Kohti kolmannen kierroksen auditointia

LAMK Pro, Muut

Elokuussa 2018 LAMKille tuli huojentava tieto uusinta-auditoinnin läpimenosta. LAMK sai laatuleiman ja erittäin positiivisesta, kehittävästä näkökulmasta kirjoitetun auditointiraportin. Uusinta-auditointi oli LAMKille kolmas laatujärjestelmän auditointi 12 vuoden sisällä. Artikkelissa kerrotaan lyhyesti laatujärjestelmän auditointimallin taustoista ja LAMKin auditoinneista.

Kirjoittaja: Marjo-Riitta Järvinen

Vuosi 2018 on ollut LAMKille monessa suhteessa mielenkiintoinen ja haastava. Kaiken muun muutoksen keskellä valmistauduttiin laatujärjestelmän uusinta-auditointiin. Uusinta-auditointiin liittyvä vierailu järjestettiin huhtikuussa 2018, jolloin edellisestä auditoinnista oli ehtinyt kulua reilut kaksi vuotta. LAMKin laatujärjestelmä on nyt auditoitu Karvin (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, ent. KKA) mallin mukaisesti jo kolme kertaa – tosin kolmas auditointikierros on meillä vasta edessä.

Taustaa laatujärjestelmien auditoinneille

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinnit käynnistyivät Suomessa vuonna 2005. Ennen kattavaa laatujärjestelmäauditointien esiinnousua ammattikorkeakoulujen laatua arvioitiin mm. vakinaistamisprosessin yhteydessä (toimilupahakemusten arvioinnit) sekä jatkotutkintoja (YAMK) käynnistettäessä (kokeilulupahakemusten arviointi). Näiden lisäksi silloinen Korkeakoulujen arviointineuvosto (nyk. Karvi) toteutti koulutusala- ja teemakohtaisia arviointeja, kokonaisarviointeja sekä laatutyön arviointeja. (OPM 2004, 13-14.)

1990-luvun lopulla laadunvarmistuskeskustelu käynnistyi myös EU-tasolla, kun eurooppalaiset opetusministerit laativat ns. Bolognan julistuksen. Julistuksen keskeisenä tavoitteena oli yhteisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen (EHEA) synnyttäminen vuoteen 2010 mennessä. Taustalla oli tarve eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukyvyn ja vetovoiman lisäämiseen, jossa korkea laatu nostettiin vahvasti esille. (OPM 2004, 28.)

Laadunhallinnan ulottuvuutta vietiin eteenpäin opetusministerien toisessa seurantakokouksessa Berliinissä vuonna 2003. Kyseisessä kokouksessa sovittiin, että vuonna 2005 kansallisiin laadunvarmistusjärjestelmiin pitäisi sisältyä tiettyjä yhteisiä elementtejä: mm. vastuunjako, opiskelijoiden osallistuminen arviointiin sekä akkreditointi-, sertifiointi-  tai muu vastaava järjestelmä. (OPM 2004, 28-29.) Suomi valitsi em. vaihtoehdoista ”muun vastaavan järjestelmän” ja kehitti laatujärjestelmän auditointimallin (KKA 2005, KKA 2007), joka rakentui jo alusta lähtien eurooppalaisille arviointiyhteistyön periaatteille (ESG 2015).

LAMK rohkeasti mukaan ensimmäiselle kierrokselle

LAMK lähti rohkeasti ensimmäisten joukossa mukaan laatujärjestelmän auditointiin. Ensimmäinen auditointimalli antoi melko vapaat kädet auditointimateriaalin tuottamiseen ja auditoijat saivatkin valtaisan ja sisällöltään vaihtelevan määrän materiaalia tutkittavaksi. Auditointituloksen mukaan LAMK täytti laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laadunvarmistukselle asetetut kriteerit (Karppanen et al. 2007, 56).

Alkuperäisen aikataulun mukaisesti LAMKin toisen kierroksen auditoinnin olisi pitänyt olla vuonna 2012. Auditointiaikataulu kuitenkin venyi, koska 2010-luvun taitteessa oli suunnitteilla FUAS-ammattikorkeakoulujen (HAMK, LAMK ja Laurea) yhteinen laatujärjestelmän auditointi (Ignatius et al.2014). Yhteisestä auditointisuunnitelmasta luovuttiin, mutta auditoinnin ajankohta siirtyi myös LAMKin osalta vuoteen 2016.

Toisen kierroksen auditoinnit

Toisen kierroksen auditointimallia muutettiin kerätyn palautteen pohjalta. Keskeisimpänä muutoksena oli auditoinnin tiiviimpi kytkeminen korkeakoulun strategisiin tavoitteisiin sekä keskittyminen tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunhallintaan. Ensimmäisen kierroksen pirstaleiset yksittäiset näytöt korvattiin nyt kolmella koulutusohjelmanäytöllä. Uutta oli myös valinnaisen kohteen mukaan ottaminen auditointiin. (KKA 2010, 7-10.)

LAMK lähti jälleen rohkeasti liikkeelle valitessaan kansainvälisen auditoinnin, joka aiheutti jonkinasteisia haasteisia niin dokumentoinnin kuin haastattelujen suhteen. Kovasta yrityksestä huolimatta LAMK ei läpäissyt laatujärjestelmän toista auditointia vuonna 2016 vaan korkeakoulujen arviointijaosto edellytti päätöksessään LAMKilta uusinta-auditointia (Tornikoski et al. 2016, 70.) Saman kohtalon kokivat toisella kierroksella myös Turun yliopisto, Hanken ja Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Auditointiraportin kehittämissuositukset kohdistuivat LAMKin laatujärjestelmään liittyvien roolien ja vastuiden selkiyttämiseen, laatujärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntämiseen sekä yhteisten menettelytapojen ulottamiseen yksiköiden välille ja organisaation eri tasoille.  Uusinta-auditoinnin kohteeksi määriteltiin laatujärjestelmän kytkeytyminen strategiseen johtamiseen ja erityisesti sen toimivuus organisaation eri tasoilla. (Tornikoski et al. 2016, 68-70.)

Pahimman pettymyksen hälvennyttä LAMKissa ryhdyttiin valmistautumaan toisen kierroksen uusinta-auditointiin. Keskeiset auditointivalmistelujen isot teemat, joita työstettiin puolentoista vuodenajan, olivat

  1. Strategian terävöittäminen, vuosisuunnitteluprosessin selkiyttäminen ja keventäminen
  2. Johtamisjärjestelmän keventäminen, vastuiden ja työnkuvien selkiyttäminen
  3. Toiminnan yhtenäisyyden varmistaminen
  4. Laatukulttuuri: luottamuksen, innostuneisuuden ja sitoutumisen vahvistaminen

Uusinta-auditointi oli varsinaisen auditoinnin tapaan kansainvälinen. Elokuussa 2018 saadussa päätöksessä todetaan LAMKin kehittyneen huomattavasti varsinaisen auditoinnin jälkeen ja LAMKille myönnettiin laatuleima. Erityistä tunnustusta annettiin laatujärjestelmän tuottaman tiedon hyödynnettävyyden ja hyödyntämisen parantumisesta läpi organisaation, opiskelijoiden viestintä- ja palautekanavien selkeydestä sekä yhteisten ohjeiden ja vastuiden selkiyttämisestä, mikä on varmistanut toiminnan yhtenäisyyttä yksiköiden välillä. (Campbell et al. 2018, 5-6.)

Auditointiryhmä tunnisti toimintaympäristön muutokset, jotka haastoivat ja samalla testasivat laatujärjestelmän toimivuutta.

”That LAMK has achieved this during a period of turbulence with a change in ownership and governance and three changes in leadership, as well as planning for a move to a new campus, is testimony to the quality culture within the institution and to the tenacity and competence of those who have managed the implementation of the Development Plan for Quality, which in large part has addressed the shortcomings identified and recommendations made in the previous audit.” (Campbell et al. 2018, 27).


Mitä tulossa?

Kolmas laatujärjestelmän auditointikierros on käynnistynyt. Karvi julkaisi vuonna 2017 Korkeakoulujen auditointikäsikirjan vuosille 2018 – 2024. Aiempien vuosien perusperiaatteet ovat edelleen tunnistettavissa, mutta uudessa mallissa painottuu toiminnan vaikuttavuus osana koulutustehtävää. Arviointialueet ovat 1) osaamista luova korkeakoulu, 2) vaikuttava ja uudistava korkeakoulu, 3) kehittyvä ja hyvinvoiva korkeakoulu sekä 4) oppiva korkeakoulu. Kolmannen kierroksen auditointiprosessia on uudistettu ottamalla käyttöön digitaalinen alusta sekä vertaisarviointi. (KARVI 2017.) Nähtäväksi jää, ottaako joku korkeakouluista tällä kolmannella kierroksella auditoinnin joltain muulta taholta kuin Karvilta.

Tällä hetkellä LAMKin laatutyössä keskitytään laatujärjestelmän keventämiseen ja päivittämiseen auditoinnin ja organisaatiomuutosten jälkeen. Aiempaa vahvempi laatujärjestelmäyhteistyö Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa käynnistetään ensi vuoden puolella. Kolmannen kierroksen auditointi olisi LAMKilla edessä virallisen aikataulun mukaan vuonna 2024, Saimaalla vuotta aikaisemmin.

Tuloksellisuuteen perustava rahoitusmalli (nykyinen ja tuleva) haastaa koko ajan toimintaa myös laatujärjestelmän näkökulmasta. Miten ylläpidetään korkea laatutaso kovassa tulospaineessa? Peruslähtökohtana kuitenkin on, että laadukas ammattikorkeakoulu pärjää kilpailussa paremmin ja tekee parempaa tulosta kuin vähemmän laadukas. Laatu todentuu lopulta viime kädessä koulutusmarkkinoilla (opiskelijat valinnoillaan) ja työmarkkinoilla (yritykset ja muut työnantajat rekrytoinneillaan).

Lähteet

Campbell, C., Ahmaniemi, R., Andersson, Ö., Kern, S., Apajalahti, T. & Vuori, H. 2018. Re-Audit of Lahti University of Applied Sciences 2018. Finnish Education Evaluation Centre. Publications 2018:19.

ESG. 2015.Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. [Viitattu 18.12.2018]. Saatavissa: https://enqa.eu/index.php/home/esg/

Ignatius, J., Järvinen, M-R., Friman, M.& Heikkilä, S. 2014. FUAS-liittouman laadunhallinnan kehittyminen step by step. Hämeen ammattikorkeakoulun julkaisuja 7/2014.

Karppanen, E., Tornikoski, E., Töytäri R., Urponen H., Uusitalo. T. & Holm. K. 2007. Lahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi. Korkeakoulujen arviointineuvostonjulkaisuja 2007:1.

KARVI. 2017. Korkeakoulujen auditointikäsikirja 2018-2024. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, julkaisut 2017:18.

KKA. 2005. Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2005 – 2007. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 2005:4.

KKA. 2007. Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2008 – 2011. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 2007:7.

KKA. 2010. Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 – 2107. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 2010:16.

OPM. 2004. Korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:6.

Tornikoski, E., Ahmaniemi, R., Fjellström, M., Galevski, M., Tuuliainen, M., Johanna Kolhinen & Kajaste, M. 2016. Audit of Lahti University of Applied Sciences 2016. Finnish Education Evaluation Centre. Publications 2016:19.

Kirjoittaja

Marjo-Riitta Järvinen, suunnittelupäällikkö, KT, LAMK

Julkaistu 19.12.2018

Viittausohje

Järvinen, M-R. 2018. Kohti kolmannen kierroksen audiointia. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/12/19/kohti-kolmannen-kierroksen-auditointia/

Aloitusteema WordPress-kehityksen työkaluna

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

WordPressiä käytetään tänä päivänä yhä useammin verkkosivujen rakentamiseen. Kotisivuja WordPressin avulla kaupallisesti tuottavat web-kehittäjät joutuvat ottamaan lukuisia teknisiä asioita huomioon sivustoja luodessaan ja tekemään tärkeitä päätöksiä käytettävien menetelmien ja työkalujen suhteen. Yksi oleellisimmista seikoista on sivuston WordPress-teema, jonka kehittämisessä nousee eteen erinäisiä haasteita. Monet niistä voi ratkaista tarkoituksenmukaisella aloitusteemalla.

Kirjoittajat: Eetu Kinnunen ja Aki Vainio

Koodin uudelleenkäyttö ja MVC

Ohjelmistokoodi on helposti kopioitavissa ja siten uudelleenkäytettävissä, mikäli se on suunniteltu oikein. Merkittävä osa ohjelmistokehityksestä onkin sovellusten rakentamista olemassa olevasta koodista eri lähteistä. Ohjelmoijan työ onkin usein erilaisten kirjastojen, ohjelmistokehysten ja lisäosien sovittamista yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kun monia osia sovelluksesta ei tarvitse kehittää alusta asti, ohjelmistokehitys nopeutuu huomattavasti.

Eräs suosittu tapa rakentaa ohjelmistoa on MVC-arkkitehtuuri (esim. Deck 2014; Galloway ym. 2014). Arkkitehtuurissa erotetaan sovelluksen käyttöliittymä (V eli view), tiedon käsittelijä (C eli controller) ja taustalla oleva tietomalli (M eli model) toisistaan. Toimimalla näin voidaan mikä tahansa näistä osista vaihtaa tarvittaessa puuttumatta muihin osiin. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että saman tietomallin ja käsittelijän varaan voidaan rakentaa sovellus sekä älypuhelimelle, että tietokoneelle luomalla näille vain erilaiset käyttöliittymät.

WordPress-sivusto ja sen teema

WordPress on julkaisu- ja sisällönhallintajärjestelmänä tarkoitettu blogien ja sivustojen luomiseen. WordPress-sivusto koostuu neljästä osasta: järjestelmän ydinkoodista, teemasta, lisäosista ja sivuston ylläpitäjän lisäämästä sisällöstä, kuten sivuista, artikkeleista ja kuvista. Näistä teema toimii MVC-arkkitehtuurin mukaisena käyttöliittymänä.

Verkkosivuja muiden käyttöön tekevä web-kehittäjä voi varsinaisesti vaikuttaa vain teeman koodiin ja lisäosien valintaan, mikäli hän haluaa säilyttää järjestelmän päivitettävyyden (WordPress Foundation 2018c). WordPress-teema on tiedostokokoelma, joka sisältää sivuston yksilöllisen identiteetin mahdollistavat sivurakenteet, toiminnallisuudet ja tyylimääritelmät.

WordPressin teemahakemistosta löytyy lukuisia käyttövalmiita teemoja moneen eri tarpeeseen, mutta täysin kustomoitu kotisivu vaatii lähes aina teeman tiedostojen muokkaamista. Jos saatavilla oleva teema on tarkoitettu käytettäväksi sellaisenaan, voi sen muokkaaminen olla hankalaa koodin monimutkaisuuden vuoksi. Tämän lisäksi teemaan tehdyt muutokset saattavat hävitä sitä päivitettäessä, tosin kyseinen ongelma on vältettävissä luomalla olemassa olevan teeman pohjalta lapsiteema (WordPress Foundation 2018a). On kuitenkin olemassa toinenkin vaihtoehto tämän ongelman ratkaisemiseen.

Aloitusteema on yleinen ratkaisu asiakkaan tarkkoihin tarpeisiin räätälöityjen kotisivujen kehittämisen lähtökohtana.  Aloitusteemojen ulkoasu ja sisältö ovat tyypillisesti paljon käyttövalmista teemaa riisutumpia. Aloitusteemoja ei ole tarkoitettu käytettäviksi sellaisinaan, vaan niitä on tarkoitus kustomoida tilanteen mukaan. (Strojny 2013.)

Miksi käyttää aloitusteemaa?

Kinnusen opinnäytetyössä (2018) tutkittiin aloitusteeman rakentamista WordPress-sivustojen kehityksen yhtenäistämiseksi kotisivupalveluita tarjoavan yrityksen sisäisessä käytössä. Yrityksen prioriteettien ja toiveiden perusteella on luotavissa monikäyttöinen aloitusteema, jota hyödyntämällä voidaan vähentää jatkossa luotavien sivustojen eroavaisuuksia teemojen koodipohjissa. Mikäli aloitusteema noudattaa määriteltyjä kehitysstandardeja ja sisältää yritykselle oleelliset ominaisuudet ja toiminnallisuudet, sillä on mahdollisuus ratkaista eroavaisuusongelma. (Kinnunen 2018, Strojny 2013.)

Kun sivustojen kehityksestä vastuussa olevat kehittäjät tuntevat yrityksen luomien WordPress-sivujen teemojen toiminnan, kyseisten sivujen ylläpito ja jatkokehitys helpottuvat huomattavasti (Kinnunen 2018, Strojny 2013). Aloitusteema voi toimia myös oppimisympäristönä teemojen muokkaamiseen. Kun teema ei ole liian monimutkainen, sen rakenteen ja toiminnan hahmottaminen on helpompaa.

Millainen aloitusteema soveltuu minulle?

Aloitusteemaa kehittäessä tulee ennen kaikkea ottaa huomioon sitä käyttävän yrityksen, organisaation tai yksityishenkilön tarpeet ja tavoitteet sivuston kehityksessä. Tämän vuoksi ei ole olemassa yhtä tiettyä ohjetta siitä, mitä aloitusteemassa tulisi olla ja mitä ei. Yksi tapa päästä selville teeman optimaalisesta muodosta on tutkia teeman tulevan käyttäjän aiempia verkkosivuprojekteja. Luettelemalla aiemmin tehdyillä sivustoilla käytössä olevat toiminnot ja elementit sekä arvioimalla kyseisten ominaisuuksien teemaan asentamisen hyödyllisyyttä voidaan päästä paremmin perille aloitusteeman tarpeista. (Kinnunen 2018.) On muistettava, että tietynlaiset ominaisuudet, kuten yhteydenottolomakkeet ja analytiikkaominaisuudet, on WordPressin virallisen dokumentaation mukaan suositeltavaa toteuttaa teeman sijaan lisäosilla (WordPress Foundation 2018b).

Kun on tiedossa, mitä aloitusteemalta vaaditaan, voidaan hankkia niitä täsmäävä teema. Internetissä on saatavilla useita aloitusteemoja ilmaiseksi. Eri aloitusteemoilla on omat vahvuutensa. Roots-tiimin (2018) voimakas Sage-teema perustuu Webpackiin, sisältää Bootstrapin ja käyttää Blade-moottoria sivupohjien luomiseen. Automaticcin (2018) Underscores on yksinkertaisempi, sisältäen useita funktioita, sivupohjia ja elementtejä, mutta yksinkertaisen PHP:n muodossa. Themblen (2018) Bones on tarkoitettu mahdollisimman minimalistiseksi, mobiiliystävälliseksi teemaksi. Nämä esimerkit kuvaavat aloitusteemojen monipuolista kirjoa käyttötarkoituksesta toiseen.

Aloitusteeman voi toki myös rakentaa alusta asti itse, tai oman teeman voi kustomoida olemassa olevan aloitusteeman pohjalta. Kussakin tilanteessa järkevin lähestymistapa riippuu valituista vaatimuksista sekä kehittäjän taitotasosta. Aloitusteeman käyttäminen oman teeman luomisessa on kuitenkin samalla tavalla perusteltavissa kuin aloitusteeman käyttäminen ylipäätään: se yksinkertaistaa ja yhtenäistää teeman kehittämistä. Onkin aloitusteeman periaatteen mukaista, että etenkin aloittelevat ohjelmoijat harkitsevat aloitusteemojen tuomien mahdollisuuksien hyödyntämistä sivustokehityksessä ja henkilökohtaisessa oppimisessa.

Lähteet

Automattic Inc. 2018. Create your Underscores based theme. [Viitattu 12.12.2018]. Saatavissa: https://underscores.me/

Deck, P. 2014. Spring MVC: A tutorial. Vancouver, Canada: Brainy Software.

Galloway, J., Allen, K. S., Lipton, E., Matson, D., Mourfield, P. & Wilson, B. 2014. Professional ASP. NET MVC 5.  Wiley.

Kinnunen, E. 2018. WordPress-kehityksen  yhtenäistäminen aloitusteeman avulla. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 9.12.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121321422

Roots. 2018. Sage. WordPress starter theme with a modern development workflow. [Viitattu 12.12.2018]. Saatavissa: https://roots.io/sage/

Strojny, D. 2013. Why you should use a WordPress starter theme. The Theme Foundry. [Viitattu 6.12.2018]. Saatavissa: https://thethemefoundry.com/blog/wordpress-starter-theme/

Themble. 2018. Bones – An HTML5, Mobile-First starter theme for rapid WordPress development. [Viitattu 12.12.2018]. Saatavissa: https://themble.com/bones/

WordPress Foundation. 2018a. Child Themes. [Viitattu 6.12.2018]. Saatavissa: https://codex.wordpress.org/Child_Themes

WordPress Foundation. 2018b. Explanations and Examples. [Viitattu 9.12.2018]. Saatavissa: https://make.wordpress.org/themes/handbook/review/required/explanations-and-examples/

WordPress Foundation. 2018c. Updating WordPress. [Viitattu 9.12.2018]. Saatavissa: https://codex.wordpress.org/Upgrading_WordPress

Kirjoittajat

Eetu Kinnunen on Lahden ammattikorkeakoulusta valmistuva tietojenkäsittelyn opiskelija

Aki Vainio on tietojen käsittelylehtori Lahden ammattikorkeakoulussa ja entinen ohjelmistoalan yrittäjä

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/blogging-blur-business-communication-261662/ (CC0)

Julkaistu 18.12.2018

Viittausohje

Kinnunen, E. & Vainio, A. 2018. Aloitusteema WordPress-kehityksen työkaluna. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2018/12/18/aloitusteema-wordpress-kehityksen-tyokaluna

Perhekeskustoimintamalli korostaa moniammatillisuutta

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) korostuu moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen palveluja uudistettaessa. Toimintakulttuurin muutos moniammatillista osaamista hyödyntäväksi ja asiakaslähtöisyyttä korostavaksi vaatii koko työyhteisöltä uusien ratkaisujen etsimistä monella eri tasolla. Moniammatillisen yhteistyön toteutuminen vaatii motivaatiota kehittämistyöhön, yhteistyömenetelmien hallintaa, ammattitaitoa ja tietoa. LAPE -hankkeen myötä on tutkittu ja kehitetty perhekeskustoimintamallia, jonka avulla verkostoidaan palvelut ja osaaminen perheiden eduksi.

Kirjoittajat: Laura Asikainen, Henni Paronen ja Raija Hovi-Pulsa

LAPE –hanke verkostoi palvelut yhteen

Hallituksen kärkihankkeella, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalla, pyritään uudistamaan palveluja vastaamaan paremmin perheiden sekä lasten ja nuorten tarpeisiin. Muutostyön yksi tärkeä tavoite on palvelurakenteiden uudistaminen. Kehittämistyössä tärkeä lähtökohta on verkostojen yhteistyö, joka ylittää hallinto- ja aluerajat. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016, 4-5, 6.) Palveluiden yhteensovittamisella lisätään ammattilaisten tuntemusta toistensa työstä sekä verkostoitumista. Muutostyön avulla pyritään lisäämään yhteisiä toimintatapoja ja yhteisesti sovittuja toimintaperiaatteita. (Aula ym. 2016, 5-6, 9.) Muutostyötä tehdään yhdessä valtion, kuntien, seurakuntien, Kansaneläkelaitoksen, järjestöjen ja yksityisten palvelutuottajien kanssa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016, 4-5, 6).

Päijät-Hämeessä LAPE-hanke on keskittynyt erityisesti toimintakulttuurin muutoksen sekä matalan kynnyksen tuen kehittämiseen. Päijät-Hämeessä halutaan sujuvoittaa yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa sekä kehittää matalan kynnyksen tuen palveluita niin, että ne suuntautuvat perheiden arkeen ja kasvuympäristöihin. Matalan kynnyksen palvelut tarkoittavat myös monialaista yhteistyötä ja jalkautuvia työmuotoja. (Huomisen hyvinvointia 2018.)

Perhekeskukset Päijät-Hämeessä

Yksi keskeinen osa-alue LAPE-hankkeessa on ollut rakentaa perhekeskustoimintamallia. Perhekeskuksien tarkoituksena on koota lapsiperhepalvelut yhteen, niin että maakuntien eri toimijoiden palvelut verkostoidaan yhdeksi kokonaisuudeksi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018.) Kokonaiskuvan muodostaminen asiakkaan tilanteesta voi osoittautua haastavaksi pirstaleisessa palveluiden kokonaisuudessa, jos erillisiä suunnitelmia ja tavoitteita ei ole kyetty yhteensovittamaan. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017, 7.)

Päijät-Hämeessä on työstetty perhekeskustoimintamallia viimeisen puolentoista vuoden ajan. Neljän pilotin avulla sen edellytyksiä on tutkittu vuoden 2018 aikana. (Huomisen hyvinvointia 2018.) On hahmoteltu, että perhekeskusalueita tulisi olemaan Päijät-Hämeen alueella seitsemän. Fyysisten perhekeskusten lisäksi perhekeskustoimintamallin toivotaan tuovan myös digitaaliset palvelut osaksi toimintaa. Päijät-Hämeen LAPE-tiimin mukaan keskeisintä kehittämistyössä on ollut mentaalisen perhekeskuksen kehittyminen. Tämä tarkoittaa asiakkaalle ja työntekijälle kokemuksen syntymistä siitä, ettei ole yksin ja apua on saatavilla, kun tarve sitä vaatii. (Moisander-Pohjonen & Åstedt 2018.)

Yksin tekemisen kulttuuri väistyy moniammatillisuuden tieltä

Moniammatillisuus tarkoittaa toimintaa, jossa eri ammattiryhmien edustajat yhdistävät tietojaan ja taitojaan, sitoutuen yhteiseen toimintaan (Pärnä 2012, 50). Muutos moniammatilliseen yhteistyöhön vaatii asiantuntijoiden roolien tarkastelua, niiden määrittelyä sekä joskus myös roolien uudelleen määrittämistä (Isoherranen 2008, 34).

Työntekijöiden välinen yhteistyö on monimutkaisempaa kuin yksilötyöskentely. Yhteistyön ajatellaan syntyvän kuin itsestään, kun työntekijät vain laitetaan yhteen. Näin ei kuitenkaan ole, vaan yhteistyö edellyttää asioita niin työntekijältä, esimieheltä kuin organisaatioltakin. (Lyhty & Nietola 2015, 147.)  Moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä olennaista on kehittää sellaista yhteistä toimintaa, joka synnyttää laadullisesti uudenlaista osaamista (Karila & Nummenmaa 2001, 141). Jotta hyvinvointia tuottavat palvelut voivat kehittyä, on moniammatillisen työn toteuduttava palveluntuottajien välillä (Halme ym. 2010, 25). 

Asiakkaan asema on muuttumassa entistä aktiivisemmaksi palveluita suunniteltaessa. Myös asiakkaiden elämäntilanteet ja niihin liittyvät haasteet ovat monimutkaisempia ja vaativampia, jolloin ammattilaiset ovat riippuvaisia toistensa tietotaidosta. (Lyhty & Nietola 2015, 152.) Perhekeskukset tuovat moniammatillisen yhteistyön konkreettisesti asiakkaiden eduksi (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018). Yhteistyötä tekemällä ja erilaisia yhteistyön muotoja kehittämällä asiakkaiden palvelutarpeisiin voidaan vastata paremmin (Lahtinen ym. 2017, 33).

Lähteet

Aula, M K., Juurikkala, V., Kalmari, H., Kaukonen, P, Lavikainen, M.& Pelkonen, M. 2016. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:29. [Viitattu 21.8.2018]. Saatavissa:http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74904/Rap_ja_muist_29_2016.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Halme, N., Perälä, M-L. & Laaksonen, C. 2010. Yhteistyöinterventioiden vaikuttavuus lapsiperhepalveluissa. Järjestelmällinen katsaus. Raportti 10/2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

Huomisen hyvinvointia. 2018. Päijät-Hämeen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. [Viitattu 27.12.2018]. Saatavissa: https://www.huomisenhyvinvointia.fi/tekijat/

Hänninen, K. & Poikela, R. 2016. Toimintalähtöinen, dialoginen ja kohtaava vuorovaikutus. Teoksessa: Töttönen, M., Hänninen, K., Jouttimäki, P., Lehto-Lunden, T., Salovaara, P. & Veistilä, M. (toim.) Vastavuoroinen sosiaalityö. Tallinna: Gaudeamus Oy.

Isoherranen, K. 2008. Yhteistyön uusi haaste – moniammatillinen yhteistyö. Teoksessa: Isoherranen, K., Rekola, L., & Nurminen, R. (toim.) Enemmän yhdessä – moniammatillinen yhteistyö. Helsinki: Wsoy Oppimateriaalit.

Karila, K. & Nummenmaa, A R. 2001. Matkalla moniammatillisuuteen. Kuvauskohteena päiväkoti. Helsinki: WSOY.

Lahtinen, P., Männistö, L., & Raivio, M. 2017. Kohti suomalaista systeemistä lastensuojelun toimintamallia. Keskeisiä periaatteita ja reunaohjeita. Työpapaperi 7/2017. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. [Viitattu 29.10.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-827-2

Lyhty, T. &  Nietola, V. 2015. Dialoginen moniammatillisuus asiakastyössä. Teoksessa: Näkki, P. & Sayed, T. 2015. Asiakastyön menetelmiä sosiaalialalla. Helsinki: Edita.

Moisander-Pohjonen, M. &  Åstedt, T. 2018. Perhekeskus- mukana perheen elämässä. [Viitattu 27.12.2018]. Saatavissa: https://sosiaalialanosaamiskeskusverso.wordpress.com/2018/10/18/perhekeskus-mukana-perheen-elamassa/

Pärnä, K. 2012. Kehittävä moniammatillinen yhteistyö prosessina. Lapsiperheiden varhaisen tukemisen mahdollisuudet. Väitöskirja. Turku: Turun yliopisto.

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma. Hankesuunnitelma. [Viitattu 21.8.2018]. Saatavissa: https://stm.fi/documents/1271139/1953486/Hankesuunnitelma_Lapsi-ja+perhepalveluiden+muutosohjelma.pdf/901bb807-89df-4efc-9ef6-257064f84ac0

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Yksi lapsi, yhteinen suunnitelma. LAPE-hankkeeseen liittyvän moniammatillista tiedonhallintaa kehittävän työryhmän raportti. Yksi lapsi, yhteinen suunnitelma -työryhmä. Sosiaali- jaterveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:36. [Viitattu 25.9.2018].Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3886-1

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2018. Perhekeskukset. [Viitattu26.11.2018]. Saatavissa: https://stm.fi/lape/perhekeskukset

Kirjoittajat

Laura Asikainen ja Henni Paronen ovat joulukuussa 2018 valmistuvia sosionomi (YAMK) -opiskelijoita Lahden ammattikorkeakoulusta.

Raija Hovi-Pulsa toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa ja on YAMK-sosionomikoulutuksen vastuuopettaja.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/yellow-blue-and-red-plastic-gameboard-toy-209712/  (CC0)

Julkaistu 18.12.2018

Viittausohje

Asikainen, L., Paronen, H. & Hovi-Pulsa, R. 2018.  Perhekeskustoimintamalli korostaa moniammatillisuutta. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2018/12/17/perhekeskustoimintamalli-korostaa-moniammatillisuutta

Ovien pintakäsittely ja päästöt

LAMK Pro, Muut

Pintakäsittely on luultavasti yksi eniten kotitalouksissa ja toimistoissa päästöjä aiheuttava tekijä erityisesti uusissa kalusteissa ja rakennustuotteissa. Valitsemalla sopivat materiaalit pintakäsittelyyn voidaan näitä päästöjä vähentää oleellisesti. Myös pintakäsittelyä tehdessä on materiaaleilla suuri merkitys työhygieniaan. Hyvin vaikeasti hoidettava työhygienia aiheuttaa kustannuksia ja työntekijöiden epäviihtyisyyttä työssä. Tämä saattaa olla yksi suurin tekijä kilpailukyvyn muodostumisessa ja työviihtyvyydessä.

Kirjoittajat: Topias Takamäki ja Reijo Heikkinen

Pintakäsittelyn vaatimukset 

Syitä ovien pintakäsittelyyn on monia. Tärkein syy on visuaalisuus: koska ovet ovat nykyään eräänlaisia sisustuselementtejä, tulee niiden olla silmälle miellyttävän näköisiä. Muita syitä ovat käytön kannalta vaadittavien ominaisuuksien parantaminen kuten puhdistettavuus ja kestävyys. Tuotteiden ympäristöystävällisyyden merkitys kuluttajille on kasvamassa, mutta silti pintakäsiteltyjä tuotteita halutaan, koska harva on valmis ottamaan maalamattomia ovia kotiinsa.

Lait, asetukset ja päästöjen merkityksen kasvaminen kuluttajille luovat paineita yrityksille vähentää tuotannosta syntyviä päästöjä. Erityisesti liuotinohenteisilla maaleilla kuten katalyyttimaaleilla maalattaessa haasteena ovat VOC-päästöt eli liuotinpäästöt, joilla on haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Pintakäsittelymenetelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä on useita. Valintaa tehdessä yleensä tasapainotellaan kustannuksen, laadun ja ympäristöasioiden välillä.

Yleensä pyritäänkin löytämään kustannustehokas vaihtoehto, joka täyttää ympäristövaatimukset ja on laadultaan riittävä. Suurin painoarvo on tavallisesti kustannuksilla, koska valmistettavien tuotteiden tulee olla hinnaltaan kilpailukykyisiä yritystoiminnan jatkuvuuden kannalta. Ratkaisuja päästöjen vähentämiseen löytyy varmasti monia, mutta usein kustannukset voivat olla syy toteuttamatta jättämiseen. Pyrkimyksenä kaikilla yrityksillä on todennäköisesti sama, eli vähentää päästöjä tinkimättä laadusta ja kustannuksista.

Vääksyn ovitehtaan pintakäsittelyn kehittäminen ja liuotinpäästöjen vähentäminen

Takamäen (2018) opinnäytetyössä tutkittiin mahdollisuuksia vastata yrityksen asiakaspalautteista esiin nousseisiin tuotekehityskohteisiin sekä mahdollisuuksia vähentää tehtaan VOC-päästöjä. Vääksyn tehtaalla ovien pintamaalauksessa ja osittain pohjamaalauksessa käytetään katalyyttimaaleja. VOC-päästöjen vähentämiseksi opinnäytetyössä tutkittiin, voidaanko vesiohenteisten pohjamaalien käytön määrää lisätä tehtaalla tai voidaanko vähäpäästöisempi katalyyttipohjamaali ottaa tuotantokäyttöön. Syy tehtaan päästöjen vähentämistarpeeseen oli ympäristöviranomaiselle esitetyn päästöjen vähentämissuunnitelman tavoitteisiin pääseminen.

VOC-yhdisteiksi kutsutaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, joita ovat esimerkiksi aromaattisethiilivedyt, aldehydit, halogenoidut yhdisteet, esterit ja alkoholit (Hengitysliitto 2018). Liuotepäästöjä kutsutaan yleisesti VOC-päästöiksi. Tutkimusten mukaan VOC-päästöt myötävaikuttavat otsonin muodostumiseen ja ovat suurina pitoisuuksina haitallisia ihmisille, eläimille ja ympäristölle. (Tikkurila2018b.) Katalyyttimaalien käyttöä rajoitetaan viranomaisten taholta ja sitä pyritään vähentämään erilaisilla laeilla ja asetuksilla. Liuotinohenteisissa maaleissa käytetään liuotteita ohentamaan maalia levitettävään muotoon. Orgaaniset liuotteet ovatkin suurin maaleista syntyvien ympäristöhaittojen aiheuttaja. (Tikkurila2018b.) Euroopan alueella maalien käyttöä rajoittava ja ohjaavat VOC-direktiivit, joiden lisäksi Suomessa käyttöä rajoittavat valtioneuvoston asettama teollisuus- ja tuote-VOC-asetus (Tikkurila 2018a, 36).

Myös kuluttajien lisääntynyt halu suojella ympäristöä luo kysyntää ympäristöystävällisemälle tuotannolle. Ympäristöasioiden huomioon ottamisen ohella voidaan parantaa tuotannon laadukkuutta. Lainsäädännöistä sekä yritysten oma- aloitteisuudesta johtuen ympäristönsuojelu on laajenemassa vähitellen tuotannosta tuotteiden koko elinkaariin. (Hakala & Lyytimäki 2008.)

Laatu

Laatu muodostuu monista asioista eikä sillä pelkästään tarkoiteta tuotteen virheettömyyttä. Laadulla tarkoitetaan yleensä asiakkaiden tarpeiden täyttämistä yrityksen kannalta mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Jos laatu määritellään edellä olevalla tavalla, on laatua vaikea määrittää pelkästään lopputuloksen perusteella, joten laatua on ohjattava ja valvottava koko maalausprosessin ajan. (Kuusela ym. 2007, 129 – 131.)

Kuva 1. Oven maalipinnasta lähteviinpäästöihin voidaan vaikuttaa voimakkaasti maalissa käytetyllä ohenteella (Kuva: Topias Takamäki)

Tuotteiden ja pintakäsittelyn laadulla on merkitystä päästöjen vähentämisessä. Laadukas työvähentää reklamaatiota, jotka kuormittavat tuotantoprosessia ja tuovat lisäpäästöjä. Laadukkaammista tuotteista syntyisi vähemmän yrityksen sisäisiä reklamaatioita sekä asiakasreklamaatioita, jolloin vältyttäisiin turhilta maalauksilta. Asia ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen vaan huomioitavia asioita on paljon, jotka voivat vaikuttaa laadunparantamisen/valvonnan kannattavuuteen.

Johtopäätökset                

Opinnäytetyössä tutkitut vaihtoehdot eivät  tuoneet ratkaisua päästöjen vähentämiseen, joten yrityksen on jatkettava vesipohjamaalitestejä tai vähäpäästöisemmän katalyyttipohjamaalin etsintää. Pohjamaalausvaiheessa syntyvien päästöjen merkitys päästöjen kokonaiskuvassa on kuitenkin pieni, joten muitakin tapoja vähentää päästöjä tulee löytää vähennyssuunnitelmantavoitteisiin pääsemiseksi. Opinnäytetyössä tehdyt testit puolsivatkin päätöstä siirtyä vaihtoehtoiseen vähäpäästöisempään UV-pintakäsittelymenetelmään. Mahdollinen siirtyminen ei kuitenkaan tapahdu hetkessä, joten päästöjä tulisi pyrkiä vähentämään myös muilla menetelmillä.

Vääksyn tehtaalla yksi mahdollisuus vähentää tehtaan VOC-päästöjä voisi olla laadunvalvonnan lisääminen ennen pintakäsittelyä ja pintakäsittelyn aikana, mikä vähentäisi tehtaan sisäisiä reklamaatioita. Tällä hetkellä varsinainen ovien laaduntarkastus tapahtuu pakkausvaiheessa ja tuotantoon palautuneet ovet joudutaan usein maalaamaan uudestaan, jolloin syntyy täysin turhia VOC-päästöjä ja kustannuksia. Laadun valvonnan parantaminen voisi myös parantaa asiakkaille menevien ovien laadukkuutta ja näin pienentää asiakasreklamaatioiden määrää. Jos esimerkiksi asiakkaalle menee 10 ovea ja yhdessä on huomattava virhe,  käy asiakas luultavasti kaikki ovet tarkemmin läpi ja mahdollisesti löytää pienempiä virheitä, joista hän myös reklamoi, vaikka ovet olisivat standardien mukaisia. Laatuun kannattaa siis panostaa.

Lähteet

Hakala, H. & Lyytimäki, J. 2008. Ympäristön tila ja suojelu Suomessa. Helsinki: Helsinki University Press.

Hengitysliitto. 2018. VOC-yhdisteet. [Viitattu 11.12.2018]. Saatavissa: https://www.hengitysliitto.fi/fi/sisailma/sisailma-asiat-sisailmaongelmat/kaasumaiset-epapuhtaudet/voc-yhdisteet

Kuusela, A., Larsen. S. (toim.), Pyykkönen, K., Susi, A.& Virtanen, J. 2007. Pinnalle – Maalaustyön perustaidot. Vammala: Vammalan kirjapaino Oy.

Takamäki T. 2018. Vääksyn ovitehtaan pintakäsittelyn kehittäminen ja liuotinpäästöjen vähentäminen: Case JELD-WEN Suomi Oy. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. [Viitattu 11.12.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120520189

Tikkurila. 2018a. Liuotteet. [Viitattu 11.12.2018]. Saatavissa: https://www.tikkurila.fi/ammattilaiset/ratkaisut/ymparisto/maalien_raaka-aineet/liuotteet_ja_ohenteet

Tikkurila. 2018b. Mitä on VOC. [Viitattu 11.12.2018]. Saatavissa: https://www.tikkurila.fi/ammattilaiset/ratkaisut/ymparisto/mita_on_voc

Kirjoittajat

Topias Takamäki valmistuu LAMKista muovitekniikan insinööriksi 2018

Reijo Heikkinen toimii LAMKissa muovitekniikan vastuuopettajana

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/painting-black-paint-roller-8614/ (CC0)

Julkaistu 17.12.2018

Viittausohje

Takamäki, T. & Heikkinen, R. 2018.  Ovien pintakäsittely ja päästöt. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/12/17/ovien-pintakasittely-ja-paastot/

Moniammatillista yhteistyötä rakentamassa

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

Moniammatillisuus on tänä päivänä valtakunnallisen kehittämistyön keskiössä sosiaali- ja terveysalan uudistusten myötä.  Ammattilaisten väliselle yhteistyölle on tarvetta ja moniammatilliselle osaamiselle on kysyntää. Työntekijöiden asenteisiin vaikuttamalla ja moniammatillisen yhteistyön hyödyistä kertomalla voidaan edistää aidon yhteistyön syntymistä, vaikka sitä tukevien rakenteiden muuttaminen on hidasta ja vaativaa. Yhdessä tekeminen ja kehittäminen lisäävät luottamusta ja tavoitteellista yhteistyötä.

Kirjoittajat: Laura Asikainen, Henni Paronen ja Raija Hovi-Pulsa

Työelämän muutokset vaativat jatkuvaa osaamisen kehittämistä

Sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävät ja osaamisvaatimukset muuttuvat. Asiantuntijuuden kehittäminen ei koske vain yksittäistä työntekijää, vaan myös kollektiivista organisaation osaamista, jolloin johtaminen ja kehittämistyö tulee kohdistua koko työyhteisöön. (Rekola 2008, 152.) Muuttuva toimintaympäristö korostaa entisestään moniammatillisuutta (Tiirinki ym. 2016, 109).

Maakunta- ja Sote-uudistukset tuovat paineita työelämän muutokseen ja sen kehittämiseen. Kaikkien toimijoiden osallistuminen avoimeen ja joustavaan kehittämiseen johtaa parhaaseen lopputulokseen. Työelämän kehittämiseen tarvitaan verkostoitumista ja verkostojen välistä yhteistyötä, joka perustuu joustavuuteen, avoimuuteen, keskinäiseen luottamukseen ja sitoutumiseen. Eri toimijoiden tieto ja osaaminen tulevat jaetuksi ja niitä voidaan koota koko verkoston yhteiseksi hyödyksi. (Järvinen ym. 2017, 7,10.) Organisaatio hyötyy yksittäisen työntekijän asiantuntijuudesta parhaiten, kun se on linkitetty muiden osaamisiin ja yhteisiin päämääriin (Valtionkonttori, Kaiku-palvelut 2009, 15-16).

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma on Juha Sipilän hallituskauden yksi kärkihankkeista. Muutosohjelman toteutuessa tavoitellusti, palvelut oikea-aikaistuvat ja niillä on parempi vaikuttavuus. Korjaavien palvelujen tarve vähentyy. Uudistusten myötä tehdään kustannussäästöjä. Kuntien ja maakuntien tehtävät muuttuvat Sote-uudistuksen myötä ja palvelujen kehittämistä uuteen toimintaympäristöön sopivaksi edesauttavat saatavat kokemukset LAPE-muutosohjelman kehittämistyöstä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016,3-5.)

Sosiaali- ja terveysalalla uskotaan, että moniammatillinen ja asiakaslähtöinen yhteistyö ovat vastaus tarpeiden ja niistä vastaavien palvelujen muutokseen. Kehityksen onnistuminen tähän suuntaan edellyttää muutoksia yksilö-, ryhmä-, organisaatio- ja yhteiskuntatasolla. (Isoherranen 2005, 8.)

Hankkeella potkua moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen

”Moniammatillista yhteistyötä rakentamassa” – hankkeella lähdettiin kehittämään moniammatillista osaamista. Hanke toteutettiin Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän lapsiperhepalveluiden asiakasohjauksen ja perheneuvolan välillä YAMK -opinnäytetyönä vuoden 2018 aikana (Asikainen & Paronen 2018). Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on ollut lähtökohtana opinnäytetyölle. Hankkeessa laadittiin kehittämisehdotukset, jotka tukevat ja ohjaavat moniammatillisen yhteistyön kehittämistä kohdeyksiköiden työyhteisöissä.

Työelämälähtöisessä hankkeessa osallistettiin työntekijöitä kehittämistyöhön. Kyselyiden avulla saatiin tietoa yhteistyön tämän hetkisestä tilasta ja saaduista kokemuksista. Työpajapäivässä työstettiin moniammatillisen yhteistyön kehittämistä yhdessä toimintayksiköiden työntekijöiden kanssa. Kyselyistä ja työpajapäivästä saatua aineistoa käytettiin kehittämisehdotusten laatimisessa.

Kehittämisehdotuksia laadittaessa hyödynnettiin Päijät-Hämeessä toteutetun Hyvinvointineuvolahankkeen (2003-2005) myötä syntyneitä moniammatillisuuden laadun portaita (Taajamo ym. 2005, 16). Nämä laadun portaat on opinnäytetyössä tiivistetty neljään osa-alueeseen: yhteistyön tarve ja tiedonkulku, yhteistyön rakenne, vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot sekä asiakaslähtöisyys. Kehittämisehdotukset laadittiin noudattaen edellä mainittuja osa-alueita (Asikainen & Paronen 2018, 48, 67.)  ja ne visualisoitiin julisteeksi (kuva 1).

Kuva 1. Kehittämisehdotukset Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän lapsiperhepalveluiden asiakasohjauksen ja perheneuvolan välisen yhteistyön kehittämiseksi (Kuva: Asikainen & Paronen 2018).

Moniammatillisen yhteistyön syntyminen vaatii sitoutumista ja vastuun kantamista yhteistyön tekemisestä. Tarvitaan yhteinen jaettu kieli niin asiakkaiden kuin työntekijöiden kesken. Yhteistyölle tulee olla selkeä, yhdessä jaettu tavoite, joka motivoi myös prosessinomaiseen työhön. Aito dialogisuus, toiseen ja toisen työhön tutustuminen lisäävät luottamusta ja edistävät yhteistyön kehittymistä. Osaamisen tunnistaminen, oman sekä yhteistyökumppanin ammattitaidon arvostaminen mahdollistavat työntekijän jatkuvan kehittymisen ja oppimisen yhteistyötä tehtäessä. Rakenteet haastavat yhteistyön tekemistä, mutta asenne ja tahtotila ovat yhteistyön kulmakivet. Yhteistyön rakentuminen vaatii aluksi aikaa, mutta tuottaa lopulta ajallisesti ja taloudellisesti säästöjä. Työstä tulee asiakaslähtöisempää ja päällekkäinen työ vähenee. Näin ollen yksittäinen työntekijä, asiakas sekä organisaatio hyötyvät parhaiten, kun kaikkien toimijoiden osaaminen ja tieto yhdistetään. Moniammatillinen työ on parhaimmillaan tasavertaista ja asiakasta osallistavaa. (Asikainen &Paronen 2018, 67-75.)

Moniammatillisen yhteistyön lisääntyminen opinnäytetyön kohdetoimintayksiköissä on merkittävä strateginen tekijä työyhteisöjen toimintatapojen uudistumisessaja kehittämisessä sekä linjassa valtakunnallisen strategian kanssa. Toteutuessaan lapsi- ja perhepalveluiden uudistukset muuttavat merkittävästi palveluiden rakenteita. Moniammatillisen ajattelun juurruttaminen hankkeen avulla osaksi arjen työtä auttaa osaltaan muutoksen vastaanottamisessa työyhteisöissä. Työntekijöiden tiedon lisääminen yhteistyön tekemisestä ja moniammatillisesta työotteesta on edellytys, että rakenteet voivat muuttua moniammatillisuutta tukeviksi. (Asikainen & Paronen 2018, 81-83,78.)

Lähteet

Asikainen,L. & Paronen, H. 2018. Moniammatillista yhteistyötä rakentamassa. Kehittämisehdotukset Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän lapsiperhepalveluiden perheneuvolan ja asiakasohjauksen välisen moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi. YAMK Opinnäytetyö. Lahden Ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 17.12.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120720463

Isoherranen, K. 2005. Moniammatillinen yhteistyö. Helsinki: WSOY.

Järvinen, R., Järvensivu, T. ,Lerssi-Uskelin, J., Niemi, S. & Törhönen, T. 2017. Suosituksia työelämän kehittämisen alueellisten verkostojen rakenteista. TyhyverkostoX –Työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia verkostoituen –hanke. Vantaa: Erweko. [Viitattu 20.6.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN978-952-261-737-8 (pdf)

Valtionkonttori, Kaiku-palvelut. 2009. Osaaminen muutoksessa. Helsinki: Erweko. [Viitattu 27.9.2018]. Saatavissa: http://www.valtiokonttori.fi/download/noname/%7BC115D588-F102-42A9-9F8A-D82EAB69FD66%7D/77839

Rekola, L. 2008. Asiantuntijoidenyhteistyön johtaminen. Teoksessa: Isoherranen, K., Rekola, L., Nurminen, R. (toim.) Enemmän yhdessä – moniammatillinen yhteistyö. Helsinki: Wsoy Oppimateriaalit Oy.

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma. Hankesuunnitelma. [Viitattu21.8.2018]. Saatavissa: https://stm.fi/documents/1271139/1953486/Hankesuunnitelma_Lapsi-ja+perhepalveluiden+muutosohjelma.pdf/901bb807-89df-4efc-9ef6-257064f84ac0

Tiirinki, H., Suhonen, M., Lunkka, N. &Turkki, L. 2016. Diversiteetin kohtaaminen moniammatillisessa terveysalanjohtamisessa. Teoksessa: Antti Syväjärvi & Ville Pietiläinen (toim.) Inhimillinen ja tehokas sosiaali- ja terveysjohtaminen. Tampere: Suomen yliopistopaino Oy.

Taajamo, T., Soine-Rajanummi, S. & Järvinen, R. 2005. Kehittyykö moniammatillisuus? Raportti Päijät-Hämeen Hyvinvointineuvola –hankkeen kehittämistyöstä. Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verso.

Kirjoittajat

Laura Asikainen ja Henni Paronen ovat joulukuussa 2018 valmistuvia sosionomi (YAMK) -opiskelijoita Lahden ammattikorkeakoulusta.

Raija Hovi-Pulsa toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa ja on YAMK-sosionomikoulutuksen vastuuopettaja.

Julkaistu 17.12.2018

Viittausohje

Asikainen, L., Paronen, H. & Hovi-Pulsa, R. 2018. Moniammatillista yhteistyötä rakentamassa. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2018/12/17/moniammatillista-yhteistyota-rakentamassa/