Aihearkisto: LAMK Pro

Social media as a marketing channel for FMCG brands in Russia

Älykäs liiketoiminta, Articles in English, LAMK Pro

In modern world, social media plays an important role and have changed the way people communicate, search information about products or services, find media content. This development has changed the way businesses are promoted. This article is going to provide a basic understanding of social media concept, evaluate the role of social media in promotion of a FMCG (fast-moving consumer goods) brand in the Russian market utilizing the case of Company X.

Authors: Tamara Vladimirskaia and Marja Viljanen

Social media as a marketing tool

Social media are online tools and platforms that allow internet users to collaborate on content, share insights and experiences, and connect for business or pleasure (Strauss & Frost 2009, 329). Social media includes social networks, blogs, microblogs, photo, and video host services, forums blogs. Most of them have a unique, recognizable interface and work on a set of different technologies that make a certain website a unique communicational tool. (Neyaskin 2010, 7). There are several significant issues that distinct social media from traditional ones: the ability to share information immediately, less censored content, ability to edit and publish any kind of the material. Hence, many companies nowadays have shifted to social media instead of the use of television, newspapers, radio and magazines as marketing channels.

Social media marketing (SMM) is the complex use of social media websites and social networks to promote a company’s products and services. SMM is used to increase sales, brand awareness, attract new customers and partners, analyze the market and search for new opportunities for a business. The main channel in SMM promotion is promotion via social networks. Social networks are websites or apps that unify different people and provides an opportunity to communicate, share media, discuss opinions and search for information. Different social networks could be utilized for different purposes of the company.

Social networks and social media marketing in Russia

In Russia, social networks are popular among people of different ages, nationalities and social status. According to the latest statistics provided by State Statistics Service of Russian Federation (2018), 71.5% of the population in Russia aged 15-72 are active Internet users. Currently, 45% of citizens of the Russian Federation over 18 years old are currently using at least one of the social networks almost every day, 62% – at least once a week. Therefore, there are unlimited opportunities for different companies to use social media as a marketing tool. This is applicable to different types of business, including fast-moving consumer goods brands (FMCG). In the Russian market, the most popular social networks are YouTube, VKontakte, Odnoklassniki, Instagram and Facebook. VKontakte and Odnoklassniki are Russian-based social networks, launched by Russian web-developers in accordance with customer needs and preferences in the specific market.

Currently, social media are used by different size companies for their promotion. This usage is applied to convey the market position, become more customer-friendly and customer-oriented. (Saravanakumar & SuganthaLakshmi 2012). For an FMCG brand, such as Company X, social media practices are an excellent opportunity not only to attract new customers and increase sales but to create a channel to receive feedback, respond to comments and communicate directly with the consumer. For an FMCG brand, the recommendations for SMM strategies are the following:

  • Strategy planning for social media campaigns, clearly stated goals and prepared plan for tools utilization;
  • Content planning with proper media content that shows values of the company and specially designed for each publication;
  • Involving users of social networks and customers of a brand in a content creation to increase loyalty for a brand;
  • The diversity of the content used in promotional campaigns;
  • Budget planning for digital marketing activities in accordance with the needs of the company.
Research and findings

The empirical research done for the case Company has shown several significant issues that could be utilized by an FMCG brand. The empirical research was based on the analysis of the case company social media marketing activities, the survey of the customers and the interview with personnel. Even thought the research was conducted especially for the case company, the results are applicable to other companies in Russia in order to improve SMM activities.

The first key finding was a demand to improve the strategic planning. This includes the need to plan and schedule publications, the budget planning for tools and resources used and the general concept for the promotional plan, content plan development. Second, the content planning requires more attention. There are variety of media types that could be utilized to diversify the content in social networks. This may attract new customers and help to avoid user fatigue from brand content in social networks. Third, due to the specifics of Russian market the focus should be shifted to the social networks that are the most popular in this country. These social networks are YouTube, VKontakte, Odnoklassniki, Instagram and Facebook. All these networks have their own features, different audiences and user interfaces. Therefore, different groups of the target audience might be covered via diverse marketing channels. Furthermore, the implementation of contests and giveaways on a regular basis might stimulate users to create user-generated content and positively influence on the brand image. Finally, the utilization of different SMM tools, such as target advertising, advertising via influence agents, hashtags implementation, execution of pixels of the social network to the website, attracting traffic from the communities bring significant results.

The research results showed that the strategic planning, content planning, different social networks utilization, use of the diverse SMM tools could work in compilation for the stable and ongoing results. Social media is a great tool for promotion, attracting new customers and maintaining existing one. The Russian market with its own specific characteristics is a perspective for FMCG brands further development.

References

Neyaskin G. 2010. Social media influence on business communication. Dialog communication in business. Moscow: High School of Economics.

Saravanakumar M., SuganthaLakshmi T. 2012. Social Media Marketing. Life Science Journal 9(4):4444-4451. [Cited 23 Nov 2018]. Available at: http://www.lifesci-encesite.com/lsj/life0904/670_13061life0904_4444_4451.pdf

State Statistics Service of Russian Federation. 2018. Use of the Internet by Population of Russian Federation. Tables 3.1, 3.11. [Cited 25 Nov 2018]. Available at: http://www.gks.ru/free_doc/new_site/business/it/fed_nabl-croc/PublishData%5CRe-ports%5CReports_2016.html

Strauss J. & Frost R. 2009. E-marketing. 5th edition. USA, New Jersey: Pearson Prentice Hall.

Vladimirskaia, T. 2018.  The Role of Social Media in Promotion of the Fast-Moving Consumer Good Brand in The Russian Market. Case: Company X.  Bachelor’s thesis. Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Business and Hospitality Management. Lahti. [Cited 11 Dec 2018]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120520277

Authors

Tamara Vladimirskaia has studied Business and Administration at Faculty of Business and Hospitality Management at Lahti University of Applied Sciences and has graduated and received a BBA degree in December 2018.

Marja Viljanen works as a Senior Lecturer at the Faculty of Business and Hospitality Management, Lahti University of Applied Sciences.

Illustration: https://pixabay.com/en/social-social-media-communication-3064515/  (geralt/CC0)

Published: 12.12.2018

Reference to this publication

Vladimirskaia, T. & Viljanen, M. 2018. Social media as a marketing channel for FMCG brands in Russia. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/12/12/social-media-as-a-marketing-channel-for-fmcg-brands-in-russia/

 

Näkökulmia ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Lahden kulttuuriympäristöihin

Kiertotalouden ratkaisut, LAMK Pro

Ilmastonmuutoksella on monia säähän ja ilmastoon liittyviä vaikutuksia, jotka voivat nopeuttaa erilaisten kulttuuriympäristöjen rapautumista ja vaarantaa niiden säilymisen tuleville sukupolville. Tämän takia ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointi voi olla tärkeää kulttuuriympäristöjen suojelun kannalta. Tässä artikkelissa pohditaan, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Lahden kulttuuriympäristöihin ja kuinka sen aiheuttamiin uhkiin on varauduttu.

Kirjoittajat: Mika Kuparinen ja Susanna Vanhamäki

Johdanto

Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan ympäristöä, jonka ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Tarkemmin kulttuuriympäristöä voidaan kuvata käsitteillä kulttuurimaisema ja rakennettu kulttuuriympäristö. Kulttuuriympäristöön kuuluvat myös muinaisjäännökset ja perinnebiotoopit. (Ympäristöministeriö ym. 2015.)

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa kulttuuriympäristöihin monin eri tavoin. Berghäll ja Pesu (2008) tuovat esiin, että osa vaikutuksista on suoraa seurausta ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä ja osa ilmastonmuutokseen liittyvistä muutoksista esimerkiksi vedenkiertokulussa ja sääoloissa.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat uhat kulttuuriympäristölle voivat tapahtua pitkällä aikavälillä lämpötilan ja sadannan nousun aiheuttamana lisääntyneenä rapautumisena ja eroosiona, ja myös äkillisesti lisääntyneinä myrskytuulina. Lämpötilan ja sadannan nousu näkyy erityisesti talvikuukausina lisääntyneinä päivinä, joina lämpötila vaihtelee useammin nollan molemmin puolin. Tämä voi aiheuttaa lisääntyviä home- ja lahoamisongelmia puurakenteille ja metalliosien korroosiota. (Berghäll & Pesu 2008.) Toisaalta lumen vähäisyys saattaa myös osaltaan vähentää rakennusten kuormitusta (Rosberg-Airaksinen 2018). Myös kulttuurimaisemat muuttuvat, kun lämpötila ja kosteus nousevat. Tämä mahdollistaa lajien esiintymisalueiden nousun yhä pohjoisemmaksi, jolloin lajisto muuttuu ja tuhoeläinten on mahdollista talvehtia pohjoisemmassa.

Ilmastonmuutoksen hillintää edistetään muuttamalla rakennuksia energiatehokkaammiksi ja vaihtamalla vihreämpään energiaan (Rosberg-Airaksinen 2018). Myös tämän on ajateltu aiheuttavan kulttuuriarvojen menetystä ilmastonmuutoksen aiheuttamien uhkien lisäksi, esimerkiksi lisääntyneet tuulipuistot näkyvät kauas ja muuttavat näin merkittävästi perinteistä kulttuurimaisemaa (Berghäll & Pesu 2008). Toisaalta vaikutukset eivät aina ole välttämättä negatiivisia, vaan tuulimyllyt voidaan nähdä ikivanhan teknologian nykyaikaisena sovelluksena, joiden pystyttämistä puolustaa juuri varautuminen ilmastonmuutokseen (Niskanen 2018).

Esimerkkejä Lahdesta

Ilmaston lämpiäminen ja kosteuden nousu mahdollistaa uusien puu- ja viljelylajien siirtymisen etelästä pohjoiseen, joka voi muuttaa perinteistä peltomaisemaa. Tämän lisäksi kulttuurimaisemaan vaikuttaa helpottunut vieraslajien leviäminen, esimerkiksi jättipalsami on levinnyt Lahdessa laajalle. Sen juuret eivät sido maata tarpeeksi, ja osaltaan se edesauttaa eroosion lisääntymisessä jokitörmissä sademäärien noustessa, mikä lisää ravinteiden kulkeutumista vesistöihin. (Rosberg-Airaksinen 2018.)

Sademäärät lisäävät kosteusvaurioiden riskiä rakennetun ympäristön osalta, jolloin sisäilman ongelmien riskitasot nousevat. Lämpötilan vaihtelu nollan molemmin puolin taas nopeuttaa betonin rapautumista, jolle esimerkiksi Lahden hyppyrimäet ovat alttiita. (Rosberg-Airaksinen 2018.)

Kuva 1. Lämpötilan vaihtelu nollan molemmin puolin nopeuttaa betonin rapautumista. Kuvassa Lahden Suurmäki. (Kuva: Pirita Hyrkkänen)

Ilmastonmuutokseen varautuminen

Kulttuuriympäristöjä ei nähdä mitenkään erityisenä osa-alueena, vaan ilmastonmuutokseen varautumiseen tehtävä työ koskee kaikkea ympäristöä (Niskanen 2018). Lahdessa on tehty kuluneena vuonna arviointia riskeistä ja haavoittuvuuksista ilmaston muuttuessa, jotka tullaan kokoamaan ilmastonmuutoksen sopeutumisen ja varautumisen ohjelmaksi vuonna 2019. Ensimmäisten nostettavien toimenpiteiden priorisoinnissa keskityttiin lyhyen tähtäimen haavoittuvuuksien vähentämiseen. Pitkällä tähtäimellä riskit ja haavoittuvuudet kartoitettiin ja arvioitiin karkeasti vähintään vuotta 2030 ajatellen, mikä on EU:n kaupunginjohtajien kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelman määrävuosi. Tämän lisäksi on tehty ilmastonmuutoksen varautumiseen liittyen erikseen maisemakartoitusta yleiskaavoitusta varten. Varsinaista selvitystä tai ohjelmaa ilmastonmuutokseen varautumisesta kulttuuriympäristöjen osalta ei ole Lahdessa tehty. (Rosberg-Airaksinen 2018.)

Rosberg-Airaksisen (2018) mukaan parhaiten ilmastonmuutokseen voidaan varautua huomioimalla sen vaikutukset kaupunkisuunnittelussa. Kovempien myrskytuulien lisääntyessä kattoihin kohdistuvien vahinkojen riski lisääntyy, joten kattojen muodot tulee huomioida suunnitteluvaiheessa.

Kulttuurillisesti arvokkaiden rakennusten korjaaminen ja muuttaminen energiatehokkaammiksi voi olla haastavaa, sillä sitä varten tarvitaan erilaisia ja hyvin yksilöllisiä ratkaisuja, jotta rakennusten ominaispiirteet voidaan säilyttää (Berghäll & Pesu 2008). Arvokkaiden rakennusten suojelussa ja energiatehokkuuden parantamisessa tulee etsiä kompromisseja, esimerkiksi öljylämmityksestä tulisi luopua (Rosberg-Airaksinen 2018).

Toisaalta voidaan nähdä myös niin, että koko kulttuuriympäristötyö ja rakennusten suojelu on kestävää kehitystä. Kun rakennuksia käytetään ja niistä pidetään hyvää huolta niin, että syntyy mahdollisimman vähän muutoksia ja kulttuuriarvojen menetyksiä, niitä ei tarvitse purkaa ja niihin sitoutunutta energiaa säästyy. (Niskanen 2018.)

Yhteenveto

Ilmastonmuutoksen seurauksilla, kuten sään ääri-ilmiöillä ja lämpötilan muutoksilla on vaikutuksia sekä rakennettuun kulttuuriympäristöön että kulttuurimaisemaan. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista Lahden kulttuuriympäristöihin ei ole tehty erillisiä selvityksiä, mutta ilmastonmuutokseen varautumista on pohdittu yleisellä tasolla. Ilmastonmuutoksen vaikutusten ja niiden uhkien selvittäminen voisi olla hyvä lisätyökalu kulttuuriympäristöjen suojelussa ja säilyttämisessä tuleville jälkipolville. Asiaa voitaisiin selvittää yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa esimerkiksi opinnäytetöiden kautta.

Lähteet

Berghäll, J. & Pesu, M. 2008. Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö. Tunnistetut vaikutukset ja haasteet Suomessa. Helsinki: Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 44 | 2008. [Viitattu 7.11.2018] Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38358/SY44_2008_Ilmastonmuutos_ja_kulttuuriymparisto.pdf?sequence=1

Niskanen, R. 2018. Tutkija. Lahden Kaupunginmuseo. Haastattelu 20.11.2018.

Rosberg-Airaksinen, E. 2018. Kestävän kehityksen koordinaattori. Lahden kaupunki. Haastattelu 6.11.2018.

Ympäristöministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö & Museovirasto. 2015. Yleisiä käsitteitä. [Viitattu 12.11.2018] Saatavissa: http://www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI/Tutki_ja_tutustu/Kasitteita/Yleisia_kasitteita

Kirjoittajat

Mika Kuparinen opiskelee ympäristöinsinööriksi Lahden ammattikorkeakoulussa Tekniikan alalla.

Susanna Vanhamäki toimii TKI-asiantuntijana Lahden ammattikorkeakoulussa Kiertotalouden ratkaisut -painoalalla.

Julkaistu 11.12.2018

Viittausohje

Kuparinen, M. & Vanhamäki, S. 2018. Näkökulmia ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Lahden kulttuuriympäristöihin.  LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/12/11/nakokulmia-ilmastonmuutoksen-vaikutuksesta-lahden-kulttuuriymparistoihin/

Monimuotoisuus on rikkaus, vaikka se arjessa haastaa

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

Kulttuurinen monimuotoisuus lisääntyy työyhteisöissä ja se haastaa työyhteisöjen monikulttuurisuusvalmiudet ja –osaamisen. Sitä saat mitä jaat- hankkeessa pyrittiin lisäämään terveysalan työyhteisöjen monikulttuurisuusosaamista aktivoivien ja dialogisten menetelmien avulla.  Hankkeen tuloksena syntyi Kulttuurisen monimuotoisuuden periaatteet ohjaamaan toimintaa työyhteisöissä.

Kirjoittaja: Sari Lappalainen

Monimuotoistuvat työyhteisöt

Vähintään joka kolmannella Suomessa työskentelevällä on ulkomaalaistaustainen työtoveri –  myös Päijät-Hämeessä työyhteisöt monikulttuuristuvat entisestään tulevina vuosina (Bergbom ym. 2016).

Tämä tuo haasteita työyhteisöjen monikulttuurisuusosaamiselle. Varsinkin kun Suomi osoittautui EU:n perusoikeusviraston syksyllä 2017 julkaistussa tutkimuksessa (EU-MDIS II 2017) yhdeksi Euroopan syrjivimmistä maista. Kyselyyn vastanneista maahanmuuttajista joka neljäs oli kokenut syrjintää Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana. Toisen polven maahanmuuttajien kokemukset syrjinnästä olivat yleisempiä kuin ensimmäisen polven. Syrjintää koetaan työnhaussa, työpaikoilla ja julkisissa palveluissa. Yksi syy syrjinnän kokemuksen yleisyyteen on julkisen keskustelun negatiivisen asenteen lisääntyminen kaikkia maahanmuuttajia kohtaan vuosien 2015 ja 2016 turvapaikanhakijoiden runsaan määrän vuoksi.

Työyhteisön monimuotoistuminen saatetaan kokea uhaksi sen tähden, että uudet tulokkaat jo pelkällä olemassa olollaan häiritsevät vakiintuneiden toimintatottumusten mukanaan tuomaa vaivattomuutta. Kun totutut varmuudet ja toimintatavat järkkyvät ja monimuotoisuus tulee näkyväksi, syntyy työyhteisöissä helposti konflikteja. Monikulttuurista osaamista tarvitaan kulttuurisen monimuotoisuuden esille tuomiseen ristiriitaisuuksien ennaltaehkäisyssä ja ratkomisessa.

Sitä saat mitä jaat

Hämeen ELY-keskuksen rahoittaman hankkeen Sitä saat mitä jaat – Yhteisen jakamisen toimintamalli työhyvinvoinnin ja tuottavuuden rakentamisessa yhtenä tarkoituksena oli monikulttuurisuusosaamisen lisääminen hankkeeseen osallistuneissa työyhteisöissä. Hankkeeseen osallistui 11 Lahden kaupungin terveysalan työyksikköä. Hankkeessa toteuttajina olivat Lahden ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan tekninen yliopisto LUT Lahti.

Monikulttuurinen osaaminen voidaan määritellä voimavaraksi, jonka avulla voidaan tehdä työtä monikulttuurisessa ympäristössä ottaen huomioon ihmisten kulttuuriset uskomukset, käyttäytyminen ja tarpeet. Tähän osaamisen muodostumiseen vaikuttavat sekä henkilökohtaiset että ammatilliset tiedot ja taidot (Papadopoulos 2006), jotka jaetaan usein ns. Bloomin taksonomiaa soveltaen affektiivisiin, kognitiivisiin ja psykomotorisiin kompetensseihin. Monikulttuurinen osaaminen on siis paljon muutakin kuin vain tietoa eri kulttuureista. Siihen kuuluvat tietoisuus omasta kulttuurista, asenteet itseä sekä muita kohtaan ja tietämys työyhteisössä mukana olevien taustoista ja kulttuureista, sillä juuri kulttuuri säätelee tunteiden käyttöä ja asioiden ilmaisutapoja –  vuorovaikutuksen keskeisiä elementtejä. (Seppälä 2010.)

Hankkeen aikana työyhteisöissä toteutettiin erilaisia interventioita monikulttuurisuusosaamisen vahvistamiseksi. Näitä interventioita olivat tietoiskut eri kulttuureista ja yhdessä työyhteisöjen kanssa luodut yksikkökohtaiset toimenpide-ehdotukset monikulttuurisuusvalmiuksien ja –osaamisen lisäämiseksi. Toimenpide-ehdotuksia olivat esim. pidempi perehdytysaika maahanmuuttajataustaiselle työntekijälle ja selkokielen käyttö. Työyhteisöissä toteutettiin myös paneelikeskustelut monikulttuurisesta kohtaamisesta.

Kaikille työyhteisöille yhteisistä työpajoista yhden teemana oli monimuotoisuus. Tässä työpajassa toteutettiin case -työskentelyä monikulttuurisen kohtaamisen haasteista ja eduista. Lisäksi työpajassa osallistujat piirsivät sarjakuvia, jotka on julkaistu sarjana Tarinoita ruohonjuuresta ja asiaa työarjesta, yhteensä 9 sarjakuvalehteä. Sarjakuvissa osallistujat toivat esiin arjen haasteita ja kohtaamisia (kuva 1).

Kuva 1. Kokemus monimuotoisuuden haasteista työyhteisössä –sarjakuva. (Koskela ym. 2018)

Hankkeessa toteutettiin myös arviointikysely, johon vastasi 45 henkilöä. Vastanneista 33 katsoi hankkeen auttaneen ymmärtämään oman kulttuurin vaikutusta omaan toimintaan ja 34 katsoi hankkeen helpottaneen eri kulttuurien erityispiirteiden tunnistamista. Omien taitojen kohdata toisesta kulttuurista tuleva asiakas tai työtoveri tai opiskelija, 30 vastaajaa koki parantuneen hankkeen aikana. Vastaajista 25 koki hankkeen edistäneen keskustelua työyhteisössä kulttuurien välisistä eroista ja samankaltaisuuksista ja olleen avuksi kulttuurisesti monimuotoisessa työyhteisössä toimimiseen.

Kulttuurisen monimuotoisuuden työskentelyperiaatteet

Hankkeen aikana työstettiin työyhteisöjen ja esimiesten kanssa yhdessä Kulttuurisen monimuotoisuuden työskentelyperiaatteet, jotka koostuvat seitsemästä periaatteesta, joiden mukaan työyhteisöissä pyritään toimimaan.  Nämä periaatteet ovat:

  1. Hyväksymme kulttuurisen monimuotoisuuden, erilaisuuden työyhteisössä ja arvostamme sitä rikkautena. Katsomme, että monimuotoisen työyhteisön avulla osaamme palvella monimuotoisia asiakkaita.
  2. Näemme, että jokaisella työyhteisön jäsenellä on annettavaa työyhteisöllemme ja jokainen työyhteisön jäsen voi olla kehittämässä työtämme.
  3. Emme suvaitse syrjintää työyhteisössämme työtovereiden tai asiakkaiden taholta. Opettelemme tunnistamaan rasistisen, syrjivän ja epäasiallisen käyttäytymisen ja jos sitä havaitsemme, niin puutumme siihen.
  4. Varaamme maahanmuuttajataustaisen työntekijän perehdytykseen normaalia perehdytystä pidemmän ajan. Varmistamme, että maahanmuuttajataustainen työntekijä saa opastusta työhön säännöllisesti perehdytyksen jälkeenkin.
  5. Avaamme maahanmuuttajataustaiselle työntekijälle työpaikkamme menettelytavat – niin viralliset kuin epävirallisetkin.
  6. Tunnistamme eri kulttuurien erityispiirteitä.
  7. Käytämme selkokieltä maahanmuuttajataustaisen työntekijän kanssa kommunikoidessamme ja varmistamme, että viestimme on ymmärretty.

Monimuotoisuusbarometriin 2016 vastanneet henkilöstöalan ammattilaiset olivat sitä mieltä, että toimivasta monikulttuurisuudesta on hyötyä työpaikoilla. Monimuotoisuus voi lisätä luovuutta ja innovatiivisuutta. Työyhteisö kykenee tarkastelemaan asioita, ilmiöitä ja työtehtäviä erilaisista näkökulmista. Myös osaaminen monipuolistuu ja asiakaspalvelu paranee –  monimuotoinen henkilöstö pystyy tarjoamaan laadukasta palvelua monimuotoiselle asiakaskunnalle. Myös työntekijöiden maailmakuva laajenee ja suvaitsevaisuus lisääntyy työyhteisöjen monimuotoistuessa kulttuurisesti. (Bergbom ym. 2016.) Tämän hankkeen yhteenvedon voikin tiivistää tähän erään hankkeeseen osallistuneen kommenttiin: ”Monimuotoisuus on rikkaus, vaikka se arjessa haastaa.”

Lähteet

Bergbom, B., Toivanen, M., Airila, A. & Väänänen, A. 2016. Monimuotoisuusbarometri 2016 : Fokuksessa monikulttuurisuus ja osaaminen.  Helsinki: Työterveryslaitos.  [Viitattu 4.12.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN 978-952-261-686-9 (PDF)

EU-MIDIS II. 2017. Second European Union Minorities and Discrimination Survey –  Main results. [Viitattu 4.12.2018]. Saatavissa: http://fra.europa.eu/en/publication/2017/eumidis-ii-main-results

Koskela, V., Laakso, H., Lappalainen, S., Martikainen, S-J., Oikarinen, T., Pekkarinen, S. & Pässilä, A. 2018. Tarinoita ruohonjuuresta ja asiaa työarjesta. Numero 7 /9 Yhteenkuuluvuus.  LUT Scientific and Expertise Publications. Raportit ja selvitykset – Reports No. 82. [Viitattu 5.12.2018]. Saatavissa: http://lutpub.lut.fi/handle/10024/158674

Papadopoulus, I. 2006. The Papadopoulos, Tilki and Taylor model of developing cultural competence. Teoksessa: Papadopoulos, I. (toim.) Transcultural Health and Social Care. Development of cultural competent practitioners. Edinburg: Churchill Livingstone Elsevier. 7-24.

Seppälä, T. 2010. Kulttuurien välinen ammatillisuus työyhteisössä. Teoksessa: Seppälä T. (toim.) Näkökulmia monikulttuuriseen esimiestyöhön ja henkilöstöjohtamiseen. Helsinki: Yliopistopaino. 61-67.

Kirjoittaja

Sari Lappalainen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla, hän on toiminut pitkään Kiina yhteistyössä sekä sieltä tulleiden opiskelijoiden tuutorina. Lisäksi hän toimii täydennyskouluttajana terveydenhuollon henkilöstölle.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/woman-person-desktop-work-aerial-3187087/ (CC0)

Julkaistu 11.12.2018

Viittausohje

Lappalainen, S. 2018. Monimuotoisuus on rikkaus, vaikka se arjessa haastaa. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/12/11/monimuotoisuus-on-rikkaus-vaikka-se-arjessa-haastaa/

Automation – Make the machine do the work

Älykäs liiketoiminta, Articles in English, LAMK Pro, Muut

As information technologies evolve in a rapid pace, human race has always been trying to find the best use of computers, from complicated mathematical calculation to deep machine learning. One of the most common uses amongst those is automation. By manipulating the machine with programs using codes and scripts, humans can describe any repetitive tasks in a form for a machine to understand. This makes it possible for a machine to execute the tasks without any human’s need for supervision. In software development, automation comes in handy in product testing and deployment phase. In fact, humans can effectively replace the boring manual testing with automation testing, reduce time consumption and increase the product quality.

Authors: Quan Dao and Sariseelia Sore

Automation testing and its benefits

Manual testing refers to the concept of performing test cases using human interaction (Itkonen & al. 2009, 494). Traditionally, manual testing is accounted for a great part of the quality assurance process. However, it is noticeable that automation testing is slowly replacing manual testing, due to its ability of cross-browser testing with deep penetration based on the predefined test suite. By utilizing machine or software in automation testing, developers can execute a certain amount of test cases based on the test script written in a particular programming language without human obstruction. Later on, the results are compared with the expected outcome. (Dustin et al. 2009, 4.) Compared to the manual testing where the cost of time, money and effort remain a tremendous burden, automation testing appears to be a better solution for regression and time efficiency. (Nguyen et al. 2006, 28.)

 It is a good practice to evaluate and plan the testing method before any development. This can prevent big errors in further stage of the development as well as preserve time and resources. Test automation is a promising candidate when it comes to regression testing (re-test the preexisted product and functions that are being changed or developed). Regression testing helps to ensure that the newly introduced changes work with the old program version. Furthermore, any repetitive tests, which are not likely to change throughout the development, sprint or cycle, should also be optimized to be automated. Generally, these tests are high data-driven, which means that the same function can be entered with large different data or input. Those data can be imported from a database to the test case to run in a different environment. (Fernandes & Fonzo 2018.)

 How to control the website interface in automation testing?

Selenium is an open source software testing framework developed in 2004 by Jason Huggins under Apache 2.0 (Selenium 2018). It serves for the purpose of mimicking the end-users’ interaction with a web application by controlling a browser’s web driver. Selenium supports almost every popular web browser nowadays, and the test suite can be written with many languages (Selenium 2018).

Selenium WebDriver is the most popular tool in test automation for web applications. Figure 1 indicates that Selenium WebDriver enables developers to compile and run an end-to-end test suite with its API. Based on different test cases, the tool passes the Selenese test script to the Selenium Core and controls the browser without the need to connect to a remote server unless it is not the native machine (Avasarala 2014, 13).

Figure 1. Interaction of WebDriver (Avasarala 2014, 13)

Each individual element on the web page can be located using UI locators that include various techniques to locate the desired elements on the webpage for the machine to interact with. After being queried, the elements can be manipulated with different methods, such as: clicking on the elements, moving the cursor, typing and input in textbox, etc.  (Selenium 2018.)

The stack requirements for installing Selenium WebDriver using Java programming language are listed in the Table 1. These components are critical in order to run and perform any automation tasks on browsers.

Table 1. Components requirement

An example: Signing up unlimited Facebook Accounts on Chrome browser

Figure 2 below displays the content of a java page that the author has created to sign up new accounts for Facebook using automation. The aim of this task is to open Chrome browser, get to Facebook page and sign up new accounts using random emails that are generated with random numerical suffix. At the beginning, the machine will import necessary components to run the script, for example ChromeDriver, junit, and Selenium WebDriver.

The script should be chosen to be run with junit as junit is defined to be the test runner. Junit executes the script starting from the @Test anchor. In the figure 2, each line of code ends with comments explaining the purpose of the step.

Figure 2. Script to automate Facebook account signing-up

This example shows how developers can automate the signing up process on webpages with programming. As there is no assertions to evaluate the outcome to any expected results, this is not considered testing. However, for further development with automation testing, developers can add assertions to assess whether or not the outcome is desired. For instance, the value of the textbox can be stored and compared to certain input value to decide if it meets the requirements. In fact, the machine can check if the button is clicked and if any further notifications follows. These practices are possible because they are happening on the webpage itself, and the Selenium WebDriver can detect and interact with them.

The Figure 3 illustrates clearly that the driver is controlling the browser with the notification “Chrome is being controlled by automated test software”. In this example, the driver enters all the needed information on the sign-up form, and then clicks on the submit button. Additionally, all text fields can be parsed as parameters, or the data may be imported from a database. This example test script can be run as many times as required with different, randomly generated email address every time. With this implementation, unlimited number of Facebook accounts can be created by running a simple script. It took approximately 10 seconds for the script to sign up for one account. Whereas, for a human, to sign-up for Facebook, a normal process will take up to several minutes. Moreover, the result is at maximum accuracy compared to human results with repetitive tasks.

Figure 3. Facebook sign-up automated page

Prevent your website from malicious automation attack

It does not require much to set up and run an automation task on a web browser. That is why it is necessary for any website to have some protection method against potential automation attack. Using captcha for verifying humans and computers apart is by far the most effective technique for protecting a site against automation (Robert 2018). Captcha generates elements on the site with non-static ID, which makes it impossible for the pre-determined script to locate, thus get access to.

Conclusion

For automation, it is imperative to ensure the reliability of the scripts, and frequent maintenance to keep track with changes of the automated object. Website automation tasks depend heavily on the web elements, and sometimes they are slightly changed on different web browsers and web resolutions, which results in the failure of the test case or automation task.

Overall, automation has been widely adopted, and implemented in every aspect of technology. The resources and time to set up an automation system may be demanding at first, however, in the long term, the effectiveness of the result is significant. For example, by running an automation test suite for a web application in a start-up company, the development team can witness a 71.46% of time reduction compared to manual testing of all the required functionalities. In fact, the number is only concluded within a two-month development timeframe. The use of automation testing will most likely appear even more efficient with time. (Dao 2018, 52.)

References

Avasarala, S. 2014. Selenium WebDriver Practical Guide. Birmingham B3 2PB, UK: Packt Publishing.

Dao, Q. 2018. Implementing test automation with Selenium WebDriver. Case study: MeetingPackage.com. Bachelor’s thesis. Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Business and Hospitality Management. Lahti.  [Cited 1 Nov 2018]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110116522

Dustin, E., Garrett, T. & Gauf, B. 2009. Implementing Automated Software Testing: How to Save Time and Lower Costs While Raising Quality. New York: Pearson Education Inc.

Fernandes, J. & Fonzo, A.D. 2018. When to Automate your Testing (and when not to). Oracle. [Cited 1 Oct 2018]. Available at: http://www.oracle.com/technetwork/cn/articles/when-to-automate-testing-1-130330.pdf

Itkonen, J., Mäntylä, M.V. & Lassenius, C. 2009. How do testers do it? An exploratory study on manual testing practices. In: 2009 3rd International Symposium on Empirical Software Engineering and Measurement. Lake Buena Vista, FL, USA. 15-16 Oct. 2009. 494-497. [Cited 1 Nov 2018]. Available at: https://doi.org/10.1109/ESEM.2009.5314240

Nguyen, H.Q., Hackett, M. & Whitlock, B.K. 2006. Global Software Test Automation: A Discussion of Software Testing for Executives. Cuperrtino: Happy About.

Robert, E. 2018. 9 Recommendations to Prevent Bad Bots on Your Website. [Cited 2 Nov 2018]. Available at: https://resources.distilnetworks.com/all-blog-posts/9-recommendations-to-prevent-bad-bots-on-your-website

Selenium. 2018. SeleniumHQ. Browser automation. [Cited 2 Oct 2018]. Available at: https://www.seleniumhq.org/

Authors

Quan Dao is a recent graduate at Lahti University of Applied Sciences, major in Business Information Technology. He finds joy in ensuring the quality of the product in the development process, with an aim to optimize the development and operation pipeline. He is interested in new opportunities, preferably in Quality Assurance and DevOps.

Sariseelia Sore works as Senior Lecturer in Business Information Technology Degree Programme at Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Business and Hospitality Management.

Illustration: https://unsplash.com/photos/OqtafYT5kTw (Ilya Pavlov/CC0)

Published 11.12.2018

Reference to this publication

Dao, Q. & Sore. S. 2018. Automation – Make the machine do the work. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/12/11/automation-make-the-machine-do-the-work/

Muotoilualan opiskelijan ammatillisen itsetunnon kehittyminen

LAMK Pro, Muotoilu

Tässä artikkelissa tarkastelemme muotoilijan ammatillista itsetuntoa. Ammatillisen itsetunnon kehittymiseen voidaan vaikuttaa opintojen aikana esimerkiksi palautteen ja ohjauksen avulla. Keskeistä on, että ammatillinen itsetunto huomioidaan yhtenä opintojen aikaisena kehittämistavoitteena substanssiosaamisen ja työelämävalmiuksien kehittymisen rinnalla.

Kirjoittajat: Sini Roine ja Anu Raappana

 Ammatillinen itsetunto

Kun muotoilija kokee selviytyvänsä työtehtävistään osaamisensa ja persoonansa avulla, hänellä on hyvä ammatillinen itsetunto. Ammatillisen itsetunnon käsitteisiin liittyvät pystyvyyden ja osaamisen käsitteet. Ammatillinen itsetunto voidaan nähdä henkilön käsityksenä omasta pätevyydestä ja riittävyydestä ammattilaisena, asiantuntijana ja työntekijänä (Nironen & Keskinen 1992, 18, 21).

Ammatillisen itsetunnon merkitys korostuu nopeasti muuttuvassa työelämässä. Uusia ammatteja syntyy, vanhoja ammatteja poistuu ja tulevaisuudessa työkaverina voi olla ihminen tai robotti.  Tiedämme, että työelämä muuttuu monella tapaa, mutta emme vielä tiedä mitä erilaisia, ehkä poikkitieteellisiä valmiuksia työelämässä itse kukin tulee tulevaisuudessa tarvitsemaan. (Ks. esimerkiksi Arola ym. 2017.)

Opiskelijan on kuitenkin asemoitava itsensä työelämän kontekstiin ja rakennettava muotoilijan identiteettiä sekä opittava muotoilijaksi. Itsen hahmottaminen osana työelämää toteutuu käsityksemme mukaan ammatti-identiteetin ja ammatillisen itsetunnon avulla. Artikkelimme taustamateriaali on kerätty haastatteluin. Olemme haastatelleet sekä opiskelijoita (3 henkilöä) että opettajia (3 henkilöä). Haastattelut on tehty syksyllä 2018 ja teemana niissä on ollut ammatillisen itsetunnon muodostuminen.

Palautteen avulla omanlaiseksi muotoilijaksi

Keskeiseksi ammatillista itsetuntoa rakentavaksi tekijäksi haastateltavat tunnistivat palautteen ja siihen kytkeytyvät vuorovaikutukselliset tilanteet. Opiskelijat toivovat enemmän palautetta omasta tekemisestään ja töistään, ja opettajat sitä mielellään antavat. Palauteen antaminen ja vastaanottaminen tunnistetaan opeteltavissa olevaksi taitolajiksi. Opiskelijalta vaaditaan rohkeutta olla oma itsensä, rohkeutta kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä ja rohkeutta oman tien etsimiseen. Kuka minä muotoilijana olen? on kysymys, joka opiskelijan tulee itselleen esittää.

Suurentuneet ryhmäkoot ovat vaikeuttaneet henkilökohtaisen palautteen antamista. Sekä haastatellut opiskelijat että opettajat tunnistavat, että palautteelle jää usein liian vähän aikaa. Opettajan voi olla vaikeaa antaa palautetta, jos ei tunne opiskelijoita. Opiskelijan näkökulmasta myös palautteen antamisen ajankohta on tärkeä. Palautetta tulee saada ajoissa, riittävän usein eri vaiheissa prosessia sekä ryhmä- että yksilöpalautteena. Pelkkä numeroarvosana ei kerro opiskelijalle osaamisen kehittymistä. Opiskelijat kokevat, että ammatillisen itsetunnon kehittymisen näkökulmasta palaute ja keskustelu opettajan kanssa on tärkeää. Lyhytkin kirjallinen tai suullinen palaute on opiskelijalle merkityksellistä.

 Vertaispalaute ja sidosryhmäpalaute

Tiimien toimivuus ja hyvä vuorovaikutus johtavat haastateltujen mukaan laadukkaaseen ja oppimista edistävään vertaispalautteeseen.  Tiimissä toimiminen ja vertaispalaute auttavat hahmottamaan omaa osaamista suhteessa muihin.  Tiimityöskentelyssä oppii tuomaan julki omat mielipiteensä, saa vertaisilta vinkkejä oman osaamisen kehittämiseen ja se auttaa asioiden ammatillista pohdintaa yhdessä vertaisten kanssa. Haastatteluaineistoin perusteella toisilta oppiminen on tärkeää, joissain tapauksissa jopa tärkeämpää kuin opettajilta oppiminen.

Haastatteluaineiston perusteella vertaispalauteen antamista tulee harjoitella ja todella pohtia miten palaute annetaan. Hyvin ohjattu ja huolella suunniteltu tiimioppiminen auttaa opiskelijoita kehittämään vertaispalautteeseen liittyviä taitoja.

Muotoilijan ammattiin liittyy usein lähes jatkuva arvioinnin kohteena oleminen. Opintojen alussa opiskelijalla voi olla vaikea erottaa omaa persoonaa ja tekemäänsä työtä toisistaan. Luovalla alalla työt saattavat olla omia lapsia, joita kukaan ei saisi arvostella tai osoittaa niissä olevia epäkohtia. Opintojen edetessä opiskelijat oppivat ottamaan palautetta vastaan ja alkavat hahmottaa palautetta oman ammattiminän rakentamisen välineenä. Palautteen antamisessa ja vastaanottamisessa oppii, että palaute ei ole opiskelijalle henkilökohtaisesti persoonaan liittyvä asia.

Opettaja saa ja opettajan on hyvä vaatia hyvää tulosta. On kuitenkin myös huomioitava, mitkä ovat vaikuttaneet työtulokseen. Opiskelijoilla voi olla ongelmia luovia kaikki tehtävät kiitettävästi läpi, jos tehtävien palautukset ovat samaan aikaan. Opettaja on tärkeässä roolissa antamaan opiskelijalle perspektiiviä siitä, mitä opiskelijalta vaaditaan. Haastatellut (sekä opettajat että opiskelijat) tunnistavat, että muotoilualan opiskelijoilla on taipumus vertailla itseään ammattilaisiin. Tämä aiheuttaa suuria paineita jo opiskeluaikana.

Sekä opiskelijat että opettajat tunnistavat, että työelämältä saatu palaute on merkityksellistä. Yritysyhteistyöprojektit onnistuessaan ovat tärkeitä itsetunnon kohottajia. Niihin halutaan panostaa ja työelämän edustajilta otetaan mielellään palautetta vastaan. Erilaisia töiden julkisia esittelyjä, joissa on mahdollisuus saada palautetta voisi opiskelijoiden mukaan olla enemmänkin opintojen aikana. Julkiset esiintymiset lisäävät työhön panostamista, kartuttavat esiintymiskokemusta ja opettavat ottamaan palautetta vastaan ulkopuolisilta ihmisiltä.

Lopuksi

Ammatillinen itsetunto, ammatti-identiteetti sekä osaamisidentiteetti ovat käsitteitä, jotka liittyvät toisiinsa. Ne ovat hankalasti konkretisoitavissa sellaisiksi kokonaisuuksiksi, että niiden kehittymisen edistäminen osana muotoilualan opetusta on mahdollista. Miten niitä mitataan ja miten todetaan niiden kehittyminen?

Opiskelijan itsetunto vaikuttaa suuresti siihen, miten hän uskaltaa etsiä harjoittelupaikkaa tai työpaikkaa. Huonosta itsetunnosta kärsivä saattaa olla ammattilaisena hyvä, mutta hän ei tunnista sitä itsessään. Tällöin hän ei uskalla hakea riittävän haastavaa harjoittelu- tai työpaikkaa. Opiskelija saattaa valita helppoja reittejä, jotka eivät kehitä häntä ammatillisesti eteenpäin. Omien vahvuuksien ja rajoitusten tunnistaminen on osa ammatillista itsetuntoa. Tämä on näkökulma, joka koulutuksessa olisi hyvä nousta esiin.  Paljon on opiskelijan itsearvioinnin varassa.

Ammatillisen itsetunnon käsitteen olemassa olon tunnistaminen on opiskelijalle tärkeää; mitä minä osaan, kuinka paljon jaksan ja mihin minä pystyn? Omalla mukavuusalueella toimiminen on helppoa, mutta oppiminen tapahtuu sen ulkopuolella. Yksi haastateltavista totesi ammatillisen itsetunnon kehittymisestä melko mukaansa tempaavasti: omaksumalla oman alansa keskeiset tiedot ja taidot, säilyttämällä uteliaan asenteen työhön ja kyvyn soveltaa omaa osaamista melkeinpä missä vain tilanteessa, saa itselleen ammatillisen itsetunnon, jolla jaksaa työelämässä ahertaa.

Lähteet

Arola, M., Gröhn, S., Kaihua, K ja Puisto, M. 2017. Eväitä työelämään. Kuusi tapaa lisätä korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksia. Helsinki: Sitra. Sitran selvityksiä 123. [Viitattu 22.11.2018]. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2017/06/05104025/Selvityksia123.pdf

Nironen, P. ja Keskinen, S. 1992. Mieslastentarhanopettajien yleinen ja ammatillinen itsetunto ja käsitykset työstään. Turun yliopisto. Psykologian laitos. Psykologian tutkimuksia 93.

Kirjoittajat

Sini Roine opiskelee Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa teollista muotoilua. Hän on työskennellyt Design or die –hankkeessa kesällä 2018 ja pohtinut hankkeen aikana muun muassa muotoilijan ammatillisen itsetunnon ja ammatti-identiteetin kehittymistä.

Anu Raappana työskentelee Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa tki- ja tutkimustehtävissä. Tällä hetkellä hän on projektipäällikkönä Design or die – luovasta osaamisesta uutta arvoa ja kilpailukykyä -hankkeessa. (1.8.2016-31.12.2018, ESR). Tämä artikkeli on yksi osa hankkeen tuloksista.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/feedback-confirming-board-1825508/ (CC0)

Julkaistu 5.12.2018

Viittausohje

Roine, S. & Raappana, A. 2018. Muotoilualan opiskelijan ammatillisen itsetunnon kehittyminen. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/12/05/muotoilualan-opiskelijan-ammatillisen-itsetunnon-kehittyminen/