Arkistot vuoden mukaan: 2017

Osaamispääoma on tulevaisuuden kilpailutekijä

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä meneillään olevat muutokset vaikuttavat merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Lastensuojelun näkökulmasta keskeistä on moniammatillinen yhteistyö palvelutarpeen arvioinnissa, jonka ydintavoitteena on tukea lapsiasiakkaan ja perheen hyvinvointia.  Lastensuojelun kärkitoimijana pysyminen edellyttää panostamista henkilöstön työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen. Tässä artikkelissa kuvataan työelämäyhteistyötä, jossa panostaminen osaavaan työvoimaan nähtiin merkityksellisenä.

Kirjoittajat: Tuula Hyppönen ja Ann-Nina Maksimainen

Moniääninen työelämätarina

MediVida Oy on suomalainen sosiaali-ja terveydenhuollon palveluyritys, joka työllistää 700 sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaista ympäri Suomea. Sen asiakkaita ovat kunnat, kuntayhtymät sekä sosiaali-ja terveydenhuollon yksiköt. MediVida Oy:n hoiva-ja asumispalvelut, lasten ja perheiden palvelut sekä lääkäritoiminta siirtyivät joulukuussa 2016 tehdyn yrityskaupan myötä Esperi Care Oy:lle. (MediVida 2017.)

Lahden ammattikorkeakoulun moniammatillinen osaamisen kehittäminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ovat sekä opetuksen että tutkimus-ja kehittämistoiminnan keskiössä. Lahden ammattikorkeakoulu tuottaa alueelle uusia toimintatapoja ja ratkaisuja yhteistyössä työelämän kanssa edistämällä yhteisöllistä kokeilukulttuuria. (Lahden ammatti- korkeakoulun strategia 2020.)

Työelämälähtöistä kehittämistä

Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali-ja terveysalalla järjestettiin puolentoista vuoden täydennyskoulutus- ja kehittämisprosessi MediVida Oy:n lastensuojelun 20 työntekijälle.  Osallistujaryhmään kuului alueellisten avopalveluiden, arviointi-ja kriisiyksikkö Eskon sekä sijaishuoltoyksikkö Kivirantakotien ammattilaisista sekä perhekotien Mattila ja Onnela perhekotivanhemmista. Työntekijöillä oli sairaanhoitajan, sosionomin ja yhteisöpedagogin perus- tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto sekä monipuolista lastensuojelun erikoistumiskoulutusta. Koulutus- ja kehittämisprosessiin osallistui myös Medivida Oy:n Etelä-Suomen lastensuojelupalvelujen toimialajohtaja Jarmo Lonkola. Lahden ammattikorkeakoulun vastuukouluttaja oli sosiaalialan lehtori Jaana Mantela. Muina  kouluttajina toimivat hoitotyön lehtori Helena Sillanpää, sosiaalialan lehtorit Minna Kuvajainen ja Tuula Hyppönen sekä ulkopuoliset asiantuntijat.

Lastensuojelun perhetyön ja mielenterveystyön osaajakoulutus rakentui MediVida Oy:n lastensuojelupalvelujen johdon ja ammattikorkeakoulun edustajien yhteistyönä. Koulutus- ja kehittämisprosessissa keskityttiin lasten ja nuorten mielenterveystyön ja perhetyön osaamisen vahvistamiseen.

Koulutus- ja kehittämisprosessin laajuus oli 10 opintopistettä (270 h opiskelijan työtä), joka sisälsi 12 lähiopetuspäivää, työssäoppimista sekä kirjallisia tehtäviä. Lähiopetuspäivät sisälsivät laajempia teemoja, joista ensimmäisessä käsiteltiin lasten ja nuorten mielen- terveyden häiriötä (kaltoinkohtelu, traumaattinen kiintymyssuhde, dissosiaatiohäiriö, neurologiset ja käyttäytymishäiriöt, masennus, psykoottisuus). Toiseksi tarkasteltiin perheiden kanssa tehtävää työtä lastensuojeluprosessin eri vaiheissa sekä niihin liittyviä työmenetelmiä. Työntekijöiden oman jaksamisen kokonaisuudessa aiheina olivat tietoisuustaidot, tunteiden säätely, itsensä johtaminen ja markkinointi.

Lähiopetuspäivien välillä osallistujat tuottivat yksilöllisiä ja omaan työhön räätälöityjä tehtäviä. Työyhteisöissä valittuja lastensuojelun kehittämiskohteita työstettiin koko prosessin ajan kahden sosiaalialan lehtorin valmennuksessa.

Lastensuojeluyksiköiden kehittämistehtäviksi valittuja aiheita olivat perhekodin laatukäsi- kirjan tuottaminen, sijaishuoltoyksikön perheiden kanssa tehtävän työn sekä arviointi-ja kriisiyksikön ja avopalveluiden asiakasprosessin kuvaaminen sekä asiakaspalautekyselyn laatiminen.

Kehittämistehtävä on onnistunut eri yksiköissä ulkopuolisen tutorin voimin – tuskin tuottaminen olisi  onnistunut ilman häntä.
– Perhetyön vastaava Monica Johansson

Yhteisen suunnan löytämistä helpotti toiminnan arviointiin perustettu osallistujista ja kouluttajista muodostettu ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli yhdistää tilaajan tarpeet sekä koulutusta ja kehittämistä koskevat pedagogiset ratkaisut. Ohjausryhmän säännölliset tapaamiset ja jatkuva vuoropuhelu nähtiin hyödyllisenä ja ketteränä tapana muuttaa suunnitelmaa tarvittaessa uudelleen.

MediVida Oy:n koulutus-ja kehittämisprosessissa oppimista tapahtui niin yksilöllisesti kuin työyhteisössä verkkoympäristössä, omassa työyksikössä ja oppilaitoksen lähiopetuspäivissä.

Täydennyskoulutus- ja kehittämisprosessin vahvuuksia olivat osallistujien mukaan

  • hyvin valitut luentopäivien aiheet, vaihtuvat asiantuntijaluennoitsijat, loistavat luennoitsijat ja opettajat
  • mielekäs ja sujuva yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa, jossa vastuulehtorin tiedottaminen oli erinomaista ryhmän toiveiden, palautteiden ja lähiopetuspäivien suhteen
  • koko työyhteisö on ollut mukana oman työn kehittämisessä
  • henkilöstö on osallistunut lähiopetuspäiviin mielellään
  • yhdessä opiskelu ja yhdessä kehittäminen on lähentänyt eri työyksiköitä toisiinsa, tiivistänyt eräiden yksiköiden sisäisiä suhteita ja vahvistanut ammattiylpeyttä
  • valmentavat lehtorit/ tutorit ottivat koulutusryhmän omakseen, kannustivat sitä ja pitivät siitä hyvää huolta.

Kuva 1. Koulutusryhmän viimeisessä tapaamisessa (kuva: Tuula Hyppönen)

Onnistunut täydennyskoulutuskokonaisuus sisältää oppimiseen kannustavia työmuotoja ja tutkivaan otteeseen nojaavia opetuskäytäntöjä.

 Lisäkoulutus ja teoriatietojen syventäminen on antanut työyhteisölle mahdollisuuden selkeyttää oman työn kehyksiä ja kehittää työryhmän ammatillista toimintatapaa.
-Monica Johansson ja sairaanhoitaja Jussi Vennervirta

Kehittämisen kohteiksi osallistujat nostivat seuraavia:

  • tekniset ongelmat verkkopohjaisen aineiston käytössä jarruttivat osallistujia ja verkossa työskentely jäi monelle etäiseksi
  • ryhmän aktiivisuutta olisi voinut lisätä yhdistämällä teoriaopintoja enemmän osallistujien tuntemiin asiakastapauksiin
  • koulutuksen alussa sovittu nimi ”Lastensuojelu mielenterveys- ja perhetyössä” ei kuvannut prosessissa muokattua koulutusta parhaalla mahdollisella tavalla, ”Lapsen kaltoinkohtelu – tunnistaminen ja tuki lapselle” olisi ollut osuvampi.
Osaamisen johtaminen on itsensä johtamista  

Koulutus-ja kehittämisprosessin vaikuttavuutta työkäytänteisiin on haastavaa todentaa. Se ei  yleensä sisälly loppuarviointia lukuun ottamatta täydennyskoulutukseen vaan edellyttää kehittämistyön jatkamista työorganisaatioissa.

Sosiaali-ja terveydenhuollon eri prosessien tuotteistamisella on varmasti paljon kysyntää jo markkinointiosaamisen kannalta. Tällä alueella työryhmässä on  vielä paljon tehtävää ja lisäkoulutukselle tilausta.
-Jussi Vennervirta

Tulevaisuudessa jokainen lastensuojelualan ammattilainen haastetaan pohtimaan, onko oma ja työyhteisön tapa toimia optimaalinen. Osaamisen johtaminen on myös itsensä johtamista ja se edellyttää rohkeutta pysähtyä tarkastelemaan omaa toimintaa ja valmiutta moniammatilli- seen työskentelyyn. Esimiestyön ja johtamisen keskeisiä tehtäviä on tukea henkilöstön muutoskyvykkyyttä ja ennakoida osaamisen kehittämistä. Onnistunut täydennyskoulutus-ja kehittämisprosessi toimii myös työntekijöiden motivoinnin ja jaksamisen tukijana.

MediVida Oy:n koulutus- ja kehittämisprosessi on ollut rikas matka ammatillisen tiedon jakamiseen ja tuottamiseen sekä oppimiseen toinen toisilta. Täydennyskoulutus on tärkeä työorganisaation kehittämisen väline ja sijoitus kuluerän sijaan. Sosiaali-ja terveysalan rakennemuutoksessa osaava henkilöstö on entistä selvemmin sekä toiminnan edellytys että kilpailuetu.

Lähteet

Lahden ammattikorkeakoulu Oy.  2015. Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 19.1.2017]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/lamk-oy/strategiat/Documents/lamk-strategia.pdf

MediVida Oy. 2016. [Viitattu 10.1.2017]. Saatavissa: http://www.medivida.fi

Kirjoittajat

Tuula Hyppönen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali-ja terveysalalla.

Ann-Nina Maksimainen toimii vastaavana lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun koulutus- ja kehittämispalveluissa.

Julkaistu 28.11.2017

Viittausohje

Hyppönen, T. & Maksimainen, A-N. 2017. Osaamispääoma on tulevaisuuden kilpailutekijä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/11/28/osaamispaaoma-on-tulevaisuuden-kilpailutekija/

Creative Commons -lisenssi

Circular Economy Co-creation in Ho, Ghana

Articles in English, Kiertotalouden ratkaisut, LAMK Pro

An aim of cooperation between Ho (Ghana), Rustenburg (South Africa) and Lahti (Finland) is identifying circular economy opportunities and pilot projects. The co-creation process includes baseline studies, stakeholder discussions and workshops.  The article presents two identified waste pilot projects in Ho.

Author: Maarit Virtanen

Introduction

In Ho, the lack of waste management services is visible and there is no organised recycling of materials except for metals and small amounts of plastics. However, for example, organic waste is widely used for animal fodder. There is also reuse for items like empty plastic bottles, containers and cardboard boxes. Furthermore, various reuse, renting and repair services are available around the town. Even the public transportation is based on an efficient taxi system with cheap prizes, joint rides and constant availability of service.

 Ho Market Place Waste Recycling

The new Ho Market Place is expected to open in 2017. The Market Place hosts around 2000 sellers on market days, which take place every fifth day. The market place is used daily and has been identified as a suitable place to pilot waste sorting and recycling. The new main market building has space for 390 sellers, and there are also several other new stalls in the area. Almost everything is sold in the market; garden and agricultural products, a lot of yam and charcoal, fish, groceries, textiles, clothes, plastics, pesticides, canned food etc.

Figure 1. Ho Market Place

The largest waste fractions generated at the Market Place are plastics, cardboard, paper, organic waste and charcoal waste. Almost all waste fractions generated have some kind of monetary value, although currently only metals, plastics, paper and cardboard have a possible buyer in Ho. Materials are transported to Accra for processing.

For the piloting of recycling, it was decided to focus on the biggest waste streams that already have a market, and to organic waste. A composting facility is needed for organic waste recycling.  The stakeholders involved in the value chain include waste producers, waste management companies, private companies buying and processing recyclables, the Ho Municipal Assembly, Market and Traders Associations, research institutes, farmers and other possible users for the compost, and local NGOs.

The separation of recyclable waste at market place can be done by waste pickers or buy sellers. Since waste separation is a totally new concept for the sellers, and they change, education can be challenging. The best solution could be to have separate waste bins for organic waste and other recyclables, and also have trained waste pickers circulating the area and collecting materials. At the moment, collecting recyclable waste is not seen a worthwhile job, so awareness raising is also needed on the value of materials.

Before starting the pilot, the amounts and availability of waste must be studied. There is already local utilisation for, for example, some of the organic waste and a token fee can be expected for it. What is also needed for the pilot is intensive training for waste pickers and market sellers, and equipment for waste collection. In addition, municipal waste regulations should be formulated to support waste sorting and recycling. A separate plan is needed for the small-scale composting facility.

Figure 2. Waste ends up in streams and rivers in Ho

Waste Recycling Pilot at Ho Technical University

Ho Technical University (HTU) has about 5 000 students and a campus area with several departments, offices, restaurants and student hostels. HTU has proposed a waste recycling pilot in the campus. The largest waste fractions produced at HTU include paper, cardboard, plastics and organic waste. There is also some metal and cans. In addition, small amounts of e-waste, glass, leather waste, and used clothes are produced. The waste is generated by students, staff, vendors, restaurants, workshops and hospitalities. Organic waste includes garden waste.

Similar to the market place, the easiest waste fractions to start with are those with existing markets, like cardboard, paper and plastics. Considerable amounts of paper are stored at campus, so the first step in the pilot is to organise their recycling. The collection of organic waste requires a composting facility, which should be a common one for campus and organic waste from the market. The university has a Department of Agriculture that has a farm and could participate in composting and relater research.

Since waste recycling is new in Ho, HTU campus would provide a good piloting opportunity for also testing different communication and education methods with students involved in the whole process. In addition to material recycling, different upcycling and reuse opportunities can be explored together with students.

Next Steps

The circular economy concept has been recognised with enthusiasm in Ho, and a wide range of stakeholders has been involved in the two workshops organised. The next aim is to co-create concrete pilots to test the concepts. Cooperation with Ho is a part of Co-creating Sustainable Cities project funded by the Ministry for Foreign Affairs of Finland, and coordinated by Lahti University of Applied Sciences.

Author

Maarit Virtanen is the Project Manager for Co-creating Sustainable Cities and Kiertoliike projects at Lahti University of Applied Sciences.

All photos by Maarit Virtanen.

Published 28.11.2017

Reference to this publication

Virtanen, M. 2017. Circular Economy Co-creation in Ho, Ghana. LAMK Pro. [Electronic magazine]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2017/11/28/circular-economy-co-creation-in-ho-ghana/

Creative Commons -lisenssi

Mobiilityökalut ja automaatio myynnin johtamisessa

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Vaikka mobiili-CRM (m-CRM) sovellusten hyödyntäminen on jo saavuttanut jalansijaa yrityksissä ympäri maailman, ei mobiilityökalujen arvoa myynnin johtamisen rutiinien automatisoimisessa ole vielä hyödynnetty laajassa mittakaavassa.

M-CRM nähdään tavallisesti lähinnä liikkuvan myyjän omaa työskentelyä tehostavana apuvälineenä. Mobiilisovellukset voivat kuitenkin tarjota myyntiorganisaatioille vielä enemmän lisäarvoa myynnin johdon näkökulmasta.

Kirjoittajat: Jere Järvinen ja Minna Porasmaa

Myynnin johtaminen ja myyntijohtajan toimenkuva

Myynnin johtaminen voidaan jakaa kolmeen portaaseen: strategiseen, taktiseen ja operatiiviseen. Varsinkin pienissä yrityksissä kaikkia näitä tasoja ei kuitenkaan ole olemassa, vaan koko johtaminen tapahtuu yhdellä tasolla. Myyntijohtajien ajankäyttöä tarkasteltaessa huomataan että varsinkin operatiivisella tasolla eniten myyntijohtajan aikaa kuluu myyjien päivittäisen työskentelyn kontrolloimiseen. Tästä johtuen myynnin kehittämiseen ja suunnitteluun jäävä aika on vähäistä. (Donaldson 2007, 13) Tutkimuksen mukaan myyntijohtajien ajasta keskimäärin 30% kuluu myyjien työskentelyn ohjaamiseen, aktivoimiseen ja aktiivisuuden seurantaan (Järvinen  2017, 35) .

Yksi myyntijohtajan tärkeimmistä tehtävistä on luokitella yrityksen asiakkuudet ja laatia näille luokituksille toimintasuunnitelmat. Nämä suunnitelmat tunnetaan paremmin nimellä asiakkuuden hoitomallit. Hoitomallien tarkoituksena on pääasiassa ohjata asiakaskontaktien määrää ja sisältöä. Näiden mallien avulla myyntityöhön saadaan järjestelmällisyyttä ja sitä kautta tehokkuutta.  (Rubanovitsch & Valorinta 2009, 91) Olennainen osa hoitomalleja on määrittää myyntihenkilöstön ajankäyttö eri asiakasluokkien kesken. Tavoitteena on luonnollisesti käyttää eniten aikaa tuottavimpiin asiakkaisiin. Tuottavimpien asiakkaiden ryhmä on yleensä pienin, mutta siihen tulisi pääsääntöisesti käyttää eniten aikaa. (Rubanovitsch & Valorinta 2009, 62) Näin ollen asiakkuuksien arvon tunnistaminen on tärkeässä roolissa myyntijohtajan toimenkuvassa.

Asiakasvalinta ja asiakkuuksien hallinta

Myyntijohtajan tulee auttaa myyjiä asiakasvalinnassa ja tarjota heille riittävästi ja oikeanlaista asiakaskantaa kontaktoitavaksi. Lisäksi on tärkeää kommunikoida myyjille, minkälaisia asiakaskontaktien halutaan olevan. (Rubanovitsch & Aalto 2007, 128-129) Hoitomallit auttavat myyntijohtajaa nimenomaan näiden velvoitteiden suorittamisessa sekä myyjiä heidän omassa työssään.

Asiakkuuksia voidaan luokitella esimerkiksi niiden kannattavuuden, vaiheen, erityispiirteiden tai asiakkaan toiveiden perusteella. Luokittelukriteerit voidaan jakaa kolmeen kategoriaan, kuten kuviossa 1:

Kuvio 1. Asiakkuuksien luokittelukriteerit (Rubanovitsch & Valorinta 2009, 75-76)

Nämä luokitteluperusteet ovat jokaisella yrityksillä yksilöllisiä ja niiden harkittu asettaminen on tärkeää hoitomallien luomisessa. Hoitomallien on lisäksi oltava riittävän konkreettisia että ne saadaan jalkautettua käytäntöön. Joissain tapauksissa tietyille asiakkaille voi olla tarpeen laatia yksilöllinen hoitomalli, esimerkiksi jos toiminta on erittäin sesonkiluontoista. (Rubanovitsch & Valorinta 2009, 91-93)

Mobiilityökalut myynnin johtamisen tukena

Suomalaisille myyntijohtajille kohdistetusta kyselystä kävi ilmi että kaksi kolmasosaa yli viiden hengen myyntihenkilöstön ja alle 50 miljoonan euron liikevaihdon omaavista yrityksistä käyttää myynnissään hoitomalleja asiakkuuksien hoitamiseksi. (Järvinen 2017, 32)

Hoitomallit mahdollistavat myös automaation myyjien aktivoimiseksi. Erityisesti paljon tien päällä aikaa viettäville myyjille tällä on mahdollista säästää huomattavasti aikaa oman työskentelyn hallinnassa. (Järvinen 2017, 39)

Yrityksessä, jonka myyjät toimivat suurimman osan ajastaan kentällä voidaan hyödyntää esimerkiksi seuraavanlaista ratkaisua.

Yrityksen jokaisella myyjällä on puhelimessaan mobiilisovellus, johon pystytään nostamaan automatisoidusti halutut muistutukset asiakkuuksien hoitamisesta. Nämä muistutukset pohjautuvat ennalta asetettuihin asiakkuuksien hoitomalleihin, jotka puolestaan perustuvat asiakaskannan luokitteluun

Muistutukset voivat koskea esimerkiksi asiakkaiden tapaamisia, tilannekartoituksia, tarjousten lähettämistä ja niiden perään soittamista tai mitä vain muita myynnin tehtäviä. Aktiviteettimuistutuksien joukossa voi olla myös uusien myyntiliidien kontaktoimista.

Tämä tarjoaa myyntihenkilöstölle jatkuvaa tuottavaa sisältöä työhön ja kentällä tapahtuva toiminta on organisoitua. Tutkimuksen mukaan (Järvinen 2017, 39) myyjän oman työskentelyn hallintaan kuluva aika vähenee ja se voidaan käyttää tehokkaammin. Myyntijohto pystyy puolestaan seuraamaan näiden aktiviteettien edistymistä ja tuloksia lähes reaaliajassa ja käyttämään aikaansa enemmän esimerkiksi myynnin suunnitteluun ja kehittämiseen.

Lopuksi

Edellä kuvatun kaltaiset työkalut eivät ole enää kaukana tulevaisuudessa. Pohja myyntijohdon automaatiolle on yrityskentällä jo suurelta osin olemassa hoitomallien muodossa. Tämänkaltaisen ratkaisun käyttöönottaminen pakottaisi yritykset myös miettimään hoitomallejaan uudestaan ja päivittämään niitä riittävällä tiheydellä, mikä on arvokasta jo itsessään.

Aika näyttää, milloin myynnin johtamisen automaatio saavuttaa m-CRM:n kaltaisen jalansijan B2B-myynnissä.

Lähteet

Donaldson, B. 2007. Sales management: Principles, process and practice (3rd ed.). New York: Palgrave Macmillan.

Järvinen, J. 2017. Mobiilityökalujen hyödyt asiakkuudenhallinnassa ja myynnin johtamisessa – Case: Lunni Oy. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 27.11.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112518149

Rubanovitsch, M. & Aalto, E. 2007. Haasteena myynnin johtaminen. Helsinki: Imperial Sales.

Rubanovitsch, M. & Valorinta V. 2009. Älykäs myynnin ohjaaminen. Helsinki: Imperial Sales.

Kirjoittajat

Jere Järvinen on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla ja valmistuu tradenomiksi joulukuussa 2017.

KTT Minna Porasmaa työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla lehtorina.

Julkaistu 27.11.2017

Artikkelikuva: https://pxhere.com/es/photo/1223858 (CC0)

Viittausohje

Järvinen, J. & Porasmaa, M. 2017. Mobiilityökalut ja automaatio myynnin johtamisessa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/11/27/mobiilityokalut-ja-automaatio-myynnin-johtamisessa/

Creative Commons -lisenssi

Miten hyödyntää digitaalista markkinointia pienyrittäjänä? NYT-hanke ICT-teknologisen osaamisen mahdollistajana paikallisille naisyrittäjille

Älykäs liiketoiminta, LAMK RDI Journal

Tässä julkaisussa keskitytään siihen, miten mikro- ja pienyrittäjät hyödyntävät tällä hetkellä digitaalista markkinointia Suomessa. Aluksi artikkelissa avataan sitä, mitä digitaalisella markkinoinnilla tarkoitetaan. Sen jälkeen luodaan katsaus siihen, miten yritykset tällä hetkellä hyödyntävät digitaalisuutta Suomessa ja mitä haasteita yrittäjät kokevat digitaalisuuteen liittyen. Lopuksi käsitellään sitä, miten Lahden ammattikorkeakoulun ESR-rahoitteinen vähän yli vuoden mittainen hanke (Naiset, yrittäjyys, teknologia) voi omalta osaltaan vastata digitalisaation haasteeseen paikallistasolla kouluttamalla naisyrittäjiä ja törmäyttämällä heitä ICT-alan naisopiskelijoiden kanssa.

Kirjoittajat: Anna Mäkelä ja Helena Salakka

Mitä on digitaalinen markkinointi?

Suomessa on 283 805 yritystä, jos maa-, metsä- ja kalatalouden yrityksiä ei lasketa mukaan. Yrityksistä alle 10 työntekijän yrityksiä on 265 041 eli 93,4 prosenttia kaikista yrityksistä. Näitä alle 10 hengen yrityksiä kutsutaan mikroyrityksiksi ja alle 50 työntekijän yrityksiä pienyrityksiksi. Alle 250 työntekijän yritykset ovat pk-yrityksiä ja vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset ovat suuryrityksiä. (Suomen Yrittäjät 2017, Tilastokeskus 2017.)

Jo vuonna 2006 Merisavo, Raulas, Vesanen ja Virtanen toteavat kirjassaan Digitaalinen markkinointi, että digitaalisuus on keskeinen osa yritysten markkinointia ja liiketoimintaa. Tuolloin digitaalisella markkinoinnilla käsitettiin esimerkiksi verkkosivujen hyödyntämistä, verkkomainontaa, sähköpostimarkkinointia ja mobiilimarkkinointia. (Merisavo ym. 2006, 15.)

Merisavon ym. (2006, 27, 183 – 184, 196) mukaan digitaalinen markkinointi kehittyy jatkossa niin, että rutiinikaupankäynti ja -asiointi siirtyvät toden teolla verkkoon, internet nousee merkittäväksi tiedonhaun ja jakamisen kanavaksi ja digikanavat nousevat asiakasviestinnän kanaviksi: vuorovaikutteisia asiakaskohtaisia palveluja kehitetään. He ennustivat, että internet on kehittymässä yritysten tuottaman sisällön selailusta vuorovaikutteiseksi julkaisukanavaksi ja yhteistyöalustaksi, jota alettiin kutsua nimellä Web 2.0. Olennaista tässä muutoksessa heidän mukaansa on, että koska kuluttajien tavat muuttuvat, myös markkinoijien tulee panostaa tulevaisuudessa verkkosisällöntuotannon ohella käyttäjälähtöisen sisällöntuotannon, verkottumisen ja yhteistyön mahdollistamiseen.

Karjaluoto (2010, 13 – 14) puolestaan sanoo, että digitaaliselle markkinointiviestinnälle ei ole yhtä yksittäistä määritelmää. Sen sijaan hän viittaa digitaalisella markkinointiviestinnällä (englanniksi DMC) kaikkeen digitaalisessa muodossa tai mediassa tehtyyn markkinointiviestintään eli siihen, että kaikkia digitaalisia markkinointiviestinnän muotoja ja medioita, kuten internetiä, mobiilimediaa ja vuorovaikutteisia kanavia hyödynnetään markkinointiviestinnässä. Tunnetuimpia näistä ovat sähköinen suoramarkkinointi (sähköposti ja mobiili), internetmainonta (mm. yritysten verkkosivut ja hakukonemarkkinointi) sekä viraalimarkkinointi, mainospelit ja sosiaalinen media.

Digimarkkinointi muuttuu nopeasti ja yrittäjien on oltava valmiita muuttumaan mukana. Jotta yritys voi menestyä muuttuvan digimarkkinoinnin maailmassa, tulee sen sitouttaa asiakkaat, henkilöstö ja sidosryhmät mukaan aiempaa paremmin. (Lipiäinen 2014, 39; Ruokonen 2016, 4; Martin 2017.) Netin jatkuvan yhteisöllistymisen ymmärtäminen on erityisen olennaista pienille ja keskisuurille yrityksille. Niiden tulee Leinon (2012, 10) mukaan ymmärtää toimintatapoja ja -kanavia, joiden avulla kuluttajat ovat verkottuneet toisiinsa ja sitä, miten he suosittelevat ja jakavat mielipiteitä. Yritysten tulee keskittyä sisältöihin ja tekoihin, joiden avulla asiakkaista pidetään kiinni, saadaan heidät suosittelemaan yritystä eteenpäin ja houkuttelemaan uusia asiakkaita.

Miten yritykset tällä hetkellä hyödyntävät digitaalisuutta Suomessa ja mitä haasteita yrittäjät kokevat digitaalisuuteen liittyen?

Elisa ja Suomen Yrittäjät teettivät elo-syyskuussa 2016 tutkimuksen, jossa selvitettiin pk-yritysten suhdetta digitaalisuuteen ja sitä, millä tavoin erilaisia digitaalisia työvälineitä hyödynnetään yrityksissä. Tutkimukseen vastasi 730 yrittäjää, jotka työllistävät yhdestä viiteenkymmeneen henkeä. Tutkimuksen mukaan tärkeimmät pk-yritysten digitaalisuutta ajavat tekijät ovat yrityksen kasvuhakuisuus sekä yrittäjän oma kiinnostus ja suhtautuminen digitaalisuuden mahdollisuuksiin. (Elisa 2017.)

Tutkimuksen mukaan digitaalisuutta hyödyntävät selvästi parhaiten asemansa jo vakiinnuttaneet menestysvaiheessa olevat yritykset, jotka tavoittelevat kasvua – digitaalisuus ei siis suinkaan ole yksinomaan nuorten teknologia-alan startup-yritysten asia. Yritysten digitalisaatiotavoitteet liittyvät myyntiin ja markkinointiin, asiakaskokemukseen ja omien liiketoimintaprosessien kehittämiseen. Vuoteen 2015 verrattuna tietotyön perustyövälineiden, kuten älypuhelinten, etäyhteyksien ja pilvipalveluiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti. Pk-yritykset panostavat voimakkaasti myös digitaalisen markkinoinnin ja sosiaalisen median hyödyntämiseen. (Elisa 2017.)

Menestysvaiheessa olevat asemaansa tyytyväiset yritykset ovat jääneet monin osin digitalisaation vauhdista. Huolestuttavaa on myös se, että vain joka kymmenes yritys on tunnistanut, miten digitalisaatio voisi tuoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Aikaisemmat tutkimukset tukevat tätä havaintoa. Tutkimuksen mukaan yrityksen kasvutavoitteen jälkeen seuraavaksi tärkein yrityksen digitalisoinnin astetta selittävä tekijä on yrittäjän suhtautuminen ja kiinnostus digitaalisuutta kohtaan. (Elisa 2017.)

Suurimpana haasteena mikroyrityksillä on, ettei ymmärretä digitaalista markkinointia tai sosiaalista mediaa yrityskäytössä, niiden prosesseja tai osata analysoida dataa hyödyllisellä tavalla. Digitaalinen markkinointi ja etenkin sosiaalinen media ovat kaksisuuntaista viestintää, verkostoitumista. Verkostoituminen ja sitouttaminen digitaalisessa maailmassa voi jäädä pintapuoleiseksi, eikä ole tällöin yhtä tuottavaa. Väärinymmärrykset ja huonosti tuotettu viestintä ovat yleisiä haasteita, jotka pahimmillaan uhkaavat yrityksen julkisuuskuvaa. Lisäksi yrityksillä ei ole taitoja tai tietoja hyödyntää annettuja työkaluja ja ei nähdä digitaalisen markkinoinnin potentiaalia tai sen luomia mahdollisuuksia. Digitaalisessa markkinoinnissa (etenkin sosiaalisessa mediassa) uudistumisen ja sisällöntuotannon tarve on jatkuva ja joskus se pitää tehdä nopeasti. Mikroyrityksellä tai –yrittäjällä ei välttämättä ole taitoja tai aikaa perehtyä jatkuvaan muutokseen, eikä ole sijoittaa pääomaa konsulttipalveluun. (Schaffer 2013, 3, 5; Lipiäinen 2014, 61.)

Yksi huomioitava seikka on tietoturvariskit ja niiden välttäminen. Lisäksi alati muuttuva digitaalinen maailma ja sen mukana pysyminen tuottaa haastetta. Digitaalinen markkinointi voi myös haavoittaa yritystä esimerkiksi virusten tai kaappausten takia. Mainokset, kotisivut tai some-kanavat voivat kaatua ja tekniikka voi pettää. (Sandilands 2017.)

Nämä haasteet toistuvat myös Kronbergin (2017) mikroyrittäjille toteuttaman teemahaastattelun tuloksissa. Merkittävin haastattelussa ilmennyt haaste oli kuitenkin teoriasta poiketen yrittäjän aika. Sitä ei ollut ylimääräiseen etenkään, jos yrittäjä oli yrityksen ainoa työntekijä. Lisäksi yrityksiä vaivasi resurssipula osaavista tekijöistä ja tietotaidosta. Yritysten keinot oikean kohderyhmän tavoittamiseen edullisesti tai ilmaiseksi olivat myös ongelmana. Haastateltavat pohtivat myös sitä, kuinka monta kanavaa on hyödyllistä ylläpitää oikean kohderyhmän tavoittamiseksi tietyillä olemassa olevilla resursseilla. Yksi suuri haaste yrityksillä oli analysointityökalujen käyttö ja tiedon konkreettinen hyödyntäminen jatkossa. Asiat koettiin epäselviksi, vaikeiksi ja epämääräisiksi, koska ei ollut ollut aikaa perehtyä asiaan. Haastatelluilla oli kaikilla kuitenkin halu oppia ja saada lisää tietoa konkreettisesta sosiaalisen median käytöstä markkinointityökaluna yrityksessä.

Yrittäjät kertoivat näistä em. haasteista muun muassa seuraavasti (Kronberg 2017):

Meillä lähinnä ajanpuute tuottaa ongelmia. Apua kaipaisi nopeuttaakseen omaa julkaisujen luontia ja selkeän suunnitelman kasaamiseen.

Haastavaa on tehdä oikeanlainen vaikutus juuri oikean kohderyhmän oikeaan henkilöön, somesta häntä saattaa olla vaikea tavoittaa ja tässä tarvitaan apua, jottei hukata resursseja.

Häpeän tunnustaa, mut tässä on käyny nyt niin että markkinointi on jäänyt kokonaisuudessaan lapsenkenkiin ja apua tarvitaan kokonaisvaltaisesti. Itse voisi tietenkin ottaa selvää, opiskella ja tehdä mutta ei ole aikaa. Tarvitsen konkreettista apua alusta alkaen, esimerkiksi miten saan laitettua äitienpäivä- tai kesätarjouksen nähtäville.

Osa haastatelluista ei kokenut digitaalista markkinointia tarpeellisena markkinointikanavana, kun asiakaskunta oli jo olemassa, eikä uusasiakashankintaa ollut tarkoitus tehdä. Asiakaskontaktit tulivat puskaradion ja suosittelijoiden kautta. Lisäksi yrittäjien oli vaikea hahmottaa mistä uudet asiakkaat (eli liidit) tulivat (nettisivuilta, somesta, yrityksen fyysisen sijainnin vuoksi, puskaradion kautta, ja niin edelleen). (Kronberg 2017.)

Muita ongelmia ja haasteita yrityksillä olivat lainsäädännölliset asiat, tietoturva ja B2B-markkinoinnin yhdistäminen digitaaliseen markkinointiin. B2B-yritysten tavoittaminen koettiin haasteelliseksi, kun ei tiedetty, mistä kanavasta ja miten niitä kannattaisi lähteä tavoittelemaan. Tiivistettynä apua tarvittiin ruohonjuuritasolta alkaen. Kytkös oman yrityksen ja digitaalisen markkinoinnin välillä oli ohut, vaikka erilaiset viestintäkanavat olivat tuttuja henkilökohtaisessa käytössä. (Kronberg 2017.)

Teemahaastattelu-tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa, missä digitaalisen markkinoinnin osa-alueissa yrittäjät tarvitsevat neuvoja ja ohjeita. Haastateltavia mikroyrittäjiä oli yhdeksän. Taustaksi selvitettiin haastateltavien yritysten toimialat, yrittäjien iät ja yritysten koot. Yritykset valittiin eri aloilta ja ikäryhmistä, koska haluttiin kokonaisvaltainen otanta digitaalisen markkinoinnin käytöstä mikroyrityksissä. Lopputuloksena saatiin tietoa mikroyrittäjien digitaalisesta markkinoinnista yrityksessä ja sen tuottamista haasteista ja ongelmista. (Kronberg 2017.)

NYT-hanke ICT-teknologisen osaamisen mahdollistajana paikallisille naisyrittäjille

Miten lisätä yrittäjien digitaalisen markkinoinnin taitoja ja ICT-osaamista? Lahden ammattikorkeakoulu on vastannut haasteeseen NYT!-hankkeella (Naiset, yrittäjyys ja teknologia), joka ajoittuu aikavälille 1.9.2016 – 31.12.2017. Hankkeen tavoitteena on ollut lisätä naisyrittäjien osaamista ICT-teknologian hyödyntämisessä yritystoiminnassa sekä lisätä naisopiskelijoiden halukkuutta suuntautua ICT-alalle. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia miesvaltaisella kasvualalla ja sitä kautta edistää tulevien naisyrittäjien kasvuhalukkuutta. (NYT!-hankesuunnitelma 2016.)

Käytännössä Lahden seudun naisyrittäjille on järjestetty alkukesästä 2017 lähtien ICT-alan täydennyskoulutusta, jonka päämääränä on kehittää alueen yritystoimintaa ja auttaa yrityksiä kasvun uralle. Täydennyskoulutuksessa on pureuduttu muun muassa tulevaisuuden e-palveluihin, palvelumuotoiluun, sosiaaliseen mediaan yrityksen markkinoinnissa sekä siihen, miten käsitellä kuvia niin, että niistä tulee houkuttelevia pienyrittäjän käyttämissä digitaalisen markkinoinnin kanavissa. Kouluttajina täydennyskoulutuksessa ovat toimineet Lahden ammattikorkeakoulun ICT-alan asiantuntijat yhdessä heidän opiskelijoidensa kanssa.

Olennaista NYT-hankkeessa on nimenomaan törmäyttää ICT-alaa korkeakoulussa opiskelevia naisia sekä paikallisia naisyrittäjiä. Yksi foorumi tälle on näiden kahden ryhmän yhteinen yritysleiri. Sen tavoitteena on yhdistää yrittäjät ja opiskelijat niin, että molemmilla on mahdollisuus oppia toisiltaan: opiskelijat oppivat yrittäjyyttä yrittäjiltä ja yrittäjät saavat uusia näkökulmia sekä opiskelijoiden tuoretta näkemystä teknologisten ratkaisujen hyödyntämiseen. Yritysleirin kehittämistehtävät painottuvat mukaan lähtevien yritysten teknologiaratkaisujen kehittämiseen. Keskiössä on kehittää yrityksen liiketoimintaa uuden teknologiaosaamisen tai -ajattelun kautta. Erityistä tässä yritysleirissä on nimenomaan se, että naisopiskelijoille ja -yrittäjille halutaan konseptoida oma yritysleiri. (NYT!-hankesuunnitelma 2016.)

Lähteet

Elisa Oyj. 2016. Tutkimus: Digitaalisuudella on merkittävä yhteys pk-yritysten menestymiseen. [Viitattu 17.9.2017]. Saatavissa: https://hub.elisa.fi/digitaalisuuden-hyodyntamisella-merkittava-yhteys-pk-yritysten-menestykseen/

Karjaluoto, H. 2010. Digitaalinen markkinointiviestintä. Esimerkkejä parhaista käytännöistä yritys- ja kuluttajamarkkinointiin. Helsinki: WSOYpro.

Kronberg, A. 2017. Mikroyritysten sosiaalisen median käyttö markkinoinnissa: Sosiaalinen media strategisena työkaluna. [Viitattu 16.9.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060813033

Leino, A. 2012.  Sosiaalinen netti ja menestyvän pk-yrityksen mahdollisuudet. Helsinki: Infor.

Lipiäinen, H. 2014. Digitization of the communication and its implications for marketing [Verkkodokumentti]. Doctoral dissertation. University of Jyväskylä.  Jyväskylä. Studies in business and economics. [Viitattu 8.5.2017]. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/44602/978-951-39-5930-2_vaitos14112014.pdf?sequence=1

Martin, E. J. 2017. The State of Digital Marketing. EContent Jan/Feb/2017, 16 – 18.

Merisavo, M., Raulas M., Vesanen J. & Virtanen V. 2006. Digitaalinen markkinointi. Helsinki: Talentum.

NYT!-hankesuunnitelma 2016. Naiset, yrittäjyys, teknologia -hankkeen hankesuunnitelma.

Ruokonen, M. 2016. Biteistä bisnestä! – Digitaalisen liiketoiminnan käsikirja. Helsinki: Docendo.

Sandilands, T. 2017. Advantages and Disadvantages of Social Media Marketing. [Viitattu 15.9.2017]. Saatavissa: http://smallbusiness.chron.com/advantages-disadvantages-social-media-marketing-21890.html

Schaffer, V. 2013. Overcoming Social Media Barriers for Small Businesses. [Viitattu 15.9.2017]. Saatavissa: http://seaanz.org/sites/seaanz/documents/2013SEAANZConference/SEAANZ-2013-Schaffer2.pdf

Suomen Yrittäjät. 2017. Yrittäjyys Suomessa. [Viitattu 17.9.2017]. Saatavissa: https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/yrittajyys-suomessa-316363

Tilastokeskus. 2017. Käsitteet. [Viitattu 15.9.2017]. Saatavissa: http://www.stat.fi/meta/kas/index.html?M

Kirjoittajat

Anna Mäkelä (s. 1992) on lahtelainen restonomi-tradenomi, joka on opinnoissaan Laurea- ja Lahden ammattikorkeakoulussa keskittynyt erityisesti digitaaliseen markkinointiin, sosiaaliseen mediaan ja asiakassuhteiden johtamiseen. Mäkelällä on työtaustaa ravintola-alalta ja vahva ymmärrys asiakaspalvelusta. Tällä hetkellä Mäkelä työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana. https://www.linkedin.com/in/makelananna/

Helena Salakka, FM, opinto- ja uraohjaaja
Helena Salakka on taustaltaan pedagogi ja viestintäalan ammattilainen, joka on työskennellyt niin toimittajana kuin muissa viestinnän asiantuntijatehtävissä. Hän toimi  NYT!-projektin projektipäällikkönä syksyyn 2017 saakka ennen kuin siirtyi uraohjauksen tehtäviin.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/digital-marketing-internet-marketing-1792474/ (CCo)

Julkaistu 24.11.2017

Viittausohje

Mäkelä, A. & Salakka, H. & 2017. Miten hyödyntää digitaalista markkinointia pienyrittäjänä? NYT-hanke ICT-teknologisen osaamisen mahdollistajana paikallisille naisyrittäjille.  LAMK RDI Journal. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/11/24/miten-hyodyntaa-digitaalista-markkinointia-pienyrittajana-nyt-hanke-ict-teknologisen-osaamisen-mahdollistajana-paikallisille-naisyrittajille/

Creative Commons -lisenssi

 

 

 

Barter-sopimusten laskutus sponsoriyhteistyössä

LAMK Pro, Muut

Sponsorisopimukset ovat tärkeä osa monenlaisten kulttuuri- ja urheilutapahtumien järjestämistä. Yksi tapa toteuttaa sponsorointiyhteistyötä ovat barter-sopimukset, joissa tavara tai palvelu myydään niin, että vastikkeena toimii kokonaan tai osittain tavara tai palvelut.  Laskutus on tärkeä osa barter-sopimuksien toteuttamista, mutta millä tavoin laskutus tulisi hoitaa, jotta se olisi tehokasta?

Kirjoittajat: Lyyra Laine ja Sirpa Varajärvi

Mitä on barter-kauppa?

Vaihtokauppaa pidetään helposti vanhentuneena kaupankäynnin muotona, johon turvaudutaan ainoastaan pakottavista syistä: ulkomaankaupassa hyödykkeitä käytetään maksuvälineinä muun muassa silloin, kun toisella osapuolella ei yksinkertaisesti ole käypää valuuttaa käytössään. Vaihtokauppa ei kuitenkaan ole kadonnut minnekään, ja sitä käytetään yhä myös kotimaisten yritysten välisessä kaupassa. Yksi esimerkki tästä on niin kutsuttu barter-kauppa.

Vaihtokauppana käytävä barter-kauppa on yksi sponsoroinnin toteuttamisen muoto, jota käydään erilaisten kulttuuri- ja urheilutapahtumia tuottavien yritysten ja niiden toimittajien välillä. Barter-kaupassa vaihtokauppaa käydä niin, että sponsori sitoutuu sekä myymään tuotteita tai palveluita sponsoroitavalle, että myös ostamaan tuotteita tai palveluita sponsoroitavalta osapuolelta.

Vastikkeet sponsoroinnissa

Tyypillinen sponsoroitavan tahon barter-kaupassa sponsorille antama vastikkeen muoto on markkinointiyhteistyö. Tällöin sponsori saa vastikkeena oikeuden käyttää sponsoriyhteyttä omassa mainonnassaan, mutta myös näkyvyyden sponsoroitavan tahon mainonnassa ja mahdollisesti myös sen järjestämissä tapahtumissa. Pelkkä näkyvyys ei kuitenkaan usein enää nykypäivänä riitä sponsoreille, vaan sponsorille voidaankin tarjota myös muita hyödykkeitä vastikkeena. Esimerkkejä näistä ovat mm. tilojen, tarjoilun ja ohjelman tai pääsylippujen antaminen sponsorille. Näitä voidaan käyttää muun muassa henkilöstön, asiakkaiden tai yhteistyökumppanien kestitsemiseen. (Preston 2012, 93; Allen ym. 2011, 335; Oesch 2002, 66.)

Barter-kauppaa käytäessä on otettava huomioon, että sekä saadut että annetut hyödykkeet tulee merkitä kirjanpitoon koko määrältään tuloksi ja menoksi (Leppiniemi & Kaisanlahti 2016, 29). Tähän velvoittaa myös kirjanpitolain netottamiskielto. Vaihtokauppa on myös lähtökohtaisesti arvonlisäverollista – keskeistä on, että vaihdossa saadulle vastikkeelle voidaan määritellä rahallinen arvo, ja että sen ja sitä vastaan luovutettujen hyödykkeiden välillä on selkeä yhteys (Äärilä ym. 2015, 96). Laskutuksessa on myös kiinnitettävä huomiota siihen, että vaihtokaupan kohteena olevien hyödykkeiden arvonlisäverokannat eivät aina ole samat.

Barter-kaupan toteutuminen laskutuksessa

Lyyra Laineen opinnäytetyössä tutkittiin barter-kaupan toteutumista laskutuksen kannalta Lahti Events Oy:ssä. Työ toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, ja aineistona käytettiin barter-kaupan laskutusaineistoa. Tutkimuksessa selvisi, että barter-laskutusta oli käytännössä toteutettu neljällä tavalla: käyttämällä kuittausta, maksamalla lasku täysmääräisenä, käyttämällä alennusta ja muistiotositteella kirjaamalla. Näistä suositeltavia tapoja ovat kuittauksen käyttö tai laskun maksaminen täysmääräisenä.  Kuittausta käyttämällä barter-osuus tulee käytettyä sitä mukaan, kun ostoja syntyy ja niistä tullutta ostovelkaa maksetaan pois. Käyttämällä barter-osuuden kuittausta vältytään turhalta rahaliikenteeltä osapuolten välillä. Toisaalta jos on tarve laskuttaa barter-osuutta ennen kuin ostoja sponsorilta on tehty, voidaan käyttää laskun täysmääräistä maksamista. Muistiotositteen käyttämiseen ei ole estettä, mikäli siitä on sovittu, mutta laskuttamista voidaan pitää selkeämpänä. (Laine 2017.)

Markkinoinnin näkökulmasta barter-osuus saatetaan usein mieltää alennuksena. Esimerkiksi Ånes (2015, 11) toteaa näin: ”Perinteisesti kulttuuritapahtumien ja -laitosten sponsorointi on ollut yrityksille osa liiketoimintaa, johon kuuluvat eräänlaiset vaihtokaupat eli barterit: antamallaan näkyvyydellä ja vapaalipuilla festivaalit ovat saanet normaalia isompia alennuksia.” On kuitenkin huomattava, että alennuksen käyttäminen on vastoin kirjanpitolain netottamiskieltoa. Tämän vuoksi alennus-termin käyttöä olisi syytä välttää jo sopimusvaiheessa. Lahti Eventsin tapauksessa kirjanpitoon vietäessä alennettu lasku on korjattu täysmääräiseksi, minkä jälkeen barter-osuus on kuitattu vastalaskulla. Laskun korjaaminen tällä tavalla aiheuttaa siis myös ylimääräistä työtä ostoreskontran hoitajalle. (Laine 2017.)

Barter-sopimuksen laskutustapaa valittaessa on hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, miten valittu tapa vaikuttaa sponsoroitavan yrityksen kassavirtaan. Etenkin kulttuuri- ja urheilutapahtumien kohdalla voidaan olettaa, että organisaation menot painottuvat aikaan ennen tapahtumaa, ja tulot vasta tapahtuman jälkeiseen aikaan. Näin ollen voi olla mielekästä sopia siitä, että sponsorilta laskutetaan sen barter-osuus hyvissä ajoin, sillä barter-osuuden laskuttaminen vasta kun kaikki kumppanilta tehdyt ostot ovat tiedossa voi luoda haasteita sponsoroitavan osapuolen kassavirralle. (Laine 2017.)

Lopuksi

Vaihtokauppa on yksi tapa toteuttaa sponsorointia. Vaikka barter-kauppaa käytetään sponsoroinnissa, ei siitä yllättäen kuitenkaan löydy mainintoja asiaa koskevasta kirjallisuudesta. Tiedon puute saattaa johtaa väärinkäsityksiin sekä itse barter-sopimuksia tehdessä, että niitä toteutettaessa.  Maallikon kannalta on ymmärrettävää nähdä barter-osuus alennuksena, mutta on kuitenkin tärkeä muistaa, että kirjanpidon kannalta se ei ole sitä. Vaihtokaupan kirjanpitokäsittelyssä tulee ottaa huomioon, että siitä kirjataan kirjanpitoon sekä täysmääräinen meno että kulu. Laskutustavan valintaan vaikuttaa se, halutaanko sponsorilta laskuttaa palveluista ennen kuin sille maksetaan sen tuottamista hyödykkeistä, vai halutaanko barter-osuus kuitata sitä mukaan kuin ostoja tehdään.

Lähteet

Allen, J., O’Toole, W., Harris, R. & McDonnell, I. 2011. Festival and Special Event Management. Milton: John Wiley and Sons Australia Ltd.

Laine, L. 2017. Taloushallinnon näkökulma barter-kauppaan. [Verkkodokumentti]. AMK -opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 18.4.2017].  Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102316226

Leppiniemi, J. & Kaisanlahti, T. 2016. Oikeat ja riittävät kirjaukset. Helsinki: Alma Talent Oy.

Oesch, P. 2002. Kulttuurin sponsorointi ja yritysyhteistyö – kehitys ja käytännöt. Taiteen keskustoimikunnan julkaisuja nro 25. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta.

Preston, C.A., 2012. Event Marketing. How to Successfully Promote Events, Festivals, Convention, and Expositions. Hoboken: John Wiley and Sons Inc.

Ånäs, M. 2015. Kulttuuri tenhoaa sponsoreita. Markkinointi ja mainonta. 9.1.2015, 8-11.

Äärilä, L., Nyrhinen, R., Hyttinen, P., & Lamppu, K. 2015. Arvonlisäverotus käytännössä. 10., uudistettu painos. Helsinki: Talentum Media Oy.

Kirjoittajat

Lyyra Laine valmistuu tradenomiksi Lahden ammattikorkeakoulusta 2017.

Sirpa Varajärvi toimii liiketalouden lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa.

Julkaistu 17.11.2017

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/close-up-of-human-hand-327533/ (CC0)

Viittausohje

Laine, L. & Varajärvi, S. 2017. Barter-sopimusten laskutus sponsoriyhteistyössä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/11/17/barter-sopimusten-laskutus-sponsoriyhteistyossa/

Creative Commons -lisenssi