Aihearkisto: Painoalat ja profiilit

Vietnamese Cosmetics Market: Consumers’ Expectation from Brands

Älykäs liiketoiminta, Articles in English, LAMK Pro

The cosmetics industry is one of the biggest businesses in the world. As the industry continues to expand, it has led to fierce competitiveness and rising consumer expectations. Thus, consumer behavior plays a fundamental role in creating marketing strategy. The Vietnamese cosmetics market is not an exception to this fact. Cosmetics brands in Vietnam have to understand their consumer to satisfy their demand and build a strong market standing. This articles aims to discuss Vietnamese consumers in the cosmetics market and provide marketing practices based on consumer behavior for foreign brands.

Authors: Thi Kim Khanh Nguyen, Thanh Thao Nguyen and Marja Viljanen

Vietnamese consumers in the cosmetics industry

In recent years, Vietnam has seen a lot of changing patterns in buying behaviors, especially in young people who belong to Generation Z and the late of Millennials. Since these generations have been exposed to many development privileges as well as the Internet and globalization effect at earlier ages, there have been a lot of changes in their thinking. The improvement of living standards together with globalization effect has led to a remarkable increase in consumers’ consciousness of quality. This makes them demand for more original products and high-quality customer service. (Oxford Business Groups 2019.)

The usage of cosmetics and makeup products has gradually increased its social values and meanings among Vietnamese consumers, especially among women. The percentage of people who do not wear makeup decreases, from 24% in 2016 to 14% at the beginning of 2019. Vietnamese women also increasingly use skincare products, as 73% of 480 respondents in research done by Q&Me use skincare products at least once a week. (Q&Me 2019.)

Together with the growth of online shopping, online communication and media have affected Vietnamese consumers a lot in shopping behaviors. Recent years have seen rise in beauty blogging and influencing, where individuals express opinions on cosmetics products. According to a survey by Kengo (2018), 91% of people who took part in his survey and usually use makeup products admitted to watching YouTube for cosmetics review and makeup tutorials. A typical Vietnamese spend circa 50USD a month for cosmetics products, among other entertainment products and clothes (Chi 2018). This amount of money is not enough to afford any luxurious brand cosmetics. Therefore, Vietnamese consumers have the tendency to look for price value cosmetics and other related products that last for a long time.

Marketing practices for foreign cosmetics brands

The research was carried out on Shiseido Group, a Japanese multinational cosmetics company. They have been promoting their business in Vietnam from 1997. Because of the growth of the Vietnamese cosmetics market, Shiseido Group wishes to expand its business and strengthen its position in the market. (Vinny 2017.) Although the suggested marketing practices are designed for Shiseido Group Vietnam, it is also applicable for other international cosmetics brands in Vietnam to some degree. The empirical research included three interviews and an online survey with 197 valid responses. (Nguyen & Nguyen 2019.) Based on the empirical data and secondary data, marketing practices were proposed for the case company.

The first proposal concerns the case company’s product. As consumers are environmentally aware, the case company should concentrate on producing cosmetics products with natural ingredients. The packaging should be oriental style to appeal to Vietnamese aesthetics sense. Skincare products are Shiseido’s specialty. Thus, they can focus on promoting high quality skincare products that provide good value. Second, the case company’s prices are quite expensive to Vietnamese consumers. It will be quite challenging for Shiseido Group to lower their price, as they need to take account of other costs. It is suggested that the company should focus on the Millennial generation from 23 to 38 years old, who have stable income to afford the brand’s premium price. The case company should conduct promotion for consumers such as discount events and membership program. (Nguyen & Nguyen 2019.)

Third, to make the company’s product more accessible for consumers, it should open its own independent retail store and showroom in major urban areas in Hanoi and Ho Chi Minh City. This can also assure the consumers of products’ origin because of counterfeit products in the market. Finally, in terms of promotion, the official Shiseido Vietnam Facebook page should be more attentive in responding to users’ questions and comments. Instagram and YouTube page should be opened with the Vietnamese language. Aside from social media, beauty magazines and websites can also be used for advertisement. As YouTube is one of the largest channels for sharing makeup tips amongst Vietnamese consumers, the company can also cooperate with beauty bloggers and celebrities to use its product. If a reputable consumer can provide authentic support for the products, new consumers will be interested in trying out the brand. (Nguyen & Nguyen 2019.)

Conclusion

As Vietnamese market is monopolized by foreign brands, it serves as the driving force to promote business in Vietnam. At the same time, the competition between international brands also becomes more intense. Being able to satisfy consumers’ needs is a factor that put companies in a favorable position. With the rapid development of technology and the Internet, consumers are changing in their behaviors, perceptions, and opinions. Therefore, companies should observe and tailor to the ever-changing consumer behaviors.

References

Chi, K. 2018. Vietnam’s US$2 billion cosmetics market controlled by foreign brands. Vietnamnet. [Cited 8March 2019]. Available at: https://english.vietnamnet.vn/fms/business/198524/vietnam-s-us-2-billion-cosmetics-market-controlled-by-foreign-brands.html

Kengo, K. 2018. Cosmetics Market in 2018 and the growth of online shopping. Brands Vietnam. [Cited and translated 8 March 2019]. Available at: https://www.brandsvietnam.com/congdong/topic/9223-Thi-truong-my-pham-2018-va-su-bung-no-mua-hang-truc-tuyen

Nguyen, K. & Nguyen, T. 2019. Developing Marketing Practices Based on Consumer Behavior. Case Company: Shiseido Group Vietnam. Bachelor’s Thesis. Lahti University of Applied Sciences, Business Administration. [Cited 14 April 2019]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903304042

Oxford Business Group. 2019. Foreign Brands Eyeing Vietnam Due to Growing Young Population and Liberalising Reforms. [Cited 4March 2019]. Available at: https://oxfordbusinessgroup.com/overview/talking-shop-growing-young-population-and-liberalising-reforms-have-foreign-brands-eyeing-vietnam

Q&Me. 2019. Research on Vietnamese cosmetics market 2019. [Cited 8 March 2019]. Available at: https://qandme.net/en/report/research-vietnam-cosmetic-market-2019.html

Vinny, H. 2017. Nars comes to Vietnam. Retail in Asia. [Cited 6 October 2018]. Available at: https://retailinasia.com/in-sectors/health-and-beauty/nars-comes-to-vietnam/

Authors

Thi Kim Khanh Nguyen has studied Business and Administration at Faculty of Business and Hospitality Management at Lahti University of Applied Sciences and has graduated and received a BBA degree in April 2019.

Thanh Thao Nguyen has studied Business and Administration at Faculty of Business and Hospitality Management at Lahti University of Applied Sciences and has graduated and received a BBA degree in April 2019.

Marja Viljanen works as a Senior Lecturer at the Faculty of Business and Hospitality Management, Lahti University of Applied Sciences.

Cover image: https://pxhere.com/en/photo/804550 (CC0)

Published: 16.4.2019

Reference to this publication

Nguyen, T. K. K., Nguyen, T. T. & Viljanen, M. 2019. Vietnamese Cosmetics Market: Consumers’ Expectation from Brands. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/04/16/vietnamese-cosmetics-market-consumers-expectation-from-brands/

Digitaalisten teknologioiden hyödyntäminen pienyrityksissä

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Yritykset toimialasta riippumatta ottavat käyttöön uusia digitaalisia teknologioita. Näiden aiheuttamien muutosten kohteena eivät ole ainoastaan yritysten sisäisten prosessien automatisointi ja optimointi, vaan myös tuotteet, palvelut ja liiketoimintamallit. Digitalisaatio vaikuttaakin yritysten toimintaan kokonaisvaltaisesti aina ydinliiketoimintojen muutoksesta prosesseihin ja tuotteisiin saakka. Selvitimme mitkä tekijät vaikuttavat pienyritysten halukkuuteen hyödyntää digitaalisia teknologioita.

Kirjoittajat: Tero Rantala, Minna Saunila, Juhani Ukko ja Sariseelia Sore

Digitaaliset teknologiat

Yksi yritysten kohtaamista haasteista on uusien digitaalisten teknologioiden integroiminen ja hyödyntäminen (Hess ym. 2016). Nämä teknologiat voivat muuttaa yritysten liiketoimintaa ainakin kahdella tavalla. Toinen on uusien tuotteiden ja palveluiden tarjoaminen asiakkaille ja toinen on yrityksen arvonluonnin malli eli yrityksen tapa toimia. (Berman 2012.) Oikein hyödynnettynä digitaalisilla teknologioilla on monia positiivisia vaikutuksia yritysten toimintaan (Sore ym. 2017; Saunila ym. 2018). Digitaaliset teknologiat voidaan jakaa muun muassa yleisiin digitaalisiin työvälineisiin, digitaalisiin yritysjärjestelmiin, digitaaliseen asiakaspalveluun ja digitaaliseen myyntiin ja markkinointiin.

Digitaaliset työvälineet käsittävät laajasti eri tyyppisiä digitaalisuuteen pohjautuvia sovelluksia. Kuten pilvipalvelut, joiden avulla voidaan käyttää internetin välityksellä ”pilvessä” tarjottavia palveluita. Lisäksi digitaalisilla työvälineillä voidaan viitata yrityksen sisäiseen viestintään ja tiedonjakoon liittyviin työvälineisiin, kuten Skype, Yammer, DropBox ja Google Drive. Henkilöstön koulutukseen liittyviä työvälineitä ovat esimerkiksi erilaiset verkkokurssit ja verkkokoulutukset. Sosiaalisen median tarjoamia ratkaisuja (esim. Facebook, Linked In, Twitter) voidaan hyödyntää tiedonjakoon ja viestintään (monet näistä sovelluksista ovat käytettävissä ilmaiseksi).

Digitaalisen asiakaspalvelun työvälineet soveltuvat esimerkiksi hankintojen tekemiseen sähköisesti sekä asiakkaan palvelemiseen ympäri vuorokauden (esim. chat-botit, jotka kommunikoivat asiakkaan kanssa itsenäisesti). Lisäksi digitaalinen asiakaspalvelu mahdollistaa asiakkaiden tilaukset digitaalisia työvälineitä hyödyntäen.

Digitaalisia yritysjärjestelmiä ovat esimerkiksi erilaiset asiakkuuksienhallintajärjestelmät (CRM), joilla voidaan seurata esimerkiksi asiakashistoriaa, toteutuneita kauppoja sekä laskutusta sekä yrityksen sisäiset toiminnanohjausjärjestelmät (ERP). Näitä työvälineitä voi käyttää joko yrityksen sisäisesti omilla palvelimilla tai vastaavasti verkon yli pilvipalveluna.

Digitaalinen myynti ja markkinointi sisältävät työvälineitä (esim. verkkokauppa ja verkkosivut), joilla yritykset voivat vaikuttaa yrityskuvaan ja saavuttaa uusia asiakkaita. Digitaalisella markkinoinnilla voidaan kohdentaa markkinointia tehokkaasti esimerkiksi hakusana- tai bannerimainonnalla. Varsin pienellä budjetilla voidaan saada tehokkaita tuloksia digitaalisesti markkinoimalla. Eräs perinteisimpiä digitaalisen markkinoinnin keinoja on verkkosivut, joka on hyvä tapa esitellä yrityksen toimintaa ja tuotteita.

Mitkä tekijät vaikuttavat teknologioiden hyödyntämiseen?

Digitaalisten työvälineiden hyödyntämiseen vaikuttavat monet tekijät. #DigiLAHTI-hankkeessa selvitimme sekä yrityksen sisäisten että yrityksen toimintaympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutusta Päijät-Hämeen alueen pienyritysten halukkuuteen ottaa käyttöön digitaalisia työvälineitä (Kuva 1). Yritysten sisäisten tekijöiden osalta selvitettiin yrityksen kasvuhalukkuuden ja yrityksen tietoteknisen osaamisen vaikutusta työvälineiden käyttöönottoon. Kyselyn perusteella havaittiin, että sekä yrityksen kasvuhalukkuudella että tietoteknisellä osaamisella on merkittävä vaikutus kaikkien tutkittujen työvälineiden käyttöönottohalukkuuteen.

Yrityksen toimintaympäristöön liittyvien tekijöiden osalta selvitettiin markkinatilanteen, kilpailutilanteen ja alan teknologisen kehityksen vaikutusta työvälineiden käyttöönottoon. Kyselyn tuloksena selvisi, että alan teknologinen kehitys vaikuttaa alueen pienyritysten halukkuuteen ottaa käyttöön yleisiä digitaalisia työvälineitä ja digitaalisia yritysjärjestelmiä. Toisaalta kilpailutilanne vaikuttaa pienyritysten halukkuuteen ottaa käyttöön digitaalisen myynnin ja markkinoinnin työkaluja. Markkinatilanteella ei havaittu olevan vaikutusta pienyritysten halukkuuteen ottaa käyttöön mitään selvityksessä mukana olleita työvälineitä. Yhteenvetona voidaankin todeta, että yrityksen sisäisillä tekijöillä on suurempi merkitys digitaalisten teknologioiden käyttöönottoon kuin yrityksen toimintaympäristöön liittyvillä tekijöillä.

Kuva 1. Digitaalisten työvälineiden hyödyntämiseen vaikuttavat tekijät

#DigiLAHTI-hanke kehittää päijäthämäläisten yritysten digivalmiuksia

Artikkeli on kirjoitettu #DigiLAHTI – Uutta kasvua digitaalisuudesta PK-yrityksille -hankkeessa, jonka tavoitteena on tehostaa yritysten prosesseja kehittämällä uusia toimintamalleja, palveluita ja tuotteita yritysten toimintaa digitalisoimalla. Hankkeen toteuttajina toimivat LUT-yliopisto, Lahden ammattikorkeakoulu LAMK ja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Päijät-Hämeen liitto.

Lähteet

Berman, S. 2012. Digital transformation: Opportunities to create new business models. Strategy & Leadership. Vol. 40(2), 16-24. [Viitattu 12.4.2019]. Saatavissa:
https://doi.org/10.1108/10878571211209314

Hess, T., Matt, C., Benlian, A. & Wiesböck, F. 2016. Options for formulating a digital transformation strategy. MIS Quarterly Executive. Vol. 15(2), 123-139. [Viitattu 12.4.2019]. Saatavissa: https://aisel.aisnet.org/misqe/vol15/iss2/6

Saunila, M., Ukko, J. & Rantala, T. 2018. Value co-creation through digital service capabilities: the role of human factors. Information Technology & People. Article in press.

Sore, S., Saunila, M. & Ukko, J. 2017. Digital service capabilities in B2B value creation. 18th International CINet Conference, Digitalization and Innovation: Designing the organization of the future. Potsdam, Germany. September 10-12 2017.

Kirjoittajat

Tero Rantala työskentelee nuorempana tutkijana LUT-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy suorituskyvyn johtamiseen digitaalisessa liiketoimintaympäristössä sekä kestävän liiketoiminnan ja kiertotalouden suorituskyvyn johtamiseen.

Minna Saunila toimii erikoistutkijana LUT-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy innovaatioihin, palveluliiketoimintaan ja kestävään arvonluontiin. Hän toimii myös #DigiLAHTI-hankkeen LUT-yliopiston osahankkeen projektipäällikkönä.

Juhani Ukko toimii erikoistutkijana LUT-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy suorituskyvyn johtamiseen ja sen eri ulottuvuuksiin, kuten palveluliiketoimintaan, yritysten väliseen yhteistyöhön sekä kestävään arvonluontiin.

Sariseelia Sore työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa lehtorina ja vastuuopettajana sekä tietojenkäsittelyn AMK-koulutuksessa että digitaaliset ratkaisut YAMK-koulutuksessa. Lisäksi hän toimii LAMKin osatoteutuksen projektipäällikkönä #DigiLAHTI-hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/450236 (CC0)

Julkaistu 12.4.2019

Viittausohje

Rantala, T., Saunila, M., Ukko, J. & Sore, S. 2019. Digitaalisten teknologioiden hyödyntäminen pienyrityksissä. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2019/04/12/digitaalisten-teknologioiden-hyodyntaminen-pienyrityksissa/

LINKKU – liikkuvat hyvinvointipalvelut lähellä ihmistä

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

Liikkuvat hyvinvointipalvelut ovat tulevaisuutta vieden palveluita sinne missä on ihmisiä. Pääsääntöisesti kysymys on maaseuduista, joissa etäisyydet ovat myös pitkiä. Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiirillä on ollut useita vuosia käytössä Mallu-auto, jossa on saatavilla kaikki tavanomaiset sairaanhoitajan palvelut. Päijät-Hämeessä on ollut joitakin vuosia käytössä samalla konseptilla oleva LINKKU, joka kiertää pääsääntöisesti maaseuduilla. LINKUn pääasiallisina käyttäjinä ovat olleet ikäihmiset, vaikka palveluita ei suoranaisesti ole kohdennettu ainoastaan heille. LINKKU on mahdollisuus turvata ikääntyneiden hyvinvointipalvelut harvaan asutuilla alueille.

Kirjoittaja: Mari Rask 

Liikkuvat hyvinvointipalvelut Päijät-Hämeessä 

Palveluiden karsimisen jättämä aukko havaittiin Päijät-Hämeen maaseutukunnissa muutama vuosi sitten. Sen paikkaamisen tarpeessa aloitettiin 2013 Lahden ammattikorkeakoulussa Älybussi-hanke, jonka tuotoksena syntyi LINKKU palvelubussi. LINKUn rakentaminen sekä toiminnan suunnittelu ja pilotointi tehtiin hankkeessa. Hankkeen loppumisen jälkeen 2015 hankkeessa mukana olleet yhteiskumppanit sitoutuivat jatkamaan toimintaa seuraavaksi viideksi vuodeksi. LINKKU tuo sosiaali- ja terveysalan palveluita, erityisesti ennalta ehkäiseviä hyvinvointipalveluita, lähelle ihmisiä. LINKKU-toiminnan pääpaino on Päijät-Hämeen maakunnissa, joissa peruspalvelut eivät ole enää lähellä asukkaita. LINKUn toiminnasta vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, Lahden ammattikorkeakoulu LAMK ja Koulutuskeskus Salpaus. LAMK toimii LINKUssa tapahtuvan toiminnan koordinaattorina. Sekä LAMK että Salpaus vastaavat omien opiskelijoidensa LINKKU-yhteistyöstä. (LINKKU 2018).

Jo kuluneen neljän toimintakauden aikana tavoitteena on ollut tarjota sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita joustavasti sinne, missä on ihmisiä, mutta palvelut ovat kadonneet tai typistyneet merkittävästi mm. vähäisen asukasluvun vuoksi. LINKKU- paikkakunnilla väestö on verrattain ikääntynyttä, minkä vuoksi peruspalveluiden tuottaminen lähellä olisi erittäin tärkeää. LINKKU palvelee kolmena päivänä viikossa eri paikkakunnilla, jolloin on mahdollista tehdä verenpaineen, verensokerin ja kolestrolin mittauksia.  Ennen kaikkea on mahdollisuus ihmisen kohtaamiseen ja keskusteluun, jolla erityisesti on tilausta arjessa. LINKUssa toimii sairaanhoitaja, joka myös ajaa LINKKUa ja ohjaa LINKUssa toimivia opiskelijoita. LINKUn henkilökunta antaa neuvontaa ja ohjausta mahdollisista jatkotoimenpiteistä tai hoitoon ohjauksesta. Kahtena päivänä viikossa LINKUssa toimii Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän suun terveydenhuolto, joka käy tekemässä haja-asutusalueiden alakouluille hammastarkastuksia. Tämä on erittäin hyvänä koettu palvelu, jossa toteutuu sekä hammashuollon, oppilaan ja perheiden että koulun henkilökunnan etu. Oppilaita ei tarvitse kuljettaa massakyydein pitkiä matkoja terveysasemille tarkastukseen, jolloin oppilaat pääsevät takaisin tunnille tarkastuksen jälkeen. Myös hoitohenkilökuntaa helpottaa mahdollisuus hakea oppilaat tarvittaessa tunnilta, jolloin on mahdollista tarkastaa suuri määrä oppilaita saman päivän aikana.

Monipuolinen LINKKU

Vaikka LINKKU on ollut usean vuoden jo toiminnassa, on se silti toiminut hieman säästöliekillä. LINKUn moninaisuutta ja käytettävyyttä ei ole osattu maksimoida ja hyödyntää riittävästi. Syksystä 2018 toiminnan kehittämisessä on kuitenkin tapahtunut harppaus eteenpäin. PHHYKYn lapsi- ja perhepalvelut tuovat arjen tuen palveluita LINKUn mukana Lahteen, Hollolaan, Hartolaan ja Iittiin kalenterin mukaan. Tällöin LINKUssa on tarjolla tietoa ja ohjausta lapsiperhepalveluista sekä ohjelmaa lapsiperheille. LINKKU on alkanut vierailla myös kuntien toripäivissä erilaisin teemoin. Teemakuukausien aikana painotetaan ennaltaehkäisyä ja mukana on eri toimijoita ja yhdistyksiä tuomassa ammattitaitoa ja näkökulmia teeman aiheeseen. Kevään 2019 teemoina ovat

  • Tipaton tammikuu 
  • Hyvinvoinnin helmikuu 
  • Mielekäs maaliskuu 
  • Sydämellinen huhtikuu 
  • Tapaturmaton toukokuu 

LINKKU on ollut käytössä erilaisissa tapahtumissa, mutta sitä ovat aikaisemmin hyödyntäneet lähinnä Salpauksen lähihoitajaopiskelijat sekä LAMKin sairaanhoitajaopiskelijat. LINKKU on ollut mm. Anianpellon markkinoilla Vääksyssä, Hartolan markkinoilla sekä Lahden joulutorilla tarjoten erilaisia terveydenhuollonpalveluita sekä neuvontaa ja ohjausta. Tapahtumien hyödyntämisessä myös muidenkin kuin terveyspalveluiden osalta on edistytty ja LINKKU on ollut eri toimijoiden käytössä entistä enemmän. Mannerheimin lastensuojeluliitto hyödynsi LINKKUa Jukolan viestissä kesäkuussa 2018 rakentaen sinne lapsille satumaailman. Myös PHHYKYn lapsi- ja perhepalvelut, MLL, Lahden kaupunki ja Lahden seurakunta järjestivät Launeen perhepuistossa koululaisten hiihtolomalla 2019 lapsille tekemistä ja ajanvietettä, jossa LINKKU oli mukana yhtenä tapahtumapaikkana.  

LINKKU on myös liikkuva oppimisympäristö

Liikkuvien palveluiden ohella yksi LINKUn tärkeistä elementeistä on tarjota sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille mielekäs ja moniammatillinen harjoittelupaikka. Moniammatillinen työskentely on työmarkkinoilla suuressa roolissa lähes jokaisella alalla. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla tehdään yhteistyötä asiakkaiden hyväksi yli ammattirajojen. Liikkuvat työympäristöt ja muuttuvat tilanteet ovat sosiaali- ja terveysalalla tätä päivää ja on suuri etu, jos tulevat alan ammattilaiset saavat kokemusta tästä jo opiskeluaikana. Viime syksystä alkaen opiskelijoiden toimintaa LINKUssa on tehostettu ja LAMKissa on tätä varten kolmesta opettajasta koostuva kehittämisryhmä. Ryhmän kokoonpanossa on huomioitu sairaanhoitaja, fysioterapeutti ja sosionomi näkökulmat.

LINKKU paikkakunnilla on solmittu yhteistyöverkostoja eri toimijoiden mm. päiväkotien ja palvelutalojen kanssa, jonne opiskelijat ovat sopineet oman harjoittelunsa tavoitteet täyttävää toimintaa. Tämä on tuonut paikkakunnille monipuolisuutta palveluihin ja kaivattua piristystä arkeen. Opiskelijat ja LINKKU on otettu jokaisella paikkakunnalla erittäin hyvin vastaan ja sen saapumista odotetaan pysäkeillä. Asiakkaat ovat kehuneet liikkuvan palvelun konseptia ja sellaiselle on tilausta jatkossakin erityisesti syrjäseuduilla.  LINKKU on päässyt hyvään alkuun, mutta sen toiminnassa on vielä kehitettävää. LINKUssa on potentiaalia ja tulevaisuudessa konseptin tarve korostuu, sillä liikkuvuus mahdollistaa monien palveluiden sekä yhteistyömuotojen toteuttamisen ja kehittämisen. Päijät-Hämeessä ollaan siis jo nyt todellisia hyvinvoinnin edelläkävijöitä. 

Lähteet

LINKKU. 2018. [Viitattu 11.4.2019]. Saatavissa: www.linkku.fi

Kirjoittaja 

Mari Rask toimii päätoimisena tuntiopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla sekä LINKKU -toiminnan kehittämisryhmässä.

Artikkelikuva: Minna Mujunen

Julkaistu 11.4.2019

Viittausohje

Rask, M. 2019. LINKKU – liikkuvat hyvinvointipalvelut lähellä ihmistä. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/04/11/linkku—liikkuvat-hyvinvointipalvelut-lahella-ihmista/


Liikkuvuus syrjäseutujen palveluiden takaajana

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

Suomessa on jo tovi puhuttu maaseudun erakoitumisesta. Nuoret muuttavat maalta kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Maaseutu ikääntyy ja tällainen väestön kehitys yhdessä syrjäisen sijainnin lisäksi asettaa haasteita mm. sosiaali- ja terveyspalveluille. Lain mukaan samat palvelut pitäisi kuitenkin pystyä takaamaan kunnan jokaiselle asukkaalle ilman kohtuutonta vaivaa tai matkaa. Tässä on mietittävää, jotta palveluverkko on tulevaisuudessa saatavilla tasapuolisesti jokaiselle asukkaalle alueesta riippumatta.

Kirjoittaja: Mari Rask 

Sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnissa ja syrjäseuduilla 

Ympäristöministeriö on tutkinut maassamme olevan vuonna 2030 liki 1,5 miljoona yli 65-vuotiasta asukasta. Ikärakenne muuttuu verrattain nopeasti ja se vaikuttaa asumiseen suoraan niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Erityisesti maaseudulla sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä hyvinvointia tukevien palvelujen haasteena väestön ikääntymisen lisäksi ovat pitkät etäisyydet ja palvelujen heikompi saatavuus. (Ympäristöministeriö 2013.) Näiden seikkojen vuoksi kuntien panostaminen ennalta ehkäiseviin terveyspalveluihin olisi järkevää ja kustannustehokasta. Lehtosen ym. (2017, 33) maaseudun asukkaille teettämän tutkimuksen mukaan ennalta ehkäisevien terveyspalveluiden tarpeessa ovat ensisijaisesti ikääntyvät ihmiset. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet voivat olla fyysisiä tai psyykkisiä, joiden ansiosta toimintakyvyn ylläpitäminen lisää henkilön voimavaroja ja sillä voidaan vaikuttaa terveyden jatkumoon. Vaikka henkilöllä olisikin jo sairauksia tai toimintakykyä laskevia vajeita, voidaan säännöllisillä toimenpiteillä pitää tilanne stabiilina tai jopa parantaa sitä. 

Maaseudun olosuhteet asettavat haasteita kunnille ennalta ehkäisevien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiselle. Palveluiden saavutettavuus ja terveyspalveluiden tuottaminen kustannustehokkaasti harvaan asutulla maaseudulla ovat kehittämisen kohteena olevia asioita. Maaseudun harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien vuoksi kustannustehokkuus ei ole yhtä hyvä kuin kaupungeissa, jonka vuoksi maaseudulla tarvitaan sovellettuja malleja ennalta ehkäiseville palveluille. (Kauronen & Lehtonen 2017, 15-16.) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) sanelee kuitenkin terveydenhuoltopalveluiden järjestämistä kunnissa. Lain mukaan kunnan on järjestettävä palvelut alueellaan yhdenvertaisesti ja lähellä asukkaita paitsi, jos palveluiden keskittäminen on perusteltua niiden laadun turvaamiseksi. Palvelun yhdenvertaisen saatavuuden vuoksi kunnissa on kehitetty liikkuvia terveyspalveluita. Liikkuva palvelu on kunnan tarjoama osittain hajautettu palvelumuoto, jossa palvelu tuotetaan lähellä asiakkaan kotia. Liikkuvia palveluita ovat mm. erilaisille auton alustoille tehdyt pienet terveyspisteet tai hoitajan antama palvelu asiakkaan kotiin. Liikkuvan palvelun tarkoitus on paikata terveyspalveluiden vajetta siellä, missä palveluja on saatavilla harvassa. Liikkuva palvelu tavoittaa usean harvaan asutun paikkakunnan pienen ajan sisällä. Liikkuva palvelu täydentää myös kiinteiden palvelupisteiden valikoimaa tarjoamalla palveluita ja purkamalla ruuhkaa mm. influenssa rokotusaikaan.  

Liikkuvien palveluiden tulevaisuus 

Nuorten ihmisten muutto maaseudulle ei ole lähivuosien aikana ennusteiden mukaan lisääntymässä. Palveluiden ja kouluverkkojen karsiminen on yksi syy nuorien perheiden pysymiseen kaupungeissa. Myös edelleen maaseudulla asuvien perheiden lapset saattavat joutua muuttamaan koulutuksen perässä kaupunkiin jo hyvin nuorena. (Nuotio 2016.) Näiden seikkojen valossa maaseutujen väestö ikääntyy entisestään. Liikkuvilla palveluilla olisi mahdollisuus turvata maaseutujen ikääntyneiden ihmisten hyvinvointipalvelut.

Etäpalveluiden käyttö tulevaisuudessa lisääntyy merkittävästi, jolloin kunnat voisivat ottaa etäpalvelut yhdeksi painopistealueekseen, jonka tehokasta käyttöä kehitetään siinä missä kiinteitäkin palveluita. Liikkumistarvetta syntyy jo nyt mm. kotihoidossa, joka voisi olla osa laajempaa liikkuvaa palvelukokonaisuutta. Myös investointien kohdistaminen sähköisiin ja liikkuviin palveluihin olisi järkevää ja liikkuvilla palveluilla olisi mahdollista saavuttaa kustannussäästöjä pitkässä juoksussa. (Rehunen ym. 2016, 5.)

Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri on ollut edellä kävijä liikkuvien palveluiden tuottamisessa. Heillä on ollut useita vuosia käytössä Mallu-auto, joka on matkailuauton alustalle rakennettu uuden ajan palveluyksikkö. Mallu-autosta saa kaikki tavanomaiset sairaanhoitajan palvelut mm. rokotukset, laboratoriotutkimukset, sairauksien seuranta ja reseptin uusinta. Mallusta saa myös suuhygienistin ja hammashoitajan kaikki palvelut. Ajanvaraus tapahtuu netistä varaamalla tai soittamalla. (EKSOTE 2014.) Mallu-auton toimintaa on kehitetty EKSOTEn toimesta hyvin pitkälle ja se on vakiinnuttanut paikkansa palveluverkossa. Jos ajattelemme Suomen väentiheyttä ja sitä, mihin osaan maata väestö jakaantuu, olisi Pohjois-Suomessa liikkuville palveluille tilausta. Pohjois-Suomen pitkät välimatkat huomioon ottaen liikkuva palvelu olisi varmasti myös kustannustehokasta. Myös Päijät-Hämeen maakunnissa liikkuva palvelu olisi järkevä ja asuinpaikasta huolimatta kaikki asukkaat huomioon ottava konsepti.

Lähteet

Eksote. 2014. Mallu-auto. [Viitattu 27.3.2019]. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=JSbUJ8XdOWs 

Kauronen, M-L. & Lehtonen, O. 2017. Johdatus tutkimushankkeeseen. Teoksessa: Kauronen, M-L. & Lehtonen, O. (toim.) Maaseudun ennaltaehkäisevät terveyspalvelut. Nykytila, saavutettavuus ja palvelujen tuottamisen paikkaperustaisuus. Kouvola: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Xamk kehittää 32, 10-21. [Viitattu 25.3.2019]. Saatavissa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-062-3  

Lehtonen, O., Kauronen, M-L. & Pekkonen, J. 2017. Terveyden edistämisen resurssit ja ratkaisut. Teoksessa: Kauronen, M-L. & Lehtonen, O. (toim.) Maaseudun ennaltaehkäisevät terveyspalvelut. Nykytila, saavutettavuus ja palvelujen tuottamisen paikkaperustaisuus. Kouvola: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Xamk kehittää 32, 22-42. [Viitattu 25.3.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-062-3  

Nuotio, J. 2016. Koulun perässä muutetaan jo 15-vuotiaana – “Kainuussa ei voi opiskella merenkulkijaksi”. YLE Uutiset. [Viitattu 27.3.2019.] Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-8956069 

Rehunen, A., Reissell, E., Honkatukia, J., Tiitu, M. & Pekurinen, M. 2016. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen, käytön ja tuottamisen alueelliset muutokset ja tulevaisuuden vaihtoehdot. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 41/2016. [Viitattu 24.3.2019.] Saatavissa: https://vnk.fi/documents/10616/2009122/41_Sosiaali-+ja+terveyspalvelujen+tarpeen%2C+käytön+ja+tuottamisen+alueelliset+muutokset+ja+tulevaisuuden+vaihtoehdot/2aac05d5-1734-44fd-8f59-2bfcb31f2f10?version=1.1

Terveydenhuoltolaki 1326/10. Finlex. [Viitattu 26.3.2019]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 

Ympäristöministeriö. 2013. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. [Viitattu 25.3.2019]. Saatavissa:  https://www.ym.fi/fi-FI/Asuminen/Ohjelmat_ja_strategiat/Paattyneet_hankkeet/Ikaantyneiden_asumisen_kehittamisohjelma(1679)  

Kirjoittaja 

Mari Rask toimii päätoimisena tuntiopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla. 

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/549781 (CC0)

Julkaistu 11.4.2019

Viittausohje

Rask, M. 2019. Liikkuvuus syrjäseutujen palveluiden takaajana. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/04/11/liikkuvuus-syrjaseutujen-palveluiden-takaajana/

Maanrakentamiseen kiertotaloutta – valimohiekkaa meluvallirakenteeseen

Kiertotalouden ratkaisut, LAMK Pro

Maanrakentamisen tarpeisiin käytettään yhä uusia kierrätysmateriaaleja. Tähän kannustavat soran ja kalliomurskeen hupeneminen ja niiden korvaaminen nk. ”uusiomaa-aineksilla” kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Lisäksi sääntelyn (MARA- ja MASA-asetus) uudistaminen sekä taloudelliset tekijät edistävät kierrätysmateriaalien käyttöä. Esimerkiksi tuhkien, betonimurskeen ja ylijäämämaiden käyttö lisääntyy, mikä vaatii uusien menettelytapojen osaamista ja uusiomaa-ainesten toimitusketjujen kehittämistä. Myös valimohiekkojen hyötykäyttö tarjoaa paikallisesti merkittävän uusioraaka-aineen maanrakentamisen tarpeisiin. Toistaiseksi sen käyttö vaatii yleensä kunnan ympäristöluvan, kun monien muiden uusiomaa-ainesten kohdalla riittää MARA-asetuksen mukainen ilmoitusmenettely.

Kirjoittajat: Mitja Päivinen ja Sakari Autio

Valimohiekka-meluvallihanke on kolmen kimppa

Valimoteollisuuden kasvavat jätekustannukset kannustavat valimoita miettimään parempia loppusijoituspaikkoja jätteeksi ja yleensä kaatopaikalle päätyvälle valimohiekalle.  Valimohiekka kiertää prosessissa, jossa elvytystoimenpiteiden jälkeen suurin osa hiekasta päätyy uudelleen käytettäväksi ja pieni, jo parhaat ominaisuutensa menettänyt hiekka siirtyy valimoilla odottamaan kierrätystä tai loppusijoittamista kaatopaikalle.

Karkkilan kaupungin, motocrosskerhon ja Componenta Oy:n yhteistuumin syntyi ajatus, missä valimohiekkaa sijoitettaisiin läheisen motocrossradan meluvallirakenteeseen. Rata sijaitsee Karkkilan kaupungin omistamalla alueella, jossa on myös vedenpuhdistamon lisäksi vanha suljettu kaatopaikka ja nykyinen puhtaiden maiden maanläjityspaikka. Maanläjityspaikka toimii myös osittaisena meluvallina ja uusi meluvalli olisi tarkoitus sijoittaa tämän jatkoksi. Motocrossrata on Suomen ainoita savimaille perustettuja ratoja, ja kansallisten kilpailuiden lisäksi rata tarjoaa riittävästi haasteita myös kansainvälisille, alansa parhaille kuljettajille. Radan lähistöllä sijaitsee muutamia kiinteistöjä, joista lähimmät ovat noin 450 metrin päässä. Suunnitellun meluvallin tarkoitus olisi hillitä juuri näihin läheisiin kiinteistöihin aiheutuvaa meluhaittaa ja toimia myös tapahtumien katsomona. Radan läheisyydessä on Pitkälän teollisuusalue ja kotitalousjätteiden vastaanottokeskus.

Valimohiekka maanrakennusmateriaalina

Valimohiekat voidaan jakaa neljään eri luokkaan, joista suunniteltuun meluvalliin hyödynnettäisiin Componenta Oy:n Karkkilan valimolta syntyvää tuorehiekkaa. Tuorehiekassa sideaineina käytetään bentoniittia ja vettä, joiden avulla saadaan valumuotille mekaanisesti puristaen sen kova muottiaihio.  Muita hiekkoja ovat furaanihiekka, jossa nimensä mukaisesti käytetään kovetteena furaanihartsia.  Alphaset-hiekassa säädellään kovettumista Fenoliformaldehydihartsia ja esteriä käyttäen. Vesilasihiekkaa ei tänä päivänä käytetä Suomen valimoissa, mutta sitä käytetään ulkomailla vielä pienissä määrin. (Meskanen & Höök 2015.)

Hiekan poistuttua kierrosta siihen yleensä sitoutuu haitta-aineita ja raskasmetalleja. Monet valimot ovat testanneet ylijäämähiekkoja MARA-asetusta varten, mutta lähes poikkeuksetta jokin pitoisuus suurimmista sallituista haitta-aineista ylittyy. Sundellin (2019) mukaan MARA-asetus on jopa hankaloittanut valimohiekkojen sijoittamista maanrakennuskohteisiin ja tämän vuoksi kaatopaikat ja niiden eri rakennekerrokset ovat olleet ylijäämähiekkojen tyypillinen loppusijoituspaikka. (Päivinen 2019.)

Ennen valimohiekan sijoittamista kohteeseen, on tiedettävä perustietoja maaperästä ja sen koostumuksesta. Maaperätutkimukset ovat paras tapa saada tietoa maan eri kerroksista, kantavuudesta ja pohjaveden tasosta. Moderni monitoimikaira kykenee selvittämään edellä mainitut asiat helposti. Kairausten yhteydessä otetut maaperänäytteet, viedään tutkittavaksi maalaboratorioon. Tämän jälkeen geoteknikko pystyy arvioimaan suunnitellun rakenteen rakennettavuuden vallitsevaan maaperään.

Karkkilan kaupunki tilasi selvityksen valimohiekkojen hyödyntämisestä meluvallissa Ramboll Oy:ltä ja työn katsottiin sopivan hyvin amk-opinnäytetyön aiheeksi. Ramboll on johtava suunnittelu- ja konsulttitoimintaa tarjoava kansainvälinen yritys, joka työllistää Suomessa 2400 henkeä ja maailmanlaajuisesti työntekijöitä on yli 14 000.

Työn suunnittelu aloitettiin tekemällä mittausohje maastokäyntejä varten. Maastokäynnillä kohde kartoitettiin satojen korkeutta ja koordinaatteja mittaavien pisteiden perusteella. Näistä pisteistä muodostettiin Autocad ja Novapoint ohjelmistoilla maastomallit. Mallien jälkeen voitiin sovitella eri korkuisia ja luiskakaltevuudella olevia vallirakenteita maastoon. Ongelmaksi muodostui kohteen haastavat maastonmuodot. Korkeuseroa saattoi olla parinkymmenen metrin matkalla jopa kymmenen metriä. Alkuperäistä 1:3 luiskakaltevuuteen suunniteltua vallia ei olisi pystynyt toteuttamaan kohteeseen. Suunnittelussa päädyttiin 1:2.5 kaltevuuteen, joka geo-suunnittelijan mukaan on edelleen turvallinen katsomorakenteena ja ei aiheuta vaaraa massojen vyörymiselle.  Luiskakaltevuuden johdosta meluvalli on paikoittain vain noin neljä metriä rataa ylempänä. Vallin pituudeksi saatiin 120 metriä ja pohjan leveydeksi keskimäärin 40 metriä. Massalaskennan mukaan valliin menisi noin 18000 m3 valimohiekkaa, joka tarkoittaisi Componentan Karkkilan tehtaalta noin viiden vuoden ylijäämähiekkoja. (Päivinen 2019, 27.)

Uusiomateriaalien parhaimmistoa

Valimohiekka on teknisiltä ominaisuuksiltaan erinomainen maanrakennusmateriaali. Tuorehiekan sisältämä bentoniitti auttaa hienoa hiekkaa sitoutumaan ja lopuksi rakenne kovettuu lähes sementin tavoin. On sinänsä harmi, että MARA-asetus määrää tiukat rajat esimerkiksi materiaalien haitta-ainepitoisuuksille, mutta haitta-aineiden liukenemista ei mitata mitenkään. Valimohiekan tapauksessa haitta-aineet pysyvät hiekassa ja oikein päällystettynä niistä ei ole ympäristölle ja ihmisille merkittävää haittaa.  Valimohiekoille voisi olla maanrakentamisen parissa suuri kysyntä, mikäli asetuksen vaatimuksissa otettaisiin huomioon myös haitta-aineiden liukoisuus.

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa eli MARA-asetus edistää kiertotaloutta ja osaltaan vähentää neitseellisten maa-ainesten käyttöä. Asetus määrittää sen piiriin kuuluvien jätteiden haitta-ainespitoisuuksien enimmäismäärät ja jo yhdenkin arvon ylitys johtaa siihen, että jätteelle on haettava sijoituslupa ympäristöluvan kautta. (Valtioneuvosto 2018, 6.)

Karkkilan tapauksessa päädyttiin ympäristöluvan hakuun ja vuosittaisten määrien jäädessä alle 50 000t, luvan käsittelee kunnan ympäristöviranomainen ja käsittelyyn varattava aika on huomattavasti aluehallintoviraston vastaavaa lyhyempi. Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään tulevassa ympäristölupahakemuksessa. Kohteeseen päädyttiin myös tekemään riskinarvio valimohiekkojen korkeiden bentseeni- ja fluoridipitoisuuksien vuoksi. On syytä kuitenkin kiinnittää huomioita, että bentseeni ei liukoisuustestien perusteella liukene valimohiekasta, joten se ei aiheuta terveydelle haittaa vallirakenteessa. Valli tulee tästä huolimatta peittää ja sopivaksi peittopaksuudeksi riittää yleensä 500mm kasvua edistävä pintakerros, joka on erotettu vallirakenteesta maanerotuskankaalla.

Suomi on tilastojen perusteella ikävässä asemassa koskien neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Panostamalla tehokkaampaan kiertotalouteen, muuttamalla asenteita, kehittämällä asetuksia ja alan sääntelyä, voisimme olla edelläkävijöitä uusiomateriaalien käytössä ja säästää merkittäviä määriä luonnonmateriaaleja. Uusiomaa-ainesten käyttö yleensä lisää myös rakentamishankkeen toimijoiden ja tarvittavan dokumentoinnin määrää. Ainesten selkeä tuotteistaminen ja esimerkiksi toimitusketjujen digitaaliset ratkaisut helpottaisivat uusiomaa-ainesten käyttöä maanrakennushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

Lähteet

Jätelaki 7.6.641/2011. Finlex. [Viitattu 27.10. 2018]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110646

Meskanen, S. & Höök, T. 2015. Muottien valmistus sullomalla. Valimoinstituutti. [Viitattu 25.11.2018]. Saatavissa: http://www.valuatlas.fi/tietomat/docs/vtp_menet_sullottavat.pdf

Päivinen, M. 2019. Käytetyn valimohiekan soveltuvuus meluvallirakenteeseen. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. [Viitattu 3.2.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902202528

Sundell, P. 2019. QESH Manager. Componenta Oy. Haastattelu 3.1.2019.

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa. Soveltamisohje. Versio 1.3.2018. [Viitattu 27.10.2018]. Saatavissa: http://www.ym.fi/download/no-name/%7B5925E94C-828D-42BC-8023-BBABC7E03AFE%7D/135698

Kirjoittajat

Mitja Päivinen on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa Energia- ja ympäristötekniikkaa ja valmistuu keväällä 2019. Opinnäytetyön jälkeen hän jatkaa työskentelyä Ramboll Oy:llä suunnittelijana ja keskittyy uusiomateriaalien käyttöön ja kaatopaikkojen eri rakenteisiin.

Sakari Autio toimii ympäristötekniikan lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/492968 (CC0)

Julkaistu 11.4.2019

Viittausohje

Päivinen, M. & Autio, S. 2019. Maanrakentamiseen kiertotaloutta – valimohiekkaa meluvallirakenteeseen. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2019/04/11/maanrakentamiseen-kiertotaloutta—valimohiekkaa-meluvallirakenteeseen/