Lohkoketjuteknologia, finanssialan uusi aikakausi?

Lohkoketjuteknologia ja hajautetut tilikirjat ovat viime aikoina herättäneet paljon kiinnostusta ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista on keskusteltu paljon eri aloilla. Monet ovat verranneet lohkoketjuteknologian merkitystä internettiin. Yrityksiä puoleensa lohkoketjuteknologiassa vetää erityisesti sen hajautettu, muuntumaton ja läpinäkyvä tietokantamalli sekä älykkäiden sopimusten tuomat mahdollisuudet. Tämä näkyy pankkien ja teknologiayritysten miljardi-investointeina lohkoketjuteknologian tutkimus- ja kehitystyöhön.

Kirjoittajat: Pyry Pikkupeura ja Leea Kouhia

Lohkoketjun ominaisuudet

Lohkoketju on tietokantatyyppi, jolla on useita merkittäviä normaaleista datarakenteista poikkeavia ominaisuuksia. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa uudenlaisen tiedon säilyttämisen ja jakamisen, jossa nimensä mukaisesti tieto on säilötty lohkoihin, jotka muodostavat ketjun. Lohkoketjuilla voidaan toteuttaa turvallinen ja laajasti hajautettu tietokanta. Ne mahdollistavat myös suurien tietomäärien säilyttämisen ja varastoinnin ilman keskitettyjä palvelimia. Keskeisin ominaisuus lohkoketjulla on se, että tietoja ei voi takautuvasti muokata tai poistaa. Lohkoketjun voi ajatella palapelinä, jossa pienikin lohkon sisällä olevan tiedon muutos muuttaa palan muodon. Kun yhden palan muuttaa, niin seuraavat palat eivät enää olekaan yhteensopiva. Lohkoketjuissa hyödynnetty kryptografia ja konsensus mekanismit tekevät palapelin uudelleenrakentamisesta käytännössä mahdottoman tehtävän.

Lohkoketjuteknologian perusperiaatteet ovat seuraavat:

  • Hajautettu tilikirja Lohkoketju on kuin hajautettu tilikirja, jossa tieto päivitetään samanaikaisesti kaikkiin verkossa oleviin tilikirjoihin. Tämän mahdollistaa kaikille pääsyn identtiseen tietoon.
  • Konsensus Ennen tiedon lisäämistä lohkoketjuun käy se läpi konsensus -prosessin, jossa sen paikkaansa pitävyys varmistetaan. Tämä mahdollistaa luottamuksen tiedon oikeellisuuteen, vaikka keskushallinto puuttuu.
  • Muuntumattomuus Vain vahvistettu tieto lisätään lohkoketjuun. Lohkoketjuun kerran tallennettua tietoa on ilman oikeuksia mahdoton muuttaa. Myös oikeutetuista muutoksista jää jälki.
  • Älykkäät sopimukset Lohkoketjuteknologia mahdollistaa itsensä toteuttavien digitaalisten sopimusten luomisen. Älykäs sopimus pitää sisällään ennalta määrätyt toimet, jotka se suorittaa automaattisesti edellytysten täyttyessä. (Swan 2015, 24-28)

Koko talous perustuu valtavaan määrään erilaisia sopimuksia, joista monet ovat vielä kirjallisia ja niiden toteutumista täytyy valvoa. Lohkoketjuteknologia ja älykkäät sopimukset mahdollistavat sopimusten automatisoinnin ja voivat siten mullistaa talouden toiminnan.

Lohkoketjuteknologia finanssialalla

Monet pankkien selvitysjärjestelmistä olivat ensimmäisiä maailmanlaajuisia viestintäjärjestelmiä, joita käytetään maksuliikenteen, arvopapereiden sekä muiden talouden transaktioiden määrittämiseen. Verrattuna teknologian ja internetin nopeaan kehitykseen, perinteiset selvitysjärjestelmät ovat kehittyneet suhteellisen vähän. (Pikkupeura 2019.)

Lohkoketjuteknologian hyödyntämistä finanssialalla tutkittiin Pyry Pikkupeuran (2019) opinnäytetyössä Lohkoketjuteknologian hyödyntäminen finanssialalla. Opinnäytetyössä suoritettiin laadullinen tutkimus, jossa haastateltiin finanssialalla lohkoketjuteknologian parissa työskenteleviä asiantuntijoita. Tutkimustuloksista selvisi, että lohkoketjuteknologiaa voidaan hyödyntää usealla finanssialan eri osa-alueella ja se voi viedä alan kokonaan uudelle aikakaudelle. Merkittävimmät hyödyt finanssialalle koituvat erilaisten prosessien automatisoinnin ja kustannussäästöjen kautta.  Merkittävää on myös se, että lohkoketjuun tallennettu tieto voi olla sekä aineellista että aineetonta pääomaa. Tämä mahdollistaa uusien digitaalisten omaisuusluokkien syntymisen, mikä puolestaan voi laajentaa finanssialan toimintaa.

Osa-alueita, missä lohkoketjuteknologiaa voidaan finanssialalla hyödyntää, ovat muun muassa arvopaperi- ja johdannaiskauppa, maksuliikenne sekä vakuutusliiketoiminta. Vaikka perinteinen arvopaperikauppa on pitkälti automatisoitua, niin siihen kuuluu ostajan ja myyjän lisäksi useita välikäsiä, minkä takia tällä hetkellä kaupan selvitysprosessi vie kaksi pankkipäivää. Nasdaq, Australian Securities Exchange ja monet muut toimijat ovat kehittäneet lohkoketjuteknologiaan pohjautuvia kaupankäyntialustoja, joiden on määrä tulla markkinoille lähivuosina. Uusien järjestelmien on määrä toteuttaa kaupat reaaliajassa. (Pikkupeura 2019.) Myös Euroopan keskuspankki uskoo lohkoketjuteknologian olevan ratkaisu sen vetämälle TARGET2-Securities hankkeelle, jonka tavoitteena on kehittää yksi yhteinen laitealusta arvopaperien jälkikauppaan ja poistaa kansalliset rajat EU:n alueelta (European Central Bank 2017).

Maksuliikenteen puolella suurpankit kuten Goldman Sachs, J.P. Morgan ja Morgan Stanley ovat implementoineet lohkoketjuteknologiaa osaksi omia sisäisiä maksuliikennejärjestelmiä, joilla ne parantavat rahan likviditeettiä, tehokkuutta ja vähentävät riskiä (CLS Group 2018; J.P. Morgan 2019). Vakuutusliiketoiminnan puolella lohkoketjuteknologialla on puolestaan mahdollista esimerkiksi automatisoida entistä enemmän vakuutuskorvauspäätöksiä ja pienentää vakuutuspetosten määrää (Pikkupeura 2019).

Lohkoketjuteknologian tulevaisuus?

Konkreettisia käytännön lohkoketjusovelluksia ei vielä markkinoilla ole montaa ja teknologian lupaukset ovat pitkälti lunastamatta. Suomessa vuoden 2018 joulukuussa kuitenkin tehtiin ensimmäiset sähköiset asuntokaupat lohkoketjuteknologian avulla. Tulevaisuudessa voikin odottaa asuntokauppojen onnistuvan suoraan kotisohvalta. Sähköinen asunto-osakerekisteri helpottaa asuntokaupan tekoa merkittävästi, mutta se myös parantaa tietojen ja omistajamerkintöjen saatavuutta sekä luotettavuutta.

Lohkoketjuteknologia on verrattain uusi teknologia ja uusiin teknologioihin on tapana kohdistua suuret odotukset, jotka eivät välttämättä toteudu sellaisenaan. Nykyisten järjestelmien kehittyminen on myös mahdollista, jolloin lohkoketjuteknologian tuoma lisäarvo jää vähäiseksi. Esimerkiksi lähiaikoina EU:n alueella käyttöön tuleva SEPA pikasiirto -palvelu mahdollistaa tilisiirrot reaaliajassa. Nähtäväksi siis jää, kuinka lohkoketjuteknologian implementoi osaksi nykyisiä järjestelmiä onnistuu tulevaisuudessa ja miten hyvin se pystyy vastaamaan sille asetettuihin odotuksiin.

Lähteet

CLS Group. 2018. CLS’s DLT payment netting service goes live with Goldman Sachs and Morgan Stanley. [Viitattu 30.5.2019]. Saatavissa: https://www.cls-group.com/news/cls-s-dlt-payment-netting-service-goes-live-with-goldman-sachs-and-morgan-stanley/

European Central Bank. 2017. The potential impact of DLTs on securities post-trading harmonisation and on the wider EU financial market integration. [Viitattu 30.5.2019]. Saatavissa: https://www.ecb.europa.eu/paym/intro/governance/shared/pdf/201709_dlt_impact_on_harmonisation_and_integration.pdf

J.P. Morgan. 2019. J.P. Morgan creates a digital coin for payments. [Viitattu 30.5.2019]. Saatavissa: https://www.jpmorgan.com/global/news/digital-coin-payments

Pikkupeura, P. 2019. Lohkoketjuteknologian hyödyntäminen finanssialalla. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053013542

Swan, M. 2015. Blockchain: Blueprint for a new economy. Kalifornia: O’Reilly Media, Inc.

Kirjoittajat

Pyry Pikkupeura on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa liiketaloutta ja työskentelee finanssialalla.

Leea Kouhia toimii Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla vastuuopettajana.https://pxhere.com/en/photo/1553955

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1553955 (CC0)

Julkaistu 7.6.2019

Viittausohje

Pikkupeura, P. & Kouhia, L. 2019. Lohkoketjuteknologia, finanssialan uusi aikakausi? LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/06/07/lohkoketjuteknologia,-finanssialan-uusi-aikakausi?/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *