Luonnon kokeminen on tärkeä syy siellä liikkumiselle, sillä luonto tarjoaa paitsi kauniita maisemia, myös aisti- ja tunnekokemuksia, virkistäytymistä, mielenrauhaa ja erilaisia luontoelämyksiä. Mennään metsään -hankkeessa on kuusi kehitettävää retkeilyaluetta tai –reittiä, joista yksi on Tiirismaan luontoalue Hollolassa. Alueen kehittämisessä on tärkeää kuulla luonnossa liikkujien kokemuksia siellä liikkumisesta ja miten he toivoisivat aluetta kehitettävän.

Kirjoittajat: Elina Eloranta, Mari Kivimäki ja Hannele Tiittanen

Luontokokemukset hyvinvoinnin tuottajina

Mennään metsään -hankkeen tavoitteena on kehittää laadukkaiden retkeilyreittien verkostoa Päijät-Hämeessä sekä sitä kautta edistää aktiivisesti luonnossa liikkumista koko Päijät-Hämeen retkeily- ja luontoalueilla. Hankkeessa panostetaan elämyksellisyyteen, tarinallisuuteen ja uusien digitaalisten ja älykkäiden sovellusten kehittämiseen yhdistäen luontoa, teknologiaa ja moniaistisia palvelukokemuksia. (Lahden ammattikorkeakoulu 2017.) Tässä artikkelissa kuvataan Hollolan kunnassa sijaitsevan Tiirismaan luontoalueen vetovoimatekijöitä alueen kävijöiden kokemana. Vetovoimatekijöinä tarkastellaan kävijöiden luotokokemuksia, mielipaikkoja sekä osallisuuden kokemuksia Tiirismaalla. Tarkoituksena on hyödyntää tuloksia osana Mennään metsään -hanketta ja Hollolan aluekehittämistyötä.

Luontokokemukset pohjautuvat vahvasti ihmisten elämänarvoihin, tarpeisiin, hyvinvointiin, onnellisuuteen ja elämänlaadun käsitteisiin. Luontokokemuksen hyvinvointia tuottavia vaikutuksia voidaan jäsentää jo klassikoksi muodostuneen Erik Allardtin (1976, 50–55) hyvinvoinnin osatekijöiden mukaan: having, loving ja being. Having -ulottuvuus kuvaa biologista ja fyysistä tilaa terveydellisen ulottuvuuden lisäksi. Loving -ulottuvuus kuvaa hyvinvoinnin arvoa ja yksilön luontokokemuksen merkityksellisyyttä. Being –ulottuvuus pitää sisällään sosiaalisen yhteyden (osallisuus) sekä oman itsen kokemisen ulottuvuuden suhteessa luontokokemukseen. (Taka-aho 2005, 7.) Kuvioon 1 on koottu ihmisen ja luonnon välisen suhteen vaikutuksia koettuun hyvinvointiin ja hyvään elämään.

Kuvio 1. Ihmisen ja luonnon välisen suhteen vaikutuksia koettuun hyvinvointiin ja hyvään elämään. (Kuva: Mari Kivimäki)

Luontoliikkujien kokemukset Tiirismaan alueelta

Tiirismaan luontoalueella haastateltiin kesä-heinäkuussa 2017 yhteensä kymmentä eri ikäistä luonnossa liikkuvaa henkilöä (Eloranta & Kivimäki 2017). Kävijöiden vastaukset jäsenneltiin luotokokemusten osalta kolmeen luokkaan: hyvän elämän kokemus, moniaistisuus ja elpyminen. Kävijöiden vastauksissa korostui etenkin stressistä palautuminen ja rauhoittuminen:

Joo, tai mul yleensä on se, et lähtee vähäks aikaa vaan käppäilemään, ja sit vaik kiertää Pikku-Tilkin ympäri, niin se rauhoittaa aika paljon mieltä…

Kävellessä stressi helpottaa. Sit alkaa miettiä mitä näkee ympärillä, eikä niinkää keskity siihe omaan stressialueeseen.

Moniaistisuuden kokemuksia tuotiin esille äänien ja sen vastapainona äänettömyyden kautta. Lisäksi raittiin ilman kokemukset tulivat esille useammassa vastauksessa.

Mielipaikkojen osalta vastaukset jäsenneltiin viiteen luokkaan: korkeat paikat, veden äärellä, istumapaikat, lähiluonto ja maaston monimuotoisuus. Tiirismaan luonnonsuojelualueen Pirunpesän louhikko ympäristöineen on harvinainen ja kaunis, ja monelle vastaajalle selvä mielipaikka. Myös vaihteleva maasto houkuttelee vastaajia Tiirismaalle. Vesi on monelle vastaajalle mieleinen elementti joka vetää puoleensa, mahdollisuutta istua veden äärellä toivottiin vastauksissa. Lähiluonto koetaan turvalliseksi ja vastaajat arvostavat luontoon pääsyn helppoutta lähellä asuinaluettaan. Mielipaikan kautta voi syntyä kontakti luontoon, jonne haluaa toistuvasti palata, osa vastaajista oli jo lapsesta liikkunut samoilla reiteillä.

Osallisuuden kokemukset jäsentyivät yksin ja yhdessä sekä osana luonnossa luokkiin. Toiminnalliset kokemukset jäsentyivät luokkiin evästely, retkeily, liikunnallisuus, ja luontokokemusten tallentaminen. Vastaajat liikkuivat luonnossa vaihtelevasti sekä yksin että erilaisissa ryhmissä. Usein oltiin lenkillä koiran kanssa. Lapset nauttivat siitä, että luontoliikuntaan otetaan eväät mukaan ja päästään kiipeilemään. Myös aikuiset saattoivat tulla retkelle metsään isommallakin porukalla grillaamaan. Vastauksissa tuli esille myös, että valokuvan ottaminen luontokohteessa on merkityksellistä ja omat luontokokemukset voidaan näin jakaa myös muiden kanssa jotka eivät ole luontoympäristössä samaan aikaan mukana.

Kehittämisehdotukset

Tiirismaan valttikorttina on sen läheisyys alueen asukkaille, maaston vaihtelevuus ja luonnon monimuotoisuus, joita voidaan hyvin hyödyntää sekä rauhalliseen oleskeluun että toiminnalliseen liikuntaan. Vetovoimatekijöiden näkökulmasta Tiirismaa tarjoaa puitteet monenlaiseen toimintaan erilaisille luontoliikkujaryhmille. Seuraavassa on muutamia kehittämisehdotuksista ryhmiteltynä Erik Allardtin hyvinvoinnin osatekijöiden ja niihin kiinnittyneiden haastatteluteemojen mukaan: kokemuksellisuus (having), mielipaikat (loving), osallisuus (being).

• Kokemuksellisuus vetovoimatekijänä: Pirunpesän alueen iltavalaistus, erilaiset tapahtumat ja järjestetyt luontoretket eri kohderyhmille eri vuodenaikoina, kiipeilypaikka
• Viihtymisen paikat vetovoimatekijänä: Laavupaikat, levähdyspaikat reittien varsilla, selkeät reittimerkinnät, Pirunpesän kahvila ja tarina
• Osallisuus vetovoimatekijänä: Yhdessä tekemisen uudet mahdollisuudet ja teemat (aarteenetsintä, selfie-kuvaus, sinkkulenkit, monikulttuurisuustreffit, turistin kanssa lenkillä, tarinapolku, pyöräilyreitti)

Tiirismaan alueen kehittämisessä on paljon mahdollisuuksia, mutta samalla myös haasteensa. Suunnittelussa on huomioitava Suomen eri vuodenajat ja erilaisten luontokäyttäjäryhmien moninaisuus eri-ikäisistä lähialueasujista Päijät-Hämeessä liikkuviin turisteihin. Tiirismaan alueessa on kuitenkin läheisyytensä ja monipuolisuutensa vuoksi mahdollisuus kehittyä vetovoimainen luontoliikuntakohde, jonne on helppo tulla. Tunnettuutta tulee lisätä selkeillä aluetta markkinoivilla verkkosivuilla, jossa kerrotaan esimerkiksi reitit, mahdolliset tapahtumat ja parhaat luontokohteet. Tiirismaata tulee kehittää Suomen 100-vuotisluontohelmikohteena eteenpäin.

Lähteet

Allardt, E. 1976. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.

Eloranta, E. & Kivimäki, M. 2017. Luonto kutsuu Tiirismaalle. [Verkkodokumentti].  AMK -opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala. [Viitattu 19.12.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121721706

Lahden ammattikorkeakoulu. 2017. Mennään metsään –hanke. [Viitattu 4.7.2017]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/projektit/mennaan-metsaan/Sivut/default.aspx

Taka-aho, M. 2005. Luontokokemus ja henkinen hyvinvointi. [Verkkodokumentti]. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos. Jyväskylä. [Viitattu 11.7.2017]. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12296/URN_NBN_fi_j yu-2005468.pdf?sequence=1

Kirjoittajat

Elina Eloranta ja Mari Kivimäki ovat opiskelleet  Lahden ammattikorkeakoulussa ja valmistuivat sosionomeiksi 2017.

Hannele Tiittanen toimii Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla yliopettajana.

Julkaistu 20.12.2017

Artikkelikuva: LindenP. Saatavissa:  https://pixabay.com/en/forest-nordic-forest-nature-nordic-2558074/ (CC0)

Viittausohje

Eloranta, E., Kivimäki, M. & Tiittanen, H. 2017. Tiirismaan alue luontoliikkujan kohteena. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/20/tiirismaan-alue-luontoliikkujan-kohteena/