Aihearkisto: Lehdet

Ennaltaehkäisy auttaa nuorten TULE-ongelmissa

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

Puhelin värisee kädessä. Näytöllä vilisevät vuorollaan Snapchat, Instagram, Whatsapp ja Facebook. Peukalo puutuu, etusormea vihloo, niskaan koskee, päätä särkee ja silmiäkin väsyttää, mutta on pakko pysyä ajan tasalla ja tavoitettavissa. Nykypäivänä yhä useammat lapset ja nuoret viettävät monia tunteja älylaitteiden ääressä. Nuorten tuki- ja liikuntaelinvaivat (TULE -vaivat) ovat lisääntyneet mahdollisesti teknologian käytön yleistymisen ja huonon ergonomian myötä. Puhelinta, tietokonetta ja tablettia käytetään jatkuvasti sekä kotona että koulussa. Älylaitteita näpytetään istuessa, maatessa, autossa, junassa, välitunnilla ja kadulla kävellessä, sillä mistään informaatiosta ei voi jäädä paitsi.

Kirjoittajat: Sanna Laine ja Päivikki Lahtinen

Liiallinen teknologian käyttö ja huono ergonomia yhteydessä TULE-vaivoihin

Lisääntyvistä tuki- ja liikuntaelinvaivoista tiedetään sekä oppilaiden että opettajien keskuudessa aivan liian vähän. Harvemmin osataan kertoa huonon ergonomian ja liiallisen teknologian käytön perimmäisistä haittavaikutuksista. Huono asento heikentää hengityskapasiteettia, laskee vireystilaa, väsyttää silmien lihaksia ja huonontaa ääreisverenkiertoa sekä aineenvaihduntaa. Selkä kipeytyy ja rintalihakset kiristyvät, kun taas niskan, yläselän ja lavan lihasten hallinta heikkenee niiden ollessa kokoaikaisessa venyttyneessä tilassa. Tämän seurauksena välilevyt kuormittuvat, nivelsiteet venyvät, lihakset joutuvat venyneessä asennossa kannattelemaan niskaa ja päätä, yläniskan pienet lihakset jumittuvat ja hermot joutuvat pinteeseen. Pään asennon seurauksena vartalo seuraa perässä ja alaselän asento huononee. Jo pelkän pään kannattelu kyyryssä asennossa tuo parhaimmilllaan 27 kilon kuorman kaularankaan, mikä vastaa noin 8-vuotiaan lapsen painoa. (Virtapohja 2015.)

YTHS:n johtajalääkäri Jarmo Kantosen mukaan nuorten hakeutuminen vastaanotolle yläraajakipujen vuoksi on yleistynyt. Edellämainittujen vaivojen lisäksi rasitusvaivat ilmenevät nykyisin myös peukalon ojentajajänteessä. Kännykkää plärätään yhdellä peukalolla ja käytetään kummallisissa asennoissa, jolloin lihasmekaniikan toiminta häiriintyy ja lihas- ja jännitystilat pahenevat huonon ryhdin myötä. (Malminen 2017.)

Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö Mika Nybergin luennolla nuorten someniskasta ja ergonomiasta ilmeni, että nuoret saattavat tietää ergonomian tarkoituksen käsitteenä, mutta siitä puhutaan vähän. Monissa kouluissa ollaan otettu hyvin käyttöön jumppapalloja tuolien tilalle ja kehitetty uusia tilaratkaisuja ergonomiaa ajatellen. Taukojumpasta ja istumisen tauottamisestakin puhutaan, mutta toteutus unohtuu muun muassa pitkien oppituntien takia. (Röynä 2017.)

Pienillä muutoksilla voidaan vaikuttaa paljon

Kustannustehokkain ja vaikuttavin ratkaisu lisääntyvissä tuki- ja liikuntaelinvaivoissa on ennaltaehkäiseminen (Suomen virallinen tilasto 2015). Oikeanlaisen ergonomian omaksumista nuoren on hyvä opetella aikaisessa vaiheessa, jotta siitä tulee automaattinen tapa tehdä ja toimia esimerkiksi koulussa, kotona ja harrastuksissa (Nyberg 2012). Kaularankaan kohdistuva kuormitus vähenee jo pelkästään pään asennon suoristamisella puhelinta käyttäessä. Peukalon kipeytymistä voi helpottaa selaamalla puhelinta välillä toisella kädellä. Liike toimii lääkkeenä yksipuoliseen työskentelytapaan, sillä asennon vaihtelu, tauottaminen, taukojumppa ja venyttely toimivat ennaltaehkäisevästi. Nämä keinot edistävät muun muassa verenkiertoa, kudosnesteiden liikkeitä sekä välilevyjen aineenvaihduntaa. (Launis & Lehtelä 2011.) Keinoja olisi tärkeää ottaa käyttöön jo kouluissa, jotta näistä muodostuisi vakiintunut toimintatapa. Näin ollen tavat tarttuisivat todennäköisimmin myös arkeen ja vapaa-aikaan. Kerran tunnissa olisi hyvä nyrkkisääntö nousta ylös, jotta istuminen tauottuisi niin koulussa kuin kotonakin. (Röynä 2017.)

”Someniskan” syntymisen välttämiseksi on kehitetty ”HeadUp”-sovellus, joka varoittaa puhelimen näytöllä punaisella värillä, kun pään asennon kulma kasvaa liian suureksi. Näin ollen käyttäjä näkee heti, milloin asentoa tulisi muuttaa. Tällä voidaan ehkäistä vaivaa, jonka syntyminen tapahtuu muuten melko huomaamatta. (Röynä 2017.) Kannettavaa tietokonetta käytettäessä ranteiden alle voi kääriä pienen pyyherullan, joka edesauttaa ranteen asennon pysymistä suorassa ja ehkäisee sen rasitusta. Keskisuora asento ranteelle on hyvä muistaa myös kännykkää plärätessä. (Malminen 2017.)

Ryhdillä ruutuilemaan! – opetusmateriaali ennaltaehkäisyn avuksi

Lahden ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijat laativat opinnäytetyönsä tuotoksena Ryhdillä ruutuilemaan! -opetusmateriaalin Liikkuva koulu -ohjelmalle. Materiaali käsittelee ergonomiaa teknologian käytön yhteydessä istumisen, seisomisen, kävelyn ja makaamisen aikana. Tavoitteena on antaa informaatiota niska-hartiaseudun rakenteista sekä vääränlaisten asentojen vaikutuksesta TULE- ongelmien syntyyn. Opettajille suunnatun opetusmateriaalin tavoitteena on saada nuoret huomioimaan ergonomiaansa kännykän, tabletin ja tietokoneen käytön aikana sekä ennaltaehkäisemään epäergonomisten asentojen aiheuttamia tuki- ja liikuntaelinvaivoja.

Opinnäytetyö sai ideansa havainnoinneista, miten paljon älylaitteiden käyttö on yleistynyt etenkin epäergonomisissa asennoissa. Tämä koskettaa kaikkia ikäryhmiä, mutta etenkin nuoret käyttävät laitteita huomiota herättävän paljon. Ajatuksena on pyrkiä vaikuttamaan nuoriin mahdollisimman ajoissa ja ennaltaehkäisevästi. Tietoa hankittiin kirjallisista lähteistä ja tutkimustuloksista, yhden yläasteen oppilaille ja heidän opettajilleen suunnatuista kyselyistä sekä rehtorin ja vararehtorin haastatteluista. Oppilaille suunnatun kyselyn tuloksena suurimmalla osalla oli ollut niska-hartiavaivoja. Noin puolet vastaajista kertoi viettävänsä viidestä kuuteen tuntiin päivässä ruudun äärellä. Rehtorin ja vararehtorin haastatteluissa ilmeni, että oppilaat näpyttelevät puhelimiaan taukoamatta, jolloin sekä sormet että niska ovat jatkuvan kuormituksen alla. Tapa vaikuttaa negatiivisesti myös sosiaalisiin taitoihin, sillä kommunikaatio tapahtuu usein puhelimitse, vaikka oppilaat olisivatkin toistensa vieressä.

Taustatutkimusten perusteella fysioterapeuttiopiskelijat laativat opetusmateriaalista version, jota he kävivät testauttamassa yläasteen oppilaille käytännössä. Palaute testipäivästä oli positiivista niin oppilailta kuin opettajiltakin. Opetusmateriaalin käytännönläheisyyttä paranneltiin vielä oppilaiden ja opettajien antamien palautteiden ja kehitysideoiden perusteella. Tuloksena luotiin ergonomia-aiheinen Ryhdillä ruutuilemaan!  -materiaali Liikkuva koulu -ohjelmalle. (Kannusmäki, Laine & Paunonen 2017.)

Hyvä ergonomia kannattaa

Mitä todennäköisimmin älylaitteiden käyttö ei tule vähenemään. On täysin ymmärrettävää, että teknologia yleistyy ja siinä on paljon hyviäkin asioita. Miksi odottaa siihen asti, että vaivat syntyvät ja pahenevat niin, että on mentävä vastaanotolle kuulemaan diagnoosi kännykkäniskasta? Ehkäisyn voi aloittaa jo ennen kuin ongelmat alkavat kehittyä. Pelkkä pään nosto, käden vaihto älylaitetta näpytellessä ja pieni taukoliikunta auttavat ja ovat helpompia toteuttaa, kuin jo syntyneen vaivan kuntouttaminen tai vaivojen kanssa eläminen.

Jotta voisimme käyttää älylaitteita mahdollisimman pitkään vaivatta, hyvä ergonomia ja tauottaminen todellakin kannattavat. Nämä keinot säästävät sekä yhteiskunnan kustannuksia terveydenhuollossa, että ennen kaikkea itseämme. Niskan kyyristely voi kuluttaa niskan jo nuorena (Malminen 2017).

Lähteet

Kannusmäki, P., Laine, S. & Paunonen, B. 2017. Tietokoneen ja älylaitteiden käytöstä johtuvien niska-hartiavaivojen ennalta ehkäiseminen nuorilla – Ergonomia-aiheisen opetusmateriaalin kehittäminen Liikkuva koulu –hankkeelle. [Verkkodokumentti]. AMK -opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu.  [Viitattu 2.12.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703273763

Kukkonen, R. & Ketola, R. 2002. Ergonomian merkitys niska- ja yläraajavaivoissa. Teoksessa Taimela, S. (toim.). Niska- ja yläraajavaivojen ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus. Lahti: VK-Kustannus Oy. 275-294.

Launis, M. & Lehtelä, J. (toim.) 2011. Ergonomia. Ergonomian periaatteet ja käyttöalueet. Työterveyslaitos. Tampere: Tammerprint Oy.

Malminen, U. 2017. Pidätkö kännykkää väärin kädessäsi? – Katso fysioterapeutin ohjeet, niin vältyt kivuilta. [Video]. YLE Uutiset 7.10.2017. [Viitattu 5.4.2018]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-9871581

Röynä, M. 2017. Vältä someniska! – arkipäivän ergonomiaa. Artikkeli 14.7.2017. Helsinki: Työterveyslaitos. [Viitattu 4.4.2018] Saatavissa: https://www.ttl.fi/blogi/valta-someniska-arkipaivan-ergonomiaa/

Nyberg, M. 2009. Ergonomian merkitys oppilaan ja opiskelijan elämässä. [Verkkodokumentti]. Esitelmä 27.10.2009. Työterveyslaitos. [Viitattu 2.12.2018]. Saatavissa: https://skooppi.fi/wp-content/uploads/koululuento_221009_moniste.pdf

Suomen virallinen tilasto (SVT). 2015. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2015. Helsinki: Tilastokeskus. [Viitattu: 2.2.2018]. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2015/sutivi_2015_2015-11-26_tie_001_fi.html

Virtapohja, H. 2015. Nuori, tekstaa pää pystyssä – Kännykkäniska kostautuu aikuisena. [Video]. Ylen Aamu-tv 20.2.2015. [Viitattu 2.2.2018]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-7818368

Kirjoittajat

Sanna Laine on Lahden ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2017 valmistunut fysioterapeutti (AMK) ja Päivikki Lahtinen Lahden ammattikorkeakoulun lehtori.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/pokemon-pokemon-go-phone-game-1553971/ (CC0)

Julkaistu 9.4.2018

Viittausohje

Laine, S. & Lahtinen, P. 2018. Ennaltaehkäisy auttaa nuorten TULE-ongelmissa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/09/ennaltaehkaisy-auttaa-nuorten-tule-ongelmissa

Kiertotalouden mahdollisuudet aluemarkkinoinnissa ja matkailussa

Kiertotalouden ratkaisut, LAMK Pro

Lahden ammattikorkeakoulun Kiertotalousväylä-opintojaksolla käynnistyi syyskuussa 2017 projekti, joka käsitteli kiertotalouden mahdollisuuksia Päijät-Hämeen aluemarkkinoinnissa ja matkailussa. Päijät-Hämeen ympäristöosaaminen monilla eri sektoreilla on erinomaisella tasolla, mutta sen markkinointi ja siihen liittyvät mahdolliset lisäpalvelut puuttuvat yhtälöstä kokonaan.

Kirjoittajat: Saana Blåberg, Seela-Anna Laakso, Jenni Nieminen, Teemu Ukkola & Pia Haapea

Projektin lähtökohdat

Projektin lähtökohtana oli Hämeen kauppakamarin matkailuvaliokunnan vuoden 2017 kehittämisteema ”Kiertotalouden mahdollisuudet aluemarkkinoinnissa”. Valiokunnan jäsenyritykset innostuivat pohtimaan ja tunnistamaan vastuullisen ja kestävän matkailun kehittämistoimenpiteitä koko Hämeen tasolla. Toukokuun alussa pidetyssä kokouksessa valiokunnat jäsenet määrittelivät työpajatyöskentelyn avulla kehittämisaihioita, joihin voitaisiin tarttua opiskelijaprojekteina sekä LAMK:ssa että HAMK:ssa (kuva 1).

Kuva 1. Hämeen kauppakamarin matkailuvaliokunnan jäsenten pohdintoja kiertotalouden luomista mahdollisuuksista Hämeen alueella (Hämeen kauppakamari 2017)

Kiertotalousväylän kehittämishankkeessa tunnistettiin tarve lähteä miettimään kiertotalouteen nojaavan teollisuuden ja matkailun sekä laajemminkin aluemarkkinoinnin symbioosia. Yhdeksi tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi valikoitui Päijät-Hämeen alueen osaamisen tunnistaminen kiertotalouden saralla. Tässä kehittämisprojektissa pohdittiin sitä, miten teolliset yritykset voisivat paremmin esitellä omaa toimintaansa esimerkiksi teollisuusmatkailun tai kiertotalouskohteiden vierailijakeskusten muodossa. Samalla mietittiin sitä, miten voitaisiin nostaa Lahden, Forssan ja Riihimäen ympäristöosaamista vahvemmin vientituotteeksi, palveluiksi ja alueen vetovoimatekijäksi.

Opiskelijaprojektitiimin tehtävänä oli suunnitella, mallintaa ja tuotteistaa, miten alueen kiertotalouskohteita ja -osaamista voidaan hyödyntää nykyistä monipuolisemmin, kohdennetummin ja tehokkaammin Hämeen aluemarkkinoinnissa.

Projektin toteutus

Projektia lähti työstämään neljä energia- ja ympäristötekniikan opiskelijaa. Projekti rajattiin koskemaan Päijät-Hämeen aluetta ja yritysmatkailua. Projektissa kartoitettiin ensiksi Päijät-Hämeen alueen yrityksiä, joissa toteutuu kiertotalouden näkökulma. Samalla koottiin tietoa ja teoriaa kestävästä matkailusta, kiertotaloudesta ja alueen ympäristöosaamisesta (materiaalitehokkuus, teolliset symbioosit, cleantech, luonto ja kestävä liikkuminen). Näiden tulosten pohjalta projektissa päädyttiin luomaan tuotekorttien tapaiset esitteet, jotka antavat kuvan, minkälaisia kohteita yritysvierailijoille mahdollisesti voisi kohdistaa ja minkä tyyppisistä asioista voitaisiin olla kiinnostuneita myös kansainvälisellä tasolla. Samalla kartoitettiin muita parannusehdotuksia Päijät-Hämeen alueen vetovoiman kasvattajiksi.

Projektin tulokset

Projektin tulokset jakautuivat kolmeen osa-alueeseen:

    • ”Kotipesä kuntoon” – paikallinen ylpeys esiin
    • Ympäristöosaamisen markkinoinnin parantamiskeinot Lahden matkailusivustoilla
    • Yritysmatkailutuotekortit

Kuvio 1. Projektin tulokset pyramidimuodostelmassa

”Kotipesä kuntoon”

Päijät-Häme, ja erityisesti Lahden seutu, on ympäristö- ja cleantech-osaamisen edelläkävijä. Alueelta löytyy monia kansainvälisestikin menestyneitä yrityksiä ja Lahti oli The European Green Capital -kisassa 10 finalistin joukossa (Helsinki EU Office 2017). Tämänkaltaisia saavutuksia pitäisi tuoda enemmän esille muun muassa paikallisessa mainonnassa.

Alueella asuville on itsestäänselvyys, että kierrätys pelaa ja kraanavesi on korkealuokkaista. Olisikin tärkeää, että myös paikalliset ihmiset saataisiin innostumaan alueellisista erityispiirteistä. Jokainen Päijät-Hämeessä asuva on potentiaalinen ympäristöosaamisen markkinoija. Laadimme neljä lyhyttä viestiä vieraallesi, jotka voi esimerkiksi kertoa alueella kyläileville sukulaisille tai ystäville:

  1. Jätteestä hyödynnetään 96 %
  2. Lahdessa on maailman paras vesi
  3. Me olemme ympäristöalan edelläkävijöitä
  4. I love Vesijärvi

Jos jokainen sisäistäisi nämä neljä viestiä ja kertoisi ne eteenpäin, saisi alueen ympäristöosaaminen hyvää näkyvyyttä. Viestit voisi julkaista ilmaisjakelulehdessä ympäristöviikolla. Niiden yhteyteen voisi myös kirjoittaa taustatietoja ja artikkeleita aiheesta. Meidän tulee tunnistaa alueelliset vahvuudet ja tuoda niitä rohkeammin esiin. Kun uskomme ensin itseemme, on helpompaa saada muut vakuuttuneiksi siitä, että me olemme maailman parhaita ympäristöosaajia.

Matkailusivustojen markkinointi kuntoon

Lahden seudun matkailusivustoilla tulisi paremmin markkinoida alueen ympäristöosaamista ja vahvuuksia. Luontoon, ympäristöosaamiseen ja cleantechiin liittyvät aiheet ja kohteet ovat sivustoilta löydettävissä, mutta monen mutkan kautta. Sivustoille tulisi tehdä selkeyttäviä muutoksia paremman käyttäjäkokemuksen luomiseksi.

Yritysmatkailutuotekortit

Yritysmatkailutuotekortit luotiin neljän teeman ympärille: materiaalitehokkuus ja teolliset symbioosit, cleantech, vesi sekä kestävä liikkuminen ja luonto. Näiden teemojen myötä luotiin tuotekortin tapaiset esitteet (kuva 2), jotka on kohdistettu yritysvierailijoille. Tuotekortit antavat kuvan siitä, minkälaisia kohteita voitaisiin yritysvierailijoille kohdistaa ja minkä tyyppisistä asioista voitaisiin olla kiinnostuneita kansainvälisellä tasolla. Tuotekortit ovat johdattelevia luonnoksia, joita paikalliset matkailuyritykset voivat halutessaan viedä eteenpäin omien toimintatapojensa mukaisesti. Varsinaisia kiertotalousteemaan liittyviä yritysmatkailupaketteja ei ole vielä Hämeen matkailutoimistojen kautta saatavilla, mutta tulevaisuudessa niille varmasti tulee löytymään kysyntää.

Kuva 2. Teemoista laaditut tuotekortit

Pohdintoja kehittämisprojektista

Yritysmatkailu on suuri sektori matkailualalla ja siihen yhdistettynä kiertotalousteema avaa Päijät-Hämeessä merkittäviä mahdollisuuksia sen kehittämiseen. Yritysmatkailijat tuovat alueelle omaa osaamistaan ja nostavat Päijät-Hämeen aluetta, etenkin Lahtea, kansainvälisesti tunnetuksi. Matkailuala on sektorina yksi nopeimmin kehittyvä ja kasvava ala, joka ulottuu yhteiskunnan eri alueille (Visit Finland 2018). Se tekee siitä voimakkaan tekijän, mikä kykenee edistämään kestävää kehitystä talouden, yhteiskunnan ja ympäristön puolesta.

Tästä kehittämisprojektista teki haasteellisen se, että hankkeella ei ollut selkeää, nimettyä toimeksiantajan vastuuhenkilöä, joten projektin kehittämistoimenpiteitä suunniteltiin ja toteutettiin hyvin pitkälle opiskelijatiimin voimin. Tiimi tarttui kuitenkin haasteeseen ennakkoluulottomasti ja pystyi ainakin näin ohjaavan opettajan näkökulmasta toteuttamaan hyvin itsenäisesti mainion kokonaisuuden tämän tärkeän osa-alueen edistämiseksi kiertotalouden näkökulmasta.

Lähteet

Helsinki EU Office. 2017. Lahti valittu European Green Capital 2019 –kilpailun finalistiksi. Uutiskirje 20.4. [Viitattu 28.2.2018]. Saatavissa: http://myemail.constantcontact.com/Helsinki-EU-Officen-Uutiskirje-20-4-2017.html?soid=1112056540227&aid=rN9hvswfj8c#b

Visit Finland. 2018. Matkailu on kasvava toimiala. [Viitattu 6.4.2018]. Saatavissa: http://fi.vf.alpha.byroo.fi/tama-on-visit-finland/matkailu-on-kasvava-toimiala/

KUVA 1. Hämeen kauppakamari 2017.

Kirjoittajat

Saana Blåberg, 2. vuosikurssin energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, LAMK

Seela-Anna Laakso, 2. vuosikurssin energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, LAMK

Jenni Nieminen, 3. vuosikurssin energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, LAMK

Teemu Ukkola, 3. vuosikurssin energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, LAMK

Pia Haapea, Energia- ja ympäristötekniikan yliopettaja. Kiertotalousväylänvastaava.

Julkaistu 6.4.2018

Viittausohje

Blåberg, S., Laakso, S-A., Nieminen, J., Ukkola, T. & Haapea, P. 2018. Kiertotalouden mahdollisuudet aluemarkkinoinnissa ja matkailussa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/06/kiertotalouden-mahdollisuudet-aluemarkkinoinnissa-ja-matkailussa

Digitaalisuus osana lääkehoitoa – potilasturvallisuus lisääntyy ja hoitotyö muuttuu

LAMK Pro, Muut

Sosiaali- ja terveysala on voimakkaassa muutoksessa, erityisesti sote-uudistuksen ollessa käsillä. Sote-uudistuksen keskiössä on digitaalisuuden hyödyntäminen, jonka kautta sairaanhoitajan tekemä hoitotyö muuttuu, vaikuttaa ja tehostuu entisestään. Merkittävä osa potilaan hoitotyöstä on turvallisen lääkehoidon varmistaminen. Lääketurvallisuuden parantamisessa digitaalisuus on merkittävä väline. Digitaalisuuden kautta sairaanhoitajan työssä vapautuu aikaa välittömään, potilaaseen kohdistuvaan muuhun hoitotyöhön.

Kirjoittajat: Taina Anttonen ja Tarja Rounamo

Digitalisaatio ja teknologian moninaiset muodot terveydenhuollossa

eHealth-käsitteellä viitataan ICT-työkaluihin ja viestintäteknologian keinoihin, joiden avulla voidaan parantaa ennaltaehkäisyä, diagnosointia, hoitoa ja seurantaa sekä johtamista (Euroopan komissio 2017). Digitalisaation ja teknologian hyödyntämisessä pyrkimyksenä on parantaa hoidon saatavuutta, laatua sekä tehostaa toimintaa (Reponen 2015, 1275). Terveydenhuollon ammattilaiset ja yhä useammat potilaat ovatkin vuorovaikutuksessa erilaisten tietojärjestelmien, sovelluksien ja palveluiden kanssa enenevässä määrin (Turner, Kushniruk & Nohr 2017, 84).

Uudenlainen teknologia on jo osin arkipäivää hoitotyössä. Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalveluiden strategiaa vuosille 2015-20 (Ahonen ym. 2015, 4-5,7) toteutetaan käytäntöön koko ajan. Strategiassa missiona on, että sairaanhoitaja soveltaa sähköisiä terveyspalveluja esimerkiksi potilaiden kohtaamisessa. Vision mukaan sairaanhoitaja on toimintatapojen uudistaja, jolla on taidot sähköisten terveyspalveluiden käyttämiseen. Oleellista on, että sairaanhoitajat ovat mukana kehittämässä ja innovoimassa uusia ratkaisuja sekä suhtautuvat myönteisesti uusiin mahdollisuuksiin ja teknologian lisäämään turvallisuuteen hoitotyössä. Myös Sosiaali- ja terveysministeriö (2011, 15) korostaa potilaalle annettavan lääkehoidon kirjaamista sähköisesti.

Sote-tieto hyötykäyttöön- strategialla vahvistetaan terveydenhuollon ammattilaisten valmiuksia käyttää tietojärjestelmiä ja sovelluksia. Uudistuvaan tapaan tehdä hoitotyötä ja toimintamallien omaksumiseen tarvitaan koulutusta (Hyppönen ym. 2016, 36). Sairaanhoitajan työtä säätelevät useat eri lait ja toiminnan linjaukset. Kun digitalisaation hyödyntäminen ja teknologian moninaiset muodot yleistyvät entisestään, on muutoksessa sairaanhoitajien uudistavaan ja uudistuvaan osaamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. (Eriksson, Korhonen, Merasto & Moisio, 2015, 11.)

Lääkehoidolla vaikuttavuutta hoitotyössä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportissa (Hyppönen ym. 2016, 64) todetaan, että potilasturvallisuus on tärkeä osa hoidon laatua. Potilasturvallisuutta heikentävillä tai uhkaavilla tekijöillä on kielteinen vaikutus hoidon vaikuttavuuteen. Lääkärien mukaan suurin uhka ovat tietojärjestelmien toimimattomuus sekä väärät lääkkeet ja niiden annosteluvirheet. Suvikas-Peltosen (2017,19) väitöskirjatutkimuksessa käy ilmi, että eniten potilasturvallisuuteen vaikuttavia virheitä raportoidaan lääkitykseen liittyen. Nämä virheet ovat usein myös vältettävissä olevia.

Jheetan & Franklin (2017, 5) tutkimuksessa tarkasteltiin lääkitysvirheitä käytettäessä elektronista potilaskertomusta lääkityksen määräämisessä ja annostelussa. Tuloksista nousee esille, että sähköistä lääkemääräystä annettaessa koko oleellinen tieto sisältyy varsinaiseen määräykseen ja esimerkiksi käsialasta johtuvat virheet voidaan välttää potilaan lääkehoidossa.

Kehittämiskohteena potilastietojärjestelmän hyödyntäminen lääkehoidossa

Rounamon (2018) ylempi AMK-opinnäytetyössä esitellään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) kahdella osastolla toteutettu pilottihanke, jossa digitaalisuus tuotiin mukaan hoitotyöhön uudistetulla tavalla. Pilottihanke toteutettiin keväällä 2017. Tarkoituksena hankkeessa oli muuttaa toimintatapaa lääkehoidon toteutuksessa luomalla uusi toimintamalli. Toimintamallin perustana ovat suoraan potilastietojärjestelmästä tulostettavat lääkelisäystarrat. Toimintamallin mukaan lääketurvallisuus lisääntyy ja sairaanhoitajan aikaa säästyy päivittäisessä hoitotyössä muuhun potilaaseen kohdistuvaan hoitamiseen. Toimintamalli kehitettiin havainnoimalla kokeilua osastoilla lääketarrojen tulostamisesta suoraan potilastietojärjestelmästä sekä keräämällä sairaanhoitajilta näkemyksiä ja kokemuksia uudistetusta tavasta varmistaa lääkehoidon turvallisuus.

Havaintojen, näkemysten ja kokemusten perusteella pilottihanke saavutti sille asetetut tavoitteet erittäin hyvin ja toimintatapa muuttui. Sairaanhoitajien mukaan potilasturvallisuus lisääntyi ja ylipäätään lääkehoitoon kuluva aika hoitotyössä lyheni. Virheet ja tulkintaongelmat muun muassa lääkkeen määrässä tai antotavassa vähenivät huomattavasti verrattuna sairaanhoitajien käsikirjoittamiin lääkelisäystarroihin. (Rounamo 2018, 65-66.) Tulostetussa lääketarrassa olivat oikea potilas, lääke, annos, määrä ja aika. Tämän lisäksi lääketarraan tulostui oikea antoreitti. (vrt.  Dickson & Flynn 2012, 6.)

Lopuksi

Digitaalisuus on enenevissä määrin osa kansalaisten ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten arkea. Potilastietojärjestelmästä tulostettava lääkelisäystarra ja ylempi-AMK koulutuksen opinnäytetyönä kehitetty uusi toimintamalli ovat merkittävä uudistus hoitotyön toteuttamisessa. Digitaalisuutta hyödyntämällä saavutetaan turvallisuutta, tehokkuutta ja säästetään kustannuksia. Vaikuttavuus lisääntyy, kun virheet kyetään välttämään. Kun potilaan turvallinen lääkehoito on varmistettu, sairaanhoitajalle jää enemmän aikaa olla läsnä muussa potilaaseen kohdistuvassa hoitotyössä.

Lähteet

Ahonen, O., Kouri, P., Liljamo, P., Granqvist, H., Junttila, K., Kinnunen, U-M., Kuurna,S., Numminen, J., Salanterä , S. & Saaranto, K. 2015. Sairaanhoitajat 2015. Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalveluiden strategia vuosille 2015-2020. [Verkkodokumentti]. Sairaanhoitajaliiton raportti 10/2015. [Viitattu 28.1.2018]. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2016/01/eHealth_strategia_Final.pdf

Dickson, G.L. 2012.& Flynn, L. Nurses’ Clinical Reasoning. Prosesses and practices of medication safety. Qualitative health research. [Verkkolehti]. Vol 22 (1),  3-16. [Viitattu 26.3.2018]. Saatavissa: http://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1049732311420448

Eriksson, E., Korhonen, T., Merasto, M., Moisio, E-L. 2015. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 25.3.218]. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2015/09/Sairaanhoitajan-ammatillinen-osaaminen.pdf

Euroopan komissio. 2017. Sähköiset terveyspalvelut. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 16.3.2018] . Saatavissa: http://ec.europa.eu/health/ehealth/policy_fi

Hyppönen, H.,  Aalto, A-M., Doupi, P., Hämäläinen,P.,  Kangas, M., Keränen,N., Kärki,J., Lääveri, T.,   Reponen, J.  & Ryhänen, M. 2016. Sosiaali-  ja terveydenhuollon digitalisaatio. Seurantamittarit ja tuloksia Sote-tieto hyötykäyttöön strategian näkökulmasta. Raportti 7/2016. [Verkkodokumentti]. Helsinki: THL. [Viitattu 10.2.2018].  Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-667-4

Jheeta, S. & Franklin, B.D. 2017. The impact of a hospital electronic prescribing and medication administration system on medication administration safety: an observational study. BMC Health Services Research. [Verkkolehti]. (2017) 17:547. [Viitattu 29.1.2018] Saatavissa: https://doi.org/10.1186/s12913-017-2462-2

Reponen, J. 2015.Terveydenhuollon sähköiset palvelut murroksessa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. [Verkkolehti]. 2015. Vol. 131(13), 1275-1276. Duodecim [Viitattu 21.2.2018]. Saatavissa: http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo12323.pdf

Rounamo, T. 2018. Digitaalisuus hoitotyössä-uusi potilastietojärjestelmää hyödyntävä toimintamalli lääkehoidon toteuttamisessa. [Verkkodokumentti]. Opinnäytetyö YAMK.  Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen (ylempi AMK). Lahti.  [Viitattu 26.3.2018].  Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NB:fi:amk-201803253755

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 2011. Lääkepolitiikka 2020. Kohti tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä. [Verkkodokumentti]. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:2. [Viitattu 18.3.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3101-5

Suvikas-Peltonen, E. 2017. Lääkkeiden turvallisen käyttökuntoon saattamisen edistäminen sairaaloiden osastoilla. [Verkkodokumentti]. Farmakologian ja lääkehoidon osasto. Helsingin yliopisto. Väitöskirja. [Viitattu 29.1.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3547-6

THL 2017. Sairaanhoitajat kaipaavat lisää perehdytystä digitaalisiin toimintatapoihin.  [Verkkodokumentti]. [Viitattu 13.2.2018]. Saatavissa: https://www.thl.fi/fi/-/sairaanhoitajat-kaipaavat-lisaa-perehdytysta-digitaalisiin-toimintatapoihin.

Turner, P, Kushniruk, A. & Nohr, C. Are We There Yet? Human Factors Knowledge and Health Information Technology – the Challenges of Implementation and Impact.  IMIA Yearbook of Medical Informatics. [Verkkolehti]. Vol. 26(1), 84-91. [Viitattu 31.1.2018]. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.15265/IY-2017-014

Kirjoittajat

Taina Anttonen,  yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu

Tarja Rounamo,  ylempi AMK-opiskelija, Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen –koulutus, Lahden ammattikorkeakoulu

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana ylempi AMK-koulutuksen opinnäytetyöprosessia.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/aika-ajank%C3%A4yt%C3%B6n-hallinta-3216282/ (CC0)

Viittausohje

Anttonen, T. & Rounamo, T. 2018. Digitaalisuus osana lääkehoitoa – potilasturvallisuus lisääntyy ja hoitotyö muuttuu. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/03/digitaalisuus-osana-laakehoitoa-potilasturvallisuus-lisaantyy-ja-hoitotyo-muuttuu/

Talousohjausjärjestelmän käyttöönoton toteutus

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro, Muut

2000-luvun taloushallinto on sähköisten prosessien muodostama kokonaisuus, joka mahdollistaa nopean ja luotettavan raportoinnin ulkoisen ja sisäisen laskennan osalta. Erilaiset sähköiset järjestelmät tuovat helpotusta taloushallinnon tehtävien suorittamiseen, mutta uuden järjestelmän käyttöönotto on yritykselle haastava ja työllistävä projekti. Mitä toimenpiteitä sujuva käyttöönotto yritykseltä edellyttää ja kuinka käyttöönottoprojektiin tulisi valmistautua?

Kirjoittajat: Anna-Kaisa Ikkala ja Sirpa Varajärvi

Sähköinen taloushallinto

Taloushallinnon sähköiset prosessit käsittävät esimerkiksi digitaalisen tietojen arkistoinnin, verkkolaskutusmahdollisuuden sekä erilaisia automaatiolla toimivia sähköisiä ratkaisuja. Merkittäviä muutoksia taloushallinnon työtehtävien toimintatapoihin on tuonut sähköisesti tapahtuva tietojen arkistointi. Toiminnon ansiosta aineistojen käsittely helpottuu sekä kahdenkertaisen tallennustyön mahdollisuus poistuu kokonaan. (Helanto, Kaisaniemi, Koskinen, Kuntola & Siivola 2013, 28.) Taloushallinto pystyy näin ollen toimimaan nykyaikaisten toimintojen ja järjestelmien avulla tehokkaasti sekä tuottamaan toiminnan kannalta tärkeille tahoille täsmällistä informaatiota.

Sähköinen taloushallinto perustuu siihen, että talousohjausjärjestelmään syötetyt tiedot linkittyvät muihin toimintoihin ja kirjanpitoon, minkä ansiosta tilinpäätöksen laatiminen automatisoituu. Luvut ovat näin ollen reaaliaikaisia ja virheiden mahdollisuus vähenee. Jotta sähköiseen taloushallintoon voidaan siirtyä sujuvasti, tulee selvittää yrityksen taloushallinnon prosessit sekä niihin kohdistuvat muutostarpeet. Tämän jälkeen määritellään perusteellinen suunnitelma jokaisesta muutoksen vaiheesta. (Rannisto 2016.)

Markkinoilla olevien talousohjausjärjestelmien valikoima on laaja, joten oikean valitseminen voi olla yllättävänkin haastavaa. Tunnettuja järjestelmiä ovat muun muassa Basware Financial Performance Management (FPM), SAP Business Planning and Consolidation (BPC), IBM Cognos Controller sekä Oraclen valmistama Hyperion Financial Management. Näiden järjestelmien yhtenä vahvuutena on se, että ne taipuvat myös konsernitilinpäätöksen laadintaan.

Basware Financial Performance Management (FPM) -järjestelmän käyttöönotto

Ikkalan (2017) opinnäytetyössä tutkittiin Isku-Yhtymä Oy:lle toteutetun Basware FPM-järjestelmän käyttöönottoa. Kyseessä on hyvin laaja ohjelmistokokonaisuus, joka käsittää niin ulkoista kuin sisäistä laskentaa. Tutkimuksessa keskityttiin konserniyrityksen tilinpäätösasiakirjojen tuottamiseen. Kvalitatiivisen tapaustutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka järjestelmän käyttöönotto saadaan toteutettua mahdollisimman sujuvasti ja luotettavasti. Käyttöönottoprojekti toteutettiin yhteistyössä Baswaren järjestelmäkonsulttien kanssa, joten tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla niin Iskun kuin Baswaren työntekijöitä.

Tutkimustulokset osoittivat, että suurimmat haasteet ilmenivät sisäisten erien täsmäytyksissä sekä FPM:n ja Microsoft Dynamics AX 2009 toiminnanohjausjärjestelmän tilikarttojen eroavaisuuksissa. FPM-järjestelmä täsmäytti tapahtumat vastakustannuspaikkatasolla. Tämä aiheutti paljon epäselviä tapahtumia, minkä seurauksena Baswareen tuli rakentaa raportti, joka täsmäytti tapahtumat vain yritystasolla. Tilikarttojen erilaisuus johti taas siihen, että uusia tilejä tuli lisätä AX 2009 järjestelmään sekä FPM:ään. Yhtenevät tilikartat mahdollistavat sen, että tapahtumat kohdistuvat oikein ja raportit saatiin tulostamaan oikeellista tietoa. Teknisten haasteiden lisäksi projektin etenemiseen vaikutti myös ajan puute, sillä Iskun työntekijöiden osalta projektia toteutettiin oman työn ohella. Myös historiadatan syöttämiseen kulutettiin ylimääräisiä tunteja, koska tallennus aloitettiin jo vuodesta 2014. Jälkeenpäin on kuitenkin huomattu, että kyseisen vuoden osalta tietojen käyttö on ollut hyvin vähäistä. (Ikkala 2017.)

Projektin aikana kohdatut haasteet viivästyttivät suunniteltua aikataulua, mutta ajan ylittymisellä ei ollut merkittävää vaikutusta projektin onnistumisen kannalta. Järjestelmän käyttöönotto edellytti vastaan tulleiden haasteiden ratkaisemisen lisäksi paljon erilaisten tietojen tallentamista sekä suunnitelmallista yhteistyötä Baswaren järjestelmäkonsulttien kanssa. FPM-järjestelmä mahdollisti myös ulkomaisten tytäryhtiöiden itsenäisen tietojen tallentamisen. Projektin aikana kuitenkin havaittiin tarvetta lisäkoulutukselle, koska ulkomaiset yhtiöt syöttivät tietoja maakohtaisista lakieroista johtuen emoyhtiöstä poikkeavalla tavalla. (Ikkala 2017.)

Lopuksi

Onnistuneen talousohjausjärjestelmän käyttöönotto vaatii projektijäseniltä erityistä sitoutumista sekä ammattitaitoisen järjestelmäkonsultin tukemaan projektin etenemistä. Täysin yrityksen tarpeita palvelevia ohjelmistokokonaisuuksia on vaikea löytää, koska järjestelmät rakennetaan siten, että niiden käytettävyys on mahdollisimman laaja. Perusominaisuuksien lisäksi järjestelmiä voidaan räätälöidä asiakastarpeita vastaaviksi, jolloin käyttöönotto edellyttää myös enemmän yritykseltä itseltään. Tilinpäätöstä laadittaessa havaittiinkin se, että Basware FPM-järjestelmän tilinpäätösasiakirjat olivat standardimuotoiset, joten niiden muokkaamiseen kului myös aikaa. Tämä tehdään kuitenkin vain kerran, jonka jälkeen tehdyn työn tulos näkyy erityisesti seuraavia tilinpäätöksiä laadittaessa: vain yhdellä napin painalluksella tiedot päivittyvät valmiille asiakirjapohjille automaattisesti. Toimiva talousohjausjärjestelmä tuo siis luotettavaa automaatiota taloushallinnon eri osa-alueilla. Se nopeuttaa raportointia ja tehostaa ajankäyttöä, joten voidaan todeta, että talousohjausjärjestelmän käyttöönotto on yritykselle kannattava projekti.

Lähteet

Helanto, L., Kaisaniemi, T., Koskinen, K., Kuntola, K. & Siivola, M. 2013. Taloushallinto NYT.  Espoo: ProCountor International Oy.

Ikkala, A-K. 2017. Basware FPM-järjestelmän käyttöönotto Case: Isku-Yhtymä Oy. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 16.12.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121922129

Rannisto, T. 2016. Sähköinen taloushallinto lisää kustannustehokkuutta. Businessopas Media Planet.  [Viitattu 17.12.2017]. Saatavissa: http://www.businessopas.fi/talous/sahkoinen-taloushallinto-lisaa-kustannus-tehokkuutta

Kirjoittajat

Anna-Kaisa Ikkala on valmistunut tradenomiksi Lahden ammattikorkeakoulusta 2017 ja työskentelee nyt Isku-Yhtymä Oy:n palveluksessa.

Sirpa Varajärvi toimii Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alan lehtorina.

Julkaistu 26.3.2018

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/color-desktop-paper-society-3207345/ (CC0)

Viittausohje

Ilkkala, A-K. & Varajärvi, S. 2018. Talousohjausjärjestelmän käyttöönoton toteutus. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/03/26/talousohjausjarjestelman-kayttoonoton-toteutus

Palautetaulu työvälineeksi lapsilähtöiseen pedagogisen toiminnan arviointiin

LAMK Pro, Muut

Lapsen osallisuus ja aktiivinen toimijuus varhaiskasvatuksen kehittämisessä, suunnittelussa ja toteutuksessa ovat ajankohtaisia asioita tämän päivän varhaiskasvatuksessa. Laadukkaan varhaiskasvatuksen edellytykset löytyvät aikuisten ja lasten välisestä vuorovaikutuksen tasapainosta sekä aikuisen roolin tärkeyden ymmärtämisestä osallisuuden mahdollistajana.

Kirjoittajat: Mia Lankinen ja Helena Hatakka

Osallisuus varhaiskasvatuksessa

Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2017) tuo esille lapsen ja vanhempien osallisuutta korostavien rakenteiden kehittämisen tärkeyden sekä pedagogisen toiminnan kokonaisvaltaisen arvioinnin. Näiden asioiden katsotaan olevan keskeisiä tekijöitä laadukkaassa varhaiskasvatuksessa.  Arvioinnin tarkoituksena on kehittää varhaiskasvatusta ja luoda parempia edellytyksiä lapsen kehitykselle ja oppimiselle (Opetushallitus 2016, 60).

Osallisuus varhaiskasvatuksessa määritellään lapsen kokemukseksi omasta tärkeydestä ja vaikutusmahdollisuuksista ympäröivään maailmaan. Varhaiskasvatuksen perustoiminnot ovat toimintoja, joiden kautta mahdollistetaan lapsen osallisuus toimintoihin. Toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee rohkaista lasta ilmaisemaan mielipiteensä ja näkemyksensä.  Näin edistetään lapsen oman ajattelun kehittymistä ja osallisuuden tunteen lisäämistä. Osallisuus onnistuakseen vaatii aina aikuisen ja lapsen välisen vuorovaikutuksen. (Kettukangas & Härkönen 2014, 104-105.)

Osallisuuden toteutuminen edellyttää aitoa lapsilähtöisyyden tavoittamista. Täydelliseen osallisuuteen tuskin koskaan päästään mutta lapsen tuottama tieto toiminnan pohjana toimii jo askeleena kohti lapsinäkökulman tavoittamista. (Karlsson 2001; Roos 2015.) Pedagogiseen toimintaan liittyvä arviointi on prosessi, johon osallistuvat aikuiset ja lapset yhdessä ja jossa lapsen osallisuus nähdään oleellisena lähtökohtana (Heikka ym. 2009, 81).

Lapsi palautteen antajana

Laadukkaalle varhaiskasvatukselle on tunnusomaista lasten omien laatuarvioiden kuuleminen. Lasten kuuleminen lisää heidän osallisuutta sekä vaikutusmahdollisuuksia. Lapsilähtöisen palautteen edellytyksenä on, että tieto hankitaan mahdollisimman suoraan lapsilta ilman välikäsiä. (Turja 2004, 9, 12, 17.) Lapset kokevat maailman kokonaisvaltaisesti, jossa leikki ja mielikuvitus ovat etusijalla (Karlsson 2006, 9).  Aikuisen tehtävänä on luoda sellaiset puitteet ja keinot, joissa lapsen ääni pääsee aidosti esille. Lapsilähtöisessä toiminnassa ei ole kyse siitä osaako lapsi kertoa omasta maailmastaan ja näkemyksistään vaan siitä osaako aikuinen kuulla ja käsitellä saatua tietoa oikein. (Karlsson 2012, 49-50). Lapsen mielipide muodostuu vaiheiden kautta. Aluksi lapsi näkee asiat joko tai-tyyppisesti. Pikku hiljaa arviointinäkökulmat kuitenkin lisääntyvät ja lapsi pystyy pohtimaan asioita useammista näkökulmista. Konkreettiset, havainnollistetut ja ajallisesti lähelle kokemuspiiriä sijoittuvat asiat tulisi olla lapsen arvioinnin kohteena. (Heikka ym. 2009, 85.) Lapsi pystyy esittämään helpommin mielipiteitään ja näkemyksiään asioista, joiden kokee liittyvän omaan kokemusmaailmaan konkreettisella tavalla. Asian merkityksellisyys herättää lapsessa ajatuksia ja tarvetta tuoda niitä esille. Näin kasvaa todennäköisyys siitä, että käsitellään lapsen kannalta tärkeitä asioita. (Heikka ym. 2009, 91.) Lapsilta kerättävän palautteen käsittelyssä tulee huomion kohdistua menetelmän lapsilähtöisyyteen ja lapselle ominaiseen tapaan toimia. Arvioinnista saatuja tuloksia hyödynnetään pedagogisen toiminnan kehittämisessä, suunnittelussa ja toteutuksessa.

Perustoiminnot ovat varhaiskasvatuksen keskeinen toiminta-alue. Lapsen arvioidessa perustoimintoja vahvistuu lapsen osallisuus ja vaikutusmahdollisuus toimintojen sisällössä ja toteutuksessa. Osallisuuden vahvistaminen lisää lapsen silmissä toimintojen mielekkyyttä, jolla on taas vaikutuksia lapsen oppimiseen ja kehittymiseen. Rutinoituminen ja aikuisten suunnittelema ja määrittelevä toiminta estää lasten osallisuuden kehittymisen ja sen vuoksi toimintojen mielekkyyden ja toimivuuden pohtiminen onkin ensiarvoisen tärkeää. (Kettukangas & Härkönen 2014, 112.)

Toiminnallinen palautetaulu työvälineenä

Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt palautetaulu, siinä käytetyt toimintakuvat sekä ohjeistus toteuttavat osallisuutta ja lapsilähtöisyyttä mahdollistavia toimintatapoja Lahden Montessori-leikkikoulussa. Montessoripedagogiikan ajatuksena on lapsen itsenäistymiskehityksen ja omatoimisuuden tukeminen. Palautetaulu mahdollistaa lapsen omatoimisuuden tukemisen, lapsen kehitystason huomioimisen, lapsen havainnoinnin sekä lapsen ajatusten ja näkemysten esiin pääsemisen. Montessoripedagogiikasta löytyy yhtymäkohtia palautemenetelmään juuri lapsilähtöisyyden, lapsen omatoimisuuden ja osallisuuden myötä. Montessoripedagogiikassa ja -työskentelyssä keskeisenä tavoitteena on lapsen itsenäinen toiminta ja omien ajatusten esille tuominen (Parkkonen 1997, 31).

Lahden Montessori-leikkikoulussa palautetaulu on otettu hyvin vastaan. Kasvattajat ovat yhtä mieltä siitä, että palautetaulu tukee Montessorityöskentelyä ja sitä on mahdollista hyödyntää laajasti myös lapsen itsearvioinnin ja myös lapsihavainnoinnin välineenä. Lapsen arviointityöskentelyä on mahdollista havainnoida ja samalla nähdä niitä lapsen kehitykseen liittyviä taitoja tai osa-alueita, joissa lapsi tarvitsee lisää tukea ja ohjausta. Montessoripedagogiikassa aikuisen keskeisin tehtävä on lasten havainnointi. Havainnointi antaa tietoa lapsen kehityksestä ja kasvusta. Montessorityöskentely ja -välineistö tukevat ja edesauttavat lapsen itsearviointikykyjen kehittymistä. Palautetaulun käyttö arviointivälineenä on Montessorikasvatusta saaneille lapsille tuttu toimintatapa ja sopii sen vuoksi hyvin osaksi päiväkodin toimintaa. Pedagogisen toiminnan arviointia ei tule suorittaa sen velvoittavuuden vuoksi vaan se tulee nähdä mahdollisuutena päästä aidosti näkemään kuinka lapsi hahmottaa ympärillä olevaa maailmaa. On aikuisen vastuulla olla läsnä ja avoimin silmin ja kuulevin korvin ottaa vastaan se mitä lapsi tarjoaa.

Tämä artikkeli perustuu opinnäytetyöhön ”Lapsilähtöinen pedagogisen toiminnan arviointi” – Ohjeistus palautetaulun ja kuvien käyttöön toiminnallisessa palautteenkeruussa Lahden Montessori-leikkikoulussa. Opinnäytetyössä osallistettiin lapset ja kasvattajat mukaan toiminnallisen palautetaulun kehittämistyöhön. Tuotoksena syntyi sekä Toiminnallinen palautemenetelmä pedagogisen toiminnan arviointiin sekä ohjeet välineen käyttöön.

Lähteet

Heikka, J., Hujala, E. & Turja, L. 2009. Arvioinnista opiksi. Havainnointi, arviointi ja suunnittelu varhaispedagogiikassa. Helsinki: Multiprint Oy.

Kettukangas, T & Härkönen, U. 2014. Lasten osallisuus perustoiminnoissa. Teoksessa Heikka, J., Fonsen, E., Elo, J. & Leinonen J. (toim.) Osallisuuden pedagogiikka varhaiskasvatuksessa. Tampere: Kopio-Niini Oy.

Karlsson, L. 2006. Lapset kertovat… [Verkkodokumentti]. Työpapereita 9/2006 . Stakes. [Viitattu 30.10.2017]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/75269/Tp9-2006.pdf?sequence=1

Karlsson, L. 2012. Lapsinäkökulmaisen tutkimuksen ja toiminnan poluilla. Teoksessa Karlsson, L. & Karimäki, R. (toim.) Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimintaan. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. 17-63.

Lankinen, Mia. 2018. ”Lapsilähtöinen pedagogisen toiminnan arviointi” – Ohjeistus palautetaulun ja kuvien käyttöön toiminnallisessa palautteenkeruussa Lahden Montessori-leikkikoulussa. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. [Viitattu 26.3.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803243746

Opetushallitus 2016. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. [Verkkodokumentti]. Määräykset ja ohjeet 2016:17. [Viitattu 15.11.2017].  Saatavissa: http://www.oph.fi/download/179349_varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2016.pdf

Parkkonen, H. 1997. Auta minua tekemään itse. Montessori-menetelmän sovelluksia. Porvoo: WSOY.

Roos, P. 2015. Lasten kerrontaa päiväkotiarjesta. [Verkkodokumentti]. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. [Viitattu 25.1.2018]. Saatavissa: https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/96477/978-951-44-9691-2.pdf?sequence=1

Turja, L. 2004. Lapsilähtöistä arviointia. Teoksessa Kupila P. (toim.) Arvioidaan yhdessä. Näkökulmia arviointiin varhaiskasvatuksessa. Tampere: Tammer-Paino Oy. 4-5.

Kirjoittajat

Mia Lankinen on valmistuva sosionomiopiskelija ja Helena Hatakka on yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla.

Julkaistu 26.3.2018

Viittausohje

Lankinen, M. & Hatakka, H. 2018. Palautetaulu työvälineeksi lapsilähtöiseen pedagogisen toiminnan arviointiin. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/03/26/palautetaulu-tyovalineeksi-lapsilahtoiseen-pedagogisen-toiminnan-arviointiin