Aihearkisto: Painoalat ja profiilit

Oppimisympäristöä kehittämässä digitalisuutta hyödyntäen

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

Ammattikorkeakouluissa on käytössä laadukkaita autenttisia oppimisympäristöjä, joita hyödynnetään osana opetusta. Harjoitteluiden lisäksi erilaiset oppimisympäristöt mahdollistavat tulevien ammattilaisten osaamisen. Digitaalisten välineiden hyödyntäminen osana hoitotyön opetusta antaa opiskelijoille valmiuksia valmistumisen jälkeen. Tulevien hoitotyön ammattilaisten tulee saada koulutuksen aikana kohdata myös oikeita asiakkaita.

Kirjoittajat: Taina Anttonen ja Sari Mäki

Autenttinen oppimisympäristö

Autenttinen oppimisympäristö mahdollistaa asiakkaiden kohtaamisen ammattilaisen roolissa. Opiskelijan omat tavoitteet toimivat oppimisen lähtökohtana. Hän työskentelee osana tiimiä, jossa toimivat mukana toiset opiskelijat. Autenttinen oppiminen pitää sisällään autenttiset tilanteet, joissa opitaan ja saavutetaan osaaminen ja ammattitaito. Tämä antaa hyvät valmiudet tulevalle hoitotyön ammattilaiselle. (Leppisaari 2014.)

Oppimisympäristöissä opitaan taitoja työelämään. Niissä toimitaan tiimin jäsenenä omia vahvuuksia esiin tuoden. Tiimityöskentely mahdollistaa omien toimintatapojen ja asenteiden pohtimisen. Toisaalta oppimisympäristössä voidaan hyödyntää tietotekniikkaa osana työskentelyä. (Lignell 2013, 61-63.)

Hämeen ammattikorkeakoulun Hyvinvoinnin klinikka -oppimisympäristössä kohdataan oikeita asiakkaita. Hoitotyön opiskelija on klinikalla ammattilaisen roolissa. Opiskelija on perehtynyt ennen asiakkaan kohtaamista tutkittuun tietoon, jota sitten soveltaa oppimisympäristössä yhtenä tiiminjäsenenä yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa hoitotyön lehtoreiden ohjauksessa. Digitalisaatio asettaa haasteita kokonaisuudessaan hoitotyön koulutukselle. Koulutusorganisaation tulee huolehtia opetushenkilöstön osaamisesta ja sen siirtymisestä osaksi opetusta.

Digitalisuus hoitotyössä

Suomen hyvä koulutustaso tekee maastamme maailman kärkimaan digitaalisten terveyspalveluiden tuottajana. (Yle Areena 2017; Sosiaali- ja terveysministeriö 2014, 8). Tarkoituksena digitaalisuuden hyödyntämisessä terveyspalveluiden on, että asiakas tuottaa terveyteen liittyvää tietoa sekä itselleen, että terveysalan ammattilaisen käyttöön. Tuotetun tiedon hyödyntäminen tukee asiakkaan omaa terveyden edistämistä. Toisaalta tieto lisää hänen valinnanvapauttaan palveluiden käytössä. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2014, 8-12.)

Vuorovaikutus muuttuu asiakkaan kanssa digitaalisissa palveluissa, sillä niissä käytetään vähemmän aikaa kuin kasvokkain tapahtuvassa tapaamisessa. Epäsuora vuorovaikutus mahdollistaa myös sen, että joustavuus digipalveluiden käytössä ei sido tilanteita aikaan eikä paikkaan. Digipalveluiden kustannustehokkuus mahdollistaa myös laajemman väestön käyttää palveluita. Uusimuotoiset palvelut lisäävät terveydenhuollon saatavuutta ja sen myöstä täyttävät myös terveyspalveluille asetettuja digitalisoitumisen tavoitteita. (Rantala 2018, 70.)

Digitalisaation onnistuminen vaatii sitoutumista niin hoitotyön tekijöiltä kuin johdoltakin. Tulevan hoitotyön ammattilaisen tulee hallita riittävät tiedot ja taidot digitaalisten välineiden käytössä, jotta hän kykenee toimimaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Sairaanhoitajan rooli tulee korostumaan palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Suunnitteilla olevan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa kansalaisten rooli tulee korostumaan entisestään itsensä hoitamisessa. Sairaanhoitajaliitto on osaltaan panostanut asiaa digitaalisten terveyspalveluiden käyttöön otosta laatimalla strategian. Asiakaan oma rooli tulee siis entisestään korostumaan oman terveyden asiantuntijana. (Ahonen ym. 2016, 231.)

Kehittämiskohteena Oppimisympäristö Hyvinvoinnin klinikka

Mäen (2019) ylempi AMK- opinnäytetyössä kehittämisen kohteena oli Hyvinvointi klinikka -oppimisympäristö Hämeen ammattikorkeakoulussa. Kehittämisen tarkoituksena oli laatia oppimisympäristölle digisuunnitelma. Lähtökohtana oli hoitotyön lehtoreiden laatima SWOT- analyysi, jossa lehtoreita pyydettiin pohtimaan oppimisympäristön toimintaa seuraavien teemojen kautta: digitaalinen markkinointi, opiskelijoiden digitaalinen ohjaaminen, oppimisympäristössä käytettävät digitaaliset välineet osana asiakastyötä ja digitaaliset palvelut.

SWOT- analyysissä vahvuudeksi nousivat muun muassa opiskelijoiden digitaalinen ohjaaminen ja digitaalisen markkinoinnin, sekä palveluiden mahdollinen laajuus. Uhkana nousivat esiin muun muassa osaamisen vajaus, markkinoinnin keinot, vuorovaikutuksen vähyys, sekä sosiaaliseen median riskit. Digitalisten välineiden käyttö nähtiin mahdollisuutena, jolla vastataan työelämän tarpeisiin. Välineet ja digitaaliset palvelut lisäävät opiskelijoiden osaamista. Heikkoutena puolestaan nähtiin se, että digitaalisia välineitä on paljon ja osaaminen niiden käyttöön puutteellista.

Analyysin tuloksia hyödynnettiin digisuunnitelman laatimisessa. Suunnitelmassa otettiin kantaa valittuihin markkinoinnin välineisiin ja kohderyhmiin, ohjauksessa ja asiakastilanteissa käytettäviin digitaalisiin välineisiin, sekä annettiin ehdotuksia kehitettäviin uusiin digitaalisiin palveluihin.

Lopuksi

Autenttiset oppimisympäristöt ja digitaalisuus ovat osa ajanhenkistä toimintaa. Niiden kehittäminen on ammattikorkeakoulujen tärkeä tehtävä. Opetukseen tarvitaan uusia digitaalisia välineitä ja menetelmiä, jotta korkeakoulutus säilyttää kilpailukykynsä hakijamarkkinoilla.

Sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan työ on muutoksessa. Hoitotyön vaatimus on laajentunut digitaalisten välineiden haltuunottoon osaksi potilaan tai asiakkaan kohtaamista, hoitamista ja ohjaamista. Digitaalisuus hoitotyössä ei ole enää pelkästään potilastietojen kirjaamista, vaan osaamisen tulee kohdistua myös uusiin digitaalisiin välineisiin. Hoitotyön koulutus on ensiarvoisen tärkeässä roolissa osaamisen varmistamisessa.

Korkeakoulutusorganisaatioiden tulee pyrkiä muutoksen kärkeen, sillä niiden vastuulla on ammattitaidon uudistuminen ja uudistaminen vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Digitaalisen osaamisen vahvistaminen tulee tuoda laajasti esiin sekä hoitotyön koulutuksessa, että työelämän kehittämisessä. Korkeakouluilla on merkityksensä myös hoitotyön ammattilaisten täydennyskoulutuksessa. Hyvinvoinnin klinikka –oppimisympäristö pyrkii osaltaan vastaamaan hoitotyön ammattilaisten osaamisen kehittämiseen.

Lähteet

Ahonen, O., Kinnunen, U-M., Kouri, P., Liljamo, P. & Saranto, K. 2016. Sähköisten terveyspalvelujen strategia hoitotyöhön – nyt on sen implementoinnin aika. Finnish Journal of eHealth and eWelfare. Vol. 8 (4), 231-233. [viitattu 10.1.2019]. Saatavissa: https://journal.fi/finjehew/article/view/60200

Leppisaari, I. 2014. Pedagogisella vertaiskehittämisellä avoimia, autenttisia ja yhteisöllisiä oppimisympäristöjä Virtuaaliammattikorkeakouluverkostossa. AMK-lehti/UAS journal 1/2014. [viitattu 4.1.2019]. Saatavissa: https://uasjournal.fi/tutkimus-innovaatiot/pedagogisella-vertaiskehittamisella-avoimia-autenttisia-ja-yhteisollisia-oppimisymparistoja-virtuaaliammattikorkeakouluverkostossa/

Lignell, I. 2013. Esteettömät opetusmenetelmät, pedagogiset mallit ja oppimisympäristöt. Teoksessa Raudasoja A (toim.). Erityisen hyvää opetusta ja ohjausta.  Hämeen ammattikorkeakoulu. Ammatillinen opettajakorkeakoulu.  61-69. [viitattu 8.11.2016]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-784-630-1

Mäki, S. 2019. Oppimisympäristöä kehittämässä: Hyvinvoinninklinikan digisuunnitelma. Lahden ammattikorkeakoulu. Ylempi AMK-opinnäytetyö. [viitattu 14.2.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902192506

Rantala, K. 2018. Professionals in value co-creation through digital healthcare services. Jyväskylä studies in business and economics. Väitöskirja.

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2014. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena – Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. [viitattu 20.6.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3548-8

Yle Areena. 2017. Teemana terveys. Digitaalinen terveydenhuolto on jo täällä. [viitattu 24.5.2018]. Saatavissa: https://areena.yle.fi/1-4050577

Kirjoittajat

Taina Anttonen, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu

Sari Mäki, ylempi AMK-opiskelija, Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen –koulutus, Lahden ammattikorkeakoulu

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana ylempi AMK-koulutuksen opinnäytetyöprosessia.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/photos/computer-business-office-technology-3343887/ (Pixabay License)

Julkaistu 3.5.2019

Viittausohje

Anttonen, T. & Mäki, S. 2019. Oppimisympäristöä kehittämässä digitalisuutta hyödyntäen. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/05/03/oppimisymparistoa-kehittamassa-digitalisuutta-hyodyntaen/

Motivation for employer consultation in Transversal Skills and Employability

Articles in English, Kiertotalouden ratkaisut, LAMK Pro

The purpose of the employer consultations made for the local employers was to get clarification of transversal skills and employability attributes sought by renewables sector in Lahti area. This data was used during the project to benchmark the contents of the intensive study periods (ISP) and basic scientific knowledge behind the program design. This in its part guaranteed quality and actuality of teaching and learning. 

Author: Juha Hyytiäinen

The view of PEETS program design team concerning transversal skills

The view of transversal skills of the design team of the PEETS program is summarized in picture one. This picture is also used in student induction to give students an overall view what transversal skills mean so that they can better reflect what they learn during the ISPs. The questions asked during the employer consultations were devised based on this framework.

Figure 1. Transversal skills divided into four fields (Belt 2017).

Method used to get the employer/stakeholder view

The method in getting the employer view in Lahti was three staged. In the first stage in 2017 seven energy/renewables sector companies in Lahti area were contacted by phone and asked three basic questions about transversal skills and if they seemed interested a fourth additional question that probed the willingness to cooperate with the project in the future. The persons contacted were CEOs, HR-managers or key officers within the company.  At the second stage in 2018 small student teams and individual students made stakeholder interviews as course prework in renewables sector according to the instructions from Dr. Jantien Belt (The Hague University of Applied Sciences) mainly in Finland, Netherlands and Scotland. Finnish team did four interviews with one exception, which was a timber company in Australia. The types of interviews students made varied some despite the common framework. Third stage composed of free questions asked during the company presentations and visits (4 companies) during the ISP2.

Results of the employer consultations

The most frequently mentioned new employee skills from the seven 2017 phone interviews are summarized in table one.

Personal/social skills intercultural attitude/knowledge foreign languages
Motivation/willingness to work (3) Openness (4) English (6)
Team work skills (3) Recognizes cultural differences (3) Swedish (4)
Initiative (2) Ability to make contact/ask (2) Russian (3)
Situational awareness (2) Ability to accept different kinds of people (1) German (3)
Honesty, openness, ability to learn new, critical thinking (1) Adaptability (1) According to the target country (2)

Table 1. Summary of results from 2017 phone interviews made in Lahti area for seven companies. Numbers in brackets represent the times the attribute was mentioned in the interviews.

The key attributes concerning new employees from 2018 student team interviews (3 + 1 a timber company in Australia) are listed below.

  1. Willingness to learn, Willingness to learn/work, communicating effectively and behaving properly with the people from other cultures, English and Swedish
  2. What really matters is education and your personality, Finnish and English
  3. All the transversal skills are important – I can’t choose between them, Being able to say no to someone and talk about difficult topics without making people feel bad, curiosity about other cultures, English other foreign language competency isn’t that important since you can find someone to translate
  4. Good ethic, ability to do the job with little supervision, Being able to interact with others in a positive and effective way and communicating effectively and behaving properly with the people from other cultures, languages needed depends on business

The key points that rose from questions asked during the company visits and company presentations during the 2018 ISP included attitude, listening to the customer, finding the right team for the job.

Conclusions from the employer/stakeholder consultations

The most important attributes that rose from the consultations belong to the attitude field of the picture one. A supervisor engineer in a big multinational company that was visited during the 2018 ISP in Finland stated that attitude is the most important thing in a new employee. The ability to communicate with different people was also considered a key attribute. Language wise English was the most frequently mentioned and it was considered a basic requirement. Other language needs arise from the environment or target country. Also translators can be also used e.g. in places there languages differ from main European languages.

The stakeholder consultations have helped to develop PEETS program further. The results also point to a direction of a learning environment that develops positive attitudes towards doing work, learning new things and willingness to participate. A multicultural and multidisciplinary environment

helps to promote communication skills between different people. Problem solving and project work in real life cases with real and simulated difficulties make this more realistic. The build in reflection system enhances the learning or at least focuses students and staff to think the key points in their experiences and learning. PEETS program has used this approach from the start and it has developed with every iteration. This approach and four fields of transversal skills could be used as a tool to develop and benchmark programs and courses in LAMK.  

References

Belt, J. 2017. Transversal skills. Power point presentation. The Hague University of Applied Sciences.

Author

Juha Hyytiäinen works as a Senior Lecturer at the Faculty of Technology in Lahti University of Applied Sciences.

Illustration: https://pxhere.com/en/photo/596254 (CC0)

Published: 25.4.2019

Reference to this publication

Hyytiäinen, J. 2019. Motivation for employer consultation in Transversal Skills and Employability. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/04/25/motivation-for-employer-consultation-in-transversal-skills-and-employability/

Mielenterveyskuntoutujien osallisuutta estäviä tekijöitä

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

Mielenterveystyössä osallisuutta estävien tekijöiden huomioiminen on erityisen tärkeää. Syrjäytymisen riskitekijät ja muutostarpeet tulee tunnistaa. Mielipiteet osallistumisesta vaikuttavat laajemmin kokemukseen osallisuudesta.

Kirjoittajat: Erika Lindroos, Emma Pelto ja Kati Ojala

Oman elämänsä toimijoina

Osallisuus kuvaa ihmisen ja yhteisöjen sekä ihmisen ja yhteiskunnan välistä suhdetta. Osallisuus on kuulumista sellaiseen kokonaisuuteen, jossa pystyy liittymään erilaisiin hyvinvoinnin lähteisiin ja elämän merkityksellisyyttä lisääviin vuorovaikutussuhteisiin. Osallisuus on vaikuttamista oman elämänsä kulkuun, mahdollisuuksiin, toimintoihin, palveluihin ja joihinkin yhteisiin asioihin. (Isola ym. 2017.) Suomen hallitus ja Euroopan Unioni ovat nostaneet osallisuuden edistämisen keskeiseksi keinoksi syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi. Edistämällä osallisuutta voidaan vähentää eriarvoisuutta. (THL 2018.)

Mielenterveystyössä osallisuudella tarkoitetaan aktiivista roolia omaan hoitoon liittyvissä asioissa ja päätöksissä. Jokainen tuntee oman elämänsä parhaiten itse ja tietää, mitkä asiat edistävät tai heikentävät omaa hyvinvointia ja toipumista. Osallistuminen ja osallisuus edellyttävät jonkin verran elämänhallintaa ja kykyä selviytyä arkipäivän pulmatilanteista. (Hätönen ym. 2014, 31.) Asiakkaan osallisuus mielenterveystyössä on tunnustettu arvo ja tavoite, mutta tutkimusten mukaan sen käytännön toteutumisessa on puutteita. (kts. Laitila 2010.) Osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuuksiin vaikuttavat tapa, jolla mielenterveystyö ja –palvelut järjestetään, käsitykset asiakkaasta ja hänen roolistaan sekä mielenterveyskuntoutujalle tarjotut mahdollisuudet osallistua (Laitila & Pietilä 2012, 12).

Palveluasumisessa asuvien mielenterveyskuntoutujien osallisuus

Lindroos & Pelto (2019) tarkastelivat opinnäytetyössään Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön (nyk. Mente palvelut) Viherlaakson palveluasumisessa asuvien mielenterveyskuntoutujien osallisuutta. Opinnäytetyössä selvitettiin osallisuuden muodostumista, osallisuutta vahvistavia sekä osallisuutta estäviä tekijöitä. Työn tavoitteena oli saada tietoa mielenterveyskuntoutujien kokemasta osallisuudesta hyödynnettäväksi kuntoutustyöskentelyssä. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina haastateltavien aktiivisemman ja avoimemman osallistumisen mahdollistamiseksi. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen.

Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että mielenterveyskuntoutujien osallisuus muodostuu päättämisestä ja vaikuttamisesta omaan elämään sekä yhteisöllisyydestä ja osallistumisesta toimintaan. Osallisuutta vahvistaviksi tekijöiksi nousivat ammattitaitoiset työntekijät sekä osallisuus omaan elämään. Vertaisuus ja jakaminen toteutuvat Viherlaaksossa hyvin. Tarjottuihin ryhmiin ja yhteiseen tekemiseen osallistutaan omien voimavarojen ja jaksamisen mukaisesti. Moni vastaaja näki myös merkityksellisenä osallistumisen oman kuntoutusohjelman laadintaan. (Lindroos & Pelto 2019.)

Me ollaan ihan tavallisia ihmisiä

Mielenterveyskuntoutujien osallisuutta estävinä tekijöinä näyttäytyvät syrjäytymisen riskitekijät ja muutostarpeet (Kuvio 1).

Kuvio 1. Osallisuutta estävät tekijät (Lindroos & Pelto 2019, 30)

Syrjäytymisen riskitekijöitä ovat toimintakyky, leimautumisen kokemukset ja vähävaraisuus. Haastateltavat kertoivat psyykkisen ja fyysisen voinnin olevan hyvin usein esteenä siihen, etteivät voi osallistua tarjolla olevaan toimintaan haluamallaan tavalla. Mielenterveysongelmaisten äänen koettiin jäävän kuulumattomiin ja haastatteluissa tuli esiin toive, että muut ihmiset pitäisivät heitä ihan tavallisina ihmisinä ja suhtautuisivat heihin avoimesti.

Muiden pitäisi tietää, että me ollaan ihan tavallisia ihmisiä, mielenterveyspotilaiden ääni jää kuulumattomiin, olisi tärkeää, että useammin kuultaisiin meidänkin ääntä eikä vaan niitten, jotka on hoitajina, ohjaajina ja lääkäreinä.

Erityisen tärkeänä koettiin, että ammattilaisten sijaan mielenterveyskuntoutujia itseään kuultaisi enemmän heitä koskevissa asioissa. Yhdeksi isoksi osallisuutta estäväksi tekijäksi haastatellut nimesivät rahan; lääkekulut ja matkakustannukset koettiin kalliina suhteissa pieniin eläkkeisiin. Rahat eivät haastateltujen mukaan riitä ja tämä koettiin merkittävänä osallistumisen esteenä.

Muutosta toivottiin sopivaa tekemistä ja itsenäisyyttä lisäämällä. Osallistumattomuuden syinä mainittiin, että ryhmät eivät ole omien kiinnostusten kohteiden mukaisia. Mielenterveyskuntoutujat toivoivat tulevaisuudelta muuttoa omaan kotiin ja nykyistä itsenäisempää elämää. Vastauksista nousi esiin myös kritiikki henkilökunnan päätäntävaltaan liittyen – vaikka moni koki tulevansa kuulluksi ja pääsevänsä vaikuttamaan moniin itseä koskeviin asioihin, viimeinen sana oli kuitenkin henkilökunnalla.

Itsenäisempi elämä, että itsenäisemmiksi muuttuisi tietyt asiat, kuten raha-asiat.

Osallistumisella laajempi yhteys osallisuuden kokemukseen

Laitilan (2010, 87-88) mukaan palvelujen käyttäjät pitävät osallistumista palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen tärkeänä, mutta kokevat, etteivät saa ääntään kuuluviin. Mielenterveysongelmista kärsivät eivät aina jaksa tai halua osallistua vaikkapa verkostotapaamisiin. Stigma ja häpeä vaikuttavat osallistumishalukkuuteen. Osa palvelun käyttäjistä ei näe osallistumista tärkeänä, vaan luottaa ammattihenkilöiden apuun.

Kokemus itsestä mitättömänä ja taakkana heijastavat myös yhteiskunnan vaatimuksia, joihin mielenterveysongelmien kanssa kamppailevat eivät usein sairausvaiheessa yllä. Kokemus itsestä taakkana ja näkymättömänä saavat pohtimaan myös ihmisten suhtautumista mielenterveysongelmiin ja niitä sairastaviin yhteiskunnassamme. Näkymättömyyden kokemuksessa ihminen ohitetaan ihmisenä ja omine tarpeineen. Hän myös liukuu kauemmas siitä ihmisestä, kuka on tottunut olemaan ja kuka voisi olla ilman sairautta. Sairastuminen ja sen aikaiset kokemukset muovaavat leimattua identiteettiä, jota toiseuden kokemukset vahvistavat. (Koivula 2018, 67-68.)

Kun palveluasumisessa asuva mielenterveyskuntoutuja tuo esille oman mielipiteensä siitä, että tarjolla olevat aktiviteetit eivät kohtaa oman mielenkiinnon tai toimintakyvyn kanssa, tulisi huomioida mielipide tarkasti toimintaa suunniteltaessa. Tarvittaessa osallistumisen kynnystä tulee madaltaa sekä edistää omaehtoista osallistumista. (Särkelä 2009, 62). Osallistumisella on laajempi yhteys osallisuuden kokemukseen itsestä tärkeänä yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä.

Lähteet

Hätönen H., Kurki M., Larri T. & Vuorilehto, M. 2014. Uudistuva mielenterveystyö. Helsinki: Fioca.

Isola, A-M., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R., Valtari, S. & Keto-Tokoi, A. 2017. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Työpaperi 33/2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 3.4.2019]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/handle/10024/135356

Koivula H. 2018. Mielenterveys- ja päihdetyön kokemusasiantuntijoiden kuntoutumisnarratiivit. Tutkimus osallisuuden metaforista. Pro gradu -tutkielma. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Tampereen yliopisto. Tampere. [Viitattu 30.1.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805301856

Laitila, M. 2010. Asiakkaan osallisuus mielenterveys- ja päihdetyössä. Fenomenografinen lähestymistapa. Väitöskirja. Itä- Suomen yliopisto. Kuopio. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences, no 31. [Viitattu 17.9.2018]. Saatavissa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-0224-5

Laitila, M. & Pietilä, A-M. 2012. Asiakkaan osallisuus mielenterveyspalveluissa. Kuulluksi tulemista ja inhimillistä kohtaamista. Teoksessa H. Honkanen, L. Kiviniemi, J. Kylmä (toim.) Piiriltä yliopiston kautta siviiliin. Dosentti Merja Nikkosen juhlakirja. Oulu: Oulun seudun ammattikorkeakoulu. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 9. 9-16. [Viitattu 3.4.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616526

Lindroos, E., Pelto, E. 2019. ”Me ollaan ihan tavallisia ihmisiä”. Palveluasumisessa asuvien mielenterveyskuntoutujien osallisuus. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. Lahti. [Viitattu 3.4.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903183352

Särkelä, M. 2009. Miten huono- osainen voi olla osallinen? Tarkastelussa päihteidenkäyttäjien, toimeentulotuen saajien, vankien ja asunnottomien osallisuus ja aktiivinen kansalaisuus. Pro- gradu- tutkielma. Jyväskylän yliopisto. [Viitattu 6.2.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200907071760

THL. 2018. Hyvinvointi- ja terveyserot. Osallisuus. [Viitattu 10.9.2018]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/osallisuus

Kirjoittajat

Erika Lindroos ja Emma Pelto ovat valmistuvia sosionomiopiskelijoita.

Kati Ojala toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/954284 (CC0)

Julkaistu 24.4.2019

Viittausohje

Lindroos, E., Pelto, E. & Ojala, K. 2019. Mielenterveyskuntoutujien osallisuutta estäviä tekijöitä. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2019/04/24/mielenterveyskuntoutujien-osallisuutta-estavia-tekijoita/

Suunnittelulla lisää tehokkuutta digitaaliseen markkinointiin

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Huima määrä yritysten käytettävissä olevaa dataa, uudet teknologiset ratkaisut ja valtava valikoima viestintäkanavia ovat luoneet markkinointiin ennennäkemättömiä mahdollisuuksia – mutta myös haasteita. Markkinoinnin suunnittelu antaa yrityksille avaimet selviytyä haasteista voittajina.

Kirjoittajat: Elina Rasa, Malla Metsäpalo ja Ritva Kinnunen

Markkinoinnin toimintojen käytössä on asiakkaista ennätyksellinen tietomäärä, jonka käsittely vaatii uusien erityisosaamista vaativien teknologioiden hallitsemista. Osaamista on hankittu lähinnä tietotekniikan osaajien parista. Markkinoinnin toimintoja on myös ulkoistettu erillisille digitaaliseen markkinointiin erikoistuneille yrityksille, jolloin markkinoinnin asema yrityksen sisäisenä toimintona on joutunut kriisiin. Digitaalisen markkinoinnin ja analytiikan ulkoistaminen on johtanut monissa yrityksissä tilanteeseen, jossa yrityksen strategian määrittely ja toteuttaminen on hämärtynyt. Ulkoistettaessa markkinoinnin toimintoja eri asiantuntijatahoille, joutuu yritys toimimaan yritysverkoston eri toimijoiden tavoitteiden ristiriidassa ja verkoston toiminnan yhteen sovittajana omiin tavoitteisiinsa sopivaksi. (Quinn ym. 2016.)

Yritysten markkinointiosastoihin kohdistuu kova paine tehdä asiat tehokkaasti ja tuottaa tulosta. Digitaaliset markkinoinnin työkalut kehittyvät jatkuvasti, jolloin myös markkinointiosastolta odotetaan parempia tuloksia. Yritykset investoivat uudistuneeseen markkinointiteknologiaan ja tekevät suuria päätöksiä datan ja digitaalisen markkinoinnin suhteen. Tehtyjä päätöksiä on seurattava suunnitelmallisesti. (Hanssens & Pauwels, 2016.)
Digitalisaatio on tuonut mukanaan vahvan teknistymisen koskien menetelmiä, joilla johdon määrittämää strategiaa toteutetaan ja tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Malli digitaalisen markkinoinnin suunnitteluun ja arviointiin

Smithin (Chaffey & Smith 2017, 555 – 610) SOSTAC-malli on sovellettu digitaalisen markkinoinnin suunnitteluun (kuvio 1). Malli perustuu perinteisiin markkinoinnin suunnittelun malleihin sopeutettuna online-markkinoinnin, digitaalisen median ja kommunikaatioteknologian ympäristöön. Mallissa lähdetään liikkeelle lähtökohta-analyysistä, jonka pohjalta asetetaan tavoitteet. Tavoitteiden jälkeen tehdään strategiset valinnat, jotka puretaan edelleen taktiikoiksi. Taktiikat ohjaavat tehtäviä toimenpiteitä. Seurannan avulla kontrolloidaan tuloksia ja tehdään tarvittavia muutoksia ajantasaisesti. 

Kuvio 1. SOSTAC-malli (mukaillen Chaffey & Smith 2017)

Lähtökohta-analyysissä selvitetään, kuka on ideaaliasiakas ja miten hänet löydetään. Asiakkaiden ostokäyttäytymisestä selvitetään tärkeimmät asiat kuten digitaalinen ostopolku, ostopäätöksen tekoon vaikuttavat tekijät sekä asiakkaiden käyttäytyminen verkossa.

Myös kilpailijat on tunnistettava vahvuuksineen ja heikkouksineen. Yritysten nykyisessä toimintaympäristössä valtioiden rajoilla tai toimialoilla ei ole markkinoita rajaavaa vaikutusta. Kyse on hyperkilpailusta, jossa uusia ja epäsuoria kilpailijoita tulee maailman joka kolkasta kilpailemaan samoista asiakkaista. Kumppanianalyysin avulla selvitetään, ketkä toimijat myötävaikuttavat tuotteen näkyvyyteen verkossa hakukonetulosten, mainosten ja sisällön yhteisvaikutuksena. (Chaffey & Smith 2017, 555 – 610.)

Tavoiteasetantaan on mahdollisuus valita sopiva malli useista eri lähestymistavoista. (Chaffey & Smith 2017, 575.) Smart Insightin kehittämä RACE-malli sopii hyvin digitaalisen markkinoinnin tavoiteasetantaan (kuvio 1). Race-mallissa Reach mittaa brändin tavoittamien ihmisten määrää. Act mittaa toimintaa, kuten nettisivuilla olevan materiaalin latauksesta muodostuvat myyntiliidit. Convert mittaa konversiota, esimerkiksi miten liidistä saadaan asiakas.  Engage -vaiheessa mitataan esimerkiksi asiakkaan sitouttamista ja CLV-arvoa (Customer Lifetime Value, asiakassuhteen arvo). (Chaffey, 2019.)

Kuvio 2. RACE-malli (Chaffey 2019)

Strategiassa haetaan vastauksia kysymyksiin, miten yritys asemoi itsensä markkinoilla, mitkä kohderyhmät valitaan ja mitä heille luvataan sekä millainen kommunikointistrategia tukee asiakaspolkua ensikosketuksesta alkaen. Strategia toteutetaan erilaisten taktisten markkinointitoimenpiteiden avulla. Erilaisia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi sosiaalisen median käyttö, hakukoneoptimointi ja suoramarkkinointi. Kun vaihtoehdot on punnittu ja valittu, toteutuksessa noudatetaan tarkkaa suunnitelmaa siitä, mitä markkinoinnin kanavia ja työvälineitä käytetään ja milloin. Toimintasuunnitelma voi sisältää useita toimenpiteitä, jotka vastuutetaan eri henkilöille. Samalla päätetään myös, hoidetaanko kaikki sisäisesti vai käytetäänkö ulkoisia toimijoita. (Chaffey & Smith 2017, 555 – 610.)

Suoritusta mitataan markkinointisuunnitelman strategiassa määriteltyjen tavoitteiden mukaan. Valittuja mittareita seurataan vuoden aikana tasaisesti ja aina tarpeen mukaan. Tuloksissa varmistetaan ovatko valitut tavoitteet olleet SMART-määritelmän mukaisia eli yksityiskohtaisia, tarkasti mitattavia, jonkun vastuulla olevia, saavutettavia ja aikaan sidottuja (Doran 1981). Tulosten mittareita ovat esimerkiksi keskeiset toimintaa kuvaavat mittarit (KPI, key performance indicator) kuten sijoitetun pääoman tuotto (ROI, return on Investment), markkinaosuus, myynti, sivuilla vierailijoiden määrä, liidien määrä ja hinta.

Kuvio 3. SMART-mallin määritelmät tavoitteille (mukaillen Doran 1981)

Parhaiden toimintatapojen arviointi

Perusteellisen suunnittelun, toteutuksen ja mittaamisen jälkeen on ajoittain hyvä tehdä kokonaisarviointi digitaalisen markkinoinnin onnistumisista ja epäonnistumisista. Kovassa kilpailussa pientenkin yksityiskohtien hoitaminen hyvin saattaa olla ratkaisevaa. Milbankin (2013) artikkelissaan esittelemän Stream 20 konsultointiyrityksen mallissa arvioidaan digitaalisen markkinoinnin onnistumista neljän ulottuvuuden avulla: digitaalinen kaupankäynti, digitaalisen markkinoinnin suunnittelu, digitaaliset välineet ja organisaation rakenne. Suunnittelun ulottuvuudessa osa-alueina arvioidaan sitä, miten on onnistuttu strategian toteuttamisessa, miten osuvia ennusteita on kyetty laatimaan, miten on onnistuttu segmentoinnissa, miten eri markkinointitoimet ovat vaikuttaneet asiakkaiden toimintaan sekä miten on onnistuttu tarjousten laadinnassa sekä hinnoittelussa.  

Matkalla tehokkuuteen

Digitaalisen markkinoinnin parissa työskennellään yhtäaikaisesti jopa kymmenien eri kanavien parissa, joiden kautta lähetetään satoja viestejä kohderyhmille. Tutkimusten mukaan silti vain reilu kolmannes yrityksistä uskoo, että ne onnistuvat tuottamaan tehokasta digitaalista markkinointia. (O’Connor 2015, 214.) Onkin varsin perusteltua, että yritykset laativat myös digitaalisen markkinoinnin osalta suunnitelman, jonka avulla selvitetään mitä ollaan tekemässä ja miten suoritettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta mitataan ja seurataan.

Lähteet

Chaffey, D. 2019. Introducing RACE: a practical famework to improve your digital marketing. Smart Insights. [Viitattu 28.3.2019]. Saatavissa: https://www.smartinsights.com/digital-marketing-strategy/race-a-practical-framework-to-improve-your-digital-marketing/

Chaffey, D. & Smith P.R. 2017. Digital Marketing Excellence: Planning, Optimizing and Integrating Online Marketing. New York: Routledge.

Doran, G. T. 1981. There’s a S.M.A.R.T. Way to Write Management’s Goals and Objectives. Management Review. Vol. 70, 35-36.

Hanssens, D. M, & Pauwels, K. H. 2016. Demonstrating the Value of Marketing. Journal of Marketing.  Vol.80(6), 173-190. [Viitattu 2.4.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1509/jm.15.0417

Milbank, S. 2013. Business Intelligence. Marginal gains and innovating in digital marketing – A study on implementing best practice. Journal of Direct, Data and Digital marketing Practice. Vol 14(3,) 249-256. [Viitattu 29.3.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1057/dddmp.2013.16

O’Connor, B. 2015. What Every CEO Needs to Know about Digital Marketing. Journal of Creating Value. Vol. 1(2), 214-220. [Viitattu 2.4.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1177/2394964315569641

Quinn, L., Dibb, S., Simkin, L., Canhoto, A. & Analogbei, M. 2016. Troubled waters: the transformation of marketing in a digital world. European Journal of Marketing. Vol .50(12), 2103-2133. [Viitattu 28.3.2019]. Saatavissa: https://www.emeraldinsight.com/doi/full/10.1108/EJM-08-2015-0537

Kirjoittajat

Elina Rasa työskentelee finanssialalla ja hänen mielestään kaikki päätökset perustuvat hyvään suunnitteluun. Hän opiskelee Lahden ammattikorkeakoulussa ylempää AMK-tutkintoa liiketalouden digitaalisten ratkaisujen koulutusohjelmassa.

Malla Metsäpalo on työskennellyt digitaalisen markkinoinnin parissa ja opiskelee Lahden ammattikorkeakoulussa ylempää AMK-tutkintoa liiketalouden digitaalisten ratkaisujen koulutusohjelmassa.

KTT Ritva Kinnunen työskentelee markkinoinnin yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla sekä asiantuntijana #DigiLAHTI hankkeessa. Artikkeli on kirjoitettu #DigiLAHTI EAKR –hankkeen tuella. Hanke on LAMKin, LUTin ja Ladecin yhteinen EU:n aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on alueen yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1445331 (CC0)

Julkaistu 17.4.2019

Viittausohje

Rasa, E., Metsäpalo, M. & Kinnunen, R. 2019. Suunnittelulla lisää tehokkuutta digitaaliseen markkinointiin. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2019/04/17/suunnittelulla-lisaa-tehokkuutta-digitaaliseen-markkinointiin/

Enhancing the Collaboration between Finnish and International UASs Students – Finnish Student’s Perspective

Articles in English, LAMK Pro, Uudistava oppiminen

What is the Finnish UAS’s students experiences and expectations about international students while studying together at UAS? Do the UASs supply opportunities for local students to study/work together with international students? Universities of applied sciences (UAS) throughout Finland, offer various opportunities for such situations. This article describes one such opportunity: internationalization at home. The article also suggests some solutions for UAS to improve the experiences of the Finnish UAS students – to be more successful.

Authors: Hoa Vu & Tarja Ahonen

International Studying in Finland

Finland’s educational background is well-known worldwide because it is the heart of the Finnish welfare society. Every year, UASs in Finland welcome thousands of international students to study there. This huge amount of newcomers give a chance for all students to work and study in a multicultural environment. However, the multicultural environment might affect local students due to the cultural diversity in the classrooms. The research, based on the perspective of local students, aims to enhance the collaboration between Finnish and international students within Finland’s UASs. The study determines the expectations and experiences of Finnish students while they study/work with international classmates. Based on these aspects, suggestions are given to help UASs fulfill the gaps. It also helps UASs improve the experiences of their local students.

Internalization at Home and Gap Model of Service Quality

In 2017, the total number of international students in Finland account for 6,8% of total number of all higher education students while 9,551 local students applied for the exchange program and 10,445 international students came to Finland for their exchange period (Study in Finland 2017). This shows that there are many Finnish students who do not study abroad. Internationalization at home is the process whereby the intercultural, international and global dimensions are mixed intentionally into the education systems for students in a country. The programme brings opportunities for students to develop further their knowledge, experience, and soft skills e.g., in intercultural understanding, multicultural, intercultural and critical thinking, etc without traveling aboard. (Beelen & Jones 2015) Thus, “internationalization at home” programmes should be applied by educational institutions effectively to bring international studying environments to Finnish students.

The research considers Finnish UASs students as the customers. The analyses part of the research mentions the service quality, customer experiences, satisfaction and Gap Model of Service Quality. The Gap Model of Service Quality is used to demonstrate the gaps between service quality and customer satisfaction. There are five gaps in total, in which the gaps between customer expectation and management perception as well as between management perception and the service quality specification are mentioned in the research. The gap between customer expectation and management perception happens when service providers do not realize which characteristic of products and services should be fulfilled to meet customer’s needs. The gap between management perception and the service quality specification occurs when the companies completely realize their customer’s expectation, but they do not have enough resources to fulfill the needs. (Parasuraman etc. 1985, 44-45)

Findings

The expectation and experience of Finnish students are determined. Finnish students have several expectations such as enhance language skills, expand network, have knowledge of cultural difference. The experiences of Finnish students are divided into two types of experiences. The positive experiences include having a chance to meet lovely people from around the world, having interesting times, gaining knowledge of cultural differences, increasing the language skills. The negative experiences include the lack of responsibilities of some international students in teamwork, lack of punctuality and problems in communicating due to the cultural differences. (Vu 2019, 48-49)

The gaps between expectations and experiences of Finnish UASs students with other international classmate are determined. The gap of language difficulties is due to the gap of ”customer expectation and management perception”. Thus, both Finnish and international students do not have the necessary English language skills to understand each other. However, the UASs do not recognize this situation and therefore the schools do not necessarily have actions to fulfill it. The author also believes that the gap of cultural difference is due to the gap between ”management perception and the service quality specification”. Studying among different nationalities might cause some cultural conflicts. Although the UASs are aware of the existing conflicts, they do not have sufficient resources to fulfill the gap. (Vu 2019, 41)

The ” internationalization at home” programme is seen to be successful since several respondents have positive feedback to the programme. Respondents emphasize how it helps them to develop and enhance their knowledge of cultural differences, improve language skills, further develop soft skills such as communication, teamwork, have an international studying/working environment, save abroad living costs and traveling time. (Vu 2019, 42)

Recommendation for Enhancing Collaboration

The first recommendation is make language courses compulsory to local students to help them improve their English skills. These courses can include some tips/guidelines on how to communicate more effectively. These courses also fulfill the gap of ” customer expectation and management perception”. Second, UASs should open cultural courses for newbies. These courses provide students knowledge of different cultures and supplies different skills and tools on how to study/work among other nationalities without having conflicts. The gap of ” management perception and the service quality specification” are also narrowed down through those cultural courses since new students obtain the necessary knowledge from the beginning of their studies. The third recommendation is the arrangement of local tutor students for international newbies. The combination brings Finnish tutors a chance to make new friends, reduce the cultural shock and to gain experience in the international studying/working environment. The fourth solution is increasing the involvement of teachers during the courses by managing the teamwork and helping students when needed. They can also make a survey after the course to evaluate the participation of each student during their teamwork assignments. Finally, UASs could provide programmes that let students take courses from different faculties. Students can gain knowledge and get new friends at the same time through these programmes. (Vu 2019, 45-47)

References

Beelen, J. & Jones, E. 2015. Redefining Internationalization at Home. The European Higher Education Area. [Cited 23 March 2019]. Available at: https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-3-319-20877-0_5

Parasuraman, A., Zeithaml, V. & Berry, L. 1985. A Conceptual Model of Services Quality and Its Implications for Future Research. American Marketing Association. The USA: American Marketing Association.

Study in Finland. 2017. Higher Education in Finland 2016-2017. Study in Finland.  [Cited on 17 October 2018]. Available at: http://www.studyinfinland.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/studyinfinlandwwwstructure/100601_Higher_Education_Finland_2016_2017.pdf

Vu, Hoa. 2019. Enhancing the Collaboration between Finnish and International UASs Students – Finnish Student’s Perspective. Bachelor’s thesis. Lahti University of Applied Sciences, Business and Hospitality Management. Lahti.

Authors

Vu, Hoa. 2019. Fourth-year International Business student. Lahti University of Applied Sciences. Finland.

Ahonen, Tarja. 2019. Senior Lecturer. Lahti University of Applied Sciences Ltd, Business and Hospitality Management. Lahti.

Published: 16.4.2019

Reference to this publication

Vu, H. & Ahonen, T. 2019. Enhancing the Collaboration between Finnish and International UASs Students – Finnish Student’s Perspective. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/04/16/enhancing-the-collaboration-between-finnish-and-international-uass-students-finnish-students-perspective/