Pakohuonepeliä peruskoululaisille

Kokeilut, protot ja demot, LAMK Pro

Pakohuoneen ideana on sulkea ryhmä ihmisiä huoneeseen tai rakennukseen, josta on tarkoitus päästä ulos erilaisia ongelmia ratkomalla. Oleellista pakohuoneen luomisessa on saada osallistujat uppoutumaan tehtävään. Jotta kyseessä ei ole vain kokoelma pulmia, täytyy huoneen teema ja tarina suunnitella huolella. Hyvässä pakohuoneessa teema ja tehtävät linkittyvät toisiinsa ja osallistuja todella uppoutuu huoneen maailmaan.

Kirjoittajat: Mira Kiuru, Marika Lähdeniemi, Maire Antikainen ja Helena Hatakka

Pakohuonepeli menetelmänä

Pakohuonepelit ovat joukkuepelejä, joissa 2-6 hengen joukkueet yleensä pyrkivät pääsemään ulos lukitusta huoneesta määrätyssä ajassa. Huoneesta ulos päästäkseen on joukkueen yhdessä selvitettävä erilaisia tehtäviä, päätellä oikeita ratkaisuja ja etsiä avaimia ja apuvälineitä. Aikaa on useimmissa kaupallisissa huoneissa 60 minuuttia, mutta tarjolla on myös huoneita jotka ovat lyhyempiä tai pidempiä. Pakohuonepelin yläkäsite on pakopeli, koska pelin voi toteuttaa myös ilman varsinaista huonetta, esimerkiksi ulkona metsässä tai kaupungissa. Sisätiloissa toteutettavissa peleissä pelin kulkua seurataan valvontakameran välityksellä mikä mahdollistaa ohjaajalle peliin puuttumisen ja auttamisen. (Kortesuo 2018.)

Miten pakohuone voisi toimia koululaisilla ja voisiko se toimia viihteellisyyden ja opetuksellisuuden lisäksi luokkaa ryhmäyttävänä toimintana?  Nicholson (2016) on tehnyt ensimmäisiä tutkimuksia pakohuoneiden käytöstä ja Kortesuolta (2018) on ilmestynyt juuri tänä keväänä ensimmäinen suomalainen kirja aiheesta. Kansainvälisesti pakohuoneet ovat suosittuja ja blogipostausten perusteella niitä toteutetaan jo jonkin verran kouluissa ja kirjastoissa etenkin Yhdysvalloissa.

Pakohuonepeli oppilaiden ryhmäytymisen edistäjänä

Ryhmäytymisen tarkoituksena on lisätä ryhmän jäsenten sitoutumista, luottamusta, viihtymistä sekä vahvistaa keskinäistä dialogia. Hyvin ryhmäytynyt ryhmä on toimiva, jolloin sen on myös helpompi päästä tavoitteisiinsa. Toiminnalliset menetelmät kuten esimerkiksi leikit ja pelit toimivat ryhmäyttämisessä hyvin. (Helkama, Liebkind & Myllyniemi 2010, 267–268.) Ryhmässä toimiminen sekä onnistumisen kokemukset vahvistavat luokan yhteishenkeä. Oppilaan kokiessa olevansa osa luokkaa, on sillä positiivinen vaikutus oppilaan fyysiseen terveyteen sekä oppimiseen. Oppilaan itsevarmuus sekä turvallisuuden tunne kasvavat, kun hän voi luokassa olla oma itsensä ja kun hän kokee, että häntä arvostetaan juuri sellaisena, kuin hän on. Ryhmäytymisen peruselementti on turvallisuus, joka syntyy ryhmän keskinäisestä luottamuksesta, hyväksynnästä, sitoutuneisuudesta sekä avoimuudesta. (Markkanen 2012,7.)

Tallgrenin mukaan (2013, 6-7) Luokan ryhmäyttäminen on otollisinta alakouluikäisten kanssa, koska heidän sosiaalisiin suhteisiinsa on mahdollisuus vaikuttaa paremmin, kuin yläkouluikäisten. Tästä syystä pakohuone peli kohdennettiin alakouluikäisille oppilaille. Onnistuneella ryhmäytymisellä on merkityksellinen vaikutus lapsen itsetunnon kehitykselle, kun taas vastaavasti ryhmään kuulumattomalla lapsella on kohonnut riski masennukseen ja ahdistuneisuuteen.  Hyvät kaverisuhteet ja turvallinen ryhmä tukevat oppimista ja vähentävät koulukiusaamista. Oppilas tarvitsee sosiaalisia taitoja päästäkseen osalliseksi ryhmää, minkä vuoksi opettajan kannattaa harjoittaa niitä tietoisesti luokassa. Oppilaan tulisi kyetä ilmaisemaan, havaitsemaan ja säätelemään tunteitaan. Tämän lisäksi hänen pitäisi kyetä kuuntelemaan ja toimimaan rakentavasti vuorovaikutustilanteissa.

Karvamatoa pelastamassa

Tämä pakohuonepeli rakennettiin suositun ja ajankohtaisen Putous-sarjan hahmojen tarinaa hyödyntäen. Ansa Kynttilä on toinen sarjan finaaliin päässeestä hahmoista. Hän on ankara opettajatar joka eikä pidä oppilaistaan vaan unelmoi heidän pois lähettämisestään ja kutsuu heitä pikku idiooteikseen. Ansa hävisi finaalissa Tanhupallolle täpärästi. Pakohuoneen tarinassa Ansa on katkeroitunut Tanhupallolle ja kidnapannut Tanhupallon lemmikin Karvamadon. Oppilaiden tehtävänä on tässä kyseisessä pakohuonepelissä pelastaa Karvamato sillä välin, kun Ansa on pitämässä oppilailleen ruotsin tuntia. Koska pakohuoneella oli sekä pedagoginen että ryhmäyttävä tarkoitus, suunnittelun perustana olivat positiivisen pedagogiikan, elämyspedagogiikan, leikillisen oppimisen ja ryhmäytymisen teoriat. Suunnittelimme tehtävät niin, että mahdollisimman monilla erilaisilla taidoilla oli mahdollista saada onnistumisen kokemuksia, ja olla osana ryhmää arvoitusta ratkaisemassa. Jotta pakohuonetoimintaa voidaan kutsua pedagogiseksi, on suuri merkitys huoneen tapahtumien purulla ja osallistujien oman toiminnan ja kokemusten reflektoimisella.

Pakohuonepelissä oppilaiden onnistumisen kokemukset tehtäviä ratkaistessa olivat merkittävässä roolissa. Ne vahvistivat oppilaiden itsetuntoa ja tukivat luokan ryhmähenkeä. Koulussa toteutettavat pakohuonepelit mahdollistavat myös vuorovaikutustaitojen harjoittelun sekä ryhmähengen vahvistamisen. Hyvillä vuorovaikutustaidoilla ja hyvin ryhmäytyneellä luokalla pystytään osittain ennalta ehkäisemään koulukiusaamista. Kokemusten perusteella pakohuone oli oppilaille mieluista yhteistä tekemistä. ”Oli vielä hauskempaa, kuin olin osannut edes kuvitella” kertoi yksi osallistuneista jälkeenpäin kerätyissä palautteissa.

Tämä artikkeli perustuu opinnäytetyöhön Pelastakaa Karvamato- Pakohuone ryhmäytymisen välineenä alakoulussa. Opinnäytetyössä suunniteltiin ja toteutettiin pakohuone yhdelle alakoulun luokalle. Työelämäyhteistyökumppanina oli Tuusulan kunnan kasvatus- ja sivistystoimi.

Lähteet

Helkama, K., Liebkind, K. & Myllyniemi, R. 2010. Johdatus sosiaalipsykologiaan. Helsinki: Edita Prima Oy.

Kiuru, M. & Lähdeniemi, M. 2018. Pelastakaa Karvamato- Pakohuone ryhmäytymisen välineenä alakoulussa. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaaliala. Lahti.  Laurea ammattikorkeakoulu, sosiaaliala. Hyvinkää. [Viitattu 4.6.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612794

Kortesuo, K. 2018. Pakohuone: suunnittele, toteuta, pakene. Hämeenlinna: Karisto.

Markkanen, E. 2012. Kuulun! Välineitä ryhmän toiminnan tukemiseen. [Verkkodokumentti]. Mannerheimin lastensuojeluliitto. [Viitattu 29.5.2018]. Saatavilla: http://omaoppilaskunta.fi/wp-content/uploads/2014/10/Kuulun-V%C3%A4lineit%C3%A4-ryhm%C3%A4n-toiminnan-tukemiseen.pdf

Nicholson, S. 2016. State on escape: Escape Room Design and Facilities. [Viitattu 27.5.2018.] Saatavissa: http://scottnicholson.com/pubs/stateofescape.pdf

Tallgren, S. 2013. Kaveritaidot kaikille- opas luokanopettajalle. [Verkkodokumentti]. Mannerheimin lastensuojeluliitto. [Viitattu 26.4.2018]. Saatavissa: https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/mllfi/prod/2017/06/30133128/Kaveritaidot-kaikille-luokanopettajan-opas.pdf

Kirjoittajat

Mira Kiuru ja Marika Lähdeniemi ovat valmistuvia sosionomiopiskelijoita. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyönä Laurea ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Maire Antikainen ja Helena Hatakka ovat vastanneet työn ohjauksesta.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/live-escape-game-live-escape-room-1155620/ (CC0)

Julkaistu 7.6.2018

Viittausohje

Kiuru, M. & Lähdeniemi, M. 2018. Pakohuonepeliä peruskoululaisille. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/06/07/pakohuonepelia-peruskoululaisille/

 

Pienyrityksen taloudellisen tilan selvittäminen tilinpäätösanalyysin keinoin

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Tilinpäätösanalyysin avulla voidaan selvittää yrityksen taloudellista tilaa ja kannattavuutta. Analyysi tehdään usean vuoden tilinpäätöstietojen pohjalta. Eri vuosien tunnuslukuja verrataan keskenään, jolloin saadaan selville yrityksen toiminnan kehitys tarkastelujaksolta. Lisäksi tilinpäätösanalyysin lukuja voidaan verrata toimialan ja kilpailijayritysten vastaaviin lukuihin.

Kirjoittajat: Maija Hyppölä ja Leea Kouhia

Pienyrityksen tilinpäätös

Pienyrityksestä on kyse silloin, kun yrityksen liikevaihto on alle 12 000 000 euroa, taseen loppusumma on alle 6 000 000 euroa ja henkilökunnan määrä keskimäärin on alle 50. Edellä mainituista raja-arvoista korkeintaan yksi saa ylittyä päättyvällä sekä sitä edeltävällä tilikaudella. (Kirjanpitolaki 1336/1997, 1:4a§.)

Kirjanpitolaissa pienyrityksille on annettu tiettyjä helpotuksia koskien tilinpäätöksen laatimista. Sen ei tarvitse laatia rahoituslaskelmaa eikä toimintakertomusta (Kirjanpitolaki 1336/1997, 3:1§). Pienyrityksen tulee siis laatia tilinpäätökseensä tuloslaskelma, tase ja liitetiedot. Tuloslaskelmassa ja taseessa tulee jokaisesta erästä esittää edellisen tilikauden vertailutieto, liitetiedoissa vertailutietoa ei tarvitse esittää. (Kaisanlahti & Leppiniemi 2016, 23.)

Tase kertoo yrityksen taloudellisen aseman tilinpäätöspäivänä. Tase jaotellaan vastaavaa ja vastattavaa osioihin. Vastaavaa puolella esitetään yrityksen varat, jotka yrityksellä on tilinpäätöshetkellä ja joilla katsotaan olevan taloudellista arvoa. Vastattavaa puolella puolestaan esitetään yrityksen vastuut ja velat, joista se on vastuussa tilinpäätöspäivänä. (Ikäheimo, Malmi & Walden 2016, 67–69.)

Tuloslaskelmaan kirjataan tilikauden tulot ja menot. Kun tilikaudelle kuuluvista tuotoista vähennetään tilikauden kulut, saadaan selville tilikauden tulos. (Kaisanlahti & Leppiniemi 2016, 26.) Pienyritys voi laatia tilinpäätökseen joko kululaji- tai toimintokohtaisen tuloslaskelman. Enemmistö yrityksistä käyttää kululajikohtaista kaavaa, jonka pohjalta myös vero- ja tilastolomakkeet on laadittu (Salmi & Rekola-Nieminen 2004, 19).

Pienen osakeyhtiön liitetiedot jaetaan kahteen ryhmään. Tilipäätöksen laatimista koskevat liitetiedot annetaan silloin, kun poiketaan niin sanotuista kansallisista olettamista. Muut Valtioneuvoston asetuksessa pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista (1753/2015, 3:1-13§) määritellyt liitetiedot ilmoitetaan aina, jos kyseisiä seikkoja on tilinpäätöksessä. Lisäksi tilinpäätöksessä on annettava tieto siitä, että tilinpäätös on laadittu pienyrityssäännösten mukaan.

Tilinpäätösanalyysi ja yritystutkimus

Tilinpäätösanalyysi koostetaan yrityksen tilinpäätöstietojen pohjalta. Siinä arvioidaan yrityksen taloudellista tilaa ja verrataan yrityksen toimintaa eri tilikausien välillä. Lisäksi yrityksen lukuja voidaan verrata muiden samalla alalla toimivien yritysten vastaaviin lukuihin sekä toimialojen keskiarvolukuihin. Tilinpäätösanalyysissä pyritään selvittämään myös tunnuslukujen taustoja, onko kyse pitkän aikavälin muutoksista, vai onko kyseessä satunnainen muutos (Niskanen & Niskanen 2003, 10.) Yritystutkimus ry on antanut yleiset suositukset tunnuslukujen tulkinnasta (Yritystutkimus ry 2017, 65-76).  Luottoluokittajien ratingeissa tunnuslukujen raja-arvot määritetään tilastollisin menetelmin, joissa hyödynnetään muun muassa toimialadataa (Holman 2018, 59).

Tilinpäätösanalyysin informaatiota käyttävät hyödykseen monet eri tahot. Yrityksen johdon ja omistajien lisäksi sijoittajat, rahoittajat, palvelun- ja tavarantoimittajat, asiakkaat sekä viranomaiset ovat kiinnostuneita yritysten tilinpäätöstiedoista.  Myös henkilökunta haluaa tietää, miten yrityksen talous on kehittynyt. (Niskanen & Niskanen 2003, 13–17).

Tilinpäätösanalyysissa on tärkeää saada eri vuodet ja eri yritykset vertailukelpoisiksi keskenään. Tämän vuoksi tilinpäätösanalyysia varten oikaistaan yrityksen tuloslaskelma ja tase. Prosenttilukumuotoisen tilinpäätöksen avulla voidaan selvittää, miten tuloslaskelman ja taseen erien keskinäiset suhteet ovat kehittyneet tarkastelujaksolla. Trendianalyysilla tarkastellaan tilinpäätöserien ajallista kehitystä usealta vuodelta. Kassavirtalaskelman avulla tarkastellaan rahoituksen riittävyyttä. Yrityksen taloudellista suorituskykyä voidaan mitata tunnuslukuanalyysin avulla. (Hyppölä 2018.)

Yritystutkimus on syvällisin analyysin muoto.  Siinä pyritään selvittämään yrityksen taloudelliseen menestykseen vaikuttaneet syyt yrityksen liiketoiminnan tasolla. Yritystutkimuksessa käytetään kaikkea saatavilla olevaa informaatiota yrityksen tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä. (Niskanen & Niskanen 2003, 11-23). Talousalan asiantuntija-organisaatiot tarvitsevat yhä syvempää tilinpäätöksen ymmärtämistä kuin myös luottolaitokset luottopäätösten tueksi.

Strateginen tilinpäätösanalyysi

Yrityksen tulevaisuuden potentiaalia voidaan puolestaan ennustaa strategisen tilinpäätösanalyysin avulla. Strategisessa tilinpäätösanalyysissa yhdistyy perinteinen tilinpäätösanalyysi ja yrityksen arvonmääritys. Strategisessa tilinpäätösanalyysissa arvioidaan yrityksen kasvua tulojen kasvun avulla, yrityksen tulontuottamisprosesseja sekä rahoitusprosesseja. Mitä pidemmältä ajalta strateginen analyysi tehdään, sitä luotettavampia tuloksia siitä voidaan saada. Strategisen tilinpäätösanalyysin päätehtävä on hyödyntää yrityksen tilinpäätöstietoja sen arvonmäärittämiseen ja kasvumahdollisuuksien ennustamiseen ja arviointiin tulevaisuudessa. (Laitinen 2002, 13-15, 17-18, 20.)

Tutkimus kuljetusalan yrityksen taloudellisen tilan selvittämisestä tilinpäätösanalyysin keinoin

Opinnäytetyön empiriaosuudessa tehdyn tilinpäätösanalyysin avulla selvitettiin lahtelaisen P-H Kuljetus Oy:n taloudellista tilaa. Yrityksen tunnuslukuja verrattiin myös samalla alalla toimivan kilpailijayrityksen lukuihin sekä toimialan keskiarvolukuihin. (Hyppölä 2018.)

Tilinpäätösanalyysin tarkastelujaksolla P-H Kuljetuksen tunnusluvut olivat pääosin heikompia kuin vertailtavan yrityksen tunnusluvut ja toimialan keskiarvoluvut. Lähes kaikki yrityksen tunnusluvut olivat kuitenkin kehittyneet positiiviseen suuntaan. Liikevaihto on kasvanut nopeampaa tahtia kuin toimialalla keskimäärin, koska yritys on tehnyt huomattavia investointeja. Hyvällä talouden ja toiminnan johtamisella yrityksellä on mahdollisuus kehittää edelleen toimintaansa ja parantaa sen kannattavuutta. (Hyppölä 2018.)

Lähteet

Holman, M. 2018. Yritystutkimus muutoksessa. Tilisanomat 3/2018, 56-59.

Hyppölä, M. 2018. Kuljetusalan yrityksen taloudellisen tilan selvittäminen tilinpäätösanalyysin keinoin. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 4.6.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060312138

Ikäheimo, S. Malmi, T. Walden R. 2016. Yrityksen laskentatoimi. Helsinki: Alma Talent Oy.

Kaisanlahti T. & Leppiniemi J. 2016. Pien- ja mikroyrityksen tilinpäätös. Helsinki: Alma Talent Oy:

Laitinen, E. K. 2002. Strateginen tilinpäätösanalyysi. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Kirjanpitolaki 1336/1997. Finlex. [Viitattu 25.4.2018]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971336#L1

Niskanen, J. & Niskanen, M. 2004. Tilinpäätösanalyysi. Helsinki: Edita Prima Oy.

Salmi, I. & Rekola-Nieminen, L. 2004. Tilinpäätöksen rakentaminen ja tulkinta. Helsinki: Edita Prima

Valtioneuvoston asetus pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista 1753/2015. Finlex. [Viitattu 9.5.2018]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151753#Lidp450083744

Yritystutkimus ry. 2017. Yritystutkimuksen tilinpäätösanalyysi. Helsinki: Gaudeamus Oy.

Kirjoittajat

Maija Hyppölä on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden koulutusohjelmassa ja valmistuu tradenomiksi kesäkuussa 2018

Leea Kouhia toimii Lahden ammattikorkeakoulussa, Liiketalouden alalla vastuuopettajana.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/p%C3%B6rssi-maailmantalous-puomi-911605/ (CC0)

Julkaistu 5.6.2018

Viittausohje

Hyppölä, M. & Kouhia, L. 2018. Pienyrityksen taloudellisen tilan selvittäminen tilinpäätösanalyysin keinoin. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/06/05/pienyrityksen-taloudellisen-tilan-selvittaminen-tilinpaatosanalyysin-keinoin

Digitalisaatiota hyödyntämällä turvallisuutta hoitotyön arkeen – suositukset turvallisuuskoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen

LAMK Pro, Muut

Turvattomuus hoitotyössä on lisääntynyt. Hoitajien työskentelyyn arjessa kohdentuu useita erilaisia uhka- ja vaaratilanteita, erityisesti yksin työskenneltäessä. Turvallisuutta pyritään varmistamaan ja lisäämään turvallisuuskoulutuksen kautta. Onnistunut koulutus edellyttää joustavan ja monipuolisen koulutusmallin suunnittelua ja toteuttamista. Ihanteellisimmillaan koulutus mukautuu hoitajien vaihteleviin työtehtäviin ja –aikaan. Digitalisaation hyödyntäminen on merkittävä suositus koulutuksen järjestäjälle toteuttaa turvallisuuskoulutus sekä joustavasti, että monipuolisesti.

Kirjoittajat: Taina Anttonen ja Maria Kaivola

Turvallisuuden suojelu hoitotyössä

Turvallisuuden käsitteen määrittely riippuu siitä, missä yhteydessä siitä puhutaan. Täysin tarkkaa ja kaiken kattavaa määritelmää sille ei voi tämän vuoksi antaa. Turvallisuutta voidaan tarkastella esimerkiksi toimijan tai kohteen mukaan, vastakohtien kautta tai se voi olla poliittinen määritelmä. Eräs määritelmä on, että turvallisuus on vapautta uhkasta, vaaroista, peloista ja huolista (Eskola 2008; Virta 2012, 121). Sosiaali- ja terveydenhuollossa asioivien tai siellä työskentelevien turvallisuuden varmistaminen on henkilöturvallisuuden yksi määritelmä. Tähän kuuluvat työympäristössä olevat riskit tai uhat, kuten fyysinen, psykososiaalinen tai kemiallinen riski. Näistä yleisimpiä riskejä ovat työssä tapahtuva väkivalta, stressi, työuupuminen ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet (Lindh & Heinonen 2012, 35).

Työturvallisuus on osa työsuojelua. Sosiaali- ja terveysministeriö on määrittänyt työsuojelun olevan toimintaa, jolla vähennetään poissaoloja, ehkäistään ja vähennetään työstä aiheutuvaa henkistä ja fyysistä kuormitusta sekä pidetään yllä työ- ja toimintakykyä. Työsuojelun piiriin kuuluu lisäksi myös muuta toimintaa, joita ei tässä työssä käsitellä. Työsuojelutoimintaa tulee suunnitella sekä kehittää jatkuvasti. Ensin on kartoitettava vaarat ja riskit, siitä aiheutuvia toimia on seurattava sekä arvioitava. (Työturvallisuuskeskus 2006, 23.)

Työturvallisuudella tarkoitettiin alun perin vain fyysistä turvallisuutta, mutta nykyään se kattaa myös työn henkisen kuormittavuuden sekä työympäristön turvallisuuden. Työturvallisuus on laissa säädeltyä ja siihen kuuluvat kaikki henkilöturvallisuuden vaarat. (Saloheimo 2016, 2, 18.) Työturvallisuuslainsäädännön perustana on jokaisen ihmisen oikeus turvalliseen ja terveyttä vaarantamattomaan työhön ja se on osa laajempaa työoikeuden kokonaisuutta (Saloheimo 2016, 1).

Hoitoalalla kuormittavat etenkin väkivallan uhka ja haastavat potilas- ja asiakastilanteet. Hoitotyön ajatellaankin olevan riskiammatti siinä esiintyvän väkivallan tai uhkailun vuoksi. (Työturvallisuuskeskus 2017; Lindh & Heinonen 2012, 8). Työturvallisuuslaki määrittää työnantajan velvollisuudet koskien työntekijän turvallisuutta. Laissa kerrotaan myös työntekijän velvollisuudet työnantajaa kohtaan. (Työturvallisuuslaki 2002/738 8§, 18§). Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut vuodelle 2020 henkisen kuormituksen vähenemisen 20 prosentilla. Hoitohenkilökunnalla tämän voisi ajatella olevan uhka- ja väkivaltatilanteiden minimointia, jolloin henkinen kuormitus vähenisi turvallisuuden tunteen lisääntyessä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018)

Turvallisuusosaaminen ja digitaalisuuden hyödyntäminen

Osaamisen kehittäminen on vakiintunut käsite. Käsite sisältää kehittämisen lisäksi osaamisen uudistamisen ja vaalimisen. (Viitala 2014, 153) Organisaation henkilöstön kehittämisen perustana ovat organisaation visio, strategia ja arvot. Visio on suunnannäyttäjä ja strategia puolestaan antaa henkilöstön kehittämiselle välineet. (Sydänmaanlakka 2014, 154; Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2015, 5, 18). Osaamisen kehittämisellä tulee olla selvät tavoitteet ja sen toimivuutta tulisi jatkuvasti seurata ja kehittää. Osaamisen kehittämisen tulisi kattaa yksilö-, tiimi- ja organisaatiotason osaamisen. (Viitala 2005, 255-282.)

Eräs nykyisen hallituksen kärkihankkeista on digitalisaatio, jonka tavoitteena on digitalisoida palvelut, myös sosiaali- ja terveysalalla. (Valtiovarainministeriö 2016.) Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajempaa muutosta kuin pelkästään asioiden, esineiden tai prosessien muuttamista uudenlaiseen muotoon. Digitalisaatio johtaa väistämättä myös muutokseen ihmisten sekä ajattelussa, että tekemisessä. (Ilmarinen & Koskela 2015, 22). Sosiaali- ja terveysalalla työskenteleviltä digitalisaatio edellyttää joustavuuden ymmärtämistä ja uudenlaista ajattelua. (Hyppönen & Ilmarinen 2016). Digitalisia oppimisympäristöjä ja pedagogisia ratkaisuja sovelletaan jo laajasti, mutta hoitajien halukkuus tai valmiudet kouluttautua niitä hyödyntäne vaihtelevat riippuen muun muassa ikävuosista.

Kehittämisprosessi, tarkoitus ja tulokset

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä organisoitui uudelleen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymäksi (PHHYKY) muutama vuosi sitten. PHHYKY:ssä työskentelee yli 7000 eri alan asiantuntijaa eri kuntien alueella. Muutoksesta johtuen turvallisuuskoulutuksesta vastaavalla yksiköllä oli tarve kartoittaa kokemukset olemassa olevasta turvallisuuskoulutuksesta, sekä laatia yhtenäinen koulutusmalli ja toteuttamissuunnitelma, joka palvelisi koko yhtymän sisällä. Koulutusmallin kehittämisen aloitus toteutettiin ylempi AMK-opinnäytetyönä (Kaivola, 2018). Kohderyhmäksi valikoitui kotikäyntejä tekevät hoitajat, jotka työskentelevät usein yksin ja ovat riskialttiimpia uhka- ja vaaratilanteissa. Työnkuva poikkeaa verrattuna esimerkiksi sairaalatyöhön siinä, että uhka- ja vaaratilanteissa apua ei ole välittömästi saatavissa. Hoitajien kokemuksia kerättiin digitaalisella kyselylomakkeella, joka sisälsi strukturoituja väittämiä ja avoimia kysymyksiä. Väittämien kautta kartoitettiin muun muassa näkemyksiä siitä, mikä olisi hoitajien mielestä mielekkäin muoto lisätä osaamista oman turvallisuuden lisäämiseksi hoitotyössä. Vaihtoehdot kattoivat sekä niin sanotut perinteiset pedagogiset ratkaisut, että uudistetuissa digitaalisissa oppimisympäristöissä toteutuvat koulutukset. Tulosten perusteella laadittiin suositukset, jotka takaisivat joustavan ja laadukkaan koulutusmallin. Suositukset kuvattiin mukaillen SWOT-analyysimallia. Lisäksi mallin luomisessa hyödynnettiin Paalamon (2011) koulutuksen ihannemallia (ks. myös Meristö, Molarius, Leppimäki, Laitinen, & Tuohimaa 2007).

Kuvio 1. Suositukset koulutusmallin laadintaan (Kaivola, 2018)

Suositukset luovutettiin Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä edelleen hyödynnettäviksi. Turvallisuusyksikön tavoitteena on kehittää muun muassa videoihin perustuvaa itseopiskelumateriaalia tulevaisuudessa. Ihanteellisinta on, että jokainen hoitaja voi lisätä omaa osaamistaan turvallisuudesta hänen työhönsä sopivimpina ajankohtana. Digitalisaation hyödyntäminen ja soveltaminen tarjoaa joustoa ja monipuolisuutta sekä hoitajalle, että turvallisuuskoulutuksen järjestäjälle. Tulokset viittaavat myös siihen, että perinteinen koulutusmuoto on syytä säilyttää digitaalisen koulutusmuodon rinnalla toistaiseksi. Jatkokehittämisehdotuksena on arvioida digitaalisen turvallisuuskoulutuksen toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta turvallisuusosaamisen varmistamisessa ja lisäämisessä.

Lähteet

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2015. Osaamisen johtaminen. Osaamisen ennakoinnista osaamisen kehittämiseen. [Verkkodokumentti]. [Rovaniemi]: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä. [Viitattu 24.5.18]. Saatavissa: http://www.redu.fi/loader.aspx?id=283831a3-dbf6-4ce2-82cd-7251322e8b03

Eskola, S. 2008. Turvallisuus käsitteenä. [Verkkodokumentti]. [Helsinki] : Maanpuolustuskorkeakoulu, Strategian laitos. Julkaisusarja 3, Strategian asiatietoa, No 10. [Viitattu 27.11.17] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201241131

Hyppönen, H. & Ilmarinen, K. 2016. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio. [Verkkodokumentti]. [Helsinki] : Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti 22. [Viitattu 24.5.18] Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-739-8

Lindh, P. & Heinonen, V. 2012. Sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuusopas. Helsinki : Suomen palopäällystöliitto.

Meristö, T., Molarius, R., Leppimäki, S., Laitinen, J. & Tuohimaa, H. 2007. LAADUKAS SWOT Työkalu pk-yrityksen innovaatiovetoisen tulevaisuuden menestyksen turvaamiseksi. [Verkkodokumentti]. Turku : [Åbo Akademi]. [Viitattu 24.3.18] Saatavissa: http://virtual.vtt.fi/virtual/proj3/innorisk/LAADUKAS_SWOT.pdf

Paalamo, H. 2011. Toiveiden tynnyristä kohti täydennyskoulutuksen käytännön toimintamallia. [Verkkodokumentti]. [Espoo] : Aalto-yliopisto. Tiede + teknologia 12/2011. [Viitattu 24.5.18] Saatavissa: http://lib.tkk.fi/TIEDE_TEKNOLOGIA/2011/isbn9789526041612.pdf

Saloheimo, J. 2016. Työturvallisuus. Perusteet, vastuu ja oikeusturva. 3. uudistettu painos.  Helsinki: Talentum Pro.

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2018. Työsuojelu varmistaa turvalliset työolot. [Viitattu 24.5.18] Saatavissa: http://stm.fi/tyosuojelu

Sydänmaanlakka, P. 2014. Tulevaisuuden johtaminen 2020: älykkään johtamisen näkökulmia. Espoo: Pertec.

Työturvallisuuskeskus 2006. Työsuojelulla hyvinvointia ja tulosta I-III. 3. korjattu painos. Helsinki: Työturvallisuuskeskus.

Työturvallisuuskeskus. 2017. Sosiaali- ja terveysala. [Viitattu 14.5.18] Saatavissa: https://ttk.fi/tyohyvinvointi_ja_tyosuojelu/toimialakohtaista_tietoa/sosiaali-_ja_terveysala

Työturvallisuuslaki. 23.8.2002/738 8§. Finlex. [Viitattu 24.5.18] Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

Työturvallisuuslaki. 23.8.2002/738 18§. Finlex. [Viitattu 24.5.18] Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

Viitala, R. 2005. Johda osaamista! Osaamisen johtaminen teoriasta käytäntöön. [Helsinki]: Infoviestintä.

Viitala, R. 2014. Henkilöstöjohtaminen: strateginen kilpailutekijä. Helsinki: Edita.

Virta, S. 2012. Turvallisuuden Tutkimus. Tieteenalat ja monitieteisyyden lähtökohtia. Tiede ja ase. [Verkkolehti]. Vol. 69.  [Viitattu 27.11.17] Saatavissa: https://journal.fi/ta/article/view/7470

Kirjoittajat

Taina Anttonen, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu

Maria Kaivola, ylempi AMK-opiskelija, Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen –koulutus, Lahden ammattikorkeakoulu

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana ylempi AMK-koulutuksen opinnäytetyöprosessia.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/aerial-view-computer-desk-device-3292550/ (CC0)

Julkaistu 4.6.2018

Viittausohje

Anttonen, T. & Kaivola, M. 2018. Digitalisaatiota hyödyntämällä turvallisuutta hoitotyön arkeen – suositukset turvallisuuskoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/06/04/digitalisaatiota-hyodyntamalla-turvallisuutta-hoitotyon-arkeen-suositukset-turvallisuuskoulutuksen-suunnitteluun-ja-toteuttamiseen/

Verkkosivut asiakkaiden hankinnassa ja hallinnassa

LAMK Pro, Muut

Digitalisaation myötä yhä useammat asiakkaat siirtyvät verkossa olevien palveluiden pariin ja hyödyntävät niitä tehokkaasti päivittäin. Tämän vuoksi yrityksien täytyy ylläpitää verkkosivuja, jotta asiakkaiden tarpeisiin voidaan vastata myös verkossa. Asiakkaiden kriittisyyden ja laajan tarjonnan vuoksi on tärkeää päivittää ja ylläpitää toimivia verkkosivuja, jotta markkinoilla pystytään toimimaan ja kilpailemaan. Asiakkaat valitsevat verkkopalvelunsa käyttöliittymän ulkoasun ja sen antaman ensivaikutelman perusteella. Verkkosivujen ulkoasu vaikuttaa myös asiakkaiden ostopäätökseen.

Kirjoittajat: Sara Vahteri ja Sariseelia Sore

Kilpailu verkossa kasvaa

Sosiaalisen median kasvun myötä yritykset kilpailevat jatkuvasti verkossa asiakkaiden huomiosta eri kanavissa, mikä on johtanut siihen, että tarjontaa on hyvin paljon. Asiakkaat ovat kriittisempiä kuin ennen ja vaativat käyttämiltään verkkosivuilta paljon. (Nielsen 1999, 10.) Varsinkin uuden sukupolven tavoittaa parhaiten verkossa ja siksi on tärkeää hahmottaa, mitkä ovat asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset.

Yrityksien on jatkuvasti pystyttävä kehittämään palveluitaan ja tarjottava nopeampia keinoja löytää informaatiota tuotteista ja palveluista, jotta potentiaalisten asiakkaiden menetykseltä vältytään (Krug 2006, 29). Käyttöliittymän ongelmat heijastuvat yrityksien toimintaan, sillä useimmiten asiakkaat poistuvat sivujen parista, jos he kokevat sen hankalaksi, epämiellyttäväksi tai eivät löydä nopeasti etsimiään tietoja (Vahteri 2018). Tällöin asiakas etsii tilalle toisen vastaavaa palvelua tarjoavan yrityksen (Nielsen 1999, 10).

Sivujen jatkuva päivittäminen ja kehittäminen asiakkaat huomioiden on tärkeää, jotta ongelmia voidaan minimoida ja verkkosivut säilyttävät kilpailukykynsä. On todettu, että erottuva ja toimiva käyttöliittymä auttaa asiakkaita muodostamaan yrityksestä positiivisemman kuvan. Hyvä ensivaikutelma saa asiakkaat pysymään verkkosivuilla. (Vahteri 2018.)

Pk-yritys mukana verkkosivujen tutkimuksessa

Dan-Teksti Oy:n kanssa toteutetussa tutkimuksessa perehdyttiin verkkosivujen käyttöliittymän päivittämiseen. Verkkosivujen uudistamisen tarkoituksena oli parantaa asiakkaiden hankintaa ja ylläpitoa verkossa, sekä tutkia, miten sivujen muutokset vaikuttivat käyttöliittymän yleisilmeeseen ja vetovoimaan. Tutkimuksen aikana esille nousi erilaisia ratkaisuja sivujen ongelmien hahmottamiseen ja korjaamiseen. Käyttöliittymän testaukseen osallistui kuusi asiakasta, joista kolme oli potentiaalisia asiakkaita ja kolme nykyistä asiakasta. Heidän palautteiden pohjalta muodostettiin kuva siitä, mitkä ovat verkkosivujen vaatimukset nykypäivänä.

Ongelmien on todettu vaikuttavan asiakkaiden käyttökokemukseen, mikä taas muokkaa mielikuvaa yrityksestä ja vaikuttaa lopulliseen ostopäätökseen, kun kyseessä on kivijalkakauppa. Asiakkaat saapuvat usein verkkosivujen etusivulle, tietämättä yritystä kovin hyvin. Usein ensimmäinen ongelma pohjautuu juuri tietämättömyyteen, eli asiakas ei tiedä, minkä alan yritys on kyseessä tai mitä palveluja yritys tarjoaa. Etusivun tulee siksi esittää uuden asiakkaan kannalta tärkeimmät tiedot, kuten yrityksen logon, sloganin ja yhteystiedot. Tutkimus osoitti, että suurin osa uusista asiakkaista päätteli yrityksen toimialan ja palvelut pelkästään sloganista. Selkeästi esitetyt tiedot säästivät asiakkailta aikaa ja vaivaa, jolloin verkkosivujen käyttö koettiin helpoksi.

Etusivu on ensivaikutelman tärkein tekijä. Kuudesta testaajasta jokainen muodosti mielikuvan tulevasta käyttökokemuksesta pelkän etusivun perusteella. Saadun mielikuvan pohjalta he tekivät päätöksen, jäävätkö verkkosivujen pariin. Mikäli ensivaikutelma oli epämiellyttävä, ei verkkosivuille jääty, koska asiakkaat olettivat, että huono ulkoasu tarkoittaa myös huonoa käyttökokemusta. Kuitenkin asiakkaiden mielikuva yrityksestä muuttui, mitä enemmän he käyttivät palvelua.

Käyttöliittymän ulkoasu ja käyttökokemus muodostuivat asiakkaille tärkeimmiksi tekijöiksi palvelua ja tuotetta valitessa. Ulkoasusta he muodostivat ensivaikutelman yrityksestä ja myöhempi käyttökokemus antoi yrityksestä kokonaisvaltaisemman kuvan. Näihin kokemuksiin perustuen asiakkaat tekivät lopullisen päätöksen siitä, jäävätkö he yrityksen tuotteiden pariin. (Applen 2013, 279-280; Redish 2007, 31; Vahteri 2018.)

Verkkosivujen ulkoasu tärkeässä osassa

Verkkosivuilla voidaan luoda hyviä asiakaskokemuksia ja nostaa jopa yrityksen arvoa asiakkaalle, kun käyttöliittymä on toimiva. Digitaaliset asiakaspolut ovat suuressa suosiossa ja jatkuvan kasvun myötä yritykset keskittyvät verkkosivujen päivittämiseen. (Nielsen 1999, 15.) Päivittämisen yhteydessä tulisi keskittyä myös verkkosivujen yhteneväiseen ulkoasuun ja yleisilmeeseen (Applen 2013, 231-232).

Käytettävyydellä ei saada asiakkaita palvelun pariin, vaan heidät pitää ensin houkutella käyttämään tarjottua palvelua (Norman & Nielsen 2018). On totta, ettei käyttökokemusta ja käytettävyyttä voida korvata hyvällä ulkoasulla (Lynch & Horton 2008, 71). Vahterin (2018) tutkimus kuitenkin osoitti, ettei käyttöä välttämättä aloiteta ilman vetovoimaista ulkoasua ja siitä saatua hyvää ensivaikutelmaa. Samalla tutkimuksesta nousi esille ulkoasun vaikutus ostopäätökseen. Henkilöt, jotka kokivat ulkoasun miellyttäväksi, saivat kivijalkakaupasta positiivisen kuvan, mikä edesauttoi ostopäätöksen teossa. Potentiaalisista asiakkaista kaksi kolmesta ostaisi tuotteen yritykseltä ja nykyisistä asiakkaista jokainen kertoi, että ulkoasu vaikutti heidän ostopäätökseensä.

Lähteet

Applen, J. D. 2013. Writing for the web: composing, coding, and constructing web sites. New York: Routledge.

Krug, S. 2006. Don’t make me think: A common sense approach to web usability. 2nd ed. New York: New Riders.

Lynch, P. J. & Horton, S. 2008. Web style guide: Basic design principles for creating web sites. 3rd ed. New Haven: Yale University Press.

Nielsen, J. 1999. Designing web usability. California: New Riders.

Norman, D. & Nielsen, J. 2018. The Definition of User Experience (UX). [Viitattu 25.5.2018]. Saatavissa: https://www.nngroup.com/articles/definition-user-experience/

Redish, J. C. 2007. Letting Go of the Words: Writing Web Content that Works.
San Francisco: Morgan Kauffmann.

Vahteri, S. 2018. Visuaalinen hierarkia yrityksen verkkosivuilla : Case: Dan-Teksti Oy. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. [Viitattu 18.5.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053111591

Kirjoittajat

Sara Vahteri, opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden alaa ja valmistuu tietojenkäsittelijäksi kesällä 2018.

Sariseelia Sore työskentelee tietojenkäsittelyn lehtorina ja vastuuopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/mies-digitaalinen-tabletti-792174/ (CC0)

Julkaistu 1.6.2018

Viittausohje

Vahteri, S. & Sore, S. 2018. Verkkosivut asiakkaiden hankinnassa ja hallinnassa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/06/01/verkkosivut-asiakkaiden-hankinnassa-ja-hallinnassa

Medicine pricing and its relevance to healthcare workers and patients

Articles in English, LAMK Pro, Muut

Medicines, just like any commodity are commanded by economic laws of supply and demand. However, medicines are not and should not be treated as any ordinary product because they are of such great importance to patients in need for treatment. Pharmaceutical prices are affected by multiple factors, each of them offering a significant level of complexity. Understanding the basics of medicine pricing, the economic burden on health budgets, and its impact on healthcare should be of great concern to all, healthcare workers and patients alike.

Authors: Joy Duran, Tomas Maturana and Anne Vuori

Factors affecting medicine pricing

The constant increase of pharmaceutical expenditure is of great concern since it threatens the sustainability of healthcare budgets (WHO 2008, 1). In developed nations the problem is aggravated by aging population, which increases the demand for services (Halpenny 2016, 546). Low and middle income countries spend up to 60% of their healthcare budget in pharmaceutical products, compared to 18% in high income countries (WHO 2015, 4). This is clear evidence of the serious level of inequality that rules the access to essential medicines across borders.

Medicine prices are influenced by multiple factors and its regulation is widely practiced across the world, independently of the level of development of a country. Public providers of healthcare need to hold some level of control over public expenditure in pharmaceutical products to protect the sustainability of their systems and the citizen’s access to treatment. Consequently, multiple systems and policies aim to control medicine pricing.

Price negotiation tools are utilized by most countries; aiming to control their health budgets and safeguard public access to healthcare. External Reference Pricing (ERP) is a fairly simple and popular system that aims to obtain the cheapest drug prices by comparison with other countries (Espin et al. 2011, 2-3; Acosta et al. 2014, 6). Pharmaceutical companies often fight ERP by adopting international pricing and launch sequence strategies in order to avoid negative impacts on the company’s revenues. ERP can also motivate parallel trade, and/or hurt investment in Research & Development since manufacturers obtain lower than desired profits. (Espin et al. 2011, 11; Rémuzat et al. 2015, 9; Persson & Jonsson 2015, 4-5, 7; Schulenburg et al. 2011, 7-8.)

Value-Based Pricing (VBP) is an invaluable tool that, in combination with Health Technology Assessment (HTA), determines an appropriate price to pay according to a drugs’ therapeutic efficacy. However, the price will be set by the value that high income countries with strong HTA capacity deem fit. This value-based price is often not affordable and neither suitable for lower income countries with limited or no HTA. (Kaló et al. 2013, 735; Faden et al. 2011, 21, 29; Whyte & Hall 2013, 20.)

Along the supply chain (Figure 1), mark-up regulation attempts to set limits to the profit margins of distributors and retailers (pharmacies) of medicines. Most European countries use some form of mark-up. Nevertheless, its effectivity depends on enforcement tools and reliable price/sales monitoring mechanisms to prevent market manipulation by distributors and retailers.

Taxes are also a direct contributor to the price of pharmaceuticals. Although fiscal policies vary across the world, any tax poses different levels of economic burden on consumers and studies put in question the morality of taxing medicines (Creese 2011, 15-16, 23).

Figure 1. Traditional Pharmaceutical Supply Chain

Intellectual Property Rights and patents are meant to promote innovation for new medicines as companies can remunerate their spending in research and development. While it works as supposed at some extent; patents can be abused and experiences of lengthened patent terms have proven not to increase innovation (Halpenny 2016, 544-545). The patent system also leads to neglected diseases because for some illnesses it is not profitable to develop treatments (Stiglitz & Jayadev 2010, 220). Finally, the ability of a single entity to control the sale of possibly life saving medicines for an extended period of time can have catastrophic effects. Particularly for countries which cannot afford the prices demanded by the patentees. This is a problem affecting both the developed and developing world (Satyanarayana & Srivastava 2010, 53; Stiglitz & Jayadev 2010, 225).

Competition, especially in the case of generic drugs, can motivate the highest price decreases as compared to other price containment tools, with 10 generic competitors a given price can decrease up to 70% (Schweitzer & Comanor 2011, 1557). Competition must be commanded by strict laws and regulations to ensure that anti-competitive behavior remains unsolicited. Without laws regulating competition, mergers and acquisitions of companies lead to monopolies and will inflate prices leading to unaffordability and in some cases drug shortages. (Hawkins 2011; Gagnon & Volesky 2017.)

The factors discussed (Figure 2), interrelatedly affect medicine prices and can have positive outcomes such as mitigating public expenditure on pharmaceuticals, boosting innovation, and increasing availability. However, they can also cause inequity in availability due to economic differences resulting in unaffordable medicines and in some cases outright medicine shortages. The scope of influence of each factor varies from country to country, depending on laws and regulations, health policies, taxes, and economic conditions.

Figure 2. Factors affecting medicine pricing

A topic of concern for healthcare workers and patients

Medicine pricing should be a topic of concern for nurses, other healthcare professionals, and patients alike. Nurses make up the largest group of healthcare workers. If financial resources are shifted towards higher and higher pharmaceutical bills, budget allocation for personnel will be under pressure potentially affecting nurses first. Furthermore, a limited budget will have a direct impact on quality and availability of health services, thus jeopardizing public health. This is why all healthcare workers should be aware of the importance of medicine pricing. Finally, the public in general, as users of healthcare systems, should know that the prices of pharmaceuticals determine public access to pharmaceutical therapies.

Well-informed healthcare workers have the potential to play a role in curving public expenditure in pharmaceutical products, thus influencing the budget allocation for health services. This can be done for example, by prioritizing cost-effective drug treatments (e.g. generic substitution) and by offering relevant guidance to patients concerning their purchases of medicines (e.g. fighting misconceptions).

References

Acosta, A., Ciapponi, A., Aaserud, M., Vietto, V., Austvoll-Dahlgren, A., Kösters, JP., Vacca, C., Machado, M., Diaz-Ayala, D. & Oxman, A. 2014. Pharmaceutical policies: effects of reference pricing, other pricing, and purchasing policies. [Online document]. The Cochrane database of systematic reviews. 16 October 2014. [Cited 28 May 2018]. Available at: http://dx.doi.org/10.1002/14651858.CD005979.pub2

Creese, A. 2011. Sales Taxes on Medicines. [Online document]. WHO / HAI Project on Medicine Prices and Availability. Review Series on Pharmaceutical Pricing Policies and Interventions. Working Paper 5. [Cited 28 May 2018]. Available at: http://haiweb.org/wp-content/uploads/2015/08/Taxes-final-May2011a1.pdf

Espin, J., Rovira, J. & Olry de Labry, A. 2011. External Reference Pricing. [Online document]. WHO / HAI Project on Medicine Prices and Availability. Review Series on Pharmaceutical Pricing Policies and Interventions. Working Paper 1. [Cited 28 May 2018]. Available at: http://haiweb.org/wp-content/uploads/2015/07/Working-Paper-1-External-Reference-Pricing.pdf

Faden, L., Vialle-Valentin, C., Ross-Degnan, D. &  Wagner. A. 2011. The Role of Health Insurance in the Cost-Effective Use of Medicines. [Online document]. WHO / HAI Project on Medicine Prices and Availability. Review Series on Pharmaceutical Pricing Policies and Interventions. Working Paper 2. [Cited 28 May 2018]. Available at: http://haiweb.org/wp-content/uploads/2015/07/Working-Paper-2-Health-Insurance.pdf

Gagnon, M. & Volesky, K. 2017. Merger mania: mergers and acquisitions in the generic drug sector from 1995 to 2016. Globalization and Health. [Electronic journal]. Vol. 13:62. [Cited 28 May 2018]. Available at: https://doi.org/10.1186/s12992-017-0285-x

Halpenny, G. 2016. High Drug Prices Hurt Everyone. ACS medicinal chemistry letters. Vol. 7(6), 544-546.

Hawkins, L. 2011. Competition Policy.  [Online document]. WHO / HAI Project on Medicine Prices and Availability. Review Series on Pharmaceutical Pricing Policies and Interventions. Working Paper 4. [Cited 28 May 2018]. Available at: http://www.haiweb.org/medicineprices/05062011/Competition%20final%20May%202011.pdf

Kaló, Z., Annemans, L. & Garrison, L. 2013. Differential pricing of new pharmaceuticals in lower income European countries. Expert Review of Pharmacoeconomics & Outcomes Research. Vol. 13(6), 735-741.

Persson, U. & Jonsson B. 2015. The End of the International Reference Pricing System? Applied Health Economics and Health Policy. Vol. 14( 1), 1–8.

Rémuzat, C., Urbinati, D., Mzoughi, O., El Hammi, E., Belgaied, W., & Toumi, M. 2015. Overview of external reference pricing systems in Europe. Journal of Market Access & Health Policy. Vol. 3, 1-11.

Satyanarayana, K., & Srivastava, S. 2010. Patent Pooling for Promoting Access to Antiretroviral Drugs (ARVs): A Strategic Option for India. The open AIDS journal. [Electronic journal]. Vol. 4, 41-53. [Cited 28 May 2018]. Available at: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2819698/pdf/TOAIDJ-4-41.pdf

Schulenburg, F., Vandoros, S. & Kanavos, P. 2011. The effects of drug market regulation on pharmaceutical prices in Europe: overview and evidence from the market of ACE inhibitors. Health Economics Review. Vol. 1(1), 1-8.

Stiglitz, J. & Jayadev, A. 2010. Medicine for Tomorrow: Some Alternative Proposals to Promote Socially Beneficial Research and Development in Pharmaceuticals. Journal of Generic Medicines: The Business Journal for the Generic Medicines Sector. Vol. 7(3), 217-226.

Schweitzer, S. & Comanor, W. 2011. Prices of pharmaceuticals in poor countries are much lower than in wealthy countries. Health affairs. [Electronic journal]. Vol. 30(8), 1553-1561. [Cited 28 May 2018]. Available at: https://doi.org/10.1377/hlthaff.2009.0923

WHO. 2008. Measuring medicine prices, availability, affordability and price Components. [Online document]. 2nd Edition. World Health Organization. [Cited 28 May 2018]. Available at: http://www.who.int/medicines/areas/access/OMS_Medicine_prices.pdf

WHO. 2015. WHO Guideline on Country Pharmaceutical Pricing Policies. [Online document]. World Health Organization. [Cited 28 May 2018]. Available at: http://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/153920/9789241549035_eng.pdf

Whyte, P. & Hall, C. 2013. The Role of Health Technology Assessment in Medicine Pricing and Reimbursement. [Online document]. WHO / HAI Project on Medicine Prices and Availability. Review Series on Pharmaceutical Pricing Policies and Interventions. Working paper 6. [Cited 28 May 2018]. Available at: http://haiweb.org/wp-content/uploads/2015/08/HTA-final-Aug2013a1.pdf

About the authors

Joy Duran & Tomas Maturana have studied Nursing at the Faculty of Social Sciences and Healthcare at Lahti University of Applied Sciences and will graduate in June 2018.

Anne Vuori PhD is working as senior teacher of nursing at Faculty of Social and Health Care at Lahti University of Applied Sciences.

Illustration: https://pixabay.com/fi/pillereit%C3%A4-l%C3%A4%C3%A4ketieteellinen-rahaa-943764/ (CC0)

Published 31.5.2018

Reference to this publication

Duran, J., Maturana, T. & Vuori, A. 2018. Medicine pricing and its relevance to healthcare workers and patients. LAMK Pro. [Electronic magazine]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/05/31/medicine-pricing-and-its-relevance-to-healthcare-workers-and-patients

Show Buttons
Hide Buttons