Ilmastonmuutoksella on monia säähän ja ilmastoon liittyviä vaikutuksia, jotka voivat nopeuttaa erilaisten kulttuuriympäristöjen rapautumista ja vaarantaa niiden säilymisen tuleville sukupolville. Tämän takia ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointi voi olla tärkeää kulttuuriympäristöjen suojelun kannalta. Tässä artikkelissa pohditaan, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Lahden kulttuuriympäristöihin ja kuinka sen aiheuttamiin uhkiin on varauduttu.
Kirjoittajat: Mika Kuparinen ja Susanna Vanhamäki
Johdanto
Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan ympäristöä, jonka ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Tarkemmin kulttuuriympäristöä voidaan kuvata käsitteillä kulttuurimaisema ja rakennettu kulttuuriympäristö. Kulttuuriympäristöön kuuluvat myös muinaisjäännökset ja perinnebiotoopit. (Ympäristöministeriö ym. 2015.)
Ilmastonmuutos voi vaikuttaa kulttuuriympäristöihin monin eri tavoin. Berghäll ja Pesu (2008) tuovat esiin, että osa vaikutuksista on suoraa seurausta ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä ja osa ilmastonmuutokseen liittyvistä muutoksista esimerkiksi vedenkiertokulussa ja sääoloissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat uhat kulttuuriympäristölle voivat tapahtua pitkällä aikavälillä lämpötilan ja sadannan nousun aiheuttamana lisääntyneenä rapautumisena ja eroosiona, ja myös äkillisesti lisääntyneinä myrskytuulina. Lämpötilan ja sadannan nousu näkyy erityisesti talvikuukausina lisääntyneinä päivinä, joina lämpötila vaihtelee useammin nollan molemmin puolin. Tämä voi aiheuttaa lisääntyviä home- ja lahoamisongelmia puurakenteille ja metalliosien korroosiota. (Berghäll & Pesu 2008.) Toisaalta lumen vähäisyys saattaa myös osaltaan vähentää rakennusten kuormitusta (Rosberg-Airaksinen 2018). Myös kulttuurimaisemat muuttuvat, kun lämpötila ja kosteus nousevat. Tämä mahdollistaa lajien esiintymisalueiden nousun yhä pohjoisemmaksi, jolloin lajisto muuttuu ja tuhoeläinten on mahdollista talvehtia pohjoisemmassa.
Ilmastonmuutoksen hillintää edistetään muuttamalla rakennuksia energiatehokkaammiksi ja vaihtamalla vihreämpään energiaan (Rosberg-Airaksinen 2018). Myös tämän on ajateltu aiheuttavan kulttuuriarvojen menetystä ilmastonmuutoksen aiheuttamien uhkien lisäksi, esimerkiksi lisääntyneet tuulipuistot näkyvät kauas ja muuttavat näin merkittävästi perinteistä kulttuurimaisemaa (Berghäll & Pesu 2008). Toisaalta vaikutukset eivät aina ole välttämättä negatiivisia, vaan tuulimyllyt voidaan nähdä ikivanhan teknologian nykyaikaisena sovelluksena, joiden pystyttämistä puolustaa juuri varautuminen ilmastonmuutokseen (Niskanen 2018).
Esimerkkejä Lahdesta
Ilmaston lämpiäminen ja kosteuden nousu mahdollistaa uusien puu- ja viljelylajien siirtymisen etelästä pohjoiseen, joka voi muuttaa perinteistä peltomaisemaa. Tämän lisäksi kulttuurimaisemaan vaikuttaa helpottunut vieraslajien leviäminen, esimerkiksi jättipalsami on levinnyt Lahdessa laajalle. Sen juuret eivät sido maata tarpeeksi, ja osaltaan se edesauttaa eroosion lisääntymisessä jokitörmissä sademäärien noustessa, mikä lisää ravinteiden kulkeutumista vesistöihin. (Rosberg-Airaksinen 2018.)
Sademäärät lisäävät kosteusvaurioiden riskiä rakennetun ympäristön osalta, jolloin sisäilman ongelmien riskitasot nousevat. Lämpötilan vaihtelu nollan molemmin puolin taas nopeuttaa betonin rapautumista, jolle esimerkiksi Lahden hyppyrimäet ovat alttiita. (Rosberg-Airaksinen 2018.)
Kuva 1. Lämpötilan vaihtelu nollan molemmin puolin nopeuttaa betonin rapautumista. Kuvassa Lahden Suurmäki. (Kuva: Pirita Hyrkkänen)
Ilmastonmuutokseen varautuminen
Kulttuuriympäristöjä ei nähdä mitenkään erityisenä osa-alueena, vaan ilmastonmuutokseen varautumiseen tehtävä työ koskee kaikkea ympäristöä (Niskanen 2018). Lahdessa on tehty kuluneena vuonna arviointia riskeistä ja haavoittuvuuksista ilmaston muuttuessa, jotka tullaan kokoamaan ilmastonmuutoksen sopeutumisen ja varautumisen ohjelmaksi vuonna 2019. Ensimmäisten nostettavien toimenpiteiden priorisoinnissa keskityttiin lyhyen tähtäimen haavoittuvuuksien vähentämiseen. Pitkällä tähtäimellä riskit ja haavoittuvuudet kartoitettiin ja arvioitiin karkeasti vähintään vuotta 2030 ajatellen, mikä on EU:n kaupunginjohtajien kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelman määrävuosi. Tämän lisäksi on tehty ilmastonmuutoksen varautumiseen liittyen erikseen maisemakartoitusta yleiskaavoitusta varten. Varsinaista selvitystä tai ohjelmaa ilmastonmuutokseen varautumisesta kulttuuriympäristöjen osalta ei ole Lahdessa tehty. (Rosberg-Airaksinen 2018.)
Rosberg-Airaksisen (2018) mukaan parhaiten ilmastonmuutokseen voidaan varautua huomioimalla sen vaikutukset kaupunkisuunnittelussa. Kovempien myrskytuulien lisääntyessä kattoihin kohdistuvien vahinkojen riski lisääntyy, joten kattojen muodot tulee huomioida suunnitteluvaiheessa.
Kulttuurillisesti arvokkaiden rakennusten korjaaminen ja muuttaminen energiatehokkaammiksi voi olla haastavaa, sillä sitä varten tarvitaan erilaisia ja hyvin yksilöllisiä ratkaisuja, jotta rakennusten ominaispiirteet voidaan säilyttää (Berghäll & Pesu 2008). Arvokkaiden rakennusten suojelussa ja energiatehokkuuden parantamisessa tulee etsiä kompromisseja, esimerkiksi öljylämmityksestä tulisi luopua (Rosberg-Airaksinen 2018).
Toisaalta voidaan nähdä myös niin, että koko kulttuuriympäristötyö ja rakennusten suojelu on kestävää kehitystä. Kun rakennuksia käytetään ja niistä pidetään hyvää huolta niin, että syntyy mahdollisimman vähän muutoksia ja kulttuuriarvojen menetyksiä, niitä ei tarvitse purkaa ja niihin sitoutunutta energiaa säästyy. (Niskanen 2018.)
Yhteenveto
Ilmastonmuutoksen seurauksilla, kuten sään ääri-ilmiöillä ja lämpötilan muutoksilla on vaikutuksia sekä rakennettuun kulttuuriympäristöön että kulttuurimaisemaan. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista Lahden kulttuuriympäristöihin ei ole tehty erillisiä selvityksiä, mutta ilmastonmuutokseen varautumista on pohdittu yleisellä tasolla. Ilmastonmuutoksen vaikutusten ja niiden uhkien selvittäminen voisi olla hyvä lisätyökalu kulttuuriympäristöjen suojelussa ja säilyttämisessä tuleville jälkipolville. Asiaa voitaisiin selvittää yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa esimerkiksi opinnäytetöiden kautta.
Lähteet
Berghäll, J. & Pesu, M. 2008. Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö. Tunnistetut vaikutukset ja haasteet Suomessa. Helsinki: Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 44 | 2008. [Viitattu 7.11.2018] Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38358/SY44_2008_Ilmastonmuutos_ja_kulttuuriymparisto.pdf?sequence=1
Niskanen, R. 2018. Tutkija. Lahden Kaupunginmuseo. Haastattelu 20.11.2018.
Rosberg-Airaksinen, E. 2018. Kestävän kehityksen koordinaattori. Lahden kaupunki. Haastattelu 6.11.2018.
Ympäristöministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö & Museovirasto. 2015. Yleisiä käsitteitä. [Viitattu 12.11.2018] Saatavissa: http://www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI/Tutki_ja_tutustu/Kasitteita/Yleisia_kasitteita
Kirjoittajat
Mika Kuparinen opiskelee ympäristöinsinööriksi Lahden ammattikorkeakoulussa Tekniikan alalla.
Susanna Vanhamäki toimii TKI-asiantuntijana Lahden ammattikorkeakoulussa Kiertotalouden ratkaisut -painoalalla.
Julkaistu 11.12.2018
Viittausohje
Kuparinen, M. & Vanhamäki, S. 2018. Näkökulmia ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Lahden kulttuuriympäristöihin. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/12/11/nakokulmia-ilmastonmuutoksen-vaikutuksesta-lahden-kulttuuriymparistoihin/
