Aihearkisto: Lehdet

Tiirismaan alue luontoliikkujan kohteena

Luonnon kokeminen on tärkeä syy siellä liikkumiselle, sillä luonto tarjoaa paitsi kauniita maisemia, myös aisti- ja tunnekokemuksia, virkistäytymistä, mielenrauhaa ja erilaisia luontoelämyksiä. Mennään metsään -hankkeessa on kuusi kehitettävää retkeilyaluetta tai –reittiä, joista yksi on Tiirismaan luontoalue Hollolassa. Alueen kehittämisessä on tärkeää kuulla luonnossa liikkujien kokemuksia siellä liikkumisesta ja miten he toivoisivat aluetta kehitettävän.

Kirjoittajat: Elina Eloranta, Mari Kivimäki ja Hannele Tiittanen

Luontokokemukset hyvinvoinnin tuottajina

Mennään metsään -hankkeen tavoitteena on kehittää laadukkaiden retkeilyreittien verkostoa Päijät-Hämeessä sekä sitä kautta edistää aktiivisesti luonnossa liikkumista koko Päijät-Hämeen retkeily- ja luontoalueilla. Hankkeessa panostetaan elämyksellisyyteen, tarinallisuuteen ja uusien digitaalisten ja älykkäiden sovellusten kehittämiseen yhdistäen luontoa, teknologiaa ja moniaistisia palvelukokemuksia. (Lahden ammattikorkeakoulu 2017.) Tässä artikkelissa kuvataan Hollolan kunnassa sijaitsevan Tiirismaan luontoalueen vetovoimatekijöitä alueen kävijöiden kokemana. Vetovoimatekijöinä tarkastellaan kävijöiden luotokokemuksia, mielipaikkoja sekä osallisuuden kokemuksia Tiirismaalla. Tarkoituksena on hyödyntää tuloksia osana Mennään metsään -hanketta ja Hollolan aluekehittämistyötä.

Luontokokemukset pohjautuvat vahvasti ihmisten elämänarvoihin, tarpeisiin, hyvinvointiin, onnellisuuteen ja elämänlaadun käsitteisiin. Luontokokemuksen hyvinvointia tuottavia vaikutuksia voidaan jäsentää jo klassikoksi muodostuneen Erik Allardtin (1976, 50–55) hyvinvoinnin osatekijöiden mukaan: having, loving ja being. Having -ulottuvuus kuvaa biologista ja fyysistä tilaa terveydellisen ulottuvuuden lisäksi. Loving -ulottuvuus kuvaa hyvinvoinnin arvoa ja yksilön luontokokemuksen merkityksellisyyttä. Being –ulottuvuus pitää sisällään sosiaalisen yhteyden (osallisuus) sekä oman itsen kokemisen ulottuvuuden suhteessa luontokokemukseen. (Taka-aho 2005, 7.) Kuvioon 1 on koottu ihmisen ja luonnon välisen suhteen vaikutuksia koettuun hyvinvointiin ja hyvään elämään.

Kuvio 1. Ihmisen ja luonnon välisen suhteen vaikutuksia koettuun hyvinvointiin ja hyvään elämään. (Kuva: Mari Kivimäki)

Luontoliikkujien kokemukset Tiirismaan alueelta

Tiirismaan luontoalueella haastateltiin kesä-heinäkuussa 2017 yhteensä kymmentä eri ikäistä luonnossa liikkuvaa henkilöä (Eloranta & Kivimäki 2017). Kävijöiden vastaukset jäsenneltiin luotokokemusten osalta kolmeen luokkaan: hyvän elämän kokemus, moniaistisuus ja elpyminen. Kävijöiden vastauksissa korostui etenkin stressistä palautuminen ja rauhoittuminen:

Joo, tai mul yleensä on se, et lähtee vähäks aikaa vaan käppäilemään, ja sit vaik kiertää Pikku-Tilkin ympäri, niin se rauhoittaa aika paljon mieltä…

Kävellessä stressi helpottaa. Sit alkaa miettiä mitä näkee ympärillä, eikä niinkää keskity siihe omaan stressialueeseen.

Moniaistisuuden kokemuksia tuotiin esille äänien ja sen vastapainona äänettömyyden kautta. Lisäksi raittiin ilman kokemukset tulivat esille useammassa vastauksessa.

Mielipaikkojen osalta vastaukset jäsenneltiin viiteen luokkaan: korkeat paikat, veden äärellä, istumapaikat, lähiluonto ja maaston monimuotoisuus. Tiirismaan luonnonsuojelualueen Pirunpesän louhikko ympäristöineen on harvinainen ja kaunis, ja monelle vastaajalle selvä mielipaikka. Myös vaihteleva maasto houkuttelee vastaajia Tiirismaalle. Vesi on monelle vastaajalle mieleinen elementti joka vetää puoleensa, mahdollisuutta istua veden äärellä toivottiin vastauksissa. Lähiluonto koetaan turvalliseksi ja vastaajat arvostavat luontoon pääsyn helppoutta lähellä asuinaluettaan. Mielipaikan kautta voi syntyä kontakti luontoon, jonne haluaa toistuvasti palata, osa vastaajista oli jo lapsesta liikkunut samoilla reiteillä.

Osallisuuden kokemukset jäsentyivät yksin ja yhdessä sekä osana luonnossa luokkiin. Toiminnalliset kokemukset jäsentyivät luokkiin evästely, retkeily, liikunnallisuus, ja luontokokemusten tallentaminen. Vastaajat liikkuivat luonnossa vaihtelevasti sekä yksin että erilaisissa ryhmissä. Usein oltiin lenkillä koiran kanssa. Lapset nauttivat siitä, että luontoliikuntaan otetaan eväät mukaan ja päästään kiipeilemään. Myös aikuiset saattoivat tulla retkelle metsään isommallakin porukalla grillaamaan. Vastauksissa tuli esille myös, että valokuvan ottaminen luontokohteessa on merkityksellistä ja omat luontokokemukset voidaan näin jakaa myös muiden kanssa jotka eivät ole luontoympäristössä samaan aikaan mukana.

Kehittämisehdotukset

Tiirismaan valttikorttina on sen läheisyys alueen asukkaille, maaston vaihtelevuus ja luonnon monimuotoisuus, joita voidaan hyvin hyödyntää sekä rauhalliseen oleskeluun että toiminnalliseen liikuntaan. Vetovoimatekijöiden näkökulmasta Tiirismaa tarjoaa puitteet monenlaiseen toimintaan erilaisille luontoliikkujaryhmille. Seuraavassa on muutamia kehittämisehdotuksista ryhmiteltynä Erik Allardtin hyvinvoinnin osatekijöiden ja niihin kiinnittyneiden haastatteluteemojen mukaan: kokemuksellisuus (having), mielipaikat (loving), osallisuus (being).

  • Kokemuksellisuus vetovoimatekijänä: Pirunpesän alueen iltavalaistus, erilaiset tapahtumat ja järjestetyt luontoretket eri kohderyhmille eri vuodenaikoina, kiipeilypaikka
  • Viihtymisen paikat vetovoimatekijänä: Laavupaikat, levähdyspaikat reittien varsilla, selkeät reittimerkinnät, Pirunpesän kahvila ja tarina
  • Osallisuus vetovoimatekijänä: Yhdessä tekemisen uudet mahdollisuudet ja teemat (aarteenetsintä, selfie-kuvaus, sinkkulenkit, monikulttuurisuustreffit, turistin kanssa lenkillä, tarinapolku, pyöräilyreitti)

Tiirismaan alueen kehittämisessä on paljon mahdollisuuksia, mutta samalla myös haasteensa. Suunnittelussa on huomioitava Suomen eri vuodenajat ja erilaisten luontokäyttäjäryhmien moninaisuus eri-ikäisistä lähialueasujista Päijät-Hämeessä liikkuviin turisteihin. Tiirismaan alueessa on kuitenkin läheisyytensä ja monipuolisuutensa vuoksi mahdollisuus kehittyä vetovoimainen luontoliikuntakohde, jonne on helppo tulla. Tunnettuutta tulee lisätä selkeillä aluetta markkinoivilla verkkosivuilla, jossa kerrotaan esimerkiksi reitit, mahdolliset tapahtumat ja parhaat luontokohteet. Tiirismaata tulee kehittää Suomen 100-vuotisluontohelmikohteena eteenpäin.

Lähteet

Allardt, E. 1976. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.

Eloranta, E. & Kivimäki, M. 2017. Luonto kutsuu Tiirismaalle. [Verkkodokumentti].  AMK -opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala. [Viitattu 19.12.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121721706

Lahden ammattikorkeakoulu. 2017. Mennään metsään –hanke. [Viitattu 4.7.2017]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/projektit/mennaan-metsaan/Sivut/default.aspx

Taka-aho, M. 2005. Luontokokemus ja henkinen hyvinvointi. [Verkkodokumentti]. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos. Jyväskylä. [Viitattu 11.7.2017]. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12296/URN_NBN_fi_j yu-2005468.pdf?sequence=1

Kirjoittajat

Elina Eloranta ja Mari Kivimäki ovat opiskelleet  Lahden ammattikorkeakoulussa ja valmistuivat sosionomeiksi 2017.

Hannele Tiittanen toimii Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla yliopettajana.

Julkaistu 20.12.2017

Artikkelikuva: LindenP. Saatavissa:  https://pixabay.com/en/forest-nordic-forest-nature-nordic-2558074/ (CC0)

Viittausohje

Eloranta, E., Kivimäki, M. & Tiittanen, H. 2017. Tiirismaan alue luontoliikkujan kohteena. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/20/tiirismaan-alue-luontoliikkujan-kohteena/

Creative Commons -lisenssi

Kokemuksia vaatteiden ja kenkien korjauspalvelupilotista: 10 ohjetta korjauspalveluiden perustajalle

Lahden Ammattikorkeakoulun Kiertotalousväylän projektitiimi toteutti Koko Lahen Korjaamo -nimisen korjauspalvelupilotin syksyllä 2017. Korjauspalvelupilotin tavoitteena oli luoda ”yhden luukun” vaatteiden ja kenkien korjauspalvelukokeilu, joka olisi toiminnassa muutaman viikon. ”Yhdellä luukulla” tarkoitetaan palvelua, jossa tarjotaan kuluttajalle helposti saavutettava paikka, jonne korjattavat tavarat voi viedä ja josta ne voi noutaa. Projektin toimeksiantajana toimi LAMK:n Kiertoliike – Päijät-Hämeen kiertotalousmalli ja uudet liiketoimintamahdollisuudet -projekti.

Kirjoittajat: Kaisa Tuominen, Riina Töyräs, Aku Alasippola, Sakari Tojkander, Tuukka Helminen & Sakari Autio

1. Etsi motivoitunut, moniosaava tiimi

Projektityöntekijöitä kiinnosti korjauspalvelupilotin konkreettisuus sekä tietynlainen uutuus – tällaista palvelua ei ole ennen ollut, ja tiimiläisiä kiinnosti päästä kehittämään tätä konkreettista palvelua. Ottakaa sihteeri pankista – hänellä on vuosien asiakaspalvelu- ja tilannetajukokemus muun muassa yhteistyökumppaneiden kontaktipinnassa. Projektipäälliköksi on hyvä valita mukava, helposti lähestyttävä ja aina tavoitettavissa oleva nuori ja oppimisenjanoinen henkilö. Hyvät projektityöntekijät avaavat suunsa, sulkevat suunsa, kun muut puhuvat ja ottavat omatoimisesti vastuuta osaamisensa perusteella. Pakkaa on hyvä sekoittaa vielä yhdellä kiertotaloudelle omistautuneelle sparraajalle, joka maadoittaa ja tuo projektiin realiteetin, kun hätä on suurin.

Kuva 1. Projektitiimi löi päänsä yhteen ja rakensi korkeimman spagettitornin Kiertotalousväylän aluksi. Kuvaaja: Sakari Tojkander

2. Selvitä mihin toimivaltuutesi yltää

Ylimääräisen ja turhan työn välttämiseksi ota jo aluksi selvää, mikä on roolisi projektissa. Mikäli tehtävänannossa sinulle annetaan tehtäväksi ”toteutus”, selvitä toimeksiantajasi kanssa, mitä hän konkreettisesti haluaa tiimin tekevän, ja mihin kaikkeen tiimillä on esimerkiksi allekirjoitusoikeus.

3. Tee tuoterajaus

Tuoterajaukseen johtaa tuotteiden erilaiset kuljetus- varastointi- ja tietosuojatarpeet. Huomionarvoista on myös korjattavien tuotteiden yleisyys ja katerakenne. Tässä korjauspalvelupilotissa ei yritetty haukata liian isoa palaa kakusta, vaan korjattavat tuotteet rajattiin tekstiileihin ja kenkiin: helposti kuljetettavissa olevia pieniä tuotteita, joille Lahden ympäristökylän kyselyn mukaan löytyy korjauskysyntää.

4. Etsi luukulle helposti saavutettavissa oleva paikka

Hyvä lokaatio on ilmaisten parkkipaikkojen läheisyydessä yleisellä paikalla. Saavutettavuuteen vaikuttaa myös ”luukun” aukioloajat: työssäkäyvät arvostavat palvelua, jonne voi mennä iltapäiväneljän jälkeen. Sopiva aukioloaika voisi olla klo 12-20. Palvelun saavutettavuutta lisää keräyslaatikko, jonne asiakas voi käydä jättämässä tuotteensa aukioloaikojen ulkopuolella.

Kuva 2. Pilotin aikana toteutettu korjauspalvelupisteen ulkonäkö: ohjeita, tuotetietolomakkeita sekä keräyslaatikko. Kuvaaja: Tuukka Helminen

5. Löydä ammattitaitoiset yhteistyökumppanit

Tähän projektiin löydettiin ammattitaitoinen suutari ja ompelija, jotka olivat oikein mielissään projektista, ja heti valmiita mukaan. Luo aluksi yhteistyökumppaneihin fyysinen kontakti, ja pidä heidät ajan tasalla projektin etenemisestä. Mikäli tiimistäsi ei löydy visuaalista osaamista, sitä voi löytää ulkopuolelta – esimerkiksi muotoiluinstituutin, M-idean tai mediatekniikan opiskelijat. Vaihtoehtoja on, ja usein projekti tarvitsee visuaalisuutta jossain muodossa.

6. Maksuliikenne kuntoon

Liiketalouden opiskelijoista on tässä kohtaa hyötyä. Ota selvää, miten ”korjausluukulla” voidaan toimia – kaikki eivät välttämättä suostu käsittelemään käteiskassaa. On hyvä tiedostaa, että rahaliikenteen järjestäminen maksaa, ja käteinen on näistä kallein vaihtoehto. Yksinkertaisin tapa hoitaa maksuliikenne on hankkia kaikille korjaajille omat maksupäätteet, jolloin maksu siirtyy reaaliajassa suoraan korjaajan kirjanpitoon. Tässä pilotissa ei voitu järjestää maksuliikennettä tiimin tai LAMK:n kautta, eikä pilotti ollut voittoa tavoitteleva.

7. Logistiikka tarvitaan

Korjauspalvelupilotin liiketoimintasuunnitelma oli kerätä asiakkailta tuotteet yhdellä ”luukulla” ja toimittaa ne korjaajille korjattavaksi ja takaisin. Logistiikka tulee tässä kohtaa olennaiseksi toimivan palvelun takaamiseksi.

Palvelulla on voi olla kaksi toteutusvaihtoehtoa : Yksi toimintamalli korjauspalveluille voisi olla yhden ”luukun” korjauspalvelu, jossa kaikkien korjaajien liiketila sijaitsee saman katon alla eliminoiden ulkoisen kuljetustarpeen. Tällöin logistiikasta huolehditaan asiakkaiden ohjaamisella sekä riittävällä polkupyörä- ja ajoneuvoparkkipaikoilla. Toinen vaihtoehto olisi hakea korjattavat tuotteet asiakkaan kotoa. Nämä kaksi kehityshaaraa voidaan myös yhdistää, jolloin ”saman katon alla” -korjauspalvelu tarjoaa lisäpalveluna suurikokoisten tuotteiden kuljetuksen korjaukseen ja takaisin.

8. Suunnittele markkinointisi asiakkaan näkökulmasta

Korjauspalvelusi voi menestyä, kunhan mahdolliset asiakkaasi ovat tietoisia palvelusta. Hyvä ja toimiva palvelu ei välttämättä tarvitse jatkuvaa mainontaa, vaan hyvän palvelun luokse kyllä löydetään. Paras mainonta on suusta suuhun kulkeva tieto. Alkuun saatat tarvita jotain seuraavista palvelusi julkisuuteen tuomiseksi: facebook ja instagram -mainonta, kaupunkitempaus, lehdistötiedote, radiohaastattelu tai -mainos tai hyvin toteutettu printtimainonta. Alkuun mieti, millaisia tyypilliset asiakkaasi ovat, ja mistä saavutat heidät. Sanomalehti toimii vanhempaan väestöön, some saavuttaa nuorempaa kansaa. Lapsiperheet tavoitat päiväkodin ilmoitustaulun kautta.

Kuva 3. Projektin visuaalisen vahvistuksen suunnittelema flaijeri. Kuvaaja: Sakari Tojkander

9. Projektipäällikön rooli projektin hallinnassa

Projektipäällikkö tekee eniten työtä? – Väärin.

Projektipäällikön tärkein tehtävä on olla läsnä projektityöntekijöiden keskuudessa. Päällikkö kuuntelee ja organisoi tiimiläisiä, ja hänen tehtävänsä on olla kartalla projektin kulusta. Mitä enemmän tiimissä on jäseniä, sitä vähemmän päällikön on syytä tehdä muuta kuin hallita, organisoida ja valvoa projektia. Projektipäällikkö sopii tiimin pelisäännöt, huolehtii tapaamisissa asioiden käsittelystä ja ohjaa tiimiä päämäärään. Hyvä projektipäällikkö antaa tiimiläisille luovaa tilaa, tunnistaa tiimiläisten vahvuudet, tarpeet ja työpanoksen sekä antaa tästä tunnustusta.

10. Kritiikki ja ryhmädynamiikka

Tiimissä kaikki ovat olleet valmiita kehittymään ja vastaanottamaan kritiikkiä. Kenelläkään ei kuitenkaan ole syytä kuunnella aiheetonta kritiikkiä, tai pelkkää kritiikkiä ilman mahdollisuutta esittää omaa kantaansa rauhan keinoin. Erimielisyydet ovat normaali osa viestintää ja ihmisluonnetta. On parempi puhdistaa ilmaa, kuin padota pahaa oloaan, joka on voinut syntyä mitättömästäkin kommentista. Jos asioita ei käsitellä, koko projekti kärsii. Erilaisia mielipiteitä ei pidä pihdata ja parhaimmillaan erilaiset ajattelutavat toimivat tiimin hyväksi. Muistakaa avoimesti käsitellä ristiriita tilanteet heti niiden ilmaannuttua.

Nyt, mene ja opi omasta projektistasi!

Kirjoittajat

Opiskelijat Kaisa Tuominen, Riina Töyräs, Aku Alasippola, Sakari Tojkander, Tuukka Helminen sekä Ympäristötekniikan lehtori Sakari Autio

Julkaistu 19.12.2017

Viittausohje

Tuominen, K., Töyräs, R., Alasippola, A., Tojkander, S., Helminen, T. & Autio, S. 2017. Kokemuksia vaatteiden ja kenkien korjauspalvelupilotista: 10 ohjetta korjauspalveluiden perustajalle. LAMK Pro [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/19/kokemuksia-vaatteiden-ja-kenkien-korjauspalvelupilotista-10-ohjetta-korjauspalveluiden-perustajalle

Creative Commons -lisenssi

Metsäbioenergian mahdollisuudet esille

Lahden ammattikorkeakoulun vetämä InforME – Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille –hanke tuottaa helposti ymmärrettävää ja selkeää tietoa uusituvista energialähteistä ja pyrkii näin edistämään niiden käyttöä Hämeen maaseudulla. Vuonna 2017 hankkeessa on kiinnitetty erityishuomiota kotimaiseen metsäbioenergiaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin maaseudun hajautetussa lämmöntuotannossa. Näkökulmana on ollut myös energiayrittäjyyden edistäminen.

Kirjoittajat: Mari Eronen ja Terhi Ahava

Kotimaista lähienergiaa

Suomen metsät tarjoavat meille puhdasta ja uusiutuvaa energiaa, joka on ympäristöystävällistä eikä lisää ilmastonmuutosta kiihdyttävien kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä, toisin kuin fossiiliset polttoaineet. Vaikka puuta poltettaessa vapautuu hiilidioksidia, puut myös sitovat sitä ilmasta kasvaessaan. Voidaan siis sanoa, että puu on hiilineutraali polttoaine. (Metsäkeskus 2008)

Suomen hallituksen laatimassa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa onkin huomioitu metsäbiomassa yhtenä merkittävänä uusiutuvan energian lähteenä, joiden osuus energian loppukulutuksesta on tavoitteena nostaa yli 50 prosenttiin 2020-luvulla. Energiaverotuksella hallitus pyrkii kannustamaan lämmön erillistuotannossa ensisijaisesti metsähakkeen ja metsäteollisuuden sivutuotteiden käyttöön. (Huttunen 2016)

Vaikka metsäbioenergia on taloudellista ja ekologista, haja-asutusalueilla helpoksi ja kohtuuhintaiseksi mielletty öljylämmitys on edelleen suosittua. Puulämmityksestä syntyy usein mielikuva polttopuiden eli klapien käytöstä, mikä koetaan työlääksi lämmitystavaksi. Uusiutuva bioenergia voi kuitenkin olla yhtä vaivaton ratkaisu kuin öljylämmitys, sillä nykyaikainen hakelämmitysjärjestelmä on pitkälti automatisoitu. Lisäksi hake on kotimaista lähienergiaa ja polttoaine voidaan saada jopa omasta metsästä.

Hakelämmitys on mahdollista ostaa myös palveluna lämpöyrittäjältä. Palvelun käyttäminen on asiakkaalle vaivatonta, riittää kun maksaa laskun kerran kuukaudessa. Lämpöyrittäjä vastaa kaikesta lämpölaitokseen liittyvästä toiminnasta, kuten laitoksen rakentamisesta ja huollosta, polttoaineen hankinnasta sekä päivystyksestä. Samalla asiakas lisää omalta osaltaan kotiseudun työllisyyttä ja Suomen energiaomavaraisuutta. Metsän omistajalle lämpöyrittäjäksi ryhtyminen voi olla mainio mahdollisuus. Suomessa onkin tällä hetkellä jo noin 500 lämpöyrittäjää ja määrä kasvaa noin 10 % vuodessa. (Brofeldt 2017)

Metsätyökohteisiin tutustumassa

Syksyn aikana hakelämmityksestä ja lämpöyrittäjyydestä on jaettu tietoa monen eri kanavan kautta. Kesän aikana tuotettu animaatio Lähilämpö – Maaseutuyrittäjän mahdollisuus on katsottavissa Youtubessa LAMKgreen-kanavalla. Aiheesta kirjoitettu artikkeli  julkaistiin Maaseudun aikakauslehti Farmissa. Parhaillaan on valmistumassa asiantuntijahaastatteluihin ja käyttäjäkokemuksiin perustuva dokumentaarinen videosarja aiheesta.

Animaation ja videon teosta ovat vastanneet LAMKin Muotoiluinstituutin opiskelijoista koostuva ryhmä ja kaksi ympäristöteknologian opiskelijaa. Kesän ja syksyn aikana työryhmä on päässyt näkemään, minkälaista on suomalainen metsän hoito ja puun kiertokulku. Ensimmäinen kuvausmatka suuntautui Hämeenkoskelle, jossa kuvattiin metsän elinkaaren uusi alku päätehakkuun jälkeen. Metsätyökoneen kuljettaja ja taimienistuttaja kertoivat omasta työstään kuvausryhmälle.

Kuva 1. Maanmuokkaus käynnissä hakkuuaukealla. Kuva: Marika Vainio.

Hämeenkoskelta matka jatkui Kalkkisten harvennushakkuutyömaalle, jossa tutustuttiin metsätyökoneen toimintaan ja energiapuun korjuuseen. Ryhmälle selvisi muun muassa, että harvennus kuuluu nuoren metsän hoitoon ja se on välttämätöntä, jotta jäljelle jäävistä puista kasvaa riittävän järeitä teollisuuden käyttöön. Ensiharvennus tehdään puuston ollessa noin 20 vuoden ikäistä ja korjatut puut voidaan hyödyntää energiantuotannossa.

Kuva 2. Kuvausryhmä tutustumassa harvennushakkuutyömaahan. Kuva: Marika Vainio.

Toisena kuvauspäivänä matkattiin jälleen Hämeenkoskelle, jossa ryhmä pääsi näkemään energiapuun haketusta, hakkeen varastointia sekä hakkeenpolttolaitoksen. Kaadetut puut oli varastoitu vuoden ajaksi metsään, jolloin niistä syntyvää haketta ei tarvitse enää erikseen kuivata. Haketus tapahtui paikan päällä ja valmis hake kuljetettiin lähellä sijaitsevan lämpölaitoksen varastoon. Lämpöyrittäjä Tapani Brofeldtin mukaan nyrkkisääntönä on, että kuljetusmatkan pituus saa olla enintään 1 km/m3 haketta, jotta voidaan puhua lähienergiasta. Hän kertoi myös näkemyksiään lämpöyrittäjyyden mahdollisuuksista työllisyyden edistämisessä ja energiaomavaraisuuden parantamisessa.

Kuva 3. Energiapuut varastoituna ennen haketusta. Kuva: Thomas Vornanen.

Syksyllä toteutettiin vielä kolmas kuvausmatka Hollolaan, jossa useat kunnan kiinteistöistä lämmitetään hakkeella. Paikan päällä haastateltiin kunnan talotekniikkamestari Arto Nuutilaa, joka kertoi kokemuksiaan lämpöyrittäjän asiakkaan näkökulmasta. Näin saatiin hyvä kokonaiskuva aihepiiristä dokumenttia varten.

Tietoa tarvitaan

Metsähake on erinomainen kotimainen bioenergianlähde, jota meillä riittää, kunhan hakkuut hoidetaan kestävästi. Lämpöyrittäjyys tarjoaa hienoja mahdollisuuksia maaseudulla ja asiantuntijat näkevät alalla kasvupotentiaalia. Aiheesta tarvitaan kuitenkin enemmän tietoa helposti ymmärrettävässä muodossa.

Animaatiot ja videot ovat tehokkaita keinoja viestinnässä ja InforME-hankkeessa niiden avulla on esitelty jo useita uusiutuvan energian vaihtoehtoja. Lisäksi videoiden tuotantoprosessi tarjoaa LAMKin opiskelijoille hyvät mahdollisuudet monialaiseen oppimiseen. Ympäristötekniikan opiskelijat ovat päässeet tutustumaan audiovisuaalisen materiaalin tuotantoon ja muotoilun opiskelijat puolestaan oppivat uusiutuvasta energiasta.

InforME-hankkeessa tuotetut materiaalit ja muuta tärkeää tietoa uusiutuvan energian mahdollisuuksista löytyy osoitteesta www.lamk.fi/informe.

Lähteet

Ahava, T. & Eronen, M. 2017. Uusiutuvaa energiaa metsästä. Maaseudun aikakauslehti Farmi. [Verkkolehti]. Vol. 5/2017, 36-42. [Viitattu 18.12.2017]. Saatavissa: http://www.lehtiluukku.fi/pub?id=161574

Brofeldt, T. 2017. Lämpöyrittäjä. Haastattelu 27.7.2017.

Lahden ammattikorkeakoulu. 2017. InforME – Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille. [Viitattu 18.12.2017] Saatavissa: www.lamk.fi/informe

Lahden ammattikorkeakoulu. 2017.  Lähilämpö – maaseutuyrittäjän mahdollisuus. [Youtube-video]. [Viitattu 18.12.2017]. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=JOc3UrmaBng

Metsäkeskus. 2008. Maatilan hakelämmitys -opas. [Verkkodokumentti]. Tampere: Metsäkeskus. [Viitattu 18.12.2017]. Saatavissa: http://www.puulakeus.net/docs/109-TgY-Maatilan_hakelammitysopas_lopullinen.pdf
Huttunen, R. (toim.) 2016. Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Energia  4/2017. [Viitattu 18.12.2017]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79189/TEMjul_4_2017_verkkojulkaisu.pdf?sequence=1
Kirjoittajat

Mari Eronen työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja on InforME-hankkeen projektipäällikkö.

Terhi Ahava on ympäristö- ja energiatekniikan opiskelija.

Julkaistu 19.12.2017

Artikkelikuva: Metsäbioenergia tarjoaa monia mahdollisuuksia maaseudulle. Kuva: Thomas Vornanen.

Viittausohje

Eronen, M. & Ahava, T. 2017. Metsäbioenergian mahdollisuudet esille. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/19/metsabioenergian-mahdollisuudet-esille/

Creative Commons -lisenssi

Mitä me halutaan? Ruokajäte nollaan!

Lahden Ammattikorkeakoulun Kiertotalousväylän ruokahävikkiprojekti selvitti tänä syksynä keinoja vähentää LAMKin ja Salpauksen Koo-Kuppiloiden ruokahävikkiä. Ruokahävikki tarkoittaa syömäkelpoista ruokaa, joka on päätynyt roskiin tai biojätteeseen.

Kirjoittajat: Kaisa Tuominen, Linda Karlström, Yolanda Potrykus, Vilma Wathén & Sakari Autio

Ruokahävikki tuhlaa rahaa ja tuhoaa ympäristöä – turhaan. On arvioitu, että Suomessa kouluissa ruokahävikin mukana tuhlaantuu 130 000 euroa päivässä, eli noin 25 miljoonaa euroa vuodessa. Jokapäiväinen ruokamme aiheuttaa noin kolmanneksen ilmastovaikutuksistamme. Valtaosa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy sen alkutuotannossa. Kun syömäkelpoista ruokaa heitetään roskiin, on kaikki sen valmistukseen käytetty työ, energia ja raha sekä aiheutunut ympäristön kuormitus ollut turhaa. (Silvennoinen ym. 2012, 42 ; Hartikainen ym. 2015.)

Kuva 1. Projektiryhmä kokoontuneena FellmanniCampukselle. Kuvaaja: Linda Karlström

Huoli ruokahävikistä – kyselyssä hurjat vastausmäärät

Projektissamme loimme ruokahävikki -aiheisen kyselyn Lahden ammattikorkeakoulun sekä Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoille ja opettajille sekä henkilökunnalle. Kyselyllä halusimme kartoittaa muun muassa vastaajien ajatuksia ruokahävikistä, miksi he heittävät ruokaa roskiin ja ostaisivatko he kouluruokaa päivän päätteeksi kotiin. Ruokahävikki selvästi koskettaa monia, sillä saimme kyselyymme ennätykselliset 696 vastausta! Vastauksista 580 tuli Lahden ammattikorkeakoulun puolelta ja 116 vastausta Koulutuskeskus Salpauksesta.

Kyselyiden avoimista vastauksista huokuu huoli ruokahävikkiä kohtaan. Huolesta huolimatta biojätettä syntyy lautastähteen kautta, joten halusimme kysyä, mistä syistä vastaajat heittävät kouluruokaa roskiin. LAMKilaisista 41 % ja salpauslaisista 31 % kertovat, että he eivät heitä kouluruokaa biojätteeseen. Molemmissa oppilaitoksissa kuitenkin 16 % kertovat, että ruokaa on otettu liikaa lautaselle, eikä jaksettu syödä loppuun. Kaikki opiskelijat eivät myöskään olleet tietoisia, saavatko he käydä ottamassa lisää ruokaa. Tähän ongelmaan ratkaisuna on santsauksen mahdollisuuden korostaminen ruokailijoille. Ota aluksi vain sen verran minkä tiedät syöväsi, ja hae lisää ruokaa, jos siltä tuntuu – helppoa!

Opiskelijaravintoloissa on ollut vaihtelevasti ostettavissa ylijäänyttä lounasruokaa päivän päätteeksi kotiin mukaan. Mahdollisuutta ei juurikaan ole mainostettu, mahdollisesti tämän ajatellaan olevan negatiivista mainosta keittiölle, heidän arvioidessaan valmistettavan ruoan määrän yläkanttiin. Ylijäämäruoan myyntiin pitäisi kuitenkin suhtautua vain positiivisesti, sillä se viestii ravintoloiden vastuullisuudesta. Ravintola saa lisätienestiä ylijäämäruoan myynnistä ja samalla säästää jätekustannuksissa. Halusimme ruokahävikkikyselyssämme tiedustella, olisivatko vastaajat halukkaita ostamaan kouluruokaa päivän päätteeksi. Hieman odotetustikin LAMKilaisista 69 % ja salpauslaisista 51 % ostaisivat kouluruokaa kotiin. Kyselymme avoimeen vastauskenttään tuli ylivoimaisesti eniten kommentteja ylijäämäruoan myynnistä, ja kuinka oppilaat pitävät sitä erinomaisena ideana!

Kuva 2. ”Ostaisitko kouluruokaa päivän päätteeksi kotiin”-ympyräkaavio LAMK/Salpaus. Tekijä: Linda Karlström

Hävikkidioilla lisää tietoisuutta

Projektiryhmä loi ytimekkään diasarjan ruokahävikkiin ja ruoan ympäristövaikutuksiin liittyen. Esitys havainnollistaa ruoan ja ruokahävikin vaikutuksia numeroin, valokuvin ja tekstein. Helposti lähestyttävien infodiojen avulla tieto ruoan ympäristövaikutuksista saavuttavat monet silmäparit. Toivottavasti sinäkin olet huomannut ne. Diojen avulla toivotaan ruokailijoiden heräämään ajattelemaan ruokahävikin vähentämistä, niin lounasravintoloissa, kuin kotonakin. Diasarja pyörii Lahden ammattikorkeakoulun ja Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijaravintoloiden kampustelevisioissa, ja mahdollisesti se tulee laajempaan levitykseen myös muihin Lahden alueen kouluihin.

Kuva 3. Hävikkidioilla haluttiin aktivoida katsojaa, ja kertoa, että hän voi vaikuttaa Kuvaaja/tekijä: Kaisa Tuominen

Voisivatko opiskelijat ilmoittaa, milloin tulevat syömään?

Suurin ruokahävikin aiheuttaja Koo-Kuppiloissa on se, että ruokailijamäärää on vaikea arvioida. Erityisesti LAMKissa projekti- ja verkko-opiskelu vaikuttavat päivittäisiin ruokailijamääriin arvaamattomasti. Ruokailijoiden määrä voi olla heittää sadoilla henkilöillä arvioihin nähden.  Ratkaisuksi mietimme ilmoittautumisjärjestelmää, jolloin ruokailijamäärää olisi helpompi ennustaa. Kyselyn perusteella LAMK App olisi potentiaalisin väylä ilmoittautumiselle, sillä se on jo valmiiksi olemassa, jolloin esimerkiksi omaa erillistä appia ei tarvittaisi. LAMK Appin kehityspäällikkö Harri Kuuselan mukaan ilmoittautumisjärjestelmä olisi mahdollista toteuttaa. Ilmoittautumisjärjestelmää kannattaisi lähteä kehittämään jo nyt, sillä siirtyminen Mukkulan kampukselle syksyllä 2018 tarjoaisi hyvä ajankohta ilmoittautumisjärjestelmän pilotoinnille.  Projektiryhmässä kävimme keskustelua, voisiko ilmoittautuminen olla opiskelijoille pakollista, vai perustua vapaaehtoisuuteen tai palkkioon. Harri Kuuselan mielestä ilmoittautumista ei voida asettaa pakolliseksi, mutta applikaation avulla voitaisiin saada tietoa, joka auttaa ruokailijamäärien ennustamisessa. Lisäksi koulujen lounasruokailu on Kela–avusteista, joten ruoan tarjoamatta jättäminen ilman ilmoittautumista saattaisi olla myös laitonta.

M19–kampukselle siirryttäessä ravintolapalveluiden tarjoaja vaihtuu LAMK:n nykyisestä uuteen. Uuden ravintolapalvelun hankinnassa voidaan painottaa ruokahävikin huomioimista tai esimerkiksi tehdä ylijääneen lounasruoan myynnistä tapa, josta kaikki opiskelijat ovat tietoisia. Uuden kampuksen ravintolaan voidaan suunnitella ohjetaulut, biojäteastian koko ja näkyvyys ynnä muut hävikin vähentämiskeinot alusta saakka. Tässä palveluiden tilaajan, eli LAMK:n, on syytä osoittaa vastuullista roolia: Ei ruokaa roskiin!

Lähteet

Hartikainen, H., Kuisma, M., Pinolehto, M., Räikkönen, R., Kahiluoto, H. 2015. Ruokahävikki alkutuotannossa ja elintarvikejalostuksessa. [Verkkodokumentti]. Foodspill 2 –hankkeen loppuraportti. [Viitattu 14.12.2017]. Saatavissa: http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti170.pdf

Silvennoinen, K., Koivupuro, H-K., Katajakuuri, J-H., Jalkanen, L., Reinikainen, A. 2012. Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa. [Verkkodokumentti]. Foodspill 2010–2012 -hankkeen loppuraportti. [Viitattu 10.10.2017]. Saatavissa: http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti41.pdf

Kirjoittajat

Tyytyväinen ruokahävikki-projektiryhmä:

Kaisa Tuominen, liiketalouden opiskelija
Linda Karlström, energia- ja ympäristötekniikan opiskelija
Yolanda Potrykus, energia- ja ympäristötekniikan opiskelija
Vilma Wathén, energia- ja ympäristötekniikan opiskelija
sekä
Sakari Autio, energia- ja ympäristötekniikka, lehtori

Julkaistu 19.12.2017

Artikkelikuva: https://www.flickr.com/photos/32123311@N00/502155430 (CC BY 2.0)

Viittausohje

Tuominen, K., Karlström, L., Potrykus, Y., Wathén , V. & Autio, S. 2017. Mitä me halutaan? Ruokajäte nollaan! LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/19/mita-me-halutaan-ruokajate-nollaan

Creative Commons -lisenssi

Improving performance of the SME sector by developing business mentoring in international co-operation

The article is based on the Trust Me – Training for Unique Skills and Techniques for Mentoring project (2015-2018) aiming to elaborate a training of future SME mentors in international cooperation. The project was funded by Erasmus+ programme, KA2 Cooperation for Innovation and the Exchange of Good Practices, Strategic partnerships for higher education. The project developed a sophisticated curriculum for mentors and started the development of networks of mentors with the long term objective to create national networks covering regions, countries and whole European regions. The Trust Me Business Mentor Skills Development Programme is aimed for those individuals who support SME owners and CEO’s to grasp business opportunities, solve problems and grow their business using mentoring skills in order to be effective and provide real added value.

Authors: Miika Kuusisto & Ulla Kotonen

Performance of SME sector

According to the SME Performance Review of the European Commission (2017e), SMEs are an important part of the non-financial business economy in Europe, also in Finland, France, Hungary and Romania, the partner countries of the Trust Me (2017) project.

Table 1. Basic facts of enterprises in Finland, France, Hungary and Romania (European Commission 2017a, 2017b, 2017c and 2017d)

Enterprise birth rates in 2014 ranged, among these four countries, from 7.9 % to 10.2 %. The average employment size of newly born enterprises ranged from 1.0 persons to 2.2 persons. In 2013, enterprise death rates were particularly low, between 5.2 % and 11.5 %. The lowest numbers of all rates were in Finland and the highest in Romania. (European Commission 2017f.)

Table 2. Business demography in Finland, France, Hungary and Romania (European Statistics 2017f)

Based on the Small Business Act for Europe (SBA), the EU’s flagship policy initiative to support small and medium-sized enterprises, Finland’s SME sector has one of the most competitive profiles in the EU. The Finnish SME sector surpasses the EU average in seven out of nine SBA principle areas. (2016 SBA Fact Sheet – Finland.) France’s SBA profile is, in most areas, in balance with the EU average, whereas Romania’s SBA profile gives a mixed picture, and Hungary’s SBA profile contains many weaknesses (European Commission 2017a, 2017b, 2017c and 2017d).

Figure 1. SBA profiles of Finland, France, Hungary and Romania compared with EU averages. (European Commission 2017a, 2017b, 2017c and 2017d)

In entrepreneurship, Romania is above the EU average but in internationalisation, environment, and skills and innovation, far behind the EU average. Skills and innovation seems to be the most problematic, less than in other countries. The Hungarian SME sector trails the EU average in six principles.

It is recognised in most countries that SMEs need special help for their growth. Traditionally, help is offered by facilitating the external environment and developing entrepreneurial culture and environment as well as access to finance. Nowadays, strengthening the internal capabilities is often seen as an alternative or supplementary strategy for SME development, and training is recognised as an important tool for developing the internal capabilities of SMEs (Manimala & Kumar 2012).

Training practices in SMEs

Based on the last Continuing vocational training survey by Eurostat (2010), the ratio of training employees seems to increase with the growth of the companies. In Hungary, the training intensity differs significantly between the size-categories. There, small companies invest visibly less in the training of their employees than medium- and large-sized companies or Finnish or French small and medium-sized companies. However, the Hungarian training intensity is higher than Romania, where the training level is much lower than all the other three countries and the average of EU countries.

Table 3. Distribution of companies providing any forms of training to their employees (in % of all companies in 2010) in Finland, France, Hungary and Romania (Eurostat 2010).

In addition to the training of employees, also training and competence development of managers is important in the SMEs. The OECD (2002) has reported a positive correlation between the level of managers’ training and SMEs’ performance. The International Labour Organisation (2014) has assisted governments, employers’ and workers’ organisations, and other institutions in scaling up management training and establishing support systems to address the needs of SMEs. Over the years, development in expertise, networks and supporting organisations, especially for start-ups, micro and small entrepreneurs, has occurred. On the other hand, large companies have their own in-company training programmes, and they invest in the training of managers and leaders. The medium-sized companies and their managers seem to be in some kind of gap when it comes to their own development. The biggest reasons for differences between the training of SMEs and large companies are financial and time resources, as well as efficiency expectations (Doe 2017). First, fewer resources of SMEs typically means less funding for training and limited options to invests in development. Thus, it is also more important to show increased employee and company performance. The limited financial resources are also seen in the use of time and difficulties in balancing working time and training time. SME managers especially have difficulties in finding time for training.

Business mentoring

It is obvious that SME managers also need support and training.  Coaching, and especially mentoring, are seen as cost-efficient and flexible training methods for SME managers’ training. Utrilla & Torraleja’s study (2013) established that mentoring is an important tool for family businesses too. Both coaching and mentoring are “activities of professional and personal development with focus on individuals (and teams) and relying on the client’s own resources to help them to see and test alternative ways for improvement of competence, decision making and enhancement of quality of life. A professional coach or mentor is an expert in establishing a relationship with people in a series of conversations with the purpose of serving the clients to improve their performance or enhance their personal development or both, choosing their own goals and ways of doing it.” (European Mentoring and Couching Council & al. 2011, 3) Coaching is more about facilitating the client’s learning process by using professional methods and techniques, whereas mentoring is more like a development process involving a transfer of skills and knowledge from a more-experienced to a less-experienced person through learning dialogue (European Mentoring and Couching Council & al. 2011). Thus, business mentors should always have professional business competencies and experiences not only the methodological know-how.

In practice, business mentoring services and programmes are offered by a number of different national and regional SME supporting organisations as a part of their services. The mentoring services and programmes offered by the regional organisations of the Federation of Finnish Enterprises, in Finland, the Institute of the Entrepreneurial Mentoring (IME) in France, the Association of Young Entrepreneurs’ (FIVOSZ) and the National Research, Development and Innovation Office in Hungary are examples of this kind of mentoring services. There are also specific non-profit national and international mentoring organisations, such as the Business Mentors Finland (Suomen Yrityskummit), which is the largest nationwide mentoring network (a non-profit association) of experienced entrepreneurs and business managers in Finland and a global mentoring network MicroMentor.

Some of the business mentoring services are sector specific (e.g. ICT specific mentoring by the ACE consortium in several European countries, social enterprise focused mentoring by NESsT and !GEN Social Innovation Agency in Hungary). Respective, some of mentoring programmes, such as the Women business leaders mentoring programme by Finland’s Chamber of Commerce, MentorNet – a network of female mentors by the Foundation for Small Enterprise Economic Development (SEED) in Hungary –  are targeted at certain smaller groups.  In addition to the free-of-charge mentoring services, there are a lot of different private consultancy companies, such as Berater SRL and Integra HR SRL in Romania, the Business Mentoring Network in the UK, and the Management Mentors Europe as a part of the worldwide Management Mentors, Inc.

Mentoring Training Programmes

If you are a good business manager, it does not necessarily mean that you are also a good business mentor.  Respectively, the mentoring skills without business experience are not enough for acting as a business mentor.  In general, there are a huge number of different mentoring training programmes in Europe but only part of them have focused on business mentoring, and even a few of them are accredited by the European Mentoring and Couching Council (EMCC). In August 2017, there were no accredited Finnish mentors in the EMCC European Individual Accreditation (EIA) Holders register (EMCC 2017a) or accredited Finnish mentoring programmes in the EMCC EQA Holders register (EMCC 2017b). At the same time, there were six accredited training programmes in France and two programmes in Hungary. In Romania, there were two individual EIA holders, but no accredited mentoring programmes. In Hungary, there were five EIA accredited and 46 in France.

Also, in Finland, several organisations, also some of the universities, organise/have organised non-accredited mentoring trainings. However, those trainings are not focused on business mentoring, but for example on the mentoring of teachers, students, young talents, immigrants, job-seekers etc. Also, different health care sector-focused mentoring trainings have become more common. One of the latest examples of business mentoring training programmes are Business Mentor –valmennus by Vocational Adult Education Sedu in 2009 and South Savo Vocational College together with regional enterprise organisations and the Finnish Business Mentors Association.

Business Mentors’ Competence Framework

The European Mentoring and Coaching Council (EMCC), which develops, promotes and sets the expectation of best practices in mentoring and coaching in Europe, is a key player in experience sharing of mentors. It has published a mentor’s competence framework in 2009 (EMCC 2015). The competence framework works as an assessment tool by providing a description of a mentor at four distinct levels of development (Foundation, Practitioner, Senior Practitioner, and Master practitioner). It helps mentors understand their level of development and training providers to evaluate the behaviours of a mentor, to categorise the level that the mentor and the level and effectiveness of mentor training programmes.

The competency framework (EMCC 2015) is suitable for all kinds of mentoring, including eight competence categories focusing on personal and interpersonal skills, as well as the mentoring process: 1) Understanding self, 2) Commitment to self-development, 3) Managing the contract, 4) Building the relationship, 5) Enabling insight and learning, 6) Outcome and action orientation, 7) Use of models and techniques, and 8) Evaluation. As a general competence framework for mentors, it does not include any business or professional specific competencies, which are mentioned for example by Clutterbuck (2005) and Clutterbuck & Lane (2005). Based on the above-mentioned competence frameworks of mentoring and the benchmarking of existing mentoring training programmes, a business mentoring competence framework was defined in the Trust Me project. The competence framework consists of 10 business skills, a mentoring process and four soft mentoring skills:

  • Can analyse business environment
  • Can analyse market demand and supply
  • Can analyse, manage and develop business strategies
  • Can analyse, manage and develop production
  • Can analyse, manage and develop financial management
  • Can analyse, manage and develop investments
  • Can analyse, manage and develop human resources
  • Can analyse, manage and develop marketing
  • Can analyse, manage and develop logistics
  • Can analyse, manage and develop research, development and innovation activities
  • Can manage the mentoring process
  • Has self-awareness and behavioural awareness
  • Is able to manage mentoring relationships and communicate with a mentee
  • Is committed to own learning and interested in helping others
  • Is able to identify ethical questions and behave ethically
Trust Me Business Mentoring Training Programmes

Based on the identified competence requirements, a business mentoring training programme was developed in the international cooperation. The trainings are targeted to SME managers and to the master degree students with business entrepreneurship/business experience. Depending on the trainees’ backgrounds and experiences, training stays between levels one (Foundation) and two (Practitioner) in the four-level mentoring accreditation scale. The aim of the mentoring training is to give an understanding of the practice of mentoring and the core skills of mentoring. After the training, the mentoring trainee should be able to work as an internal mentor and carry out small external mentoring processes. The training makes it also possible to increase business know-how. The training consists of three contact days supported by an e-learning package and business simulation game. In an optimal situation, the training will continue with a real business mentoring case.

The training programme was piloted in Finland, France, Hungary and Romania during autumn 2017. The basic structure of the training was same in all of the countries, but the exercises and details were based on national/regional circumstances and the differences of target groups. In Finland, the first mentoring training pilot was 5 ECTS credits; it was offered as an elective study course for master degree students of Lahti UAS but also to regional SME managers and entrepreneurs. The master degree students of the universities of applied sciences are a good target group, because most of them have a long working history. One of the project’s results was also the Trainers’ Handbook, which includes a total of 18 exercises for each phase of the mentoring process:  five for the preparatory phase, six for the negotiating/contracting phase, four for facilitating mentorship, and three for closing the mentoring process.

Future of the Business Mentoring Training Programme

In the future, the project partners as the organisers of the Trust Me Mentoring Training Programme can apply for the European Quality Award (EQA), a quality standard for mentoring programmes, to make training more recognisable. Also, the mentors who completed the Trust Me Mentoring Training Programme can apply for the European Individual Accreditation (EIA), an accreditation system for individual mentors and coaches, after gaining mentoring experiences.

References

Clutterbuck, D. 2005. Establishing and maintaining mentoring relationships: An overview of mentor and mentee competencies. SA Journal of Human Resource Management, Vol. 3 (3), 2-9.

Clutterbuck, D. & Lane, G. 2005. The Situational Mentor: An International Review of Competences and Capabilities in Mentoring. London: Routledge.

Doe, K. 2017. Five key differences in small business training vs. big business training. Small Business Digest [Electronic magazine]. [Cited 8.8.2017]. Available at: http://www.2sbdigest.com/training-differences-between-small-businesses-corporations

European Commission. 2017a. 2016 SBA Fact Sheet Finland. [Online document]. [Cited 8.8.1017]. Available at: http://ec.europa.eu/DocsRoom/documents/22382

European Commission. 2017b. 2016 SBA Fact Sheet France. [Online document]. [Cited 8.8.2017]. Available at: http://ec.europa.eu/DocsRoom/documents/22382

European Commission. 2017c. 2016 SBA Fact Sheet Hungary. [Online document]. [Cited 8.8.2017]. Available at: http://ec.europa.eu/DocsRoom/documents/22382

European Commission. 2017d. 206 SBA Fact Sheet Romania. [Online document]. [Cited 8.8.2017]. Available at: http://ec.europa.eu/DocsRoom/documents/22382

European Commission. 2017e. SME Performance Review. Annual Report on European SMEs 2015/2016. [Online document]. [Cited 8.8.2017]. http://ec.europa.eu/growth/smes/business-friendly-environment/performance-review-2016_en

European Commission. 2017f. Structural business statistics overview. [Online document]. [Cited 8.8.2017]. http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Structural_business_statistics_overview

European Mentoring & Couching Council (EMCC). 2015. The EMCC Competence Framework V2. [Online document]. [Cited 9.8.2017]. https://emcc1.app.box.com/s/4aj8x6tmbt75ndn13sg3dauk8n6wxfxq

European Mentoring & Couching Council (EMCC). 2016. EMCC Guidelines for Supervision. [Online document]. [Cited 9.8.2017]. https://emcc1.app.box.com/s/d4ydyhryok7usj2zp06dgcdiuho22lx6

European Mentoring & Couching Council (EMCC). 2017a. EMCC EIA Holders. [Online document]. [Cited 9.8.2017]. https://emcc1.app.box.com/s/vin9be1lljamrcjgxhkqmz3i4sibol8v

European Mentoring & Couching Council (EMCC). 2017b. EMCC EQA Providers. [Online document]. [Cited 9.8.2017]. https://emcc1.app.box.com/s/jsqd9fxbrcc8nfnrmc8fsm5am0ivzo45

European Mentoring and Coaching Council, International Coach Federation, Association for Coaching & Société Francaice de Coaching. 2011. Professional Charter for coaching and mentoring. [Online document]. [Cited 9.8.2017]. Available at: http://www.eesc.europa.eu/resources/docs/142-private-act–2.pdf

Eurostat. 2010. Continuing vocational training survey 2010. [Online document]. [Cited 8.8.2017]. Available at: http://ec.europa.eu/eurostat/web/education-and-training/data/database

International Labour Organisation (ILO). 2014 Entrepreneurship and SME management training. [Online document]. [Cited 8.8.2017]. Available at: http://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/—ed_emp/—emp_ent/—ifp_seed/documents/publication/wcms_175474.pdf

Manimala, M. J., & Kumar, S. 2012. Training needs of small and medium enterprises: Findings from an empirical investigation. IIM Kozhikode Society & Management Review, Vol. 1 (2), 97-110.

OECD. 2002. SMEs managers training. [Online document]. [Cited 8.8.2017]. Available at: https://www.oecd.org/cfe/smes/2492440.pdf

Trust Me –project. 2017. [Cited 15.12.2017]. Available at: https://www.trust-me-project.eu/index.php/en/

Utrilla, P. N. C., & Torraleja, F. Á. G. 2013. The importance of mentoring and coaching for family businesses. Journal of Management & Organization, Vol. 19 (4), 386-404.

About the authors

Kuusisto Miika, (Masters of BA), is a Senior Lecturer of logistics at Lahti University of Applied Sciences. He has been a project manager for Trust Me project, which developed a business mentor’s competence framework and training program in an international co-operation. His other competence areas are Supply web and business development, theses supervisions and RDI-activities.

Kotonen Ulla, DSc (Econ and Bus Adm), is an RDI Director of the Smart Business focus area at Lahti University of Applied Sciences. She has previously worked as an RDI Development Manager at Lahti University of Applied Sciences and FUAS – Federation of Universities of Applied Sciences, as well as a professor of accounting at Lappeenranta University of Technology’s School of Business.

Published: 19.12.2017

Illustration: https://www.flickr.com/photos/susanvg/3382838948 (CC BY-NC-SA)

Reference to this publication

Kuusisto, M. & Kotonen, U. 2017. Improving performance of the SME sector by developing business mentoring in international co-operation. LAMK RDI Journal. [Electronic journal]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2017/12/19/improving-performance-of-the-sme-sector-by-developing-business-mentoring-in-international-co-operation/

Creative Commons -lisenssi