Digitalisaation vaikutukset tilintarkastukseen

Sähköinen taloushallinto ja digitalisaatio tulevat muuttamaan työskentelyä tulevaisuudessa ja poistamaan joitain rutiinitehtäviä kokonaan. Tietojen tallentamisesta moneen kertaan eri ohjelmiin siirrytään automaation ohjaamiseen ja robotiikan hyödyntämiseen. Toiminnot tehostuvat ja tuovat mukanaan uusia asiakaspalvelumahdollisuuksia tilintarkastajille.

Kirjoittajat: Marjukka Helin, Leea Kouhia ja Teija Launiainen

Tilintarkastajan työ muutoksessa

Automatisaatiosta on puhuttu jo 1900-luvun alusta lähtien, tuolloin keskustelu liittyi enemmänkin teollisuuden prosesseihin. Tietokoneiden yleistymisen myötä keskustelu siirtyi arkipäivän elämään ja teollisuuden ulkopuoliseen työskentelyyn. Teknologian kehitys on vaikuttanut voimakkaasti työmarkkinoihin vähentämällä rutiininomaisia tehtäviä. Työnkuvat ovat muuttuneet, mutta työn määrä itsessään ei ole vähentynyt. (Marttinen 2018, 65–90.)

Tilintarkastusprosessin ensimmäinen vaihe on sen suunnittelu. Kansainvälisten tilintarkastusalanstandardien ISA 300 säätelee tilintarkastuksen suunnittelua varsin tyhjentävästi. Suunnittelun tavoitteena on auttaa tilintarkastajaa kohdistamaan huomio oleellisiin asioihin sekä tunnistamaan ja ratkaisemaan mahdolliset ongelmat ajoissa. (Kansainväliset tilintarkastusalanstandardit 2017, 271).

Tilintarkastajan toimenkuva taloudellisen datan varmentajana ja audit-trailin todentajana tulee korostumaan, kun tietovirrat onnistutaan digitalisoimaan alkulähteellään siten että tositteelta päästään suoraan raportteihin.  Työ nopeutuu, kun suurempia datamääriä kyetään tarkastamaan entistä tehokkaammin järjestelmätarkastuksen työkaluja hyödyntäen. (Airisniemi 2016, 24-27).

Sähköiset järjestelmät mahdollistavat suoran pääsyn tapahtumiin ja siten auttavat tilintarkastajaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja tarvittaessa porautumaan riskialttiimpiin kohtiin. Uusi rahanpesulaki (Laki rahanpesun ja terrorismin estämisestä 444/2017) asettaa tilintarkastajalle uusia haasteita. Laki edellyttää, että asiakassuhdetta on jatkuvasti seurattava ja tilintarkastajan on kiinnitettävä huomiota liiketoimiin, jotka poikkeavat tavanomaisista. Digitalisaatio mahdollistaa sujuvan tiedon etsimisen ja saannin.

Digitalisaatio nähdäänkin sekä uhkana että mahdollisuutena. Tilintarkastajan ammattitaito ei häviä vaan ennemminkin laajenee ja keskittyy asiakaskokonaisuuksien hallintaan ja asiakaskokemuksen luomiseen. (Laine 2017.)

Tilintarkastajan sosiaaliset taidot nousevat tärkeämpään rooliin toimeksiantojen kohdalla koska tarkastustoimenpiteiden nopeutuessa aikaa vapautuu neuvontaan ja tietojen analysointiin.  Neuvonnan tarve tulee lisääntymään esimerkiksi tietoturvaan ja kirjanpidon pääsyoikeuksiin sekä ennakoivaan toimintaan taloushallinnossa. (Kettunen 2017.)

Asiakasyhteistyö tulee lisääntymään ja sen kautta neuvontapalveluiden tarve. Tilintarkastuksen sähköistyminen todennäköisesti tuo mukanaan tarkempaa ja reaaliaikaisempaa materiaalia yrityksen käyttöön, jolloin tarvittava reagointi voidaan suorittaa nopeammassa aikataulussa. Tarve erityisasiantuntijalle ja ohjelmistojen käyttäjälle lisääntyy, kun rutiininomainen suorittava työ voidaan tehdä automaation ja robotiikan avulla.

Tilintarkastuksen standardointi

Tilintarkastus perustuu tilintekovelvollisuuteen ja tämä velvollisuus on määritelty tilintarkastuslaissa. Tilintarkastuslaki määrää tilintarkastajia noudattamaan myös kansainvälisiä tilintarkastusalan standardeja. (Tilintarkastuslaki 1141/201, 3:3§)

Laissa määritellään tarkasti myös tilintarkastajalta vaadittavat ominaisuudet ja se, kuka voi toimia yrityksen tilin- tai toiminnantarkastajana. Tilintarkastajalla ei saa olla taloudellisia tai muita etuuksia tarkastettavaan yritykseen eikä tarkastuksen kohteena saa olla oma toiminta. Sukulaisuussuhteet tarkastettavaan yritykseen muodostavat myös esteen tarkastajana toimimiselle. (Tilintarkastuslaki 1141/2015, 4:1-8§.)

Tilintarkastuksen standardisointi yhteneväisellä tiedostomuodolla tuo etuja tilintarkastustulosten vertailtavuuteen. ESEF eli European Single Electronic Format edellyttää yhtiöitä raportoimaan tilinpäätöksensä yhteneväisessä muodossa vuoden 2020 tilinpäätöksestä lähtien. Tilinpäätösten tulee olla tuolloin yhteneviä rakenteellisesti ja konekielisesti luettavissa. (Pelkonen 2018. 24 – 27.) Tilintarkastusalan kansainvälistyminen yhtenäisten tietosisältöjä koskevien standardien myötä vaikuttaa tulevaisuudessa tilintarkastuksen painoarvon nousemiseen.

Tilintarkastajien suhtautuminen digitalisaatioon

Eräässä tilintarkastuksia suorittavassa yrityksessä toteutettiin syksyllä 2018 verkkokysely, jossa kartoitettiin tilintarkastuksen parissa toimivien henkilöiden suhtautumista digitalisaatioon ja sen mukanaan tuomaan muutokseen (Helin 2018). Kyselyn vastaanottajiksi valittiin lähinnä pk-yritysten kanssa toimivia, sillä näissä yrityksissä digitalisaatio on vasta alkanut tai tulossa. Kysely lähetettiin 223 vastaanottajalle ja siihen saatiin 84 vastausta, joten vastausprosentiksi muodostui 37,67 %. Tutkimuksen tuloksista saatiin melko kattava näkemys kyseisen yrityksen tilintarkastusten parissa työskentelevien mielipiteistä ja tulevaisuuden odotuksista.

Suurimmaksi helpottavaksi seikaksi nousi tiedon etsimisen nopeutuminen ja työnteon riippumattomuus paikasta. Sähköisestä materiaalista on helpompaa löytää haluamansa tieto hakukomennoilla ja työtä voi tarvittaessa suorittaa missä vain, tarvitaan vain yhteys tarkastusmateriaaleihin. Kuviosta 1 ilmenee lisäksi, että virheiden havainnointi on helpompaa.

Kuvio 1. Sähköisen materiaalin edut (Helin 2018, 21)

Suurimmaksi haasteeksi tutkimuksessa nousi erilaisten ohjelmistojen runsaus. Kun järjestelmien toimittajia on paljon ja järjestelmät eroavat toisistaan jonkin verran, tarvitaan tilintarkastajalta hyvää osaamista moneen erilaiseen ohjelmistoon. Tietojen saatavuus tai oikeiden tietojen löytyminen saattaa olla haasteellista juuri tästä syystä, kun jokainen ohjelma toimii hieman erilailla ja tallentaa raportteja hieman eripaikkaan. Automaation luotettavuus koettiin myös haasteena (kuvio 2).

Kuvio 2. Sähköisen materiaalin haasteet (Helin 2018, 20)

Pohdinta

Digitalisaatio muuttaa tapaa suorittaa tilintarkastusta, mutta miten paljon ja millä aikataululla, jää vielä nähtäväksi. Ohjelmistorobotiikan käyttö ja mahdollinen tekoälytoiminto kirjanpitoa laatiessa voi olla jo piankin todellisuutta monissa yrityksissä. Tekoäly voidaan jo nyt opettaa tunnistamaan esimerkiksi valelaskuja ja tekemään kirjaustoimenpiteitä itsenäisesti. Ihmisen osuus varsinaisessa rutiininomaisessa kirjaustyössä todennäköisesti vähenee ja tilintarkastajan työnkuva siten muuttuu enemmän koneen ohjaamiseen, tietojen analysointiin ja asiakkaiden palveluun.

Lähteet

Airisniemi, T. 2016. Digitalisaatio – haaste myös tilintarkastajille. Balanssi 3/2016, 24-27.

Helin, M. 2018. Taloushallinnon digitalisaation vaikutukset tilintarkastuksessa. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 1.11.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018101015862

Kettunen, P. 2017.  Digitalisoituva tilintarkastus – avain parempaan asiakaskokemukseen. Profiitti 1/2017, 6-8.

Laine, R. 2017. Digitalisaatio ja tilintarkastus. [Viitattu 6.10.2018]. Saatavissa: https://www.suomentilintarkastajat.fi/blogi/tilintarkastuksen-asiantuntijoille/digitalisaatio-ja-tilintarkastus

Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä 28.6.2017/444. Finlex. [Viitattu 1.11.2018]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170444

Marttinen, J. 2018. Palvelukseen halutaan robotti – tekoäly ja tulevaisuuden työelämä. Helsinki: Into Kustannus Oy.

Pelkonen, R. 2018. Tilinpäätösraportointi siirtyy digiaikaan. Profiitti 1/2018, 24–27.

Kansainväliset tilintarkastusalan standardit. 2017. Osa I,  Kansainväliset tilintarkastusta, yleisluonteista tarkastusta ja muita varmennuspalveluita ja liitännäispalveluita koskevat standardit ja muut ohjeet 2016 – 2017 ja eettiset säännöt tilintarkastusammattilaisille 2016.  Helsinki : ST-Akatemia Oy.

Tilintarkastuslaki 18.9.2015/1141. Finlex. [Viitattu 8.10.2018]. Saatavissa: http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151141

Kirjoittajat

Marjukka Helin on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa liiketaloutta.

Leea Kouhia toimii Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla vastuuopettajana.

Teija Launiainen toimii laskentatoimen lehtorina Saimaan ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/bookkeeping-accounting-taxes-615384/ (CC0)

Julkaistu 26.11.2018

Viittausohje

Helin, M., Kouhia, L. & Launiainen, T. 2018. Digitalisaation vaikutukset tilintarkastukseen. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/11/26/digitalisaation-vaikutukset-tilintarkastukseen/

1 thought on “Digitalisaation vaikutukset tilintarkastukseen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *