Aihearkisto: Painoalat ja profiilit

What is service marketing and where is it heading

Älykäs liiketoiminta, Articles in English, LAMK Pro

Marketing is a constantly changing field where service marketing is becoming more and more common. When marketing services it is essential to acknowledge how service marketing differs from marketing products and why. This article focuses on highlighting the most essential aspects of service marketing by relying on research based information about the subject. A practical point of view is given by taking a close look on how a cloud computing service should be marketed according to theory. Since the industry is so changing, also some trends are given thought to that seem to be relevant for marketing in the future.

Authors: Julia Backman and Riku Nummikoski

Service marketing by utilizing technology

There is a fundamental difference in marketing between products and services. When marketing products a marketer can rely on the products being tangible. When services are in question, the marketer has to promote commodities that are intangible. (Isohookana 2011, 65.) Creating a marketing and communications plan for a service has to focus on finding the right target audience by choosing the right channels for marketing. The content of marketing should also be in the interest of that target audience. (Todor 2016, 1-6).

Digital marketing is a modern tool for marketing goods and services using digital technologies (Todor 2016, 1-6). The different digital channels are much used in the modern world and they enable an effective way of marketing intangible commodities. (Kotler, Kartajaya & Setiawan 2010.) When marketing services, the environment where the service can be presented to the customer needs to be chosen carefully. Social media is a mainstay in the modern communications and should therefore be utilized for finding the right target audience. (Chaffey 2018.)

A model for marketing planning called the SOSTAC model consists of six different aspects which are situation, objectives, strategy, tactics, action and control. The SOSTAC® Planning framework is created by PR Smith (2019) and it makes the marketer create a marketing plan that starts from considering the current situation of the company. It defines the objectives for the company and how their commodities should be offered. When the objectives are determined the plan for carrying them out in practice needs to be considered. When it is time for action the marketer has a clear plan in mind how the different operations will be done. After doing different marketing activities the success of the activities should be monitored. The last part of the model is the control part where the results of marketing is analyzed and measured. (Chaffey 2018, Smith 2019.)

Image 1. The essential parts to consider in service marketing (Backman 2019)

Marketing plan: From plan to action

A thesis called Marketing- and communications plan for a cloud computing service Riihi DMA, CASE Riihisoft was done that concerns this topic closely. In the beginning of the study it was crucial to note the difference between marketing products and services. Soon only the digital channels for marketing were chosen for the study. The current situation for the company was analyzed by following the steps of the SOSTAC model by doing a micro and macro analysis. The micro analysis pointed out the target audience for the company, which was middle- and large-sized companies. (Backman 2019.)

The micro analysis soon lead to a competitor analysis where the other operators on the field were discovered and analyzed with SWOT analysis. One important aspect to find out was which digital channels they are using and if those channels seem to be support their marketing. The information received led to choosing those channels for marketing that the case company already was using frequently and focus on them. It also turned out that a new channel, a blog, should be opened and invested with time and thought. (Backman 2019.)

The 5s’s pointed out how to determine objectives. At this stage of the study the competitive advantage for the service Riihi DMA was discovered. The scalability and a turnkey solution that this service offered are aspects that the marketing plan would definitely highlight when defining what the marketing content should consist of. It became an objective to clearly send this information to the target audience and make all the marketing channels to support this endeavor. By choosing the right channels and by maintaining a systematic grip on marketing, good results might be expected in the future. (Backman 2019.)

Some key findings

A good starting point for creating a working marketing plan was a deep understanding of the company’s current situation. The objectives set for the plan right from the start gave a framework which to follow and in the end to check the results. Along the way of making the plan the planning model brought out many important aspects to highlight in the marketing content. The competitive advantage can be discovered especially when conducting a competitor analysis. The marketing planning overall is a whole that consists of multiple different activities that all should have clear objectives that support each other. The  constructed plan never seems to be all-inclusive since it has to be updated from time to time. This is no wonder since the field itself is changing all the time.

The way forward

Marketing is already utilizing a lot of data. In the future it is presumable, that the amount of data received will grow. The issue will be finding the right information from the information flow. Marketers should create better ways of collecting the right data to being able to create marketing campaigns for their customers that actually work. The second area the marketers should focus on is creating such content that they can target an even larger audience for creating engagement and new customers. The content has to provide the potential customer an experience that they value and what makes them choose one company out of another. The marketeer should keep in mind that people value authenticity in content. (Gruhler 2018.)

Image 2. The fast changing nature of technology globally (Backman 2019)

Artificial Intelligence is also arising and already used as a tool in marketing. The further knowhow and use of that advanced technology can be a gamechanger for a company. The marketing environment changes constantly and so does the marketing activities. The marketeer should still utilize the basic interests people have towards enjoying good stories and experiences, especially those that outweigh their expectations. The companies need to give a great thought on how to deliver that to the customers in the form of their value proposition now and in the future. (Gruhler 2018.)

References

Backman, J. 2019. Marketing and Communication Plan, CASE: Riihisoft Oy, RIIHI DMA. Bachelor’s thesis.  Lahti University of Applied Sciences, Degree Programme in International Business. Lahti. [Cited 20 May 2019]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903273910

Chaffey, D. 2018. Setting goals for your digital marketing. Smart Insights [Cited 4 Dec 2018]. Available at: https://www.smartinsights.com/goal-setting-evaluation/goals-kpis/goals-for-your-digital-marketing/

Gruhler, T. 2018. Five Trends Shaping The Future Of Marketing. Forbes. [Cited 20 May 2019]. Available at: https://www.forbes.com/sites/forbesagencycouncil/2018/04/18/five-trends-shaping-the-future-of-marketing/#2e27166b4d36

Isohookana, H. 2011. Yrityksen markkinointiviestintä. Suomi: Sanoma Pro Oy.

Kotler, P. Kartajaya, H. & Setiawan, I. 2010. Marketing 3.0: From Products to Customers to the Human Spirit. Hoboken, New Jersey: John Wiley & Sons.

Smith, PR. 2019. PR Smith’s SOSTAC® Planning System. [Cited 8 Apr 2019]. Available at: https://www.sostac.org/

Todor, D. 2016. Blending traditional and digital marketing. Bulletin of the Transilvania University of Braşov Series V: Economic Sciences. No. 1/2016 [Cited 24 Oct 2018]. Available at: http://webbut.unitbv.ro/BU2015/Series%20V/2016/BULETIN%20I%20PDF/06_Todor%20R.pdf

Authors

Riku Nummikoski works as a Senior Lecturer at the Faculty of Business and Hospitality Management, Lahti University of Applied Sciences.

Julia Backman is a student in Lahti University of Applied Sciences and a soon to be Bachelor of International Business.

Cover image: https://pxhere.com/en/photo/1452891 (CC0)

Published: 3.4.2019

Reference to this publication

Backman, J. & Nummikoski, R. 2019. What is service marketing and where is it heading. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/04/03/what-is-service-marketing-and-where-is-it-heading/

Inside Food Delivery Services Market in Vietnam: Connecting and Understanding Generation Z and Millennials as Customers

Älykäs liiketoiminta, Articles in English, LAMK Pro

Today in the ever-expanding digitalized world, ordering food home through online services is extremely popular. As a matter of fact, the market for food delivery service is growing strong all over the world; Vietnam is not an exception. With the next great buying power coming from Millennials and Generation Zs (Gen Zs), food delivery services in Vietnam need to understand what these two generations need and want to capture their interest and loyalty.

Authors: My Nguyen and Marja Viljanen

Millennials and Gen Z as Consumers

According to Pew Research Center (2019) specified, Millennials are those who were born in 1981-1996 (23-37 of age as of 2019) and Generation Zs begins with those who were born starting from 1997 (22 of age as of 2019). In Vietnam, as of 2018, Millennials and Gen Zs accounts for 35% of the country’s population.

Millennials are and will have a major impact on the economy. Their spending is projected to amount at $1.4 trillion (=€1.2 trillion) in the US by 2020, accounting for 30% of retail sale. (Gapper 2018.). When marketing to Millennials, there are a few characteristics of this generation that brands and businesses need to be aware of. Millennials love having their opinions listened to, they want to have a part in creating the products with the brands. When Millennials shop, they utilize online platforms in every stage of the decision journey from searching online, making payment to signing up for membership card. Millennials don’t just acquire food, products, services or media silently; they share the experience with their friends through both offline and online means. Millennials value experience and seek adventure and newness. They are also driven by values, meaning that they integrate their beliefs when choosing products. Over 50% of US Millennials pick companies that support the causes they care about. (Solomon 2018.) It is extremely hard to gain Millennials’ loyalty but they make especially loyal customers, if they feel like they are treated right by the companies (Donnelly 2018).

The clean line that cut between Millennials and Gen Zs is that Gen Z never knows a world before digital access. This sets Gen Z’ expectation for brands to be as digital-savvy as they are, demanding even more seamless shopping experience with up-to-date technologies. Gen Z are more entrepreneurial than their predecessor generation. (Hodgson 2018). Gen Z love brands with a personality and fun brand voice. Ads for Gen Z are no longer a showcase of product, it must be something entertaining to attract Gen Zs’ attention and make an impact. (Watson 2018.) While Gen Z can be reached predominantly via social medias, forming connection with them takes a lot more work. Marketing messages must be tailored to specific social medias while maintaining the same message across platforms as each social media is used for different purposes by Gen Z. (Perlstein 2017.)

How food delivery services in Vietnam accommodate Millennials and Generation Z

As the food and beverage sector in Vietnam experience an exponential growth, the market share of food delivery service also expands. A survey was carried out to learn about the behaviors of Vietnamese Millennials and Gen Zs towards food delivery services (Nguyen 2019). Out of 134 respondents, 57% of Vietnamese Millennials and Gen Zs take to Google and social medias and 38% turn to friends and family members to decide which food delivery service to use. They don’t trust online advertisements as a valid information source. Instagram and Facebook are the most used social media by Vietnamese Millennials and Gen Zs.

When picking a food delivery service, there are a few elements that Millennials and Gen Zs value over others. Respondents were asked to rate a series of seven elements on the scale of one to five, with one being strongly disagree and five being strongly agree. Speed and quality of delivery is the most valued element when Millennials and Gen Z pick a food delivery service. In addition, high quantity of promotions, recommendations from friends and relative, and easy-to-use ordering system are also highly considered. (Nguyen 2019.)

As Millennials and Gen Zs in Vietnam trust recommendations from someone they know in real life, it will do food delivery services in Vietnam well to focus on deepening the bonds that they already have with existing customers. Word-of-mouth phenomenon will draw in new customers and earn their trust instantly. Food delivery services should concentrate on addressing the needs and wants for convenience and seamless online and offline experience of Millennials and Gen Zs to create instant connection with them. A little fun and characteristics to a social media post is what keep Millennials and Gen Zs interested. Shareable, valuable contents such as infographic, trendy memes are highly valued.  (Nguyen 2019.)

References

Dimock, M. 2019. Where Millennials end and Generation Z Begins. Pew Research Center. [cited 14 February 2019]. Available at: http://www.pewresearch.org/fact-tank/2019/01/17/where-Millennials-end-and-generation-z-begins/

Donnelly, C. 2018. Who are the millennial shoppers? And what do they really want? Accenture. [Cited 14 February 2019]. Available at: https://www.accenture.com/fi-en/insight-outlook-who-are-millennial-shoppers-what-do-they-really-want-retail

Gapper, J. 2018. How Millennials became the world’s most powerful consumers. Financial Times. [Cited 14 February 2019]. Available at: https://www.ft.com/content/194cd1c8-6583-11e8-a39d-4df188287fff

Hodgson, A. 2018. Generation Z: The Next Wave of Consumers. Euromonitor International. [Cited 14 February 2018]. Available at: https://blog.euromonitor.com/generation-z-next-wave-consumers/

Nguyen, M. 2019. How food delivery services in Vietnam accommodate millennials and generation Z. Bachelor’s Thesis. Lahti University of Applied Sciences, Business Administration. [Cited 14 February 2019]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902142351

Perlstein, J. 2017. Engaging Generation Z: Marketing to a New Brand of Consumer. AdWeek. [Cited 14 February 2019]. Available at: https://www.adweek.com/digital/josh-perlstein-response-media-guest-post-generation-z/

Solomon, M. 2018. For Small Business Week: All About Millennial Consumers And Millennial-Friendly Customer Experiences. Forbes. [Cited 14 February 2019]. Available at: https://www.forbes.com/sites/micahsolomon/2018/05/03/for-small-business-week-all-about-millennial-consumers-and-millennial-friendly-customer-experiences/#1409ef62f91a

Watson, H. 2018. How does gen Z actually use YouTube? The Center for Generational Kinetics. [Cited 14 February 2019]. Available at: https://genhq.com/how-does-gen-z-actually-use-youtube/

Authors

My Nguyen has studied Business and Administration at Faculty of Business and Hospitality Management at Lahti University of Applied Sciences and has graduated and received a BBA degree in February 2019.

Marja Viljanen works as a Senior Lecturer at the Faculty of Business and Hospitality Management, Lahti University of Applied Sciences.

Illustration: https://pxhere.com/en/photo/1459569 (CC0)

Published 27.3.2019

Reference to this publication

Nguyen, M. & Viljanen, M. 2019. Inside Food Delivery Services Market in Vietnam: Connecting and Understanding Generation Z and Millennials as Customers. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/03/27/inside-food-delivery-services-market-in-vietnam/

Asiantuntijaorganisaatio sosiaalisessa mediassa: hyvät käytänteet

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Sosiaalinen media on monipuolinen viestintäympäristö, jossa verkostoidutaan, keskustellaan sekä etsitään ja jaetaan tietoa. Kun yrityksen tärkein pääoma on asiantunteva henkilöstö ja heidän tietämyksensä, voi onnistunut sosiaalisen median hyödyntäminen sekä tehostaa organisaation toimintaa, että kasvattaa asiantuntijan näkökulmia ja osaamista. Asiantuntijoiden henkilökohtaisesti tuottamat sisällöt myös kiinnostavat yleisöä enemmän kuin organisaatioiden virallinen viestintä.

Kirjoittajat: Tanja Marttinen, Riikka Sinisalo ja Ritva Kinnunen

Sosiaalinen media yrityskäytössä

Sosiaalinen media on muuttanut tapaamme viestiä yhä verkostoituneemmaksi ja vuorovaikutteisemmaksi (Brown 2012, 7).  Vuonna 2017 jopa 2,2 miljardin henkilön arveltiin käyttävän sosiaalista mediaa. Siksi myös yritysten on mahdollista tavoittaa halutut kohderyhmät ja saada laajaa näkyvyyttä sosiaalisen median avulla. (Morgan 2017.)

Morganin (2017) mukaan yrityskäytössä sosiaalinen media vaatii strategian. Toimivan strategian luomiseksi on määriteltävä selkeät tavoitteet, kuunneltava ja ymmärrettävä asiakkaita sekä arvioitava kriittisesti omaa toimintaa ja jaettavaa sisältöä. Sosiaaliselle medialle asetettujen tavoitteiden tulee olla sidottu todellisiin mittareihin. Tavoitteena voi olla esimerkiksi saavuttaa tietty määrä mainintoja tai lisätä yrityksen sivuston kävijämäärä halutulle tasolle ennalta sovitun ajanjakson aikana. Keskittymällä selkeiden tavoitteiden asettamiseen ja mittaamalla niiden toteutumista voidaan oppia, millaiset sisällöt puhuttelevat kohderyhmiä parhaiten ja tätä kautta kasvattaa seuraajia ja saada näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. (Morgan 2017.)

Yrityksille sosiaalinen media viestintäkanavana eroaa muista digitaalisen markkinoinnin kanavista juuri vuorovaikutteisuutensa ansiosta. Monet yritykset ovatkin panostaneet läsnäoloonsa sosiaalisessa mediassa ylläpitääkseen brändiään, sitouttaakseen asiakkaitaan tai kasvattaakseen verkkomyyntiä (Keegan & Rowley 2017, 15). Sosiaalinen media on myös markkinointikanavana tehokkaampi sijoitetun pääoman tuottoastetta tarkasteltaessa. Pienellä panostuksella tavoittaa laajasti mahdollisia asiakkaita (Roblek ym. 2013, 564). Sosiaaliseen mediaan liittyy kuitenkin myös riskejä, ja jopa vahvimmat brändit ovat haavoittuvaisia tässä ympäristössä. Yksikin tyytymätön asiakas voi saada paljon negatiivista näkyvyyttä, eikä yritys voi kontrolloida kaikkea, mitä siitä verkossa kirjoitetaan. (Rokka ym. 2014, 801-802).

Verkostoituva asiantuntija organisaation voimavarana

Asiantuntijaorganisaatiolla tarkoitetaan organisaatiota, jonka toiminnassa korostuu tiedon soveltaminen ja kehittäminen (Lönnqvist ym. 2006, 49). Asiantuntijaorganisaation tärkein voimavara on tieto, jonka perusteella organisaatio tarjoaa jonkin tietyn aiheen asiantuntijuuteen pohjautuvia ratkaisuja asiakkailleen. Asiantuntijaorganisaation menestys riippuu sen kyvystä oppia ja kehittyä, joka taas edellyttää jatkuvaa asiantuntijoiden osaamisen kehittymistä. (Kolari 2010, 19-20, 183.)

Asiantuntijuus pohjautuu henkilön kykyyn hyödyntää tietojaan, taitojaan, kokemustaan ja osaamistaan sekä näihin pohjautuvaa hyvää ongelmanratkaisukykyä. Se ilmenee kykynä hallita kompleksisia kokonaisuuksia sekä soveltaa, analysoida ja käyttää luovasti tietoa. Tyypillisesti organisaatiossa asiantuntija tuntee jonkin toiminnan kannalta keskeisen asian syvällisesti ja hänellä on siihen liittyvä korkea tutkinto tai koulutus. (Kolari 2010, 19.)

Ristikankaan ja Grünbaumin (2013) mukaan nopeat toimintaympäristön muutokset muuttavat myös asiantuntijatyön luonnetta yhä erikoistuneempaan suuntaan tiedon ja osaamisen jakamisen merkityksen kasvaessa: vuorovaikutustaidot sekä kyky rakentaa toimivia verkostoja osaamisen ja tiedon saamiseksi, ylläpitämiseksi ja jakamiseksi korostuvat. Hyvin ammatillisesti verkostoitunut asiantuntija suoriutuukin työssään paremmin juuri verkostoista saamiensa tietojen ansioista (Seyedamir ym. 2017, 1-2).

Asiantuntija antaa viestinnälle kasvot

Sosiaalinen media on muuttanut tapojamme olla vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa huomattavasti. Siksi onkin tavoiteltavaa, että viestintään ja vuorovaikutukseen osallistuu mahdollisimman moni työntekijä, eivät ainoastaan viestinnän ammattilaiset viimeistellyllä sisällöllä. Tällaista vuorovaikutusta ei myöskään pitäisi rajoittaa vain organisaation sisälle, vaikkei jaettavaa sisältöjä ja kommunikointitapoja voidakaan enää täysin hallita. (Isotalus & Rajalahti 2017.)

Kurvinen ym. (2017, 180) toteavat, että asiantuntija voi olla uskottava viestijä, oli sitten kyseessä organisaation myyntitoiminnot, viestintä, rekrytointi tai työnantajamielikuvan luominen. Asiantuntijan osaamisen näkyväksi tekeminen ja tietoisuuteen saattaminen eivät vaadi valtavasti asiantuntijatyön kartoitusta, sillä asiantuntijuus pohjautuu yleensä tiettyyn osaamisalueeseen. Sisällön tuottamisessa kyse on tunnistetun osaamisen jakamisesta oikeissa kohderyhmissä. Monesti myös asiantuntija itse on parhaiten selvillä niistä kanavista, joissa viesti saa laajimman näkyvyyden ja hyödyn. (Kurvinen ym. 2017, 180).

Useissa organisaatioissa kannustetaankin omia työntekijöitä aktiivisesti jakamaan ja tuomaan esille osaamistaan ja asiantuntemustaan sosiaalisessa mediassa, sillä työntekijän henkilökohtainen viesti omalle verkostolleen voidaan kokea uskottavammaksi ja kiinnostavammaksi kuin niin sanotusti yrityksen äänellä toteutettu viestintä. Usein ihmiset haluavat olla kanssakäymisessä aitojen ihmisten kanssa ja kuulla heidän mielipiteitään ja näkemyksiään. Jakamalla asiantuntijuutta sosiaalisessa mediassa voidaan lisätä keskustelua, jonka kautta tietoisuus organisaatiossa olevasta osaamisesta voi kasvaa. (Kurvinen ym. 2017, 11, 18.)

Hyviä käytänteitä

Kirjallisuuden perusteella voidaan esittää muutamia hyviä käytänteitä erityisesti asiantuntijaorganisaatioille sosiaaliseen mediaan. Ensinnäkin sosiaalisessa mediassa toimiminen tulisi perustua strategiaan ja toiminnalle on määriteltävä mitattavat tavoitteet ja seurantavälit. Hyvän strategian avulla voidaan kehittää käytössä olevia sosiaalisen median alustoja, luoda sisältöjä, kasvattaa seuraajamääriä ja sitouttaa seuraajia. (Morgan 2017.)

Toisekseen viestinnän moniäänisyys ja asiantuntijoiden tuottamat sisällöt kiinnostavat, vaikuttavat ja tavoittavat yleisönsä organisaatiojohtoista viestintää paremmin (Kurvinen ym. 2017). Asiantuntijaorganisaation kannattaa tukea yksittäisten asiantuntijoiden aktiivisuutta sosiaalisessa mediassa, koska se on uskottavampaa kuin organisaatiolähtöinen viestintä ja kohdentuu todennäköisemmin myös oikeaan kanavaan (Kurvinen ym. 2017, 180). Lisäksi aktiivisuus auttaa asiantuntijaa kehittymään edelleen ja vahvistaa asiantuntijatyön edellyttämää vuorovaikutusta ja verkostoitumista. Samalla asiantuntijan henkilökohtainen tunnettuus kasvaa (Poutanen 2018).

Viimeiseksi kannattaa rohkaista henkilöstöä suoraan vuorovaikutukseen sidosryhmien kanssa molempia osapuolia hyödyttävien tulosten saavuttamiseksi (Isotalus & Rajalahti 2017). Organisaatiotason viestinnän lisäksi asiantuntijaorganisaatioiden kannattaakin käyttää henkilöstössään olevaa viestinnän voimavaraa.

Lähteet

Brown, E. 2012. Working the crowd. Social media marketing for business. Second edition. Swindon: BCS, the chartered institute for IT. [Viitattu 13.1.2019]. Saatavissa: http://search.ebscohost.com.aineistot.lamk.fi/login.aspx?direct=true&db=nlebk&AN=592008&site=ehost-live

Isotalus, P. & Rajalahti, H. 2017. Vuorovaikutus johtajan työssä. Helsinki: Alma Talent.

Keegan, B. J. & Rowley, J., 2017. Evaluation and decision making in social media marketing. Management Decision. Vol. 55(1), 15-31. [Viitattu 13.1.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1108/MD-10-2015-0450

Kolari, P. 2010. Tunneälyjohtaminen asiantuntijaorganisaation muutoksessa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden laitos. Tampere. [Viitattu 29.1.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8039-3

Kurvinen, J., Laine, T. & Tolvanen, V. 2017. Henkilöbrändi. Asiantuntijasta vaikuttajaksi. Helsinki: Alma Talent.

Lönnqvist, A., Kujansivu, P. & Antikainen, R. 2006. Suorituskyvyn mittaaminen. Tunnusluvut asiantuntijaorganisaation johtamisvälineenä. Helsinki: Edita Publishing.

Morgan, J. 2017. Digital Marketing in the Zone: The Ultimate System for Digital Marketing Success. New York: Morgan James Publishing. [Viitattu 29.1.2019]. Saatavissa: http://search.ebscohost.com.aineistot.lamk.fi/login.aspx?direct=true&db=nlebk&AN=1679258&site=ehost-live

Poutanen, P. 2018. Asiantuntijoiden brändääminen vaatii rohkeutta. [Viitattu 24.2.2019]. Saatavissa: https://organisaatioviestinta.com/2018/09/04/asiantuntijoiden-brandaaminen-vaatii-rohkeutta/

Ristikangas M-R. & Grünbaum, L. 2013. Valmentava esimies. Helsinki: Talentum.

Roblek, V., Bach, M.P., Meško, M. & Bertoncelj, A. 2013. The impact of social media to value added in knowledge‐based industries. Kybernetes. Vol. 42(4), 554-568. [Viitattu 20.1.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1108/K-01-2013-0014

Rokka, J., Karlsson, K. & Tienari, J. 2014. Balancing acts: Managing employees and reputation in social media. Journal of Marketing Management. Vol. 30(7–8), 802–827. [Viitattu 13.1.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1080/0267257X.2013.813577

Seyedamir, T.T., Hossain, L., Willis, K. & Lewis, S., 2017. Social networks and expertise development for Australian breast radiologists. BMC Health Services Research. [Viitattu 3.2.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1186/s12913-016-1938-9

Kirjoittajat

Tanja Marttinen opiskelee Lahden ammattikorkeakoulussa ylempää AMK-tutkintoa liiketoiminnan ja uudistavan johtamisen koulutusohjelmassa.

Riikka Sinisalo työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa informaatikkona opiskellen samalla liiketalouden ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

KTT Ritva Kinnunen työskentelee markkinoinnin yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla sekä asiantuntijana #DigiLAHTI hankkeessa. Artikkeli on kirjoitettu #DigiLAHTI EAKR –hankkeen tuella. #DigiLAHTI on LAMKin, LUTin ja Ladecin yhteinen EU:n aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on alueen yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1240848 (CC0)

Julkaistu 26.3.2019

Viittausohje

Marttinen, T., Sinisalo, R. & Kinnunen, R. 2019. Asiantuntijaorganisaatio sosiaalisessa mediassa: hyvät käytänteet. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/03/26/asiantuntijaorganisaatio-sosiaalisessa-mediassa:-hyvat-kaytanteet/



Digitaalisen markkinoinnin mittaaminen

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Digitaalisen markkinoinnin hienous on tarkassa mitattavuudessa. Yrityksen on yksinkertaista selvittää, miten paljon sijoitetulla pääomalla on saatu tuottoa tai miten yrityksen tunnettavuus on kasvanut digitaalisen markkinoinnin ansiosta. Tässä artikkelissa käydään läpi digitaalisen markkinoinnin mittaamiseen liittyviä keskeisiä asioita.

Kirjoittajat: Tiia Irri ja Aki Vainio

#DigiLAHTI on LAMKin, LUTin ja Ladecin yhteinen EU:n aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on alueen yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen. Eräs digitalisoitumisen vaikutuksista on ollut aivan uudenlainen näkökulma markkinointiin ja sen onnistumisen mittaamiseen.

Miksi mitataan?

Aiemmin markkinointiin sijoitetun pääoman tuottoa on ollut hankalaa mitata. Tästä johtuen markkinointi ei ole ollut keskeinen osa yrityksen strategiaa, eikä markkinoinnin edustajia ole ollut mukana yrityksen keskeisessä päätöksenteossa. Digitaalisen markkinoinnin myötä asiaan on kuitenkin tullut muutos. Kun digitaalisten kanavien tavoitteita suunnitellaan, tulee se tehdä liiketoimintatavoitelähtöisesti (Pyyhtiä 2017, 21). Digitaalisen markkinoinnin mittareille tulee löytyä perustelut yrityksen liiketoiminnan tavoitteista, sillä näiden tavoitteiden tukeminen on markkinoinnin tehtävä.

Asia voidaan kääntää myös toisin päin, kun yrityksen strategiaa suunnitellaan, tulee digitaalinen markkinointi ottaa huomioon. Ilman suunnittelua on hankalaa saavuttaa asetettuja tavoitteita (Kananen 2018, 33). Digitaalista markkinointia ei voi jättää ulos yrityksen strategiasta ja markkinointisuunnitelmasta irralliseksi asiaksi, vaan se on olennainen osa sitä.

Ostettu, omistettu ja ansaittu media

Digitaalisen markkinoinnin mittareita määrittää osaltaan myös se, mitä digitaalisia kanavia yritys käyttää markkinoinnissaan. Digitaaliset kanavat voidaan jakaa ostettuihin, omistettuihin ja ansaittuihin. Omistetuilla kanavilla tarkoitetaan niitä kanavia, jotka yritys omistaa tai ovat niiden hallinnassa täysin. Omistettuja kanavia ovat esimerkiksi yrityksen nettisivut, sosiaalisen median tilit ja blogit. Ostetulla medialla taas tarkoitetaan esimerkiksi ostettua hakukonenäkyvyyttä ja display -mainontaa. Ansaittu media tarkoittaa sitä, kun asiakkaasta tulee yrityksen markkinointikanava, asiakas esimerkiksi suosittelee yritystä sosiaalisessa mediassa tai blogissaan. Usein tällaisen näkyvyyden saaminen on seurausta hyvin tehdystä työstä ostetun ja omistetun median parissa (Young 2014, 133). Digitaalisessa markkinoinnissa näiden mediatyyppien raja ei aina ole selkeä ja kanavien roolit vaihtelevat kuluttajien tarpeiden mukaan. Olennaista onkin ymmärtää kanavien roolia ja suhdetta ennen kuin mittaamista suunnitellaan (Pyyhtiä 2017, 26).

Keskeiset mittarit

Digitaalisen markkinoinnin mittareita on lukuisia. Sen lisäksi että ne voidaan jakaa ostetun, omistetun ja ansaitun median mukaan, voidaan mittarit jaotella esimerkiksi laadullisiin ja määrällisiin tai webanalytiikan, mainonnan ja asiakkuuden mittareihin. (Florès 2014, 47) Digitaalisen markkinoinnin mittareiden lähtökohta tulee olla yrityksen liiketoiminnan tavoitteissa. Yrityksen toimintaa ohjaa liiketoimintasuunnitelma, markkinointia taas markkinointisuunnitelma, jonka yksi osa on digitaalisen markkinoinnin suunnitelma. Digitaalisen markkinoinnin keskeiset mittarit tulee siis määritellä näiden suunnitelmien lähtökohdista.

KPI-mittarit (Key performance indicators) ovat mittareita, jotka on määritetty mittaamaan, miten hyvin yritys menestyy päätavoitteidensa osalta. Digitaalisessa markkinoinnissa tämä tarkoittaa esimerkiksi mittareita, joilla mitataan, miten monta prosenttia verkkokaupan kävijöistä tekee ostoksen tai mikä on keskiostoksen kasvu (Pyyhtiä 2017, 23). Useimmin käytettyjä mittareita digitaalisessa markkinoinnissa on ROI (return on investment), joka on täysin taloudellinen mittari. ROI mittaa sijoitetun pääoman tuottoa (Pyyhtiä, Salo 2017, 41). Markkinoinnin yhteydessä puhutaan ROMIsta (Return on marketing investments), joka ottaa huomioon ainoastaan markkinointitoimenpiteisiin sijoitetun rahan ja sen kautta saadun hyödyn.

Taloudellisten mittareiden lisäksi digitaalisen markkinoinnin tärkeitä mittareita ovat NPS (net promoter score) ja konversio. NPS:llä mitataan sitä, miten valmis asiakas on suosittelemaan yritystä. Konversio taas tarkoittaa tapahtumaa tai tekoa, jossa sivustolla kävijä toteuttaa sivuston tavoitteeksi asetetun asian. Esimerkiksi verkkokaupassa kävijä suorittaa ostoksen verkkokaupassa, jolloin puhutaan. (Pyyhtiä, Salo 2017 41-42)

Lisäksi voidaan mitata esimerkiksi koko asiakkuuden elinkaaren arvoa. CLV-mittari (Customer lifetime value) ilmentää miten paljon asiakas tuottaa vuodessa, miten pitkä on oletettu asiakkuuden kesto ja mikä on asiakkuuden tuottoarvio seuraaville vuosille. Tästä datasta voidaan johtaa tietoa asiakassegmenteittäin. Yritykselle hyödyllinen tieto on, mitkä segmentit tuottavat parhaiten. (Pyyhtiä, Salo 2017, 39)

Mittareiden valinnassa olennaista on se, mitä yritys markkinoinnillaan tavoittelee. Digitaalisen markkinoinnin tavoitteet voivat olla esimerkiksi tunnettuuden lisääminen, suosittelijoiden hankkiminen tai myyntimäärään kasvattaminen (Sponder & Khan 2018, 89). Mittareiden kautta havainnoidaan sitä, mitä digitaalisessa ympäristössä tapahtuu.

Lisäksi yrityksen tulee ymmärtää mistä mittaamisen tuloksissa on kyse. Ymmärryksen jälkeen on vasta mahdollista ratkaista ongelmat tai kehittää digitaalista markkinointia (Filenius 2015, 106). Esimerkiksi korkea konversio on hyvä asia, mutta myös asiakkailla on eroja. Enemmän rahaa käyttävät asiakkaat ovat arvokkaampia kuin vähemmän käyttävät, mutta jos mittareissa tuijotetaan vain konversiota sellaisenaan, voidaan tehdä vääriä johtopäätöksiä.

Tiedolla johtaminen

On siis perusteltua ja tänä päivänä myös melko helppoa mitata digitaalisessa markkinoinnissa menestymistä. Edellä mainitut tiedot ovat helposti seurattavissa erilaisten työkalujen avulla, jotka ovat usein jo palveluun sisäänrakennettuja. Olennaista on valita oikeanlaiset mittari, jotka tukevat yrityksen liiketoiminnan tavoitteita. Mittarit tulee valita ennen markkinointitoimenpiteisiin ryhtymistä.

Kun markkinointia suunnitellaan, on tärkeää ymmärtää, miten päädyttiin siihen lopputulokseen, johon päädyttiin. Tämä tarkoittaa sitä, että enää ei riitä, että yrityksessä on tehty markkinointitoimenpiteitä ja saavutettu myyntiä ajassa x tavoiteltu määrä y. Digitaalista markkinointia on mahdollista tutkia ja mitata niin tarkasti, että tiedetään hyvin yksityiskohtaisesti myös se, miksi lopputulokseen päädyttiin.

Mittaamalla yrityksissä voidaan saavuttaa ymmärrys siitä, mikä digitaalisessa markkinoinnissa toimii ja mikä ei (Young 2014, 193). Liiketoimintatavoitteiden saavuttamisen kannalta mittaaminen on siis erittäin tärkeää. Jokaisessa yrityksessä ei toimi sama digitaalisen markkinoinnin resepti ja pelikenttä on jatkuvassa muutoksessa. Niinpä mittaamalla voidaan saada liiketoimintatavoitteita tukevaa tietoa siitä, mikä kyseisen yrityksen kohdalla on toimivaa ja mikä mahdollisesti olisi toimivaa digitaalista markkinointia tulevaisuudessa.

Lähteet

Filenius, M. 2015. Digitaalinen asiakaskokemus – Menesty monikanavaisessa liiketoiminnassa. Jyväskylä: Docento.

Florès, L. 2014. How to measure digital marketing – Metrics for assessing impact and designing success. New York: Palgrave Macmillan.

Kananen, J, 2018. Digimarkkinointi ja sosiaalisen median markkinointi. Tampere: Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print.

Pyyhtiä, T. 2017. Mikä määrittää mittaamisen? Teoksessa: Pyyhtiä, T., Roponen, S., Frosteru, N., Mertanen, P., Vastamäki, R., Syväniemi, A., Markkula, T., Gummerus, M. ja Räsänen, S (toim.). Digin mitalla 2.0 – Verkkomarkkinoinnin ja -myynnin mittaamisen käsikirja. Helsinki: Mainostajien liitto. 21-29.

Pyyhtiä, T. & Salo, A. 2017. Mittaamisen työkalupakki. Teoksessa: Pyyhtiä, T., Roponen, S., Frosterus, N., Mertanen, P., Vastamäki, R., Syväniemi, A., Markkula, T., Gummerus, M. & Räsänen, S (toim.). Digin mitalla 2.0 – Verkkomarkkinoinnin ja -myynnin mittaamisen käsikirja. Helsinki : Mainostajien liitto. 31-46.

Sponder, M. & F.Khan G. 2018. Digital Analytics for marketing. Routledge: New York

Young, A. 2014. Brand Media Strategy, second edition – Integrated communications planning in the digital era.  New York: Palgrave Macmillan.

Kirjoittajat

Aki Vainio on tietojenkäsittelyn lehtori Lahden ammattikorkeakoulussa ja on mukana digitalisoitumiseen liittyvissä hankkeissa #digiLAHTI ja VENLA.

Tiia Irri opiskelee Liiketoiminnan ja uudistavan johtamisen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Lahden ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/912378 (CC0)

Julkaistu 20.3.2019

Viittausohje

Irri, T. & Vainio, A. 2019. Digitaalisen markkinoinnin mittaamineni. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/03/20/digitaalisen-markkinoinnin-mittaaminen/

Myynnin ja markkinoinnin yhteinen liidiprosessi

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Myynnin ja markkinoinnin vuoropuhelu on aktiivisempaa kuin koskaan ennen ja syy siihen on yksinkertainen. Kilpailussa markkinoista yrityksillä ei ole varaa olla huomaamatta yhtäkään potentiaalista asiakasta. Kumpikin toiminto on saman CRM-järjestelmän alla ja jakavat näin yhteisen datan, unohtamatta toisiinsa kytkeytyneitä tavoitteita.

Kirjoittajat: Emmi Järvinen ja Aki Vainio

#DigiLAHTI on LAMKin, LUTin ja Ladecin yhteinen EU:n aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on alueen yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen. Yksi alue, jolla digitalisaatio on aiheuttanut ja mahdollistanut suuria muutoksia on markkinointi, jonka prosessit toimivat nyt aivan eri lähtökohdista. Muutokset näkyvät myös B2B-puolen markkinoinnissa.

Markkinoinnin automaatio

Ajan hermoilla olevat yritykset hyödyntävät usein markkinoinnin automaatiota eli usein alustaa, joka tehokkaasti kerää ja analysoi asiakasdataa hyödyntäen siitä saatavaa tietoa automatisoimalla markkinoinnin toimenpiteiksi (Berghofer ym. 2018). Tämän kaiken lähtökohtana on ostokäyttäytymisen muutos. Kuluttajilla on hyvin yksilöllisiä asiakaspolkuja, joihin liittyy usein paljon itsenäistä tutkimusta ja vertailua. Nykyään yritykset näkevät usein asiakkaan vasta ostopolun viime hetkillä ja näin myös vuoropuhelulle on vähemmän aikaa käytössä kuin aiemmin (Kaasalainen 2019). Ei ole siis yhdentekevää, kuinka ja miten tämän ajan käyttää.

Business-to-business puolella puhutaan liideistä. Liidillä tarkoitetaan yritykselle potentiaalista asiakasta, joka on kiinnostunut tai mahdollisesti kiinnostunut yrityksen palveluista ja tuotteista. Liidi voidaan luokitella sen potentiaalin perusteella kylmäksi tai kuumaksi liidiksi. Kuuma liidi on selvästi osoittanut kiinnostusta yritystä kohtaan tilaamalla esimerkiksi yrityksen uutiskirjeen. Kylmä liidi on puolestaan passiivinen kohderyhmä, joka ei ole osoittanut kiinnostusta. (Apsis 2015.)

Myynnin ja markkinoinnin yhteistyön kannalta kehitys on positiivista. Yhteistyön voisi kuvailla olevan konkreettisempaa kuin aikaisemmin ja tämän kautta saavutetaan synergiaetua. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi markkinointikampanjoiden parempaa suunnittelemista yhdessä myynnin kanssa, koska markkinoinnin automaation avulla kampanjan onnistumista voidaan mitata paremmin kuin aiemmin eli kauppoihin johtaneiden liidien lukumäärällä.

Markkinoinnin keinot tuottaa liidejä

Loppupeleissä tehokkaan ja kuumia liidejä tuottavan koneiston rakennus on yhdistelmä juuri kohdeyritykselle sopivia ja hyväksi havaittuja markkinoinnillisia toimenpiteitä. Menestysresepti ei tule siis annettuna vaan vaatii kokeilua, mutta yksi digitalisoitumisen eduista on se, että kokeileminen on helppoa ja nopeaa. Tekeminen voidaan jaotella inbound- ja outbound-markkinointiin.

Outbound-markkinoinnissa markkinoija lähestyy itse potentiaalisia asiakkaita ja yhteydenotto myynnin puolelta tapahtuu juuri oikealla hetkellä (Vähä-Ruka 2015). Yrityksen liidiprosessissa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi päättyvien sopimusten ajoa liideiksi tai tietyn kampanjan kohderyhmän muodostamista liideiksi. Inbound-markinnointi puolestaan pyrkii viemään potentiaalisten asiakkaiden huomion itseensä. Liidi siis muodostuu asiakkaan aloitteesta esimerkiksi yhteydenottopyynnön jättämisestä, oppaan latauksesta tai verkkoselailusta. (Vähä-Ruka 2015.)

Liidien pisteytyksellä tunnistetaan kuumimmat eli arvokkaimmat liidit. Pisteytyksestä olennaista on arvottaa asiakkaan aktiviteetit niin, että yritykselle arvokkaimmasta ominaisuudesta liidi kerää eniten pisteitä. Tietyn ennalta määritellyn pisterajan ylityttyä aktiviteeteista muodostuu liidi. (Hirvonen 2016.) Yrityksen on syytä pohtia omia resurssejaan liidien käsittelemiseen. Yritysten kannattaakin usein käsitellä vain kuumimmat liidit myynnin kautta ja jättää vähemmän potentiaaliset joko ulkopuoliselle kumppanille tai asiakaspalvelulle (Kaasalainen 2019).

Myyjä vastaanottaa kuuman liidin, mutta sen hyödyntämiseksi myyjällä tulee olla käytössään myös kaikki liidiin liittyvät tiedot, jotta hänelle olisi mahdollisimman helppoa kontaktoida asiakas. Esimerkiksi ennen kontaktointia myyjän on tiedettävä liidin alkuperä, sillä sen esiintuominen muistuttaa asiakasta hänen omista lähtökohdistaan. Yrityksen reaktioaika määritellään liidin muodostumisesta hetkeen, kun myyjä ottaa asiakkaaseen yhteyttä (Insidesales 2014). Oleellista on tavoittaa asiakas juuri oikealla hetkellä, mutta reaktioaika ei saa olla liian pitkä. Esimerkiksi verkkoselailun perusteella muodostuneessa liidissä asiakas selailee suurella todennäköisyydellä myös kilpailijoiden sivuja (Kaasalainen 2019). Tutkimusten mukaan yritys, joka vastaa liidiin ensimmäisenä, voittaa kaupan 50 % tapauksista (Insales 2014).

Prosessi, joka ei tule valmiiksi

Markkinoinnin onnistumisen ehdoton edellytys on myynniltä tuleva palaute, sillä juuri myynti on asiakkaan kanssa tekemisissä. Myynnin tehtäviin kuuluu arvioida liidejä, joten jos liidi on huono, on tärkeää pystyä kertomaan miksi, jotta markkinointi voi oppia siitä. Jos myyjät ovat jatkuvasti tyytyväisiä liideihin niin saattaa olla, että riskiä ei ole otettu tarpeeksi. (Kaasalainen 2019.)

Monessa yrityksessä kehitetään jatkuvasti sisäisiä käytäntöjä, koska asiakkaiden tarpeiden ja käyttäytymisen muuttuessa myöskään tämä prosessi ei voi jäädä kehityksestä jälkeen. Myynnin ja markkinoinnin ydinhenkilöiden tulee suhtautua liidiprosessiin avoimesti ja hyväksyä, että työ vaatii kokeilua ja uudelleen tekemistä. Tukemalla kokeilukulttuuria yrityksen johto myös lisää sisäistä keskustelua ja vahvistaa näin yhteistyötä entisestään.

Liidiprosessi on myös tapa tukea myynnin päivittäistä toimintaa, sillä vain 20 % myyjistä on aidosti proaktiivisia ja loput 80 % tarvitsevat selkeää ohjeistusta ja johtamista työhönsä (Tracy 2015, 58). Ilman liidejä tämän enemmistön työaika jäisi merkittäviltä osin hyödyntämättä.

Lähteet

Apsis. 2015. Mikä on liidi ja mitä tarkoitetaan liidien generoinnilla? [Viitattu 1.3.2019]. Saatavissa: https://www.apsisfinland.fi/blogi/mika-liidi-apsis

Berghofer, F. Hofbauer, G. & Sangl, A. 2018. Indicators to Choose a Suitable Marketing Automation Platform. [Viitattu 31.1.2019]. Saatavissa: https://researchleap.com/wp-content/uploads/2018/03/06_Indicators-to-choose-a-suitable-Marketing-Automation-Platform.edited.pdf

Hirvonen, E. 2016. Liidien pisteytys – mitä se tarkoittaa ja miten sitä tehdään? [Viitattu 2.3.2019]. Saatavissa: https://www.powermarkkinointi.com/blogi/liidien-pisteytys-mita-se-tarkoittaa-ja-miten-sita-tehdaan

Insales.com. 2014. Annual 2014 Lead Response Report. [Viitattu 3.2.2019]. Saatavissa: https://uk.insidesales.com/resource-confirmation/2014-lead-response-report/

Kaasalainen, M. 2019. Markkinoinnin automaatio (MA). Luento Lahden ammattikorkeakoulun Digitaalinen markkinointi – YAMK opintojaksolla 9.1.2019.

Tracy, B. 2015. Sales Management. New York: AMACOM.

Vähä-Ruka. 2015. Miten inbound-markkinointi eroaa outbound-markkinoinnista. [Viitattu 2.2.2019]. Saatavissa: https://www.powermarkkinointi.com/blogi/miten-inbound-markkinointi-eroaa-outbound-markkinoinnista

Kirjoittajat

Emmi Järvinen opiskelee Lahden ammattikorkeakoulussa ylempää AMK -tutkintoa liiketalouden uudistavan johtamisen koulutusohjelmassa.

Aki Vainio työskentelee tietojenkäsittelyn lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa ja toimii digitalisoitumista edistävissä hankkeissa #digiLAHTI ja VENLA.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1442023 (CC0)

Julkaistu 19.3.2019

Viittausohje

Järvinen, E. & Vainio, A. 2019. Myynnin ja markkinoinnin yhteinen liidiprosessi. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/03/19/myynnin-ja-markkinoinnin-yhteinen-liidiprosessi/