Ammattikorkeakouluissa on käytössä laadukkaita autenttisia oppimisympäristöjä, joita hyödynnetään osana opetusta. Harjoitteluiden lisäksi erilaiset oppimisympäristöt mahdollistavat tulevien ammattilaisten osaamisen. Digitaalisten välineiden hyödyntäminen osana hoitotyön opetusta antaa opiskelijoille valmiuksia valmistumisen jälkeen. Tulevien hoitotyön ammattilaisten tulee saada koulutuksen aikana kohdata myös oikeita asiakkaita.

Kirjoittajat: Taina Anttonen ja Sari Mäki

Autenttinen oppimisympäristö

Autenttinen oppimisympäristö mahdollistaa asiakkaiden kohtaamisen ammattilaisen roolissa. Opiskelijan omat tavoitteet toimivat oppimisen lähtökohtana. Hän työskentelee osana tiimiä, jossa toimivat mukana toiset opiskelijat. Autenttinen oppiminen pitää sisällään autenttiset tilanteet, joissa opitaan ja saavutetaan osaaminen ja ammattitaito. Tämä antaa hyvät valmiudet tulevalle hoitotyön ammattilaiselle. (Leppisaari 2014.)

Oppimisympäristöissä opitaan taitoja työelämään. Niissä toimitaan tiimin jäsenenä omia vahvuuksia esiin tuoden. Tiimityöskentely mahdollistaa omien toimintatapojen ja asenteiden pohtimisen. Toisaalta oppimisympäristössä voidaan hyödyntää tietotekniikkaa osana työskentelyä. (Lignell 2013, 61-63.)

Hämeen ammattikorkeakoulun Hyvinvoinnin klinikka -oppimisympäristössä kohdataan oikeita asiakkaita. Hoitotyön opiskelija on klinikalla ammattilaisen roolissa. Opiskelija on perehtynyt ennen asiakkaan kohtaamista tutkittuun tietoon, jota sitten soveltaa oppimisympäristössä yhtenä tiiminjäsenenä yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa hoitotyön lehtoreiden ohjauksessa. Digitalisaatio asettaa haasteita kokonaisuudessaan hoitotyön koulutukselle. Koulutusorganisaation tulee huolehtia opetushenkilöstön osaamisesta ja sen siirtymisestä osaksi opetusta.

Digitalisuus hoitotyössä

Suomen hyvä koulutustaso tekee maastamme maailman kärkimaan digitaalisten terveyspalveluiden tuottajana. (Yle Areena 2017; Sosiaali- ja terveysministeriö 2014, 8). Tarkoituksena digitaalisuuden hyödyntämisessä terveyspalveluiden on, että asiakas tuottaa terveyteen liittyvää tietoa sekä itselleen, että terveysalan ammattilaisen käyttöön. Tuotetun tiedon hyödyntäminen tukee asiakkaan omaa terveyden edistämistä. Toisaalta tieto lisää hänen valinnanvapauttaan palveluiden käytössä. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2014, 8-12.)

Vuorovaikutus muuttuu asiakkaan kanssa digitaalisissa palveluissa, sillä niissä käytetään vähemmän aikaa kuin kasvokkain tapahtuvassa tapaamisessa. Epäsuora vuorovaikutus mahdollistaa myös sen, että joustavuus digipalveluiden käytössä ei sido tilanteita aikaan eikä paikkaan. Digipalveluiden kustannustehokkuus mahdollistaa myös laajemman väestön käyttää palveluita. Uusimuotoiset palvelut lisäävät terveydenhuollon saatavuutta ja sen myöstä täyttävät myös terveyspalveluille asetettuja digitalisoitumisen tavoitteita. (Rantala 2018, 70.)

Digitalisaation onnistuminen vaatii sitoutumista niin hoitotyön tekijöiltä kuin johdoltakin. Tulevan hoitotyön ammattilaisen tulee hallita riittävät tiedot ja taidot digitaalisten välineiden käytössä, jotta hän kykenee toimimaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Sairaanhoitajan rooli tulee korostumaan palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Suunnitteilla olevan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa kansalaisten rooli tulee korostumaan entisestään itsensä hoitamisessa. Sairaanhoitajaliitto on osaltaan panostanut asiaa digitaalisten terveyspalveluiden käyttöön otosta laatimalla strategian. Asiakaan oma rooli tulee siis entisestään korostumaan oman terveyden asiantuntijana. (Ahonen ym. 2016, 231.)

Kehittämiskohteena Oppimisympäristö Hyvinvoinnin klinikka

Mäen (2019) ylempi AMK- opinnäytetyössä kehittämisen kohteena oli Hyvinvointi klinikka -oppimisympäristö Hämeen ammattikorkeakoulussa. Kehittämisen tarkoituksena oli laatia oppimisympäristölle digisuunnitelma. Lähtökohtana oli hoitotyön lehtoreiden laatima SWOT- analyysi, jossa lehtoreita pyydettiin pohtimaan oppimisympäristön toimintaa seuraavien teemojen kautta: digitaalinen markkinointi, opiskelijoiden digitaalinen ohjaaminen, oppimisympäristössä käytettävät digitaaliset välineet osana asiakastyötä ja digitaaliset palvelut.

SWOT- analyysissä vahvuudeksi nousivat muun muassa opiskelijoiden digitaalinen ohjaaminen ja digitaalisen markkinoinnin, sekä palveluiden mahdollinen laajuus. Uhkana nousivat esiin muun muassa osaamisen vajaus, markkinoinnin keinot, vuorovaikutuksen vähyys, sekä sosiaaliseen median riskit. Digitalisten välineiden käyttö nähtiin mahdollisuutena, jolla vastataan työelämän tarpeisiin. Välineet ja digitaaliset palvelut lisäävät opiskelijoiden osaamista. Heikkoutena puolestaan nähtiin se, että digitaalisia välineitä on paljon ja osaaminen niiden käyttöön puutteellista.

Analyysin tuloksia hyödynnettiin digisuunnitelman laatimisessa. Suunnitelmassa otettiin kantaa valittuihin markkinoinnin välineisiin ja kohderyhmiin, ohjauksessa ja asiakastilanteissa käytettäviin digitaalisiin välineisiin, sekä annettiin ehdotuksia kehitettäviin uusiin digitaalisiin palveluihin.

Lopuksi

Autenttiset oppimisympäristöt ja digitaalisuus ovat osa ajanhenkistä toimintaa. Niiden kehittäminen on ammattikorkeakoulujen tärkeä tehtävä. Opetukseen tarvitaan uusia digitaalisia välineitä ja menetelmiä, jotta korkeakoulutus säilyttää kilpailukykynsä hakijamarkkinoilla.

Sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan työ on muutoksessa. Hoitotyön vaatimus on laajentunut digitaalisten välineiden haltuunottoon osaksi potilaan tai asiakkaan kohtaamista, hoitamista ja ohjaamista. Digitaalisuus hoitotyössä ei ole enää pelkästään potilastietojen kirjaamista, vaan osaamisen tulee kohdistua myös uusiin digitaalisiin välineisiin. Hoitotyön koulutus on ensiarvoisen tärkeässä roolissa osaamisen varmistamisessa.

Korkeakoulutusorganisaatioiden tulee pyrkiä muutoksen kärkeen, sillä niiden vastuulla on ammattitaidon uudistuminen ja uudistaminen vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Digitaalisen osaamisen vahvistaminen tulee tuoda laajasti esiin sekä hoitotyön koulutuksessa, että työelämän kehittämisessä. Korkeakouluilla on merkityksensä myös hoitotyön ammattilaisten täydennyskoulutuksessa. Hyvinvoinnin klinikka –oppimisympäristö pyrkii osaltaan vastaamaan hoitotyön ammattilaisten osaamisen kehittämiseen.

Lähteet

Ahonen, O., Kinnunen, U-M., Kouri, P., Liljamo, P. & Saranto, K. 2016. Sähköisten terveyspalvelujen strategia hoitotyöhön – nyt on sen implementoinnin aika. Finnish Journal of eHealth and eWelfare. Vol. 8 (4), 231-233. [viitattu 10.1.2019]. Saatavissa: https://journal.fi/finjehew/article/view/60200

Leppisaari, I. 2014. Pedagogisella vertaiskehittämisellä avoimia, autenttisia ja yhteisöllisiä oppimisympäristöjä Virtuaaliammattikorkeakouluverkostossa. AMK-lehti/UAS journal 1/2014. [viitattu 4.1.2019]. Saatavissa: https://uasjournal.fi/tutkimus-innovaatiot/pedagogisella-vertaiskehittamisella-avoimia-autenttisia-ja-yhteisollisia-oppimisymparistoja-virtuaaliammattikorkeakouluverkostossa/

Lignell, I. 2013. Esteettömät opetusmenetelmät, pedagogiset mallit ja oppimisympäristöt. Teoksessa Raudasoja A (toim.). Erityisen hyvää opetusta ja ohjausta.  Hämeen ammattikorkeakoulu. Ammatillinen opettajakorkeakoulu.  61-69. [viitattu 8.11.2016]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-784-630-1

Mäki, S. 2019. Oppimisympäristöä kehittämässä: Hyvinvoinninklinikan digisuunnitelma. Lahden ammattikorkeakoulu. Ylempi AMK-opinnäytetyö. [viitattu 14.2.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902192506

Rantala, K. 2018. Professionals in value co-creation through digital healthcare services. Jyväskylä studies in business and economics. Väitöskirja.

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2014. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena – Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. [viitattu 20.6.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3548-8

Yle Areena. 2017. Teemana terveys. Digitaalinen terveydenhuolto on jo täällä. [viitattu 24.5.2018]. Saatavissa: https://areena.yle.fi/1-4050577

Kirjoittajat

Taina Anttonen, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu

Sari Mäki, ylempi AMK-opiskelija, Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen –koulutus, Lahden ammattikorkeakoulu

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana ylempi AMK-koulutuksen opinnäytetyöprosessia.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/photos/computer-business-office-technology-3343887/ (Pixabay License)

Julkaistu 3.5.2019

Viittausohje

Anttonen, T. & Mäki, S. 2019. Oppimisympäristöä kehittämässä digitalisuutta hyödyntäen. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/05/03/oppimisymparistoa-kehittamassa-digitalisuutta-hyodyntaen/