Digitalisaation muuttaessa yhä useampien asiointi- ja palveluntarjoajien on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota palvelujen saavutettavuuteen. Osaltaan digitaalista saavutettavuutta edistää lainsäädäntö, mutta myös kaupalliset mahdollisuudet kannattaa huomioida.

Kirjoittajat: Merja Suomalainen ja Heli Kamaja

Digitaalinen saavutettavuus

Digitaalisella saavutettavuudella tarkoitetaan verkkosivujen ja mobiilisovellusten helppokäyttöisyyttä ja ymmärrettävyyttä. Saavutettavat verkkosivut ovat sisällöltään sellaiset, että mahdollisimman moni käyttäjä voi hahmottaa ja ymmärtää niiden sisällön esimerkiksi näkövammasta tai lukivaikeudesta huolimatta (Koskela 2017).

Erilaisten rajoitteiden vuoksi digitaalisia palveluja voidaan käyttää apuvälineiden kautta. Tällöin saavutettavuuden ensimmäinen kriteeri on se, että palvelu toimii esimerkiksi ruudunlukijalaitteella luettuna. Teknisten ominaisuuksien lisäksi on runsaasti asioita, joita sisällöntuottajan tulee huomioida.

Vaihtoehtoiset tekstit tärkeitä

Verkkosivuston hakukoneoptimointi ja digitaalinen saavutettavuus -opinnäytetyössä toteutettiin digitaalisen saavutettavuuden huomioiva opas sisällöntuottajille (Suomalainen 2018). Yleensä varsinkin hakukoneoptimointi nähdään teknisenä asiana, mikä saattaa vieraannuttaa viestinnän ammattilaisia asiasta. Kuitenkin kriteereiden täyttäminen on sisällöntuottajan kannalta yksinkertaista, kunhan julkaisujärjestelmässä on ensin huomioitu saavutettavuuden periaatteet.

Ensisijaisesti tulee huolehtia siitä, että otsikoissa on käytetty otsikkotyylejä sekä linkeissä ja kuvissa vaihtoehtoisia tekstejä. Nämä niin sanotut alt-tekstit ruudunlukijakone voi lukea tiedostopolun tai -nimen sijaan, ja ne näkyvät käyttäjälle, jos kuvaa ei voi jostain syystä ladata. Otsikkotyylit puolestaan varmistavat sen, että ruudunlukijakone voi selailla sivua ja käyttäjä näin saada käsityksen sisällöstä ilman, että sitä tarvitsee kuunnella alusta loppuun. (Tamminen ym. 2017, 20–21.)

Tutkimusyhtiö Nielsen on osoittanut, että tavallisesti käyttäjät selailevat verkkosivuja vasemmalta oikealle F-mallissa: hyppien otsikoista ja kappaleiden alkuriveistä seuraavaan. Näin ollen otsikot kannattaa muotoilla hyvin erottuviksi ja sisällöltään asiaa kuvaaviksi. (Pernice 2017.)

Sisällön muokkaaminen luettavaan ja ymmärrettävään muotoon on yhtä tärkeää kuin visuaalinen ja tekninen muotoilu. Nielsenin F-malliin viitaten on oleellista tehdä kevyitä ja helposti hahmotettavia verkkosivuja siten, että lukijan kannalta tärkeimmät termit toistetaan otsikoissa ja kappaleiden aluissa.

Kortesuo (2014) opastaa kirjoittajia sujuvasti luettavan tekstin tuottamiseen seuraavasti: Helppolukuisuus on oikeakielisyyttä ja yksinkertaisia virkkeitä (10–17 sanaa), täydennettynä konkreettisin esimerkein ja kirjoitettuna ihmisen mittakaavassa. Virkakieli ja passiivilauseet eivät ole helposti ymmärrettäviä. Tilanteesta riippuen sinuttelu, minä-muodon käyttö ja puhekieli lisäävät verkossa ymmärrettävyyttä.

Listojen ja taulukoiden käyttö auttaa ymmärtämään asiaa, samoin erilaiset visuaaliset tehosteet, kuten tekstiruudut, kuvat ja kaaviot. Niitä käyttäessä tulisi kuitenkin varmistaa, että ne soveltuvat myös näkövammaisille.

Saavutettavuus palvelee kaikkia

Palveluiden suunnittelu saavutettaviksi tukee kaikkia verkkopalveluiden käyttäjiä. On hyvin todennäköistä, että jossakin vaiheessa elämää jokaisella on alentunut toimintakyky joko pysyvästi tai tilapäisesti.

Alinikula (2017) kiteyttää asian näin: olemme erilaisia, mutta meillä on samanlaiset tarpeet. Kiire saada tietoa verkosta on yhtäläinen tilanteesta riippumatta ja huolimatta siitä, miten aistimme toimivat, minkälaiset taidot meillä on omaksua tietoa tai käyttää tietokonetta.

Keskittymällä keskivertokäyttäjän palvelemiseen, yritys rajaa ulkopuolelle potentiaalisia
asiakkaita (kuvio 1). Keskivertokäyttäjän sijaan pitäisi tavoitella keskivertoratkaisua, joka ei rajaa ulkopuolelle käyttäjää iän, kyvykkyyden, sukupuolen tai kulttuurin perusteella. (Nor-wegian Design Council 2018.)

Kuvio 1. Häränsilmädiagrammi esittää, miten erilaisten ihmisten huomioonottaminen laajentaa potentiaalista asiakaskuntaa. (Norwegian Design Council 2018.) 

Lainsäädäntö ja kaupallisuus kannustavat saavutettavuuteen

Tietoyhteiskunnan kehittymisen myötä päättäjät ovat kiinnittäneet huomiota tietojen ja palvelujen saavutettavuuteen. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta pyritään varmistamaan yhteisten saavutettavuusvaatimusten toteuttaminen edellä mainituissa palveluissa. Velvoitteet astuvat voimaan syksystä 2019 alkaen. (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102.)

Digitaalinen saavutettavuus ja kaupallisuus koostuvat osin samoista elementeistä, koska kyse on koneiden ymmärtämästä sisällöstä (esimerkiksi näkövammaisen ruudunlukijakone ja hakukone) (Suomalainen 2018). Hakukoneet myös nostavat esiin laadukkaita sivuja. Jos käyttäjä siirtyy hakutulossivulta sivulle, mutta peruuttaa pois välittömästi, hakukone analysoi sivun huonolaatuiseksi ja jatkossa sen hakukonenäkyvyys heikkenee. Vastaavasti, jos käyttäjä viihtyy sivustolla pitkään, myös hakukoneen mukaan kyseessä on laadukas sivu. (Fishkin and Moz Staff 2018.)

Sisällöntuottajan vaivannäkö palkitaan kaikki käyttäjät huomioivalla sisällöllä, joka on myös todennäköisempi nousemaan verkkohauissa halutuille kärkisijoille. Verkkosivujen analyysiin on käytettävissä verkkopalveluja, ja saavutettavuudessa onnistumista kannattaa arvioida asiantuntijan avulla.

Lähteet

Alinikula, P. 2017. Avaava Digital. Digitaalinen saavutettavuus -puheenvuoro FIBS ry:n tilaisuudessa ”Digiratkaisuilla esteetöntä liiketoimintaa”. Helsinki 27.11.2017.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102. [Viitattu 18.4.2018]. Saatavissa: http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32016L2102

Fishkin, R. & Moz Staff. 2018.  How Usability Experience and Content Affect Search Engine Rankings. Moz, Inc. [Viitattu 12.4.2018]. Saatavissa: https://moz.com/be-ginners-guide-to-seo/how-usability-experience-and-content-affect-search-engine-rankings

Kortesuo, K. 2014. Sano se someksi 2: Organisaation käsikirja sosiaaliseen mediaan. Helsinki: Kauppakamari.

Koskela, J. 2017. Saavutettavuus, siis mitä? [Viitattu 19.4.2018]. Saatavissa: https://www.celia.fi/blog/saavutettavuus-siis-mita/

Nippola, V. 2018. Hakukoneoptimointiopas. [Viitattu 12.4.2018]. eLuotsi Finland Oy. Saatavissa: https://www.eluotsi.fi/google-hakukoneoptimointi-opas/

Norwegian Design Council: Inclusive Design – a people centered strategy for innovation [Viitattu 18.4.2018]. Saatavissa: http://www.inclusivedesign.no/customer-needs/knowing-yourcustomer-article37-121.html

Pernice, K. 2017. F-Shaped Pattern of Reading on the Web: Misunderstood, But Still Rele-vant (Even on Mobile). [Viitattu 13.4.2018]. Saatavissa: https://www.nngroup.com/articles/f-shaped-pattern-reading-web-content/

Suomalainen, M. 2018. Verkkosivuston hakukoneoptimointi ja digitaalinen saavutettavuus. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti.[Viitattu 12.11.2018]. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111216982

 Kirjoittajat

Merja Suomalainen on viestinnän ammattilainen, joka valmistuu Lahden ammattikorkeakoulussa syksyllä 2018.

YM Heli Kamaja toimii viestinnän lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa. Opetustyössään hän on keskittynyt asiantuntijakirjoittamiseen sekä viestinnän eri muotoihin.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/apple-computer-desk-laptop-209151/ (CC0)

Julkaistu 30.11.2018

Viittausohje

Suomalainen, M. & Kamaja, H. 2018. Verkkosivujen saavutettavuutta voidaan parantaa pienin keinoin. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/11/30/verkkosivujen-saavutettavuutta-voidaan-parantaa-pienin-keinoin/

Verkkokauppojen avulla käyty elektroninen kaupankäynti on vuonna 2018 jo arkipäivää. Verkkokauppojen tuomaa helppoutta käytetään hyväksi päivittäin. Tilaukset voi tehdä omalta kotisohvalta ja haluamansa tuotteen saa varastotilanteesta riippumatta, kun vain vaivautuu etsimään kaupan, jossa se on saatavilla. Edes maantieteelliset rajat eivät tuo ongelmia. Suomeen voi nykypäivänä tilata lähes minkälaisia tuotteita tahansa, vaikkapa Yhdysvalloista tai Japanista. Kuluttaja kuitenkin harvemmin pohtii, mikä verkkokauppaa pitää yllä. Yleisin ratkaisu on sisällönhallintajärjestelmä.

Kirjoittajat: Julius Backman ja Sariseelia Sore

Mitä ovat sisällönhallintajärjestelmät ja verkkokauppa-alustat?

Sana ”sisällönhallintajärjestelmä”, tulee englannin kielen sanasta ”Content Managment System”. Sillä tarkoitetaan järjestelmää, jolla voidaan organisoidusti tuottaa ja ylläpitää verkkosivua sekä sen sisältöä. Kyseessä on siis ns. valmis runko sivustosta, jota voi yksinkertaisten työkalujen avulla muokata. Sisällönhallintajärjestelmä mahdollistaa verkkosivuston muokkauksen eri paikoista ja yhtäaikaisesti usean henkilön toimesta. Sisällönhallintajärjestelmien on tarkoitus helpottaa sivun luontia ja ylläpitoa, ja mahdollistaa se myös henkilöille, joiden tietotekninen taito on riittämätön sivuston koodaamiseen itse alusta alkaen. (Optimizely 2018.)

Verkkokauppoihin erikoistuneista sisällönhallintajärjestelmistä käytetään nimeä ”eCommerce software”, eli suomalaisittain ”verkkokauppa-alusta”. Tällaiseen kuuluu perussisällön ylläpidon lisäksi verkkokaupalle ominaisia työkaluja, kuten työkalut tuotteiden lisäykseen ja poistoon, tilausten hallintaan ja verotuksen automatisointiin (Big Commerce 2018).

Verkkokaupat maailmalla

Verkkokauppojen yleistyminen on ollut suurta lähivuosina ja oletus on, että verkkokauppojen määrän kasvu vain jatkuu. Vielä vuona 2015 tutkittiin, että verkkokaupat kattavat 7,8 % koko maailman vähittäismyynnistä. Vuonna 2017 osuus nousi 10,2 %:iin. On arvioitu, että vuoteen 2021 mennessä osuus nousee vähintään 17,5 %:iin. Kasvun odotetaan kiihtyvän vuosi vuodelta. (Statista 2018.)

Syynä merkittävään nousuun on houkutus suurista asiakasmääristä. Verkkokauppa mahdollistaa suuria määriä asiakkaita kerralla ja auttaa kauppaa leviämään parhaimmillaan maantieteellisten rajojen ulkopuolelle. Tuotteet saa toimitettua niitä haluaville asiakkaille helposti ja vaivattomasti. (Big Commerce 2018.)

Verkkokauppa-alustoja maailmalla

Ylivoimaisesti yleisin käytössä oleva sisällönhallintajärjestelmä maailmanlaajuisesti on tällä hetkellä amerikkalainen WordPress. Se on WordPressin arvion mukaan käytössä reilulla 32 % kaikista internetin verkkosivuista. (WordPress 2018.) WordPressin ylivoimainen johtoasema ei koske vain verkkosivuja, vaan myös sille kehitettyä WooCommerce-verkkokauppa-alustaa. Maailmassa arvioidaan olevan käytössä noin 9,4 miljoonaa verkkokauppaa (Built With 2018a). Näistä WooCommercen käytön määrän arvioidaan lähteestä riippuen olevan noin 28–42 % (Barn2 Media 2018; Built With 2018b; WooCommerce 2018). Osuus on arviosta riippumatta ehdottomasti suurin kaikista maailmalla käytössä olevista verkkokauppa-alustoista. Barn2 Median (2018) mukaan alusta on käytössä n. 2,24 miljoonassa verkkokaupassa. Vastaava luku on kanadalaisen Shopify-alustan kohdalla noin 600 000 (Shopify 2018) ja ranskalaisen Prestashop-alustan kohdalla n. 270 000 (Prestashop 2018).

Verkkokauppa-alustan valinta

Kun verkkokauppa-alustoja on tarjolla useita, millä perusteella valinnat yleensä sitten tehdään? Backman (2018) tutki opinnäytetyössään verkkokauppa-alustan valintaan vaikuttavia tekijöitä verkkokaupan ylläpitäjän näkökulmasta. Tutkimuksen perusteella merkittävimmäksi tekijäksi nousi verkkokaupan ylläpitäjien tietotekninen osaaminen. Toisena huomioitavana tekijänä oli alustojen lisäosien saatavuus. Verkkokaupan muokkaus vastaamaan yrityksen tarpeita vaatii lähes poikkeuksetta lisäosien käyttöä. Lisäosien saatavuus on laajinta tunnetuilla alustoilla, joilla on vakiintunut käyttäjäkunta. Esimerkkeinä tällaisista alustoista on edellä mainitut Prestashop ja WooCommerce. Verkkokauppa-alustan valintaan vaikuttavien tekijöiden lisäksi tutkimuksessa ilmeni myös, että yrityksessä on hyvä huomioida oman osaamisen lisäksi vertaistukena saatavilla oleva apu tietyn verkkokauppa-alustan käyttöön. (Backman 2018.)

Valinnan merkitys

Verkkokauppa-alustat ovat periaatteiltaan samanlaisia. Jokaisen käyttötarkoitus on verkkokaupan ylläpito, ja jokainen niistä sisältää oletuksena, edes jossain muodossa, kaikki verkkokaupalle oleelliset toiminnot. Kaikki alustat myös melkein poikkeuksetta perustuvat lisäosien käyttöön, jolloin puuttuvia tai heikkoja toimintoja voi päivittää tai lisätä erilaisten lisäosien avulla. (Backman 2018.)

Koska alustat ovat keskenään toiminnoiltaan hyvin samankaltaisia, verkkokauppa-alustan valinnassa ei korostu tietyn alustan uniikki toiminto. Backmanin johtopäätökset opinnäytetyössään vastaavat valtaosin esimerkiksi Wertzin (2017) kirjoittamaa artikkelia oikean alustan valinnan tärkeydestä. Wertzin mukaan, merkityksellisimmät alustan valintaan vaikuttavat tekijät ovat lähinnä alustan tapa mahdollistaa eri toimintoja ja kehittäjän osaaminen sen muokkauksessa (Wertz 2017). Eroja päätelmissä kuitenkin löytyi. Backman korostaa lisäosien merkitystä, kun Wertz taas korostaa alustojen toimintatapoja. Kumpikin oli kuitenkin päätelmissään samaa mieltä ylläpitäjän oman osaamisen tärkeydestä (Backman 2018; Wertz 2017).

Wertz antaa myös artikkelissaan esimerkin mahdollisesta ongelmatilanteesta. Jos jokin verkkokaupan ylläpitäjälle todella tärkeä toiminto tuottaa jatkuvasti ongelmia valitussa alustassa, eikä kehittäjien osaamista tai saatavilla olevaa lisäosaa löydy ratkaisemaan ongelmaa, on alusta syytä vaihtaa. Pahimmillaan yhdenkin toiminnon osalta epäonnistunut alustan valinta voi aiheuttaa huomattavia lisäkuluja. Valinta kannattaa siis tehdä kerralla oikein. Paras tapa on tutkia vaihtoehtoja rauhassa ja tehdä päätös omien tarpeiden ja osaamisen perusteella. Kaikkein suosituin verkkokauppa-alusta ei välttämättä aina tarkoita kaikkein soveltuvinta alustaa omaan käyttöön. (Wertz 2017.)

Lähteet

Backman, J. 2018. Toimivimman verkkokauppa-alustan löytäminen yritykselle, vertailemalla yrityksen käytössä olevia alustoja. AMK opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 10.11.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112818805

Barn2 Media. 2018. How Many Websites Use WooCommerce? Usage Statistics 2018. [Viitattu: 10.11.2018]. Saatavissa: https://barn2.co.uk/woocommerce-stats/

Big Commerce. 2018. What is ecommerce software? [Viitattu 10.11.2018]. Saatavissa: https://www.bigcommerce.com/ecommerce-answers/what-ecommerce-software/

Built With. 2018a. WooCommerce Usage Statistics. [Viitattu 13.11.2018]. Saatavissa: https://trends.builtwith.com/shop

Built With. 2018b. WooCommerce Usage Statistics. [Viitattu 13.11.2018]. Saatavissa: https://trends.builtwith.com/shop/WooCommerce

Optimizely. 2018. Content Management System. [Viitattu 10.11.2018]. Saatavissa: https://www.optimizely.com/optimization-glossary/content-management-system/

Prestashop. 2018. About us. [Viitattu 10.11.2018]. Saatavissa: https://www.prestashop.com/en/about-us

Shopify. 2018. [Viitattu 10.11.2018]. Saatavissa: https://www.shopify.com/

Statista. 2018. [Viitattu 13.11.2018]. Saatavissa:https://www.statista.com/statistics/534123/e-commerce-share-of-retail-sales-worldwide/

Wertz, J. 2017. Choosing The Right E-commerce Platform Is Critical To Your Success. Forbes. [Viitattu 10.11.2018]. Saatavissa: https://www.forbes.com/sites/jiawertz/2017/11/20/choosing-the-right-e-commerce-platform-is-critical-to-your-success/#467d25d31a46

WooCommerce. 2018. WooCommerce. [Viitattu 10.11.2018]. Saatavissa: https://woocommerce.com

WordPress. 2018. About us. [Viitattu 10.11.2018]. Saatavissa: https://wordpress.org/about/

Kirjoittajat

Julius Backman on valmistuva tietojenkäsittelyn opiskelija liiketalouden alalla.

Sariseelia Sore työskentelee tietojenkäsittelyn lehtorina ja vastuuopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/ecommerce-maksu-maksaa-rahaa-ostaa-3415340/ (CC0)

Julkaistu 28.11.2018

Viittausohje

Backman, J. & Sore, S. 2018. Verkkokauppa-alustan valinta. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/11/28/verkkokauppa-alustan-valinta/

Sähköinen taloushallinto ja digitalisaatio tulevat muuttamaan työskentelyä tulevaisuudessa ja poistamaan joitain rutiinitehtäviä kokonaan. Tietojen tallentamisesta moneen kertaan eri ohjelmiin siirrytään automaation ohjaamiseen ja robotiikan hyödyntämiseen. Toiminnot tehostuvat ja tuovat mukanaan uusia asiakaspalvelumahdollisuuksia tilintarkastajille.

Kirjoittajat: Marjukka Helin, Leea Kouhia ja Teija Launiainen

Tilintarkastajan työ muutoksessa

Automatisaatiosta on puhuttu jo 1900-luvun alusta lähtien, tuolloin keskustelu liittyi enemmänkin teollisuuden prosesseihin. Tietokoneiden yleistymisen myötä keskustelu siirtyi arkipäivän elämään ja teollisuuden ulkopuoliseen työskentelyyn. Teknologian kehitys on vaikuttanut voimakkaasti työmarkkinoihin vähentämällä rutiininomaisia tehtäviä. Työnkuvat ovat muuttuneet, mutta työn määrä itsessään ei ole vähentynyt. (Marttinen 2018, 65–90.)

Tilintarkastusprosessin ensimmäinen vaihe on sen suunnittelu. Kansainvälisten tilintarkastusalanstandardien ISA 300 säätelee tilintarkastuksen suunnittelua varsin tyhjentävästi. Suunnittelun tavoitteena on auttaa tilintarkastajaa kohdistamaan huomio oleellisiin asioihin sekä tunnistamaan ja ratkaisemaan mahdolliset ongelmat ajoissa. (Kansainväliset tilintarkastusalanstandardit 2017, 271).

Tilintarkastajan toimenkuva taloudellisen datan varmentajana ja audit-trailin todentajana tulee korostumaan, kun tietovirrat onnistutaan digitalisoimaan alkulähteellään siten että tositteelta päästään suoraan raportteihin.  Työ nopeutuu, kun suurempia datamääriä kyetään tarkastamaan entistä tehokkaammin järjestelmätarkastuksen työkaluja hyödyntäen. (Airisniemi 2016, 24-27).

Sähköiset järjestelmät mahdollistavat suoran pääsyn tapahtumiin ja siten auttavat tilintarkastajaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja tarvittaessa porautumaan riskialttiimpiin kohtiin. Uusi rahanpesulaki (Laki rahanpesun ja terrorismin estämisestä 444/2017) asettaa tilintarkastajalle uusia haasteita. Laki edellyttää, että asiakassuhdetta on jatkuvasti seurattava ja tilintarkastajan on kiinnitettävä huomiota liiketoimiin, jotka poikkeavat tavanomaisista. Digitalisaatio mahdollistaa sujuvan tiedon etsimisen ja saannin.

Digitalisaatio nähdäänkin sekä uhkana että mahdollisuutena. Tilintarkastajan ammattitaito ei häviä vaan ennemminkin laajenee ja keskittyy asiakaskokonaisuuksien hallintaan ja asiakaskokemuksen luomiseen. (Laine 2017.)

Tilintarkastajan sosiaaliset taidot nousevat tärkeämpään rooliin toimeksiantojen kohdalla koska tarkastustoimenpiteiden nopeutuessa aikaa vapautuu neuvontaan ja tietojen analysointiin.  Neuvonnan tarve tulee lisääntymään esimerkiksi tietoturvaan ja kirjanpidon pääsyoikeuksiin sekä ennakoivaan toimintaan taloushallinnossa. (Kettunen 2017.)

Asiakasyhteistyö tulee lisääntymään ja sen kautta neuvontapalveluiden tarve. Tilintarkastuksen sähköistyminen todennäköisesti tuo mukanaan tarkempaa ja reaaliaikaisempaa materiaalia yrityksen käyttöön, jolloin tarvittava reagointi voidaan suorittaa nopeammassa aikataulussa. Tarve erityisasiantuntijalle ja ohjelmistojen käyttäjälle lisääntyy, kun rutiininomainen suorittava työ voidaan tehdä automaation ja robotiikan avulla.

Tilintarkastuksen standardointi

Tilintarkastus perustuu tilintekovelvollisuuteen ja tämä velvollisuus on määritelty tilintarkastuslaissa. Tilintarkastuslaki määrää tilintarkastajia noudattamaan myös kansainvälisiä tilintarkastusalan standardeja. (Tilintarkastuslaki 1141/201, 3:3§)

Laissa määritellään tarkasti myös tilintarkastajalta vaadittavat ominaisuudet ja se, kuka voi toimia yrityksen tilin- tai toiminnantarkastajana. Tilintarkastajalla ei saa olla taloudellisia tai muita etuuksia tarkastettavaan yritykseen eikä tarkastuksen kohteena saa olla oma toiminta. Sukulaisuussuhteet tarkastettavaan yritykseen muodostavat myös esteen tarkastajana toimimiselle. (Tilintarkastuslaki 1141/2015, 4:1-8§.)

Tilintarkastuksen standardisointi yhteneväisellä tiedostomuodolla tuo etuja tilintarkastustulosten vertailtavuuteen. ESEF eli European Single Electronic Format edellyttää yhtiöitä raportoimaan tilinpäätöksensä yhteneväisessä muodossa vuoden 2020 tilinpäätöksestä lähtien. Tilinpäätösten tulee olla tuolloin yhteneviä rakenteellisesti ja konekielisesti luettavissa. (Pelkonen 2018. 24 – 27.) Tilintarkastusalan kansainvälistyminen yhtenäisten tietosisältöjä koskevien standardien myötä vaikuttaa tulevaisuudessa tilintarkastuksen painoarvon nousemiseen.

Tilintarkastajien suhtautuminen digitalisaatioon

Eräässä tilintarkastuksia suorittavassa yrityksessä toteutettiin syksyllä 2018 verkkokysely, jossa kartoitettiin tilintarkastuksen parissa toimivien henkilöiden suhtautumista digitalisaatioon ja sen mukanaan tuomaan muutokseen (Helin 2018). Kyselyn vastaanottajiksi valittiin lähinnä pk-yritysten kanssa toimivia, sillä näissä yrityksissä digitalisaatio on vasta alkanut tai tulossa. Kysely lähetettiin 223 vastaanottajalle ja siihen saatiin 84 vastausta, joten vastausprosentiksi muodostui 37,67 %. Tutkimuksen tuloksista saatiin melko kattava näkemys kyseisen yrityksen tilintarkastusten parissa työskentelevien mielipiteistä ja tulevaisuuden odotuksista.

Suurimmaksi helpottavaksi seikaksi nousi tiedon etsimisen nopeutuminen ja työnteon riippumattomuus paikasta. Sähköisestä materiaalista on helpompaa löytää haluamansa tieto hakukomennoilla ja työtä voi tarvittaessa suorittaa missä vain, tarvitaan vain yhteys tarkastusmateriaaleihin. Kuviosta 1 ilmenee lisäksi, että virheiden havainnointi on helpompaa.

Kuvio 1. Sähköisen materiaalin edut (Helin 2018, 21)

Suurimmaksi haasteeksi tutkimuksessa nousi erilaisten ohjelmistojen runsaus. Kun järjestelmien toimittajia on paljon ja järjestelmät eroavat toisistaan jonkin verran, tarvitaan tilintarkastajalta hyvää osaamista moneen erilaiseen ohjelmistoon. Tietojen saatavuus tai oikeiden tietojen löytyminen saattaa olla haasteellista juuri tästä syystä, kun jokainen ohjelma toimii hieman erilailla ja tallentaa raportteja hieman eripaikkaan. Automaation luotettavuus koettiin myös haasteena (kuvio 2).

Kuvio 2. Sähköisen materiaalin haasteet (Helin 2018, 20)

Pohdinta

Digitalisaatio muuttaa tapaa suorittaa tilintarkastusta, mutta miten paljon ja millä aikataululla, jää vielä nähtäväksi. Ohjelmistorobotiikan käyttö ja mahdollinen tekoälytoiminto kirjanpitoa laatiessa voi olla jo piankin todellisuutta monissa yrityksissä. Tekoäly voidaan jo nyt opettaa tunnistamaan esimerkiksi valelaskuja ja tekemään kirjaustoimenpiteitä itsenäisesti. Ihmisen osuus varsinaisessa rutiininomaisessa kirjaustyössä todennäköisesti vähenee ja tilintarkastajan työnkuva siten muuttuu enemmän koneen ohjaamiseen, tietojen analysointiin ja asiakkaiden palveluun.

Lähteet

Airisniemi, T. 2016. Digitalisaatio – haaste myös tilintarkastajille. Balanssi 3/2016, 24-27.

Helin, M. 2018. Taloushallinnon digitalisaation vaikutukset tilintarkastuksessa. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 1.11.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018101015862

Kettunen, P. 2017.  Digitalisoituva tilintarkastus – avain parempaan asiakaskokemukseen. Profiitti 1/2017, 6-8.

Laine, R. 2017. Digitalisaatio ja tilintarkastus. [Viitattu 6.10.2018]. Saatavissa: https://www.suomentilintarkastajat.fi/blogi/tilintarkastuksen-asiantuntijoille/digitalisaatio-ja-tilintarkastus

Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä 28.6.2017/444. Finlex. [Viitattu 1.11.2018]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170444

Marttinen, J. 2018. Palvelukseen halutaan robotti – tekoäly ja tulevaisuuden työelämä. Helsinki: Into Kustannus Oy.

Pelkonen, R. 2018. Tilinpäätösraportointi siirtyy digiaikaan. Profiitti 1/2018, 24–27.

Kansainväliset tilintarkastusalan standardit. 2017. Osa I,  Kansainväliset tilintarkastusta, yleisluonteista tarkastusta ja muita varmennuspalveluita ja liitännäispalveluita koskevat standardit ja muut ohjeet 2016 – 2017 ja eettiset säännöt tilintarkastusammattilaisille 2016.  Helsinki : ST-Akatemia Oy.

Tilintarkastuslaki 18.9.2015/1141. Finlex. [Viitattu 8.10.2018]. Saatavissa: http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151141

Kirjoittajat

Marjukka Helin on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa liiketaloutta.

Leea Kouhia toimii Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla vastuuopettajana.

Teija Launiainen toimii laskentatoimen lehtorina Saimaan ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/bookkeeping-accounting-taxes-615384/ (CC0)

Julkaistu 26.11.2018

Viittausohje

Helin, M., Kouhia, L. & Launiainen, T. 2018. Digitalisaation vaikutukset tilintarkastukseen. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/11/26/digitalisaation-vaikutukset-tilintarkastukseen/

Markkinointi on muuttunut entistä enemmän tietotekniikan hyödyntämiseksi. Tarjolla olevien markkinoinnin ohjelmistojen määrä kasvaa jatkuvasti, ja samalla ohjelmistot monipuolistuvat uusien teknologioiden mahdollisuuksia hyödyntäen. Digitaalinen markkinointi on monimuotoisuudessaan kaikenkokoisten yritysten hyödynnettävissä. Tässä artikkelissa luodaan katsaus digitaalisen markkinoinnin nykyhetkeen.

Kirjoittaja: Ritva Kinnunen

Paine digitaaliseen markkinointiin

Jos yrityksellä ei ole kotisivuja, ei yritystä ole olemassa. Jos yrityksellä on päivittämättömät huonosti toimivat kotisivut, ei yritys ole luotettava toimittaja. Jos FaceBook-sivut ovat olemassa, mutta viimeinen päivitys on viime vuodelta, kääntyy sivujen olemassaolo antimarkkinoinniksi.

Asiakkaat ovat paremmin informoituja kuin koskaan. He etsivät jatkuvasti parempia tuotteita ja palveluja, halvempia hintoja ja parempaa laatua. Tuotteita vertaillaan verkossa, niitä käydään kokeilemassa liikkeissä, mutta ne saatetaan tilata edullisemmilla ehdoilla verkkokaupasta. (Wade 2015.)

Perinteiset markkinointiviestinnän välineet ovat menettäneet tehoaan digitaalisille medioille. Marraskuussa 2018 digimainonnan (sosiaalinen media 9%, hakukonemainonta 14%, muu verkkomainonta 16%) osuus on jo noin 40 % kaikista Suomessa vuoden kolmannella kvartaalilla mainontaan käytetyistä 253 miljoonasta eurosta. Toisella sijalla on televisiomainonta 20% osuudella. (Kantar TNS 2018.)

Yrityksille markkinointi digitaalisissa medioissa on huomattavasti edullisempaa kuin perinteisissä viestimissä. Ollessaan mukana eri sovelluksissa, yritys saa myös tietoa alansa kehityksestä. Potentiaalisille asiakkaille voidaan lähettää personoitua viestintää, ja sitouttaa asiakkaita suoremmin. Sosiaalisessa mediassa mukana oleminen auttaa ymmärtämään paremmin asiakkaiden näkemyksiä, tarpeita ja odotuksia. (Tsimonis & Dimitriadis 2014.)

Kanavien ja välineiden valita

Pienissä- ja keskisuurissa yrityksissä markkinointiin käytettävät resurssit ovat rajatut, jolloin digitaalisen markkinoinnin välineistönkin tulee olla suhteessa voimavaroihin. Yrityksessä tulee pohtia, kuinka paljon aikaa ja rahaa on markkinointiin sijoitettavissa. Näiden rajoitteiden puitteissa kanavien valinta lähtee kohderyhmän ja halutun viestinnän tavoitteiden määrittelystä. Pitää päättää tavoitellaanko asiakkaita kotisivuille vierailijoiksi FaceBookin, Instagramin, LinkedInin, Twitterin tai jonkun muun sosiaalisen median kanavan kautta. Toisaalta voidaan päättyä hyödyntämään sähköpostimarkkinointia, hakukonemarkkinointia tai mobiilimarkkinointia. Yrityksille on tarjolla internetistä ladattavia automaattisen markkinoinnin ohjelmistoja sekä näitä edustavien ohjelmistotalojen ja mainostoimistojen tai näiden yhdistelmien palveluja. Edelleen pienemmät kotimaiset ohjelmistotalot tarjoavat omia ratkaisujaan markkinoinnin automatisointiin. Verkkokaupan yhdistäminen viestintään on usein keskeistä.  Digitaalisen markkinointiviestinnän välineiden valinta riippuu paljolti yrityksen toimialasta ja siitä, ollaanko business to business markkinoilla vai onko kohderyhmänä kuluttajat. (Ks. esim. Chaffey & Smith 2017.)

Markkinoinnin ohjelmistojen tarjonta

Markkinoinnin automaation avulla voidaan automatisoida ja tehostaa markkinoinnin eri toimintoja ja markkinointiviestintää. Sen avulla voidaan esim. tuottaa liidejä eli potentiaalisia asiakkaita myynnin kontaktoitavaksi sekä ylläpitää ja räätälöidä viestintää kohderyhmille.

Erilaisia markkinoinnin automatisaation ohjelmistoja löytyy markkinoilta runsaasti. Datanyze sivuston mukaan Suomessa markkinoita hallitsee Salesforce Marketing Cloud. Liana Technologies ja Oracle Marketing Cloud jakavat toisen ja kolmannen sijan. Markkinaosuudet jakautuvat verkkotunnusten mukaan laskettujen markkinaosuuksien mukaan seuraavan taulukon mukaisesti. Kaikkiaan Datanyzen analyysissä on mukana 70 Suomessa käytössä olevaa erilaista markkinoinnin automaation piriin luettavaa teknologiaa (Datanyze 2018.)

Taulukko 1. Markkinoinnin automaation teknologioiden markkinaosuudet Suomessa (Datanyze 2018)

Sähköpostimarkkinoinnin ohjelmistoja hallitsee MailChimp 52,8% markkinaosuudella, toisena on LianaMailer, ja kolmannella sijalla on MailJet. Erilaisia sähköpostiohjelmistoja Datanyzen markkinaosuusanalyysissä on mukana 66 kappaletta.

Taulukko 2. Sähköpostimarkkinoinnin ohjelmistojen markkinaosuudet Suomessa (Datanyze 2018)

Verkkokaupan ohjelmistoja löytyy analyysistä 102 kappaletta. Verkkokaupassa suurimman markkinaosuuden on hankkinut WooCommerce. Toisena ja kolmantena ovat ePages ja MyCashflow. (Datanyze 2018.)

Taulukko 3. Verkkokaupan teknologioiden markkinaosuudet Suomessa (Datanyze 2018)

Markkinoinnin eri toimintoihin löytyy lisäksi satoja erilaisia muita ohjelmistoja kuten sisältömarkkinoinnin ohjelmistot, paikkatietoon perustuvat ohjelmistot, personalisointiin keskittyvät ohjelmat, saapuvien puheluiden seurantaohjelmat ym. Markkinointi kehittyy ja uusia markkinointia palvelevia ohjelmistoja tulee markkinoille jatkuvasti. Scott Brinkerin mukaan erilaisia markkinointiteknologian ohjelmistoja löytyy maailmasta vuonna 2018 jo noin 7000 ja kasvu jatkuu (Levine 2018).

Inbound-markkinointia ja sisällöntuotantoa

Digitaalisen markkinoinnin infrastruktuurin rakentaminen on vasta alku koko uudistuvalle markkinoinnille. Tavoitteena on inbound-markkinoinnin avulla saada asiakkaita itse etsimään aktiivisesti tietoa tuotteista esimerkiksi hakukoneilta sekä tulemaan sosiaalisen median keskusteluihin ja näiden kautta omille sivustoille ja edelleen asiakkaiksi.  Tämä vaatii jatkuvaa mielenkiintoisen sisällön tuottamista valittuihin kanaviin ja omille verkkosivuille.  Yrityksessä tämä tarkoittaa työajan uhraamista päivitysten tekoon tai sisällöntuotannon ulkoistamista esimerkiksi mainostoimistolle.

Tuotettua sisältöä voidaan jakaa markkinoinnin automaation ohjelmistojen avulla, sekä kohdistaa ja sopeuttaa sitä tehokkaasti kohderyhmille. Myös tämä vaatii paljon työtä ja kykyä määrittää haluttuja toimenpiteitä sekä kykyä analysoida tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia.

Digitaalisen markkinoinnin kehittyminen

Tämän hetken tärkeimmäksi kehityssuunnaksi markkinoinnin ja ohjelmistojen kehittämisessä on esitetty digitaalisen asiakaskokemuksen (CX, customer experience) määrittämistä. Tällä tarkoitetaan asiakaspolun kartoittamista ja ohjelmistoja, joiden avulla optimoidaan asiakaskokemusta, sitä miten asiakas löytää tuotteen, sitoutuu brandiin ja ostaa. Tavoitteena on ymmärtää monimutkaista digitaalisen maailman ja todellisen maailman yhdistelmää, joka muovaa asiakaspolkuja.

Weckströmin (2018) mukaan trendeissä korostuvat markkinointiteknologian (MarTech) ja mainosteknologian (AdTech) lähentyminen, mobiilimarkkinoinnin huipun saavuttaminen, sekä käyttöliittymien monipuolistuminen äänen, lisätyn todellisuuden (AR,Augmented Reality) ja virtuaalitodellisuuden (VR ,Virtual Reality) tuodessa mukaan uusia ulottuvuuksia. Markkinointiteknologia kehittyy edelleen ohi nykyisen markkinoinnin automaation tason. Sisällöntuotannon tarve kasvaa, sekä etenkin sisällön tehokkaamman ja personalisoidun jakelun tarve tulee kasvamaan. Tavoitteena on tehdä digitaalinen asiakaskokemus helppokäyttöiseksi ja korkealaatuiseksi algoritmien ohjatessa asiakkaan polkua.

Lähteet

Chaffey D. & Smith P.R. 2017. Digital Marketing Excellence. Planning, Optimizing and Integrating Online Marketing. London and New York: Routledge.

Datanyze. 2018. [Viitattu 9.11.2018]. Saatavissa: www.datanyze.com

Kantar TNS. 2018. [Viitattu 9.11.2018]. Saatavissa: https://www.kantar.fi/sites/default/files/lehdistotiedote_mediamainonnan_maara_kvartaali_q3_2018.pdf

Levine B. 2018. Scott Brinker unveils his most populous Marketing Technology Landscape yet. Martech Today. [Viitattu 9.11.2018]. Saatavissa: https://martechtoday.com/scott-brinker-unveils-his-most-populous-marketing-technology-landscape-yet-214461

Tsimonis,G. & Dimitriadis, S. 2014. Brand Strategies in Social Media. Marketing Intelligence and Planning. Vol. 32(3), 328 – 344.

Wade, M. 2015. A Conceptual Framework for Digital Business Transformation. Global Center for Digital Business Transformation. [Viitattu 13.9.2018]. Saatavissa: https://www.imd.org/uupload/IMD.WebSite/DBT/Digital%20Business%20Transformation%20Framework.pdf

Weckström Kim. 2018. 11 Digital Marketing Trends for 2018. Avaus. [Viitattu 17.4.2018]. Saatavissa: https://www.avaus.fi/blog/avaus-11-marketing-trends-for-2018/

Kirjoittaja

Ritva Kinnunen työskentelee markkinoinnin yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla. Artikkeli on kirjoitettu #DigiLAHTI EAKR -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on tehostaa pienten ja keskisuurten yritysten prosesseja, palveluja ja tuotteita yritysten toimintaa digitalisoimalla.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/business-close-up-commerce-computer-266176/ (CC0)

Julkaistu 23.11.2018

Viittausohje

Kinnunen, R. 2018. Markkinoinnin digitalisaatio – tietotekniikkaa ja automaatiota. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/11/23/markkinoinnin-digitalisaatio-tietotekniikkaa-ja-automaatiota/

Digitaalisuus on auttanut palvelualustojen nopeassa kasvussa mahdollistamalla käyttäjille kitkattoman interaktion erilaisten palveluiden ja palveluntarjoajien kanssa. Palveluntarjoajalle tämä kuitenkin tarkoittaa ympäristöä, jossa se joutuu uudenlaiseen kilpailutilanteeseen.

Kirjoittaja: Aki Vainio

Alustat ja alustoihin liittyminen

#DigiLAHTI on LAMKin, LUTin ja Ladecin yhteinen hanke, jonka tavoitteena on alueen yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen. Hanke on EU:n aluekehitysrahaston rahoittama. Yksi digitaalisuuden merkittävimmistä vauhdittajista on ollut uuden tekniikan hyödyntäminen alustoissa.

Alustat luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi ravintolaruoan tilauspalvelut ovat tuoneet monille pienille ravintoloille paljon uusia asiakkaita, suomalainen sisällöntuotanto on saavuttanut näkyvyyttä monissa maissa suoratoistopalveluiden kautta ja jakamistalous mahdollistaa esimerkiksi autojen ja asuntojen tyhjä- ja vajaakäytön vähentämisen.

Alustaan liittyminen on helppoa. Kitkattomuuden nimissä se vaatii yleensä vain rekisteröitymisen ja profiilin luonnin. Joissain tapauksissa liittyminen vaatii muitakin toimenpiteitä. Esimerkiksi ravintolaruoan tilauspalvelut haluavat ensin varmistaa, että voivat ottaa kyseisen ravintolan omaan verkostoonsa, koska eivät halua ottaa yrityksiä, jotka ovat liian kaukana heidän normaaleista reiteistään.

Alustoilla on kuitenkin myös usein erilaisia rajoituksia toimintaan. Kuka tahansa voi suoratoistaa sisältöään Twitch.tv:n kautta, mutta vain partnerit voivat saada omia tilaajia. Kuka tahansa voi julkaista videoita YouTubessa, mutta vain riittävän suuren yleisön saavuttaneet voivat saada mainostuloja ja usein mainostulot eivät riitä, vaan näkyvyys pitää pystyä muuttamaan rahaksi myös muilla tavoin.

Taloudelliset riskit

Alustaan liittyminen ei itsessään maksa mitään, mutta monet tekevät sijoituksia voidakseen hyötyä taloudellisesti alustoista. AirBnB mahdollistaa tyhjistä kiinteistöistä hyötymisen ja Uber mahdollistaa oman auton hyödyntämisen liiketoiminnassa. Monet ovat sijoittaneet näihin.

Ei ole kuitenkaan mitään takeita siitä, että alusta jatkaa toimintaansa, tai mikäli alusta itsessään ei lopeta, että ei syntyisi muita esteitä siinä toimimiselle. AirBnB:n toimintaa on rajoitettu monissa kaupungeissa asuntopulan vuoksi (Poole 2018) ja Uberin toiminta on joillain alueilla kielletty (Barry & Raj 2014) tai sitä on rajoitettu tuomalla se sääntelyn piiriin (Erickson 2017). Alustoilla toimijat toimivat kuitenkin omalla vastuullaan, joten myös riskit ovat heidän omiaan.

Alustan muutokset

Patreon on palvelu, jossa sisällöntuottajat voivat kerätä lahjoituksia seuraajiltaan. Seuraajat lupaavat maksaa tietyn summan joko kuukausittain tai jokaisesta julkaisusta. Viime vuoden lopulla Patreon kuitenkin muutti käytäntöjään. Patreon päätti siirtää osan sisällöntuottajien maksamista kustannuksista seuraajille. Monille lahjoittajille muutos ei ollut suuri ja Patreon perui nopeasti päätöksensä, mutta moni sisällöntuottaja menetti merkittävän määrän seuraajiaan. (Alexander 2017; Ohlheiser 2017.)

Alustat eivät neuvottele käyttöehdoistaan tuottajiensa kanssa. Alustat pyrkivät parhaansa mukaan mahdollistamaan liiketoiminnan heidän alustallaan, mutta pyrkivät tekemään sen kitkattomasti myös itselleen, mikä voi vaikuttaa muiden toimintaan.

Muutoksiin saattaa olla myös toisenlaisia syitä. Alustat, jotka sallivat esimerkiksi sovellusten tekemisen, kuten älypuhelimet tai sosiaaliset mediat, saattavat muuttaa näitä rajapintojaan esimerkiksi turvallisuussyistä tai vain rajoittaakseen heidän sisältönsä käyttöä, koska se  saattaa vaikuttaa mainostuloihin. (Esim. Gamet 2018; Perez 2018.)

Työmarkkinoiden joustamattomuus

Mikä on virallisesti henkilön työllisyystilanne, jos hän myy palveluita alusta kautta? Tyypillisesti hänen pitäisi olla yrittäjä, ellei hän tee sitä kevytyrittäjyytenä. Monille tämä saattaa olla ongelma, koska ei ole aina selvää, että onko heidän yrittäjyytensä sivu- vai päätoimista, millä saattaa olla vaikutusta heidän etuuksiinsa (TE-keskus 2018). Onko satunnaisesti videoita tekevä päätoiminen yrittäjä, jos hänen videonsa saavat huomiota? Tilanteen epävarmuus saattaa johtaa siihen, että potentiaalinen yrittäjä jättää tilaisuuden käyttämättä.

Tämä on kansainvälinen ongelma (Ranft 2016). Lainsäädäntö ei pysy tilanteen mukana, eikä ole kannustava sellaisella tavalla, jota nykyinen tilanne edellyttäisi. Joustavuuteen pyritään, mutta päätöksien taustalla on usein enemmän poliittinen ideologia kuin tilanteen tarpeet. Lisäksi olemassa olevat verkostot saattavat hidastaa tai estää päätöksentekoa omista lähtökohdistaan suojellessaan toimintaansa.

Teknologian kehityksen nopeutuessa edelleen, tämä ongelma saattaa myös korostua tulevaisuudessa. Esimerkiksi GDPR:n käyttöönottoon kesti kuusi vuotta ensimmäisestä lakiehdotuksesta (EUGDPR.org). Kuusi vuotta sitten esimerkiksi sosiaalinen media haki vielä muotoaan, joten sellainen laki oltaisiin tarvittu jo siinä vaiheessa.

Lopuksi

Kuten useimmat uudet ratkaisut, alustat ovat ongelmien ratkaisemisen lisäksi tuoneet mukanaan joukon uusia. Niiden ratkaiseminen on merkittävä haaste yhteiskunnan näkökulmasta.

Ne eivät ole ongelmattomia myöskään niitä hyödyntävien yrittäjien tai yksityishenkilöiden näkökulmasta. Alustat pyritään suunnittelemaan kitkattomiksi, mutta alustojen suunnittelijat eivät voi hallita asioita niiden ulkopuolelta tai ne saattavat tehdä muutoksia omista lähtökohdistaan, mikä saattaa heijastua negatiivisesti hyödyntäjiin.

Lähteet

Alexander, J. 2017. Patreon changes have creators concerned they’ll lose income, supporters (update). Polygon. [Viitattu 5.11.2018]. Saatavissa: https://www.polygon.com/2017/12/7/16747346/patreon-service-fee-pledge-creators

Barry, E. & Raj, S. 2014. Uber Banned in India’s Capital After Rape Accusation. The New York Times. [Viitattu 28.10.2018]. Saatavissa: https://www.nytimes.com/2014/12/09/world/asia/new-delhi-bans-uber-after-driver-is-accused-of-rape.html

Erickson, A. 2017. Uber was just dealt a major blow by the European Union. The Washington Post. [Viitattu 18.10.2018]. Saatavissa: https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2017/12/20/uber-was-just-dealt-a-major-blow-by-the-european-union/

EUGDPR. Timeline of Events. [Viitattu 23.11.2018]. Saatavissa: https://eugdpr.org/the-process/timeline-of-events/

Gamet, J. 2018. Twitter on Deprecating APIs: Our Apps are Better. The Mac Observer. [Viitattu 5.11.2018]. Saatavissa: https://www.macobserver.com/news/twitter-deprecating-api-our-apps-better/

Ohlheiser, A. 2017. Facing a rebellion of furious creators, Patreon backs away from a new fee. The Washington Post. [Viitattu 5.11.2018]. Saatavissa: https://www.washingtonpost.com/news/the-intersect/wp/2017/12/13/facing-a-rebellion-of-furious-creators-patreon-backs-away-from-a-new-fee/

Perez, S. 2018. Facebook rolls out more API restrictions and shutdowns. TechCrunch. [Viitattu 5.11.2018]. Saatavissa: https://techcrunch.com/2018/07/02/facebook-rolls-out-more-api-restrictions-and-shutdowns/

Poole, S. 2018. Airbnb can’t go on unregulated – it does too much damage to cities. The Guardian. [Viitattu 27.10.2018]. Saatavissa: https://www.theguardian.com/commentisfree/2018/oct/24/airbnb-unregulated-damage-cities-barcelona-law-locals

Ranft, F. 2016. Five challenges in a platform economy. [Viitattu 9.11.2018]. Saatavissa: http://www.policy-network.net/pno_detail.aspx?ID=6180&title=Five+challenges+in+a+platform+economy

TE-keskus. 2018. Yrittäjä ja työttömyysturva. [Viitattu 9.11.2018]. Saatavissa: http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/jos_jaat_tyottomaksi/tyottomyysturva/yrittaja_tyottomyysturva/index.html

Kirjoittaja

Aki Vainio opettaa tietojenkäsittelyä Lahden ammattikorkeakoulussa ja on mukana digitalisoitumiseen liittyvissä hankkeissa.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/top-view-of-man-holding-android-smartphone-near-macbook-and-newspaper-938965/ (CC0)

Julkaistu 23.11.2018

Viittausohje

Vainio, A. 2018. Alustaan liittymisen ongelmat palveluntarjoajalle. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/11/23/alustaan-liittymisen-ongelmat-palveluntarjoajalle/