Kaikki kirjoittajan LAMKpub artikkelit

Kansallisen tulorekisterin vaikutukset palkanlaskentaan

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Palkanlaskennasta on tehtävä ilmoituksia eri sidosryhmille. Tällä hetkellä ilmoituksia lähetetään yrityksen ulkoisille sidosryhmille kuukausittain ja vuosittain. Kansallinen tulorekisteri tulee muuttamaan huomattavasti ilmoittamista ja ilmoitusrytmiä. Jatkossa palkkatiedot ilmoitetaan vain yhteen paikkaan viiden päivän kuluessa maksun suorituksesta. Ensimmäinen vaihe kansallisesta tulorekisteristä astuu voimaan 1.1.2019.

Kirjoittajat: Roni Haarala ja Leea Kouhia

Digitaalinen palkanlaskenta

Digitaalisesti ja automatisoidusti hoidettu palkanlaskentaprosessi voi tuoda merkittäviä hyötyjä yritykselle. Palkanlaskenta sisältää lukuisia erilaisia vaiheita sekä raportointi- ja viranomaisvelvoitteita, jotka ovat manuaalisesti hoidettuna hitaita. Palkanlaskentaprosessin voi jakaa neljään alueeseen, joita ovat palkka- ja työaika-aineistojen kerääminen, tietojen tulkinta, palkanlaskenta ja palkkakirjanpito sekä raportointi.  (Lahti & Salminen 2014, 135-138.)

Tulevaisuudessa palkanlaskentaprosesseja saattaa hoitaa tekoäly. Tekoäly on keksitty jo vuonna 1956 Dartmouthin yliopiston konferenssissa, mutta vasta viime aikoina tekoäly on osoittanut konkreettisesti, kuinka sitä voi hyödyntää lähes kaikkialla. Tekoälyllä tarkoitetaan, että tietokoneet suorittavat itsenäisesti niille annettuja tehtäviä. Ihmiseen verrattuna tekoäly on nopeampi. Se ei lakkoile, eikä vaadi palkkaa, lomia tai lomarahoja. Tekoälyä käytetään jo nyt asiantuntijatyössä lakitoimistoissa ja pankeissa. (Hiltunen 2017.) On ennakoitu, että tekoälystä tulee jopa digitalisaatiota suurempi mullistaja. Joitakin ammatteja saattaa kadota, mutta myös uusia ammatteja syntyy. (Valtioneuvosto 2016.)

Palkanlaskennasta tehtävät ilmoitukset ja kansallinen tulorekisteri

Tällä hetkellä palkanlaskennasta on tehtävä ilmoituksia eri sidosryhmille. Ilmoitusrytmi vaihtelee kuukaudesta vuoteen. Verohallinnolle palkkailmoituksia lähetetään kuukausittain ja vuosittain. Muille yleisimmille sidosryhmille palkkailmoitukset lähetetään pääsääntöisesti kerran vuodessa. Muut yleisimmät sidosryhmät ovat eläkevakuutusyhtiöt, tapaturmavakuutusyhtiöt ja Työttömyysvakuutusrahasto. (Kouhia-Kuusisto ym. 2017, 201-205.)

Hallitus antoi 5.10.2017 eduskunnalle esityksen laista tulotietojärjestelmästä (HE 134/2017) ja se tuli voimaan 16.1.2018 (Laki  tulotietojärjestelmästä 53/2018, 25 §). Tulotietojärjestelmä muodostuu lakisääteisen ilmoittamis- ja tiedonantovelvollisuuden sekä tiedonsaantioikeuden nojalla annettavia tietoja sisältävästä tulorekisteristä ja tietojen oikeellisuutta palvelevasta yksilöinti- ja yhteystietoja sisältävästä rekisteristä. Lain 4 §:n mukaan rekisterinpitäjänä toimii Verohallinnon Tulorekisteriyksikkö.

Kansallinen tulorekisteri (KATRE) tulee muuttamaan ilmoittamista ja ilmoitustymiä huomattavasti. Ensimmäinen vaihe KATREsta astuu voimaan 1.1.2019. Siitä lähtien yritysten on ilmoitettava maksetut palkat tulorekisteriin sähköisesti viiden päivän kuluessa suorituksen maksusta. Palkkatietoja tarvitsevat sidosryhmät, mm. vakuutusyhtiöt, Kansaneläkelaitos, Tilastokeskus ja ulosottoviranomaiset, saavat oikeuden noutaa tarvitsemiaan tietoja tulorekisteristä. (Björklund 2017.)

Kansallisen tulorekisterin vaikutukset palkanlaskentaprosessiin

Opinnäytetyön tutkimusosuudessa suoritettujen teemahaastatteluiden vastauksien perusteella saatiin selville, että itse palkanlaskenta ei muutu. Suurin muutos tulee tapahtumaan palkanlaskennan raportoinnissa. Raportoinnin muutos on merkittävä. Tällä hetkellä palkanlaskijoiden kiireisin aika on tammikuussa, koska silloin lähetetään edellisen vuoden palkkojen vuosi-ilmoitukset eri sidosryhmille. Jatkossa tammikuussa ei tarvitse enää lähettää palkkojen vuosi-ilmoituksia. Kansalliseen tulorekisteriin ilmoitetaan jatkossa toteutuneet palkkatiedot viiden päivän kuluessa maksun suorituksesta. (Haarala 2018.)

Tutkimuksen perusteella kansallinen tulorekisteri tulee tasaamaan palkanlaskijoiden työmäärän koko kalenterivuodelle sekä yksinkertaistamaan ilmoitusvelvollisuutta, koska tiedot lähetetään jatkossa vain yhteen paikkaan. Jatkossa tärkeää on, että palkanlaskentajärjestelmät kehitetään niin pitkälle, että palkanlaskentaprosessin voi tehdä alusta loppuun käyttäen hyödyksi automaatiota. (Haarala 2018.)

Lähteet

Björklund, M. 2017. Tulorekisterin tahdissa tulevaisuuteen. Tilisanomat. [Verkkolehti]. [Viitattu 6.4.2018].  Saatavissa: https://tilisanomat.fi/henkilostohallinto/tulorekisterin-tahdissa-tulevaisuuteen

Haarala, R. 2018. Kansallisen tulorekisterin vaikutukset tilitoimistotyöhön. [Verkkodokumentti]. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu, Liiketalouden ja matkailun ala. [Viitattu 26.3.2018]. Saatavissa: http://www.theseus.fi/handle/10024/142982

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tulotietojärjestelmästä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 5.10.2017/134. Finlex. [Viitattu 26.4.2018]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170134#idp450480784

Hiltunen, E. 2017. Viekö tekoäly työpaikkamme? Tilisanomat. [Verkkolehti]. [Viitattu 6.4.2018]. Saatavissa: https://tilisanomat.fi/teknologia/vieko-tekoaly-tyopaikkamme

Kouhia-Kuusisto, K., Mikkonen, L., Syvänperä, O., & Turunen, L. 2017. Palkkavuosi. Keuruu: Edita Publishing Oy.

Lahti, S. & Salminen, T. 2014. Digitaalinen taloushallinto. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Laki tulotietojärjestelmästä 12.1.2018/53. Finlex. [Viitattu 26.4.2018]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180053

Valtioneuvosto. 2017. Tekoälyn uskotaan mullistavan yhteiskuntaa. Saatavissa: http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/tekoalyn-uskotaan-mullistavan-yhteiskuntaa

Kirjoittajat

Roni Haarala on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden koulutusohjelmassa ja valmistuu tradenomiksi 2018.

Leea Kouhia toimii Lahden ammattikorkeakoulussa, Liiketalouden alalla vastuuopettajana.

Julkaistu 26.4.2018

Artikkelikuva: stevebp.  https://pixabay.com/en/coins-currency-investment-insurance-1523383/ (CC0)

Viittausohje

Haarala, R. & Kouhia, L. 2018. Kansallisen tulorekisterin vaikutukset palkanlaskentaan. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/26/kansallisen-tulorekisterin-vaikutukset-palkanlaskentaan/

Mitä vielä haluaisit tietää minusta?

LAMK Pro, Muut

Työhönottoa eli rekrytointia säätelee henkilötietolaki ja työelämäntietosuojalaki, joita on sovellettu jo parikymmentä vuotta. Uusi tietosuoja-asetus astuu voimaan 25.5.2018 ja sen mukaan henkilötietojen käsittely myös rekrytoinnissa tulee tarkastella GDPR:n näkökulmasta. Johdon vastuulla on valvoa, että tietosuojaa koskevat prosessit ovat kunnossa. Samalla tulee muodostaa kuva siitä, miten toiminnassa käsitellään henkilötietoja. Henkilötietoja käsittelevän työntekijän puolestaan tulee osata henkilötietojen käsittely ja sen toimintaympäristö. Tämä artikkeli kuvaa erityisesti rekrytointiin liittyvää henkilötietojen keräämistä, nykytilaa ja uuden tietosuoja-asetuksen vaikutuksia rekrytoinnissa.

Kirjoittaja: Teija Golnick

Henkilötietojen keräämisen taustoista ja nykytilanteesta

Työnantajatoimintaan kuuluu tarve kerätä työnhakijoiden henkilötietoja. Työnhakijasta ei kuitenkaan voi kerätä ”kaikkea mahdollista ja varmuuden vuoksi”, koska jokaisen yksityiselämä on suojattu perustuslaissa. Työnhaun yhteydessä kerättävien henkilötietojen käsittelyssä onkin kyse työnhakijan oikeuksien ja työnantajan tarpeiden kohtaamisesta ja yhteensovittamisesta. Työnhakijalla on tarve saada hakemansa työpaikka. Hänellä on myös tarve suojata yksityisyyttään ja siihen voi liittyä esimerkiksi tarve kertoa työnantajalle vain itselleen edullisia tietoja. Työnantajalla puolestaan on tarkoituksenmukaisinta saada paras, osaavin ja luotettavin henkilö avoinna olevaan työtehtävään. Näistä syntyvä työnantajan ja työnhakijan tarpeiden välinen ristiriita aiheuttaa tulkintaongelmia työelämää koskevien lakien soveltamisessa. Yksityisyyttä turvaavan lainsäädännön rikkominen voi johtua rekrytoijan osaamattomuudesta tai pahimmillaan piittaamattomuudesta. Toisaalta työnhakija saattaa kertoa itsestään asioita, joita hänen ei lain mukaan olisi edes tarpeellista kertoa.

Työoikeuden professori Seppo Koskinen tunnistaa työhönottoon sisältyviä haasteita. Hänen mukaansa voi olla yllättävää, kuinka paljon laeista aiheutuu sääntöjä ja rajoituksia tietojen käsittelylle. Työnhakijalla on monia oikeuksia, joita lainsäädännöllä turvataan, mutta käytännössä näitä oikeuksia ei välttämättä kuitenkaan kaikilta osin oteta huomioon. (Koskinen 2004, 37)

Henkilötietolaki (523/1999) on yleislaki, jonka tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä sekä edistää hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämistä ja noudattamista. Lain yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004, työelämän tietosuojalaki) tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia työelämässä.

Henkilötietolailla turvataan se, ettei yksityiselämän suojaa koskevia perusoikeuksia rajoiteta henkilötietojen käsittelyssä ilman laissa säädettyä perustetta. Henkilötietojen käsittelyssä ilmenee useita perusoikeuksia, joita ovat itsemääräämisoikeudet, henkilökohtainen vapaus sekä oikeus kunniaan.  Jokaisella on oikeus tulla arvostetuksi oikeiden ja oleellisten tietojen perusteella. Tiedonsaantioikeuksien ja vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella tapahtuva tietojen käsittely saattaa vaarantaa yksilön turvallisuutta. (Voutilainen 2012,  254)

Mikä on GDPR ja mitä sillä tavoitellaan

Suomen ja Euroopan unionin tietosuojalait uudistuvat. EU:n yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan 25.5.2018 alkaen kaikissa EU:n jäsenmaissa. Tietosuoja-asetusta (General Data Protection Regulation, GDPR) sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkeen henkilötietojen käsittelyyn. Tietosuoja-asetusta täydennetään ja täsmennetään kansallisella lainsäädännöllä. Hallitus on antanut eduskunnalle ehdotuksen uudeksi kansalliseksi tietosuojalaiksi. Tietosuojalaki tulisi esityksen mukaan voimaan 25.5.2018, kun myös EU:n yleistä tietosuoja-asetusta ryhdytään soveltamaan. (Tietosuojavaltuutetun toimisto 2018)

Monet henkilötietojen käsittelyn periaatteet säilyvät ennallaan. Tietosuoja-asetus tuo kuitenkin uusia tietosuojaa ja henkilötietojen käsittelyä koskevia velvoitteita, joihin rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden on valmistauduttava. Uuden lainsäädännön tavoitteena on parantaa henkilötietojen suojaa ja rekisteröityjen oikeuksia, vastata uusiin digitalisaatioon ja globalisaatioon liittyviin tietosuojakysymyksiin sekä yhtenäistää tietosuojasääntelyä kaikissa EU-maissa. Lisäksi sen tavoitteena on edistää digitaalisten sisämarkkinoiden kehittymistä. (Tietosuojavaltuutetun toimisto 2018)

Miten GDPR vaikuttaa rekrytoinnissa?

Tietosuoja-asetus vahvistaa henkilötieto- ja työelämäntietosuojalakeja. Pohjatyö on tehty ja sen myötä on turvallista siirtyä tietosuoja-asetuksen noudattamiseen. Haasteeksi noussee se, mitä henkilötieto kokonaisuutena käsittelijälleen tarkoittaa, miten tietoja kerätään, säilytetään ja hävitetään sekä miten tämä kokonaisuus todennetaan henkilön sitä tiedustellessa. Tietosuoja-asetuksen rinnalle on tulossa myös uusi tietosuojalaki. Ehdotettu laki olisi henkilötietojen käsittelyyn sovellettava yleislaki. Yleistä tietosuoja-asetusta täydentävänä ja täsmentävänä se ei muodostaisi itsenäistä ja kattavaa sääntelykokonaisuutta, vaan sitä sovellettaisiin rinnakkain tietosuoja-asetuksen kanssa.

Jotta ihmiset voivat valvoa omia tietojaan ja varmistaa henkilötietojensa suojan, on läpinäkyvyys, tietojen helppo saatavuus, ymmärrettävyys sekä muotoilu perusedellytyksenä. Rekisterinpitäjän tulee ilmoittaa rekisteröidylle selkeästi, miten heidän tietojaan on kerätty ja käsitelty ja kenen toimesta, mitä tarkoitusta varten ja kuinka kauan sekä mitkä ovat heidän oikeutensa siinä tapauksessa, että he haluavat tutustua näihin tietoihin, oikaista niitä tai poistaa ne. (Tietosuojavaltuutetun toimisto 2018, Euroopan komissio 2010, 6)

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on toiminut asiantuntijana tietosuojalain valmistelussa. Hän totesi, että työelämän tietosuojalaki oli tullessaan maailman ensimmäinen työelämän tietosuojalaki, joka toteutettiin työnantaja- ja työntekijäliittojen, oikeusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantana. Sen vuoksi tietosuoja on monella tapaa sekä työntekijän ja työnhakijan etuja toteuttava laki ja toimii hyvänä johtamisen välineenä. (Aarnio 2016)

Uusi tietosuoja-asetus vastaa osaltaan henkilötietojen keräämisen ja käsittelemisen haasteisiin työelämässä. Vielä on avoinna, miten uutta asetusta tullaan soveltamaan. Voimassa olevat lait ja työelämässä vastaan tulevat haasteet työnhakijan yksityisyyden ja työnantajan tietotarpeen välillä koostuvat useista pienistä ja yksittäisistä asioista. Jotta yksityisyyden suoja työelämässä voi toteutua, tulee rekrytoinnin olla ammattimaista ja hakijoiden yksityisyyttä arvostavaa työtä. Myös työnantajan etu toteutuu, kun työnhakijan ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet ovat alusta alkaen selkeät ja tiedossa kaikille osapuolille.

Lähteet

Aarnio, R. 2016. Tietosuojavaltuutettu. Tietosuojavaltuutetun toimisto. Haastattelu 5.4.2016.

Euroopan komissio. 2010. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Kattava lähestymistapa henkilötietojen suojaan Euroopan unionissa. [Verkkodokumentti]. KOM(2010) 609 lopullinen. [Viitattu 28.3.2018]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/health//sites/health/files/data_collection/docs/com_2010_0609_fi.pdf

Koskinen, S. 2004. Työhönotossa kerättävät tiedot ja työnhakijan yksityisyyden suoja. [Verkkodokumentti]. Edilex. Helsinki: Edita Publishing. [Viitattu 28.3.2018]. Saatavissa: https://www.edilex.fi/artikkelit/2275.pdf

Tietosuojavaltuutetun toimisto. 2018.  [Viitattu 8.4.2018]. Saatavissa: http://www.tietosuoja.fi/fi/index/euntietosuojauudistus.html

Voutilainen, T. 2012. Oikeus tietoon  –  Informaatio-oikeuden perusteet. Helsinki: Edita.

Kirjoittaja

Teija Golnick työskentelee HR- ja talousjohtajana Lahden ammattikorkeakoulussa.

Julkaistu 9.4.2018

Viittausohje

Golnick, T. 2018. Mitä vielä haluaisit tietää minusta? LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/09/mita-viela-haluaisit-tietaa-minusta/

 

 

 

 

 

Pedagogisella ohjelmalla laatua ja vaikuttavuutta

LAMK Pro, Uudistava oppiminen

Opiskelijoiden osaamisen ja työllistymisen varmistaminen on keskeisin Lahden ammattikorkeakoulun sosiaalisen vastuun ulottuvuus.  Tässä artikkelissa kuvataan, miten koulutusta, opetusta ja ohjausta on kehitetty Lahden ammattikorkeakoulussa vuosina 2016-2017.

Kirjoittaja: Tuija Liljander

Kehittämisen taustalla strategia ja pedagoginen ohjelma

Lahden ammattikorkeakoulun opetuksen ja ohjauksen kehittämistä on linjannut strategian (Lahden ammattikorkeakoulu 2015a) pohjalta laadittu Pedagoginen ohjelma 2016–2018 (Lahden ammattikorkeakoulu 2015b). Ohjelmalla tavoiteltiin LAMKin opetuksen ja oppimisen laadun kehittämistä sekä pyrittiin edistämään koulutuksen kansainvälistymistä, opiskelijan opintoaikojen lyhentämistä, ympärivuotista opiskelua, digitalisaation hyödyntämistä oppimisessa, työelämäläheistä oppimista, yrittäjyyttä ja innovaatioiden syntymistä, tulevaisuuden osaamisen syntymistä sekä korkeakouluyhteistyötä.

Pedagogisen ohjelman taustalla oli Lahden ammattikorkeakoulun strategian linjaus opetuksesta ja oppimisesta. Sen mukaan LAMKissa kehitytään työelämän uudistajaksi oppimalla aidoissa työelämän kehittämisprojekteissa ja -verkostoissa. Oppimisessa keskeistä on yhteisöllisyys, kokeilevuus, sallivuus ja luovuus. Opetuksessa korostuu opiskelijakeskeisyys ja ohjauksellisuus. Strategiassa olevan uudistavan oppimisen profiilin mukaan oppimisessa keskeistä on kriittinen ajattelu, luovuus, yhteisöllinen kehittäminen ja toiminta sekä uusien merkitysten muodostaminen. Uudistavassa oppimisessa luodaan elinikäisen oppimisen perusta. Tuloksena on aito, käytännönläheinen osaaminen ja vahva ammatti-identiteetti. (Lahden ammattikorkeakoulu 2015b)

Opetussuunnitelmauudistus tulevaisuuden osaamisen varmistajana

Pedagogisen ohjelman keskeinen tavoite oli vahvistaa LAMKin opetussuunnitelmien osaamisperustaisuutta sekä varmistaa työelämässä tarvittavien tulevaisuuden osaamisten syntyminen. Uudistumisen turvaamiseksi LAMKiin kehitettiin kolmivuotinen OPS-prosessimalli. Mallissa opetussuunnitelmat osaamistavoitteineen uudistetaan arvioinnin pohjalta kolmen vuoden välein. Opetussuunnitelmien arviointi, kehittäminen ja implementointi tapahtuvat peräkkäisinä vuosina. Opetuksen sisältöjä, toteutustapoja ja osaamisen arviointia puolestaan uudistetaan jokaisella toteutuskerralla itsearvioinnin ja palautteen avulla. Opetussuunnitelmien arvioinnissa ja kehittämisessä hyödynnetään myös sekä opiskelijoiden että työelämän edustajien näkökulmia. Mallin avulla turvataan opetuksen sisällöllinen ajanmukaisuus ja toteutustapojen käyttökelpoisuus tulevaisuuden työelämässä tarvittavien osaamisten saavuttamiseksi.

Opettajien valmennusohjelma kehittämistyön tukena

Opettajien pedagogisen osaamisen kehittämistarpeet liittyvät opettajan roolin muuttumiseen. Opettajan ensisijainen tehtävä on tukea opiskelijaa oppimisprosessissa ja varmistaa osaamisen syntyminen. Lähtökohta ei siis ole opettamisessa, vaan oppimisessa.

Opettajille suunnattu valmennusohjelma LOVE käynnistyi syksyllä 2016. Sen tavoitteena oli uudistaa opetusta ja oppimista, parantaa opettajien digipedagogisia taitoja ja luoda vertaismentorointijärjestelmä opetuksen uudistamisen tueksi. LOVE koostui kahdeksasta pedagogisesta ja digipedagogisesta osaamisalueesta, joille määriteltiin osaamistavoitteet ja joiden osaaminen näytettiin käytännön toiminnassa osaamismerkkien kautta.  LOVEssa järjestettiin teemailtapäiviä, työpajoja, koulutuksia ja ohjausta, mm. alakohtaista digitukea. Aloilla toimi myös sparraajien vetämät oppimissolut, joissa opettajat suunnittelivat yhdessä uudistuvia opetuksen toteutuksia. Sparraajille järjestettiin valmennusta tehtäväänsä. Sparraajien työn pohjalta on lähdetty kehittämään vertaismentorointimallia, joka tukee opettajien pedagogista kehittymistä jatkossa.

Ohjauksen kokonaisuus ohjausmalliksi

Ohjauksen merkitys opiskelijoiden yhä monimuotoisemmassa arkitodellisuudessa on lisääntynyt jatkuvasti. Ammattikorkeakoulussa opiskelee yhä enemmän hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia opiskelijoita. Opintoja on kyettävä edistämään joustavasti ja nopeasti esimerkiksi työn ohella. Uudet opiskelumuodot, kuten avoimen ammattikorkeakoulun polkuopinnot sekä joustava siirtymä toisen asteen opinnoista ammattikorkeakouluun, lisäävät ohjauksen tarvetta entisestään. Opiskelijoiden on myös pystyttävä suuntaamaan opintojaan tulevaisuuden monimuotoisen työelämän tarpeisiin. Asiantuntevaa ja suunniteltua ohjausta siis tarvitaan opintojen etenemisen ja oppimisen tukemisessa.

LAMKin uudistetussa ohjausmallissa on kuvattu ohjauksen palvelu- ja yhteistyörakenteet, keskeiset toimijat, roolit ja vastuut sekä kehittämisen painopisteet. Ohjauksessa toteutetaan holistista ohjauksen mallia, joka korostaa uraohjausta, oppijan tulevaisuuden rakentumisessa tarvittavan osaamisen kehittämistä sekä elinikäistä oppimista. Tämän toteutuminen varmistetaan kaikkien koulutusten opetussuunnitelmissa olevalla Ammatillisen osaamisen kehittyminen –opintojaksolla. Käytännön ohjaustoimintaa tukemaan laadittiin myös Opettajatutorin käsikirja. Ohjauksen monimuotoisesta kehittämistyöstä on tuotettu Tulevaisuusorientoitunut opiskelijan ohjaus ammattikorkeakoulussa –julkaisu Lahden ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteisjulkaisuna (Mirola 2017).

Digitalisuus opetuksessa

Koulutusorganisaatiot kehittävät vauhdilla digikyvykkyyttään. LAMKissa on käynnistetty eLAMK-hanke, joka ulottuu eri toimintoihin, mutta liittyy tiiviisti myös edellä kuvattuun opetuksen kehittämiseen ja opettajien valmennukseen. Hanke on jo edistänyt virtuaalista ja digitaalista opintotarjontaa ja jatkuu edelleen. LAMK on mukana myös valtakunnallisessa, ammattikorkeakoulujen yhteisen ympärivuotisen opiskelun kehittämishankkeessa, eAMKissa. Yhteistyö avaa kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteisen digitaalisen opintotarjonnan asteittain vuoteen 2020 mennessä. Digitaalisten ratkaisujen kehittäminen lisää LAMKin kilpailukykyä ja työn tuottavuutta uudistamalla toimintamalleja ja luomalla uudenlaisia palvelukonsepteja.

Kehittämistyö tähtää tulevaisuuden työelämän tarpeisiin

LAMKissa tulevaisuuden osaaminen ja sen tuottamisen tukeminen on siis koulutuksen kehittämisen punainen lanka. Sekä opetussuunnitelmatyö, että opetuksen ja ohjauksen kehittäminen tähtäävät tulevaisuuden osaamisen varmistamiseen. Kaikkien koulutusten opiskelijoilla on uusissa opetussuunnitelmissa myös erillinen Tulevaisuuksien ennakointi-opintojakso, jossa opiskelijat voivat kehittää osaamistaan oman alansa toimintaympäristön muutosten ennakointiin, perehtyä käsitteisiin ja menetelmiin sekä tutustua tulevaisuudentutkimuksen materiaaliin.

Tulevaisuuden työelämän näkymät ovat vaikuttaneet myös tutkintojen rakenteeseen. Uusissa opetussuunnitelmissa opiskelijoilla on mahdollisuus rakentaa yksilöllisiä tutkintoja. LAMKista valmistuville asiantuntijoille varmistetaan ydinosaamisella kunkin alan asiantuntijuus, mutta mahdollistetaan sen lisäksi osaamisen syventäminen tai laajentaminen yksilöllisesti. Opiskelijat voivat myös opiskella ohjatusti erilaisissa, työelämäosaamista kehittävissä oppimisympäristöissä. LAMKista valmistuu siis osaamiseltaan ja työelämävalmiuksiltaan vahvoja, mutta keskenään erilaisia asiantuntijoita vastaamaan tulevaisuuden työelämän moninaisiin haasteisiin.

Lähteet

Lahden ammattikorkeakoulu. 2015a. Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 21.3.2018]. Saatavissa: https://www.lamk.fi/lamk-oy/strategiat/Documents/lamk-strategia.pdf

Lahden ammattikorkeakoulu. 2015b. Lahden ammattikorkeakoulun pedagoginen ohjelma 2016-2018. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 21.3.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/lamk-oy/strategiat/Documents/lamk-peda-ohjelma.pdf

Lahden ammattikorkeakoulu. 2017. Oivallusta etsimässä – ohjauksella intoa ja taitoa opiskeluun: Ohjauksen toimintamalli ja kehittämissuunnitelma 2017 – 2018. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 21.3.2018]. Saatavissa:
https://lamkfi.sharepoint.com/sites/intranet/Dokumentit%20%20OhjeOivallusta%20etsimässä%20-%20ohjauksen%20toimintamalli%20ja%20kehittämissuunnitelma%202017%20-%202018.pdf

Mirola, T. (toim). 2017. Tulevaisuusorientoitunut opiskelijan ohjaus ammattikorkeakoulussa. [Verkkodokumentti]. Lappeenranta: Saimaan ammattikorkeakoulu. Saimaan ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 79. [Viitattu 21.3.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7055-47-2 (PDF)

Kirjoittaja

Tuija Liljander toimii Lahden ammattikorkeakoulussa kehitysjohtajana, vastuualueena opetuksen, oppimisen ja koulutuksen kehittäminen.

Julkaistu 22.3.2018

Viittausohje

Liljander, T. 2018. Pedagogisella ohjelmalla laatua ja vaikuttavuutta. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/03/22/pedagogisella-ohjelmalla-laatua-ja-vaikuttavuutta/

LAMK ympäristövastuullisena toimijana vuonna 2017

Kiertotalouden ratkaisut, LAMK Pro

Lahden ammattikorkeakoulu edistää ympäristövastuullisuutta perustehtäviensä – koulutus, tutkimus ja aluekehitys – kautta. Kiertotalouden ratkaisut strategisena painoalana linjaa TKI – toimintaa. Ympäristöjärjestelmä systematisoi organisaation ympäristöasioiden eteenpäin viemistä ja muutto uudelle kampukselle vauhdittaa tavoitteiden saavuttamista.

Kirjoittajat: Niklas Kaikonen ja Silja Kostia

Ympäristöpolitiikasta ympäristöjärjestelmään

Lahden ammattikorkeakoulun johtoryhmän hyväksymä ympäristöpolitiikka kertoo LAMKin ympäristöasenteista ja – arvoista. Ympäristöpolitiikan mukaisesti LAMK ottaa toiminnassaan huomioon alueelliset, kansalliset ja kansainväliset ympäristötavoitteet sekä ympäristölainsäädännön vaatimukset. LAMKissa edistetään kestävän kehityksen huomioivaa elämäntapaa sekä pyritään vähentämään toiminnasta aiheutuvia negatiivisia ympäristövaikutuksia. (Kostia et al. 2015, 37.)

Ympäristöjohtamisen tueksi aloitettiin LAMKissa ISO14001- standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän rakentaminen. Ympäristöjärjestelmä on systemaattinen tapa edistää organisaation ympäristötehokkuutta asettamalla mitattavissa olevia tavoitteita ja kirjaamalla konkreettisia toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi. Ympäristöjärjestelmää sovelletaan kaikkiin toimintoihin, mutta ensisijaisesti järjestelmän avulla keskitytään hallitsemaan LAMKin merkittävimpiä ympäristönäkökohtia.

Kuva 1. LAMKin merkittävimmät ympäristönäkökohdat

LAMKista valmistuu ympäristötietoisia asiantuntijoita ja osaajia

Ympäristöalan asiantuntijoita koulutetaan tekniikan yksikössä ja vuonna 2017 valmistui yhteensä 44 amk ja yamk insinööriä. Insinööri (amk) tutkinnon profiili on joko ympäristötekniikka tai yhdyskuntasuunnittelu ja insinööri (yamk) tutkinnon profiili on kestävä kaupunkiympäristö. Ympäristöalan opiskelijat suorittivat vuoden 2017 aikana lähes 400 opintopistettä ulkomailla mikä vastaa noin 11 000 tuntia kansainvälistä opiskelua tai työharjoittelua.  Koulutuksen kansainvälisyys ottaa uuden askeleen, kun Master in Urban Climate and Sustainability – ohjelma käynnistyy vuonna 2018 yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa Erasmus Mundus – rahoituksella (Urban Climate and Sustainability 2018). Kestävän kehityksen osaaminen ei rajoitu vain näihin koulutuksiin vaan tavoitteena on, että kaikki LAMKista valmistuneet opiskelijat tunnistaisivat kestävän kehityksen elementit osana omaa ammatti-identiteettiään.

LAMKissa on tarjolla kiertotalouden väyläopinnot, jossa monialaiset opiskelijatiimit kehittävät ratkaisuja tunnistettuihin ongelmiin (Lahden ammattikorkeakoulu 2018b). Tarjoamalla monialaista osaamista ja tuoreita opiskelijaideoita LAMK myös edistää Suomen hallituksen linjaamaa tavoitetta olla kiertotalouden kärkimaa vuoteen 2025 mennessä. (Sitra 2016, 52.) Vuonna 2017 keskityttiin muun muassa etsimään ratkaisuja kampusruokaloiden ruokahävikin pienentämiseksi.  Merkittävimmäksi syyksi ruokahävikkiin osoittautui ruokailijamäärien ennalta-arvaamattomuus. Ympäristöhaittojen pienentämisen lisäksi kiertotalous tuo myös huomattavia taloudellisia mahdollisuuksia: arvioiden mukaan Suomen koulujen ruokahävikissä hukataan 130 000 euroa päivässä, eli noin 25 miljoonaa euroa vuodessa. (Tuominen et al. 2017.)

LAMK on vaikuttava kiertotalouden edistäjä paikallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti

LAMK profiloituu strategisten painoalojensa ja yrittäjyyden kautta.  Yksi neljästä painoalasta on kiertotalouden ratkaisut, joka edistää alueen kilpailukykyä ja kiertotalouteen siirtymistä. (Lahden ammattikorkeakoulu 2017, 10.)

Kuva 2. Kiertotalouden ratkaisut -painoala LAMKissa

LAMK on mukana joko projektin vetäjänä tai partnerina yli kahdessakymmenessä kiertotalouden hankkeessa.  Vuonna 2017 OKMn rahoitusindikaattorina toimiva ulkoisen TKI – rahoituksen määrä oli kiertotalouden osalta yli 1,2 M€ kun se vuonna 2016 oli noin 800 k€. Vuonna 2017 julkaistiin eri foorumeissa 60 ympäristöaiheista julkaisua.

Esimerkki paikallisesta kiertotalouden ratkaisusta on Nastolan teollisuuden energiatehokkuutta edistävä ekosysteemi. Alueellisesti merkittävä avaus on Päijät-Hämeen Kiertotalouden Roadmap, joka tuotettiin partnereiden kanssa osana Kiertoliike – hanketta (Lahden ammattikorkeakoulu 2018d). Kansainvälisissä hankkeissa muun muassa levitetään hyviä kiertotalouden käytänteitä ja eri toimijoiden välistä yhteiskehittämisen mallia. Lisää LAMKin Kiertotalouden ratkaisut -painoalan TKI-projekteista on luettavissa vuosittaisesta katselmuksesta Lahti Circular Economy Annual Review 2017 (Cura 2017) ja LAMK Green blogista (Lahden ammattikorkeakoulu 2018c).

LAMKin toimintaan tuo vaikuttavuutta alueellinen ympäristöalan asiantuntijaryhmä, jonka muodostavat Lahden kaupunki, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto, Ladec ja LAMK.  Ryhmän asiantuntijajäsenet jakavat tietoa rahoitushauista, valmistelevat hankkeita, viestivät ja järjestävät työpajoja ja vierailuita. LAMKilla on vetovastuu ryhmästä. LAMK tuo osaamistaan julki myös Ladecin ylläpitämällä Smart & Clean Lahti sivustolla, jossa on koottu Lahden alueen ympäristöviisaita ratkaisuja (Ladec 2018).

Kiertotalouden osaamisesta rakennetaan myös vientituotteita ja LAMK olikin mukana Kazakstanin pääkaupungissa Astanassa järjestetyssä Astana EXPO 2017- maailmannäyttelyssä. Expossa esiteltiin sekä omaa ympäristöosaamista että edistyksellisiä suomalaisia käytäntöjä, muun muassa Päijät-Hämeen alueen jätehuoltoa. (Kärnä & Medkova 2017.)

Koko LAMK uudelle, ympäristötehokkaalle kampukselle

LAMKin ympäristötavoitteiden edistymistä vauhdittaa muutto uudelle kampukselle syksyllä 2018. Liikkumisen tarve vähenee merkittävästi, kun koko LAMK on samalla kampuksella nykyisen viiden sijaan. Lisäksi julkisen liikenteen käyttöä edistetään uudella bussilinjalla kampuksen ja Lahden matkakeskuksen välillä. Kampuksen suunnittelutyötä on alusta asti ohjannut periaate ympäristövastuullisesta kampuksesta ja toiminnasta. Moderni kampus saneerataan vanhaan Iskun tehtaaseen pidentäen rakennuksen elinkaarta. Kampuksen tilat on suunniteltu resurssiviisaasti joustavaan ja ympärivuorokautiseen käyttöön (Lahden ammattikorkeakoulu 2018a).

Lähteet

Cura K. 2017. Lahti Circular Economy Annual Review 2017. [Verkkodokumentti]. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu. The Publication Series of Lahti University of Applied Sciences, part 31. [Viitattu 14.3.2018]. Saatavissa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-275-8

Kostia S., Kuusela J., Kärnä P., Saikkonen S. & Järvinen M-J. 2015. Lahden ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuuraportti 2015. [Verkkodokumentti]. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 17. [Viitattu 22.2.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-249-9

Kärnä, P. & Medkova, K. 2017. Tavoitteena Cleantech-koulutusta Kazakstaniin. [Viitattu 21.2.2018]. Saatavissa: http://blogit.lamk.fi/lamkgreen/tavoitteena-cleantech-koulutusta-kazakstaniin/

Ladec. 2018. Smart & Clean Lahti. [Viitattu 14.3.2018]. Saatavissa: https://www.smartlahti.fi/

Lahden ammattikorkeakoulu. 2017. Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020. [Verkkodokumentti].  [Viitattu 20.2.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/SiteCollectionDocuments/LAMKstrategia2020.pdf

Lahden ammattikorkeakoulu. 2018a. Edelläkävijäkampus Euroopassa. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 20.2.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/SiteCollectionDocuments/lamk_niemicampus_m19_esite.pdf

Lahden ammattikorkeakoulu. 2018b. Kiertotalouden väyläopinnot käyntiin Lahden ammattikorkeakoulussa. [Viitattu 21.2.2018]. Saatavissa:  http://www.lamk.fi/Ajankohtaista/Sivut/Kiertotalouden-vaylaopinnot-kayntiin-Lahden-ammattikorkeakoulussa.aspx

Lahden ammattikorkeakoulu. 2018c. LAMKgreen. [Viitattu 14.3.2018]. Saatavissa: http://blogit.lamk.fi/lamkgreen/

Lahden ammattikorkeakoulu. 2018d. Projektit. [Viitattu 21.2.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/tki-toiminta/projektit/Sivut/default.aspx?RepoProject=23014

Sitra. 2016. Kierrolla kärkeen – Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Sitra. Sitran selvityksiä 117. [Viitattu 20.2.2018]. Saatavissa: http://media.sitra.fi/2017/02/27175308/Selvityksia117-3.pdf

Tuominen, K., Karlström, L., Potrykus, Y., Wathén , V. & Autio, S. 2017. Mitä me halutaan? Ruokajäte nollaan! LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu 21.2.2018]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/19/mita-me-halutaan-ruokajate-nollaan

Urban Climate and Sustainability. 2018. [Viitattu 11.3.2018]. Saatavissa: http://murcs.eu/partners/

Kirjoittajat

Niklas Kaikonen on projektityöntekijä Lahden ammattikorkeakoulussa, pääasiallisena työtehtävänä ympäristöjärjestelmän rakentaminen.

Silja Kostia on tekniikan yksikön johtaja ja osa asiantuntijaryhmää, jonka tehtävänä on ohjata ympäristöjärjestelmän rakentumista.

Artikkelin kuvat: Niklas Kaikonen

Julkaistu 14.3.2018

Viittausohje

Kaikonen, N. & Kostia, S. 2018. LAMK ympäristövastuullisena toimijana vuonna 2017. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/03/14/lamk-ymparistovastuullisena-toimijana-vuonna-2017/

Service Desk is evolving

Articles in English, LAMK Pro, Muut

Current trend word is DevOps which is mostly used in software development. It emphases the importance of communication between software development and software operations. However, the mentality of DevOps can be used in other parts of IT too. This article describes how to implement DevOps mentality to Service Desk based on Information Technology Infrastructure Library (ITIL).

Authors: Mira Järvenpää and Marianne Matilainen

What is ITIL?

ITIL is one of the most used frameworks in IT (Mann 2016). ITIL itself is agile, but currently it is usually practiced the way which makes it bureaucratic (Atlassian 2017). That is the reason why ITIL needs other practices, like DevOps, to be successful.

ITIL has five parts: Service strategy, Service design, Service transition, Service operation and Continual service improvement. Each part concentrates on different part of IT and Service operation includes the best practices for Service Desk (SD). According to the ITIL, the purpose of service desk function is to be the first point of contact and the face of IT. The objective is to restore the normal service level as soon as possible and SD’s responsibility is managing the whole lifecycle of incidents and requests including first-line investigation and diagnosis, and escalation if needed. (Järvenpää 2017, 2; ITIL Foundation Handbook 2012, 241-242.)

Every company has different business needs and IT should be aligned with them. First things to consider are:

  • What kind of customers do we have?
  • What do our customers need?
  • What is our goal and purpose?

After the needs are clear, the SD can be organized. There are several ways to organize SD and the basic things to decide are:

  • Is SD outsourced or internal?
  • Is SD local, centralized and/or virtual?
  • Availability of SD
  • Responsibilities of SD (ITIL Foundation Handbook 2012, 242-243.)

Based on availability and responsibilities of SD the Service Level Agreements (SLAs) are made. Service level is the lowest acceptable level of service quality and one example of them is displayed in the Table 1 below.

TABLE 1. Service levels in Service Desk (JUHTA 2012. Translated from Finnish by Mira Järvenpää)

Adding more value with DevOps

Currently most companies see SD only as a face of IT with just a little bit information and knowledge. SD is usually the last one to know about the changes and still they need to be the one supporting customers through them. DevOps mentality changes this way of thinking. (Eldar 2016; Joe the IT Guy 2017.)

DevOps is a way of thinking and practicing IT. It is mostly used for software development, but the mentality can be implemented to other parts. Dev means all the people who involved in developing the service, product or software and Ops includes all the people involved in delivery, management and support of the service, product or software. There are three principles:

  1. Systems thinking
  2. Amplify feedback loops
  3. Continual experimentation and learning (Eldar 2016; Joe the IT Guy 2017.)

DevOps mentality changes the pecking order in IT organization – SD is the first one to know about all the changes. Implementing the three principles in SD is easy. First principle suggests looking at the performance of the entire system instead of just one part at the time. That way the business needs are heard more clearly. SD is in daily contact with the users which makes them the first ones to know what is going on. This means SD agents usually have the best understanding of flow and how to manage it. (Atlassian 2017; Joe the IT Guy 2017.)

The second principle, amplify the feedback loop, means getting more accurate and faster feedback. This suits SD perfectly. SD is in constant interaction with the users which means they can collect feedback in all phases. Giving feedback directly to SD is more natural way for many users which makes the feedback more humane, richer and more textured than feedback from surveys. It also provides a way to find out the weak links, for example in escalation process. (Atlassian 2017; Joe the IT Guy 2017.)

The third principle is continual experimentation and learning. DevOps mentality embraces taking risks and learning from them. Role of SD is clear and comes back to seeing the issues in the front row. SD has the best understanding how any change is affecting users, what kind of training is needed, and what kind of resources are needed. Including SD in the development process enables the early detection of these issues. (Atlassian 2017; Joe the IT Guy 2017.)

FIGURE 1. Flow chart of incident ticket handling in Service Desk (Mira Järvenpää)

The Figure 1 above shows the example of incident ticket handling in Service Desk. It is based on ITIL but includes the direct feedback loop from DevOps. The Figure 2 below shows simplified flow chart of development projects and how to include SD to the process. The main idea is to make sure SD has all the information what they need to solve users’ issues. On the other hand, developers will get accurate and up to date feedback in every step.

FIGURE 2. Flow chart of development projects and role of Service Desk (Mira Järvenpää)

Find what works for you

Both ITIL and DevOps are resources (Rance 2016). They are not meant to follow precisely just for the sake of following. Rance (2016) suggests starting by asking yourself some basic questions, like “how quickly it is possible to test and release software in an emergency” or “how often our changes go wrong”. After you find something to improve, you can see if DevOps mentality can help you with it. There is no use to change everything at the same time. However, including DevOps mentality to SD gives more open communication and that is crucial for successful IT organization.

References

Atlassian. 2017. How to run IT support the DevOps way. [Cited 5 Feb 2018]. Available at: https://www.atlassian.com/it-unplugged/devops/how-to-run-it-support-devops-way

Eldar, R. 2016. DevOps Success via the Service Desk. [Cited 5 Feb 2018]. Available at: https://blog.sysaid.com/entry/devops-success-via-the-service-desk

ITIL Foundation Handbook. 2012. London: The Stationery Office.

Järvenpää, M. 2017. End User Satisfaction in Kemira IT Service Desk: Changes between 2014 and 2017 and improvement ideas. Bachelor’s thesis. Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Technology. Lahti.

Joe the IT Guy. 2017. Where is the IT service desk in a DevOps world? [Cited 5 Feb 2018]. Available at: http://www.joetheitguy.com/2017/01/18/service-desk-devops-world/

JUHTA – Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta. 2012. JHS 174 ICT-palvelujen palvelutasoluokitus. [Cited 20 Feb 2018]. Available at: http://docs.jhs-suositukset.fi/jhs-suositukset/JHS174/JHS174.html#H20

Mann, S. 2016. ITIL Alternatives: Why is There so Little Uptake of ITSM Indrustry Frameworks? [Cited 5 Feb 2018]. Available at: https://blog.freshservice.com/itil-is-not-all-there-is/

Rance, S. 2016. Please, Don’t Just “Do” DevOps! [Cited 5 Feb 2018]. Available at: https://blog.sysaid.com/entry/please-dont-just-do-devops

About the authors

Mira Järvenpää is a final year student in Faculty of Technology and majoring in telecommunications.

Marianne Matilainen is a Senior Lecturer of Networking Technology at the Lahti University of Applied Sciences.

Illustration: Bruce Mars. https://www.pexels.com/photo/beeard-business-businessman-call-900145/ (CC0)

Published 14.3.2018

Reference to this publication

Järvenpää, M. & Matilainen, M. 2018. Service Desk is evolving. LAMK Pro. [Electronic magazine]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/03/14/service-desk-is-evolving/