Aihearkisto: Yrittäjyys

LAB: Boosting Startup and SME Ecosystems in the South Karelia and Päijät-Häme Regions

Startups and SMEs are considered the backbone of any growing economy. As a collaborative entity, research-oriented universities (LUT) and polytechnic schools (LAMK & SAIMIA) can boost business ecosystems by providing fuel in the form of innovations.

Authors: Afnan Zafar and Marja Ahola

Why are startups and SMEs important for regional and national growth?

There is growing interest in innovations across the globe, irrespective of the size and origin of the country in question (Ghisetti et al. 2015). While multinational companies (MNCs) struggle to find innovative products (Jay 2013), the focal point has shifted toward startups and small and medium-sized enterprises (SMEs) (Rosenbusch et al. 2011). The freedom to explore new ideas in startups and SMEs is becoming ever more important. They are acting as drivers for regional and national innovation systems and leading to economic growth for emerged or emerging markets (Hessels & Parker 2013). After the 2007 economic crisis, most economies learned the important lesson of not relying solely on MNCs for economic growth (Helleiner 2011).

Countries have shifted their focus more towards promoting startups and SMEs to achieve longer and more stable economic growth (Ciravegna et al. 2014). There has also been a shift observed from industry-driven, incentive-based to regional and national economic policies with long-term planning (McCann & Ortega-Argilés 2013). Groupings of similar SMEs, strong funding bodies for innovation needs, single governing bodies and openness among firms to collaborate are the most important initiatives many countries have followed to achieve remarkable growth (Gunasekara 2005). Many countries have formed clusters of startups and SMEs at the regional level, referred to as ecosystems (Kanter 2012). These ecosystems have been proven to function as factories of new ideas and innovative products over the last decade (Triguero et al. 2013).

In Europe, it is evident that startups and SMEs are key players when it comes to their economic contribution at the national and EU level (Mrva & Stachová 2014). Finland is not an exception; after the well documented problems faced by Nokia, the need to expand startup and SME ecosystems both vertically and horizontally became apparent (Zafar 2018). Startups and SMEs produce approximately 60% of EU GDP, employ around 100 million people, generate about € 3,934 billion and are considered as an innovation powerhouse of the EU (Eurostat 2015). The main players in startup and SME ecosystems are Malta, Cyprus and Estonia (Eurostat 2015) while Finland, one of the world’s most innovative countries, lags behind (Filippetti & Archibugi 2011).

How can LAB boost development of startup and SME ecosystems?

Research-based educational institutes in any country are always considered the lifeline for innovative ideas (Bozeman et al. 2012). In Finland, institutes play a vital role in developing entrepreneurial competencies and have introduced many programs at bachelor and master levels to train future entrepreneurs. Due to changing dynamics, it is now time for institutes to merge and collaborate on a single agenda of economic growth with the help of startups and SMEs. LAB is now the flag bearer for such open innovation collaboration (Zafar & Ahola 2019). LAB is the result of the merger between LAMK and SAIMIA and will influence R&D in the South Karelia and Päijät-Häme regions and then later at the national level. These regions have great potential to develop, align and enhance startup and SME ecosystems (Ministry of Employment and the Economy 2019a & 2019b). As mentioned earlier, startups and SMEs have the natural ability to bring innovative products to the market. However, initially it is very difficult for them in this region (South Karelia/Päijät-Häme) to take the initiative alone. Here, LAB can play a key role in boosting the creation of startup and SME ecosystems by fueling them with initial research-based innovation and helping them to develop business plans.

Figure 1. LAB as a booster of business ecosystems (Figure: Afnan Zafar 2019).

At the backend, LAB can enable startup and SME ecosystems (Figure 1) to materialize product plans and service development and at a later stage market them (service/product) successfully. LAB can also play a role in post-market surveillance with firms for innovative products.

How can LAB be a game-changer at the national level?

It is evident from the literature that educational institutes are an important pillar in the growth of a country’s economy (Bozeman et al. 2012). They not only educate the nation but also play an important role in knowledge creation. When LAB successfully helps to develop the regional ecosystems in South Karelia and Päijät-Häme, which are just 150 km apart from each other and 90km from the Uusimaa region, it will start to emerge as a major national game-changer for the economy. LAB will act as an umbrella, under which regional strategic focus will be discussed, evolved, implemented and analyzed (Zafar & Ahola 2019). The well-aligned strategic focus will influence national policymaking and strategic focus and vice versa. However, as a bigger influencer in the future, more responsibility will fall on LAB’s shoulders to initiate, develop and execute R&D and business activities.

Startup and SME ecosystems are a win-win situation for all stakeholders

The level of knowledge and innovativeness is a key factor for the success of SME and startup ecosystems. The competitive advantage of such ecosystems is directly related to the role of each stakeholder (Gunasekara 2005). In this case, LAB (LAMK and SAIMIA) and the startups and SMEs themselves all are stakeholders. LAB has extensive experience related to entrepreneurship and innovations. It will play a lead role in future business ecosystems. Nevertheless, firms also have to respond positively to make this happen. LAB can learn the practical aspects of industry from firms, and firms can have initial R&D support from LAB. All growing economies have active collaborative ecosystems among various research institutes, startups, SMEs and MNCs (Kanter 2012). Responsible roles played by each stakeholder (LAB & firms) can lead to a win-win situation for all as the ecosystem will provide an open innovation environment so all stakeholders can learn from one another and grow together (Zafar 2019).


This article explores the possible future influence of LAB at the regional and national levels in Finland. The overall discussion shows that LAB can boost the creation of startups and SMEs due to its extensive collaboration with three main institutes. These three institutes have experienced RDI experts and extensive accomplishments in research. It is important to align the strategic focus of research with the needs of regional startups and SMEs. There should be set guidelines and SOPs before the actual collaboration starts to get the best results in the form of successful business ecosystems. The well-planned execution of LAB and its scope will definitely prove to be a game-changer for regional and national economic growth in the long run.


Bozeman, B., Fay, D. & Slade, C. 2012. Research collaboration in universities and academic entrepreneurship: the-state-of-the-art. The Journal of Technology Transfer. Vol. 38(1), 1-67. [Cited 6 Sep 2019]. Available at:

Ciravegna, L., Lopez, L. & Kundu, S. 2014. Country of origin and network effects on internationalization: A comparative study of SMEs from an emerging and developed economy. Journal of Business Research. Vol. 67 (5), 916-923.  [Cited 8 Sep 2019]. Available at:

Eurostat. 2015. Small and medium-sized enterprises: an overview. [Cited 10 Sep 2019]. Available at:

Filippetti, A. & Archibugi, D. 2011. Innovation in times of crisis: National Systems of Innovation, structure, and demand. Research Policy. Vol.40 (2), 179-192. [Cited 9 Sep 2019]. Available at:

Ghisetti, C., Marzucchi, A. & Montresor, S., 2015. The open eco-innovation mode. An empirical investigation of eleven European countries. Research Policy. 44, 1080-1093. [Cited 10 Sep 2019]. Available at:

Gunasekara, C. 2005. Reframing the Role of Universities in the Development of Regional Innovation Systems. The Journal of Technology Transfer. 31, 101-113. [Cited 10 Sep 2019]. Available at:

Hessels, J. & Parker, S. 2013. Constraints, internationalization and growth: A cross-country analysis of European SMEs. Journal of World Business. Vol. 48 (1), 137-148.  [Cited 11 Sep 2019]. Available at:

Helleiner, E. 2011. Understanding the 2007–2008 Global Financial Crisis: Lessons for Scholars of International Political Economy. Annual Review of Political Science. 14, 67-87. [Cited 8 Sep 2019]. Available at:

Jay, J. 2013. Navigating Paradox as a Mechanism of Change and Innovation in Hybrid Organizations. Academy of Management Journal. 56, 137-159. [Cited 9 Sep 2019]. Available at:

Kanter, R. M. 2012. Enriching the Ecosystem. Harvard Business Review. Vol. 90 (3). [Cited 11 Sep 2019]. Available at:

McCann, P. & Ortega-Argilés, R. 2013. Smart Specialization, Regional Growth and Applications to European Union Cohesion Policy. Regional Studies. Vol. 49 (8), 1291-1302. [Cited 9 Sep 2019]. Available at:

Mrva, M. & Stachová, P. 2014. Regional Development and Support of SMEs – How University Project can Help. Procedia – Social and Behavioral Sciences. 110, 617-626. [Cited 8 Sep 2019]. Available at:

Ministry of Employment and the Economy. 2019a. South Karelia’s regional programme 2014−2017: South Karelia to be Finland’s most success region by 2030. [Cited 12 Sep 2019]. Available at:   

Ministry of Employment and the Economy. 2019b. Päijät-Häme regional programme 2017: Internationalisation and expertise networks. [Cited 12 Sep 2019]. Available at:

Rosenbusch, N., Brinckmann, J. & Bausch, A. 2011. Is innovation always beneficial? A meta-analysis of the relationship between innovation and performance in SMEs. Journal of Business Venturing. Vol. 26 (4), 441-457. [Cited 13 Sep 2019]. Available at:

Triguero, A., Moreno-Mondéjar, L. & Davia, M. 2013. Drivers of different types of eco-innovation in European SMEs. Ecological Economics. 92, 25-33. [Cited 12 Sep 2019]. Available at:

Zafar, A. 2018. Aivovuoto Suomessa – todellinen uhka vai myytti? Siirtolaisuus Migration 4/2018. Siirtolaisuusinstituutin julkaisu. [Cited 12 Sep 2019]. Available at:

Zafar, A. & Ahola, M. 2019. Merging and Collaboration of Educational Institutes: New dimension of Open Innovation. LAMK Pro. [Cited 11 Sep 2019]. Available at:

Zafar, A. 2019. The Outsourcing Innovation Paradox: A Company’s Growth Option or a Risk to R&D Capabilities. Doctoral dissertation. University of Vaasa, School of Technology and innovations. Vaasa. Acta Wasaensia, 418. [Cited 8 Sep 2019]. Available at:


Afnan Zafar, Ph.D., works as a research fellow at the University of Vaasa, Finland and as a private research consultant. His areas of expertise are innovative solutions, innovative product and service development, brain drain problems and its solutions in developed countries

Marja Ahola, MA, works as an RDI expert at Lahti University of Applied Sciences, as an expert in entrepreneurship education for highly educated immigrants (Kokoma ESF) and as a project manager in the Ossi 2 – Skills for a Work project

Illustration: (CC0)

Published 26.9.2019

Reference to this publication

Ahola, M. & Zafar, A. 2019. LAB: Boosting Startup and SME Ecosystems in the South Karelia and Päijät-Häme Regions. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at:

Suomalaisten tuoteinnovaatioiden mahdollistaminen vastikkeellisen joukkorahoituksen avulla

Suomalaiset yritykset ja yksityiset keksijät kehittävät vuosittain useita potentiaalisia tuoteideoita. Idean kehittämiseen ja innovaatioiden markkinoille tuomiseen kuitenkin tarvitaan usein ulkopuolista rahoitusta. Yksi erinomainen vaihtoehto nimenomaan uuden tuoteinnovaation rahoitukselle on vastikkeellinen joukkorahoitus. Se on kuitenkin Suomessa edelleen tuore ilmiö ja melko vähän hyödynnetty keino mahdollistaa tuoteinnovaatioiden markkinoille pääsy. Ennen vastikkeellisen joukkorahoituksen hakemista on hyvä tiedostaa muun muassa omat tavoitteet ja joukkorahoitukseen liittyvät riskit sekä selvittää, mitkä innovaatioprosessin ja tuotekehityksen vaiheet tulisi olla tehtynä tai otettuna huomioon ennen joukkorahoituksen hakemista uudelle tuotteelle.

Kirjoittajat: Pauliina Kallio ja Leea Kouhia

Joukkorahoitus Suomessa

Joukkorahoituksessa rahoitusta kerätään useimmiten verkossa toimivilla joukkorahoitusalustoilla. Rahoitukseen osallistuu useampia henkilöitä yleensä verrattain pienillä sijoituksilla, joista koostuu suurempi summa hankkeen tai innovaation rahoittamiseen. (Taipale 2016.)

Joukkorahoitusmarkkinat Suomessa ovat vielä tällä hetkellä melko pienet verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltojen joukkorahoitusmarkkinoihin. Joukkorahoitus on kuitenkin Suomessa yleistyvä rahoitusmuoto. Vuonna 2017 suomalaisten joukkorahoitusalusten kautta välitettiin rahoitusta yhteensä 247 miljoonaa euroa, mikä on jopa viisinkertainen määrä vuoteen 2014 verrattuna. Alla olevasta kuviosta 1 on nähtävissä, että vaikka joukkorahoitusmarkkinat ovat Suomessa kasvaneet, ei vastikemuotoinen joukkorahoitus kuitenkaan ole vielä saavuttanut kovaa suosiota. (Honkanen & Haavanlammi 2018.)

Kuvio 1: Projektien määrät palvelualustoilla (Honkanen & Haavanlammi 2018)

Vastikkeellinen joukkorahoitus

Vastikkeellinen joukkorahoitus on rahoituksen keräämistä useilta sijoittajilta vastiketta vastaan. Vastikkeellisessa joukkorahoituksessa yksityishenkilöt sijoittavat omia varojaan joukkorahoitushankkeeseen ja saavat vastikkeeksi sijoituksestaan myöhemmin ei-rahallisen vastikkeen eli esimerkiksi tavaran tai palvelun. Vastikkeellinen joukkorahoitusmalli on hyvä vaihtoehto etenkin silloin, kun toimintaa ei ole vielä käynnistetty ja kyseessä on jokin uusi innovaatio. (Euroopan Unioni 2015, 16–17.)

Vastikkeelliseen joukkorahoitukseen keskittyneitä alustoja ovat esimerkiksi suomalainen Mesenaatti ja yhdysvaltalainen Kickstarter. Vuoteen 2018 mennessä Kickstarterin kautta jo yli 150 000 projektia oli saanut joukkorahoitusta yhteensä yli 4 biljoonan dollarin edestä (Kickstarter 2018). Suomalaisilla joukkorahoitusalustoilla ei olla vielä päästy aivan samoihin lukuihin, ja moni suomalainen yritys onkin lähtenyt hakemaan rahoitusta esimerkiksi Kickstarterista. Yksi esimerkki Kickstarterin kautta onnistuneesta joukkorahoitusprojektista on vipukirvestä myyvä Vipukirves Heikki Oy, joka keräsi New Leveraxe -kirveen joukkorahoituksesta lähes 200 000 euroa (Simola 2015).

Vastikkeellinen joukkorahoitus tuoteinnovaatioiden mahdollistajana

Vuonna 2019 tehdyssä laadullisessa tutkimuksessa selvitettiin vastikkeellisen joukkorahoituksen sopivuutta keinona uusien innovaatioiden kiinnostavuuden selvittämiseksi ja markkinoille tuomiseksi sekä innovaatioprosessin tärkeimpiä vaiheita ennen vastikkeellisen joukkorahoituksen hakemista (Kallio 2019). Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää innovaatiotoiminnan, tuotekehityksen tai joukkorahoitusalan ammattilaista. Tutkimuksen tulokset perustuvat haastateltujen asiantuntijoiden näkemyksiin ja kokemuksiin innovaatioiden kehittämisestä ja joukkorahoituksesta.

Keskeisinä tuloksina tutkimuksessa voitiin todeta, että vastikkeellinen joukkorahoitus sopii erinomaisesti uuden tuotteen markkinoille tuomiseen. Kyseinen joukkorahoitusmalli sopii etenkin kuluttajille suunnatuille tuotteille. Vastikkeellinen joukkorahoitus on hyvä keino uuden innovaation kysynnän ja kiinnostavuuden selvittämiseksi. Tutkimuksen tuloksista nousi esille myös selkeitä asiakokonaisuuksia koskien innovaatioprosessin tärkeimpiä vaiheita ennen vastikkeellisen joukkorahoituksen hakemista.

Vastikkeellisen joukkorahoituksen hyötyjä

Vastikkeellinen joukkorahoitus voi mahdollistaa uusien tuoteinnovaatioiden markkinoille tuomisen kenelle tahansa. Lisäksi vastikkeellisella joukkorahoituksella uudelle innovaatiolle voidaan saada tarvittavaa näkyvyyttä ja se voi avata ovia myös muihin tuleviin rahoituksiin. Joukkorahoitus on hyvä vaihtoehto julkisille rahoituksille etenkin innovaatioiden kohdalla, sillä joukkorahoituksen saaminen on useasti nopeampi prosessi eikä tuotekehitys tällöin hidastu. Julkisissa rahoituksissa vaaditaan usein aiempaa liiketoimintaa, sen sijaan vastikkeellinen joukkorahoitus mahdollistaa innovaatioiden markkinoille tuomisen myös uusille yrityksille tai yksityisille keksijöille. Pienillä sijoituksilla useista eri lähteistä on mahdollista saada rahoitusta uudelle innovaatiolle esimerkiksi tuotantoon, kehitykseen tai toiminnan laajentamiseen. Joukkorahoitus on myös hyvä keino lähteä selvittämään tuotteen kiinnostavuutta ja markkinoita.

Missä vaiheessa vastikkeellinen joukkorahoitus on mahdollista?

Tuoteinnovaatioiden kohdalla joukkorahoitus toimii usein ennakkomyyntikanavana eikä tuotteen tarvitse olla vielä valmis. Onnistumisen kannalta olisi kuitenkin hyvä käydä läpi tietyt innovaatioprosessin vaiheet, joita ovat omien lähtökohtien määrittely, alkuselvitykset, suunnittelu ja testaus, tuotesuojauksen arviointi sekä valmistautuminen joukkorahoituskampanjaan. Näistä vaiheista muodostuva prosessi esitetään kuviossa 2. (Kallio 2019)

Kuvio 2: Prosessikaavio (Kallio 2019)

Vastikkeellinen joukkorahoitus on aikaa ja huomiota vaativa prosessi, mutta onnistuessaan voi mahdollistaa tuoteinnovaatioiden markkinoille viemisen. Mikäli joukkorahoitus otetaan esimerkiksi kehitysyhtiöissä suositeltavaksi vaihtoehdoksi muiden rahoitusmuotojen rinnalle, voidaan sen avulla edistää suomalaista innovaatiotoimintaa.


Honkanen J. & Haavanlammi K. 2018. Joukkorahoitus ja vertaislainaus tilasto. Suomen Pankki. [Viitattu 21.12.2018]. Saatavissa:

Euroopan Unioni. 2015. Joukkorahoitus: Opas pk-yrityksille. Euroopan Unionin julkaisutoimisto. [Viitattu 10.12.2018]. Saatavissa:

Kallio P. 2019. Uuden tuoteidean kehittäminen markkinoille vastikkeellisen joukkorahoituksen avulla. AMK-opinnäytetyö. Lahden Ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 11.2.2019]. Saatavissa:

Kickstarter. 2018. About us. [Viitattu 11.12.2018]. Saatavissa: https://www.kickstar-

Simola K. 2015. Yrittäjät. Miljoonia potentiaalisia sijoittajia – Nämä suomalaisyritykset kiinnostavat nyt myös maailmalla. [Viitattu 10.2.2019]. Saatavissa:

Taipale A. 2016. Yritysmarkkinoiden kehittäminen. Valtionvarainministeriö. [Viitattu 20.12.2018]. Saatavissa:


Pauliina Kallio on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa liiketaloutta.

Leea Kouhia toimii Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla vastuuopettajana.

Artikkelikuva: (CC0)

Julkaistu 18.2.2019


Kallio, P. & Kouhia, L. 2019. Suomalaisten tuoteinnovaatioiden mahdollistaminen vastikkeellisen joukkorahoituksen avulla. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:

Tunnusluvut ja mittarit toiminnan ohjauksen tukena rakennusalan pk-yrityksessä

Kilpailu rakennusalalla on kovaa, ja yritysten tulee reagoida muutoksiin nopeasti ja tehokkaasti. Kilpaillulla ja suhdanneherkällä alalla yrityksen menestyksen kannalta on talouden suunnittelu ja seuranta erityisen tärkeää. Toimiva johdon raportointi auttaa päätöksenteossa ja toiminnan ohjaamisessa tavoitteiden suuntaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan avainmittareiden ja tunnuslukujen määrittelemistä ja hyödyntämistä erityisesti rakennusalan pk-yrityksen näkökulmasta.

Kirjoittajat: Emil Kuokkanen ja Sirpa Varajärvi

Yrityksen luotettava raportointi

Ulkoisen laskentatoimen osalta talouden raportointia ohjataan Suomessa lainsäädännön avulla. Keskeinen normisto koostuu suomalaisesta osakeyhtiö-, kirjanpito- ja tilintarkastuslainsäädännöstä sekä kansainvälisistä tilinpäätösraportointi- ja tilintarkastusnormeista. Kirjanpitolaki edellyttää, että jokainen yritys laatii tilikauden päätteeksi tilinpäätösraportin, joskin 2016 uudistunut kirjanpitolaki sallii tästä poikkeuksen mikrokokoisille toiminimille ja ammatinharjoittajille. Näin ollen pk-yrityksissäkin on tuotettava taloudellista raportointia luotettavasti vähintäänkin tilinpäätösraportoinnin edellyttämällä tavalla. (Järvenpää ym. 2013, 302; Kirjanpitolaki 1336/1997, 1 §.)

Pelkkä tilinpäätösraportointi ei ole kuitenkaan riittävä keino yrityksen talouden jatkuvaan seurantaan ja päätöksentekoa palvelevaan raportointiin. Tätä varten tarvitaan sisäisen laskentatoimen tuottamia raportteja ja tunnuslukuja. Oikeiden tunnuslukujen avulla yritysjohto pystyy vertaamaan tulosyksiköiden tuloksia asetettuihin tavoitteisiin ja analysoimaan mahdollisten erojen syitä. Tunnuslukujen seurannan avulla yritys pystyy reagoimaan syntyneisiin eroihin ja suunnittelemaan toimenpiteitä, joilla se pyrkii jatkossa saavuttaa asettamansa tavoitteet. (Neilimo & Uusi-Rauva 2005, 10.)

Mittarit ja tunnusluvut yrityksen raportoinnissa

Täsmälliset ja luotettavat suorituskykymittarit ovat tärkeitä yrityksen raportoinnissa. Yrityksen suorituskyvyn kannalta tärkeimpiä mittareita kutsutaan usein KPI-mittareiksi (Key Performance Indicators). Näihin voi sisältyä sekä rahamääräisiä että ei-rahamääräisiä mittareita. Ei-rahamääräisen informaation tuottaminen on tärkeää, koska sillä voidaan ennustaa myöhempää rahamääräisesti mitattavaa taloudellista menestystä. Esimerkiksi rakennusalan yrityksessä voidaan seurata, kuinka monta tarjousta konkretisoituu kaupaksi. Rahamääräisellä informaatiolla tarkoitetaan kustannuksiin ja tuottoihin liittyvää informaatiota. Sen etuna on tiedon yhteismitallisuus ja vertailtavuus. (Järvenpää ym. 2013, 39-40; Parmenter 2015, 11.)

Tasapainotettu mittaristo, Balanced Scorecard, on esimerkki strategisen suunnittelun ja seurannan työkalusta, jossa pääpaino on oikeanlaisten mittareiden määrittämisellä ja seuraamisella. Ensimmäisen kerran Balanced Scorecardin käsitteen esittivät professorit Kaplan ja Norton kirjoittamassaan artikkelissa, joka julkaistiin Harward Business Review – lehden numerossa 1992. Heidän mukaansa mallin neljä eri näkökulmaa ovat taloudellinen näkökulma, asiakasnäkökulma, prosessinäkökulma sekä oppimisen ja kasvun näkökulma. (Opetushallitus 2018.) Tätä mittaristoa kohtaan on myös esitetty paljon kritiikkiä. Åkerbergin (2006) mukaan tasapainotetulla mittaristolla on ylikorostettu maine johtamisen haasteiden ratkaisijana, koska se on sisällöltään osittain vanhentunutta.

Yrityksissä tyypillisimmin seurattavat tunnusluvut voidaan jakaa kannattavuuden, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden tunnuslukuihin. Kannattavuuden osalta tärkeimpiä tunnuslukuja ovat liikevoittoprosentti ja sijoitetun pääoman tuottoprosentti. Sijoittajille tärkeitä tunnuslukuja ovat osakemarkkinoiden tunnusluvut. Sijoittajat ovat kiinnostuneita yrityksen kasvunäkymistä ja kassavirrasta. Tärkeimpiä osakemarkkinoiden tunnuslukuja ovat tulos per osake ja osinko per osake. (Jormakka ym. 2015, 129, 141.)

Raportoinnin säännöllisyys ja hyödyllisyys

Taloushallinnon digitalisoituminen on mahdollistanut sen, että yrityksissä pystytään toteuttamaan ja valvomaan talouden raportteja yhä helpommin. Rakennusalan yritysten talouden seurannalle haasteita aiheuttaa se, että projektit kestävät usein yli vuoden, jolloin joudutaan usein tekemään osatuloutusta. Osatuloutuksesta puhutaan, kun kirjataan tuotto projektin valmiusasteen perusteella. (KauppakamariTieto 2018.) Vuosittain tuotettu tilinpäätöstasoinen tieto ei ole enää hyödyllistä. Kuukausittainen tulouttaminen auttaa yritystä saamaan ajantasaiset ja tarkat luvut.

Rakennusalan pk-yrityksen raportointia tutkittiin Emil Kuokkasen (2018) opinnäytetyössä Yrityksen johdon raportoinnin työkalut ja menetelmät. Laadullisena tutkimuksena toteutetun tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kehittää case-yrityksen, Oma Rakennus Oy:n, johdon raportoinnin käytäntöjä ja raporttipohjia. Haastateltavina oli pitkän linjan ammattilaisia rakennus- ja talousalta. Tutkimuksen tulosten perusteella voitiin todeta, että case-yrityksessä tärkeimpiä seurattavia asioita ovat

  • kassavirtaennusteet
  • erääntyneiden myyntisaamisten tuloutuminen
  • tarjous- ja tilauskannat
  • likviditeettiennusteet
  • tulos- ja taselaskelmat.

Pk-yrityksissä on tärkeää tuottaa ajantasaista likviditeetti- eli maksuvalmiusennustetta. Likviditeettiennuste tulee aina esille esimerkiksi, kun yritys hakee luottoa pankilta. Rakennusalan yrityksessä likviditeetin kannalta keskeistä on saadut urakat ja niistä muodostuvien saatavien kotiutuminen.


Rakennusala elää vahvasti suhdanteiden mukana. Yritykset, jotka eivät tuota raportointia säännöllisesti ja tarkasti jäävät jalkoihin markkinoiden muuttuessa. Kasvua hakevalla yrityksellä tulee olla toimivat taloushallintojärjestelmät sekä osaava talousjohto, jotta voidaan kehittyä tunnuslukuja ja mittareita seuraamalla. Monissa yrityksissä ei tunnisteta omia vahvuuksia ja avainmenestystekijöitä. Avoimella ja reagointikykyisellä johdolla on hyvät valmiudet hyödyntää erilaisia raportteja ja tunnuslukuja liiketoiminnan kehittämisessä. Avainsana tähän on muuntautumiskyky. Jos jokin on ollut yritykselle avainmenestystekijä, mutta liiketoiminta laahaa, tulee yrityksen tarkastella toimiaan ja tarvittaessa muuttaa vanhoja tapoja.


Jormakka, R., Koivusalo, K., Lappalainen, J. & Niskanen, M. 2015. Laskentatoimi. Helsinki: Edita Publishing.

Järvenpää, M., Länsiluoto, A., Partanen, V. & Pellinen, J. 2013. Talousohjaus ja kustannuslaskenta. Helsinki: Sanoma Pro.

KauppakamariTieto. 2018. Osatuloutus. [Viitattu 5.12.2018]. Saatavissa:

Kirjanpitolaki 30.12.1997/1336. Finlex. [Viitattu 18.1.2019]. Saatavissa:

Kuokkanen, E. 2018. Yrityksen johdon raportoinnin työkalut ja menetelmät. Case: Oma Rakennus Oy. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 13.12.2018]. Saatavissa:

Neilimo, K. & Uusi-Rauva, E. 2005. Johdon laskentatoimi. Helsinki: Edita Prima.

Opetushallitus. 2018. Säädökset ja ohjeet. [Viitattu 5.12.2018]. Saatavissa:

Parmenter, D. 2015. Key Performance Indicators: Developing, Implementing, and Using Winning KPIs. Hoboken, New Jersey: John Wiley & Sons.

Åkerberg, P. 2006. Budjetoinnin mielettömyys. Helsinki: Talentum.


Emil Kuokkanen on valmistunut tradenomiksi Lahden ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2018 ja toimii nykyään Oma Rakennus Oy:n controllerina.

Sirpa Varajärvi toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva: (CC0)

Julkaistu 28.1.2019


Kuokkanen, E. & Varajärvi, S. 2019. Tunnusluvut ja mittarit toiminnan ohjauksen tukena rakennusalan pk-yrityksessä. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:

Digitalisaatiosta harmaita hiuksia ikäihmisille

Digitalisoituminen jatkuu suomalaisessa yhteiskunnassa kiihtyvällä vauhdilla. Julkishallinto, pankit, vakuutusyhtiöt, yksityiset yritykset ja muut organisaatiot siirtävät palvelujaan verkkoon digitaaliseen muotoon. Perinteisen henkilökohtaisen asiakaspalvelun tarjonta käy entistä harvinaisemmaksi.  Monille ihmisille kuitenkin digitaalisten palvelujen hyödyntäminen on haasteellista, ja joillekin jopa mahdotonta. Tässä artikkelissa pohditaan ikäihmisten asemaa digitaalisten palvelujen käyttäjinä, heidän tarvettaan digituelle sekä yksityisen liiketoiminnan mahdollisuuksia tarjota digitukea julkisen tuen ohella.

Kirjoittajat: Ismo Mäkelä ja Ritva Kinnunen

Digitalisaatio muuttaa ihmisten arjen

Digitalisaatio käsitteenä on hankala määritellä lyhyesti, sillä se on nykyään mukana lähes kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Mikael Jungner (2015) kirjoitti Elinkeinoelämän keskusliiton tilaaman ”Otetaan digiloikka!” -julkaisun, jossa hän avaa laajemmin digitalisaation käsitettä. Julkaisun alkusivuilla hän listaa omasta mielestään digitalisaation yhdeksän tärkeintä perusperiaatetta. Yksi perusperiaatteista on oivaltaa digitalisaation kolme tärkeintä lähtökohtaa, jotka ovat asiakaslähtöisyys, asiakaslähtöisyys ja asiakaslähtöisyys.

Kaikki eivät kuitenkaan ole tasavertaisia ja kykeneviä pärjäämään nykypäivän digitaalisessa maailmassa. Suomalaisessa yhteiskunnassakin on useita ihmisryhmiä, joita uhkaa tippuminen yhteiskunnan toimintojen ulkokehälle. Heitä ovat esim. ikäihmiset, sairaat, köyhät ja vammaiset.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partosen mielestä yhteiskunnan nopea digitalisoituminen voi olla samaan aikaan sekä uhka että mahdollisuus. Partonen on huolissaan ikäihmisistä, joiden mielenterveysongelmat, yksinäisyys ja epätoivo saattavat ajaa jopa itsemurhiin. Usein iäkäs tuntee, ettei hän hallitse uuden teknologian käyttöä tai kokee sen käytön hankalaksi, jolloin digitalisoituminen voi pahentaa entisestään ikäihmisen syrjäytymisen tunnetta ja yksinäisyyttä. Mutta jos ikäihminen osaa hyödyntää digitalisaatiota, voisi hän saada apua ongelmiinsa kohtaamalla auttavan ihmisen digitaalisen palvelun avulla. Partonen sanoo, että olisi tärkeätä tunnistaa vanhuksen valmius digitalisaation hyödyntämiseen. Jos riittäviä valmiuksia ei ole, niin vanhuksille olisi tarjottava riittävästi tukea ja apua digitalisaation laitteiden, palveluiden ja ohjelmien käyttämiseen. (Nikunen 2018.)

Digituen tuleva malli Suomessa

Yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista, joiden tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävälle kasvun ja työllisyyden uralle, on julkisten palveluiden digitalisointi.  Palvelujen digitalisoinnilla halutaan saada kustannussäästöjä julkisissa menoissa ja parantaa julkisten palveluiden saavutettavuutta.

”Julkiset palvelut rakennetaan käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla. Tämä on yksi avainkeinoista julkisen hallinnon tuottavuusloikassa. Digitalisaatio on hallituksen strategian läpileikkaava teema. Luodaan asiakaslähtöiset julkisia palveluita koskevat periaatteet. Sitoutetaan julkinen sektori automatisoimaan ja digitalisoimaan toimintatapansa.” (Valtioneuvosto 2018.)

Monien ihmisten kohdalla palveluiden käyttö helpottuukin, mutta joitakin ryhmiä voi uhata jopa syrjäytyminen yhteiskunnan tarjoamista julkisista palveluista. Valtiovarainministeriön arvion mukaan eritasoista digitukea tarvitsevia ihmisiä on luonnollisesti iäkkäissä, mutta myös nuorissa ja aikuisissa ikäryhmissä löytyy tuen tarvitsijoita. Iäkkäiden digitukea tarvitsevien lukumäärä Suomessa on arvioitu olevan n. 900 000 ihmistä, joista n. 370 000 heistä ei omista tarvittavia laitteita, tai ovat täysin autettavia. Nuorista ja aikuisista tukea tarvitsee n. 1 000 000 ihmistä. Heitä ovat mm. DIGI natiivit, jotka tarvitsevat esim. apua viranomaisten kanssa asioimisessa, fyysisesti esteelliset ja yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuneet tai kielimuurin taakse jääneet ihmiset. Täysin autettavia arvioidaan nuorissa olevan n. 250 000 ihmistä. Iäkkäiden ja nuorten ihmisten lukumäärä yhteensä, jotka eivät pysty käyttämään digitaalisia laitteita ja ovat täysin autettavia, arvioidaan olevan n. 620 000. (Valtiovarainministeriö 2017.)

Ministeriö lähti digitalisointihankkeen alussa etsimään ja mallintamaan ratkaisuja, joilla pyritään pienentämään riskiä tiettyjen ihmisryhmien jäämisestä yhteiskunnan palveluiden ulkopuolelle. Ministeriön käynnistämän AUTA -hankkeen tavoitteena oli luoda valtakunnallinen Digituki -järjestelmä varmistamaan digitaalisen tuen ja koulutuksen antaminen sitä tarvitseville. AUTA -hankkeen tuloksien pohjalta laadittiin ehdotus toimintamallista, jossa on määritetty Digituki -järjestelmän organisaatio ja toiminnot. (Valtiovarainministeriö 2017.)

Kuvio 1. Digituen mallin ehdotus (Valtiovarainministeriö 2017, 12.)

Digituen mallissa (kuvio 1.) ehdotetaan digituen muodoiksi kolmea erilaista tapaa. Henkilökohtaisessa asioinnin neuvonnassa julkisten palveluiden käytössä tukea antavat viranomaiset. Digiosaamista kasvattavaa yleisten palveluiden tukea, jota voi olla esim. yleisten palveluiden tuki, ohjaus ja koulutus, antavat mm. järjestöt, yhdistykset ja yritykset. Kolmantena digituen muotona olisi valtakunnallinen tukipalvelu digituentuottajille, jota väestörekisterikeskus (VRK) koordinoi digituen tuottajille.

Voiko digituen ympärille syntyä kannattavaa liiketoimintaa?

Mäkelän (2018) opinnäytetyössä tutkittiin vanhusten digituen tarvetta ja yksityisen liiketoiminnan mahdollisuutta tarjota näitä palveluja. Nykyään digituen antamisesta esim. vanhuksille vastaavat pääasiassa vapaaehtoisuuden pohjalta toimivat omaiset, erilaiset järjestöt ja yhdistykset sekä jonkin verran myös kirjastot. Digituen tarve on kuitenkin kasvamassa voimakkaasti ja nykyisiltä digituen tuottajilta on tullutkin vahvaa viestiä, että digitukitoimintaan halutaan ja tarvitaan lisää toimijoita, myös liiketoiminnallisella pohjalla toimivia yrityksiä.

Digitalisaation konsultaatiopalveluita antavan yrityksen liiketoimintaympäristö olisi haasteellinen. Markkinoilla ja yhteiskunnassa olisi useita digitukea tarvitsevia asiakasryhmiä, joilla on erilaisia tarpeita toimia digitaalisessa maailmassa ja jotka vaativat erilaista osaamista digitukitoimijoilta. Pelkästään tekninen osaaminen ei välttämättä aina riitä, vaan osaamista olisi oltava myös esim. sosiaalipuolelta, juridiikasta, tietoturvasta. Ratkaiseva asia kannattavan liiketoiminnan kannalta tulisi olemaan maksukykyisen asiakkaan löytäminen tarjottaville palveluille. Digitukea tarjoavan yrityksen asiakaskunnasta luultavasti suuri osa kuuluisi ryhmään, joiden maksukyky ei olisi kovinkaan korkealla tasolla. Tällaisessa tapauksessa yrityksen edellytykset toimia kannattavasti digituki markkinoilla tulisi olemaan haasteellista.


Jungner, M. 2017. Otetaan digiloikka! Suomi digikehityksen kärkeen. Helsinki: Elinkeinoelämän keskusliitto. [Viitattu 11.12.2018]. Saatavissa:

Mäkelä, I. 2018. Digitalisaatiosta harmaita hiuksia varttuneelle väestölle? Case: Digitalisaation konsultaatiopalveluita tarjoava pienyritys. Liiketoiminnan mallintaminen. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 11.12.2018]. Saatavissa:

Nikunen, H. 2018. Yksinäisyys ja epätoivo ajavat vanhuksia itsemurhiin. Etelä-Suomen Sanomat. 18.2.2018, A6 – A7. 

Valtioneuvosto. 2018. Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen. [Viitattu 11.12.2018]. Saatavissa:

Valtiovarainministeriö. 2017. AUTA -hankkeen digituen toimintamalliehdotus / loppuraportti. Helsinki: Valtiovarainministeriö. [Viitattu 11.12.2018]. Saatavissa:


Ismo Mäkelä on Lahden Ammattikorkeakoulun liiketalouden ja matkailun alan monimuoto-opiskelija, suuntana liiketoiminnan logistiikka. Hän on aiemmin suorittanut v. 2000 tietotekniikan insinööri (AMK) tutkinnon, jonka jälkeen hän on pääasiassa työskennellyt teknologiateollisuuden suunnittelu- ja konsultointialan automaatio- ja ohjelmistosuunnittelutehtävissä.   

Ritva Kinnunen työskentelee markkinoinnin yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla. Artikkeli on kirjoitettu #DigiLAHTI EAKR -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on tehostaa pienten ja keskisuurten yritysten prosesseja, palveluja ja tuotteita yritysten toimintaa digitalisoimalla.

Artikkelikuva: (CC0)

Julkaistu 16.1.2019


Mäkelä, I. & Kinnunen, R. 2019. Digitalisaatiosta harmaita hiuksia ikäihmisille. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:

Asiakaslähtöisyys kasvattaa toiminnan vaikuttavuutta

Julkisen sektorin johtaminen ja palvelutuotanto ovat uudistumassa käyttäjä- ja asiakaslähtöisemmäksi sekä asiakkaita ja kuntalaisia enemmän osallistavaksi. Tähän vaikuttavat sekä toimintamallien muutokset että kuntien lisääntyvä ymmärrys asiakaskeskeisyyden ja asiakaskokemuksen merkityksestä palvelutuotannossa. Merkityksellisessä palvelutuotannossa tuotetaan asiakkaille juuri sellaisia palveluja, jotka ovat heille hyödyllisiä ja arvokkaita.

Kirjoittajat: Maija Laine ja Linnea Sulkanen

Menestyvä organisaatio huomioi asiakkaansa

Asiakaslähtöinen organisaatio keskittyy asiakkaaseen ja tuottaa hänelle arvoa ja hyötyä. Organisaatio ottaa tällöin asiakkaansa huomioon ja asettaa asiakkaansa koko toimintansa keskipisteeksi, rakentaa toimintamallinsa ja asettaa myös tavoitteensa asiakasta palvelevaksi. Asiakasta huomioimalla organisaatio voi vahvistaa toimintaansa ja sopeuttaa prosessinsa niihin töihin, joita ovat merkityksellisiä ja arvoa tuottavia sen asiakkaalle. (Keskinen & Lipiäinen 2013, 217–222).

Asiakaslähtöinen organisaatio arvioi ja toteuttaa toimintaansa outside-in-näkemyksen mukaisena eli ulkoapäin asiakkaan näkökulmasta. Asiakasnäkökulma voi olla vaikea saavuttaa, mutta organisaatio voi saada syvällistä asiakastietoa osallistamalla asiakkaansa organisaation palvelujen kehittämiseen. Osallistamalla on myös mahdollista saada asiakkaalla olevaa ns. hiljaista tietoja, jota asiakkaan voi olla vaikea ilmaista, näkyviin.

Organisaatio, joka osallistaa ja ottaa asiakkaansa huomioon, hyötyy myös itse. Se saa uskollisia asiakkaita, jotka ovat palveluja tuottavalle organisaatiolle kannattavampia kuin uusasiakashankinta (Keskinen & Lipiäinen 2013, 159–171) ja toisaalta organisaatio voi hyödyttää sitoutunutta asiakasta myös oman toimintansa kehittämiseen. Osallistamisen tasot riippuvat organisaation kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista: asiakas voidaan osallistaa mm. koko kehittämisprosessiin, osaan siitä tai hän voi olla siinä vain tiedontoimittajana (Cui & Wu 2016, 518, 520). Innovaatioprosesseissa asiakkaan osallistamisella on kuitenkin merkitystä lopputuloksen kannalta (Melkas 2018).

Julkisille organisaatioille asetetaan käyttäjä- ja asiakaslähtöisyyden lisäksi myös velvollisuuksia osallistamiselle kuntalailla (410/2015), palvelutuotantoon kohdistuvilla erityislailla ja myös kuntien omilla strategioilla. Mm. uudistuva kulttuuritoimintalaki kehottaa tuottamaan kulttuuripalveluja verkostumalla eri toimialojen kesken ja asiakkaita osallistavasti (Eduskunta HE 195/2018). Palvelujen käyttäjälähtöisyys ja osallistuminen niiden kehittämiseen vahvistavat kuntalaisen ja asiakkaan elämänlaatukokemuksia sekä lisäävät heidän luottamustaan julkiseen hallintoon (Jäppinen 2016). Oikealla tasolla tuotettavat palvelut ovat kustannustehokkaita, ja ne mahdollistavat sitoutuneet asiakkaat, jotka takaavat julkiselle organisaatiolle pysyvyyttä demokratian muutoksissa.

Asiakasymmärryksen kasvattaminen ja arvon tuottaminen

Lahden kaupunginorkesterin on ottanut strategiseksi tavoitteekseen syvemmän ja leveämmän asiakasymmärryksen ja pyrkii luomaan kontakteja asiakasryhmiinsä (Sinfonia Lahti 2018). Orkesteri on Lahden kaupungin taseyksikkö ja osallistuu kaupungin perusopetuksen kulttuuriohjelman toteuttamiseen muiden kaupungin kulttuuritoimijoiden kanssa. Kulttuuriohjelmaan osallistuminen on yksi tärkeimmistä orkesterin asiakkaita ja kuntalaisia palvelevista projekteista, jotka rahoitetaan julkisella rahoituksella.

Orkesterilla oli tarve muuttaa omaa toimintamalliaan niin, että sen kulttuurikasvatustyön vaikuttavuus paranee ja että tuotetaan asiakkaita hyödyttäviä palveluja. Toimintamallin (palveluinnovaatio) muuttaminen asiakaslähtöisemmäksi toteutettiin Laineen (2018) ylemmän amk:n opinnäytetyönä. Kehittämishanketta toteutettiin työpajoissa, joissa hyödynnettiin innovointia lähellä olevia palvelumuotoilun menetelmiä sekä Value Proposition Canvasta, jonka avulla ideoitiin orkesterin arvolupauksia prosessin kohdeasiakkaille. Työpajoissa syvennettiin orkesterin asiakasymmärrystä, ja niihin osallistettiin perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen opettajia, nuoria 9. luokkalaisia sekä orkesterin omia muusikoita.

Varsinainen toimintamalli luotiin työpajoissa ideoitujen arvolupausten perusteella Business Model Canvaksella, ja se pilotoidaan ja implementoidaan käyttöön edelleen asiakkaita osallistavasti, jolloin varmistetaan sen arvon ja hyödyn tuottaminen asiakkaille ja orkesterille. Toimintamallin muutoksella ja arvolupauksellaan orkesteri sitoutuu pitämään säännöllisiä vuorovaikutustilaisuuksia opettajien kanssa sekä sijoittamaan kulttuuriymmärrystä lisäävää ja opetuksessa hyödynnettävää materiaalia perustettavaan sähköiseen materiaalipankkiin. Lisäksi tiedottamista keskitetään materiaalipankkiin, jolloin orkesteria koskevat tiedot ovat aina saatavilla samasta paikasta ja ajan tasalla.

Luotu arvolupauspohjainen toimintamalli ratkaisee asiakkaan arjen ongelmia ja esteitä sekä tuottaa arvoa asiakkaalle että myös mahdollistaa arvon kaappaamisen takaisin orkesterille. Arvolupauksella ratkaistavat ongelmat ja esteet sekä sen tuottama asiakasarvo ja sen palauttama hyöty orkesterille esitetään seuraavassa kuviossa 1.

Kuvio 1. Arvolupauksella ratkaistavat ongelmat ja esteet, asiakasarvo ja asiakkaan arvo orkesterille (Laine 2018, 57).

Toimintamallin pilotointi- ja implementointisuunnitelmassa on huomioitu asiakasymmärryksen kasvattaminen ja orkesterin jatkuva kehittyminen sen avulla sekä orkesterin resurssit. Niiden perusteella on varmempaa edetä pienin askelin, sillä Lee & Grewal (2004) näkevät riittävien resurssien vaikuttavan organisaation kykyyn toteuttaa muutos onnistuneesti (Storey & Larbig 2018, 107).

Toimintamalliin käyttöönottamisella orkesteri saavuttaa aktiivisen vuorovaikutussuhteen perusopetuksen opettajien kanssa. Tässä säännöllisessä läheisessä vuorovaikutuksessa orkesteri pystyy seuraamaan asiakkaan muuttuvia tarpeita ja odotuksia, ja pystyy kehittämään toimintaansa niitä vastaavaksi. Orkesteri hyötyy vuorovaikutuksesta myös sen tunnettavuuden ja sen kulttuurikasvatustyön vaikuttavuuden lisääntymisenä.

Orkesterin tuottaman materiaalin sijoittamispaikka opettajien hyödynnettäväksi päätetään vasta pilotoinnin yhteydessä. Syntyvää aineistoa voidaan hyödyntää myös muualla kuin Lahden kaupunginorkesterin toiminta-alueella sekä muussa orkesterin yleisö- ja kulttuurikasvatustyössä. Kehittämishankkeen tuloksena syntynyt toimintamalli jaetaan muille Suomessa toimiville sinfoniaorkestereille ja Suomen Sinfoniaorkesterit ry:lle sen käyttöönottamisen jälkeen.


Cui, A. & Wu, F. 2016. Utilizing customer knowledge in innovation: Antecedents and impact of customer involvement on new product performance. Journal of the Academy of Marketing Science. Vol. 44(4), 516–538. [Viitattu 15.1.2019]. Saatavissa:

Eduskunta. Hallituksen esitys HE 195/2018. [Viitattu 1.12.2018]. Saatavissa:

Jäppinen, T. 2016. Käyttäjälähtöinen osallistuminen. Kuntaliitto. [Viitattu 27.12.2018]. Saatavissa:

Keskinen, T. & Lipiäinen, J. 2013. Asiakkaan matkassa. Tuotekeskeisyydestä symbioosi-strategiaan. Helsinki: Talentum.

Kuntalaki 410/2015. Finlex. [Viitattu 31.12.2018]. Saatavissa:

Laine, M. 2018. Sinfonia Lahden kulttuurikasvatustyö muutoksessa: Asiakasymmärrys kasvattamassa toiminnan vaikuttavuutta. Ylempi AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala, yrittäjyys ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma. Lahti. [Viitattu 31.12.2018]. Saatavissa:

Melkas, H. 2018. Palveluinnovaatiot: mitä ihmettä ne ovat? LUT University. [Viitattu 27.11.2018]. Saatavissa:

Sinfonia Lahti. 2018. Strategia.

Storey, C. & Larbig, C. 2018. Absorbing Customer Knowledge: How Customer Involvement Enables Service Design Success.Journal of Service Research. Vol. 21(1), 101–118. [Viitattu 15.1.2019]. Saatavissa:


Maija Laine on suorittanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmasta Lahden ammattikorkeakoulussa ja työskentelee hallintosihteerinä Lahden kaupunginorkesterissa.

Linnea Sulkanen toimii markkinoinnin lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: (CC0)

Julkaistu 16.1.2019


Laine, M. & Sulkanen, L. 2019. Asiakaslähtöisyys kasvattaa toiminnan vaikuttavuutta. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: