Elokuussa 2018 LAMKille tuli huojentava tieto uusinta-auditoinnin läpimenosta. LAMK sai laatuleiman ja erittäin positiivisesta, kehittävästä näkökulmasta kirjoitetun auditointiraportin. Uusinta-auditointi oli LAMKille kolmas laatujärjestelmän auditointi 12 vuoden sisällä. Artikkelissa kerrotaan lyhyesti laatujärjestelmän auditointimallin taustoista ja LAMKin auditoinneista.

Kirjoittaja: Marjo-Riitta Järvinen

Vuosi 2018 on ollut LAMKille monessa suhteessa mielenkiintoinen ja haastava. Kaiken muun muutoksen keskellä valmistauduttiin laatujärjestelmän uusinta-auditointiin. Uusinta-auditointiin liittyvä vierailu järjestettiin huhtikuussa 2018, jolloin edellisestä auditoinnista oli ehtinyt kulua reilut kaksi vuotta. LAMKin laatujärjestelmä on nyt auditoitu Karvin (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, ent. KKA) mallin mukaisesti jo kolme kertaa – tosin kolmas auditointikierros on meillä vasta edessä.

Taustaa laatujärjestelmien auditoinneille

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinnit käynnistyivät Suomessa vuonna 2005. Ennen kattavaa laatujärjestelmäauditointien esiinnousua ammattikorkeakoulujen laatua arvioitiin mm. vakinaistamisprosessin yhteydessä (toimilupahakemusten arvioinnit) sekä jatkotutkintoja (YAMK) käynnistettäessä (kokeilulupahakemusten arviointi). Näiden lisäksi silloinen Korkeakoulujen arviointineuvosto (nyk. Karvi) toteutti koulutusala- ja teemakohtaisia arviointeja, kokonaisarviointeja sekä laatutyön arviointeja. (OPM 2004, 13-14.)

1990-luvun lopulla laadunvarmistuskeskustelu käynnistyi myös EU-tasolla, kun eurooppalaiset opetusministerit laativat ns. Bolognan julistuksen. Julistuksen keskeisenä tavoitteena oli yhteisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen (EHEA) synnyttäminen vuoteen 2010 mennessä. Taustalla oli tarve eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukyvyn ja vetovoiman lisäämiseen, jossa korkea laatu nostettiin vahvasti esille. (OPM 2004, 28.)

Laadunhallinnan ulottuvuutta vietiin eteenpäin opetusministerien toisessa seurantakokouksessa Berliinissä vuonna 2003. Kyseisessä kokouksessa sovittiin, että vuonna 2005 kansallisiin laadunvarmistusjärjestelmiin pitäisi sisältyä tiettyjä yhteisiä elementtejä: mm. vastuunjako, opiskelijoiden osallistuminen arviointiin sekä akkreditointi-, sertifiointi-  tai muu vastaava järjestelmä. (OPM 2004, 28-29.) Suomi valitsi em. vaihtoehdoista ”muun vastaavan järjestelmän” ja kehitti laatujärjestelmän auditointimallin (KKA 2005, KKA 2007), joka rakentui jo alusta lähtien eurooppalaisille arviointiyhteistyön periaatteille (ESG 2015).

LAMK rohkeasti mukaan ensimmäiselle kierrokselle

LAMK lähti rohkeasti ensimmäisten joukossa mukaan laatujärjestelmän auditointiin. Ensimmäinen auditointimalli antoi melko vapaat kädet auditointimateriaalin tuottamiseen ja auditoijat saivatkin valtaisan ja sisällöltään vaihtelevan määrän materiaalia tutkittavaksi. Auditointituloksen mukaan LAMK täytti laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laadunvarmistukselle asetetut kriteerit (Karppanen et al. 2007, 56).

Alkuperäisen aikataulun mukaisesti LAMKin toisen kierroksen auditoinnin olisi pitänyt olla vuonna 2012. Auditointiaikataulu kuitenkin venyi, koska 2010-luvun taitteessa oli suunnitteilla FUAS-ammattikorkeakoulujen (HAMK, LAMK ja Laurea) yhteinen laatujärjestelmän auditointi (Ignatius et al.2014). Yhteisestä auditointisuunnitelmasta luovuttiin, mutta auditoinnin ajankohta siirtyi myös LAMKin osalta vuoteen 2016.

Toisen kierroksen auditoinnit

Toisen kierroksen auditointimallia muutettiin kerätyn palautteen pohjalta. Keskeisimpänä muutoksena oli auditoinnin tiiviimpi kytkeminen korkeakoulun strategisiin tavoitteisiin sekä keskittyminen tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunhallintaan. Ensimmäisen kierroksen pirstaleiset yksittäiset näytöt korvattiin nyt kolmella koulutusohjelmanäytöllä. Uutta oli myös valinnaisen kohteen mukaan ottaminen auditointiin. (KKA 2010, 7-10.)

LAMK lähti jälleen rohkeasti liikkeelle valitessaan kansainvälisen auditoinnin, joka aiheutti jonkinasteisia haasteisia niin dokumentoinnin kuin haastattelujen suhteen. Kovasta yrityksestä huolimatta LAMK ei läpäissyt laatujärjestelmän toista auditointia vuonna 2016 vaan korkeakoulujen arviointijaosto edellytti päätöksessään LAMKilta uusinta-auditointia (Tornikoski et al. 2016, 70.) Saman kohtalon kokivat toisella kierroksella myös Turun yliopisto, Hanken ja Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Auditointiraportin kehittämissuositukset kohdistuivat LAMKin laatujärjestelmään liittyvien roolien ja vastuiden selkiyttämiseen, laatujärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntämiseen sekä yhteisten menettelytapojen ulottamiseen yksiköiden välille ja organisaation eri tasoille.  Uusinta-auditoinnin kohteeksi määriteltiin laatujärjestelmän kytkeytyminen strategiseen johtamiseen ja erityisesti sen toimivuus organisaation eri tasoilla. (Tornikoski et al. 2016, 68-70.)

Pahimman pettymyksen hälvennyttä LAMKissa ryhdyttiin valmistautumaan toisen kierroksen uusinta-auditointiin. Keskeiset auditointivalmistelujen isot teemat, joita työstettiin puolentoista vuodenajan, olivat

1. Strategian terävöittäminen, vuosisuunnitteluprosessin selkiyttäminen ja keventäminen
2. Johtamisjärjestelmän keventäminen, vastuiden ja työnkuvien selkiyttäminen
3. Toiminnan yhtenäisyyden varmistaminen
4. Laatukulttuuri: luottamuksen, innostuneisuuden ja sitoutumisen vahvistaminen

Uusinta-auditointi oli varsinaisen auditoinnin tapaan kansainvälinen. Elokuussa 2018 saadussa päätöksessä todetaan LAMKin kehittyneen huomattavasti varsinaisen auditoinnin jälkeen ja LAMKille myönnettiin laatuleima. Erityistä tunnustusta annettiin laatujärjestelmän tuottaman tiedon hyödynnettävyyden ja hyödyntämisen parantumisesta läpi organisaation, opiskelijoiden viestintä- ja palautekanavien selkeydestä sekä yhteisten ohjeiden ja vastuiden selkiyttämisestä, mikä on varmistanut toiminnan yhtenäisyyttä yksiköiden välillä. (Campbell et al. 2018, 5-6.)

Auditointiryhmä tunnisti toimintaympäristön muutokset, jotka haastoivat ja samalla testasivat laatujärjestelmän toimivuutta.

”That LAMK has achieved this during a period of turbulence with a change in ownership and governance and three changes in leadership, as well as planning for a move to a new campus, is testimony to the quality culture within the institution and to the tenacity and competence of those who have managed the implementation of the Development Plan for Quality, which in large part has addressed the shortcomings identified and recommendations made in the previous audit.” (Campbell et al. 2018, 27).

Mitä tulossa?

Kolmas laatujärjestelmän auditointikierros on käynnistynyt. Karvi julkaisi vuonna 2017 Korkeakoulujen auditointikäsikirjan vuosille 2018 – 2024. Aiempien vuosien perusperiaatteet ovat edelleen tunnistettavissa, mutta uudessa mallissa painottuu toiminnan vaikuttavuus osana koulutustehtävää. Arviointialueet ovat 1) osaamista luova korkeakoulu, 2) vaikuttava ja uudistava korkeakoulu, 3) kehittyvä ja hyvinvoiva korkeakoulu sekä 4) oppiva korkeakoulu. Kolmannen kierroksen auditointiprosessia on uudistettu ottamalla käyttöön digitaalinen alusta sekä vertaisarviointi. (KARVI 2017.) Nähtäväksi jää, ottaako joku korkeakouluista tällä kolmannella kierroksella auditoinnin joltain muulta taholta kuin Karvilta.

Tällä hetkellä LAMKin laatutyössä keskitytään laatujärjestelmän keventämiseen ja päivittämiseen auditoinnin ja organisaatiomuutosten jälkeen. Aiempaa vahvempi laatujärjestelmäyhteistyö Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa käynnistetään ensi vuoden puolella. Kolmannen kierroksen auditointi olisi LAMKilla edessä virallisen aikataulun mukaan vuonna 2024, Saimaalla vuotta aikaisemmin.

Tuloksellisuuteen perustava rahoitusmalli (nykyinen ja tuleva) haastaa koko ajan toimintaa myös laatujärjestelmän näkökulmasta. Miten ylläpidetään korkea laatutaso kovassa tulospaineessa? Peruslähtökohtana kuitenkin on, että laadukas ammattikorkeakoulu pärjää kilpailussa paremmin ja tekee parempaa tulosta kuin vähemmän laadukas. Laatu todentuu lopulta viime kädessä koulutusmarkkinoilla (opiskelijat valinnoillaan) ja työmarkkinoilla (yritykset ja muut työnantajat rekrytoinneillaan).

Lähteet

Campbell, C., Ahmaniemi, R., Andersson, Ö., Kern, S., Apajalahti, T. & Vuori, H. 2018. Re-Audit of Lahti University of Applied Sciences 2018. Finnish Education Evaluation Centre. Publications 2018:19.

ESG. 2015.Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. [Viitattu 18.12.2018]. Saatavissa: https://enqa.eu/index.php/home/esg/

Ignatius, J., Järvinen, M-R., Friman, M.& Heikkilä, S. 2014. FUAS-liittouman laadunhallinnan kehittyminen step by step. Hämeen ammattikorkeakoulun julkaisuja 7/2014.

Karppanen, E., Tornikoski, E., Töytäri R., Urponen H., Uusitalo. T. & Holm. K. 2007. Lahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi. Korkeakoulujen arviointineuvostonjulkaisuja 2007:1.

KARVI. 2017. Korkeakoulujen auditointikäsikirja 2018-2024. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, julkaisut 2017:18.

KKA. 2005. Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2005 – 2007. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 2005:4.

KKA. 2007. Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2008 – 2011. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 2007:7.

KKA. 2010. Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 – 2107. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 2010:16.

OPM. 2004. Korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:6.

Tornikoski, E., Ahmaniemi, R., Fjellström, M., Galevski, M., Tuuliainen, M., Johanna Kolhinen & Kajaste, M. 2016. Audit of Lahti University of Applied Sciences 2016. Finnish Education Evaluation Centre. Publications 2016:19.

Kirjoittaja

Marjo-Riitta Järvinen, suunnittelupäällikkö, KT, LAMK

Julkaistu 19.12.2018

Viittausohje

Järvinen, M-R. 2018. Kohti kolmannen kierroksen audiointia. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/12/19/kohti-kolmannen-kierroksen-auditointia/