Kaikki kirjoittajan LAMKpub artikkelit

Langattoman tulevaisuuden uudet teknologiat

29.11.2017LAMK Pro, MuutLAMKpub

Langattomat järjestelmät ovat kehittyneet koko ajan kiihtyvällä vauhdilla. Langattomat verkot ovat monelle järjestelmälle elinehto. Tässä artikkelissa LAMK:in tekniikan alan tietoverkkotekniikan opiskelijat kertovat omia näkemyksiään tulevaisuuden tekniikoista langattomissa järjestelmissä. Artikkeli on kirjoitettu Wireless Networks -kurssin osana.

Kirjoittajat: Marianne Matilainen, Topi Kokki, Lauri Piirainen, Ville Larjava, Antti Hutri, Atte Lempelto, Joni Niemi, Ivan Roots, Lassi Karppinen, Mikko Jaakola, Kristiina Korabljova, Konsta Rautakorpi, Juuso Karikorpi, Tommi Lehtinen, Olli Valkama, Artur Malinin, Ilkka Patajoki ja Markus Vainio

Kognitiivinen radio

Radiotaajuuskaista ei ole ehtymätön luonnonvara. Taajuusjakotaulukon mukaan radiotaajuuskaistat ovat varattu lähes loppuun, joista kuitenkin vain murto-osia on aktiivisessa käytössä. Lopulta taajuuskaistaresurssit kuitenkin loppuvat, jos jatkamme nykyisellä taajuusjakopolitiikalla. Kognitiivinen radio on ohjelmistopohjainen itseään sekä muita tarkkaileva ja sen mukaan taajuuskaistansa valitseva järjestelmä. Teoriassa kognitiivinen radio osaa hyödyntää sen hetken primäärisen käyttäjän vapaana olevia taajuuksia ilman häiriöitä. Nykylainsäädännön mukaan toissijaista käyttöä ei kuitenkaan ole sallittu. (Ahmed ym. 2016.)

Kognitiivinen radio voidaan jakaa kahteen tyyppiin, heterogeeniseen ja spektrin jakavaan. Heterogeeninen tyyppi käyttää verkkopohjaista lähestymistapaa, jossa yksi tai useampi operaattori voi hyödyntää useampaa radioverkkoa, käyttäen joko samaa tai montaa eri radiorajapintaa. Tässä mallissa taajuusjaot ovat kiinteitä. Kognitiivinen verkko vain optimoi radioresurssit eri rajapintojen kesken ja edistää palvelun laatua. (Nguyen ym. 2012.)

Vaikka teoreettinen tutkimus kognitiivisesta radiosta kukoistaa, laitteiston ja järjestelmien kehitys laahaa perässä infrastruktuurin monimutkaisuuden takia. Lisäksi ongelmana on lainsäädäntö sekä häiriöiden minimointi, sillä kognitiivinen radio ei missään nimessä saa häiritä viranomaisten, operaattorien tai vaikkapa Puolustusvoimien liikennettä. Tällä hetkellä haasteena on myös laskennallisen tehon tarve ja hinta, sillä laajalla spektrillä toimiva radio, antennit sekä passiivikomponentit ovat kalliita rakentaa.

Kognitiivisella radiolla on teoreettiset mahdollisuudet korjata ennen pitkää loppuva taajuusspektri sekä optimoida nykyistä spektrin käyttöä. Hyötykäyttöön kognitiivista radiota joudumme kuitenkin odottamaan vielä pitkään.

Tulevan sukupolven matkapuhelinverkko – 5G

Langattomassa verkossa liikkuvan datan määrä on moninkertaistunut samalla, kun langattomia verkkoja käyttävien laitteiden kokonaismäärä on noussut. 5G-verkon tiedonsiirtokapasiteetin pitäisi tuhat kertaistua verrattuna 4G-verkkoon. 4G-verkossa reuna-alueella tiedonsiirtokapasiteetti on noin 5% kokonaismäärästä. 5G-verkossa reuna-alueiden tiedonsiirtonopeuden tulisi olla 100-1000 Gb/s, mutta 95 prosentille käyttäjistä 100 Mb/s –nopeuden saavuttaminen on erittäin haastavaa. (Andrews ym. 2014. 1-2.)

Jotta heterogeenisen verkkoinfrastruktuurin saavuttaminen olisi mahdollista, puhelinverkon laite-keskeisen arkkitehtuurin tukiasemia tulisi rakentaa entistä tiheämmin. Verkkojen tiivistyminen vaatii suuria muutoksia 5G:ssä. Lisääntynyt taajuuskaistojen tarve johtaa siihen, että tukiaseman pitää pystyä lähettämään useita taajuuskaistoja radikaalisti erilaisia etenemispiirteitä. (Boccardi ym. 2014.)

5G-verkon käyttöönotto on kallista ja tällä hetkellä osa annetuista teoreettisista nopeuksista ovat nykytekniikalla lähes mahdottomia saavuttaa 5G-standardin mukaisesti.

Muut potentiaaliset teknologiat

Tulevaisuus tarjoaa uusia vaihtoehtoja perinteisten tiedonsiirtotekniikoiden lisäksi. Yksi uusista innovaatioista on Li-Fi, jota kutsutaan suomeksi valodataksi. (Saksa 2016.) Li-Fi on led-valolla lähetettävää signaalia. Li-Fi-tekniikassa led-valoa voidaan katkoa ja sytyttää miljoonia kertoja sekunnissa. Nopeatempoisilla valopulsseilla voidaan välittää nollia ja ykkösiä samalla tavalla kuin perinteisellä radiosignaalilla. (Saksa 2016.)

Tällä hetkellä langaton signaali liikkuu radioaaltoina vastaanottimeen, mutta Li-Fissä se matkaisi valon seassa. Led-valaisimet ovat halpoja ja niiden sijoittaminen on joustavaa. Tämä myös lisää tietoturvaa, sillä mahdollisten kaappaajien tulisi olla samassa tilassa Li-Fi signaalin kanssa. Tämä tosin rajoittaa signaalin ulottuvuutta.

Siinä missä Li-Fi tarjoaa mahdollisuuden teollisen ympäristön tiedonsiirtoon, 802.11 AD standardi on ratkaisu langattomien lähiverkkojen kasvaneeseen tiedonsiirtotarpeeseen. Wireless Gigabit Alliance (WiGig) aloitti kehittämään IEEE 802.11 AD standardia, joka valmistui 2012. Ensimmäisiä 802.11 AD laitteita esiteltiin tammikuussa 2016 CES-messuilla. (Solis ym. 2016.)

802.11 AD standardi kykenee tarjoamaan teoriassa 7 Gb/s langattomat nopeudet. Käytännössä se mahdollistaa 1GB tiedoston lataamisen kolmessa sekunnissa ja 60 min pitkän 4K-laatuisen videon 30 sekunnissa. (Rohde ym. 2013.) Vaikka AD-standardi on ollut jo useamman vuoden, vasta 2017 vuoden lopulla markkinoilla saapuu sitä tukevia laitteita.

Teknologiset haasteet

Langaton tulevaisuus tuo haasteita teknologiaan. Jo nykypäivänä älypuhelimet ovat luoneet kuilun sosiaalisille vuorovaikutuksille. Suurimmat haasteet liittyvät energiansäästöön ja turvallisuuteen. (Linturi 2015.)

Ciscon (2017) mukaan vuonna 2016 mobiililiikenne kasvoi 30 miljoonaan terabittiin (kasvua 74% verrattuna vuoden 2015 vastaavaan ajanjaksoon). Terabitin kynnyksen ylittäminen ratkaisee verkkoliikenteen ongelmia, mahdollistaa uusien mobiilipalvelujen kehittämistä, sekä muuttaa joitakin nykyisiä kommunikointimalleja. Nykyinen teknologia ei kykene ylittämään yhden Tb/s-kynnystä, mikä on otettava huomioon verkkoliikenteen kasvussa. (Kuznetsov 2016.)

Taajuuden kasvaessa signaalin kyky läpäistä esteitä sekä kantomatka heikkenevät. Jotta voidaan täyttää 5G:n vaatimuksena pidettävä yhden millisekunnin viive, on loppukäyttäjän ja tukiaseman välinen etäisyys oltava hyvin lyhyt. (Manz 2017.) Tämä on käytännössä mahdotonta toteuttaa nykyisellä infrastruktuurilla.

Yhteenveto

Nykymaailma on menossa suuntaan, jossa kaikki on yhteydessä kaikkeen. Uudet käyttökohteet vaativat luotettavaa ja nopeaa tiedonsiirtoa yhä useammalle laitteelle. Lyhyen välimatkan käyttökohteet voivat käyttää uusia tekniikoita, joissa taajuudet ovat valtavia. Pidemmillä välimatkoilla voidaan käyttää nykyisestä tekniikasta tuttuja pienempiä taajuuksia.

Suurin yksittäinen rajoittava tekijä tulevaisuudessa tulee olemaan suuri taajuus, jota nopeat yhteydet tarvitsevat toimiakseen. Suuret taajuudet eivät läpäise esteitä, ja menettävät energiaa törmätessään ilmamolekyyleihin. Fysiikan lakeja ei käy muuttaminen, joten ratkaisuksi voidaan suunnata ja keskittää heijastimilla sekä vahvistimilla.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tulevaisuus näyttää langattomuuden ja laitteiden internetin kannalta valoisalta. Pian saamme kaikki nauttia langattomuuden tuomasta vapaudesta ja tehokkuudesta valtavilla nopeuksilla, joihin aiemmin olemme tottuneet vain langallisesta yhteydestä puhuttaessa.

Lähteet

Ahmed, Z. I. A. M., Bilal, K. H. & Alhassan, M. M. 2016. Cognitive Radio Network Review. International Journal of Engineering, Applied and Management Sciences Paradigms. [Verkkolehti]. Vol. 35 (01), 19-26. [Viitattu 15.11.2017]. Saatavissa: http://www.ijeam.com/Published%20Paper/Volume%2035/Issue%2001/IJES%2004/IJEAMMay2016_19_26_Zeinab.pdf

Alkhazaali, N.H., Aljiznawi, R.A., Jabbar, S.Q. & Kadhim, D.J. 2017. Mobile Communication through 5G Technology (Challenges and Requirements). International Journal of Communications, Network and System Sciences. [Verkkolehti]. Vol. 10 (5), 202-207. [Viitattu 29.11.2017]. Saatavissa: https://doi.org/10.4236/ijcns.2017.105B020

Andrews, J., Buzzi, S., Choi, W., Hanly, S., Lozano, A., Soong, A. & Zhang, J. 2014. What Will 5G Be? IEEE Journal on Selected Areas in Communications. [Verkkolehti]. Vol. 32 (6), 1065 – 1082. [Viitattu 15.11.2017]. Saatavissa: http://ieeexplore.ieee.org/document/6824752/?reload=true

Arcep. 2017. 5G: Issues & Challenges. [Verkkodokumentti]. Paris: arcep. [Viitattu 15.11.2017]. Saatavissa: https://www.arcep.fr/uploads/tx_gspublication/Report-5G-issues-challenges-march2017.pdf

Boccardi, F., Heath, R., Lozano, A. & Popovski, P. 2014. Five disruptive technology directions for 5G. IEEE Communications Magazine. [Verkkolehti]. Vol. 52(2), 74-80. [Viitattu 15.11.2017]. Saatavissa: https://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/1312/1312.0229.pdf

Cisco. 2017. Cisco Visual Networking Index: Forecast and Methodology, 2016–2021. White paper. [Viitattu 15.11.2017]. Saatavissa: https://www.cisco.com/c/en/us/solutions/collateral/service-provider/visual-networking-index-vni/complete-white-paper-c11-481360.html#_Toc484813982

Karjalainen, J. 2017. Langattomasta tietoliikenneteknologiasta uusia menestystarinoita. [Viitattu 15.11.2017]. Saatavissa: http://www.oulu.fi/yliopisto/node/38418

Kuznetsov, V. 2016. Разработана технология, способная увеличить скорость беспроводных сетей до 1 терабита в секунду. [Viitattu 15.11.2017]. Saatavissa: https://hi-news.ru/technology/razrabotana-texnologiya-sposobnaya-uvelichit-skorost-besprovodnyx-setej-do-1-terabita-v-sekundu.html

Linturi, R. 2015. Teknologia tuo mahdollisuuksia, jos yhteiskunta uudistuu. [Viitattu 15.11.2017]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/uutiset/teknologia-tuo-mahdollisuuksia-jos-yhteiskunta-uudistuu/

Manz B. 2017. The Immense Potential and Daunting Challenges of 5G. [Viitattu 15.11.2017]. Saatavissa: https://www.mouser.fi/applications/challenges-of-5g/

Nguyen, V. T., Villain, F. & Guillou, Y. L. 2012. Cognitive Radio RF: Overview and Challenges. VLSI Design. [Verkkolehti].Vol. 2012 (2012), [Viitattu 15.11.2017]. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.1155/2012/716476

Rohde & Schwarz GmbH. 2013. 802.11ad – WLAN at 60 GHz A Technology Introduction. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 15.11.2017]. Saatavissa: https://cdn.rohde-schwarz.com/pws/dl_downloads/dl_application/application_notes/1ma220/1MA220_2e_WLAN_11ad_WP.pdf

Solis, P. & Saadi, M. 2016. 802.11ad will vastly enhance Wi-Fi. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 15.11.2017]. Saatavissa: https://www.qualcomm.com/documents/abi-research-80211ad-will-vastly-enhance-wi-fi

Kirjoittajat

Marianne Matilainen toimii Lahden ammattikorkeakoulussa tekniikan alan lehtorina.

Topi Kokki, Lauri Piirainen, Ville Larjava, Antti Hutri, Atte Lempelto, Joni Niemi, Ivan Roots, Lassi Karppinen, Mikko Jaakola, Kristiina Korabljova, Konsta Rautakorpi, Juuso Karikorpi, Tommi Lehtinen, Olli Valkama, Artur Malinin, Ilkka Patajoki ja Markus Vainio opiskelevat Lahden ammattikorkeakoulussa tietoviestintätekniikan koulutusohjelmassa tietoverkkotekniikkaa.

Julkaistu 29.11.2017

Artikkelikuva: alkuperäisen https://static.pexels.com/photos/466685/pexels-photo-466685.jpeg (CC0) pohjalta muokannut Ville Larjava

Viittausohje

Matilainen, M., Kokki, T., Piirainen, L., Larjava, V., Hutri, A., Lempelto, A., Niemi, J., Roots, I., Karppinen, L., Jaakola, M., Korabljova, K., Rautakorpi, K., Karikorpi, J., Lehtinen, T., Valkama, O., Malinin, A., Patajoki, I. & Vainio, M. 2017. Langattoman tulevaisuuden uudet teknologiat. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/11/29/langattoman-tulevaisuuden-uudet-teknologiat/

Osaamispääoma on tulevaisuuden kilpailutekijä

28.11.2017Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK ProLAMKpub

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä meneillään olevat muutokset vaikuttavat merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Lastensuojelun näkökulmasta keskeistä on moniammatillinen yhteistyö palvelutarpeen arvioinnissa, jonka ydintavoitteena on tukea lapsiasiakkaan ja perheen hyvinvointia. Lastensuojelun kärkitoimijana pysyminen edellyttää panostamista henkilöstön työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen. Tässä artikkelissa kuvataan työelämäyhteistyötä, jossa panostaminen osaavaan työvoimaan nähtiin merkityksellisenä.

Kirjoittajat: Tuula Hyppönen ja Ann-Nina Maksimainen

Moniääninen työelämätarina

MediVida Oy on suomalainen sosiaali-ja terveydenhuollon palveluyritys, joka työllistää 700 sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaista ympäri Suomea. Sen asiakkaita ovat kunnat, kuntayhtymät sekä sosiaali-ja terveydenhuollon yksiköt. MediVida Oy:n hoiva-ja asumispalvelut, lasten ja perheiden palvelut sekä lääkäritoiminta siirtyivät joulukuussa 2016 tehdyn yrityskaupan myötä Esperi Care Oy:lle. (MediVida 2017.)

Lahden ammattikorkeakoulun moniammatillinen osaamisen kehittäminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ovat sekä opetuksen että tutkimus-ja kehittämistoiminnan keskiössä. Lahden ammattikorkeakoulu tuottaa alueelle uusia toimintatapoja ja ratkaisuja yhteistyössä työelämän kanssa edistämällä yhteisöllistä kokeilukulttuuria. (Lahden ammatti- korkeakoulun strategia 2020.)

Työelämälähtöistä kehittämistä

Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali-ja terveysalalla järjestettiin puolentoista vuoden täydennyskoulutus- ja kehittämisprosessi MediVida Oy:n lastensuojelun 20 työntekijälle. Osallistujaryhmään kuului alueellisten avopalveluiden, arviointi-ja kriisiyksikkö Eskon sekä sijaishuoltoyksikkö Kivirantakotien ammattilaisista sekä perhekotien Mattila ja Onnela perhekotivanhemmista. Työntekijöillä oli sairaanhoitajan, sosionomin ja yhteisöpedagogin perus- tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto sekä monipuolista lastensuojelun erikoistumiskoulutusta. Koulutus- ja kehittämisprosessiin osallistui myös Medivida Oy:n Etelä-Suomen lastensuojelupalvelujen toimialajohtaja Jarmo Lonkola. Lahden ammattikorkeakoulun vastuukouluttaja oli sosiaalialan lehtori Jaana Mantela. Muina kouluttajina toimivat hoitotyön lehtori Helena Sillanpää, sosiaalialan lehtorit Minna Kuvajainen ja Tuula Hyppönen sekä ulkopuoliset asiantuntijat.

Lastensuojelun perhetyön ja mielenterveystyön osaajakoulutus rakentui MediVida Oy:n lastensuojelupalvelujen johdon ja ammattikorkeakoulun edustajien yhteistyönä. Koulutus- ja kehittämisprosessissa keskityttiin lasten ja nuorten mielenterveystyön ja perhetyön osaamisen vahvistamiseen.

Koulutus- ja kehittämisprosessin laajuus oli 10 opintopistettä (270 h opiskelijan työtä), joka sisälsi 12 lähiopetuspäivää, työssäoppimista sekä kirjallisia tehtäviä. Lähiopetuspäivät sisälsivät laajempia teemoja, joista ensimmäisessä käsiteltiin lasten ja nuorten mielen- terveyden häiriötä (kaltoinkohtelu, traumaattinen kiintymyssuhde, dissosiaatiohäiriö, neurologiset ja käyttäytymishäiriöt, masennus, psykoottisuus). Toiseksi tarkasteltiin perheiden kanssa tehtävää työtä lastensuojeluprosessin eri vaiheissa sekä niihin liittyviä työmenetelmiä. Työntekijöiden oman jaksamisen kokonaisuudessa aiheina olivat tietoisuustaidot, tunteiden säätely, itsensä johtaminen ja markkinointi.

Lähiopetuspäivien välillä osallistujat tuottivat yksilöllisiä ja omaan työhön räätälöityjä tehtäviä. Työyhteisöissä valittuja lastensuojelun kehittämiskohteita työstettiin koko prosessin ajan kahden sosiaalialan lehtorin valmennuksessa.

Lastensuojeluyksiköiden kehittämistehtäviksi valittuja aiheita olivat perhekodin laatukäsi- kirjan tuottaminen, sijaishuoltoyksikön perheiden kanssa tehtävän työn sekä arviointi-ja kriisiyksikön ja avopalveluiden asiakasprosessin kuvaaminen sekä asiakaspalautekyselyn laatiminen.

Kehittämistehtävä on onnistunut eri yksiköissä ulkopuolisen tutorin voimin – tuskin tuottaminen olisi onnistunut ilman häntä.
– Perhetyön vastaava Monica Johansson

Yhteisen suunnan löytämistä helpotti toiminnan arviointiin perustettu osallistujista ja kouluttajista muodostettu ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli yhdistää tilaajan tarpeet sekä koulutusta ja kehittämistä koskevat pedagogiset ratkaisut. Ohjausryhmän säännölliset tapaamiset ja jatkuva vuoropuhelu nähtiin hyödyllisenä ja ketteränä tapana muuttaa suunnitelmaa tarvittaessa uudelleen.

MediVida Oy:n koulutus-ja kehittämisprosessissa oppimista tapahtui niin yksilöllisesti kuin työyhteisössä verkkoympäristössä, omassa työyksikössä ja oppilaitoksen lähiopetuspäivissä.

Täydennyskoulutus- ja kehittämisprosessin vahvuuksia olivat osallistujien mukaan

hyvin valitut luentopäivien aiheet, vaihtuvat asiantuntijaluennoitsijat, loistavat luennoitsijat ja opettajat
mielekäs ja sujuva yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa, jossa vastuulehtorin tiedottaminen oli erinomaista ryhmän toiveiden, palautteiden ja lähiopetuspäivien suhteen
koko työyhteisö on ollut mukana oman työn kehittämisessä
henkilöstö on osallistunut lähiopetuspäiviin mielellään
yhdessä opiskelu ja yhdessä kehittäminen on lähentänyt eri työyksiköitä toisiinsa, tiivistänyt eräiden yksiköiden sisäisiä suhteita ja vahvistanut ammattiylpeyttä
valmentavat lehtorit/ tutorit ottivat koulutusryhmän omakseen, kannustivat sitä ja pitivät siitä hyvää huolta.

Kuva 1. Koulutusryhmän viimeisessä tapaamisessa (kuva: Tuula Hyppönen)

Onnistunut täydennyskoulutuskokonaisuus sisältää oppimiseen kannustavia työmuotoja ja tutkivaan otteeseen nojaavia opetuskäytäntöjä.

Lisäkoulutus ja teoriatietojen syventäminen on antanut työyhteisölle mahdollisuuden selkeyttää oman työn kehyksiä ja kehittää työryhmän ammatillista toimintatapaa.
-Monica Johansson ja sairaanhoitaja Jussi Vennervirta

Kehittämisen kohteiksi osallistujat nostivat seuraavia:

tekniset ongelmat verkkopohjaisen aineiston käytössä jarruttivat osallistujia ja verkossa työskentely jäi monelle etäiseksi
ryhmän aktiivisuutta olisi voinut lisätä yhdistämällä teoriaopintoja enemmän osallistujien tuntemiin asiakastapauksiin
koulutuksen alussa sovittu nimi ”Lastensuojelu mielenterveys- ja perhetyössä” ei kuvannut prosessissa muokattua koulutusta parhaalla mahdollisella tavalla, ”Lapsen kaltoinkohtelu – tunnistaminen ja tuki lapselle” olisi ollut osuvampi.

Osaamisen johtaminen on itsensä johtamista

Koulutus-ja kehittämisprosessin vaikuttavuutta työkäytänteisiin on haastavaa todentaa. Se ei yleensä sisälly loppuarviointia lukuun ottamatta täydennyskoulutukseen vaan edellyttää kehittämistyön jatkamista työorganisaatioissa.

Sosiaali-ja terveydenhuollon eri prosessien tuotteistamisella on varmasti paljon kysyntää jo markkinointiosaamisen kannalta. Tällä alueella työryhmässä on vielä paljon tehtävää ja lisäkoulutukselle tilausta.
-Jussi Vennervirta

Tulevaisuudessa jokainen lastensuojelualan ammattilainen haastetaan pohtimaan, onko oma ja työyhteisön tapa toimia optimaalinen. Osaamisen johtaminen on myös itsensä johtamista ja se edellyttää rohkeutta pysähtyä tarkastelemaan omaa toimintaa ja valmiutta moniammatilli- seen työskentelyyn. Esimiestyön ja johtamisen keskeisiä tehtäviä on tukea henkilöstön muutoskyvykkyyttä ja ennakoida osaamisen kehittämistä. Onnistunut täydennyskoulutus-ja kehittämisprosessi toimii myös työntekijöiden motivoinnin ja jaksamisen tukijana.

MediVida Oy:n koulutus- ja kehittämisprosessi on ollut rikas matka ammatillisen tiedon jakamiseen ja tuottamiseen sekä oppimiseen toinen toisilta. Täydennyskoulutus on tärkeä työorganisaation kehittämisen väline ja sijoitus kuluerän sijaan. Sosiaali-ja terveysalan rakennemuutoksessa osaava henkilöstö on entistä selvemmin sekä toiminnan edellytys että kilpailuetu.

Lähteet

Lahden ammattikorkeakoulu Oy. 2015. Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 19.1.2017]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/lamk-oy/strategiat/Documents/lamk-strategia.pdf

MediVida Oy. 2016. [Viitattu 10.1.2017]. Saatavissa: http://www.medivida.fi

Kirjoittajat

Tuula Hyppönen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali-ja terveysalalla.

Ann-Nina Maksimainen toimii vastaavana lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun koulutus- ja kehittämispalveluissa.

Julkaistu 28.11.2017

Viittausohje

Hyppönen, T. & Maksimainen, A-N. 2017. Osaamispääoma on tulevaisuuden kilpailutekijä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/11/28/osaamispaaoma-on-tulevaisuuden-kilpailutekija/

Circular Economy Co-creation in Ho, Ghana

28.11.2017Articles in English, Kiertotalouden ratkaisut, LAMK ProLAMKpub

An aim of cooperation between Ho (Ghana), Rustenburg (South Africa) and Lahti (Finland) is identifying circular economy opportunities and pilot projects. The co-creation process includes baseline studies, stakeholder discussions and workshops. The article presents two identified waste pilot projects in Ho.

Author: Maarit Virtanen

Introduction

In Ho, the lack of waste management services is visible and there is no organised recycling of materials except for metals and small amounts of plastics. However, for example, organic waste is widely used for animal fodder. There is also reuse for items like empty plastic bottles, containers and cardboard boxes. Furthermore, various reuse, renting and repair services are available around the town. Even the public transportation is based on an efficient taxi system with cheap prizes, joint rides and constant availability of service.

Ho Market Place Waste Recycling

The new Ho Market Place is expected to open in 2017. The Market Place hosts around 2000 sellers on market days, which take place every fifth day. The market place is used daily and has been identified as a suitable place to pilot waste sorting and recycling. The new main market building has space for 390 sellers, and there are also several other new stalls in the area. Almost everything is sold in the market; garden and agricultural products, a lot of yam and charcoal, fish, groceries, textiles, clothes, plastics, pesticides, canned food etc.

Figure 1. Ho Market Place

The largest waste fractions generated at the Market Place are plastics, cardboard, paper, organic waste and charcoal waste. Almost all waste fractions generated have some kind of monetary value, although currently only metals, plastics, paper and cardboard have a possible buyer in Ho. Materials are transported to Accra for processing.

For the piloting of recycling, it was decided to focus on the biggest waste streams that already have a market, and to organic waste. A composting facility is needed for organic waste recycling. The stakeholders involved in the value chain include waste producers, waste management companies, private companies buying and processing recyclables, the Ho Municipal Assembly, Market and Traders Associations, research institutes, farmers and other possible users for the compost, and local NGOs.

The separation of recyclable waste at market place can be done by waste pickers or buy sellers. Since waste separation is a totally new concept for the sellers, and they change, education can be challenging. The best solution could be to have separate waste bins for organic waste and other recyclables, and also have trained waste pickers circulating the area and collecting materials. At the moment, collecting recyclable waste is not seen a worthwhile job, so awareness raising is also needed on the value of materials.

Before starting the pilot, the amounts and availability of waste must be studied. There is already local utilisation for, for example, some of the organic waste and a token fee can be expected for it. What is also needed for the pilot is intensive training for waste pickers and market sellers, and equipment for waste collection. In addition, municipal waste regulations should be formulated to support waste sorting and recycling. A separate plan is needed for the small-scale composting facility.

Figure 2. Waste ends up in streams and rivers in Ho

Waste Recycling Pilot at Ho Technical University

Ho Technical University (HTU) has about 5 000 students and a campus area with several departments, offices, restaurants and student hostels. HTU has proposed a waste recycling pilot in the campus. The largest waste fractions produced at HTU include paper, cardboard, plastics and organic waste. There is also some metal and cans. In addition, small amounts of e-waste, glass, leather waste, and used clothes are produced. The waste is generated by students, staff, vendors, restaurants, workshops and hospitalities. Organic waste includes garden waste.

Similar to the market place, the easiest waste fractions to start with are those with existing markets, like cardboard, paper and plastics. Considerable amounts of paper are stored at campus, so the first step in the pilot is to organise their recycling. The collection of organic waste requires a composting facility, which should be a common one for campus and organic waste from the market. The university has a Department of Agriculture that has a farm and could participate in composting and relater research.

Since waste recycling is new in Ho, HTU campus would provide a good piloting opportunity for also testing different communication and education methods with students involved in the whole process. In addition to material recycling, different upcycling and reuse opportunities can be explored together with students.

Next Steps

The circular economy concept has been recognised with enthusiasm in Ho, and a wide range of stakeholders has been involved in the two workshops organised. The next aim is to co-create concrete pilots to test the concepts. Cooperation with Ho is a part of Co-creating Sustainable Cities project funded by the Ministry for Foreign Affairs of Finland, and coordinated by Lahti University of Applied Sciences.

Author

Maarit Virtanen is the Project Manager for Co-creating Sustainable Cities and Kiertoliike projects at Lahti University of Applied Sciences.

All photos by Maarit Virtanen.

Published 28.11.2017

Reference to this publication

Virtanen, M. 2017. Circular Economy Co-creation in Ho, Ghana. LAMK Pro. [Electronic magazine]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2017/11/28/circular-economy-co-creation-in-ho-ghana/

Mobiilityökalut ja automaatio myynnin johtamisessa

27.11.2017Älykäs liiketoiminta, LAMK ProLAMKpub

Vaikka mobiili-CRM (m-CRM) sovellusten hyödyntäminen on jo saavuttanut jalansijaa yrityksissä ympäri maailman, ei mobiilityökalujen arvoa myynnin johtamisen rutiinien automatisoimisessa ole vielä hyödynnetty laajassa mittakaavassa.

M-CRM nähdään tavallisesti lähinnä liikkuvan myyjän omaa työskentelyä tehostavana apuvälineenä. Mobiilisovellukset voivat kuitenkin tarjota myyntiorganisaatioille vielä enemmän lisäarvoa myynnin johdon näkökulmasta.

Kirjoittajat: Jere Järvinen ja Minna Porasmaa

Myynnin johtaminen ja myyntijohtajan toimenkuva

Myynnin johtaminen voidaan jakaa kolmeen portaaseen: strategiseen, taktiseen ja operatiiviseen. Varsinkin pienissä yrityksissä kaikkia näitä tasoja ei kuitenkaan ole olemassa, vaan koko johtaminen tapahtuu yhdellä tasolla. Myyntijohtajien ajankäyttöä tarkasteltaessa huomataan että varsinkin operatiivisella tasolla eniten myyntijohtajan aikaa kuluu myyjien päivittäisen työskentelyn kontrolloimiseen. Tästä johtuen myynnin kehittämiseen ja suunnitteluun jäävä aika on vähäistä. (Donaldson 2007, 13) Tutkimuksen mukaan myyntijohtajien ajasta keskimäärin 30% kuluu myyjien työskentelyn ohjaamiseen, aktivoimiseen ja aktiivisuuden seurantaan (Järvinen 2017, 35) .

Yksi myyntijohtajan tärkeimmistä tehtävistä on luokitella yrityksen asiakkuudet ja laatia näille luokituksille toimintasuunnitelmat. Nämä suunnitelmat tunnetaan paremmin nimellä asiakkuuden hoitomallit. Hoitomallien tarkoituksena on pääasiassa ohjata asiakaskontaktien määrää ja sisältöä. Näiden mallien avulla myyntityöhön saadaan järjestelmällisyyttä ja sitä kautta tehokkuutta. (Rubanovitsch & Valorinta 2009, 91) Olennainen osa hoitomalleja on määrittää myyntihenkilöstön ajankäyttö eri asiakasluokkien kesken. Tavoitteena on luonnollisesti käyttää eniten aikaa tuottavimpiin asiakkaisiin. Tuottavimpien asiakkaiden ryhmä on yleensä pienin, mutta siihen tulisi pääsääntöisesti käyttää eniten aikaa. (Rubanovitsch & Valorinta 2009, 62) Näin ollen asiakkuuksien arvon tunnistaminen on tärkeässä roolissa myyntijohtajan toimenkuvassa.

Asiakasvalinta ja asiakkuuksien hallinta

Myyntijohtajan tulee auttaa myyjiä asiakasvalinnassa ja tarjota heille riittävästi ja oikeanlaista asiakaskantaa kontaktoitavaksi. Lisäksi on tärkeää kommunikoida myyjille, minkälaisia asiakaskontaktien halutaan olevan. (Rubanovitsch & Aalto 2007, 128-129) Hoitomallit auttavat myyntijohtajaa nimenomaan näiden velvoitteiden suorittamisessa sekä myyjiä heidän omassa työssään.

Asiakkuuksia voidaan luokitella esimerkiksi niiden kannattavuuden, vaiheen, erityispiirteiden tai asiakkaan toiveiden perusteella. Luokittelukriteerit voidaan jakaa kolmeen kategoriaan, kuten kuviossa 1:

Kuvio 1. Asiakkuuksien luokittelukriteerit (Rubanovitsch & Valorinta 2009, 75-76)

Nämä luokitteluperusteet ovat jokaisella yrityksillä yksilöllisiä ja niiden harkittu asettaminen on tärkeää hoitomallien luomisessa. Hoitomallien on lisäksi oltava riittävän konkreettisia että ne saadaan jalkautettua käytäntöön. Joissain tapauksissa tietyille asiakkaille voi olla tarpeen laatia yksilöllinen hoitomalli, esimerkiksi jos toiminta on erittäin sesonkiluontoista. (Rubanovitsch & Valorinta 2009, 91-93)

Mobiilityökalut myynnin johtamisen tukena

Suomalaisille myyntijohtajille kohdistetusta kyselystä kävi ilmi että kaksi kolmasosaa yli viiden hengen myyntihenkilöstön ja alle 50 miljoonan euron liikevaihdon omaavista yrityksistä käyttää myynnissään hoitomalleja asiakkuuksien hoitamiseksi. (Järvinen 2017, 32)

Hoitomallit mahdollistavat myös automaation myyjien aktivoimiseksi. Erityisesti paljon tien päällä aikaa viettäville myyjille tällä on mahdollista säästää huomattavasti aikaa oman työskentelyn hallinnassa. (Järvinen 2017, 39)

Yrityksessä, jonka myyjät toimivat suurimman osan ajastaan kentällä voidaan hyödyntää esimerkiksi seuraavanlaista ratkaisua.

Yrityksen jokaisella myyjällä on puhelimessaan mobiilisovellus, johon pystytään nostamaan automatisoidusti halutut muistutukset asiakkuuksien hoitamisesta. Nämä muistutukset pohjautuvat ennalta asetettuihin asiakkuuksien hoitomalleihin, jotka puolestaan perustuvat asiakaskannan luokitteluun

Muistutukset voivat koskea esimerkiksi asiakkaiden tapaamisia, tilannekartoituksia, tarjousten lähettämistä ja niiden perään soittamista tai mitä vain muita myynnin tehtäviä. Aktiviteettimuistutuksien joukossa voi olla myös uusien myyntiliidien kontaktoimista.

Tämä tarjoaa myyntihenkilöstölle jatkuvaa tuottavaa sisältöä työhön ja kentällä tapahtuva toiminta on organisoitua. Tutkimuksen mukaan (Järvinen 2017, 39) myyjän oman työskentelyn hallintaan kuluva aika vähenee ja se voidaan käyttää tehokkaammin. Myyntijohto pystyy puolestaan seuraamaan näiden aktiviteettien edistymistä ja tuloksia lähes reaaliajassa ja käyttämään aikaansa enemmän esimerkiksi myynnin suunnitteluun ja kehittämiseen.

Lopuksi

Edellä kuvatun kaltaiset työkalut eivät ole enää kaukana tulevaisuudessa. Pohja myyntijohdon automaatiolle on yrityskentällä jo suurelta osin olemassa hoitomallien muodossa. Tämänkaltaisen ratkaisun käyttöönottaminen pakottaisi yritykset myös miettimään hoitomallejaan uudestaan ja päivittämään niitä riittävällä tiheydellä, mikä on arvokasta jo itsessään.

Aika näyttää, milloin myynnin johtamisen automaatio saavuttaa m-CRM:n kaltaisen jalansijan B2B-myynnissä.

Lähteet

Donaldson, B. 2007. Sales management: Principles, process and practice (3rd ed.). New York: Palgrave Macmillan.

Järvinen, J. 2017. Mobiilityökalujen hyödyt asiakkuudenhallinnassa ja myynnin johtamisessa – Case: Lunni Oy. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 27.11.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112518149

Rubanovitsch, M. & Aalto, E. 2007. Haasteena myynnin johtaminen. Helsinki: Imperial Sales.

Rubanovitsch, M. & Valorinta V. 2009. Älykäs myynnin ohjaaminen. Helsinki: Imperial Sales.

Kirjoittajat

Jere Järvinen on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla ja valmistuu tradenomiksi joulukuussa 2017.

KTT Minna Porasmaa työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla lehtorina.

Julkaistu 27.11.2017

Artikkelikuva: https://pxhere.com/es/photo/1223858 (CC0)

Viittausohje

Järvinen, J. & Porasmaa, M. 2017. Mobiilityökalut ja automaatio myynnin johtamisessa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/11/27/mobiilityokalut-ja-automaatio-myynnin-johtamisessa/

Barter-sopimusten laskutus sponsoriyhteistyössä

17.11.2017LAMK Pro, MuutLAMKpub

Sponsorisopimukset ovat tärkeä osa monenlaisten kulttuuri- ja urheilutapahtumien järjestämistä. Yksi tapa toteuttaa sponsorointiyhteistyötä ovat barter-sopimukset, joissa tavara tai palvelu myydään niin, että vastikkeena toimii kokonaan tai osittain tavara tai palvelut. Laskutus on tärkeä osa barter-sopimuksien toteuttamista, mutta millä tavoin laskutus tulisi hoitaa, jotta se olisi tehokasta?

Kirjoittajat: Lyyra Laine ja Sirpa Varajärvi

Mitä on barter-kauppa?

Vaihtokauppaa pidetään helposti vanhentuneena kaupankäynnin muotona, johon turvaudutaan ainoastaan pakottavista syistä: ulkomaankaupassa hyödykkeitä käytetään maksuvälineinä muun muassa silloin, kun toisella osapuolella ei yksinkertaisesti ole käypää valuuttaa käytössään. Vaihtokauppa ei kuitenkaan ole kadonnut minnekään, ja sitä käytetään yhä myös kotimaisten yritysten välisessä kaupassa. Yksi esimerkki tästä on niin kutsuttu barter-kauppa.

Vaihtokauppana käytävä barter-kauppa on yksi sponsoroinnin toteuttamisen muoto, jota käydään erilaisten kulttuuri- ja urheilutapahtumia tuottavien yritysten ja niiden toimittajien välillä. Barter-kaupassa vaihtokauppaa käydä niin, että sponsori sitoutuu sekä myymään tuotteita tai palveluita sponsoroitavalle, että myös ostamaan tuotteita tai palveluita sponsoroitavalta osapuolelta.

Vastikkeet sponsoroinnissa

Tyypillinen sponsoroitavan tahon barter-kaupassa sponsorille antama vastikkeen muoto on markkinointiyhteistyö. Tällöin sponsori saa vastikkeena oikeuden käyttää sponsoriyhteyttä omassa mainonnassaan, mutta myös näkyvyyden sponsoroitavan tahon mainonnassa ja mahdollisesti myös sen järjestämissä tapahtumissa. Pelkkä näkyvyys ei kuitenkaan usein enää nykypäivänä riitä sponsoreille, vaan sponsorille voidaankin tarjota myös muita hyödykkeitä vastikkeena. Esimerkkejä näistä ovat mm. tilojen, tarjoilun ja ohjelman tai pääsylippujen antaminen sponsorille. Näitä voidaan käyttää muun muassa henkilöstön, asiakkaiden tai yhteistyökumppanien kestitsemiseen. (Preston 2012, 93; Allen ym. 2011, 335; Oesch 2002, 66.)

Barter-kauppaa käytäessä on otettava huomioon, että sekä saadut että annetut hyödykkeet tulee merkitä kirjanpitoon koko määrältään tuloksi ja menoksi (Leppiniemi & Kaisanlahti 2016, 29). Tähän velvoittaa myös kirjanpitolain netottamiskielto. Vaihtokauppa on myös lähtökohtaisesti arvonlisäverollista – keskeistä on, että vaihdossa saadulle vastikkeelle voidaan määritellä rahallinen arvo, ja että sen ja sitä vastaan luovutettujen hyödykkeiden välillä on selkeä yhteys (Äärilä ym. 2015, 96). Laskutuksessa on myös kiinnitettävä huomiota siihen, että vaihtokaupan kohteena olevien hyödykkeiden arvonlisäverokannat eivät aina ole samat.

Barter-kaupan toteutuminen laskutuksessa

Lyyra Laineen opinnäytetyössä tutkittiin barter-kaupan toteutumista laskutuksen kannalta Lahti Events Oy:ssä. Työ toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, ja aineistona käytettiin barter-kaupan laskutusaineistoa. Tutkimuksessa selvisi, että barter-laskutusta oli käytännössä toteutettu neljällä tavalla: käyttämällä kuittausta, maksamalla lasku täysmääräisenä, käyttämällä alennusta ja muistiotositteella kirjaamalla. Näistä suositeltavia tapoja ovat kuittauksen käyttö tai laskun maksaminen täysmääräisenä. Kuittausta käyttämällä barter-osuus tulee käytettyä sitä mukaan, kun ostoja syntyy ja niistä tullutta ostovelkaa maksetaan pois. Käyttämällä barter-osuuden kuittausta vältytään turhalta rahaliikenteeltä osapuolten välillä. Toisaalta jos on tarve laskuttaa barter-osuutta ennen kuin ostoja sponsorilta on tehty, voidaan käyttää laskun täysmääräistä maksamista. Muistiotositteen käyttämiseen ei ole estettä, mikäli siitä on sovittu, mutta laskuttamista voidaan pitää selkeämpänä. (Laine 2017.)

Markkinoinnin näkökulmasta barter-osuus saatetaan usein mieltää alennuksena. Esimerkiksi Ånes (2015, 11) toteaa näin: ”Perinteisesti kulttuuritapahtumien ja -laitosten sponsorointi on ollut yrityksille osa liiketoimintaa, johon kuuluvat eräänlaiset vaihtokaupat eli barterit: antamallaan näkyvyydellä ja vapaalipuilla festivaalit ovat saanet normaalia isompia alennuksia.” On kuitenkin huomattava, että alennuksen käyttäminen on vastoin kirjanpitolain netottamiskieltoa. Tämän vuoksi alennus-termin käyttöä olisi syytä välttää jo sopimusvaiheessa. Lahti Eventsin tapauksessa kirjanpitoon vietäessä alennettu lasku on korjattu täysmääräiseksi, minkä jälkeen barter-osuus on kuitattu vastalaskulla. Laskun korjaaminen tällä tavalla aiheuttaa siis myös ylimääräistä työtä ostoreskontran hoitajalle. (Laine 2017.)

Barter-sopimuksen laskutustapaa valittaessa on hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, miten valittu tapa vaikuttaa sponsoroitavan yrityksen kassavirtaan. Etenkin kulttuuri- ja urheilutapahtumien kohdalla voidaan olettaa, että organisaation menot painottuvat aikaan ennen tapahtumaa, ja tulot vasta tapahtuman jälkeiseen aikaan. Näin ollen voi olla mielekästä sopia siitä, että sponsorilta laskutetaan sen barter-osuus hyvissä ajoin, sillä barter-osuuden laskuttaminen vasta kun kaikki kumppanilta tehdyt ostot ovat tiedossa voi luoda haasteita sponsoroitavan osapuolen kassavirralle. (Laine 2017.)

Lopuksi

Vaihtokauppa on yksi tapa toteuttaa sponsorointia. Vaikka barter-kauppaa käytetään sponsoroinnissa, ei siitä yllättäen kuitenkaan löydy mainintoja asiaa koskevasta kirjallisuudesta. Tiedon puute saattaa johtaa väärinkäsityksiin sekä itse barter-sopimuksia tehdessä, että niitä toteutettaessa. Maallikon kannalta on ymmärrettävää nähdä barter-osuus alennuksena, mutta on kuitenkin tärkeä muistaa, että kirjanpidon kannalta se ei ole sitä. Vaihtokaupan kirjanpitokäsittelyssä tulee ottaa huomioon, että siitä kirjataan kirjanpitoon sekä täysmääräinen meno että kulu. Laskutustavan valintaan vaikuttaa se, halutaanko sponsorilta laskuttaa palveluista ennen kuin sille maksetaan sen tuottamista hyödykkeistä, vai halutaanko barter-osuus kuitata sitä mukaan kuin ostoja tehdään.

Lähteet

Allen, J., O’Toole, W., Harris, R. & McDonnell, I. 2011. Festival and Special Event Management. Milton: John Wiley and Sons Australia Ltd.

Laine, L. 2017. Taloushallinnon näkökulma barter-kauppaan. [Verkkodokumentti]. AMK -opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 18.4.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102316226

Leppiniemi, J. & Kaisanlahti, T. 2016. Oikeat ja riittävät kirjaukset. Helsinki: Alma Talent Oy.

Oesch, P. 2002. Kulttuurin sponsorointi ja yritysyhteistyö – kehitys ja käytännöt. Taiteen keskustoimikunnan julkaisuja nro 25. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta.

Preston, C.A., 2012. Event Marketing. How to Successfully Promote Events, Festivals, Convention, and Expositions. Hoboken: John Wiley and Sons Inc.

Ånäs, M. 2015. Kulttuuri tenhoaa sponsoreita. Markkinointi ja mainonta. 9.1.2015, 8-11.

Äärilä, L., Nyrhinen, R., Hyttinen, P., & Lamppu, K. 2015. Arvonlisäverotus käytännössä. 10., uudistettu painos. Helsinki: Talentum Media Oy.

Kirjoittajat

Lyyra Laine valmistuu tradenomiksi Lahden ammattikorkeakoulusta 2017.

Sirpa Varajärvi toimii liiketalouden lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa.

Julkaistu 17.11.2017

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/close-up-of-human-hand-327533/ (CC0)

Viittausohje

Laine, L. & Varajärvi, S. 2017. Barter-sopimusten laskutus sponsoriyhteistyössä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/11/17/barter-sopimusten-laskutus-sponsoriyhteistyossa/