Aihearkisto: Lehdet

Pedagogisella ohjelmalla laatua ja vaikuttavuutta

Opiskelijoiden osaamisen ja työllistymisen varmistaminen on keskeisin Lahden ammattikorkeakoulun sosiaalisen vastuun ulottuvuus.  Tässä artikkelissa kuvataan, miten koulutusta, opetusta ja ohjausta on kehitetty Lahden ammattikorkeakoulussa vuosina 2016-2017.

Kirjoittaja: Tuija Liljander

Kehittämisen taustalla strategia ja pedagoginen ohjelma

Lahden ammattikorkeakoulun opetuksen ja ohjauksen kehittämistä on linjannut strategian (Lahden ammattikorkeakoulu 2015a) pohjalta laadittu Pedagoginen ohjelma 2016–2018 (Lahden ammattikorkeakoulu 2015b). Ohjelmalla tavoiteltiin LAMKin opetuksen ja oppimisen laadun kehittämistä sekä pyrittiin edistämään koulutuksen kansainvälistymistä, opiskelijan opintoaikojen lyhentämistä, ympärivuotista opiskelua, digitalisaation hyödyntämistä oppimisessa, työelämäläheistä oppimista, yrittäjyyttä ja innovaatioiden syntymistä, tulevaisuuden osaamisen syntymistä sekä korkeakouluyhteistyötä.

Pedagogisen ohjelman taustalla oli Lahden ammattikorkeakoulun strategian linjaus opetuksesta ja oppimisesta. Sen mukaan LAMKissa kehitytään työelämän uudistajaksi oppimalla aidoissa työelämän kehittämisprojekteissa ja -verkostoissa. Oppimisessa keskeistä on yhteisöllisyys, kokeilevuus, sallivuus ja luovuus. Opetuksessa korostuu opiskelijakeskeisyys ja ohjauksellisuus. Strategiassa olevan uudistavan oppimisen profiilin mukaan oppimisessa keskeistä on kriittinen ajattelu, luovuus, yhteisöllinen kehittäminen ja toiminta sekä uusien merkitysten muodostaminen. Uudistavassa oppimisessa luodaan elinikäisen oppimisen perusta. Tuloksena on aito, käytännönläheinen osaaminen ja vahva ammatti-identiteetti. (Lahden ammattikorkeakoulu 2015b)

Opetussuunnitelmauudistus tulevaisuuden osaamisen varmistajana

Pedagogisen ohjelman keskeinen tavoite oli vahvistaa LAMKin opetussuunnitelmien osaamisperustaisuutta sekä varmistaa työelämässä tarvittavien tulevaisuuden osaamisten syntyminen. Uudistumisen turvaamiseksi LAMKiin kehitettiin kolmivuotinen OPS-prosessimalli. Mallissa opetussuunnitelmat osaamistavoitteineen uudistetaan arvioinnin pohjalta kolmen vuoden välein. Opetussuunnitelmien arviointi, kehittäminen ja implementointi tapahtuvat peräkkäisinä vuosina. Opetuksen sisältöjä, toteutustapoja ja osaamisen arviointia puolestaan uudistetaan jokaisella toteutuskerralla itsearvioinnin ja palautteen avulla. Opetussuunnitelmien arvioinnissa ja kehittämisessä hyödynnetään myös sekä opiskelijoiden että työelämän edustajien näkökulmia. Mallin avulla turvataan opetuksen sisällöllinen ajanmukaisuus ja toteutustapojen käyttökelpoisuus tulevaisuuden työelämässä tarvittavien osaamisten saavuttamiseksi.

Opettajien valmennusohjelma kehittämistyön tukena

Opettajien pedagogisen osaamisen kehittämistarpeet liittyvät opettajan roolin muuttumiseen. Opettajan ensisijainen tehtävä on tukea opiskelijaa oppimisprosessissa ja varmistaa osaamisen syntyminen. Lähtökohta ei siis ole opettamisessa, vaan oppimisessa.

Opettajille suunnattu valmennusohjelma LOVE käynnistyi syksyllä 2016. Sen tavoitteena oli uudistaa opetusta ja oppimista, parantaa opettajien digipedagogisia taitoja ja luoda vertaismentorointijärjestelmä opetuksen uudistamisen tueksi. LOVE koostui kahdeksasta pedagogisesta ja digipedagogisesta osaamisalueesta, joille määriteltiin osaamistavoitteet ja joiden osaaminen näytettiin käytännön toiminnassa osaamismerkkien kautta.  LOVEssa järjestettiin teemailtapäiviä, työpajoja, koulutuksia ja ohjausta, mm. alakohtaista digitukea. Aloilla toimi myös sparraajien vetämät oppimissolut, joissa opettajat suunnittelivat yhdessä uudistuvia opetuksen toteutuksia. Sparraajille järjestettiin valmennusta tehtäväänsä. Sparraajien työn pohjalta on lähdetty kehittämään vertaismentorointimallia, joka tukee opettajien pedagogista kehittymistä jatkossa.

Ohjauksen kokonaisuus ohjausmalliksi

Ohjauksen merkitys opiskelijoiden yhä monimuotoisemmassa arkitodellisuudessa on lisääntynyt jatkuvasti. Ammattikorkeakoulussa opiskelee yhä enemmän hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia opiskelijoita. Opintoja on kyettävä edistämään joustavasti ja nopeasti esimerkiksi työn ohella. Uudet opiskelumuodot, kuten avoimen ammattikorkeakoulun polkuopinnot sekä joustava siirtymä toisen asteen opinnoista ammattikorkeakouluun, lisäävät ohjauksen tarvetta entisestään. Opiskelijoiden on myös pystyttävä suuntaamaan opintojaan tulevaisuuden monimuotoisen työelämän tarpeisiin. Asiantuntevaa ja suunniteltua ohjausta siis tarvitaan opintojen etenemisen ja oppimisen tukemisessa.

LAMKin uudistetussa ohjausmallissa on kuvattu ohjauksen palvelu- ja yhteistyörakenteet, keskeiset toimijat, roolit ja vastuut sekä kehittämisen painopisteet. Ohjauksessa toteutetaan holistista ohjauksen mallia, joka korostaa uraohjausta, oppijan tulevaisuuden rakentumisessa tarvittavan osaamisen kehittämistä sekä elinikäistä oppimista. Tämän toteutuminen varmistetaan kaikkien koulutusten opetussuunnitelmissa olevalla Ammatillisen osaamisen kehittyminen –opintojaksolla. Käytännön ohjaustoimintaa tukemaan laadittiin myös Opettajatutorin käsikirja. Ohjauksen monimuotoisesta kehittämistyöstä on tuotettu Tulevaisuusorientoitunut opiskelijan ohjaus ammattikorkeakoulussa –julkaisu Lahden ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteisjulkaisuna (Mirola 2017).

Digitalisuus opetuksessa

Koulutusorganisaatiot kehittävät vauhdilla digikyvykkyyttään. LAMKissa on käynnistetty eLAMK-hanke, joka ulottuu eri toimintoihin, mutta liittyy tiiviisti myös edellä kuvattuun opetuksen kehittämiseen ja opettajien valmennukseen. Hanke on jo edistänyt virtuaalista ja digitaalista opintotarjontaa ja jatkuu edelleen. LAMK on mukana myös valtakunnallisessa, ammattikorkeakoulujen yhteisen ympärivuotisen opiskelun kehittämishankkeessa, eAMKissa. Yhteistyö avaa kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteisen digitaalisen opintotarjonnan asteittain vuoteen 2020 mennessä. Digitaalisten ratkaisujen kehittäminen lisää LAMKin kilpailukykyä ja työn tuottavuutta uudistamalla toimintamalleja ja luomalla uudenlaisia palvelukonsepteja.

Kehittämistyö tähtää tulevaisuuden työelämän tarpeisiin

LAMKissa tulevaisuuden osaaminen ja sen tuottamisen tukeminen on siis koulutuksen kehittämisen punainen lanka. Sekä opetussuunnitelmatyö, että opetuksen ja ohjauksen kehittäminen tähtäävät tulevaisuuden osaamisen varmistamiseen. Kaikkien koulutusten opiskelijoilla on uusissa opetussuunnitelmissa myös erillinen Tulevaisuuksien ennakointi-opintojakso, jossa opiskelijat voivat kehittää osaamistaan oman alansa toimintaympäristön muutosten ennakointiin, perehtyä käsitteisiin ja menetelmiin sekä tutustua tulevaisuudentutkimuksen materiaaliin.

Tulevaisuuden työelämän näkymät ovat vaikuttaneet myös tutkintojen rakenteeseen. Uusissa opetussuunnitelmissa opiskelijoilla on mahdollisuus rakentaa yksilöllisiä tutkintoja. LAMKista valmistuville asiantuntijoille varmistetaan ydinosaamisella kunkin alan asiantuntijuus, mutta mahdollistetaan sen lisäksi osaamisen syventäminen tai laajentaminen yksilöllisesti. Opiskelijat voivat myös opiskella ohjatusti erilaisissa, työelämäosaamista kehittävissä oppimisympäristöissä. LAMKista valmistuu siis osaamiseltaan ja työelämävalmiuksiltaan vahvoja, mutta keskenään erilaisia asiantuntijoita vastaamaan tulevaisuuden työelämän moninaisiin haasteisiin.

Lähteet

Lahden ammattikorkeakoulu. 2015a. Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 21.3.2018]. Saatavissa: https://www.lamk.fi/lamk-oy/strategiat/Documents/lamk-strategia.pdf

Lahden ammattikorkeakoulu. 2015b. Lahden ammattikorkeakoulun pedagoginen ohjelma 2016-2018. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 21.3.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/lamk-oy/strategiat/Documents/lamk-peda-ohjelma.pdf

Lahden ammattikorkeakoulu. 2017. Oivallusta etsimässä – ohjauksella intoa ja taitoa opiskeluun: Ohjauksen toimintamalli ja kehittämissuunnitelma 2017 – 2018. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 21.3.2018]. Saatavissa:
https://lamkfi.sharepoint.com/sites/intranet/Dokumentit%20%20OhjeOivallusta%20etsimässä%20-%20ohjauksen%20toimintamalli%20ja%20kehittämissuunnitelma%202017%20-%202018.pdf

Mirola, T. (toim). 2017. Tulevaisuusorientoitunut opiskelijan ohjaus ammattikorkeakoulussa. [Verkkodokumentti]. Lappeenranta: Saimaan ammattikorkeakoulu. Saimaan ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 79. [Viitattu 21.3.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7055-47-2 (PDF)

Kirjoittaja

Tuija Liljander toimii Lahden ammattikorkeakoulussa kehitysjohtajana, vastuualueena opetuksen, oppimisen ja koulutuksen kehittäminen.

Julkaistu 22.3.2018

Viittausohje

Liljander, T. 2018. Pedagogisella ohjelmalla laatua ja vaikuttavuutta. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/03/22/pedagogisella-ohjelmalla-laatua-ja-vaikuttavuutta/

Osaamisen johtamisella kohti uutta kampusta

Tämä artikkeli kuvaa Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) henkilöstöjohtamisen kokonaisuuden kehittämistä vuonna 2017 osana sosiaalisen vastuun toteuttamista.

Kirjoittaja: Laura Sundqvist

LAMKin sosiaalinen vastuu pohjautuu ammattikorkeakoulun strategiassa määriteltyihin arvoihin ja eettiseen toimintatapaan. LAMKin toiminnan ensisijainen tavoite on opiskelijoiden osaamisen ja työllistymisen varmistaminen. LAMK toteuttaa perustehtäväänsä laadukkaasti opiskelijoiden ja henkilöstön muodostamana arvopohjaisena korkeakouluyhteisönä. Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus. Osaaminen kehittyy parhaiten hyvinvoivassa, turvallisessa ja tasa-arvoisessa korkeakouluyhteisössä. Hyvä johtaminen ja esimiestyö tukevat yhteisöllisyyttä sekä asiantuntijuuden kehittymistä ja oppimisen iloa.

Lahden ammattikorkeakoulun henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta ja kehittämistä ohjaa henkilöstöohjelma 2020, joka jakaantuu kolmeen pääteemaan: henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi, johtaminen ja työyhteisön kehittäminen sekä osaamisen johtaminen. Näille valitaan vuosittaiset kehittämiskohteet. Henkilöstöohjelma pohjaa sille, että toimimme henkilöstöasioissa luotettavasti ja oikeudenmukaisesti lakien, asetusten ja työehtosopimusten mukaan, mikä luo perustan sosiaaliselle vastuulle.

Henkilöstöohjelmasta vuoden 2017 kehittämisen painopisteiksi valittiin johtamisen ja esimiestyön kehittäminen, työhyvinvoinnin johtamisen ja työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden näkyviksi ja saavutettaviksi tekeminen, työn tekemisen tapojen uudistaminen visio- ja strategiapohjaisesti, itsensä johtamisen vahvistaminen sekä palkkausjärjestelmän luominen ja kehittäminen.

Yhteisöllisyydestä iloa, oivallusta ja arvostusta

LAMKissa nähdään, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä työympäristössä ja hyvin johdetussa, työuraa tukevassa työyhteisössä. Työhyvinvointia edistetään työtä ja johtamista kehittämällä sekä Great Place to Work -henkilöstökyselyssä määritettyjen kehittämistoimenpiteiden avulla. Erityisesti vuoden 2017 alkupuoli oli henkilöstönäkökulmasta haastava johtuen syksyn 2016 tuotannollis-taloudellisista yhteistoimintaneuvotteluista, joilla on ollut vaikutusta työilmapiiriin, henkilöstön jaksamiseen ja tulevaisuususkoon.

Henkilöstön työhyvinvointiin kiinnitettiin erityistä huomiota erilaisilla työhyvinvointia selvittävillä ja tukevilla toimenpiteillä sekä yhteisöllisyyttä kehittämällä. Vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen panostettiin uudistamalla henkilöstöfoorumeiden muotoa osallistavammaksi, lisäämällä dialogia ja suuntaamalla teemat strategisesti keskeisiin kehittämiskohteisiin. Koko LAMKin henkilöstöfoorumi on vakiinnuttanut paikkansa kevätlukukauden käynnistystilaisuutena ajankohtaisten teemojen kera. Koko työyhteisönä kokoonnuttiin yhteen myös kurkistamaan tulevaisuuteen uudelle kampukselle Floran päivän kutsuilla sekä juhlistamaan 25-vuotiasta LAMKia ja 100-vuotiasta Suomea. Kohtaamismahdollisuuksia lisättiin arkeen sekä kasvokkain että verkossa: Yammer -keskustelualustan käyttöönotto on onnistunut tuomaan LAMKilaisia yhteen erilaisissa kombinaatioissa yhteisesti tärkeissä teemoissa.

Vuoden 2017 yhteinen kehittämispäivä keskittyi LAMKilaisen kulttuurin vahvistamiseen ja teemana oli pohtia lamkilaisuutta ja LAMKin yrityskulttuurin vaikutusta opiskelijakokemukseen. Tilaisuudessa palkittiin myös ”Arjen sankareita” eli henkilöitä, jotka ovat LAMKilaisten tunnistamia asioiden mahdollistajia, yhteiseen tekemiseen luottavia, tulevaisuushenkisiä tai positiivisia työkavereita. Nämä sankarit löytyivät henkilöstön äänestyksen tuloksena.

Työhyvinvoinnin johtamisen tueksi keväällä 2017 otettiin käyttöön uudistettu varhaisen tuen malli, jonka avulla pyritään tunnistamaan työn tekemiseen liittyvät ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kyse on välittämisen käytännöstä, jota toteuttamassa ovat työntekijät, esimiehet, työterveyshuolto ja koko työyhteisö. Varhaisen tuen malli on jo vuosia toiminut työkaluna työhyvinvoinnin tukemisessa ja kehittämisessä. Henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämiseksi toteutettiin pitkään henkilöstön toiveena ollut liikunta- ja kulttuurietu pilotoimalla Smartum Saldoa  vuosina 2017-2018.

Sosiaaliseen vastuuseen LAMKissa kuuluu olennaisena osana myös tasa-arvo ja moninaisuuden vaaliminen. Vuonna 2017 uudistettiin LAMKin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2017 ja 2018, joka rakentuu arvojemme perustalle ja ohjaa työtä tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen LAMKin eteen. Tavoitteena on, että LAMKissa opiskellaan ja työskennellään turvallisessa, välittävässä, yhteisöllisessä, esteettömässä ja kaikkia ihmisiä kunnioittavassa työkulttuurissa.

Vuodelle 2017 tavoitteeksi asetettu silloisen työehtosopimuksen mukainen palkkauksen arviointijärjestelmän luominen keskeytyi keväällä, koska omistajuuden vaihtuessa myös LAMKin työnantajayhdistys ja noudatettava työehtosopimus vaihtuivat.

Yhteinen suunta, osaaminen ja oman työn merkitys keskiöön

Keväällä 2017 vauhdilla edennyt LUT-konserniprojekti ja omistajuuden vaihtuminen käänsivät katseet vahvasti tulevaisuuteen. Myös uudelle yhteiskampukselle siirtyminen vuonna 2018 sekä sen tuoma suuri toiminnallinen ja työkulttuurinen muutos alkoivat konkretisoitua aiempaa vahvemmin.

Osaamisen johtamisella keskityttiin luomaan hyviä olosuhteita yhteisen suunnan ja oman työn merkityksen löytämiselle sekä osaamisen kehittämiselle kohti uutta LAMKia ja uutta kampusta. Yhteinen henkilöstökoulutus keskittyi tukemaan työn tekemisen tapojen uudistamista, teemoina mm. pedagogiikan uudistaminen ja tiimiopettajuus, uusi työ ja työympäristömuutos, asiantuntijuus ja asiantuntijaorganisaatiossa toimiminen sekä itsensä johtaminen.

Vuonna 2017 kehitettiin ja otettiin käyttöön uusia työkaluja LAMKilaisen työn ja osaamisen uudistamiseksi. Keskeinen uudistus oli kehityskeskustelujen korvaaminen henkilökohtaisella valmennuskeskusteluilla sekä tiimien tulevaisuus- ja arviointikeskusteluilla. Tavoitteena oli lisätä tietoa ja ymmärrystä LAMKin strategisista tavoitteista ja tulevaisuudesta, auttaa sekä tiimiä että yksilöä näkemään oman työn merkitys osana kokonaisuutta, varmistaa osaamisen kehittyminen yksilöllä, tiimeissä ja koko työyhteisössä sekä arvioida toimintaa.

Lisäksi LAMK valittiin keväällä 2017 Sitran, Ilmarisen ja HENRY ry:n Tulevaisuuden työpaikka –projektiin, jossa 50 organisaatiota kehitti työkaluja työpaikkojen uudistumiseksi ja työntekijöiden osaamisen ajan tasalla pitämiseksi. (Sitra 2017.) LAMKin tiimi kehitti projektissa työkalun oman asiantuntijaosaamisen kuvaamiseen ja tulevaisuuden tavoitteiden asettamiseen.

LAMKissa tunnistetaan hyvä johtaminen ja esimiestyö keskeiseksi elementiksi henkilöstön sosiaalisen vastuun toteutumisessa. Johtamista ja esimiestyötä kehitettiin jaetun johtajuuden pohjalta tavoitteena vahvistaa esimiestyössä yhteistä johtamisnäkemystä ja valmentavaa otetta sekä keskittyä erityisesti ihmisten johtamisen ja muutosjohtamisen teemoihin. Esimiehet kokoontuivat yhteen kuukausittain johtamisteeman äärelle. Tilaisuuksien toteutustavoissa pääpaino oli yhdessä oppimisessa, dialogissa ja vertaistuessa sekä itsereflektiossa.

Kuva 1. Tunnuslukuja 2017 (Kuva: Niklas Kaikonen)

Lähteet

Sitra. 2017. Tulevaisuuden työpaikka. [Viitattu 1.3.2018 ]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/hankkeet/tulevaisuuden-tyopaikka/

Kirjoittaja

Laura Sundqvist työskentelee HR-asiantuntijana Lahden ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: Aku Mattila

Julkaistu 14.3.2018

Viittausohje

Sundqvist, L. 2018. Osaamisen johtamisella kohti uutta kampusta. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/03/14/osaamisen-johtamisella-kohti-uutta-kampusta/

LAMK ympäristövastuullisena toimijana vuonna 2017

Lahden ammattikorkeakoulu edistää ympäristövastuullisuutta perustehtäviensä – koulutus, tutkimus ja aluekehitys – kautta. Kiertotalouden ratkaisut strategisena painoalana linjaa TKI – toimintaa. Ympäristöjärjestelmä systematisoi organisaation ympäristöasioiden eteenpäin viemistä ja muutto uudelle kampukselle vauhdittaa tavoitteiden saavuttamista.

Kirjoittajat: Niklas Kaikonen ja Silja Kostia

Ympäristöpolitiikasta ympäristöjärjestelmään

Lahden ammattikorkeakoulun johtoryhmän hyväksymä ympäristöpolitiikka kertoo LAMKin ympäristöasenteista ja – arvoista. Ympäristöpolitiikan mukaisesti LAMK ottaa toiminnassaan huomioon alueelliset, kansalliset ja kansainväliset ympäristötavoitteet sekä ympäristölainsäädännön vaatimukset. LAMKissa edistetään kestävän kehityksen huomioivaa elämäntapaa sekä pyritään vähentämään toiminnasta aiheutuvia negatiivisia ympäristövaikutuksia. (Kostia et al. 2015, 37.)

Ympäristöjohtamisen tueksi aloitettiin LAMKissa ISO14001- standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän rakentaminen. Ympäristöjärjestelmä on systemaattinen tapa edistää organisaation ympäristötehokkuutta asettamalla mitattavissa olevia tavoitteita ja kirjaamalla konkreettisia toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi. Ympäristöjärjestelmää sovelletaan kaikkiin toimintoihin, mutta ensisijaisesti järjestelmän avulla keskitytään hallitsemaan LAMKin merkittävimpiä ympäristönäkökohtia.

Kuva 1. LAMKin merkittävimmät ympäristönäkökohdat

LAMKista valmistuu ympäristötietoisia asiantuntijoita ja osaajia

Ympäristöalan asiantuntijoita koulutetaan tekniikan yksikössä ja vuonna 2017 valmistui yhteensä 44 amk ja yamk insinööriä. Insinööri (amk) tutkinnon profiili on joko ympäristötekniikka tai yhdyskuntasuunnittelu ja insinööri (yamk) tutkinnon profiili on kestävä kaupunkiympäristö. Ympäristöalan opiskelijat suorittivat vuoden 2017 aikana lähes 400 opintopistettä ulkomailla mikä vastaa noin 11 000 tuntia kansainvälistä opiskelua tai työharjoittelua.  Koulutuksen kansainvälisyys ottaa uuden askeleen, kun Master in Urban Climate and Sustainability – ohjelma käynnistyy vuonna 2018 yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa Erasmus Mundus – rahoituksella (Urban Climate and Sustainability 2018). Kestävän kehityksen osaaminen ei rajoitu vain näihin koulutuksiin vaan tavoitteena on, että kaikki LAMKista valmistuneet opiskelijat tunnistaisivat kestävän kehityksen elementit osana omaa ammatti-identiteettiään.

LAMKissa on tarjolla kiertotalouden väyläopinnot, jossa monialaiset opiskelijatiimit kehittävät ratkaisuja tunnistettuihin ongelmiin (Lahden ammattikorkeakoulu 2018b). Tarjoamalla monialaista osaamista ja tuoreita opiskelijaideoita LAMK myös edistää Suomen hallituksen linjaamaa tavoitetta olla kiertotalouden kärkimaa vuoteen 2025 mennessä. (Sitra 2016, 52.) Vuonna 2017 keskityttiin muun muassa etsimään ratkaisuja kampusruokaloiden ruokahävikin pienentämiseksi.  Merkittävimmäksi syyksi ruokahävikkiin osoittautui ruokailijamäärien ennalta-arvaamattomuus. Ympäristöhaittojen pienentämisen lisäksi kiertotalous tuo myös huomattavia taloudellisia mahdollisuuksia: arvioiden mukaan Suomen koulujen ruokahävikissä hukataan 130 000 euroa päivässä, eli noin 25 miljoonaa euroa vuodessa. (Tuominen et al. 2017.)

LAMK on vaikuttava kiertotalouden edistäjä paikallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti

LAMK profiloituu strategisten painoalojensa ja yrittäjyyden kautta.  Yksi neljästä painoalasta on kiertotalouden ratkaisut, joka edistää alueen kilpailukykyä ja kiertotalouteen siirtymistä. (Lahden ammattikorkeakoulu 2017, 10.)

Kuva 2. Kiertotalouden ratkaisut -painoala LAMKissa

LAMK on mukana joko projektin vetäjänä tai partnerina yli kahdessakymmenessä kiertotalouden hankkeessa.  Vuonna 2017 OKMn rahoitusindikaattorina toimiva ulkoisen TKI – rahoituksen määrä oli kiertotalouden osalta yli 1,2 M€ kun se vuonna 2016 oli noin 800 k€. Vuonna 2017 julkaistiin eri foorumeissa 60 ympäristöaiheista julkaisua.

Esimerkki paikallisesta kiertotalouden ratkaisusta on Nastolan teollisuuden energiatehokkuutta edistävä ekosysteemi. Alueellisesti merkittävä avaus on Päijät-Hämeen Kiertotalouden Roadmap, joka tuotettiin partnereiden kanssa osana Kiertoliike – hanketta (Lahden ammattikorkeakoulu 2018d). Kansainvälisissä hankkeissa muun muassa levitetään hyviä kiertotalouden käytänteitä ja eri toimijoiden välistä yhteiskehittämisen mallia. Lisää LAMKin Kiertotalouden ratkaisut -painoalan TKI-projekteista on luettavissa vuosittaisesta katselmuksesta Lahti Circular Economy Annual Review 2017 (Cura 2017) ja LAMK Green blogista (Lahden ammattikorkeakoulu 2018c).

LAMKin toimintaan tuo vaikuttavuutta alueellinen ympäristöalan asiantuntijaryhmä, jonka muodostavat Lahden kaupunki, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto, Ladec ja LAMK.  Ryhmän asiantuntijajäsenet jakavat tietoa rahoitushauista, valmistelevat hankkeita, viestivät ja järjestävät työpajoja ja vierailuita. LAMKilla on vetovastuu ryhmästä. LAMK tuo osaamistaan julki myös Ladecin ylläpitämällä Smart & Clean Lahti sivustolla, jossa on koottu Lahden alueen ympäristöviisaita ratkaisuja (Ladec 2018).

Kiertotalouden osaamisesta rakennetaan myös vientituotteita ja LAMK olikin mukana Kazakstanin pääkaupungissa Astanassa järjestetyssä Astana EXPO 2017- maailmannäyttelyssä. Expossa esiteltiin sekä omaa ympäristöosaamista että edistyksellisiä suomalaisia käytäntöjä, muun muassa Päijät-Hämeen alueen jätehuoltoa. (Kärnä & Medkova 2017.)

Koko LAMK uudelle, ympäristötehokkaalle kampukselle

LAMKin ympäristötavoitteiden edistymistä vauhdittaa muutto uudelle kampukselle syksyllä 2018. Liikkumisen tarve vähenee merkittävästi, kun koko LAMK on samalla kampuksella nykyisen viiden sijaan. Lisäksi julkisen liikenteen käyttöä edistetään uudella bussilinjalla kampuksen ja Lahden matkakeskuksen välillä. Kampuksen suunnittelutyötä on alusta asti ohjannut periaate ympäristövastuullisesta kampuksesta ja toiminnasta. Moderni kampus saneerataan vanhaan Iskun tehtaaseen pidentäen rakennuksen elinkaarta. Kampuksen tilat on suunniteltu resurssiviisaasti joustavaan ja ympärivuorokautiseen käyttöön (Lahden ammattikorkeakoulu 2018a).

Lähteet

Cura K. 2017. Lahti Circular Economy Annual Review 2017. [Verkkodokumentti]. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu. The Publication Series of Lahti University of Applied Sciences, part 31. [Viitattu 14.3.2018]. Saatavissa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-275-8

Kostia S., Kuusela J., Kärnä P., Saikkonen S. & Järvinen M-J. 2015. Lahden ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuuraportti 2015. [Verkkodokumentti]. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 17. [Viitattu 22.2.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-249-9

Kärnä, P. & Medkova, K. 2017. Tavoitteena Cleantech-koulutusta Kazakstaniin. [Viitattu 21.2.2018]. Saatavissa: http://blogit.lamk.fi/lamkgreen/tavoitteena-cleantech-koulutusta-kazakstaniin/

Ladec. 2018. Smart & Clean Lahti. [Viitattu 14.3.2018]. Saatavissa: https://www.smartlahti.fi/

Lahden ammattikorkeakoulu. 2017. Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020. [Verkkodokumentti].  [Viitattu 20.2.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/SiteCollectionDocuments/LAMKstrategia2020.pdf

Lahden ammattikorkeakoulu. 2018a. Edelläkävijäkampus Euroopassa. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 20.2.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/SiteCollectionDocuments/lamk_niemicampus_m19_esite.pdf

Lahden ammattikorkeakoulu. 2018b. Kiertotalouden väyläopinnot käyntiin Lahden ammattikorkeakoulussa. [Viitattu 21.2.2018]. Saatavissa:  http://www.lamk.fi/Ajankohtaista/Sivut/Kiertotalouden-vaylaopinnot-kayntiin-Lahden-ammattikorkeakoulussa.aspx

Lahden ammattikorkeakoulu. 2018c. LAMKgreen. [Viitattu 14.3.2018]. Saatavissa: http://blogit.lamk.fi/lamkgreen/

Lahden ammattikorkeakoulu. 2018d. Projektit. [Viitattu 21.2.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/tki-toiminta/projektit/Sivut/default.aspx?RepoProject=23014

Sitra. 2016. Kierrolla kärkeen – Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Sitra. Sitran selvityksiä 117. [Viitattu 20.2.2018]. Saatavissa: http://media.sitra.fi/2017/02/27175308/Selvityksia117-3.pdf

Tuominen, K., Karlström, L., Potrykus, Y., Wathén , V. & Autio, S. 2017. Mitä me halutaan? Ruokajäte nollaan! LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu 21.2.2018]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/19/mita-me-halutaan-ruokajate-nollaan

Urban Climate and Sustainability. 2018. [Viitattu 11.3.2018]. Saatavissa: http://murcs.eu/partners/

Kirjoittajat

Niklas Kaikonen on projektityöntekijä Lahden ammattikorkeakoulussa, pääasiallisena työtehtävänä ympäristöjärjestelmän rakentaminen.

Silja Kostia on tekniikan yksikön johtaja ja osa asiantuntijaryhmää, jonka tehtävänä on ohjata ympäristöjärjestelmän rakentumista.

Artikkelin kuvat: Niklas Kaikonen

Julkaistu 14.3.2018

Viittausohje

Kaikonen, N. & Kostia, S. 2018. LAMK ympäristövastuullisena toimijana vuonna 2017. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/03/14/lamk-ymparistovastuullisena-toimijana-vuonna-2017/

Service Desk is evolving

Current trend word is DevOps which is mostly used in software development. It emphases the importance of communication between software development and software operations. However, the mentality of DevOps can be used in other parts of IT too. This article describes how to implement DevOps mentality to Service Desk based on Information Technology Infrastructure Library (ITIL).

Authors: Mira Järvenpää and Marianne Matilainen

What is ITIL?

ITIL is one of the most used frameworks in IT (Mann 2016). ITIL itself is agile, but currently it is usually practiced the way which makes it bureaucratic (Atlassian 2017). That is the reason why ITIL needs other practices, like DevOps, to be successful.

ITIL has five parts: Service strategy, Service design, Service transition, Service operation and Continual service improvement. Each part concentrates on different part of IT and Service operation includes the best practices for Service Desk (SD). According to the ITIL, the purpose of service desk function is to be the first point of contact and the face of IT. The objective is to restore the normal service level as soon as possible and SD’s responsibility is managing the whole lifecycle of incidents and requests including first-line investigation and diagnosis, and escalation if needed. (Järvenpää 2017, 2; ITIL Foundation Handbook 2012, 241-242.)

Every company has different business needs and IT should be aligned with them. First things to consider are:

  • What kind of customers do we have?
  • What do our customers need?
  • What is our goal and purpose?

After the needs are clear, the SD can be organized. There are several ways to organize SD and the basic things to decide are:

  • Is SD outsourced or internal?
  • Is SD local, centralized and/or virtual?
  • Availability of SD
  • Responsibilities of SD (ITIL Foundation Handbook 2012, 242-243.)

Based on availability and responsibilities of SD the Service Level Agreements (SLAs) are made. Service level is the lowest acceptable level of service quality and one example of them is displayed in the Table 1 below.

TABLE 1. Service levels in Service Desk (JUHTA 2012. Translated from Finnish by Mira Järvenpää)

Adding more value with DevOps

Currently most companies see SD only as a face of IT with just a little bit information and knowledge. SD is usually the last one to know about the changes and still they need to be the one supporting customers through them. DevOps mentality changes this way of thinking. (Eldar 2016; Joe the IT Guy 2017.)

DevOps is a way of thinking and practicing IT. It is mostly used for software development, but the mentality can be implemented to other parts. Dev means all the people who involved in developing the service, product or software and Ops includes all the people involved in delivery, management and support of the service, product or software. There are three principles:

  1. Systems thinking
  2. Amplify feedback loops
  3. Continual experimentation and learning (Eldar 2016; Joe the IT Guy 2017.)

DevOps mentality changes the pecking order in IT organization – SD is the first one to know about all the changes. Implementing the three principles in SD is easy. First principle suggests looking at the performance of the entire system instead of just one part at the time. That way the business needs are heard more clearly. SD is in daily contact with the users which makes them the first ones to know what is going on. This means SD agents usually have the best understanding of flow and how to manage it. (Atlassian 2017; Joe the IT Guy 2017.)

The second principle, amplify the feedback loop, means getting more accurate and faster feedback. This suits SD perfectly. SD is in constant interaction with the users which means they can collect feedback in all phases. Giving feedback directly to SD is more natural way for many users which makes the feedback more humane, richer and more textured than feedback from surveys. It also provides a way to find out the weak links, for example in escalation process. (Atlassian 2017; Joe the IT Guy 2017.)

The third principle is continual experimentation and learning. DevOps mentality embraces taking risks and learning from them. Role of SD is clear and comes back to seeing the issues in the front row. SD has the best understanding how any change is affecting users, what kind of training is needed, and what kind of resources are needed. Including SD in the development process enables the early detection of these issues. (Atlassian 2017; Joe the IT Guy 2017.)

FIGURE 1. Flow chart of incident ticket handling in Service Desk (Mira Järvenpää)

The Figure 1 above shows the example of incident ticket handling in Service Desk. It is based on ITIL but includes the direct feedback loop from DevOps. The Figure 2 below shows simplified flow chart of development projects and how to include SD to the process. The main idea is to make sure SD has all the information what they need to solve users’ issues. On the other hand, developers will get accurate and up to date feedback in every step.

FIGURE 2. Flow chart of development projects and role of Service Desk (Mira Järvenpää)

Find what works for you

Both ITIL and DevOps are resources (Rance 2016). They are not meant to follow precisely just for the sake of following. Rance (2016) suggests starting by asking yourself some basic questions, like “how quickly it is possible to test and release software in an emergency” or “how often our changes go wrong”. After you find something to improve, you can see if DevOps mentality can help you with it. There is no use to change everything at the same time. However, including DevOps mentality to SD gives more open communication and that is crucial for successful IT organization.

References

Atlassian. 2017. How to run IT support the DevOps way. [Cited 5 Feb 2018]. Available at: https://www.atlassian.com/it-unplugged/devops/how-to-run-it-support-devops-way

Eldar, R. 2016. DevOps Success via the Service Desk. [Cited 5 Feb 2018]. Available at: https://blog.sysaid.com/entry/devops-success-via-the-service-desk

ITIL Foundation Handbook. 2012. London: The Stationery Office.

Järvenpää, M. 2017. End User Satisfaction in Kemira IT Service Desk: Changes between 2014 and 2017 and improvement ideas. Bachelor’s thesis. Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Technology. Lahti.

Joe the IT Guy. 2017. Where is the IT service desk in a DevOps world? [Cited 5 Feb 2018]. Available at: http://www.joetheitguy.com/2017/01/18/service-desk-devops-world/

JUHTA – Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta. 2012. JHS 174 ICT-palvelujen palvelutasoluokitus. [Cited 20 Feb 2018]. Available at: http://docs.jhs-suositukset.fi/jhs-suositukset/JHS174/JHS174.html#H20

Mann, S. 2016. ITIL Alternatives: Why is There so Little Uptake of ITSM Indrustry Frameworks? [Cited 5 Feb 2018]. Available at: https://blog.freshservice.com/itil-is-not-all-there-is/

Rance, S. 2016. Please, Don’t Just “Do” DevOps! [Cited 5 Feb 2018]. Available at: https://blog.sysaid.com/entry/please-dont-just-do-devops

About the authors

Mira Järvenpää is a final year student in Faculty of Technology and majoring in telecommunications.

Marianne Matilainen is a Senior Lecturer of Networking Technology at the Lahti University of Applied Sciences.

Illustration: Bruce Mars. https://www.pexels.com/photo/beeard-business-businessman-call-900145/ (CC0)

Published 14.3.2018

Reference to this publication

Järvenpää, M. & Matilainen, M. 2018. Service Desk is evolving. LAMK Pro. [Electronic magazine]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/03/14/service-desk-is-evolving/

The importance of developing small businesses

The article describes why small businesses should focus more on developing their services. In the article, it is also introduced how companies can utilize service design models in their development projects.

Authors: Marja Kinnunen and Sari Suominen

Challenges companies face today

For big companies continuous development is a very important part of active business and everyday operations. But how about small companies? The world around us is continuously changing and it brings challenges to companies all the time. Therefore, companies need to follow all that is happening around them and to react quickly to keep up with today’s business world. (Mehtälä 2018.)

One way to ensure that company will keep up their position in today’s business world is to develop their functionality by thinking their customer´s needs. Many companies focus on their products instead of their customers. To keep your customers loyal to your company, you need to create them an excellent customer experience. It is important to be aware of your customers because they change as the world around you changes. (Mehtälä 2018; Allen et al. 2005.)

Growing your business is strongly related to developing your company’s functions. When you execute a development project, you should involve your employees in it. There may also be an opportunity for you to do some co-operation with another company. Most likely you will benefit from your staff and other companies in the project as they might give you some good ideas how to develop your business. At this stage, you should think what your aim is. Do you want to sell more products to your existing customers or are you planning to find new customers? What is your target? (Mehtälä 2018.)

Service design is an opportunity

Service design offers multiply choices to develop your company´s functions. You can use the service design tools for innovating new service concepts, improving existing services and customer experience, and for gaining customer understanding. With service design, you can work critical phases and background functions that need help. Service design enables you to gain more cost-effective solutions for your company. (Liimatainen 2016; Aunola 2016.)

The aim of service design is to offer you a realistic picture of the customers of your company. If you do not do this development project carefully, you might fail. The result for the problem may prove to be too expensive for your company’s customers and your company has been spending a lot of time and money without avail. Service design offers also an opportunity to look at your company´s inner actions and helps you to improve them. Quite often, different parts of the company do not function together effectively, and this might appear for your company’s customers as a bad service. (Liimatainen 2016.)

It is truly important to get a realistic image of your customers. Companies can have opinions about their customers’ needs but the truth is they do not really know. Bain & Company has studied the issue and the results show only 8% of the companies really operate according to the customers’ expectations. At the same time 95% of the companies believe their activities are customer focused. (Allen et al. 2005.)

Service design in developing the service process

Kinnunen (2018) wrote in her master´s thesis about service design models and how they can be used in developing a service process of the company. Entrepreneurs and small companies find it hard to have time for these kinds of development projects. Idea of the thesis was to build a so-called toolbox for companies who want to develop their service process effectively and easily. In the study, it was examined how the case company´s service process is proceeded and what kind of development issues there might come up. The case company provides party and wedding planning services. It represents micro sized service business. (Kinnunen 2018, 2-3, and 36.)

The toolbox for the case company was formed from four different parts that are used in various kinds of service design development projects. The same kind of toolbox could be utilized in other companies’ development projects as well. The toolbox case shows that it is possible, quite easily, to build personalized service design packages to small businesses, who want to plan and execute development projects efficiently. In the case process, the used methods were determined by the following limitations: time, easiness of the method and the wanted outcome. The study had a qualitative approach. The results show that the chosen service design methods worked well in the research. It was crucial that the researcher worked closely with people in the case company during the project. (Kinnunen 2018, 31, 33, 37, and 43-44.)

Reading your customer’s mind

When a company starts thinking about service development it usually starts describing the problem from the company’s point of view and not from the customer’s point of view (Allen et al. 2005; Aunola 2016). If you want to serve your customers in the best possible way, you will need to understand their needs. According to the studies, service design offers some valuable tools for gaining deeper customer understanding. Via service design approach, your company will be seen as an empathic and caring company who appreciates its customer’s needs. It can help your company to achieve better success in the business. (Aunola 2016.)

Referring to the study, it is fascinating how deep in the customer’s mind you can go by using the service design methods. It is important for the companies, however, to get familiar with the ideas of the service design methods before they start developing their services, processes or products using service design. First, they need to have an understanding of the reason and the vision for the development project. Then, they should clarify the vision to all participants of the project. That way all the parties will go after the same results and the project can be a success. (Kinnunen 2018, 37-38.)

Summary

The difference between design thinking and traditional service development is that modern service design really wants to understand customer’s needs. To get a deep insight in customer’s mind requires studying, observing and defining customer´s background as thoroughly as possible. It includes paying attention to the customer’s history and memories, for example. The background has an effect on people’s way of interacting. People are not usually able to tell us all the relevant information, so there is a need to use methods that help us to gain that valuable data. (Aunola 2016; Suikkanen 2018, 2.)

Companies should boldly look at things from new perspectives to get fresh ideas. It helps if a company is ready for an open and critical conversation that enables a new way of speaking about services. Service business is future business. Companies in traditional industries are little by little changing their functions from delivering products to delivering services. Services are unique, they include more value to customers, and they are less price-sensitive. Therefore, it is very important that companies invest in developing future services. Service design is a modern and customer-oriented way of developing services. That is why companies should create space for critical conversation and a meaningful process of translating good thinking into value propositions and offerings for their customers. (Aunola 2016; Suikkanen 2018, 5.)

References

Allen, J. & Reichheld, F.F & Hamilton, B & Markey, R. 2005. Closing the delivery gap: How to achieve true customer-led growth. [Electronic journal] October 05, 2005. [Cited 13 Feb 2018]. Available at: http://www.bain.com/publications/articles/closing-the-delivery-gap-newsletter.aspx

Aunola, E. 2016. Service Design offers tools for developing your services in customer-oriented way. Based on Teemu Moilanen’s presentation in Hospitality Insiders Club meeting in Tallinn Zoo 16.2.2016. Haaga-Helia Silab. [Electronic journal]. [Cited 13 Feb 2018]. Available at: http://silab.fi/service-design-offers-tools-for-developing-your-services-in-customer-oriented-way/

Kinnunen, M. 2018. When dreams come true: Service design methods as part of developing a small business. Case: Juhlahumua. Master´s Thesis. Lahti University of applied science, Degree programme in International Business Management. [Cited 12 Feb 2018]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802212653

Liimatainen, K. 2016. 3 Syytä miksi tarvitset palvelumuotoilua. Tivi. [Electronic journal] 5.7.2016. [Cited 13 Feb 2018]. Available at: https://www.tivi.fi/Kumppanit/Sofigate/3-syyta-miksi-tarvitset-palvelumuotoilua-6564627

Mehtälä, S. 2018. Haluatko menestyä? Kokenut sparraaja antaa neuvot yrityksen kehittämiseen. Yrityksen kehittäminen on jatkuvaa työtä. [Electronic journal] 30.1.2018. [Cited 12 Feb 2018]. Available at: https://y-studio.fi/artikkelit/kokenut-sparraaja-antaa-neuvot-yrityksen-kehittamiseen/

Suikkanen, J. 2018. From design thinking to good thinking. A Gemig whitepaper. [Electronic journal] [Cited 19 Feb 2018]. Available at: https://www.gemic.com/from-design-thinking-to-good-thinking/

Authors

Marja Kinnunen is a 3rd year student in Master of International Business at the Lahti University of Applied Sciences. She will graduate during Spring 2018.

Sari Suominen is a Senior Lecturer of Entrepreneurship and Leadership at the Lahti University of Applied Sciences.

Illustration:  https://pixabay.com/en/key-tag-security-label-symbol-2114334/ (CC0)

Published 6.3.2018

Reference to this publication

Kinnunen, M. & Suominen, S. 2018. The importance of developing small businesses. LAMK Pro. [Electronic magazine]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/03/06/the-importance-of-developing-small-businesses/

Show Buttons
Hide Buttons