Aihearkisto: Painoalat ja profiilit

Asiakaslähtöisyys kasvattaa toiminnan vaikuttavuutta

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro, Yrittäjyys

Julkisen sektorin johtaminen ja palvelutuotanto ovat uudistumassa käyttäjä- ja asiakaslähtöisemmäksi sekä asiakkaita ja kuntalaisia enemmän osallistavaksi. Tähän vaikuttavat sekä toimintamallien muutokset että kuntien lisääntyvä ymmärrys asiakaskeskeisyyden ja asiakaskokemuksen merkityksestä palvelutuotannossa. Merkityksellisessä palvelutuotannossa tuotetaan asiakkaille juuri sellaisia palveluja, jotka ovat heille hyödyllisiä ja arvokkaita.

Kirjoittajat: Maija Laine ja Linnea Sulkanen

Menestyvä organisaatio huomioi asiakkaansa

Asiakaslähtöinen organisaatio keskittyy asiakkaaseen ja tuottaa hänelle arvoa ja hyötyä. Organisaatio ottaa tällöin asiakkaansa huomioon ja asettaa asiakkaansa koko toimintansa keskipisteeksi, rakentaa toimintamallinsa ja asettaa myös tavoitteensa asiakasta palvelevaksi. Asiakasta huomioimalla organisaatio voi vahvistaa toimintaansa ja sopeuttaa prosessinsa niihin töihin, joita ovat merkityksellisiä ja arvoa tuottavia sen asiakkaalle. (Keskinen & Lipiäinen 2013, 217–222).

Asiakaslähtöinen organisaatio arvioi ja toteuttaa toimintaansa outside-in-näkemyksen mukaisena eli ulkoapäin asiakkaan näkökulmasta. Asiakasnäkökulma voi olla vaikea saavuttaa, mutta organisaatio voi saada syvällistä asiakastietoa osallistamalla asiakkaansa organisaation palvelujen kehittämiseen. Osallistamalla on myös mahdollista saada asiakkaalla olevaa ns. hiljaista tietoja, jota asiakkaan voi olla vaikea ilmaista, näkyviin.

Organisaatio, joka osallistaa ja ottaa asiakkaansa huomioon, hyötyy myös itse. Se saa uskollisia asiakkaita, jotka ovat palveluja tuottavalle organisaatiolle kannattavampia kuin uusasiakashankinta (Keskinen & Lipiäinen 2013, 159–171) ja toisaalta organisaatio voi hyödyttää sitoutunutta asiakasta myös oman toimintansa kehittämiseen. Osallistamisen tasot riippuvat organisaation kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista: asiakas voidaan osallistaa mm. koko kehittämisprosessiin, osaan siitä tai hän voi olla siinä vain tiedontoimittajana (Cui & Wu 2016, 518, 520). Innovaatioprosesseissa asiakkaan osallistamisella on kuitenkin merkitystä lopputuloksen kannalta (Melkas 2018).

Julkisille organisaatioille asetetaan käyttäjä- ja asiakaslähtöisyyden lisäksi myös velvollisuuksia osallistamiselle kuntalailla (410/2015), palvelutuotantoon kohdistuvilla erityislailla ja myös kuntien omilla strategioilla. Mm. uudistuva kulttuuritoimintalaki kehottaa tuottamaan kulttuuripalveluja verkostumalla eri toimialojen kesken ja asiakkaita osallistavasti (Eduskunta HE 195/2018). Palvelujen käyttäjälähtöisyys ja osallistuminen niiden kehittämiseen vahvistavat kuntalaisen ja asiakkaan elämänlaatukokemuksia sekä lisäävät heidän luottamustaan julkiseen hallintoon (Jäppinen 2016). Oikealla tasolla tuotettavat palvelut ovat kustannustehokkaita, ja ne mahdollistavat sitoutuneet asiakkaat, jotka takaavat julkiselle organisaatiolle pysyvyyttä demokratian muutoksissa.

Asiakasymmärryksen kasvattaminen ja arvon tuottaminen

Lahden kaupunginorkesterin on ottanut strategiseksi tavoitteekseen syvemmän ja leveämmän asiakasymmärryksen ja pyrkii luomaan kontakteja asiakasryhmiinsä (Sinfonia Lahti 2018). Orkesteri on Lahden kaupungin taseyksikkö ja osallistuu kaupungin perusopetuksen kulttuuriohjelman toteuttamiseen muiden kaupungin kulttuuritoimijoiden kanssa. Kulttuuriohjelmaan osallistuminen on yksi tärkeimmistä orkesterin asiakkaita ja kuntalaisia palvelevista projekteista, jotka rahoitetaan julkisella rahoituksella.

Orkesterilla oli tarve muuttaa omaa toimintamalliaan niin, että sen kulttuurikasvatustyön vaikuttavuus paranee ja että tuotetaan asiakkaita hyödyttäviä palveluja. Toimintamallin (palveluinnovaatio) muuttaminen asiakaslähtöisemmäksi toteutettiin Laineen (2018) ylemmän amk:n opinnäytetyönä. Kehittämishanketta toteutettiin työpajoissa, joissa hyödynnettiin innovointia lähellä olevia palvelumuotoilun menetelmiä sekä Value Proposition Canvasta, jonka avulla ideoitiin orkesterin arvolupauksia prosessin kohdeasiakkaille. Työpajoissa syvennettiin orkesterin asiakasymmärrystä, ja niihin osallistettiin perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen opettajia, nuoria 9. luokkalaisia sekä orkesterin omia muusikoita.

Varsinainen toimintamalli luotiin työpajoissa ideoitujen arvolupausten perusteella Business Model Canvaksella, ja se pilotoidaan ja implementoidaan käyttöön edelleen asiakkaita osallistavasti, jolloin varmistetaan sen arvon ja hyödyn tuottaminen asiakkaille ja orkesterille. Toimintamallin muutoksella ja arvolupauksellaan orkesteri sitoutuu pitämään säännöllisiä vuorovaikutustilaisuuksia opettajien kanssa sekä sijoittamaan kulttuuriymmärrystä lisäävää ja opetuksessa hyödynnettävää materiaalia perustettavaan sähköiseen materiaalipankkiin. Lisäksi tiedottamista keskitetään materiaalipankkiin, jolloin orkesteria koskevat tiedot ovat aina saatavilla samasta paikasta ja ajan tasalla.

Luotu arvolupauspohjainen toimintamalli ratkaisee asiakkaan arjen ongelmia ja esteitä sekä tuottaa arvoa asiakkaalle että myös mahdollistaa arvon kaappaamisen takaisin orkesterille. Arvolupauksella ratkaistavat ongelmat ja esteet sekä sen tuottama asiakasarvo ja sen palauttama hyöty orkesterille esitetään seuraavassa kuviossa 1.

Kuvio 1. Arvolupauksella ratkaistavat ongelmat ja esteet, asiakasarvo ja asiakkaan arvo orkesterille (Laine 2018, 57).

Toimintamallin pilotointi- ja implementointisuunnitelmassa on huomioitu asiakasymmärryksen kasvattaminen ja orkesterin jatkuva kehittyminen sen avulla sekä orkesterin resurssit. Niiden perusteella on varmempaa edetä pienin askelin, sillä Lee & Grewal (2004) näkevät riittävien resurssien vaikuttavan organisaation kykyyn toteuttaa muutos onnistuneesti (Storey & Larbig 2018, 107).

Toimintamalliin käyttöönottamisella orkesteri saavuttaa aktiivisen vuorovaikutussuhteen perusopetuksen opettajien kanssa. Tässä säännöllisessä läheisessä vuorovaikutuksessa orkesteri pystyy seuraamaan asiakkaan muuttuvia tarpeita ja odotuksia, ja pystyy kehittämään toimintaansa niitä vastaavaksi. Orkesteri hyötyy vuorovaikutuksesta myös sen tunnettavuuden ja sen kulttuurikasvatustyön vaikuttavuuden lisääntymisenä.

Orkesterin tuottaman materiaalin sijoittamispaikka opettajien hyödynnettäväksi päätetään vasta pilotoinnin yhteydessä. Syntyvää aineistoa voidaan hyödyntää myös muualla kuin Lahden kaupunginorkesterin toiminta-alueella sekä muussa orkesterin yleisö- ja kulttuurikasvatustyössä. Kehittämishankkeen tuloksena syntynyt toimintamalli jaetaan muille Suomessa toimiville sinfoniaorkestereille ja Suomen Sinfoniaorkesterit ry:lle sen käyttöönottamisen jälkeen.

Lähteet

Cui, A. & Wu, F. 2016. Utilizing customer knowledge in innovation: Antecedents and impact of customer involvement on new product performance. Journal of the Academy of Marketing Science. Vol. 44(4), 516–538. [Viitattu 15.1.2019]. Saatavissa:
https://doi.org/10.1007/s11747-015-0433-x

Eduskunta. Hallituksen esitys HE 195/2018. [Viitattu 1.12.2018]. Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_195+2018.aspx

Jäppinen, T. 2016. Käyttäjälähtöinen osallistuminen. Kuntaliitto. [Viitattu 27.12.2018]. Saatavissa: https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/demokratia-ja-hallinto/demokratia-ja-osallisuus/kuntalaisten-osallistuminen/kayttajalahtoinen-osallistuminen

Keskinen, T. & Lipiäinen, J. 2013. Asiakkaan matkassa. Tuotekeskeisyydestä symbioosi-strategiaan. Helsinki: Talentum.

Kuntalaki 410/2015. Finlex. [Viitattu 31.12.2018]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150410

Laine, M. 2018. Sinfonia Lahden kulttuurikasvatustyö muutoksessa: Asiakasymmärrys kasvattamassa toiminnan vaikuttavuutta. Ylempi AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala, yrittäjyys ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma. Lahti. [Viitattu 31.12.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121521749

Melkas, H. 2018. Palveluinnovaatiot: mitä ihmettä ne ovat? LUT University. [Viitattu 27.11.2018]. Saatavissa: https://www.lut.fi/service-innovations

Sinfonia Lahti. 2018. Strategia.

Storey, C. & Larbig, C. 2018. Absorbing Customer Knowledge: How Customer Involvement Enables Service Design Success.Journal of Service Research. Vol. 21(1), 101–118. [Viitattu 15.1.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1177/1094670517712613

Kirjoittajat

Maija Laine on suorittanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmasta Lahden ammattikorkeakoulussa ja työskentelee hallintosihteerinä Lahden kaupunginorkesterissa.

Linnea Sulkanen toimii markkinoinnin lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1447015 (CC0)

Julkaistu 16.1.2019

Viittausohje

Laine, M. & Sulkanen, L. 2019. Asiakaslähtöisyys kasvattaa toiminnan vaikuttavuutta. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/01/16/asiakaslahtoisyys-kasvattaa-toiminnan-vaikuttavuutta/

GDPR:n omaksumisen ongelmat

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

GDPR on ollut voimassa toukokuusta 2018 lähtien ja siihen liittyvät suomalaiset lisäykset vuoden 2019 alusta lähtien, mutta sen suhteen on edelleen paljon epäselvyyttä. Monet yritykset eivät ole vielä heränneet siihen, että tämä lainsäädäntö koskee myös heitä, osa ei ole edelleen ehtinyt uudistaa prosessejaan ja osa on ottanut hyvin varovaisen kannan välttäen kaikenlaisia riskejä.

Kirjoittaja: Aki Vainio

GDPR

#DigiLAHTI on LAMKin, LUTin ja Ladecin yhteinen EU:n aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on alueen yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen. Yksi digitalisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä on GDPR. Se on usein rajoite erilaisille digitalisoitumisprojekteille, koska se tuo niille vaatimuksia, joita moni yritys ei haluaisi ottaa huomioon, mutta yleisen edun nimissä niiden on pakko.

General Data Protection Regulation (GDPR) eli EU:n Yleinen tietosuoja-asetus 2016/679 käsittelee yksityisyyttä. Se antaa yksityishenkilöille paljon valtaa heidän omien tietojensa suhteen, sekä määrää yritykset huolehtimaan heidän tiedoistaan. Tietoja ei myöskään saa kerätä ilman syytä ja tietojen käsittelystä on huolehdittava. (European commission.)

Tarve GDPR:lle oli akuutti. Vaikka henkilötietojen käsittelyä oli esimerkiksi Suomessa säädelty laajasti ja säädellään edelleen monessa suhteessa tiukemmin kuin GDPR:n alla, asiat eivät olleet samalla mallilla kaikkialla ja Suomen poliittinen painoarvo ei olisi ollut riittävä tämänkaltaiseen lainsäädäntöön, jolla pyritään sääntelemään myös yrityksiä EU:n ulkopuolella kunnioittamaan EU-kansalaisten yksityisyyttä ja oikeuksia.

GDPR:n seuraaminen

IAPP:n (2018, iv-v, 63) maailmanlaajuisen selvityksen mukaan jopa 21% yrityksistä uskoo, että GDPR ei vaikuta mitenkään heidän toimintaansa. Samassa selvityksessä paljastui myös, että 56% yrityksistä ei joko seuraa vielä asetusta täysin tai ei usko koskaan saavuttavansa sen täydellisiä vaatimuksia (IAPP 2018, 65). Toinen selvitys taas kertoo, että vain 29% yrityksistä näkee pystyneensä muuttamaan toimintaansa siinä määrin, että ne seuraavat täysin GDPR:n vaatimuksia (DeNisco Rayome 2018).

GDPR on myös vasta alkua. Esimerkiksi useat osavaltiot Yhdysvalloissa joko suunnittelevat vastaavaa lainsäädäntöä tai ovat jo säätäneet lakeja (Serrato ym. 2018) ja Brasilia aikoo myös seurata EU:n viitoittamalla tiellä (Ramey 2018). Vielä ei tiedetä, kuinka paljon tämä vaatii järjestelmiltä, mutta ainakin tämän selvittäminen vie aikaa.

Monissa DigiLahdessa esiin tulleissa tapauksissa yritysten GDPR-valmius on hyvin heikko. Tietoja kerätään, mutta GPDR:stä ei olla joko tietoisia lainkaan tai ei olla tietoisia siitä, että se koskee myös sitä omaa yritystä. Mitä pienempi yritys, sitä todennäköisemmin tilanne on tämä. Esimerkiksi asiakkaiden yhteystietojen kerääminen yhteydenottolomakkeen tai ajanvarauksen yhteydessä kuuluu selvästi GDPR:n piiriin, mutta jos tästä ollaan tietoisia, se sivuutetaan mahdottomana vaatimuksena.

Ymmärrettävästi yhden tai muutaman hengen yrityksissä, joissa aikaa on muutenkin hyvin rajatusti, ei aina haluta käyttää lisäaikaa tarpeettomaksi koettuihin toimintoihin. Tällä hetkellä meillä ei ole vielä edes ennakkotapauksia, joista näkyisi kuinka merkittäviä vaikutuksia asetuksen rikkomisella saattaa olla, eikä absurdin korkeita sakkoja – 20 miljoonaa euroa tai 4% liikevaihdosta, kumpi vain on korkeampi (EUGDPR.org) – osata edes pitää todellisena riskinä.

Tämä onkin GDPR:n seuraus, jota ei oltu suunniteltu. Suuremmat yritykset, joiden toimintaa lähinnä haluttiin kontrolloida, voivat suurilla resursseillaan vastata vaatimuksiin automaation avulla, mutta pienelle yritykselle vaatimukset tuntuvat helposti ylivoimaisen hankalilta. Moni ulkomainen sivusto onkin valinnut sen tien, että ne sulkevat sivunsa EU-kansalaisilta, jotta niiden ei tarvitse seurata asetusta mieluummin kuin tekevät suuria muutoksia järjestelmiinsä (Dent 2018).

Suomessa ollaan siinä mielessä hyvässä asemassa, että monet asetuksen vaatimuksista, kuten esimerkiksi markkinointiluvat, ovat olleet käytössä jo pitkään, joten muutos ei ole välttämättä edes suuri. Monissa muissa maissa, joissa lainsäädäntö oli ennen GDPR:ää heikompaa, tilanne on paljon huonompi.

Yksi ongelmista on se, että usein tulkinnat ovat vielä avoimia. Asetuksessa on käytetty sanamuotoja, jotka eivät aina ole selviä edes alan ammattilaisille tai lain asiantuntijoille. Monet asiat tarkentuvat aikanaan, kun näistä asioista käydään oikeudenkäyntejä ja niistä muodostuu sitä kautta ennakkotapauksia.

Mitä pitäisi tehdä?

Merkittävin muutos suomalaisille yrityksille on tietojen keräämisestä tiedottaminen ja perustelu tietojen keräämiselle. Jokaisella organisaatiolla, myös mikroyrityksillä, pitäisi olla joku, jonka vastuulla GDPR on, jotta kaikki muut asiat tulevat hoidetuksi.

GDPR:n ydin on se, että nyt yksityishenkilö omistaa omat tietonsa, vaikka ne olisivatkin jonkun muun yrityksen hallinnassa. Tämä tarkoittaa, että käyttäjillä on oikeus pyytää tietonsa poistettaviksi, nähdä kaikki heistä kerätty tieto, saada tietonsa siirrettävässä muodossa, vetää takaisin markkinointilupa tai saada tietää, jos tietoihin on päässyt käsiksi joku, jonka ei pitäisi päästä. Näihin kaikkiin liittyy myös vaatimus siitä, että ne pitää pystyä tekemään helposti ja näihin liittyviin pyyntöihin on vastattava nopeasti.

Pienen yrityksen näkökulmasta huomattavaa on se, että näihin asioihin liittyviä pyyntöjä ei ole odotettavissa usein, mutta jos niitä tapahtuu, niihin täytyy pystyä vastaamaan kohtuullisella nopeudella. Yrityksellä olisi siis hyvä olla tiedossa, että mihin kaikkialle tietoa on kerätty, jotta tämä onnistuu. Asetus myös vaatii, että tämä on tiedossa, joten jos tätä ei ole vielä tehty, se pitäisi tehdä viipymättä.

Asetuksen vaatimukset ovat taakka pienille yrityksille. Se voi helposti tarkoittaa, että yrittäjä joutuu käyttämään arvokkaan ja harvinaisen vapaapäivän pohjimmiltaan tuottamattomaan työhön selvittäessään kaiken tarpeellisen. Lopulta vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole, erityisesti jos yrittäjä itse on vastuussa yrityksen toiminnasta omaisuudellaan. Selvittämistä on paljon ja omaa toimintaa pitää suunnitella joskus aivan uudella tavalla, mutta asetus ei jätä vaihtoehtoja, mikäli yritys aikoo jatkaa toimintaansa.

Lähteet

DeNisco Rayome, A. 2018. Only 29% of EU organizations are GDPR compliant. TechRepublic. [Viitattu 10.1.2019] . Saatavissa: https://www.techrepublic.com/article/only-29-of-eu-organizations-are-gdpr-compliant/

Dent, S. 2018. Major US news sites are still blocking Europeans due to GDPR. Engadget. [Viitattu 9.1.2019] . Saatavissa: https://www.engadget.com/2018/08/09/us-news-sites-unavailable-europe-gdpr/

EUGDPR.org. GDPR FAQs. [Viitattu 11.1.2019]. Saatavissa: https://eugdpr.org/the-regulation/gdpr-faqs/

European commission. 2018 reform of EU data protection rules. [Viitattu 9.1.2019]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/commission/priorities/justice-and-fundamental-rights/data-protection/2018-reform-eu-data-protection-rules_en

IAPP. 2018. IAPP-EY Annual Privacy Governance Report 2018. [Viitattu 10.1.2019]. Saatavissa: https://iapp.org/media/pdf/resource_center/IAPP_EY_Gov_Report_2018.pdf

Ramey, M. 2018. Brazil’s New General Data Privacy Law Follows GDPR Provisions. Inside Privacy. [Viitattu 10.1.2019]. Saatavissa: https://www.insideprivacy.com/international/brazils-new-general-data-privacy-law-follows-gdpr-provisions/

Serrato, J.K., Cwalina, C., Rudawski, A., Coughlin, T. & Fardelmann, K. 2018. US states pass data protection laws on the heels of the GDPR. Data Protection Report. [Viitattu 10.1.2019]. Saatavissa: https://www.dataprotectionreport.com/2018/07/u-s-states-pass-data-protection-laws-on-the-heels-of-the-gdpr/

Kirjoittaja

Aki Vainio on tietojenkäsittelyn lehtori Lahden ammattikorkeakoulussa ja entinen ohjelmistoalan yrittäjä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1434829 (CC0)

Julkaistu 14.1.2019

Viittausohje

Vainio, A. 2019. GDBR:n omaksumisen ongelmat. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2019/01/14/gdpr:n-omaksumisen-ongelmat/

Hyödyt ja haasteet suuren julkisen organisaation brändin jalkauttamisessa

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Organisaatioiden välinen kilpailu tulee tulevaisuudessa kovenemaan entisestään, oli kyseessä sitten julkinen tai yksityinen sektori. Myös julkisella organisaatiolla täytyy olla kilpailukykyinen brändi, koska kilpailu ei enää rajoitu vain yksityiseen sektoriin.

Kirjoittajat: Iida Kimpari, Sara Saarinen ja Joanna Vihtonen

Julkisen organisaation brändin jalkauttaminen on suuri kokonaisuus, joka tuo organisaatioille niin hyötyjä kuin haasteita. Useimmiten haasteet voidaan muuttaa loppujen lopuksi hyödyksi ja jopa organisaation voitoksi, kunhan siihen löytyy oikeanlaisia keinoja, suunnitelmallisuutta sekä pitkäjänteisyyttä.

Etenkin isossa organisaatiossa brändin jalkauttaminen on haasteellista. Brändin jalkauttaminen on pitkä prosessi, joka ei tapahdu hetkessä. Brändin jalkauttaminen alkaa työntekijöistä ja heille brändi jalkautetaan ensin. Kun henkilökunta on sisäistänyt uuden brändin, voidaan brändi jalkauttaa ulospäin sidosryhmille.

Brändin jalkauttaminen on suunnitelmien vientiä käytäntöön

Tuote tai palvelu voivat olla brändin rakentamisen perustana, mutta tuote tai palvelu ei luo brändiä. Brändi rakennetaan yhdessä kuluttajien kanssa. Brändiä ei voi tehdä tehtaalla, vaan se syntyy kuluttajan mielikuvissa. Useimmat yritykset yrittävät koko ajan luoda uusia ja erilaisia merkkejä, joista mahdollisesti voisi tulevaisuudessa syntyä brändejä. (Bergström & Leppänen 2009, 243.)

Monien organisaatioiden arvokkainta pääomaa ovat huippubrändi tai brändit. Brändin elinkaari kestää useita vuosikymmeniä hyvin hoidettuna. Brändin hyvin hoitaminen on tarkemmin määriteltynä tuotteen, hinnan, saatavuuden ja viestinnän kehittämistä ja muokkaamista ajan vaatimalla tavalla niin, että brändin linja ja perusarvot säilyvät. (Korkeamäki ym. 2002, 114 – 115.)

Brändin jalkauttaminen tarkoittaa suunnitelmien vientiä käytäntöön. Brändin jalkauttamisesta voidaan puhua myös brändin lanseerauksesta. Brändin jalkautus lähtee yrityksen sisällä ja brändi uudistuksen suunnitteluun tulee ottaa henkilökunta mukaan alusta lähtien. (Laaksonen & Rainisto 2008, 110 – 111.) Kuten kuviossa 1 esitetään, brändin jalkautus lähtee aina yrityksen tai organisaation sisältä, jonka jälkeen se vasta jalkautetaan ulospäin. Ulkoinen ja sisäinen jalkautus luo kokonaisuudessaan brändin jalkautumisen.

Kuvio 1. Brändin jalkauttaminen (Kimpari & Saarinen 2018, 26)

Henkilökunnalla tulee kokemus työyhteisön ilmapiiristä, jonka he voivat kokea vapaaksi, inspiroivaksi, kannustavaksi tai päinvastoin tukahduttavaksi sekä autoritääriseksi. Viestinnällä luodaan työyhteisöön siellä vallitseva ilmapiiri, joka vaikuttaa henkilökunnan mielialoihin ja sitä kautta aikaansaatuun tulokseen. (Juholin 1999, 37.)

Brändin jalkauttamisessa tärkeää viestinnän toimivuus

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on koko Päijät-Hämeen kattava julkisia palveluja tuottava organisaatio, joka tuottaa noin 200 000 päijäthämäläiselle monialaisesti erilaisia palveluita, kuten esimerkiksi terveys- ja sairaanhoitopalveluita, ja organisaation omistaa kaikki Päijät-Hämeen alueella olevaa 12 kuntaa. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on iso organisaatio, jossa työskentelee reilu 7000 henkilöä, ja siitä käytetään yleisesti kahta nimitystä: Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän brändin sisäistä ja ulkoista jalkautumista tutkittiin Sara Saarisen ja Iida Kimparin opinnäytetyössä teemahaastatteluilla ja verkkokyselyillä syksyn 2018 aikana (Saarinen & Kimpari 2018).

Teemahaastattelu toteutettiin Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän henkilökunnalle. Haastatteluun osallistui neljä henkilöä, jotka olivat eri tehtävistä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä. Haastattelu toteutettiin lokakuussa 2018. Haastateltavat pysyivät koko tutkimuksen ajan anonyymeinä, jotta saatiin mahdollisimman suorat ja rehelliset vastaukset kysymyksiin.

Teemahaastatteluista tuli ilmi, että hyvinvointiyhtymän brändi ei ole henkilöstön keskuudessa selkeä. Tämä johtuu osaltaan aiemmin tapahtuneesta suuresta organisaatiouudistuksesta, jonka takia suuria kokonaisuuksia on täytynyt muokata nopealla aikataululla. Haastatteluista tuli myös esiin, että viestintä ei saavuta organisaatiota kovin tehokkaasti.

Brändin jalkauttamisen yksi tärkeimmistä osioista on viestinnän toimivuus. Sen tulisi saavuttaa kaikki työntekijät läpi koko moniammatillisen organisaation. Kaikilla työntekijöillä ei ole tasapuolista mahdollisuutta selata esimerkiksi sisäistä intraa vaan tiedon jakamisessa tulisi ottaa paremmin huomioon eri ammattiryhmien tarpeet. Viestinnällä on suuri vaikutus sisäiseen ilmapiiriin sekä tiedon ajantasaisuuteen ja sen kehittämiseen onkin syytä perehtyä sekä panostaa varsinkin suurissa organisaatioissa, jotka ovat monesti pieniä haasteellisempia.

Johdon rooli on olennainen

Toinen esiin noussut asia oli organisaation johdon rooli. Sen koettiin olevan kasvoton, kaukainen ja siten näkymättömissä. Henkilökunnan ja johdon välille pitäisi rakentaa yhteistyötä, jossa henkilökunta voisi konkreettisesti osallistua oman työnsä ja sitä kautta organisaation kehittämiseen. Johdon olisi myös tarpeellista viestiä henkilökunnalle ammattilaista arvostavalla tavalla sekä heidän tulisi myös luoda positiivista kehittämisen ilmapiiriä esimerkillään sekä jalkautua rohkeasti henkilökunnan sekaan. Myös hyvinvointiyhtymän arvot pitäisi jalkauttaa henkilökunnalle sisäistä markkinointia hyödyntäen.

Kuvio 2. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän arvot (mukaillen PHHYKY 2017).

Brändikuvan luominen lähtee siis selkeästi sisäisten toimintamallien muutoksesta ja pitkäjänteisestä työstä. Brändiä ei voi päälle liimata vaan koko organisaatio olisi saatava innostettua mukaan parhaan lopputuloksen aikaan saamiseksi. Näin ollen henkilökunnan hyvinvointi on hyvin totuudenmukainen brändin luomisen keino.

Päijäthämäläisten suhtautuminen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymään

Verkkokysely toteutettiin Facebookissa Lahti-ryhmässä lokakuussa 2018. Kyselyn tarkoituksena oli tutkia Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän brändin ja palveluiden tunnettuutta ja sen tuomia mielikuvia.

Suurin osa kyselyyn vastanneista tiesi, mikä on Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä ja -hyvinvointikuntayhtymä. Mielenkiintoista tutkimuksen tuloksissa oli, että kahdeksan vastaajaa luuli, että Terveystalo yritys kuuluu osaksi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymää, vaikka kyseinen yritys on yksityinen yritys. Tuloksissa oli mielenkiintoista myös se, että suurin osa vastaajista ajattelee, että Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä brändimielikuvaa luovat lääkärit ja hoitajat, mutta kokevat että myös hallinnolla ja medialla on osuutta brändimielikuvan luomisessa.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä tuo toivottavasti monialaisesti esiin uutta brändiä ja brändin palveluita. Haasteena on palveluiden tämän hetkinen tunnettuus, mutta hyvällä jalkautuksella saadaan varmasti suurin osa päijäthämäläisistä tiedostamaan brändi ja sen tuottamat palvelut.

Lähteet

Bergström, S. & Leppänen, A. 2009. Yrityksen asiakasmarkkinointi. Helsinki: Edita.

Juholin, E. 1999. Sisäinen viestintä. Helsinki: Inforviestintä.

Laaksonen, S. & Rainisto, S. 2008. Brändin tarina. Kouvola: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu.

Keller, K. L. 2008. Strategic Brand Management: Building, Measuring, and Managing Brand Equity. 3.painos. Upper Saddle River, New Jersey: Prentice Hall.

Kimpari, I. & Saarinen, S. 2018. Brändin jalkauttamisen toimintaohjeet. Case: Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 29.11.2018]. Saatavissa: http://www.theseus.fi/handle/10024/155726

Korkeamäki, A., Lindström, P., Ryhänen, T., Saukkonen, M. & Selinheimo, R. 2002. Asiakasmarkkinointi. Porvoo: WSOY.

PHHYKY. 2017. Strategia 2022. [Viitattu 29.11.2018]. Saatavissa: https://www.phhyky.fi/fi/yhtyma/tietoja-yhtymasta/strategia/

Kirjoittajat

Iida Kimpari ja Sara Saarinen on valmistuneet tradenomeiksi Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden ja matkailun alalta joulukuussa 2018.

Joanna Vihtonen on viestinnän lehtori Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1450829 (CC0)

Julkaistu 10.1.2019

Viittausohje

Kimpari, I., Saarinen, S. & Vihtonen, J. 2019. Hyödyt ja haasteet suuren julkisen organisaation brändin jalkauttamisessa. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2019/01/10/hyodyt-ja-haasteet-suuren-julkisen-organisaation-brandin-jalkauttamisessa/

Yhdenvertaisuudella parempaa rekrytointia

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Rekrytoinnissa päätehtävä on yhdistää oikeat ihmiset oikeaan tehtävään ja oikeaan yhteisöön. Päätehtävä ei itsessään ole erityisen helppo ja rekrytointia säätelee lisäksi vielä monet eri lait ja säädökset. Lainsäädännöllisin keinoin pyritään turvaamaan yhdenvertaisuutta sekä tasa-arvoa työelämässä. Yhdenvertaisuuslaki pyrkii turvaamaan sen, että olemme jokainen työelämässä samalla lähtöviivalla.

Kirjoittajat: Anni Julin, Jutta Hast ja Markus Kräkin

Lainsäädännöllä tukea rekrytointiin

Yrityksillä on eettinen vastuu edistää yhteiskunnallisesti vaikuttavia hyviä asioita, millä on vaikutusta myös yrityksen maineeseen. (Harmaala & Jallinoja 2012). Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) tarkoitus on yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän ehkäisy ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneiden oikeusturvaa. Lain 8 § käsittelee syrjinnän kieltoa, jonka mukaan ketään ei saa syrjiä isän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kiellettyä riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Syrjinnän muotoja on välitön ja välillinen syrjintä, häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen ja ohje tai käsky syrjiä.

Lain 7 §:n mukaan työnantajalla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla ja työpaikan tarpeet huomioiden kehitettävä työoloja, toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehdessä.

Rekrytointia objektiivisesti

Vastuullinen henkilöstöpolitiikka katsoo säädösten ja minimiedellytysten ylitse. Rekrytointiprosessin tulee olla läpinäkyvää ja se ei saa perustua syrjiviin tekijöihin, kunnioittaen monimuotoisuutta. (Harmaala & Jallinoja 2012). Rekrytoinnissa voi miettiä myös positiivisen erityiskohtelun säännöksen tuomia mahdollisuuksia, tarjoamalla työpaikkaa esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevalle, vammaiselle tai maahanmuuttajalle. Suosiminen tai etuoikeutetumpaan asemaan asettaminen kuitenkin on kiellettyä. (Leppänen 2015).

Rekrytoijan haasteeksi tuleekin pysyä objektiivisena, keskittyä oikean ihmisen löytämiseen, eikä antaa omien henkilökohtaisten mielipiteiden, mieltymysten tai olettamuksien vaikuttaa päätöksentekoon. Kaiken pohjalla kuitenkin on löytää oikeat ihmiset oikeille paikoille, ensisijaisesti rekrytoidaan ihminen työkaveriksi ja osaksi työyhteisöä.

Simuloinnin mahdollisuudet empiirisen tutkimuksen toteuttamisessa

Tutkimuksen haastatteluosuuteen osallistui 12 henkilöä. Henkilöiden ikä vaihteli 27-62 ikävuoden välillä. Kaikki tutkimukseen valitut henkilöt olivat joskus elämänsä aikana työskennelleet rekrytoinnin parissa. Suorat rekrytointimäärät ja kokemusvuodet vaihtelivat henkilöiden välillä paljon. Osallistuneiden koulutus vaihteli ammattikoulu-, sekä opistoasteisesta koulutuksesta korkeakoulututkintoihin. Suurin osa heistä oli korkeasti koulutettuja, esimerkiksi valtiotieteiden tai kauppatieteiden maistereita.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimus jaettiin kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa pyrittiin simuloimaan mahdollisimman todellista rekrytointitilannetta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Lahden ammattikorkeakoulun työyhteisösimulaatiohanke. (Hast & Julin 2018)

Haastattelun ensimmäiseen, simuloivaan osuuteen luotiin kuusi erilaista työnhakucasea. Jokaisesta casesta esitettiin ensin lyhyt kuvaus työpaikasta. Mille toimialalle työntekijää haetaan ja mitkä ovat tehtävän vaatimukset ja odotukset. Työpaikkailmoituksen jälkeen haastateltaville esitettiin kahden hakijan ansioluettelot sekä videohakemukset. Annettujen materiaalien pohjalta haastateltavan tuli valita kumman hakijoista hän palkkaisi tehtävään. Jokaisen valinnan jälkeen haastateltavien kanssa keskusteltiin valinnasta sekä perusteluista valintaan.

Haastattelun ensimmäisessä simulaatioon pohjaavassa osassa selvitettiin, mitkä eri tekijät vaikuttavat rekrytointipäätökseen. Haastattelun toisessa osassa selvitettiin rekrytoijien yleistietämystä rekrytointiin sekä siihen vaikuttavaan lainsäädäntöön liittyen. Toista osuutta varten oli luotu haastattelurunko, jonka pääteemat painottuivat rekrytointiprosessiin, työnhakuun sekä rekrytointiin vaikuttavaan lainsäädäntöön.

Opinnäytetyö kattoi syrjinnän kielloista vain osan. Tutkimukseen sisällytettiin syrjintä alkuperän tai kielen, ulkonäön, poliittisen toiminnan, perhesuhteiden, seksuaalisen tai sukupuolisen suuntautumisen tai iän perusteella. Työnhakucasejä oli kuusi.

Tehdäänkö rekrytointipäätöksiä syrjivin perustein?

Saatujen tulosten perusteella voi todeta, ettei yhdenvertaisuuslaki itsessään ole kovin tunnettu. Yhdenvertaisuuden periaatteet ovat kuitenkin työelämässä ja rekrytointia tehtäessä vahvoja. Kokonaisuutena rekrytointiin vaikuttava lainsäädäntö koetaan tärkeäksi. Yksittäiset lait ja säädökset eivät välttämättä ole tiedossa, mutta lain antama pohja, joka ohjailee rekrytointia, nähdään yksittäisiä pykäliä tärkeämpänä. Tulosten perusteella voidaan suoraviivaisesti todeta, että rekrytointipäätökseen vaikuttaa hyvin pitkälle henkilön omat subjektiiviset kokemukset hakijasta. Koulutus ja työkokemus luovat pohjan ja tukea päätökselle, mutta keskiössä on kuitenkin rekrytoijan kokemus ja näkemys hakijasta. Rekrytointipäätökseen vaikuttaakin hyvin pitkälti pienet, usein toissijaiset tekijät. Tutkimuksen perusteella päätöksiä ei tehty syrjivin perustein.

Yhdenvertaisuus koskettaa käsitteenä meistä jokaista. Suomalaisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa pyritään turvaamaan lainsäädännöllisin keinoin. Työelämässä yhdenvertaisuus tulisi näkyä meidän kaikkien arvomaailmassa, toiminnassa ja jokapäiväisessä työssä. Valjastamalla yhdenvertaisuuden periaatteet osaksi jokapäiväistä elämäämme sekä työssä että vapaa-ajalla voidaan saavuttaa yhdenvertaisempi tulevaisuus.

Lähteet

Harmaala, M-M & Jallinoja, N. 2012. Yritysvastuu ja menestyvä liiketoiminta. Helsinki: Sanoma Pro.

Hast, J. & Julin, A. 2018. Yhdenvertaisuuslain toteutuminen rekrytointiprosessissa. AMK-opinnäytetyö. Lahden Ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [viitattu 2.12.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120319738

Leppänen. K. 2015. Yhdenvertaisuus työelämässä. Helsinki: Talentum.

Markkanen, M. 2009. Onnistu rekrytointihaastattelijana. Juva: WS Bookwell Oy.

Yhdenvertaisuuslaki, 30.12.2014/1325. Suomen Laki [viitattu 22.11.2018]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325

Kirjoittajat

Anni Julin ja Jutta Hast ovat Lahden ammattikorkeakoulun valmistuvia tradenomiopiskelijoita, joiden opinnäytetyö ”Yhdenvertaisuuden toteutuminen rekrytointiprosessissa” on hyväksytty ja tarkastettu joulukuussa 2018.

Markus Kräkin on johtamisen ja henkilöstöjohtamisen lehtori Lahden Ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1447017 (CC0)

Julkaistu 10.1.2019

Viittausohje

Julin, A., Hast, J. & Kräkin, M. 2019. Yhdenvertaisuudella parempaa rekrytointia. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm.]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2019/01/10/yhdenvertaisuudella-parempaa-rekrytointia/

Teollisten IoT-yhdyskäytävien rooli tiedon keräämisessä

LAMK Pro, Muut

Teollisuudessa kerätään tietoa laitteilta ja järjestelmiltä useilla tavoilla. Yksittäisiltä laitteilta voi tulla erittäin suuri määrä tietoa lyhyen ajan sisällä. Tuoreena ilmiönä on teollisten IoT-yhdyskäytävien käyttäminen tiedon keräämisessä ja sen käsittelyssä. Yhdyskäytävillä on mahdollista kerätä niin tietoa kuin lähettää sitä eteenpäin muun muassa pilvipalveluun, johon voidaan tietoa kerätä turvallisesti. Markkinoilla on useita eri valmistajien IoT-yhdyskäytäviä, joissa on erilaisia ominaisuuksia.

Kirjoittajat: Markus Järvinen ja Reijo Heikkinen

IoT-yhdyskäytävä

Yhdyskäytävällä yhdistetään kaksi verkkoa toisiinsa eri protokollien avulla. Sillä yhdistetään toisiinsa sellaisia verkkoja, jotka eivät ole keskenään samankaltaiset. Yleinen yhdyskäytävä sovellutus on reititin, joka liittää yksityisen verkon internetiin. Yhdyskäytäviä on monenlaisia, joilla on erilaiset toimintaperiaatteet ja tehtävät. (Rouse & Burke 2018.) IoT-yhdyskäytävä on laite, joka yhdistää teollisuuden laitteet ja järjestelmät pilvipalveluun (kuva 1). Kaikki tieto kenttälaitteilta ja järjestelmiltä kulkevat yhdyskäytävän kautta pilvipalveluun. Myös pilvipalvelusta lähtevä tieto alajärjestelmiin kulkee yhdyskäytävän kautta. (Rouse & Lavery 2018.)

Kuva 1. IoT-yhdyskäytävän sijoitus järjestelmässä (Rouse & Burke 2018)

Tiedon kerääminen

Tietoliikenteessä ja yleisesti tiedon siirtämisessä antureilta päätelaitteille ja tietokantoihin yhteyskäytännöt ja standardit ovat erittäin tärkeitä. Niiden avulla tieto välittyy järjestelmien ja ohjelmien välillä. Standardit on tarkoitettu laitteiden helppokäyttöiseen liittämiseen eri järjestelmiin. (Collin & Saarelainen 2016, 181.) Teollisuuden sovelluksessa voi olla mukana paljon erilaisia kenttälaitteita, joilta kerätään tietoa. Tällöin voi olla käytössä useita erilaisia yhteyskäytäntöjä, joiden avulla kommunikoidaan tietyn laitteen kanssa. Teolliselta IoT-yhdyskäytävältä vaaditaan joustavuutta ja monipuolisuutta, jotta sitä voitaisiin hyödyntää sovelluksen teossa. IoT-yhdyskäytävän hyödyllisyyteen vaikuttaa muun muassa siinä olevat fyysiset liitynnät, käyttöjärjestelmä ja laitteen resurssit. Laitteen tehtävä vaikuttaa myös sen hyödyllisyyteen, koska se soveltuu parhaiten pilvipalvelun ja teollisuuden laitteiden tai järjestelmien yhdistämiseen.

Oikeiden työkalujen löytäminen on tärkeä asia IoT-yhdyskäytävän tiedon keräämisessä. Tavoitteena on löytää helpot ja luotettavat työkalut, joiden avulla voidaan aloittaa sovelluksen kehittäminen. Työkalulla voidaan helposti liittää teollisia laitteita pilvipalveluun. Monet ohjelmointikielet tarjoavat erilaisia valmiita kirjastoja, joiden avulla voidaan laitteiden liittäminen pilvipalveluun tehdä nopeasti. Järvisen opinnäytetyössä havaittiin, että sovellusta suunniteltaessa on tärkeää kartoittaa tarvittavat protokollat, liitynnät, tiedon hallinta ja sen siirtäminen (Järvinen 2018). Suunnittelussa on otettava huomioon myös valittujen työkalujen ja laitteen ominaisuudet. Laajennettavuuden takia kannattaa yleisesti huomioida yleisimpien protokollien saatavuus, jolloin sovellusta voidaan laajentaa tarvittaessa.

Proof of Concept -malli avuksi

Proof of Concept -mallin avulla voidaan todentaa sovellutuksen ideoiden konseptia. Valikoituja ideoita koetellaan niin, että maksimoidaan mahdollisen pilottihankkeen onnistumisen todennäköisyys ja minimoidaan riskit. Proof of Concept -malli on enemmän valmistelua kuin todellista testaamista. PoC-mallia tehdessä suunnitellaan ja pohditaan idean tarpeita, haluttua lopputulosta ja arvioidaan käytettävissä olevaa tietoa. PoC-mallilla on vähintään kolme perustavoitetta, jotka ovat toteuttamiskelpoisuus, teknisten haasteiden varhainen tunnistaminen ja onnistumisen keston arviointi. (Collin & Saarelainen 2016, 283-284.)

Teollisen IoT-yhdyskäytävän hyödyntämistä jossain sovelluksessa voidaan suhteellisen tehokkaasti ja kustannuskelpoisesti kokeilla Proof of Concept -mallin avulla. Suunnitellusta sovelluksesta voidaan tehdä yksinkertaistettu malli, jonka avulla voidaan testata sovelluksen konseptia. Testisovellusta kehitettäessä huomioidaan sovelluksen teknisiä haasteita ja hyötyjä. Tulosten perusteella voidaan todeta kannattavuus jatkaa sovelluksen kehittämistä nykyisellä ratkaisulla. Proof of Concept -mallin tekeminen voi olla hyvin kustannustehokas ratkaisu.

Tulevaisuus

IoT-yhdyskäytävät ovat teknologiana tuore käsite, jonka takia vielä ei ole nähtävissä kovin paljon hyödyllisiä sovelluskohteita. Suurien tietovirtojen ja digitalisaation myötä tulevaisuudessa voi olla kysyntää merkittävästi tällaiselle teknologialle. Tietovirtoja voidaan teollisuuden sovelluksilta tallettaa pilvipalveluun data-analytiikkaa, jäljitettävyyttä ja siirrettävyyttä varten. Pilvipalvelun avulla voidaan tuoda keskitetysti kaikki tieto yhteen paikkaan ja sitä voidaan analysoida missä tahansa, jossa on internet toiminnassa – eli käytännössä nykyään missä tahansa.

Lopuksi

Koska teollinen IoT-yhdyskäytävä on markkinoilla vielä käsitteenä uusi, ovat perinteiset ratkaisut suositumpia teollisissa sovelluksissa. Pilvipalveluiden ja teollisten järjestelmien yhdistyminen luo kuitenkin tarvetta hankkia laite- ja sovellusintegraatioon IoT-yhdyskäytäviä, jolloin niiden tarve kasvaa. Perinteiset sovellusratkaisut voivat myös toimia IoT-yhdyskäytävän rinnalla, jolloin yhdyskäytävä toimii välikomponenttina pilvipalvelun ja teollisen sovelluksen välissä.

Lähteet

Collin, J. & Saarelainen, A. 2016. Teollinen internet. Helsinki: Talentum.

Järvinen, M. 2018. Laajennus punnituksen pilvipalveluun : Lahti Precision Oy (Proof of Concept). AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. [Viitattu 1.12.2018]. Saatavissa: http://www.theseus.fi/handle/10024/157979

Rouse, M. & Burke, J. 2018. Gateway. TechTarget. [Viitattu 01.12.2018]. Saatavissa: https://internetofthingsagenda.techtarget.com/definition/gateway

Rouse, M. & Lavery, T. 2018. IoT gateway. TechTarget. [Viitattu 01.12.2018]. Saatavissa: https://whatis.techtarget.com/definition/IoT-gateway

Kirjoittajat

Markus Järvinen valmistui mekatroniikka-insinööriksi Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan alalta loppuvuodesta 2018

Reijo Heikkinen toimii Lahden ammattikorkeakoulussa kone- ja tuotantotekniikan yliopettajana

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1563027 (CC0)

Julkaistu 9.1.2019

Viittausohje

Järvinen, M. & Heikkinen, R. 2019. Teollisten Iot-yhdyskäytävien rooli tiedon keräämisessä. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm.]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/01/09/teollisten-iot-yhdyskaytavien-rooli-tiedon-keraamisessa/