Tässä artikkelissa tarkastelemme muotoilijan ammatillista itsetuntoa. Ammatillisen itsetunnon kehittymiseen voidaan vaikuttaa opintojen aikana esimerkiksi palautteen ja ohjauksen avulla. Keskeistä on, että ammatillinen itsetunto huomioidaan yhtenä opintojen aikaisena kehittämistavoitteena substanssiosaamisen ja työelämävalmiuksien kehittymisen rinnalla.
Kirjoittajat: Sini Roine ja Anu Raappana
Ammatillinen itsetunto
Kun muotoilija kokee selviytyvänsä työtehtävistään osaamisensa ja persoonansa avulla, hänellä on hyvä ammatillinen itsetunto. Ammatillisen itsetunnon käsitteisiin liittyvät pystyvyyden ja osaamisen käsitteet. Ammatillinen itsetunto voidaan nähdä henkilön käsityksenä omasta pätevyydestä ja riittävyydestä ammattilaisena, asiantuntijana ja työntekijänä (Nironen & Keskinen 1992, 18, 21).
Ammatillisen itsetunnon merkitys korostuu nopeasti muuttuvassa työelämässä. Uusia ammatteja syntyy, vanhoja ammatteja poistuu ja tulevaisuudessa työkaverina voi olla ihminen tai robotti. Tiedämme, että työelämä muuttuu monella tapaa, mutta emme vielä tiedä mitä erilaisia, ehkä poikkitieteellisiä valmiuksia työelämässä itse kukin tulee tulevaisuudessa tarvitsemaan. (Ks. esimerkiksi Arola ym. 2017.)
Opiskelijan on kuitenkin asemoitava itsensä työelämän kontekstiin ja rakennettava muotoilijan identiteettiä sekä opittava muotoilijaksi. Itsen hahmottaminen osana työelämää toteutuu käsityksemme mukaan ammatti-identiteetin ja ammatillisen itsetunnon avulla. Artikkelimme taustamateriaali on kerätty haastatteluin. Olemme haastatelleet sekä opiskelijoita (3 henkilöä) että opettajia (3 henkilöä). Haastattelut on tehty syksyllä 2018 ja teemana niissä on ollut ammatillisen itsetunnon muodostuminen.
Palautteen avulla omanlaiseksi muotoilijaksi
Keskeiseksi ammatillista itsetuntoa rakentavaksi tekijäksi haastateltavat tunnistivat palautteen ja siihen kytkeytyvät vuorovaikutukselliset tilanteet. Opiskelijat toivovat enemmän palautetta omasta tekemisestään ja töistään, ja opettajat sitä mielellään antavat. Palauteen antaminen ja vastaanottaminen tunnistetaan opeteltavissa olevaksi taitolajiksi. Opiskelijalta vaaditaan rohkeutta olla oma itsensä, rohkeutta kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä ja rohkeutta oman tien etsimiseen. Kuka minä muotoilijana olen? on kysymys, joka opiskelijan tulee itselleen esittää.
Suurentuneet ryhmäkoot ovat vaikeuttaneet henkilökohtaisen palautteen antamista. Sekä haastatellut opiskelijat että opettajat tunnistavat, että palautteelle jää usein liian vähän aikaa. Opettajan voi olla vaikeaa antaa palautetta, jos ei tunne opiskelijoita. Opiskelijan näkökulmasta myös palautteen antamisen ajankohta on tärkeä. Palautetta tulee saada ajoissa, riittävän usein eri vaiheissa prosessia sekä ryhmä- että yksilöpalautteena. Pelkkä numeroarvosana ei kerro opiskelijalle osaamisen kehittymistä. Opiskelijat kokevat, että ammatillisen itsetunnon kehittymisen näkökulmasta palaute ja keskustelu opettajan kanssa on tärkeää. Lyhytkin kirjallinen tai suullinen palaute on opiskelijalle merkityksellistä.
Vertaispalaute ja sidosryhmäpalaute
Tiimien toimivuus ja hyvä vuorovaikutus johtavat haastateltujen mukaan laadukkaaseen ja oppimista edistävään vertaispalautteeseen. Tiimissä toimiminen ja vertaispalaute auttavat hahmottamaan omaa osaamista suhteessa muihin. Tiimityöskentelyssä oppii tuomaan julki omat mielipiteensä, saa vertaisilta vinkkejä oman osaamisen kehittämiseen ja se auttaa asioiden ammatillista pohdintaa yhdessä vertaisten kanssa. Haastatteluaineistoin perusteella toisilta oppiminen on tärkeää, joissain tapauksissa jopa tärkeämpää kuin opettajilta oppiminen.
Haastatteluaineiston perusteella vertaispalauteen antamista tulee harjoitella ja todella pohtia miten palaute annetaan. Hyvin ohjattu ja huolella suunniteltu tiimioppiminen auttaa opiskelijoita kehittämään vertaispalautteeseen liittyviä taitoja.
Muotoilijan ammattiin liittyy usein lähes jatkuva arvioinnin kohteena oleminen. Opintojen alussa opiskelijalla voi olla vaikea erottaa omaa persoonaa ja tekemäänsä työtä toisistaan. Luovalla alalla työt saattavat olla omia lapsia, joita kukaan ei saisi arvostella tai osoittaa niissä olevia epäkohtia. Opintojen edetessä opiskelijat oppivat ottamaan palautetta vastaan ja alkavat hahmottaa palautetta oman ammattiminän rakentamisen välineenä. Palautteen antamisessa ja vastaanottamisessa oppii, että palaute ei ole opiskelijalle henkilökohtaisesti persoonaan liittyvä asia.
Opettaja saa ja opettajan on hyvä vaatia hyvää tulosta. On kuitenkin myös huomioitava, mitkä ovat vaikuttaneet työtulokseen. Opiskelijoilla voi olla ongelmia luovia kaikki tehtävät kiitettävästi läpi, jos tehtävien palautukset ovat samaan aikaan. Opettaja on tärkeässä roolissa antamaan opiskelijalle perspektiiviä siitä, mitä opiskelijalta vaaditaan. Haastatellut (sekä opettajat että opiskelijat) tunnistavat, että muotoilualan opiskelijoilla on taipumus vertailla itseään ammattilaisiin. Tämä aiheuttaa suuria paineita jo opiskeluaikana.
Sekä opiskelijat että opettajat tunnistavat, että työelämältä saatu palaute on merkityksellistä. Yritysyhteistyöprojektit onnistuessaan ovat tärkeitä itsetunnon kohottajia. Niihin halutaan panostaa ja työelämän edustajilta otetaan mielellään palautetta vastaan. Erilaisia töiden julkisia esittelyjä, joissa on mahdollisuus saada palautetta voisi opiskelijoiden mukaan olla enemmänkin opintojen aikana. Julkiset esiintymiset lisäävät työhön panostamista, kartuttavat esiintymiskokemusta ja opettavat ottamaan palautetta vastaan ulkopuolisilta ihmisiltä.
Lopuksi
Ammatillinen itsetunto, ammatti-identiteetti sekä osaamisidentiteetti ovat käsitteitä, jotka liittyvät toisiinsa. Ne ovat hankalasti konkretisoitavissa sellaisiksi kokonaisuuksiksi, että niiden kehittymisen edistäminen osana muotoilualan opetusta on mahdollista. Miten niitä mitataan ja miten todetaan niiden kehittyminen?
Opiskelijan itsetunto vaikuttaa suuresti siihen, miten hän uskaltaa etsiä harjoittelupaikkaa tai työpaikkaa. Huonosta itsetunnosta kärsivä saattaa olla ammattilaisena hyvä, mutta hän ei tunnista sitä itsessään. Tällöin hän ei uskalla hakea riittävän haastavaa harjoittelu- tai työpaikkaa. Opiskelija saattaa valita helppoja reittejä, jotka eivät kehitä häntä ammatillisesti eteenpäin. Omien vahvuuksien ja rajoitusten tunnistaminen on osa ammatillista itsetuntoa. Tämä on näkökulma, joka koulutuksessa olisi hyvä nousta esiin. Paljon on opiskelijan itsearvioinnin varassa.
Ammatillisen itsetunnon käsitteen olemassa olon tunnistaminen on opiskelijalle tärkeää; mitä minä osaan, kuinka paljon jaksan ja mihin minä pystyn? Omalla mukavuusalueella toimiminen on helppoa, mutta oppiminen tapahtuu sen ulkopuolella. Yksi haastateltavista totesi ammatillisen itsetunnon kehittymisestä melko mukaansa tempaavasti: omaksumalla oman alansa keskeiset tiedot ja taidot, säilyttämällä uteliaan asenteen työhön ja kyvyn soveltaa omaa osaamista melkeinpä missä vain tilanteessa, saa itselleen ammatillisen itsetunnon, jolla jaksaa työelämässä ahertaa.
Lähteet
Arola, M., Gröhn, S., Kaihua, K ja Puisto, M. 2017. Eväitä työelämään. Kuusi tapaa lisätä korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksia. Helsinki: Sitra. Sitran selvityksiä 123. [Viitattu 22.11.2018]. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2017/06/05104025/Selvityksia123.pdf
Nironen, P. ja Keskinen, S. 1992. Mieslastentarhanopettajien yleinen ja ammatillinen itsetunto ja käsitykset työstään. Turun yliopisto. Psykologian laitos. Psykologian tutkimuksia 93.
Kirjoittajat
Sini Roine opiskelee Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa teollista muotoilua. Hän on työskennellyt Design or die –hankkeessa kesällä 2018 ja pohtinut hankkeen aikana muun muassa muotoilijan ammatillisen itsetunnon ja ammatti-identiteetin kehittymistä.
Anu Raappana työskentelee Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa tki- ja tutkimustehtävissä. Tällä hetkellä hän on projektipäällikkönä Design or die – luovasta osaamisesta uutta arvoa ja kilpailukykyä -hankkeessa. (1.8.2016-31.12.2018, ESR). Tämä artikkeli on yksi osa hankkeen tuloksista.
Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/feedback-confirming-board-1825508/ (CC0)
Julkaistu 5.12.2018
Viittausohje
Roine, S. & Raappana, A. 2018. Muotoilualan opiskelijan ammatillisen itsetunnon kehittyminen. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/12/05/muotoilualan-opiskelijan-ammatillisen-itsetunnon-kehittyminen/