Verkkosivujen saavutettavuutta voidaan parantaa pienin keinoin

Digitalisaation muuttaessa yhä useampien asiointi- ja palveluntarjoajien on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota palvelujen saavutettavuuteen. Osaltaan digitaalista saavutettavuutta edistää lainsäädäntö, mutta myös kaupalliset mahdollisuudet kannattaa huomioida.

Kirjoittajat: Merja Suomalainen ja Heli Kamaja

Digitaalinen saavutettavuus

Digitaalisella saavutettavuudella tarkoitetaan verkkosivujen ja mobiilisovellusten helppokäyttöisyyttä ja ymmärrettävyyttä. Saavutettavat verkkosivut ovat sisällöltään sellaiset, että mahdollisimman moni käyttäjä voi hahmottaa ja ymmärtää niiden sisällön esimerkiksi näkövammasta tai lukivaikeudesta huolimatta (Koskela 2017).

Erilaisten rajoitteiden vuoksi digitaalisia palveluja voidaan käyttää apuvälineiden kautta. Tällöin saavutettavuuden ensimmäinen kriteeri on se, että palvelu toimii esimerkiksi ruudunlukijalaitteella luettuna. Teknisten ominaisuuksien lisäksi on runsaasti asioita, joita sisällöntuottajan tulee huomioida.

Vaihtoehtoiset tekstit tärkeitä

Verkkosivuston hakukoneoptimointi ja digitaalinen saavutettavuus -opinnäytetyössä toteutettiin digitaalisen saavutettavuuden huomioiva opas sisällöntuottajille (Suomalainen 2018). Yleensä varsinkin hakukoneoptimointi nähdään teknisenä asiana, mikä saattaa vieraannuttaa viestinnän ammattilaisia asiasta. Kuitenkin kriteereiden täyttäminen on sisällöntuottajan kannalta yksinkertaista, kunhan julkaisujärjestelmässä on ensin huomioitu saavutettavuuden periaatteet.

Ensisijaisesti tulee huolehtia siitä, että otsikoissa on käytetty otsikkotyylejä sekä linkeissä ja kuvissa vaihtoehtoisia tekstejä. Nämä niin sanotut alt-tekstit ruudunlukijakone voi lukea tiedostopolun tai -nimen sijaan, ja ne näkyvät käyttäjälle, jos kuvaa ei voi jostain syystä ladata. Otsikkotyylit puolestaan varmistavat sen, että ruudunlukijakone voi selailla sivua ja käyttäjä näin saada käsityksen sisällöstä ilman, että sitä tarvitsee kuunnella alusta loppuun. (Tamminen ym. 2017, 20–21.)

Tutkimusyhtiö Nielsen on osoittanut, että tavallisesti käyttäjät selailevat verkkosivuja vasemmalta oikealle F-mallissa: hyppien otsikoista ja kappaleiden alkuriveistä seuraavaan. Näin ollen otsikot kannattaa muotoilla hyvin erottuviksi ja sisällöltään asiaa kuvaaviksi. (Pernice 2017.)

Sisällön muokkaaminen luettavaan ja ymmärrettävään muotoon on yhtä tärkeää kuin visuaalinen ja tekninen muotoilu. Nielsenin F-malliin viitaten on oleellista tehdä kevyitä ja helposti hahmotettavia verkkosivuja siten, että lukijan kannalta tärkeimmät termit toistetaan otsikoissa ja kappaleiden aluissa.

Kortesuo (2014) opastaa kirjoittajia sujuvasti luettavan tekstin tuottamiseen seuraavasti: Helppolukuisuus on oikeakielisyyttä ja yksinkertaisia virkkeitä (10–17 sanaa), täydennettynä konkreettisin esimerkein ja kirjoitettuna ihmisen mittakaavassa. Virkakieli ja passiivilauseet eivät ole helposti ymmärrettäviä. Tilanteesta riippuen sinuttelu, minä-muodon käyttö ja puhekieli lisäävät verkossa ymmärrettävyyttä.

Listojen ja taulukoiden käyttö auttaa ymmärtämään asiaa, samoin erilaiset visuaaliset tehosteet, kuten tekstiruudut, kuvat ja kaaviot. Niitä käyttäessä tulisi kuitenkin varmistaa, että ne soveltuvat myös näkövammaisille.

Saavutettavuus palvelee kaikkia

Palveluiden suunnittelu saavutettaviksi tukee kaikkia verkkopalveluiden käyttäjiä. On hyvin todennäköistä, että jossakin vaiheessa elämää jokaisella on alentunut toimintakyky joko pysyvästi tai tilapäisesti.

Alinikula (2017) kiteyttää asian näin: olemme erilaisia, mutta meillä on samanlaiset tarpeet. Kiire saada tietoa verkosta on yhtäläinen tilanteesta riippumatta ja huolimatta siitä, miten aistimme toimivat, minkälaiset taidot meillä on omaksua tietoa tai käyttää tietokonetta.

Keskittymällä keskivertokäyttäjän palvelemiseen, yritys rajaa ulkopuolelle potentiaalisia
asiakkaita (kuvio 1). Keskivertokäyttäjän sijaan pitäisi tavoitella keskivertoratkaisua, joka ei rajaa ulkopuolelle käyttäjää iän, kyvykkyyden, sukupuolen tai kulttuurin perusteella. (Nor-wegian Design Council 2018.)

Kuvio 1. Häränsilmädiagrammi esittää, miten erilaisten ihmisten huomioonottaminen laajentaa potentiaalista asiakaskuntaa. (Norwegian Design Council 2018.) 

Lainsäädäntö ja kaupallisuus kannustavat saavutettavuuteen

Tietoyhteiskunnan kehittymisen myötä päättäjät ovat kiinnittäneet huomiota tietojen ja palvelujen saavutettavuuteen. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta pyritään varmistamaan yhteisten saavutettavuusvaatimusten toteuttaminen edellä mainituissa palveluissa. Velvoitteet astuvat voimaan syksystä 2019 alkaen. (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102.)

Digitaalinen saavutettavuus ja kaupallisuus koostuvat osin samoista elementeistä, koska kyse on koneiden ymmärtämästä sisällöstä (esimerkiksi näkövammaisen ruudunlukijakone ja hakukone) (Suomalainen 2018). Hakukoneet myös nostavat esiin laadukkaita sivuja. Jos käyttäjä siirtyy hakutulossivulta sivulle, mutta peruuttaa pois välittömästi, hakukone analysoi sivun huonolaatuiseksi ja jatkossa sen hakukonenäkyvyys heikkenee. Vastaavasti, jos käyttäjä viihtyy sivustolla pitkään, myös hakukoneen mukaan kyseessä on laadukas sivu. (Fishkin and Moz Staff 2018.)

Sisällöntuottajan vaivannäkö palkitaan kaikki käyttäjät huomioivalla sisällöllä, joka on myös todennäköisempi nousemaan verkkohauissa halutuille kärkisijoille. Verkkosivujen analyysiin on käytettävissä verkkopalveluja, ja saavutettavuudessa onnistumista kannattaa arvioida asiantuntijan avulla.

Lähteet

Alinikula, P. 2017. Avaava Digital. Digitaalinen saavutettavuus -puheenvuoro FIBS ry:n tilaisuudessa ”Digiratkaisuilla esteetöntä liiketoimintaa”. Helsinki 27.11.2017.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102. [Viitattu 18.4.2018]. Saatavissa: http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32016L2102

Fishkin, R. & Moz Staff. 2018.  How Usability Experience and Content Affect Search Engine Rankings. Moz, Inc. [Viitattu 12.4.2018]. Saatavissa: https://moz.com/be-ginners-guide-to-seo/how-usability-experience-and-content-affect-search-engine-rankings

Kortesuo, K. 2014. Sano se someksi 2: Organisaation käsikirja sosiaaliseen mediaan. Helsinki: Kauppakamari.

Koskela, J. 2017. Saavutettavuus, siis mitä? [Viitattu 19.4.2018]. Saatavissa: https://www.celia.fi/blog/saavutettavuus-siis-mita/

Nippola, V. 2018. Hakukoneoptimointiopas. [Viitattu 12.4.2018]. eLuotsi Finland Oy. Saatavissa: https://www.eluotsi.fi/google-hakukoneoptimointi-opas/

Norwegian Design Council: Inclusive Design – a people centered strategy for innovation [Viitattu 18.4.2018]. Saatavissa: http://www.inclusivedesign.no/customer-needs/knowing-yourcustomer-article37-121.html

Pernice, K. 2017. F-Shaped Pattern of Reading on the Web: Misunderstood, But Still Rele-vant (Even on Mobile). [Viitattu 13.4.2018]. Saatavissa: https://www.nngroup.com/articles/f-shaped-pattern-reading-web-content/

Suomalainen, M. 2018. Verkkosivuston hakukoneoptimointi ja digitaalinen saavutettavuus. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti.[Viitattu 12.11.2018]. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111216982

 Kirjoittajat

Merja Suomalainen on viestinnän ammattilainen, joka valmistuu Lahden ammattikorkeakoulussa syksyllä 2018.

YM Heli Kamaja toimii viestinnän lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa. Opetustyössään hän on keskittynyt asiantuntijakirjoittamiseen sekä viestinnän eri muotoihin.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/apple-computer-desk-laptop-209151/ (CC0)

Julkaistu 30.11.2018

Viittausohje

Suomalainen, M. & Kamaja, H. 2018. Verkkosivujen saavutettavuutta voidaan parantaa pienin keinoin. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/11/30/verkkosivujen-saavutettavuutta-voidaan-parantaa-pienin-keinoin/

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *