Kaikki kirjoittajan LAMKpub artikkelit

Vapaaehtoistoiminta työkaluna omien ja yhteisten arvojen edistämisessä

Ihmiselle on luontaista tarve toteuttaa itseään. Tämä näkyy paitsi vapaa-ajan harrastuksissa, myös jollain tasolla hänen tekemiensä työtehtävien luonteessa. Vaikka perinteisessä palkkatyössä usein korostuukin nimenomaan ulkoisiin motivaatiotekijöihin perustuva rahallinen palkka, olisi optimaalinen tilanne se, jossa ihminen ”tekee sitä mitä rakastaa”. Tähän enemmänkin ihmisestä itsestään lähtevään motivaatioon perustuvaan ihannetilaan on jossain määrin mahdollista ohjata itseään hakeutumalla omia arvoja mukailevaan ympäristöön. Vaikka esimerkiksi valmistuva opiskelija ei ehkä heti pääsisikään unelmatyöpaikkaansa, voi hän viedä itsensä lähemmäs tällaisia itsensä toteuttamiseen liittyviä tehtäviä mm. vapaaehtoistoiminnan muodossa.

Kirjoittajat: Eetu Pakkanen ja Jaana Loipponen

Suomessa vapaaehtoistoiminnalla on tärkeä yhteiskunnallinen merkitys

Tämä artikkeli perustuu liiketalouden alan opinnäytetyöhön, joka tutki vapaaehtoistoimintaan perustuvien järjestöjen johtamista. Työssä pyrittiin selvittämään vapaaehtoisuutta ja johtamista niihin liittyvien käsitteiden ja empiirisen haastattelututkimuksen pohjalta. (Pakkanen 2017.)

Harjun (2014) mukaan Suomalainen yhteiskunta ei toimisi ilman vapaaehtoisten työpanosta. Yhteiskunta ei olisi tämän näköinen kuin se nyt on ilman vapaaehtoisten aktiivisuutta. Ihmisten elämä olisi sisällöllisesti köyhempää ja elämänlaatu huonompaa ilman toimintaa yhteiseksi hyväksi. Vapaaehtoistoiminnalla on näin monenlaisia ja syvälle käyviä merkityksiä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Vapaaehtoistoiminnassa työn tekeminen ei perustu materiaalisen hyödyn tavoitteluun, vaan sen sijaan yhteisen hyvän puolesta tekemiseen (Rousku 2015). On olemassa paljon työtehtäviä, joille ei löydetä tekijää perinteisten rekrytointimenetelmien kautta tai resurssien puolesta. Vapaaehtoistoiminta antaakin tässä tapauksessa ratkaisun paitsi tehtäviä organisoivalle taholle, myös omien arvojen mukaista tekemistä vailla olevalle henkilölle. Sosten (2012) järjestöbarometrin tietojen mukaan pelkästään sosiaali- ja terveysjärjestöissä on vuonna 2012 työskennellyt 500 000 vapaaehtoista, joiden työpanos vastaa yhteensä n. 21 000 henkilötyövuotta.

Taloustutkimus Oy:n tutkimuksissa on tullut esille, että lähes 35% suomalaisista ajattelee vapaaehtoistyöhön kasvattamisen sopivan osaksi lasten ja nuorten koulujärjestelmää. Vuonna 2015 tehdyssä vastaavassa kyselyssä lähes joka kolmas kansalainen esitti tehneensä vapaaehtoistyötä kuluneen neljän viikon aikana, keskimäärin 18,09 tuntia. (Kansalaisareena 2015).

Vapaaehtoistoiminta kokemusten ja oppimisen tukena

Itsensä johtaminen on henkilökohtainen prosessi, joka koostuu paitsi itsensä tuntemisesta, myös konkreettisesta toiminnasta. Vaikka yleensä koemmekin tuntevamme itsemme, on oleellista myös omata tarpeeksi itsekuria ja jämäkkää pitkäjänteistä tahtoa, jotta voisimme johtaa itseämme kokonaisvaltaisesti kohti tavoitteitamme ja parempaa itseämme. (Sydänmaalakka 2006, 16-17.) Itsensä johtamiseen urakehityksen näkökulmasta liittyy myös se, mitä varsinkin nuorille usein sanotaan, että kukaan ei tule hakemaan sinua kotoa. Koska vastuu omasta kehittymisestä on itsellä, on ihmisen itsensä myös lähdettävä tekemään erilaisia oppimista edesauttavia asioita ja haastamaan itseään. Vapaaehtoistoiminta voi olla merkityksellistä paitsi oman osaamisen ja työkokemuksen kasvattamiseksi, mutta myös oman henkisen hyvinvoinnin kannalta. Vapaa-aika on sopivan pituisina jaksoina miellyttävää, mutta se menettää merkityksensä, jos koko elämä on vapaa-aikaa (Liukkonen ym. 2006, 101).

Opiskelijat pystyvät vapaaehtoistoiminnan avulla laajentamaan opintojensa tarjontaa osallistumalla erilaisiin konkreettisiin projekteihin. Astumalla luokkahuoneen ulkopuolelle hakeutumaan itseään kiinnostavien tehtävien äärelle on yksi vapaaehtoistoiminnan muoto, joka toteutuu mm. oppimisympäristöjen avulla. Oppimisympäristö on oppimisen mahdollistava ja sitä edistävä ympäristö, joka sisältää oppimisen tukena toimivat niin fyysiset kuin digitaalisetkin tilat, välineet, ihmiset, toimintatavat ja muotoilut (Laru 2016).

Mielekkyyden säilyttäminen työssä

Ihmiset pyrkivät merkityksellisyyteen heidän toiminnassaan ja tämä heijastuu myös heidän työelämäänsä. Sisäisesti motivoiva työ aiheuttaa parhaimmillaan mielihyvän tunnetta, mikä edistää ihmisen omien sisäisten palkitsemisjärjestelmien yhdistymistä työntekoon. Eettisesti toimiminen voi aiheuttaa monelle palkitsevan kunniallisuuden tunteen. (Liukkonen ym. 2006, 100-102.) Nämä erilaiset ihmisen omat sisäiset palkitsemisjärjestelmät ovat olennaisessa asemassa vapaaehtoistoiminnassa. Organisaation menestyksen kannalta on oleellista, että työyhteisö kykenee pyrkimään paitsi ahkeraan työntekoon, myös joustavaan, avuliaaseen ja osaamisen kehittämistä tukevaan yhteistyöhön keskenään (Juuti 2013, 16-17).

Asennoituminen on arvoista riippuvainen valmiustila ja taipumus. Ihmisen asenne ja se näkökulma, millä hän suhtautuu uusiin asioihin, vaikuttaa hänen oppimiseensa. Asennetta voi muuttaa tietoisesti heittäytymällä uusiin kokemuksiin. (Salmimies & Ruutu 2014.) Koska ainoa, mihin ihminen pystyy omassa elämässään varmasti vaikuttamaan, on hän itse, tulee omaan elämänasenteeseensa paneutua jo varhaisessa vaiheessa. Myös omat ennakkoluulot on syytä selvittää, sillä ne rajoittavat uuden oppimista.

Vapaaehtoistoiminta mahdollistaa omien arvojen mukaisen tekemisen myös samanlaisten arvojen omaavien ihmisten kanssa. Tällainen sosiaalinen ominaisuus voi olla tärkeässä asemassa tehtävien parissa viihtymisessä, ja se voi myös mahdollistaa mielekkään tavan oppia yhdessä ja opettaa toinen toistaan. Vapaaehtoistyön taustalla on vahvasti tekemisissä ihmisen oma kiinnostus hakeutua sisäisesti palkitseviin tehtäviin (Kuuluvainen 2015, 46).

Lähteet

Harju, A. 2004. Vapaaehtoistoiminnan merkitys kasvaa. Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti. [Verkkolehti]. [Viitattu 13.11.2017]. Saatavissa: https://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/vapaaehtoistoiminta/kansalaisfoorumi.net/vapaaehtoistoiminnan_merkitys_kasvaa

Juuti, P. 2013. Jaetun johtajuuden taito. Jyväskylä: PS-kustannus.

Kansalaisareena ry. 2015. Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 8.11.2017]. Saatavissa: http://www.kansalaisareena.fi/Vapaaehtoistyo_Suomessa_2010ja2015.pdf

Kuuluvainen, S. 2015. Vapaaehtoistyön johtaminen. Helsinki: Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry.

Laru, J. 2016. Millainen on nykyaikainen oppimisympäristö? [Blogi]. Hyvät, pahat ja digit. Oulun yliopisto.  [Viitattu 6.11.2017]. Saatavissa: http://www.oulu.fi/blogs/nykyaikainen%20oppimisymp%C3%A4rist%C3%B6

Liukkonen, J., Jaakkola, T. & Kataja, J. 2006. Taitolajina työ –Johtaminen ja sisäinen motivaatio. Helsinki: Edita.

Pakkanen, E. 2017. Vapaaehtoiseen toimintaan perustuvan järjestön johtaminen. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 20.12.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121521505

Rousku, H.M. 2015. Motivaatio ja työnilo Mannerheimin lastensuojeluliiton vapaaehtoistyössä. [Verkkodokumentti]. Pro gradu –tutkielma. Turun yliopisto, kasvatustieteiden laitos. Turku. [Viitattu 5.12.2017]. Saatavissa: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/121863/gradu_kasvatustiede_Rousku.pdf?sequence=2

Salmimies, R. & Ruutu, S. 2014. Itsensä johtaminen. [Verkkokirja]. Alma Talent Oy. [Viitattu 7.12.2017] Saatavissa: https://verkkokirjahylly.almatalent.fi/teos/BACBBXXUBGAJ#kohta:ITSENS((c4)((20)JOHTAMINEN((20)

Soste. 2012. Järjestöbarometri 2012. Soste.[Verkkodokumentti]. [Viitattu 3.11.2017]. Saatavissa: https://www.soste.fi/media/pdf/julkaisut/jarjestobarometri_2012.pdf

Sydänmaalakka, P. 2006. Älykäs itsensä johtaminen – näkökulmia henkilökohtaiseen kasvuun. Helsinki: Talentum Media Oy.

Kirjoittajat

Eetu Pakkanen on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden alalla, ja hän on erikoistunut johtamiseen ja viestintään sekä markkinointiin. Hän on myös kirjoittanut artikkeliin liittyvän opinnäytetyön ”Vapaaehtoiseen toimintaan perustuvan järjestön johtaminen”.

Jaana Loipponen on Liiketalouden ja matkailun alan lehtori Lahden ammattikorkeakoulussa.

Julkaistu 21.12.2017

Artikkelikuva: Matthias Zomer. Saatavissa: https://www.pexels.com/photo/action-adult-affection-eldery-339620/ (CC0)

Viittausohje

Pakkanen, E. & Loipponen, J. 2017. Vapaaehtoistoiminta työkaluna omien ja yhteisten arvojen edistämisessä. LAMK Pro [Verkkojulkaisu]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/21/vapaaehtoistoiminta-tyokaluna-omien-ja-yhteisten-arvojen-edistamisessa/

Creative Commons -lisenssi

Kohti työelämää – kokemuksia maahanmuuttajille suunnatuista koulutuspiloteista

Päijät-Hämeen alueella on paljon maahanmuuttajia, joiden siirtyminen työelämään ja opintoihin on estynyt heikon suomen kielen taidon, heikkojen työelämävalmiuksien ja riittämättömän ohjauksen vuoksi. Ossi – Osaaminen esiin -hankkeessa (ESR 2015-2018) järjestettiin vuonna 2016 neljä pilottikoulutusta, joiden avulla pyrittiin nopeuttamaan osallistujien etenemistä koulutus- ja työllistymispoluillaan. Tulokset olivat hyviä – yli puolet pääsi ammatillisiin opintoihin tai töihin.

Kirjoittajat: Evelina Liski ja Mari Lampinen

Maahanmuuttajat Päijät-Hämeessä

Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelman 2016-2020 (Päijät-Hämeen liitto 2015, 29) mukaan työikäisten, erityisesti 25 – 39-vuotiaiden, määrä maahanmuuttajista on huomattavasti suurempi kuin valtaväestössä. Muun väestön ikääntyessä maahanmuuttajat nähdään usein työvoimaresurssina, mutta kuitenkin ulkomaalaisen väestön työllisyystilanne on kaikilla mittareilla mitattuna huonompi kuin kantaväestön. Kesäkuussa 2015 ulkomaalaisen väestön työttömyysaste oli Päijät-Hämeessä 49 %.

Maahanmuuttajien työllistymisen haasteena on usein työnantajien asettama korkea suomen kielen kielitaitovaatimus ja kotimaassa suoritetun koulutuksen tai työkokemuksen heikko soveltuvuus, verkostojen ja atk-osaamisen puute, sekä erilainen työnhaku- ja työkulttuuri. Lisävaikeutena voivat olla kohdatut ennakkoluulot. (Päijät-Hämeen liitto 2015, 33.)

Ossi-hankkeessa tehdyssä tilannekartoituksessa havaittiin, että alueelta puuttuu erityisesti korkeamman kielitaitotason suomen kielen koulutusta. Kuitenkin kielitaitovaatimukset ovat korkeita erityisesti akateemisilla aloilla ja riittämätön kielitaito on usein selityksenä kielteisille rekrytointipäätöksille. Erittäin hyvän yleiskielen taidon lisäksi edellytetään hyvää kirjallista viestintää ja kommunikointitaitoja sekä lisäksi ammattikielen ja terminologian hallintaa. Ylempiä taitotasoja tarvitaan myös yliopistoon ja korkeakouluun hakeutumiseen. Kotoutumiskoulutusten jälkeen monilla ei vielä kielitaito ole riittävää työllistymiseen tai jatkokoulutuspaikan saamiseen. Maahanmuuttajien Suomessa hankkima koulutus on kuitenkin selvässä yhteydessä työllistymismahdollisuuksiin. (Päijät-Hämeen liitto 2015, 29-33.)

Ossi-hankkeen koulutuspilotit Koulutuskeskus Salpauksessa ja Lahden kansanopistossa

Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelmassa havaittuihin haasteisiin perustuen Ossi-hankkeessa järjestettiin vuoden 2016 aikana yhteensä neljä koulutuspilottia työttömille maahanmuuttajille omaehtoisena koulutuksena. Koulutusten tavoitteena oli kielitaidon kehittämisen lisäksi työelämäpolun rakentaminen sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksien vahvistaminen.

Keväällä 2016 toteutettiin kaksi noin 4 kuukauden koulutusta. Suuntana opinnot toteutettiin Koulutuskeskus Salpauksessa verkkokurssina siten, että Adobe Connectin välityksellä lähiopetusta oli 8 h/vko, blogin avulla etäopetusta 4 h/vko ja lisäksi ohjausta Skypellä. Opiskelijoita oli 15. Suomea ammatillisiin opintoihin hakeville –koulutus Lahden kansanopistossa toteutettiin n. 25 viikkotunnin lähiopetuksena. Koulutukseen osallistui 18 erityisesti toiselle asteelle kasvatus- ja opetusalalle sekä sosiaali-, terveys ja liikunta-alalle pyrkivää. Molempien koulutusten tavoitteena oli tukea ammatillisiin opintoihin pääsyä, keskeisinä teemoinaan koulutuksiin hakeutuminen, oman alan sanastoon ja tekstilajeihin sekä suomalaiseen opiskelukulttuuriin tutustuminen ja opiskelutaitojen vahvistaminen.

Syksyllä 2016, n. 4 kuukautta koulutuksen jälkeen selvitettiin opiskelijoiden tilannetta sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin 31 opiskelijalle. Vastauksia saatiin 26. Vastanneista 15 on edennyt koulutusten jälkeen ammatillisella polullaan, opiskelemaan heistä oli päässyt 10.

Taulukko 1. Tilanne syksyllä 2016. (Kiijärvi-Pihkala ym. 2016.)

Syksyllä 2016 toteutettiin uudet koulutuspilotit, Työelämän suomea -verkkokoulutus Koulutuskeskus Salpauksessa ja Suomea ammatillisiin ja korkeakouluopintoihin hakevalle Lahden kansanopistossa. Molemmat pilotit toteutettiin samalla mallilla kuin kevään 2016 pilotit, mutta uusin painopistein. Työelämän suomea -koulutuksessa painotus oli työnhaussa, suomalaiseen työkulttuuriin sekä oman alan sanastoon ja tekstimaailmaan tutustumisessa. Lisäksi annettiin tietoa ammatillisista opinnoista ja niihin hakeutumisesta. Koulutukseen osallistui 19. Suomea ammatillisiin ja korkeakouluopintoihin hakevalle toteutettiin lähiopetuksena ja siihen osallistui 18. Kolme keskeytti ja kaksi pääsi opiskelemaan muualle. Keskeyttäneistä kaksi menetti opintososiaaliset etuudet, eivätkä siksi voineet taloudellisista syistä jatkaa koulutuksessa. Koulutuksessa painotus oli korkeakouluun pyrkimisessä ja ammattiin opiskelemisessa.

Kesällä 2017 kerättiin jälleen seuranta-aineistoa sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin 35 opiskelijalle. Vastauksia tuli 24.

Taulukko 2. Tilanne kesällä 2017.

Seuranta-aineiston perusteella Työelämän suomea -koulutuksen opiskelijoista 6 oli työllistynyt ja 1 päässyt työkokeiluun. Suomea ammatillisiin ja korkeakouluopintoihin hakevalle koulutuksesta taas 6 oli päässyt opiskelemaan, heistä 4 toiselle asteelle ja 2 korkeakouluopintoihin. Tulokset olivat siten koulutusten painopisteiden mukaisia.

Onnistumisten taustaa

Lähes kaikki osallistujat olivat työttömiä aloittaessaan koulutukset. Monet olivat hakeneet töihin tai opiskelemaan jo useita kertoja ilman onnistumisia. Opiskelijoilta kysyttiin seurantatutkimuksessa, miten he kokivat koulutusten auttaneen heitä. Vastaukset olivat yhteneväisiä kaikista piloteista. Opiskelijat kertoivat kehittäneensä koulutuksissa kielitaitoaan, saaneensa tietoja ja valmiuksia opiskelemaan hakemisesta ja opiskelusta, suomalaisesta työelämästä ja työn hakemisesta. Keskeistä palautteiden perusteella näyttää kuitenkin olevan henkilökohtainen ohjaus ja voimaannuttaminen omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Usein pitkään työttömänä olleilla kynnys töihin tai opintoihin hakeutumiseen on korkea jo pelkästään heikentyneen itsetunnon vuoksi. Siksi koulutuksissa on olennaista keskittyä myös opiskelijoiden vahvuuksien ja aiemman osaamisen esiin tuomiseen. Voimaantuminen tukee kotoutumista ja kotoutuminen puolestaan aktiivisuutta ja rohkeutta työmarkkinoilla ja kouluttautumisessa. Jos tuki ajoitetaan oikein ja sen lähtökohtana on opiskelijan henkilökohtainen tilanne, se ei vaadi suuria resursseja mutta sillä on suuri myönteinen vaikutus. (Kiijärvi-Pihkala ym.  2016.)

Lähteet

Päijät-Hämeen liitto. 2015. Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma 2016-2020. [Verkkodokumentti].  [Viitattu 18.12.2017]. Saatavissa: http://www.paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2016/04/Maahanmuutto-ohjelma2016-2020.pdf

Kiijärvi-Pihkala, M., Lampinen, M., Liski, E. & Pusa, M-L. 2016. Eteenpäin koulutus- ja työllistymispolulla – kokemuksia maahanmuuttajille suunnatuista koulutuspiloteista. Verkkolehti Lahtinen. [Verkkolehti.] [Viitattu 18.12.2017]. Saatavissa: http://lahtinen.lamk.fi/?p=2058

Kirjoittajat

Mari Lampinen ja Evelina Liski ovat S2-opettajia, jotka työskentelevät Ossi – Osaaminen esiin –hankkeessa. Hankkeen päätoimijat ovat LAMK, Koulutuskeskus Salpaus ja Lahden kansanopisto.

Julkaistu 21.12.2017

Artikkelikuva: StockSnap. Saatavissa: https://pixabay.com/en/laptop-computer-browser-research-2562325/ (CC0)

Viittausohje

Liski, E. & Lampinen, M. 2017. Kohti työelämää – kokemuksia maahanmuuttajille suunnatuista koulutuspiloteista. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm.] Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/21/kohti-tyoelamaa-kokemuksia-maahanmuuttajille-suunnatuista-koulutuspiloteista/

Creative Commons -lisenssi

Mistä meille maksetaan? Ammattikorkeakoulujen rahoitusmittarit esittelyssä

Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus rakentuu monesta eri mittarista. Artikkelissa esitellään ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin merkittävimpien indikaattoreiden eli rahoitusmittareiden tietosisältö ja kerrotaan, miten mittariluvut muodostuvat ja mistä tieto Lahden ammattikorkeakoulussa kerätään. Lopuksi esitetään rahoituksen parantamiseen tähtääviä toimenpide-ehdotuksia Lahden ammattikorkeakoulussa.

Kirjoittaja: Heli Peltola

Tuloksellisuuteen perustuva rahoitusmalli

Ammattikorkeakoulujen vanha, kustannuksiin perustuva rahoitusjärjestelmä ei kannustanut tehokkuuteen, vaan pikemmin kustannusten kasvattamiseen (Salminen & Ylä-Anttila 2010, 19). Vuodesta 2014 lähtien ammattikorkeakoulujen rahoitus on perustunut tuloksiin. Tulosta mitataan usean rahoitusmittarin eli indikaattorin kolmen vuoden keskiarvolla, ja ammattikorkeakoulun mittariarvot suhteutetaan muiden ammattikorkeakoulujen tuloksiin.  Rahoitusmallin tarkoituksena on jakaa perusrahoitus korkeakoulujen kesken siten, että keskimääräistä tuloksellisemmat, tehokkaammat ja vaikuttavammat korkeakoulut hyötyvät (OKM 2015, 10).

Rahoitusmallin 2017 laskentakriteerit

Uusi, paranneltu rahoitusmalli otettiin käyttöön vuoden 2017 alusta alkaen. Tarkennuksia tuli muun muassa 55 opintopisteen laskentatapaan sekä kansainvälisyyden mittariin. Käyttöön otettiin myös tutkintoleikkuri.

Rahoitusmallin pääosiot muodostuvat koulutuksesta, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta sekä strategiarahoituksesta. Kuvassa 1 on esitetty kaikki rahoitusmittarit sekä niiden vaikuttavuuden osuus.

Kuva 1. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli vuodesta 2017 alkaen (OKM 2016)

Tärkeimmät indikaattorit

Suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot 40 %
Tutkintojen määrä on merkittävin rahoitusmittari. Vuodesta 2017 lähtien otettiin käyttöön tutkintoleikkuri, joka tarkoittaa, että opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ammattikorkeakoulun välisissä neuvotteluissa vuosittaisen sovitun koulutusvastuukohtaisen tutkintotavoitteen ylittävistä tutkinnoista ei myönnetä valtionrahoitusta. Tutkintoleikkuri ei koske ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.

55 op suorittaneiden määrä 23 %
Laskennan perusjoukkona ovat lukuvuoden aikana kirjoilla olleet opiskelijat, jolloin myös valmistuneiden ja eronneiden opiskelijoiden opintosuoritukset ovat mukana tarkastelussa. Perusjoukosta lasketaan lukuvuoden (1.8.–31.7.) aikana vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden lukumäärä. Toinen suuri muutos on hyväksilukujen huomioiminen. Ennen opiskeluoikeuden alkua suoritetut, mutta opiskeluoikeuden aikana hyväksi luetut suoritukset lasketaan mukaan mittariin. Kolmas muutos on niin sanotun pankin käyttö. Tämä tarkoittaa, että jos opiskelija suorittaa lukuvuonna enemmän kuin 55 opintopistettä, jää ylimenevä osuus käytettäväksi seuraavina vuosina. Mittarin tarkoitus on indikoida opintojen tehokkuutta, joten poissaolo tyhjentää pankkia, kuitenkin enintään 55 opintopistettä/lukuvuosi. Keväällä opintonsa aloittaneet opiskelijat huomioidaan mittarissa arvolla 0,5 jos opiskelija suorittaa kevätlukukautena vähintään 27 opintopistettä.

Avoin amk ja muut tutkinnon osat, erikoistumiskoulutus ja maahanmuuttajien valmentava koulutus 5 %
Uutena mittariin sisältyvät ammattikorkeakoulun tarjoamat, korkeakoulujen yhteistyösopimuksissa suoritetut opintopisteet sekä erikoistumiskoulutuksissa suoritetut opintopisteet. Näin FUAS-yhteistyössä sekä ammattikorkeakoulujen välisten kesäopintojen LAMKissa suoritetut opintopisteet huomioidaan tässä mittarissa. Nämä sivuopiskelijoiden suoritustiedot otetaan huomioon, kun opiskelijalle on opintorekisterissä merkitty oikea koulutuskoodi (AVOIN, FUAS, KYHT, ERKO, MAMU).

Kansainvälinen opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus 2 %
Mittarissa ovat mukana ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoiden ulkomaisessa opiskelija- ja harjoittelijavaihdossa ja saapuneiden vaihto-opiskelijoiden LAMKissa kalenterivuonna suorittamat opintopisteet. Tämän kansainvälistymistä kuvaavan mittarin laskentaperusteet muuttuivat aiemmasta mallista täysin. Kun aiemmin tarkasteltiin liikkuvuusjaksoja lukumääränä, nyt tarkastellaan liikkuvuusjaksojen aikana suoritettuja opintopisteitä. Liikkuvuusjakson pituudella ei ole merkitystä. Tutkinto-opiskelijoiden opiskelijavaihdossa suorittamat opintopisteet kirjataan hyväksilukuina ja harjoittelut vuodesta 2018 alkaen opintoina, joiden tarkenne on ulkomaan harjoittelu. Vain näin kirjattuina suoritukset otetaan mukaan tähän rahoitusmittariin. Saapuvien vaihto-opiskelijoiden suoritukset kirjataan toteutusarviointien kautta.

Henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 1 %
Aiemmin asiantuntijavaihdon tilastoon otettiin mukaan vähintään viisi päivää kestävät ulkomaan matkat. Uudessa rahoitusmallissa mukaan otetaan yli 24 tuntia kestävät opetukseen ja TKI-toimintaan liittyvät, ulkomaille suuntautuvat matkat periaatteella piste päivästä. LAMKissa lähtevät matkat kerätään matkalaskuohjelmasta. Saapuvien asiantuntijavaihtojen tiedot vieraan vastaanottaja ilmoittaa e-lomakkeella.

Tuloksen parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä Lahden ammattikorkeakoulussa

Tutkintoleikkurin vuoksi tutkintojen määrää ei kannata lisätä aloituspaikkoja ja sisäänottoa lisäämällä. Tärkeää on kiinnittää huomiota tasaiseen sisäänottoon ja polkuopiskelijoiden sijoittumiseen suoraan toiselle lukuvuodelle, koulutusprosessien toimivuuteen ja tasaiseen opintojen kertymiseen. On varmistettava, että opiskelijalla on aina mahdollisuus halutessaan opiskella ja kerryttää opintopisteitä.

Hyväksilukujen kirjausten oikeellisuuteen tulee kiinnittää huomiota, jotta hyväksiluvut tulevat huomioitua sekä 55 opintopisteen mittarissa että kansainvälisyyden mittarissa ulkomailla suoritettuina opintoina. Hyväksilukupäivä tulee päivätä sille lukuvuodelle, jolle sen halutaan tilastoituvan. Suorituspäiväksi kirjataan alkuperäisen suorituksen arviointipäivä. Ensimmäisen opiskeluvuoden AHOTointiin kannattaa panostaa. Kun selvät hyväksiluvut tehdään heti, saadaan opiskelijan 55 opintopisteiden pankkisaldoa kasvatettua, ja siten liikkumavaraa seuraaville vuosille.

Kansainvälisyyden mittarissa tarkastellaan liikkuvuusjaksojen sijasta vaihdossa suoritettuja opintopisteitä. Mikäli opiskelijan opintojaksoihin kuuluu ulkomaan matkoja, tulisi matkan perusteella saadut opintopisteet merkitä hyväksilukuina, jotta ne huomioidaan rahoituksessa.  Kaikki lyhyisiin vaihtoihin ja vierailuihin saapuvat opiskelijat ja suoritukset kirjataan opintorekisteriin, jonne heille myös lisätään liikkuvuusjakso.

Tietojen ilmoittaminen opetus- ja kulttuuriministeriölle

Rahoitusmallin koulutusosion mittaritiedot poimitaan pääosin suoraan Virta-opintotietopalvelusta ennalta ilmoitettuna päivänä. Virta-opintotietopalvelu on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ylläpitämä korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto, jonne tiedot kaikkien korkeakoulujen opintorekisteristä siirtyvät päivittäin (CSC 2017).

Opintorekisterin, eli LAMKissa Winhan, ja vuodesta 2018 lähtien Pepin, tietojen oikeellisuus on ratkaisevaa rahoituksen muodostuksessa. Opintorekisteriin liittyvien kirjausten ohjeet löytyvät LAMKin wikistä (wiki.lamk.fi). Yksityiskohtaiset tiedonkeruuohjeet julkaistaan vuosittain Tiedonkeruukäsikirjassa (OKM 2017). Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisee Virran tietoihin pohjautuvia tilastotietoja Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusessa: http://vipunen.fi.

Lähteet

CSC – Virta opintotietopalvelu. 2017. [Viitattu 17.12.2017]. Saatavissa: https://confluence.csc.fi/display/VIRTA/VIRTA-opintotietopalvelu

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus 814/2016 ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä. Finlex. [Viitattu 17.12.2017].  Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160814

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2015. Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliksi 2017 alkaen. [Verkkodokumentti]. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:18. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. [Viitattu 17.12.2017]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75159/tr18.pdf

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin indikaattorien tietosisältö ja määritelmät vuodesta 2017 lähtien. [Verkkodokumentti]. Opetus- ja kulttuuriministeriön kirje ammattikorkeakouluille OKM/76/592/2016. [Viitattu 17.12.2017]. Saatavissa: http://www.mamk.fi/ulkoiset/DJulkKaSu/kokous/2016578-7-2.PDF

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017.Tiedonkeruukäsikirjat. [Viitattu 17.12.2017]. Saatavissa: https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=39984937

Salminen, H. & Ylä-Anttila, P. 2010. Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen. Selvityshenkilöiden raportti. [Verkkodokumentti]. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:23. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.  [Viitattu 17.12.2017]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75511/okm23.pdf?sequence=1

Kirjoittaja

Heli Peltola työskentelee tietotuotannon tehtävissä Lahden ammattikorkeakoulussa.

Julkaistu 21.12.2017

Artikkelikuva: Kevin Schneider (kschneider2991). Saatavissa: https://pixabay.com/en/money-money-tower-coins-euro-2180330/ (CC0)

Viittausohje

Peltola, H. 2017. Mistä meille maksetaan? Ammattikorkeakoulujen rahoitusmittarit esittelyssä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/21/mista-meille-maksetaan-ammattikorkeakoulujen-rahoitusmittarit-esittelyssa/

Creative Commons -lisenssi

Tiirismaan alue luontoliikkujan kohteena

Luonnon kokeminen on tärkeä syy siellä liikkumiselle, sillä luonto tarjoaa paitsi kauniita maisemia, myös aisti- ja tunnekokemuksia, virkistäytymistä, mielenrauhaa ja erilaisia luontoelämyksiä. Mennään metsään -hankkeessa on kuusi kehitettävää retkeilyaluetta tai –reittiä, joista yksi on Tiirismaan luontoalue Hollolassa. Alueen kehittämisessä on tärkeää kuulla luonnossa liikkujien kokemuksia siellä liikkumisesta ja miten he toivoisivat aluetta kehitettävän.

Kirjoittajat: Elina Eloranta, Mari Kivimäki ja Hannele Tiittanen

Luontokokemukset hyvinvoinnin tuottajina

Mennään metsään -hankkeen tavoitteena on kehittää laadukkaiden retkeilyreittien verkostoa Päijät-Hämeessä sekä sitä kautta edistää aktiivisesti luonnossa liikkumista koko Päijät-Hämeen retkeily- ja luontoalueilla. Hankkeessa panostetaan elämyksellisyyteen, tarinallisuuteen ja uusien digitaalisten ja älykkäiden sovellusten kehittämiseen yhdistäen luontoa, teknologiaa ja moniaistisia palvelukokemuksia. (Lahden ammattikorkeakoulu 2017.) Tässä artikkelissa kuvataan Hollolan kunnassa sijaitsevan Tiirismaan luontoalueen vetovoimatekijöitä alueen kävijöiden kokemana. Vetovoimatekijöinä tarkastellaan kävijöiden luotokokemuksia, mielipaikkoja sekä osallisuuden kokemuksia Tiirismaalla. Tarkoituksena on hyödyntää tuloksia osana Mennään metsään -hanketta ja Hollolan aluekehittämistyötä.

Luontokokemukset pohjautuvat vahvasti ihmisten elämänarvoihin, tarpeisiin, hyvinvointiin, onnellisuuteen ja elämänlaadun käsitteisiin. Luontokokemuksen hyvinvointia tuottavia vaikutuksia voidaan jäsentää jo klassikoksi muodostuneen Erik Allardtin (1976, 50–55) hyvinvoinnin osatekijöiden mukaan: having, loving ja being. Having -ulottuvuus kuvaa biologista ja fyysistä tilaa terveydellisen ulottuvuuden lisäksi. Loving -ulottuvuus kuvaa hyvinvoinnin arvoa ja yksilön luontokokemuksen merkityksellisyyttä. Being –ulottuvuus pitää sisällään sosiaalisen yhteyden (osallisuus) sekä oman itsen kokemisen ulottuvuuden suhteessa luontokokemukseen. (Taka-aho 2005, 7.) Kuvioon 1 on koottu ihmisen ja luonnon välisen suhteen vaikutuksia koettuun hyvinvointiin ja hyvään elämään.

Kuvio 1. Ihmisen ja luonnon välisen suhteen vaikutuksia koettuun hyvinvointiin ja hyvään elämään. (Kuva: Mari Kivimäki)

Luontoliikkujien kokemukset Tiirismaan alueelta

Tiirismaan luontoalueella haastateltiin kesä-heinäkuussa 2017 yhteensä kymmentä eri ikäistä luonnossa liikkuvaa henkilöä (Eloranta & Kivimäki 2017). Kävijöiden vastaukset jäsenneltiin luotokokemusten osalta kolmeen luokkaan: hyvän elämän kokemus, moniaistisuus ja elpyminen. Kävijöiden vastauksissa korostui etenkin stressistä palautuminen ja rauhoittuminen:

Joo, tai mul yleensä on se, et lähtee vähäks aikaa vaan käppäilemään, ja sit vaik kiertää Pikku-Tilkin ympäri, niin se rauhoittaa aika paljon mieltä…

Kävellessä stressi helpottaa. Sit alkaa miettiä mitä näkee ympärillä, eikä niinkää keskity siihe omaan stressialueeseen.

Moniaistisuuden kokemuksia tuotiin esille äänien ja sen vastapainona äänettömyyden kautta. Lisäksi raittiin ilman kokemukset tulivat esille useammassa vastauksessa.

Mielipaikkojen osalta vastaukset jäsenneltiin viiteen luokkaan: korkeat paikat, veden äärellä, istumapaikat, lähiluonto ja maaston monimuotoisuus. Tiirismaan luonnonsuojelualueen Pirunpesän louhikko ympäristöineen on harvinainen ja kaunis, ja monelle vastaajalle selvä mielipaikka. Myös vaihteleva maasto houkuttelee vastaajia Tiirismaalle. Vesi on monelle vastaajalle mieleinen elementti joka vetää puoleensa, mahdollisuutta istua veden äärellä toivottiin vastauksissa. Lähiluonto koetaan turvalliseksi ja vastaajat arvostavat luontoon pääsyn helppoutta lähellä asuinaluettaan. Mielipaikan kautta voi syntyä kontakti luontoon, jonne haluaa toistuvasti palata, osa vastaajista oli jo lapsesta liikkunut samoilla reiteillä.

Osallisuuden kokemukset jäsentyivät yksin ja yhdessä sekä osana luonnossa luokkiin. Toiminnalliset kokemukset jäsentyivät luokkiin evästely, retkeily, liikunnallisuus, ja luontokokemusten tallentaminen. Vastaajat liikkuivat luonnossa vaihtelevasti sekä yksin että erilaisissa ryhmissä. Usein oltiin lenkillä koiran kanssa. Lapset nauttivat siitä, että luontoliikuntaan otetaan eväät mukaan ja päästään kiipeilemään. Myös aikuiset saattoivat tulla retkelle metsään isommallakin porukalla grillaamaan. Vastauksissa tuli esille myös, että valokuvan ottaminen luontokohteessa on merkityksellistä ja omat luontokokemukset voidaan näin jakaa myös muiden kanssa jotka eivät ole luontoympäristössä samaan aikaan mukana.

Kehittämisehdotukset

Tiirismaan valttikorttina on sen läheisyys alueen asukkaille, maaston vaihtelevuus ja luonnon monimuotoisuus, joita voidaan hyvin hyödyntää sekä rauhalliseen oleskeluun että toiminnalliseen liikuntaan. Vetovoimatekijöiden näkökulmasta Tiirismaa tarjoaa puitteet monenlaiseen toimintaan erilaisille luontoliikkujaryhmille. Seuraavassa on muutamia kehittämisehdotuksista ryhmiteltynä Erik Allardtin hyvinvoinnin osatekijöiden ja niihin kiinnittyneiden haastatteluteemojen mukaan: kokemuksellisuus (having), mielipaikat (loving), osallisuus (being).

  • Kokemuksellisuus vetovoimatekijänä: Pirunpesän alueen iltavalaistus, erilaiset tapahtumat ja järjestetyt luontoretket eri kohderyhmille eri vuodenaikoina, kiipeilypaikka
  • Viihtymisen paikat vetovoimatekijänä: Laavupaikat, levähdyspaikat reittien varsilla, selkeät reittimerkinnät, Pirunpesän kahvila ja tarina
  • Osallisuus vetovoimatekijänä: Yhdessä tekemisen uudet mahdollisuudet ja teemat (aarteenetsintä, selfie-kuvaus, sinkkulenkit, monikulttuurisuustreffit, turistin kanssa lenkillä, tarinapolku, pyöräilyreitti)

Tiirismaan alueen kehittämisessä on paljon mahdollisuuksia, mutta samalla myös haasteensa. Suunnittelussa on huomioitava Suomen eri vuodenajat ja erilaisten luontokäyttäjäryhmien moninaisuus eri-ikäisistä lähialueasujista Päijät-Hämeessä liikkuviin turisteihin. Tiirismaan alueessa on kuitenkin läheisyytensä ja monipuolisuutensa vuoksi mahdollisuus kehittyä vetovoimainen luontoliikuntakohde, jonne on helppo tulla. Tunnettuutta tulee lisätä selkeillä aluetta markkinoivilla verkkosivuilla, jossa kerrotaan esimerkiksi reitit, mahdolliset tapahtumat ja parhaat luontokohteet. Tiirismaata tulee kehittää Suomen 100-vuotisluontohelmikohteena eteenpäin.

Lähteet

Allardt, E. 1976. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.

Eloranta, E. & Kivimäki, M. 2017. Luonto kutsuu Tiirismaalle. [Verkkodokumentti].  AMK -opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala. [Viitattu 19.12.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121721706

Lahden ammattikorkeakoulu. 2017. Mennään metsään –hanke. [Viitattu 4.7.2017]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/projektit/mennaan-metsaan/Sivut/default.aspx

Taka-aho, M. 2005. Luontokokemus ja henkinen hyvinvointi. [Verkkodokumentti]. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos. Jyväskylä. [Viitattu 11.7.2017]. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12296/URN_NBN_fi_j yu-2005468.pdf?sequence=1

Kirjoittajat

Elina Eloranta ja Mari Kivimäki ovat opiskelleet  Lahden ammattikorkeakoulussa ja valmistuivat sosionomeiksi 2017.

Hannele Tiittanen toimii Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla yliopettajana.

Julkaistu 20.12.2017

Artikkelikuva: LindenP. Saatavissa:  https://pixabay.com/en/forest-nordic-forest-nature-nordic-2558074/ (CC0)

Viittausohje

Eloranta, E., Kivimäki, M. & Tiittanen, H. 2017. Tiirismaan alue luontoliikkujan kohteena. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/20/tiirismaan-alue-luontoliikkujan-kohteena/

Creative Commons -lisenssi

Metsäbioenergian mahdollisuudet esille

Lahden ammattikorkeakoulun vetämä InforME – Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille –hanke tuottaa helposti ymmärrettävää ja selkeää tietoa uusituvista energialähteistä ja pyrkii näin edistämään niiden käyttöä Hämeen maaseudulla. Vuonna 2017 hankkeessa on kiinnitetty erityishuomiota kotimaiseen metsäbioenergiaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin maaseudun hajautetussa lämmöntuotannossa. Näkökulmana on ollut myös energiayrittäjyyden edistäminen.

Kirjoittajat: Mari Eronen ja Terhi Ahava

Kotimaista lähienergiaa

Suomen metsät tarjoavat meille puhdasta ja uusiutuvaa energiaa, joka on ympäristöystävällistä eikä lisää ilmastonmuutosta kiihdyttävien kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä, toisin kuin fossiiliset polttoaineet. Vaikka puuta poltettaessa vapautuu hiilidioksidia, puut myös sitovat sitä ilmasta kasvaessaan. Voidaan siis sanoa, että puu on hiilineutraali polttoaine. (Metsäkeskus 2008)

Suomen hallituksen laatimassa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa onkin huomioitu metsäbiomassa yhtenä merkittävänä uusiutuvan energian lähteenä, joiden osuus energian loppukulutuksesta on tavoitteena nostaa yli 50 prosenttiin 2020-luvulla. Energiaverotuksella hallitus pyrkii kannustamaan lämmön erillistuotannossa ensisijaisesti metsähakkeen ja metsäteollisuuden sivutuotteiden käyttöön. (Huttunen 2016)

Vaikka metsäbioenergia on taloudellista ja ekologista, haja-asutusalueilla helpoksi ja kohtuuhintaiseksi mielletty öljylämmitys on edelleen suosittua. Puulämmityksestä syntyy usein mielikuva polttopuiden eli klapien käytöstä, mikä koetaan työlääksi lämmitystavaksi. Uusiutuva bioenergia voi kuitenkin olla yhtä vaivaton ratkaisu kuin öljylämmitys, sillä nykyaikainen hakelämmitysjärjestelmä on pitkälti automatisoitu. Lisäksi hake on kotimaista lähienergiaa ja polttoaine voidaan saada jopa omasta metsästä.

Hakelämmitys on mahdollista ostaa myös palveluna lämpöyrittäjältä. Palvelun käyttäminen on asiakkaalle vaivatonta, riittää kun maksaa laskun kerran kuukaudessa. Lämpöyrittäjä vastaa kaikesta lämpölaitokseen liittyvästä toiminnasta, kuten laitoksen rakentamisesta ja huollosta, polttoaineen hankinnasta sekä päivystyksestä. Samalla asiakas lisää omalta osaltaan kotiseudun työllisyyttä ja Suomen energiaomavaraisuutta. Metsän omistajalle lämpöyrittäjäksi ryhtyminen voi olla mainio mahdollisuus. Suomessa onkin tällä hetkellä jo noin 500 lämpöyrittäjää ja määrä kasvaa noin 10 % vuodessa. (Brofeldt 2017)

Metsätyökohteisiin tutustumassa

Syksyn aikana hakelämmityksestä ja lämpöyrittäjyydestä on jaettu tietoa monen eri kanavan kautta. Kesän aikana tuotettu animaatio Lähilämpö – Maaseutuyrittäjän mahdollisuus on katsottavissa Youtubessa LAMKgreen-kanavalla. Aiheesta kirjoitettu artikkeli  julkaistiin Maaseudun aikakauslehti Farmissa. Parhaillaan on valmistumassa asiantuntijahaastatteluihin ja käyttäjäkokemuksiin perustuva dokumentaarinen videosarja aiheesta.

Animaation ja videon teosta ovat vastanneet LAMKin Muotoiluinstituutin opiskelijoista koostuva ryhmä ja kaksi ympäristöteknologian opiskelijaa. Kesän ja syksyn aikana työryhmä on päässyt näkemään, minkälaista on suomalainen metsän hoito ja puun kiertokulku. Ensimmäinen kuvausmatka suuntautui Hämeenkoskelle, jossa kuvattiin metsän elinkaaren uusi alku päätehakkuun jälkeen. Metsätyökoneen kuljettaja ja taimienistuttaja kertoivat omasta työstään kuvausryhmälle.

Kuva 1. Maanmuokkaus käynnissä hakkuuaukealla. Kuva: Marika Vainio.

Hämeenkoskelta matka jatkui Kalkkisten harvennushakkuutyömaalle, jossa tutustuttiin metsätyökoneen toimintaan ja energiapuun korjuuseen. Ryhmälle selvisi muun muassa, että harvennus kuuluu nuoren metsän hoitoon ja se on välttämätöntä, jotta jäljelle jäävistä puista kasvaa riittävän järeitä teollisuuden käyttöön. Ensiharvennus tehdään puuston ollessa noin 20 vuoden ikäistä ja korjatut puut voidaan hyödyntää energiantuotannossa.

Kuva 2. Kuvausryhmä tutustumassa harvennushakkuutyömaahan. Kuva: Marika Vainio.

Toisena kuvauspäivänä matkattiin jälleen Hämeenkoskelle, jossa ryhmä pääsi näkemään energiapuun haketusta, hakkeen varastointia sekä hakkeenpolttolaitoksen. Kaadetut puut oli varastoitu vuoden ajaksi metsään, jolloin niistä syntyvää haketta ei tarvitse enää erikseen kuivata. Haketus tapahtui paikan päällä ja valmis hake kuljetettiin lähellä sijaitsevan lämpölaitoksen varastoon. Lämpöyrittäjä Tapani Brofeldtin mukaan nyrkkisääntönä on, että kuljetusmatkan pituus saa olla enintään 1 km/m3 haketta, jotta voidaan puhua lähienergiasta. Hän kertoi myös näkemyksiään lämpöyrittäjyyden mahdollisuuksista työllisyyden edistämisessä ja energiaomavaraisuuden parantamisessa.

Kuva 3. Energiapuut varastoituna ennen haketusta. Kuva: Thomas Vornanen.

Syksyllä toteutettiin vielä kolmas kuvausmatka Hollolaan, jossa useat kunnan kiinteistöistä lämmitetään hakkeella. Paikan päällä haastateltiin kunnan talotekniikkamestari Arto Nuutilaa, joka kertoi kokemuksiaan lämpöyrittäjän asiakkaan näkökulmasta. Näin saatiin hyvä kokonaiskuva aihepiiristä dokumenttia varten.

Tietoa tarvitaan

Metsähake on erinomainen kotimainen bioenergianlähde, jota meillä riittää, kunhan hakkuut hoidetaan kestävästi. Lämpöyrittäjyys tarjoaa hienoja mahdollisuuksia maaseudulla ja asiantuntijat näkevät alalla kasvupotentiaalia. Aiheesta tarvitaan kuitenkin enemmän tietoa helposti ymmärrettävässä muodossa.

Animaatiot ja videot ovat tehokkaita keinoja viestinnässä ja InforME-hankkeessa niiden avulla on esitelty jo useita uusiutuvan energian vaihtoehtoja. Lisäksi videoiden tuotantoprosessi tarjoaa LAMKin opiskelijoille hyvät mahdollisuudet monialaiseen oppimiseen. Ympäristötekniikan opiskelijat ovat päässeet tutustumaan audiovisuaalisen materiaalin tuotantoon ja muotoilun opiskelijat puolestaan oppivat uusiutuvasta energiasta.

InforME-hankkeessa tuotetut materiaalit ja muuta tärkeää tietoa uusiutuvan energian mahdollisuuksista löytyy osoitteesta www.lamk.fi/informe.

Lähteet

Ahava, T. & Eronen, M. 2017. Uusiutuvaa energiaa metsästä. Maaseudun aikakauslehti Farmi. [Verkkolehti]. Vol. 5/2017, 36-42. [Viitattu 18.12.2017]. Saatavissa: http://www.lehtiluukku.fi/pub?id=161574

Brofeldt, T. 2017. Lämpöyrittäjä. Haastattelu 27.7.2017.

Lahden ammattikorkeakoulu. 2017. InforME – Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille. [Viitattu 18.12.2017] Saatavissa: www.lamk.fi/informe

Lahden ammattikorkeakoulu. 2017.  Lähilämpö – maaseutuyrittäjän mahdollisuus. [Youtube-video]. [Viitattu 18.12.2017]. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=JOc3UrmaBng

Metsäkeskus. 2008. Maatilan hakelämmitys -opas. [Verkkodokumentti]. Tampere: Metsäkeskus. [Viitattu 18.12.2017]. Saatavissa: http://www.puulakeus.net/docs/109-TgY-Maatilan_hakelammitysopas_lopullinen.pdf
Huttunen, R. (toim.) 2016. Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Energia  4/2017. [Viitattu 18.12.2017]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79189/TEMjul_4_2017_verkkojulkaisu.pdf?sequence=1
Kirjoittajat

Mari Eronen työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja on InforME-hankkeen projektipäällikkö.

Terhi Ahava on ympäristö- ja energiatekniikan opiskelija.

Julkaistu 19.12.2017

Artikkelikuva: Metsäbioenergia tarjoaa monia mahdollisuuksia maaseudulle. Kuva: Thomas Vornanen.

Viittausohje

Eronen, M. & Ahava, T. 2017. Metsäbioenergian mahdollisuudet esille. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/19/metsabioenergian-mahdollisuudet-esille/

Creative Commons -lisenssi