojaksolle osallistuville opiskelijoille lähestymistapa on pääasiassa uusi ja ennen ryhmien ohjaamista opiskelijat käyvät samankaltaisia prosesseja läpi, mitä myöhemmin ohjaavat asiakkaille. Lähestymistapaa on toistaiseksi käytetty vähän liikuntaneuvonnassa niin Päijät-Hämeessä kuin muualla Suomessa.

Liikettä arkeen -ryhmissä opiskelijat ohjaavat keskusteluja ja harjoituksia, joiden avulla ryhmäläiset pohtivat esimerkiksi omia arvojaan ja niiden pohjalta tavoitteita ja keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Oleellista ohjauksessa on, että liikunnallinen elämäntapa nähdään kiinteänä osana yksilön elämää ja löydetään sen luonnollinen paikka arjessa. Ryhmäläiset näkevät usein liikunnan suorittamisena, ja tätä näkemystä tukevat useat televisio-ohjelmatkin. Tärkeämpää on kuitenkin, että jokainen ryhmäläinen löytää oman tavan liikkua ja ymmärtää jo pienten tekojen merkityksen omalle hyvinvoinnille.

Sosiaalialan opiskelijan kokemuksia ryhmän ohjaamisesta

Keväällä 2017 Liikettä arkeen -ryhmät toteutettiin neljällä paikkakunnalla Lahdessa, Hollolassa, Heinolassa ja Asikkalassa. Lahden ryhmää ohjasi kolme opiskelijaa; sosiaalialan, hoitotyön ja fysioterapian opiskelija. Seuraavassa tarkastellaan sosiaalialan opiskelijan näkökulmasta ryhmän ohjaamista ja niitä ajatuksia ja tuntemuksia, joita asiakasryhmän ohjaaminen ja erityisesti uuden lähestymistavan käyttäminen vaatii.

Valmistaudumme Lahdessa toteutetun Liikettä arkeen -ryhmän ensimmäiseen tapaamiseen. Tämän kokoontumisen alkaessa avaan luokan oven ja käyn opiskelijatovereiden kanssa vielä läpi, mitä harjoituksia ja keskusteluja aiomme toteuttaa. Mielessäni pyörii kysymyksiä; Miten asiakkaat mahtavat suhtautua käyttämäämme lähestymistapaan vai odottavatko enemmän luentoja liikunnasta ja ravitsemuksesta? Olettavatko osallistujat, että ryhmä onkin liikuntaryhmä, jossa vain liikumme? Miten luontevasti kykenemme auttamaan asiakkaita tekemään viisaita ja kestäviä valintoja liikuntatottumusten suhteen? Uskon omien tietojeni terveellisten elämäntapojen suhteen, sekä työkokemukseni muun muassa opettajana tukevan minua ryhmän ohjaamisessa, mutta osaanko silti auttaa juuri näitä ryhmäläisiä saavuttamaan tavoitteensa?  

Tapaamiskertojen myötä huomaamme alun epävarmuutemme olleen turhaa. Näemme Liikettä arkeen -ryhmän osallistujien sisäistävän varsin nopeasti, miten laaja-alaisesti pyrimme pohtimaan liikuntatottumusten suhdetta muuhun elämään. Tapaamisissa dialogi on rentoa ja vastavuoroista, yllättävän henkilökohtaisiakin asioita jaetaan varsin avoimesti.  Osalla on konkreettisia haasteita terveyden suhteen, osalla puolestaan varoittavia esimerkkejä liikkumattomuuden vaikutuksista lähipiirissä. Uskon, että harjoitusten, pohdintojen ja muutaman kotitehtävän kautta pystymme olemaan positiivisena tukena ryhmään osallistujien elämässä. 

Tapaamisten lähestyessä loppua, huomaan huolehtineeni hieman väärästä asiasta. Toivoin omaavani riittävästi taitoa osallistujien auttamiseksi tavoitteissaan. Oleellisempaa olisi ollut pohtia, olenko itse sisäistänyt lähestymistapamme perimmäisen tarkoituksen. Tietoa ja perustaitoja osaan toki jakaa, mutta haastavampi tehtävä on kyetä välittämään syvällinen lähestymistapa siten, että jokaisen yksilöllinen tarve tulee kuulluksi. Asiakkaan on tärkeää tarkastella omia arvojaan riittävän syvällisesti, jotta liikuntatottumukset asettuvat realistiseen suhteeseen elämän muiden merkittävien seikkojen kanssa. Hyväksyvä asenne itseä kohtaan liikkujana auttaa parhaimmillaan tekemään tottumuksista pysyvämpiä.
Lopuksi

Asiakkailta kerätyn palautteen pohjalta voimme huomata, kuinka hyvin opiskelijat, jotka ovat ryhmiä ohjanneet, ovat sisäistäneet ja pystyneet hyödyntämään Liikettä arkeen -ryhmien ohjauksessa arvo- ja hyväksyntäpohjaista lähestymistapaa. Asiakkaat kuvaavat palautteissa omin sanoin niitä asioita, jotka ovat oleellisia lähestymistavassa kuten armollisuus itseään kohtaan, pienten tekojen merkitys oman hyvinvoinnin edistämisessä sekä käyttäytymiseen liittyvien esteiden tunnistaminen. Lisäksi asiakkaat kuvaavat, kuinka he pitkästä aikaan tekivät itselle jotakin hyvää ja kuinka sitä kautta he pystyivät myös enemmän antamaan läheisilleen. Prosessi on ollut hyvin opettavainen opiskelijoille ja ymmärrys asiakkaan ohjaamisesta on varmasti lisääntynyt, samoin kuin rohkeus ottaa käyttöön uusia työkaluja.

Voidaankin sanoa, että sosionomin näkökulmasta on ehdottoman tärkeää kuulla asiakasta ja saada hänet itse löytämään tavoitteensa ja mielekkäät toimintatapansa. Asiantuntijalähtöisesti tuotettu tavoitteenasettelu ei yleensä toimi, koska päätökset eivät tule silloin sisäisen motivaation kannattelemina. Kuten eräs perhekotiyrittäjä totesi, innokas keskustelu nuoren mahdollisesta tanssiharrastuksesta on toimiva juttu, kun taas valmiiksi käteen ojennetut liput tanssitunteja varten voivat sammuttaa motivaation.

 Lähteet

Kangasniemi, A. & Kauravaara, K. 2016. Kohti muutosta – Arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa liikunnan ja terveyden edistämisessä. Vantaa: Liikunta- ja hyvinvointiakatemia oy.

Kirjoittajat

Heikki Hagman FM, AmO, valmistuu sosiaali- ja terveysalalta sosionomiksi keväällä 2018

Paula Harmokivi-Saloranta LitM, ft, toimii Osallistava ryhmäliikuntaneuvonta -hankkeen projektipäällikkönä ja lehtorina sosiaali- ja terveysalalla

Julkaistu 2.11.2017