Lahden ammattikorkeakoulussa (LAMK) on viime vuonna otettu käyttöön uusi pedagoginen ohjelma. Artikkelissa esitellään tutkimus, jonka tavoitteena oli tuottaa tietoa, joka tukee opettajien sitoutumista uuden pedagogisen ohjelman mukaiseen opettajuuteen.

Kirjoittajat: Heli Lahtero ja Marja Leena Kukkurainen

Johdanto

Aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselyllä, joka lähetettiin kaikkien alojen opettajille (n=203). Kyselyyn vastasi 49 opettajaa. Sitoutumista tutkittiin teoriaan perustuvan kyselyn avulla. Kyselyssä oli mukana strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Tulokset on kuvattu pedagogisen ohjelmaan kuuluvien uudistavan oppimisen elementtien (kriittinen reflektio, keskustelu ja pohdinta sekä toiminta) mukaisesti. Tässä artikkelissa kuvataan lyhyesti työn pääkohdat, sitoutumisen käsite, pedagogisen ohjelman osa—alueet ja kyselyn tuloksia. Raportti on kokonaisuudessaan saatavilla Theseuksesta (Lahtero 2017).

Sitoutumisen käsite ja merkitys

Sitoutuminen tarkoittaa tässä opinnäytetyössä Vancea (2006) ja Voslobania (2013) mukaillen opettajan kognitiivista, emotionaalista ja käyttäytymiseen liittyvä tilaa, joka ohjaa opettajaa täyttämään oppilaitoksen opiskelijoille antamat lupaukset ja parantamaan oppimistuloksia. Nämä ulottuvuudet eivät ole toisistaan erillisiä, vaan ne vaikuttavat sekä sitoutumiseen että toisiinsa. Opettajien sitoutuminen on merkityksellistä, koska sillä on todettu olevan suora vaikutus opiskelijoiden oppimistuloksiin (Jingping 2015). Choin ja Tangin (2009) mukaan opettajien sitoutumisen aste on myös suorassa suhteessa heidän halukkuuteensa pysyä oppilaitoksen palveluksessa.

LAMK:in pedagoginen ohjelma ja uudistava oppiminen

Pedagoginen ohjelma perustuu Jack Mezirowin uudistavan oppimisen teoriaan ja sen tarkoituksena on tukea opetuksen ja oppimisen laadun kehittämistä LAMK:ssa (LAMK 2016). Pedagogisen ohjelman mukaan uudistava oppiminen luo perustan sille, miten LAMK:ssa opitaan. Mezirowin uudistavan oppimisen teoria on saanut vaikutteita Paulo Freireltä, jonka mukaan aikuisoppiminen on uudistava prosessi (Ruohotie 2000). Mezirovia (1995) ja Fräntiä (2015) mukaillen uudistavaan oppimiseen kuuluu kolme elementtiä – toiminta, kriittinen reflektio sekä keskustelu ja pohdinta (kuvio 1).

KUVIO 1. Uudistavan oppimisen elementit

Opettajien sitoutuminen LAMK:n pedagogiseen ohjelmaan

Opettajien sitoutumista uudistavan oppimisen osa-alueisiin tutkittiin kyselyssä väittämillä ja avoimilla kysymyksillä. Eri osa-alueiden tulokset kuvataan ensin kunkin osa-alueen muuttujien (kuviot 2-4) osalta sekä sen jälkeen osa-alueiden kokonaisuus muuttujien summapistemäärinä (kuvio 5).

Toiminta –osa-alue

Toiminta –osa-alueen kysymykset liittyivät pedagogiseen ohjelmaan, mikä tunnettiin vastaajien mielestä hyvin. Opettajista 41 % kokee pedagogiseen ohjelmaan sitoutumisen muuttavan ja uudistavan opetustyötä ja suurin osa opettajista kokee tuntevansa pedagogisen ohjelman sisällön. Epävarmuutta oli eniten siinä miten uusi ohjelma uudistaa tai muuttaa opetustyötä. Osa vastaajista kokee jo nyt toteuttavansa uuden ohjelman mukaista opetusta. Sitoutuneisuutta osoittaa se, että opettajat kokevat opetustyön perustuvan tarkoituksenmukaisiin pedagogisiin ratkaisuihin ja opetustapoihin, joita toteutetaan ohjelman tavoitteiden mukaisesti, yhdessä opiskelijoiden kanssa. (Kuvio 2.)

KUVIO 2. Uudistavan oppimisen toteutuminen toiminta –osa-alueella

Kriittinen reflektio –osa-alue

Opettajien sitoutuminen pedagogiseen ohjelmaan ilmenee pyrkimyksenä toimia ilmiökeskeisesti ja suo mahdollisuuden oivalluksiin ja virheisiin turvallisessa ympäristössä. Sitoutuneisuus näkyy valmiutena kehittää opetusmenetelmiä opiskelijoilta saadun palautteen perusteella ja digitaalisia työvälineitä hyödyntämällä. Suurin osa opettajista kokee olevansa riittävästi vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat nähdään ensisijaisina asiakkaina ja tulevaisuuden mahdollistajina, jotka tukevat opettajan työssä. Lähes kaikki pitävät itsereflektiota keskeisenä taitona. LAMK:n oppimista tukevan palvelukulttuurin osuudesta omassa työssä oli epävarmuutta ja siitä oltiin eniten eri mieltä kriittisen reflektion osa-alueella. (Kuvio 3.)

KUVIO 3. Uudistavan oppimisen toteutuminen kriittinen reflektio –osa-alueella

Keskustelu ja pohdinta –osa-alue

Lähes kaikki vastaajat arvostavat opettajuutta ja kokevat työskentelevänsä LAMK:n arvojen mukaisesti. Suurin osa on myös innostunut työstään. Eniten kehitettävää keskustelun ja pohdinnan osa-alueella on eri koulutusalojen välisessä yhteistoiminnassa. Keskustelun ja pohdinnan osa-alueella myös palautekulttuuria tulisi kehittää, sillä alle puolet kokee saavansa riittävästi palautetta esimieheltä tai kollegalta. (Kuvio 4.)

Yhteistoimintaa, tiimiopettajuutta ja vuorovaikutusta tulisi lisätä, esimerkiksi luopumalla perinteisestä opintojaksomallista. Yhteisopettajuus opintojaksototeutuksille auttaisi myös opiskelijoita saamaan parhaimman asiantuntijatiedon opetettavista asioista. Alkuun yhteisopettajuuden suunnittelu ja toteutus vaatisi nykyistä enemmän aikaresursseja, mutta pitkällä tähtäimellä käytetty aika maksaisi itsensä takaisin sekä opettajien että opiskelijoiden näkökulmasta. (Kuvio 4.)

KUVIO 4. Uudistavan oppimisen toteutuminen keskustelu ja pohdinta –osa-alueella

Uudistavan oppimisen osa-alueet

Kolmen osa-alueen muuttujien summapistemäärä on kuvattu kuviossa 5. Kokonaisuutena uudistavan oppimisen eri osa-alueet toteutuvat kohtuullisen hyvin. Eniten yksimielisyyttä on kriittisen reflektion osa-alueella. Eniten epävarmuutta ja vastakkaisia käsityksiä oli kuitenkin toiminnan ja keskustelun ja pohdinnan osa-alueilla. Toiminnan osa-alueen kehittämistarpeisiin on mitä todennäköisemmin jo paljon vastattu, sillä uuden pedagogisen ohjelman tueksi on menossa opettajille suunnattu LOVE –koulutusohjelma. Keskustelun ja pohdinnan osa-alueella kehittämistarvetta on etenkin monialaisen yhteistoiminnan lisäämisen ja esimieheltä ja/tai kollegalta saatavan palautteen osalta.

KUVIO 5. Uudistavan oppimisen osa-alueiden toteutuminen

Lopuksi

Opettajien sitoutuminen on silta oppilaitoksen johtamisen ja opiskelijoiden oppimisen välillä. Organisaatio ja esimiehet voivat edistää työntekijän sitoutumista hyvällä vuorovaikutuksella alaisten kanssa, palkitsemalla hyvistä työsuorituksista, vaikuttamalla työympäristöön, lisäämällä alaisten tietämystä organisaatiosta ja sen tavoitteista sekä luomalla arvostusta ja luottamusta korostavan työilmapiirin. LAMK:n johdon halu tukea opettajien sitoutumista, ja siinä onnistuminen, ovat merkityksellisiä, koska oppilaitoksen johdon suorat vaikutusmahdollisuudet, opiskelijoiden saavuttamiin oppimistuloksiin, ovat rajalliset. Sen sijaan niihin on mahdollista vaikuttaa välillisesti tukemalla opettajien sitoutumista.

Opettajien oman työn arvostus, innostuneisuus omasta työstä ja työssä koettu mielihyvä tulivat esiin vahvasti tässä kyselyssä. Näiden kaikkien tekijöiden voi sanoa toimivan tärkeinä voimavaroina työssä ja tukevan työhyvinvointia muutostilanteessa. Organisaation muutosten ja kehittämisvaiheen aikana on tarvetta aina kehittää myös sosiaalisia voimavaroja. Tämän kyselyn perusteella kehittämistä on lähiesimieheltä ja kollegoilta saatavan palautteen ja eri koulutusalojen vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan kohdalla.

Lähteet

Bakker, Arnold & Leiter Michael. 2010. Work Engagement. A Handbook of Essential Theory and Research. New York, NY 10016: Psychology Press.

Cheese, Peter & Thomas, Robert & Craig, Elisabeth. 2008. The talent powered organization – Strategies for Globalization, Talent Management and High Performance. London, Great Britain: MPG Books Ltd.

Choi, Pik Lin & Tang, Sylvia Yee Fan. 2009. Teacher commitment trends: Cases of Hong Kong teachers from 1997 to 2007. Teaching and Teacher Education. 25 (2009) 767 – 777.

Grabb, Shane. 2011. The use of coaching principles to foster employee engagement. The Coaching Psychologist. Vol.7, No. 1. The British Psychological Society.

Jingping, Sun. 2015. Conceptualizing the critical path linked by teacher commitment. Journal of Educational Administration. [Verkkolehti]. Vol. 53 No. 5, 2015. pp. 597-624. [Viitattu 5.4.2017]. Saatavissa: http://search.proquest.com.aineistot.lamk.fi/docview/1694933751/fulltextPDF/BC4BE9D4097A4733PQ/1?accountid=16407

LAMK 2016. Lahden ammattikorkeakoulun pedagoginen ohjelma 2016-2018. [Esite.]

Lahtero, Heli. 2017. Lahden ammattikorkeakoulun opettajien sitoutuminen pedagogisen ohjelman edellyttämiin muutoksiin. [Verkkodokumentti]. Lahden ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö yamk. [Viitattu 5.4.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702011880.

Ruohotie, Pekka. 2000. Oppiminen ja ammatillinen kasvu. Juva: WSOY.

Vance, Robert. 2006. Employee Engagement and Commitment. A guide to understanding, measuring and increasing engagement in your organization. [Verkkodokumentti]. United States of America: SHRM Foundations. [Viitattu 5.4.2017]. Saatavissa: https://www.shrm.org/foundation/ourwork/initiatives/resources-from-past-initiatives/Documents/Employee%20Engagement%20and%20Commitment.pdf

Vosloban, Raluca Ioana. 2013. Employee engagement concept – A Theoretical and practical approach. Contemporary Readings in Law and Social Justice. Volume 7(2), 2013, 759-765.

Kirjoittajat

Heli Lahtero on Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmasta vastavalmistunut tradenomi yamk (helmikuu 2017), Liiketalouden ja matkailun ala.

TtT Marja Leena Kukkurainen toimii Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla tuntiopettajana.

Julkaistu 20.4.2017

Tiedon määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan joka vuosi. Samaan aikaan tieto myös vanhenee uuden tiedon korvatessa vanhaa. Tämä vanhenemisnopeus on merkittävästi hitaampi, mutta IT-puolella arviot vaihtelevat 2,5 vuodesta seitsemään vuoteen. Miten koulutusohjelmaa pitää lähestyä, jos sen kuluessa tiedon määrä ehtii yli kymmenkertaistua ja merkittävä osa tiedosta ehtii vanhentua ennen kuin opiskelija edes valmistuu?

Kirjoittaja: Aki Vainio

Tiedon muuttuminen

Kun ala kehittyy nopeasti, uudet työkalut korvaavat vanhoja työkaluja, uudet teoriat tekevät vanhoista teorioista tarpeettomia ja huomion keskipiste siirtyy. Tämä tarkoittaa, että alan ammattilaisen osaaminen vanhentuu.

Puoliintumisajan käsite lainattiin fysiikasta. Fysiikassa se tarkoittaa aikaa, jossa puolet aineesta on hajonnut toisiksi aineiksi. Kun puhutaan tiedon puoliintumisajasta, sillä tarkoitetaan aikaa, jossa puolet tiedosta on huomattu vääräksi tai on korvautunut uudemmalla, paremmin todellisuutta vastaavalla tiedolla, tai uudet työkalut ja menettelytavat ovat korvanneet vanhoja.

Vanheneminen tunnistettiin ensimmäisen kerran 60-luvulla. Tällöin arvioitiin, että insinöörin osaaminen puolittui 1920-luvulla noin 35 vuodessa, mutta nopeus oli kasvanut 60-lukuun mennessä noin 10 vuoteen. Nyt arviot liikkuvat IT-alalla 2,5 vuodesta seitsemään vuoteen ja ei ole mitään syytä olettaa, että tämä nopeus ei kasvaisi tulevaisuudessa entuudestaan. (Charette 2013.)

Kuva 1. Tiedon puoliintumisajan vaikutus (kuva: Aki Vainio)

Kuva 1 olettaa, että koko tradenomitutkinto koostuu tiedosta, jolla on tällainen puoliintumisaika, joten se on parhaimmillaankin suuntaa antava, mutta tutkintonsa aikataulussa suorittaneen opiskelijan 210 opintopisteen tutkinnosta olisi paremmassakin tapauksessa kymmenen vuoden jälkeen alle 100 opintopistettä jäljellä. Huonommassa tapauksessa jäljellä on enää 25 opintopisteen edestä.

Samaan aikaan tiedon määrä tuplaantuu vuosittain (Schilling 2013). Esineiden internetin odotetaan kasvattavan tätä nopeutta merkittävästi lähitulevaisuudessa, mikä puolestaan kasvattaa entisestään myös tiedon puoliintumisaikaa tilanteen muuttuessa nopeasti.

Miten tämän pitäisi näkyä opetuksessa?

Olisi helppo kuvitella, että tämän tilanteen pitäisi vaikuttaa opetukseen merkittävästi, mutta näin ei ole. Opettaja ei voi ennustaa tulevaisuutta, joka pohjautuu tietoon, jota ei ole vielä olemassa. Otetaan esimerkiksi Ohjelmistoliiketoiminta (Hyvönen 2003). Se on ainut alansa oppikirja Suomessa. Sen julkaisun jälkeen tilanne muuttui nopeasti. Seuraavana vuonna Facebook mullisti ohjelmistokehitystä tuomalla alustan, jolle kehittää tuotteita, vuotta myöhemmin Nokia kokeili sovelluskauppaa, mutta Applen App Store muutti 2007 alan täysin, SaaS-ajattelu siirsi ohjelmistot pois työpöydältä verkkoon ja nykyisin monet tuotteet ovat yksinkertaisia palikoita, joita on helppo liittää muihin tuotteisiin, kuten esimerkiksi sivustoille sijoitettavat Googlen kartat. On vaikea arvioida, kuinka suuri osa kirjasta on vanhentunut viimeisen 14 vuoden aikana, mutta jo jotain niinkin perustavanlaatuista, kuin alan liiketoimintamallit, muuttui muutamassa vuodessa täysin.

Jos Hyvönen ei osannut ennakoida näitä muutoksia, jotka tapahtuivat hyvin nopeaan tahtiin, miten opettaja voi niihin vastata, erityisesti, kun koulun on sitouduttava useamman vuoden koulutusohjelmaan jo siinä vaiheessa, kun opiskelija hakee koulutukseen?

Tilannetta pahentaa edelleen se, että korkeakouluilla on nyt vastuuta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteistyötä yritysten kanssa, mistä on monia hyötyjä kummallekin osapuolelle, mutta samaan aikaan yrityksillä on lyhytaikaisia tavoitteita, kun taas opiskelijoilla on pitkäaikaisia tavoitteita. Nämä eivät välttämättä kohtaa, vaikka opiskelijat pääsääntöisesti pitävätkin yritysyhteistyöstä, koska eivät näe tähän liittyviä ongelmia.

Kaikki tämä kuulostaa pahalta, mutta käytännössä IT-puolella pyritään toimimaan tavalla, joka mahdollistaa oppimisen riippumatta alan erityisongelmista tiedon eliniän suhteen. Niin kuin monella muullakin alalla, työskentely IT-puolella on jatkuvaa ongelmanratkaisua. Jos joku on tietyn ongelman ratkaissut, se on alan luonteen vuoksi helposti monistettavissa, joten sitä ongelmaa ei tarvitse ratkaista uudestaan.

Kursseilla käytettävät työkalut ovat toissijaisia. Ne muuttuvat kuitenkin koko ajan. Sen sijaan on tärkeää, että opiskelija omaksuu alan ajattelutavan ja oppii oppimaan alalla tarvittavaa osaamista. Tämän jälkimmäisen pohjana toimii riittävän laaja alan tuntemus, jotta uuden tiedon omaksuminen on riittävän helppoa. Tämän lisäksi, on tärkeää, että opiskelija oppii työskentelemään tiimeissä, koska ne ovat työelämässä tärkein työkalu oppimiseen. Merkittävä syy moderneille tiimirakenteille on juuri se, että ne mahdollistavat oppimisen, kun tietoa jaetaan vapaasti (Kniberg 2014a ja 2014b), mutta samaan aikaan kenenkään ei pitäisi joutua käyttämään liikaa aikaa työtovereidensa opettamiseen, vaan jokaisella pitäisi olla ainakin jonkinlainen käsitys alasta, jonka varaan rakentaa.

Johtopäätös

Maailman nopea muuttuminen ei vaadi välttämättä jatkuvaa reagointia ja ennakointia. Päinvastoin. Saattaa olla, että jatkuva muutos saattaa kiinnittää huomion vääriin asioihin, mikä saattaa heikentää opiskelijan kykyä ylläpitää omaa osaamistaan koko uransa ajan.

Opiskelijan saattaa olla vaikea nähdä välittömien tarpeiden yli ja ymmärtää, että se työkalu, jota hänen kesätyönantajansa käytti, ei ole välttämättä ratkaisu, joka on käytössä vielä hänen valmistuessaan tai ainakaan kymmenen vuoden kuluttua, mutta samaan aikaan hän haluaa kuitenkin ammatin koko uralleen. Opettajan varsinainen haaste on sovittaa yhteen nämä tavoitteet, mutta jatkuva muuttuminen on ilmeinen virhe.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö opetusta tulisi kehittää jatkuvasti. Sen pitäisi kuitenkin keskittyä nimenomaan menetelmiin, ei niinkään sisältöihin. Toki vanhentuneet sisällöt tulee muuttaa, mutta jos sisällöt on valittu oikein, tätä ei pitäisi tapahtua kovin usein.

Lähteet

Charette, R.N. 2013. An Engineering Career: Only a Young Person’s Game? [viitattu 15.2.2017]. Saatavissa: http://spectrum.ieee.org/riskfactor/computing/it/an-engineering-career-only-a-young-persons-game

Hyvönen, E. (toim.) 2003. Ohjelmistoliiketoiminta. Porvoo, Suomi: WSOY.

Kniberg, H. 2014a. Spotify Engineering Culture, part 1 [viitattu 15.2.2017]. Saatavissa: https://labs.spotify.com/2014/03/27/spotify-engineering-culture-part-1/

Kniberg, H. 2014b. Spotify Engineering Culture, part 2 [viitattu 15.2.2017]. Saatavissa: https://labs.spotify.com/2014/09/20/spotify-engineering-culture-part-2/

Schilling, D.R. 2013. Knowledge Doubling Every 12 Months, Soon to be Every 12 Hours [viitattu 15.2.2017]. Saatavissa: http://www.industrytap.com/knowledge-doubling-every-12-months-soon-to-be-every-12-hours/3950

Kirjoittaja

Aki Vainio opettaa tietojenkäsittelyä liiketalouden ja matkailun alalla, on ehtinyt unohtaa enemmän asioita kuin osaa tänä päivänä ja on riittävän nörtti tarkistaakseen, että 2,5 vuoden puoliintumisaika vastaa luonnossa parhaiten Natrium-22-isotooppia.

Julkaistu 22.3.2017