Aihearkisto: LAMK Pro

Bioeconomy Revolution in Europe

Articles in English, Kiertotalouden ratkaisut, LAMK Pro

The world is facing many challenges. The growing population demands more resources, including a safe food supply. At the same time, climate change, pollution, and biodiversity loss limit the availability. A disruptive and comprehensive solution can be offered by a sustainable and circular bioeconomy as it bridges environment, society and economy. The future success of Europe lies on how the bioeconomy is embraced by the EU citizens as a solution for improving our environment, providing us with renewable resources and healthy food, and offer jobs where people live, both in urban and rural areas.

Author:  Katerina Medkova

Sustainable & Circular Bioeconomy – the European Way

On October 22, 2018, the Bioeconomy (BE) conference was organised under the Austrian presidency by the European Commission and by the Austrian Federal Ministry for Sustainability and Tourism in the Charlemagne building, in Brussels, Belgium. The full title of the conference was Sustainable & circular bioeconomy, the European way. The reason for organizing this high-level event was to turn the spotlight on the update of the 2012 EU Bioeconomy Strategy, which was announced on October 11, 2018. (European Commission 2017; 2018)

Figure 1. Bioeconomy conference in Brussels gathered many participants.

The strategy defines BE as ”the production of renewable biological resources and the conversion of these resources and waste streams into value-added products, such as food, feed, bio-based products as well as bio-energy”. Bioeconomy is worth of € 2.2 trillion in turnover and employs over 18 million people in the EU. The sustainable and circular BE can generate up to 1 000 000 new jobs by 2030. BE can help us to reach the renewable energy targets of 27% by 2020 and 32% by 2030. (European Commission 2017; 2018)

According to John Bell, Director Bioeconomy, not one BE exists but many diverse bioeconomies, which Europe should harvest. BE pulls together all the aspects of the challenges Europe is facing, such as climate change, protection and restoration of natural resources, biodiversity and food security. Bell also stated that Europe is moving from an aspiration to the realisation of sustainable bioeconomy. Sustainability is not a concept; Bell explained it as a place the Europeans chose to live, work and nurture nature.

Carlos Moedas, Commissioner of Research, Science and Innovation, compared the BE potential to the introduction of lightbulb 139 years ago by Thomas Alva Edison. In the beginning, people were afraid of the revolutionary technology, so most of the population did not switch to the electric bulb until later on. Likewise, the BE potential is there but people cannot see it. This can be changed only if communication is done in a way that people understand, using storytelling and examples. Phil Hogan, Commissioner of Agriculture & Rural Development, referred to BE as not being “a pie in the sky”, as many successful examples already exist in Europe. BIOREGIO project also aims at promoting and sharing good examples and practices related to the bio-based circular economy. Concrete examples from different European regions are available from the project website, under the section Good Practices. (Interreg Europe 2018)

Another interesting comparison of BE is that of Anthony Luzzatto Gardner, the U.S. Ambassador to the European Union, who once stated: “The EU is like a window, you only realise that is there when there is a crack or dirt, but it always protects from the wind and the cold.”

During one of the panel discussions, Sveinn Margeirsson, CEO of Matis, pointed out the presence and use of plastic and glass water bottles during the event. He emphasized the need of courage to make a decision of no plastic bottles use and demonstrated it by throwing the plastic bottle away as better alternatives already exist.

Bio-based Products

BE is highly complex and touches many areas of our lives; the food we eat, products and energy we use, or clothes we wear. Therefore, bioeconomy and bio-based products are the tools to fight the climate change and dependency on fossil fuels. The challenge here is to let people see that these products are as good as or even better than the traditional ones. During the event, a bioeconomy corner was organised to showcase bio-based products, including compostable 3D printed cups and plates, cosmetics using insect protein, alternatives to plastic foil using beeswax wraps as well as clothes from coffee grounds.

Figures 2 and 3. Bio-based products displayed at the bioeconomy corner.

Conclusions

BE is the next economy the Europeans will have in the future; the European way as the title of the conference says. The updated strategy and the action plan can accelerate the BE development and a transition towards a circular and low-carbon economy. The huge BE potential can be unlocked only if everyone is on board and understand its benefits. BE touches everybody, everything and every day. Effective and clear communication is the key to nourish the collaborative spirit and together build the European sustainable future.

References

European Commission. 2017. Review of the 2012 European Bioeconomy Strategy. European Commission Directorate-General for Research and Innovation, Directorate F – Bioeconomy. Unit F.1 – Strategy. Luxembourg: Publication Office of the European Union. [Cited 05 Nov 2018]. Available at: https://ec.europa.eu/research/bioeconomy/pdf/review_of_2012_eu_bes.pdf#view=fit&pagemode=none

European Commission. 2018. Sustainable and circular Bioeconomy, the European way. European Commission. Bioeconomy Conference, 22 October 2018, Brussel, Belgium. Available at: https://ec.europa.eu/research/bioeconomy/index.cfm?pg=events&eventcode=A25347CB-B64A-387D-87DFA5040955E5F0

Interreg Europe. 2018. BIOREGIO Regional circular economy models and best available technologies for biological streams. [Cited 25 Nov 2018]. Available at: https://www.interregeurope.eu/bioregio/

Author

Katerina Medkova works as a Communication Manager of the BIOREGIO project at LAMK.

All photos by Katerina Medkova.

Published 3.12.2018

Reference to this publication

Medkova, K. 2018. Bioeconomy Revolution in Europe. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/12/03/bioeconomy-revolution-in-europe/

An insight on Circular economy in South Korea

Articles in English, Kiertotalouden ratkaisut, LAMK Pro

After the industrial revolution, our economy and our environment has undergone tremendous changes. Consequently, we are facing challenges that drive us towards rethinking our ways of action. In this, developing circular economy provides a solution. This article presents a view on how South Korea is developing towards circular economy.

Authors: Seongreal Yun and Susanna Vanhamäki

Definition of circular economy

For a long time, our economy has followed a linear economy model, which means producing a product and throwing it away after use. Linear economy is also referred to as “take-make-use-dispose” (Lieder 2016). The last step is disposal, in other words, the product becomes waste. One of the traditional ways of handling waste has been landfilling. Landfilling has a direct impact on the environment as it contaminates the soil and e.g. toxic materials from the waste are absorbed to the ground water and pollute it.

Circular economy is a regenerative system were resource input and waste, as well as emissions and energy leakage are minimized by aiming towards closed material loops  (Yuan et al. 2006). Therefore, circular economy produces remarkably less waste than linear economy. The products can be restorative or regenerative thus the whole economy is able to be regenerative (Lieder 2016). If simplified, the “dispose” phase in linear economy would be replaced by “take” in circular economy. Eventually circular economy aims to remove non-recyclable waste and recycle the waste as a raw material. To develop circular economy long-lasting design, maintenance, reuse and recycling should be the basis (Ghisellini et al. 2016).

Circular economy in South Korea

Many countries are aiming to develop circular economy. According to OECD, South Korea had the second highest recycling rate country in OECD countries in 2013 (McCarthy 2016). Furthermore, the Korean ministry of environment (2017) has announced that it would enact the principle of resource circulation from 1.1.2018. According to the ministry, the resource circulation law includes parts like ‘circulation resource recognition’, ‘resource circulation performance management’, ‘cycle availability evaluation’ and ‘waste disposal fee’. It contains policies to reduce waste in all process like production, distribution, consumption and disposal of products and to promote recycling.

‘Resource circulation performance management’ will be enforced to plants that discharge designated waste over 100 tons or discharge other waste over 1,000 tons. It sets a customized goal for each plant for evaluating the circulation of materials and how much the plant needs to decrease waste. If a producer makes products which is hard to be recycled, ‘cycle availability evaluation’ would be applied to the situation. The policy requires the producer to reduce a material which cannot be recycled or make the product easier to recycle. An evaluation plan has to be made every three years continuously. If a plant is not making any improvement the situation will be revealed on internet. If a municipality or a producer landfill/incinerate waste, they have to pay ‘waste disposal fee’ which is 0.01-0.02 €/kg depending on the type of waste. Waste which is not harmful to the environment and is traded for a fee will be affirmed as a ‘circulation resource recognition’ if it satisfies standard regulations. Affirmed plants will be examined constantly if they fulfil the standard or not. (Korea ministry of environment 2017)

A Korean good practice in recycling

Repaper is a Korean company, which design and develop paper cups (Repaper 2018). Repaper invented a new paper cup which can be recycled in 2018. According to the Repaper website (2018), generally a paper cup isn’t biodegradable because it is coated with polyethylene which is plastic. Therefore, it can’t be recycled as paper or cardboard, nor composted. Paper cups cause a huge amount of non-recyclable waste. Repaper has developed a technology to coat the cup without plastic. This new paper cup has received several patents in e.g. South Korea, U.S.A and Europe. It is the world’s first food container made of paper to get a UL ECVP 2485, which is an Environmental Claim Validation Procedure for Recyclability of Paper-Based Products. It also has got a certification of DIN CERTCO which means it is compostable. In addition to the cup, the technology can be applied to the other disposable products. (Repaper 2018)

The innovative material in the cup is acrylate. Acrylate has hydrophobicity in normal circumstances, which can prevent water absorption to the paper. The coating can entirely dissociate and it has been proved that the cup can be recycled. The advantage of this cup is that it is also able to be used in microwave or oven. The cup can be recycled either as a paper or as a compostable product. (Lee 2018)

Conclusions

Even if the recycling rate in South Korea is high, it doesn’t mean that the Koreans live in a circular economy. To develop towards circular economy, South Korea should consider the concept in a holistic way. This includes developing circular design of products e.g. reducing the use of plastic and use more bio-degradable and bio-based products. Consumers are more and more interested in the types of materials than before and they are trying to find new eco-friendly products to use. The biodegradable paper cup of Repaper is a good example on the development. New similar innovations can be made to reach more circular solutions.

References

Ghisellini, P & Cialani, C & Ulgiati, S. 2016. A review on circular economy: the expected transition to a balanced interplay of environmental and economic systems. Journal of Cleaner Production. Vol.114(15), 11-32. [Cited 30 Oct 2018]. Available at: https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2015.09.007

Korea ministry of environment. 2017. Enforcement of the resource recycling law. [Cited 12 Oct 2018]. In Korean. Available at: http://www.me.go.kr/home/web/board/read.do?pagerOffset=0&maxPageItems=10&maxIndexPages=10&searchKey=title&searchValue=%EC%9E%90%EC%9B%90%EC%88%9C%ED%99%98%EB%B2%95&menuId=284&orgCd=&boardId=833270&boardMasterId=108&boardCategoryId=&decorator=

Lee, O.S. 2018. Repaper got credit for recyclable paper cup in Europe. Hankyung. [Cited 31 Oct 2018]. In Korean. Available at: http://news.hankyung.com/article/2018092682621

Lieder, M. 2016. Towards circular economy implementation: a comprehensive review in context of manufacturing industry. Cleaner Production. Vol.115, 36-51. [Cited 6 Nov 2018]. Available at: https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2015.12.042

McCarthy, N. 2016. The Countries Winning the Recycling Race. Forbes. [Cited 7 Nov 2018]. Available at: https://www.forbes.com/sites/niallmccarthy/2016/03/04/the-countries-winning-the-recycling-race-infographic/#41704cab2b3d

Repaper. 2018. rePAPER. [Cited 31 Oct 2018]. Available at: http://www.repaper.kr/index_en.php

Yuan, Z., Bi, J. & Moriguichi, Y. 2006. The circular economy: a new development strategy in China. Journal of Industrial Ecology. Vol.10 (1–2), 4-8. [Cited 6 Nov 2018]. Available at: https://doi.org/10.1162/108819806775545321

Authors

Seongreal Yun is an exchange student in environmental technology at LAMK.

Susanna Vanhamäki is working as an RDI Specialist and is the Project Manager in the BIOREGIO project at LAMK.

Illustration: https://pixabay.com/en/julia-roberts-south-korea-flag-2639315/ (CC0)

Published 30.11.2018

 Reference to this publication

Yun, S. & Vanhamäki, S. 2018. An insight on Circular economy in South Korea. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/11/30/an-insight-on-circular-economy-in-south-korea/

Verkkosivujen saavutettavuutta voidaan parantaa pienin keinoin

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Digitalisaation muuttaessa yhä useampien asiointi- ja palveluntarjoajien on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota palvelujen saavutettavuuteen. Osaltaan digitaalista saavutettavuutta edistää lainsäädäntö, mutta myös kaupalliset mahdollisuudet kannattaa huomioida.

Kirjoittajat: Merja Suomalainen ja Heli Kamaja

Digitaalinen saavutettavuus

Digitaalisella saavutettavuudella tarkoitetaan verkkosivujen ja mobiilisovellusten helppokäyttöisyyttä ja ymmärrettävyyttä. Saavutettavat verkkosivut ovat sisällöltään sellaiset, että mahdollisimman moni käyttäjä voi hahmottaa ja ymmärtää niiden sisällön esimerkiksi näkövammasta tai lukivaikeudesta huolimatta (Koskela 2017).

Erilaisten rajoitteiden vuoksi digitaalisia palveluja voidaan käyttää apuvälineiden kautta. Tällöin saavutettavuuden ensimmäinen kriteeri on se, että palvelu toimii esimerkiksi ruudunlukijalaitteella luettuna. Teknisten ominaisuuksien lisäksi on runsaasti asioita, joita sisällöntuottajan tulee huomioida.

Vaihtoehtoiset tekstit tärkeitä

Verkkosivuston hakukoneoptimointi ja digitaalinen saavutettavuus -opinnäytetyössä toteutettiin digitaalisen saavutettavuuden huomioiva opas sisällöntuottajille (Suomalainen 2018). Yleensä varsinkin hakukoneoptimointi nähdään teknisenä asiana, mikä saattaa vieraannuttaa viestinnän ammattilaisia asiasta. Kuitenkin kriteereiden täyttäminen on sisällöntuottajan kannalta yksinkertaista, kunhan julkaisujärjestelmässä on ensin huomioitu saavutettavuuden periaatteet.

Ensisijaisesti tulee huolehtia siitä, että otsikoissa on käytetty otsikkotyylejä sekä linkeissä ja kuvissa vaihtoehtoisia tekstejä. Nämä niin sanotut alt-tekstit ruudunlukijakone voi lukea tiedostopolun tai -nimen sijaan, ja ne näkyvät käyttäjälle, jos kuvaa ei voi jostain syystä ladata. Otsikkotyylit puolestaan varmistavat sen, että ruudunlukijakone voi selailla sivua ja käyttäjä näin saada käsityksen sisällöstä ilman, että sitä tarvitsee kuunnella alusta loppuun. (Tamminen ym. 2017, 20–21.)

Tutkimusyhtiö Nielsen on osoittanut, että tavallisesti käyttäjät selailevat verkkosivuja vasemmalta oikealle F-mallissa: hyppien otsikoista ja kappaleiden alkuriveistä seuraavaan. Näin ollen otsikot kannattaa muotoilla hyvin erottuviksi ja sisällöltään asiaa kuvaaviksi. (Pernice 2017.)

Sisällön muokkaaminen luettavaan ja ymmärrettävään muotoon on yhtä tärkeää kuin visuaalinen ja tekninen muotoilu. Nielsenin F-malliin viitaten on oleellista tehdä kevyitä ja helposti hahmotettavia verkkosivuja siten, että lukijan kannalta tärkeimmät termit toistetaan otsikoissa ja kappaleiden aluissa.

Kortesuo (2014) opastaa kirjoittajia sujuvasti luettavan tekstin tuottamiseen seuraavasti: Helppolukuisuus on oikeakielisyyttä ja yksinkertaisia virkkeitä (10–17 sanaa), täydennettynä konkreettisin esimerkein ja kirjoitettuna ihmisen mittakaavassa. Virkakieli ja passiivilauseet eivät ole helposti ymmärrettäviä. Tilanteesta riippuen sinuttelu, minä-muodon käyttö ja puhekieli lisäävät verkossa ymmärrettävyyttä.

Listojen ja taulukoiden käyttö auttaa ymmärtämään asiaa, samoin erilaiset visuaaliset tehosteet, kuten tekstiruudut, kuvat ja kaaviot. Niitä käyttäessä tulisi kuitenkin varmistaa, että ne soveltuvat myös näkövammaisille.

Saavutettavuus palvelee kaikkia

Palveluiden suunnittelu saavutettaviksi tukee kaikkia verkkopalveluiden käyttäjiä. On hyvin todennäköistä, että jossakin vaiheessa elämää jokaisella on alentunut toimintakyky joko pysyvästi tai tilapäisesti.

Alinikula (2017) kiteyttää asian näin: olemme erilaisia, mutta meillä on samanlaiset tarpeet. Kiire saada tietoa verkosta on yhtäläinen tilanteesta riippumatta ja huolimatta siitä, miten aistimme toimivat, minkälaiset taidot meillä on omaksua tietoa tai käyttää tietokonetta.

Keskittymällä keskivertokäyttäjän palvelemiseen, yritys rajaa ulkopuolelle potentiaalisia
asiakkaita (kuvio 1). Keskivertokäyttäjän sijaan pitäisi tavoitella keskivertoratkaisua, joka ei rajaa ulkopuolelle käyttäjää iän, kyvykkyyden, sukupuolen tai kulttuurin perusteella. (Nor-wegian Design Council 2018.)

Kuvio 1. Häränsilmädiagrammi esittää, miten erilaisten ihmisten huomioonottaminen laajentaa potentiaalista asiakaskuntaa. (Norwegian Design Council 2018.) 

Lainsäädäntö ja kaupallisuus kannustavat saavutettavuuteen

Tietoyhteiskunnan kehittymisen myötä päättäjät ovat kiinnittäneet huomiota tietojen ja palvelujen saavutettavuuteen. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta pyritään varmistamaan yhteisten saavutettavuusvaatimusten toteuttaminen edellä mainituissa palveluissa. Velvoitteet astuvat voimaan syksystä 2019 alkaen. (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102.)

Digitaalinen saavutettavuus ja kaupallisuus koostuvat osin samoista elementeistä, koska kyse on koneiden ymmärtämästä sisällöstä (esimerkiksi näkövammaisen ruudunlukijakone ja hakukone) (Suomalainen 2018). Hakukoneet myös nostavat esiin laadukkaita sivuja. Jos käyttäjä siirtyy hakutulossivulta sivulle, mutta peruuttaa pois välittömästi, hakukone analysoi sivun huonolaatuiseksi ja jatkossa sen hakukonenäkyvyys heikkenee. Vastaavasti, jos käyttäjä viihtyy sivustolla pitkään, myös hakukoneen mukaan kyseessä on laadukas sivu. (Fishkin and Moz Staff 2018.)

Sisällöntuottajan vaivannäkö palkitaan kaikki käyttäjät huomioivalla sisällöllä, joka on myös todennäköisempi nousemaan verkkohauissa halutuille kärkisijoille. Verkkosivujen analyysiin on käytettävissä verkkopalveluja, ja saavutettavuudessa onnistumista kannattaa arvioida asiantuntijan avulla.

Lähteet

Alinikula, P. 2017. Avaava Digital. Digitaalinen saavutettavuus -puheenvuoro FIBS ry:n tilaisuudessa ”Digiratkaisuilla esteetöntä liiketoimintaa”. Helsinki 27.11.2017.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102. [Viitattu 18.4.2018]. Saatavissa: http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32016L2102

Fishkin, R. & Moz Staff. 2018.  How Usability Experience and Content Affect Search Engine Rankings. Moz, Inc. [Viitattu 12.4.2018]. Saatavissa: https://moz.com/be-ginners-guide-to-seo/how-usability-experience-and-content-affect-search-engine-rankings

Kortesuo, K. 2014. Sano se someksi 2: Organisaation käsikirja sosiaaliseen mediaan. Helsinki: Kauppakamari.

Koskela, J. 2017. Saavutettavuus, siis mitä? [Viitattu 19.4.2018]. Saatavissa: https://www.celia.fi/blog/saavutettavuus-siis-mita/

Nippola, V. 2018. Hakukoneoptimointiopas. [Viitattu 12.4.2018]. eLuotsi Finland Oy. Saatavissa: https://www.eluotsi.fi/google-hakukoneoptimointi-opas/

Norwegian Design Council: Inclusive Design – a people centered strategy for innovation [Viitattu 18.4.2018]. Saatavissa: http://www.inclusivedesign.no/customer-needs/knowing-yourcustomer-article37-121.html

Pernice, K. 2017. F-Shaped Pattern of Reading on the Web: Misunderstood, But Still Rele-vant (Even on Mobile). [Viitattu 13.4.2018]. Saatavissa: https://www.nngroup.com/articles/f-shaped-pattern-reading-web-content/

Suomalainen, M. 2018. Verkkosivuston hakukoneoptimointi ja digitaalinen saavutettavuus. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti.[Viitattu 12.11.2018]. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111216982

 Kirjoittajat

Merja Suomalainen on viestinnän ammattilainen, joka valmistuu Lahden ammattikorkeakoulussa syksyllä 2018.

YM Heli Kamaja toimii viestinnän lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa. Opetustyössään hän on keskittynyt asiantuntijakirjoittamiseen sekä viestinnän eri muotoihin.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/apple-computer-desk-laptop-209151/ (CC0)

Julkaistu 30.11.2018

Viittausohje

Suomalainen, M. & Kamaja, H. 2018. Verkkosivujen saavutettavuutta voidaan parantaa pienin keinoin. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/11/30/verkkosivujen-saavutettavuutta-voidaan-parantaa-pienin-keinoin/

 

 

 

Verkkokauppa-alustan valinta

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Verkkokauppojen avulla käyty elektroninen kaupankäynti on vuonna 2018 jo arkipäivää. Verkkokauppojen tuomaa helppoutta käytetään hyväksi päivittäin. Tilaukset voi tehdä omalta kotisohvalta ja haluamansa tuotteen saa varastotilanteesta riippumatta, kun vain vaivautuu etsimään kaupan, jossa se on saatavilla. Edes maantieteelliset rajat eivät tuo ongelmia. Suomeen voi nykypäivänä tilata lähes minkälaisia tuotteita tahansa, vaikkapa Yhdysvalloista tai Japanista. Kuluttaja kuitenkin harvemmin pohtii, mikä verkkokauppaa pitää yllä. Yleisin ratkaisu on sisällönhallintajärjestelmä.

Kirjoittajat: Julius Backman ja Sariseelia Sore

Mitä ovat sisällönhallintajärjestelmät ja verkkokauppa-alustat?

Sana ”sisällönhallintajärjestelmä”, tulee englannin kielen sanasta ”Content Managment System”. Sillä tarkoitetaan järjestelmää, jolla voidaan organisoidusti tuottaa ja ylläpitää verkkosivua sekä sen sisältöä. Kyseessä on siis ns. valmis runko sivustosta, jota voi yksinkertaisten työkalujen avulla muokata. Sisällönhallintajärjestelmä mahdollistaa verkkosivuston muokkauksen eri paikoista ja yhtäaikaisesti usean henkilön toimesta. Sisällönhallintajärjestelmien on tarkoitus helpottaa sivun luontia ja ylläpitoa, ja mahdollistaa se myös henkilöille, joiden tietotekninen taito on riittämätön sivuston koodaamiseen itse alusta alkaen. (Optimizely 2018.)

Verkkokauppoihin erikoistuneista sisällönhallintajärjestelmistä käytetään nimeä ”eCommerce software”, eli suomalaisittain ”verkkokauppa-alusta”. Tällaiseen kuuluu perussisällön ylläpidon lisäksi verkkokaupalle ominaisia työkaluja, kuten työkalut tuotteiden lisäykseen ja poistoon, tilausten hallintaan ja verotuksen automatisointiin (Big Commerce 2018).

Verkkokaupat maailmalla

Verkkokauppojen yleistyminen on ollut suurta lähivuosina ja oletus on, että verkkokauppojen määrän kasvu vain jatkuu. Vielä vuona 2015 tutkittiin, että verkkokaupat kattavat 7,8 % koko maailman vähittäismyynnistä. Vuonna 2017 osuus nousi 10,2 %:iin. On arvioitu, että vuoteen 2021 mennessä osuus nousee vähintään 17,5 %:iin. Kasvun odotetaan kiihtyvän vuosi vuodelta. (Statista 2018.)

Syynä merkittävään nousuun on houkutus suurista asiakasmääristä. Verkkokauppa mahdollistaa suuria määriä asiakkaita kerralla ja auttaa kauppaa leviämään parhaimmillaan maantieteellisten rajojen ulkopuolelle. Tuotteet saa toimitettua niitä haluaville asiakkaille helposti ja vaivattomasti. (Big Commerce 2018.)

Verkkokauppa-alustoja maailmalla

Ylivoimaisesti yleisin käytössä oleva sisällönhallintajärjestelmä maailmanlaajuisesti on tällä hetkellä amerikkalainen WordPress. Se on WordPressin arvion mukaan käytössä reilulla 32 % kaikista internetin verkkosivuista. (WordPress 2018.) WordPressin ylivoimainen johtoasema ei koske vain verkkosivuja, vaan myös sille kehitettyä WooCommerce-verkkokauppa-alustaa. Maailmassa arvioidaan olevan käytössä noin 9,4 miljoonaa verkkokauppaa (Built With 2018a). Näistä WooCommercen käytön määrän arvioidaan lähteestä riippuen olevan noin 28–42 % (Barn2 Media 2018; Built With 2018b; WooCommerce 2018). Osuus on arviosta riippumatta ehdottomasti suurin kaikista maailmalla käytössä olevista verkkokauppa-alustoista. Barn2 Median (2018) mukaan alusta on käytössä n. 2,24 miljoonassa verkkokaupassa. Vastaava luku on kanadalaisen Shopify-alustan kohdalla noin 600 000 (Shopify 2018) ja ranskalaisen Prestashop-alustan kohdalla n. 270 000 (Prestashop 2018).

Verkkokauppa-alustan valinta

Kun verkkokauppa-alustoja on tarjolla useita, millä perusteella valinnat yleensä sitten tehdään? Backman (2018) tutki opinnäytetyössään verkkokauppa-alustan valintaan vaikuttavia tekijöitä verkkokaupan ylläpitäjän näkökulmasta. Tutkimuksen perusteella merkittävimmäksi tekijäksi nousi verkkokaupan ylläpitäjien tietotekninen osaaminen. Toisena huomioitavana tekijänä oli alustojen lisäosien saatavuus. Verkkokaupan muokkaus vastaamaan yrityksen tarpeita vaatii lähes poikkeuksetta lisäosien käyttöä. Lisäosien saatavuus on laajinta tunnetuilla alustoilla, joilla on vakiintunut käyttäjäkunta. Esimerkkeinä tällaisista alustoista on edellä mainitut Prestashop ja WooCommerce. Verkkokauppa-alustan valintaan vaikuttavien tekijöiden lisäksi tutkimuksessa ilmeni myös, että yrityksessä on hyvä huomioida oman osaamisen lisäksi vertaistukena saatavilla oleva apu tietyn verkkokauppa-alustan käyttöön. (Backman 2018.)

Valinnan merkitys

Verkkokauppa-alustat ovat periaatteiltaan samanlaisia. Jokaisen käyttötarkoitus on verkkokaupan ylläpito, ja jokainen niistä sisältää oletuksena, edes jossain muodossa, kaikki verkkokaupalle oleelliset toiminnot. Kaikki alustat myös melkein poikkeuksetta perustuvat lisäosien käyttöön, jolloin puuttuvia tai heikkoja toimintoja voi päivittää tai lisätä erilaisten lisäosien avulla. (Backman 2018.)

Koska alustat ovat keskenään toiminnoiltaan hyvin samankaltaisia, verkkokauppa-alustan valinnassa ei korostu tietyn alustan uniikki toiminto. Backmanin johtopäätökset opinnäytetyössään vastaavat valtaosin esimerkiksi Wertzin (2017) kirjoittamaa artikkelia oikean alustan valinnan tärkeydestä. Wertzin mukaan, merkityksellisimmät alustan valintaan vaikuttavat tekijät ovat lähinnä alustan tapa mahdollistaa eri toimintoja ja kehittäjän osaaminen sen muokkauksessa (Wertz 2017). Eroja päätelmissä kuitenkin löytyi. Backman korostaa lisäosien merkitystä, kun Wertz taas korostaa alustojen toimintatapoja. Kumpikin oli kuitenkin päätelmissään samaa mieltä ylläpitäjän oman osaamisen tärkeydestä (Backman 2018; Wertz 2017).

Wertz antaa myös artikkelissaan esimerkin mahdollisesta ongelmatilanteesta. Jos jokin verkkokaupan ylläpitäjälle todella tärkeä toiminto tuottaa jatkuvasti ongelmia valitussa alustassa, eikä kehittäjien osaamista tai saatavilla olevaa lisäosaa löydy ratkaisemaan ongelmaa, on alusta syytä vaihtaa. Pahimmillaan yhdenkin toiminnon osalta epäonnistunut alustan valinta voi aiheuttaa huomattavia lisäkuluja. Valinta kannattaa siis tehdä kerralla oikein. Paras tapa on tutkia vaihtoehtoja rauhassa ja tehdä päätös omien tarpeiden ja osaamisen perusteella. Kaikkein suosituin verkkokauppa-alusta ei välttämättä aina tarkoita kaikkein soveltuvinta alustaa omaan käyttöön. (Wertz 2017.)

Lähteet

Backman, J. 2018. Toimivimman verkkokauppa-alustan löytäminen yritykselle, vertailemalla yrityksen käytössä olevia alustoja. AMK opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 10.11.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112818805

Barn2 Media. 2018. How Many Websites Use WooCommerce? Usage Statistics 2018. [Viitattu: 10.11.2018]. Saatavissa: https://barn2.co.uk/woocommerce-stats/

Big Commerce. 2018. What is ecommerce software? [Viitattu 10.11.2018]. Saatavissa: https://www.bigcommerce.com/ecommerce-answers/what-ecommerce-software/

Built With. 2018a. WooCommerce Usage Statistics. [Viitattu 13.11.2018]. Saatavissa: https://trends.builtwith.com/shop

Built With. 2018b. WooCommerce Usage Statistics. [Viitattu 13.11.2018]. Saatavissa: https://trends.builtwith.com/shop/WooCommerce

Optimizely. 2018. Content Management System. [Viitattu 10.11.2018]. Saatavissa: https://www.optimizely.com/optimization-glossary/content-management-system/

Prestashop. 2018. About us. [Viitattu 10.11.2018]. Saatavissa: https://www.prestashop.com/en/about-us

Shopify. 2018. [Viitattu 10.11.2018]. Saatavissa: https://www.shopify.com/

Statista. 2018. [Viitattu 13.11.2018]. Saatavissa:https://www.statista.com/statistics/534123/e-commerce-share-of-retail-sales-worldwide/

Wertz, J. 2017. Choosing The Right E-commerce Platform Is Critical To Your Success. Forbes. [Viitattu 10.11.2018]. Saatavissa: https://www.forbes.com/sites/jiawertz/2017/11/20/choosing-the-right-e-commerce-platform-is-critical-to-your-success/#467d25d31a46

WooCommerce. 2018. WooCommerce. [Viitattu 10.11.2018]. Saatavissa: https://woocommerce.com

WordPress. 2018. About us. [Viitattu 10.11.2018]. Saatavissa: https://wordpress.org/about/

Kirjoittajat

Julius Backman on valmistuva tietojenkäsittelyn opiskelija liiketalouden alalla.

Sariseelia Sore työskentelee tietojenkäsittelyn lehtorina ja vastuuopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/ecommerce-maksu-maksaa-rahaa-ostaa-3415340/ (CC0)

Julkaistu 28.11.2018

Viittausohje

Backman, J. & Sore, S. 2018. Verkkokauppa-alustan valinta. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/11/28/verkkokauppa-alustan-valinta/

Digitalisaation vaikutukset tilintarkastukseen

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Sähköinen taloushallinto ja digitalisaatio tulevat muuttamaan työskentelyä tulevaisuudessa ja poistamaan joitain rutiinitehtäviä kokonaan. Tietojen tallentamisesta moneen kertaan eri ohjelmiin siirrytään automaation ohjaamiseen ja robotiikan hyödyntämiseen. Toiminnot tehostuvat ja tuovat mukanaan uusia asiakaspalvelumahdollisuuksia tilintarkastajille.

Kirjoittajat: Marjukka Helin, Leea Kouhia ja Teija Launiainen

Tilintarkastajan työ muutoksessa

Automatisaatiosta on puhuttu jo 1900-luvun alusta lähtien, tuolloin keskustelu liittyi enemmänkin teollisuuden prosesseihin. Tietokoneiden yleistymisen myötä keskustelu siirtyi arkipäivän elämään ja teollisuuden ulkopuoliseen työskentelyyn. Teknologian kehitys on vaikuttanut voimakkaasti työmarkkinoihin vähentämällä rutiininomaisia tehtäviä. Työnkuvat ovat muuttuneet, mutta työn määrä itsessään ei ole vähentynyt. (Marttinen 2018, 65–90.)

Tilintarkastusprosessin ensimmäinen vaihe on sen suunnittelu. Kansainvälisten tilintarkastusalanstandardien ISA 300 säätelee tilintarkastuksen suunnittelua varsin tyhjentävästi. Suunnittelun tavoitteena on auttaa tilintarkastajaa kohdistamaan huomio oleellisiin asioihin sekä tunnistamaan ja ratkaisemaan mahdolliset ongelmat ajoissa. (Kansainväliset tilintarkastusalanstandardit 2017, 271).

Tilintarkastajan toimenkuva taloudellisen datan varmentajana ja audit-trailin todentajana tulee korostumaan, kun tietovirrat onnistutaan digitalisoimaan alkulähteellään siten että tositteelta päästään suoraan raportteihin.  Työ nopeutuu, kun suurempia datamääriä kyetään tarkastamaan entistä tehokkaammin järjestelmätarkastuksen työkaluja hyödyntäen. (Airisniemi 2016, 24-27).

Sähköiset järjestelmät mahdollistavat suoran pääsyn tapahtumiin ja siten auttavat tilintarkastajaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja tarvittaessa porautumaan riskialttiimpiin kohtiin. Uusi rahanpesulaki (Laki rahanpesun ja terrorismin estämisestä 444/2017) asettaa tilintarkastajalle uusia haasteita. Laki edellyttää, että asiakassuhdetta on jatkuvasti seurattava ja tilintarkastajan on kiinnitettävä huomiota liiketoimiin, jotka poikkeavat tavanomaisista. Digitalisaatio mahdollistaa sujuvan tiedon etsimisen ja saannin.

Digitalisaatio nähdäänkin sekä uhkana että mahdollisuutena. Tilintarkastajan ammattitaito ei häviä vaan ennemminkin laajenee ja keskittyy asiakaskokonaisuuksien hallintaan ja asiakaskokemuksen luomiseen. (Laine 2017.)

Tilintarkastajan sosiaaliset taidot nousevat tärkeämpään rooliin toimeksiantojen kohdalla koska tarkastustoimenpiteiden nopeutuessa aikaa vapautuu neuvontaan ja tietojen analysointiin.  Neuvonnan tarve tulee lisääntymään esimerkiksi tietoturvaan ja kirjanpidon pääsyoikeuksiin sekä ennakoivaan toimintaan taloushallinnossa. (Kettunen 2017.)

Asiakasyhteistyö tulee lisääntymään ja sen kautta neuvontapalveluiden tarve. Tilintarkastuksen sähköistyminen todennäköisesti tuo mukanaan tarkempaa ja reaaliaikaisempaa materiaalia yrityksen käyttöön, jolloin tarvittava reagointi voidaan suorittaa nopeammassa aikataulussa. Tarve erityisasiantuntijalle ja ohjelmistojen käyttäjälle lisääntyy, kun rutiininomainen suorittava työ voidaan tehdä automaation ja robotiikan avulla.

Tilintarkastuksen standardointi

Tilintarkastus perustuu tilintekovelvollisuuteen ja tämä velvollisuus on määritelty tilintarkastuslaissa. Tilintarkastuslaki määrää tilintarkastajia noudattamaan myös kansainvälisiä tilintarkastusalan standardeja. (Tilintarkastuslaki 1141/201, 3:3§)

Laissa määritellään tarkasti myös tilintarkastajalta vaadittavat ominaisuudet ja se, kuka voi toimia yrityksen tilin- tai toiminnantarkastajana. Tilintarkastajalla ei saa olla taloudellisia tai muita etuuksia tarkastettavaan yritykseen eikä tarkastuksen kohteena saa olla oma toiminta. Sukulaisuussuhteet tarkastettavaan yritykseen muodostavat myös esteen tarkastajana toimimiselle. (Tilintarkastuslaki 1141/2015, 4:1-8§.)

Tilintarkastuksen standardisointi yhteneväisellä tiedostomuodolla tuo etuja tilintarkastustulosten vertailtavuuteen. ESEF eli European Single Electronic Format edellyttää yhtiöitä raportoimaan tilinpäätöksensä yhteneväisessä muodossa vuoden 2020 tilinpäätöksestä lähtien. Tilinpäätösten tulee olla tuolloin yhteneviä rakenteellisesti ja konekielisesti luettavissa. (Pelkonen 2018. 24 – 27.) Tilintarkastusalan kansainvälistyminen yhtenäisten tietosisältöjä koskevien standardien myötä vaikuttaa tulevaisuudessa tilintarkastuksen painoarvon nousemiseen.

Tilintarkastajien suhtautuminen digitalisaatioon

Eräässä tilintarkastuksia suorittavassa yrityksessä toteutettiin syksyllä 2018 verkkokysely, jossa kartoitettiin tilintarkastuksen parissa toimivien henkilöiden suhtautumista digitalisaatioon ja sen mukanaan tuomaan muutokseen (Helin 2018). Kyselyn vastaanottajiksi valittiin lähinnä pk-yritysten kanssa toimivia, sillä näissä yrityksissä digitalisaatio on vasta alkanut tai tulossa. Kysely lähetettiin 223 vastaanottajalle ja siihen saatiin 84 vastausta, joten vastausprosentiksi muodostui 37,67 %. Tutkimuksen tuloksista saatiin melko kattava näkemys kyseisen yrityksen tilintarkastusten parissa työskentelevien mielipiteistä ja tulevaisuuden odotuksista.

Suurimmaksi helpottavaksi seikaksi nousi tiedon etsimisen nopeutuminen ja työnteon riippumattomuus paikasta. Sähköisestä materiaalista on helpompaa löytää haluamansa tieto hakukomennoilla ja työtä voi tarvittaessa suorittaa missä vain, tarvitaan vain yhteys tarkastusmateriaaleihin. Kuviosta 1 ilmenee lisäksi, että virheiden havainnointi on helpompaa.

Kuvio 1. Sähköisen materiaalin edut (Helin 2018, 21)

Suurimmaksi haasteeksi tutkimuksessa nousi erilaisten ohjelmistojen runsaus. Kun järjestelmien toimittajia on paljon ja järjestelmät eroavat toisistaan jonkin verran, tarvitaan tilintarkastajalta hyvää osaamista moneen erilaiseen ohjelmistoon. Tietojen saatavuus tai oikeiden tietojen löytyminen saattaa olla haasteellista juuri tästä syystä, kun jokainen ohjelma toimii hieman erilailla ja tallentaa raportteja hieman eripaikkaan. Automaation luotettavuus koettiin myös haasteena (kuvio 2).

Kuvio 2. Sähköisen materiaalin haasteet (Helin 2018, 20)

Pohdinta

Digitalisaatio muuttaa tapaa suorittaa tilintarkastusta, mutta miten paljon ja millä aikataululla, jää vielä nähtäväksi. Ohjelmistorobotiikan käyttö ja mahdollinen tekoälytoiminto kirjanpitoa laatiessa voi olla jo piankin todellisuutta monissa yrityksissä. Tekoäly voidaan jo nyt opettaa tunnistamaan esimerkiksi valelaskuja ja tekemään kirjaustoimenpiteitä itsenäisesti. Ihmisen osuus varsinaisessa rutiininomaisessa kirjaustyössä todennäköisesti vähenee ja tilintarkastajan työnkuva siten muuttuu enemmän koneen ohjaamiseen, tietojen analysointiin ja asiakkaiden palveluun.

Lähteet

Airisniemi, T. 2016. Digitalisaatio – haaste myös tilintarkastajille. Balanssi 3/2016, 24-27.

Helin, M. 2018. Taloushallinnon digitalisaation vaikutukset tilintarkastuksessa. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 1.11.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018101015862

Kettunen, P. 2017.  Digitalisoituva tilintarkastus – avain parempaan asiakaskokemukseen. Profiitti 1/2017, 6-8.

Laine, R. 2017. Digitalisaatio ja tilintarkastus. [Viitattu 6.10.2018]. Saatavissa: https://www.suomentilintarkastajat.fi/blogi/tilintarkastuksen-asiantuntijoille/digitalisaatio-ja-tilintarkastus

Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä 28.6.2017/444. Finlex. [Viitattu 1.11.2018]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170444

Marttinen, J. 2018. Palvelukseen halutaan robotti – tekoäly ja tulevaisuuden työelämä. Helsinki: Into Kustannus Oy.

Pelkonen, R. 2018. Tilinpäätösraportointi siirtyy digiaikaan. Profiitti 1/2018, 24–27.

Kansainväliset tilintarkastusalan standardit. 2017. Osa I,  Kansainväliset tilintarkastusta, yleisluonteista tarkastusta ja muita varmennuspalveluita ja liitännäispalveluita koskevat standardit ja muut ohjeet 2016 – 2017 ja eettiset säännöt tilintarkastusammattilaisille 2016.  Helsinki : ST-Akatemia Oy.

Tilintarkastuslaki 18.9.2015/1141. Finlex. [Viitattu 8.10.2018]. Saatavissa: http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151141

Kirjoittajat

Marjukka Helin on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa liiketaloutta.

Leea Kouhia toimii Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla vastuuopettajana.

Teija Launiainen toimii laskentatoimen lehtorina Saimaan ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/bookkeeping-accounting-taxes-615384/ (CC0)

Julkaistu 26.11.2018

Viittausohje

Helin, M., Kouhia, L. & Launiainen, T. 2018. Digitalisaation vaikutukset tilintarkastukseen. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/11/26/digitalisaation-vaikutukset-tilintarkastukseen/