Aihearkisto: LAMK Pro

Markkinoinnin digitalisaatio – tietotekniikkaa ja automaatiota

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Markkinointi on muuttunut entistä enemmän tietotekniikan hyödyntämiseksi. Tarjolla olevien markkinoinnin ohjelmistojen määrä kasvaa jatkuvasti, ja samalla ohjelmistot monipuolistuvat uusien teknologioiden mahdollisuuksia hyödyntäen. Digitaalinen markkinointi on monimuotoisuudessaan kaikenkokoisten yritysten hyödynnettävissä. Tässä artikkelissa luodaan katsaus digitaalisen markkinoinnin nykyhetkeen.

Kirjoittaja: Ritva Kinnunen

Paine digitaaliseen markkinointiin

Jos yrityksellä ei ole kotisivuja, ei yritystä ole olemassa. Jos yrityksellä on päivittämättömät huonosti toimivat kotisivut, ei yritys ole luotettava toimittaja. Jos FaceBook-sivut ovat olemassa, mutta viimeinen päivitys on viime vuodelta, kääntyy sivujen olemassaolo antimarkkinoinniksi.

Asiakkaat ovat paremmin informoituja kuin koskaan. He etsivät jatkuvasti parempia tuotteita ja palveluja, halvempia hintoja ja parempaa laatua. Tuotteita vertaillaan verkossa, niitä käydään kokeilemassa liikkeissä, mutta ne saatetaan tilata edullisemmilla ehdoilla verkkokaupasta. (Wade 2015.)

Perinteiset markkinointiviestinnän välineet ovat menettäneet tehoaan digitaalisille medioille. Marraskuussa 2018 digimainonnan (sosiaalinen media 9%, hakukonemainonta 14%, muu verkkomainonta 16%) osuus on jo noin 40 % kaikista Suomessa vuoden kolmannella kvartaalilla mainontaan käytetyistä 253 miljoonasta eurosta. Toisella sijalla on televisiomainonta 20% osuudella. (Kantar TNS 2018.)

Yrityksille markkinointi digitaalisissa medioissa on huomattavasti edullisempaa kuin perinteisissä viestimissä. Ollessaan mukana eri sovelluksissa, yritys saa myös tietoa alansa kehityksestä. Potentiaalisille asiakkaille voidaan lähettää personoitua viestintää, ja sitouttaa asiakkaita suoremmin. Sosiaalisessa mediassa mukana oleminen auttaa ymmärtämään paremmin asiakkaiden näkemyksiä, tarpeita ja odotuksia. (Tsimonis & Dimitriadis 2014.)

Kanavien ja välineiden valita

Pienissä- ja keskisuurissa yrityksissä markkinointiin käytettävät resurssit ovat rajatut, jolloin digitaalisen markkinoinnin välineistönkin tulee olla suhteessa voimavaroihin. Yrityksessä tulee pohtia, kuinka paljon aikaa ja rahaa on markkinointiin sijoitettavissa. Näiden rajoitteiden puitteissa kanavien valinta lähtee kohderyhmän ja halutun viestinnän tavoitteiden määrittelystä. Pitää päättää tavoitellaanko asiakkaita kotisivuille vierailijoiksi FaceBookin, Instagramin, LinkedInin, Twitterin tai jonkun muun sosiaalisen median kanavan kautta. Toisaalta voidaan päättyä hyödyntämään sähköpostimarkkinointia, hakukonemarkkinointia tai mobiilimarkkinointia. Yrityksille on tarjolla internetistä ladattavia automaattisen markkinoinnin ohjelmistoja sekä näitä edustavien ohjelmistotalojen ja mainostoimistojen tai näiden yhdistelmien palveluja. Edelleen pienemmät kotimaiset ohjelmistotalot tarjoavat omia ratkaisujaan markkinoinnin automatisointiin. Verkkokaupan yhdistäminen viestintään on usein keskeistä.  Digitaalisen markkinointiviestinnän välineiden valinta riippuu paljolti yrityksen toimialasta ja siitä, ollaanko business to business markkinoilla vai onko kohderyhmänä kuluttajat. (Ks. esim. Chaffey & Smith 2017.)

Markkinoinnin ohjelmistojen tarjonta

Markkinoinnin automaation avulla voidaan automatisoida ja tehostaa markkinoinnin eri toimintoja ja markkinointiviestintää. Sen avulla voidaan esim. tuottaa liidejä eli potentiaalisia asiakkaita myynnin kontaktoitavaksi sekä ylläpitää ja räätälöidä viestintää kohderyhmille.

Erilaisia markkinoinnin automatisaation ohjelmistoja löytyy markkinoilta runsaasti. Datanyze sivuston mukaan Suomessa markkinoita hallitsee Salesforce Marketing Cloud. Liana Technologies ja Oracle Marketing Cloud jakavat toisen ja kolmannen sijan. Markkinaosuudet jakautuvat verkkotunnusten mukaan laskettujen markkinaosuuksien mukaan seuraavan taulukon mukaisesti. Kaikkiaan Datanyzen analyysissä on mukana 70 Suomessa käytössä olevaa erilaista markkinoinnin automaation piriin luettavaa teknologiaa (Datanyze 2018.)

Taulukko 1. Markkinoinnin automaation teknologioiden markkinaosuudet Suomessa (Datanyze 2018)

Sähköpostimarkkinoinnin ohjelmistoja hallitsee MailChimp 52,8% markkinaosuudella, toisena on LianaMailer, ja kolmannella sijalla on MailJet. Erilaisia sähköpostiohjelmistoja Datanyzen markkinaosuusanalyysissä on mukana 66 kappaletta.

Taulukko 2. Sähköpostimarkkinoinnin ohjelmistojen markkinaosuudet Suomessa (Datanyze 2018)

Verkkokaupan ohjelmistoja löytyy analyysistä 102 kappaletta. Verkkokaupassa suurimman markkinaosuuden on hankkinut WooCommerce. Toisena ja kolmantena ovat ePages ja MyCashflow. (Datanyze 2018.)

Taulukko 3. Verkkokaupan teknologioiden markkinaosuudet Suomessa (Datanyze 2018)

Markkinoinnin eri toimintoihin löytyy lisäksi satoja erilaisia muita ohjelmistoja kuten sisältömarkkinoinnin ohjelmistot, paikkatietoon perustuvat ohjelmistot, personalisointiin keskittyvät ohjelmat, saapuvien puheluiden seurantaohjelmat ym. Markkinointi kehittyy ja uusia markkinointia palvelevia ohjelmistoja tulee markkinoille jatkuvasti. Scott Brinkerin mukaan erilaisia markkinointiteknologian ohjelmistoja löytyy maailmasta vuonna 2018 jo noin 7000 ja kasvu jatkuu (Levine 2018).

Inbound-markkinointia ja sisällöntuotantoa

Digitaalisen markkinoinnin infrastruktuurin rakentaminen on vasta alku koko uudistuvalle markkinoinnille. Tavoitteena on inbound-markkinoinnin avulla saada asiakkaita itse etsimään aktiivisesti tietoa tuotteista esimerkiksi hakukoneilta sekä tulemaan sosiaalisen median keskusteluihin ja näiden kautta omille sivustoille ja edelleen asiakkaiksi.  Tämä vaatii jatkuvaa mielenkiintoisen sisällön tuottamista valittuihin kanaviin ja omille verkkosivuille.  Yrityksessä tämä tarkoittaa työajan uhraamista päivitysten tekoon tai sisällöntuotannon ulkoistamista esimerkiksi mainostoimistolle.

Tuotettua sisältöä voidaan jakaa markkinoinnin automaation ohjelmistojen avulla, sekä kohdistaa ja sopeuttaa sitä tehokkaasti kohderyhmille. Myös tämä vaatii paljon työtä ja kykyä määrittää haluttuja toimenpiteitä sekä kykyä analysoida tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia.

Digitaalisen markkinoinnin kehittyminen

Tämän hetken tärkeimmäksi kehityssuunnaksi markkinoinnin ja ohjelmistojen kehittämisessä on esitetty digitaalisen asiakaskokemuksen (CX, customer experience) määrittämistä. Tällä tarkoitetaan asiakaspolun kartoittamista ja ohjelmistoja, joiden avulla optimoidaan asiakaskokemusta, sitä miten asiakas löytää tuotteen, sitoutuu brandiin ja ostaa. Tavoitteena on ymmärtää monimutkaista digitaalisen maailman ja todellisen maailman yhdistelmää, joka muovaa asiakaspolkuja.

Weckströmin (2018) mukaan trendeissä korostuvat markkinointiteknologian (MarTech) ja mainosteknologian (AdTech) lähentyminen, mobiilimarkkinoinnin huipun saavuttaminen, sekä käyttöliittymien monipuolistuminen äänen, lisätyn todellisuuden (AR,Augmented Reality) ja virtuaalitodellisuuden (VR ,Virtual Reality) tuodessa mukaan uusia ulottuvuuksia. Markkinointiteknologia kehittyy edelleen ohi nykyisen markkinoinnin automaation tason. Sisällöntuotannon tarve kasvaa, sekä etenkin sisällön tehokkaamman ja personalisoidun jakelun tarve tulee kasvamaan. Tavoitteena on tehdä digitaalinen asiakaskokemus helppokäyttöiseksi ja korkealaatuiseksi algoritmien ohjatessa asiakkaan polkua.

Lähteet

Chaffey D. & Smith P.R. 2017. Digital Marketing Excellence. Planning, Optimizing and Integrating Online Marketing. London and New York: Routledge.

Datanyze. 2018. [Viitattu 9.11.2018]. Saatavissa: www.datanyze.com

Kantar TNS. 2018. [Viitattu 9.11.2018]. Saatavissa: https://www.kantar.fi/sites/default/files/lehdistotiedote_mediamainonnan_maara_kvartaali_q3_2018.pdf

Levine B. 2018. Scott Brinker unveils his most populous Marketing Technology Landscape yet. Martech Today. [Viitattu 9.11.2018]. Saatavissa: https://martechtoday.com/scott-brinker-unveils-his-most-populous-marketing-technology-landscape-yet-214461

Tsimonis,G. & Dimitriadis, S. 2014. Brand Strategies in Social Media. Marketing Intelligence and Planning. Vol. 32(3), 328 – 344.

Wade, M. 2015. A Conceptual Framework for Digital Business Transformation. Global Center for Digital Business Transformation. [Viitattu 13.9.2018]. Saatavissa: https://www.imd.org/uupload/IMD.WebSite/DBT/Digital%20Business%20Transformation%20Framework.pdf

Weckström Kim. 2018. 11 Digital Marketing Trends for 2018. Avaus. [Viitattu 17.4.2018]. Saatavissa: https://www.avaus.fi/blog/avaus-11-marketing-trends-for-2018/

Kirjoittaja

Ritva Kinnunen työskentelee markkinoinnin yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla. Artikkeli on kirjoitettu #DigiLAHTI EAKR -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on tehostaa pienten ja keskisuurten yritysten prosesseja, palveluja ja tuotteita yritysten toimintaa digitalisoimalla.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/business-close-up-commerce-computer-266176/ (CC0)

Julkaistu 23.11.2018

Viittausohje

Kinnunen, R. 2018. Markkinoinnin digitalisaatio – tietotekniikkaa ja automaatiota. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/11/23/markkinoinnin-digitalisaatio-tietotekniikkaa-ja-automaatiota/

Alustaan liittymisen ongelmat palveluntarjoajalle

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Digitaalisuus on auttanut palvelualustojen nopeassa kasvussa mahdollistamalla käyttäjille kitkattoman interaktion erilaisten palveluiden ja palveluntarjoajien kanssa. Palveluntarjoajalle tämä kuitenkin tarkoittaa ympäristöä, jossa se joutuu uudenlaiseen kilpailutilanteeseen.

Kirjoittaja: Aki Vainio

Alustat ja alustoihin liittyminen

#DigiLAHTI on LAMKin, LUTin ja Ladecin yhteinen hanke, jonka tavoitteena on alueen yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen. Hanke on EU:n aluekehitysrahaston rahoittama. Yksi digitaalisuuden merkittävimmistä vauhdittajista on ollut uuden tekniikan hyödyntäminen alustoissa.

Alustat luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi ravintolaruoan tilauspalvelut ovat tuoneet monille pienille ravintoloille paljon uusia asiakkaita, suomalainen sisällöntuotanto on saavuttanut näkyvyyttä monissa maissa suoratoistopalveluiden kautta ja jakamistalous mahdollistaa esimerkiksi autojen ja asuntojen tyhjä- ja vajaakäytön vähentämisen.

Alustaan liittyminen on helppoa. Kitkattomuuden nimissä se vaatii yleensä vain rekisteröitymisen ja profiilin luonnin. Joissain tapauksissa liittyminen vaatii muitakin toimenpiteitä. Esimerkiksi ravintolaruoan tilauspalvelut haluavat ensin varmistaa, että voivat ottaa kyseisen ravintolan omaan verkostoonsa, koska eivät halua ottaa yrityksiä, jotka ovat liian kaukana heidän normaaleista reiteistään.

Alustoilla on kuitenkin myös usein erilaisia rajoituksia toimintaan. Kuka tahansa voi suoratoistaa sisältöään Twitch.tv:n kautta, mutta vain partnerit voivat saada omia tilaajia. Kuka tahansa voi julkaista videoita YouTubessa, mutta vain riittävän suuren yleisön saavuttaneet voivat saada mainostuloja ja usein mainostulot eivät riitä, vaan näkyvyys pitää pystyä muuttamaan rahaksi myös muilla tavoin.

Taloudelliset riskit

Alustaan liittyminen ei itsessään maksa mitään, mutta monet tekevät sijoituksia voidakseen hyötyä taloudellisesti alustoista. AirBnB mahdollistaa tyhjistä kiinteistöistä hyötymisen ja Uber mahdollistaa oman auton hyödyntämisen liiketoiminnassa. Monet ovat sijoittaneet näihin.

Ei ole kuitenkaan mitään takeita siitä, että alusta jatkaa toimintaansa, tai mikäli alusta itsessään ei lopeta, että ei syntyisi muita esteitä siinä toimimiselle. AirBnB:n toimintaa on rajoitettu monissa kaupungeissa asuntopulan vuoksi (Poole 2018) ja Uberin toiminta on joillain alueilla kielletty (Barry & Raj 2014) tai sitä on rajoitettu tuomalla se sääntelyn piiriin (Erickson 2017). Alustoilla toimijat toimivat kuitenkin omalla vastuullaan, joten myös riskit ovat heidän omiaan.

Alustan muutokset

Patreon on palvelu, jossa sisällöntuottajat voivat kerätä lahjoituksia seuraajiltaan. Seuraajat lupaavat maksaa tietyn summan joko kuukausittain tai jokaisesta julkaisusta. Viime vuoden lopulla Patreon kuitenkin muutti käytäntöjään. Patreon päätti siirtää osan sisällöntuottajien maksamista kustannuksista seuraajille. Monille lahjoittajille muutos ei ollut suuri ja Patreon perui nopeasti päätöksensä, mutta moni sisällöntuottaja menetti merkittävän määrän seuraajiaan. (Alexander 2017; Ohlheiser 2017.)

Alustat eivät neuvottele käyttöehdoistaan tuottajiensa kanssa. Alustat pyrkivät parhaansa mukaan mahdollistamaan liiketoiminnan heidän alustallaan, mutta pyrkivät tekemään sen kitkattomasti myös itselleen, mikä voi vaikuttaa muiden toimintaan.

Muutoksiin saattaa olla myös toisenlaisia syitä. Alustat, jotka sallivat esimerkiksi sovellusten tekemisen, kuten älypuhelimet tai sosiaaliset mediat, saattavat muuttaa näitä rajapintojaan esimerkiksi turvallisuussyistä tai vain rajoittaakseen heidän sisältönsä käyttöä, koska se  saattaa vaikuttaa mainostuloihin. (Esim. Gamet 2018; Perez 2018.)

Työmarkkinoiden joustamattomuus

Mikä on virallisesti henkilön työllisyystilanne, jos hän myy palveluita alusta kautta? Tyypillisesti hänen pitäisi olla yrittäjä, ellei hän tee sitä kevytyrittäjyytenä. Monille tämä saattaa olla ongelma, koska ei ole aina selvää, että onko heidän yrittäjyytensä sivu- vai päätoimista, millä saattaa olla vaikutusta heidän etuuksiinsa (TE-keskus 2018). Onko satunnaisesti videoita tekevä päätoiminen yrittäjä, jos hänen videonsa saavat huomiota? Tilanteen epävarmuus saattaa johtaa siihen, että potentiaalinen yrittäjä jättää tilaisuuden käyttämättä.

Tämä on kansainvälinen ongelma (Ranft 2016). Lainsäädäntö ei pysy tilanteen mukana, eikä ole kannustava sellaisella tavalla, jota nykyinen tilanne edellyttäisi. Joustavuuteen pyritään, mutta päätöksien taustalla on usein enemmän poliittinen ideologia kuin tilanteen tarpeet. Lisäksi olemassa olevat verkostot saattavat hidastaa tai estää päätöksentekoa omista lähtökohdistaan suojellessaan toimintaansa.

Teknologian kehityksen nopeutuessa edelleen, tämä ongelma saattaa myös korostua tulevaisuudessa. Esimerkiksi GDPR:n käyttöönottoon kesti kuusi vuotta ensimmäisestä lakiehdotuksesta (EUGDPR.org). Kuusi vuotta sitten esimerkiksi sosiaalinen media haki vielä muotoaan, joten sellainen laki oltaisiin tarvittu jo siinä vaiheessa.

Lopuksi

Kuten useimmat uudet ratkaisut, alustat ovat ongelmien ratkaisemisen lisäksi tuoneet mukanaan joukon uusia. Niiden ratkaiseminen on merkittävä haaste yhteiskunnan näkökulmasta.

Ne eivät ole ongelmattomia myöskään niitä hyödyntävien yrittäjien tai yksityishenkilöiden näkökulmasta. Alustat pyritään suunnittelemaan kitkattomiksi, mutta alustojen suunnittelijat eivät voi hallita asioita niiden ulkopuolelta tai ne saattavat tehdä muutoksia omista lähtökohdistaan, mikä saattaa heijastua negatiivisesti hyödyntäjiin.

Lähteet

Alexander, J. 2017. Patreon changes have creators concerned they’ll lose income, supporters (update). Polygon. [Viitattu 5.11.2018]. Saatavissa: https://www.polygon.com/2017/12/7/16747346/patreon-service-fee-pledge-creators

Barry, E. & Raj, S. 2014. Uber Banned in India’s Capital After Rape Accusation. The New York Times. [Viitattu 28.10.2018]. Saatavissa: https://www.nytimes.com/2014/12/09/world/asia/new-delhi-bans-uber-after-driver-is-accused-of-rape.html

Erickson, A. 2017. Uber was just dealt a major blow by the European Union. The Washington Post. [Viitattu 18.10.2018]. Saatavissa: https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2017/12/20/uber-was-just-dealt-a-major-blow-by-the-european-union/

EUGDPR. Timeline of Events. [Viitattu 23.11.2018]. Saatavissa: https://eugdpr.org/the-process/timeline-of-events/

Gamet, J. 2018. Twitter on Deprecating APIs: Our Apps are Better. The Mac Observer. [Viitattu 5.11.2018]. Saatavissa: https://www.macobserver.com/news/twitter-deprecating-api-our-apps-better/

Ohlheiser, A. 2017. Facing a rebellion of furious creators, Patreon backs away from a new fee. The Washington Post. [Viitattu 5.11.2018]. Saatavissa: https://www.washingtonpost.com/news/the-intersect/wp/2017/12/13/facing-a-rebellion-of-furious-creators-patreon-backs-away-from-a-new-fee/

Perez, S. 2018. Facebook rolls out more API restrictions and shutdowns. TechCrunch. [Viitattu 5.11.2018]. Saatavissa: https://techcrunch.com/2018/07/02/facebook-rolls-out-more-api-restrictions-and-shutdowns/

Poole, S. 2018. Airbnb can’t go on unregulated – it does too much damage to cities. The Guardian. [Viitattu 27.10.2018]. Saatavissa: https://www.theguardian.com/commentisfree/2018/oct/24/airbnb-unregulated-damage-cities-barcelona-law-locals

Ranft, F. 2016. Five challenges in a platform economy. [Viitattu 9.11.2018]. Saatavissa: http://www.policy-network.net/pno_detail.aspx?ID=6180&title=Five+challenges+in+a+platform+economy

TE-keskus. 2018. Yrittäjä ja työttömyysturva. [Viitattu 9.11.2018]. Saatavissa: http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/jos_jaat_tyottomaksi/tyottomyysturva/yrittaja_tyottomyysturva/index.html

Kirjoittaja

Aki Vainio opettaa tietojenkäsittelyä Lahden ammattikorkeakoulussa ja on mukana digitalisoitumiseen liittyvissä hankkeissa.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/top-view-of-man-holding-android-smartphone-near-macbook-and-newspaper-938965/ (CC0)

Julkaistu 23.11.2018

Viittausohje

Vainio, A. 2018. Alustaan liittymisen ongelmat palveluntarjoajalle. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/11/23/alustaan-liittymisen-ongelmat-palveluntarjoajalle/

Palvelurobotit tulevat työhön ja arkeen

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

Robotit ovat tuttuja teollisuudesta, mutta teollisuuden lisäksi robotiikkaa kehitetään voimakkaasti palvelualojen tarpeisiin ja tavallisten ihmisten elämään helpottamaan. World Robot Summit 2018 -messuilla esiteltiin uusia ratkaisuja eri automaation ja robotisaation alueilla. Nämä ratkaisut tulevat mullistamaan myös hoito- ja hoivatyötä seuraavien vuosien aikana hoitamalla ison osan hoitajien tekemästä taustatyöstä, joka liittyvät esimerkiksi erilaisiin kuljetustehtäviin.

Kirjoittaja: Hannele Tiittanen

Palvelurobotit tulevat työhön ja arkeen

Palvelurobotti voidaan määritellä yksinkertaisesti niin, että ne suorittavat ihmisiä ja järjestelmiä hyödyntäviä tehtäviä, jotka eivät liity teollisuuden automaatioratkaisuihin (Ventä ym. 2018). Monet palveluroboteista mahdollistavat alentuneen toimintakyvyn kompensoinnin ja esimerkiksi ikääntyneiden itsenäisen kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Palvelurobottien kehitys on nopeaa ja ne toimivat entistä autonomisemmin ja matkivat ihmisen toimintaa, vaikka niiden suunnittelu on vielä erittäin haastavaa esimerkiksi nivelten ja liikkeiden anturoinnin ja ohjelmoinnin osalta. Uusimmat robotit kulkevat kuitenkin jo kahdella jalalla portaissa ja epätasaisessa maastossa ja ne pystyvät tarttumaan erilaisiin sekä koviin että pehmeisiin esineisiin. (Linturi & Kuusi 2018.)

World Robot Summit 2018

Big Sight -messukeskuksessa, Tokiossa, järjestettiin lokakuussa World Robot Summit 2018, jossa esiteltiin robotiikan uutuuksia teollisuuden, katastrofien ehkäisyn ja palvelurobottien kategorioissa. Esittelen tässä muutamia havaintoja messuilta palvelurobotiikan alueelta.

Pyörätuoli voi olla pitkälle viety robotti. Esittelyssä oli pyörätuoli, joka muuntautui kävelykehikoksi, nostaen halvaantuneen henkilön pystyyn ja kävelemään. Robotiikkaa käytettiin jalkojen liikkeiden aikaansaamiseksi. Myös erilaiset robotisoidut eksoskeletonit, ulkoiset liikkumisen tukirakenteet ja robotisoidut proteesit kehittyvät nopeasti.

Sveitsiläinen Cypathlon Team oli esittelemässä omaa, kehityksen alla olevaa pyörätuolia, jolla on tarkoitus osallistua Cypathlon kilpailuun. Kilpailuun osallistuvilla henkilöillä on jonkinlainen fyysinen vamma ja he kisaavat arjen haasteellisissa tehtävissä. Kisassa käytetään innovatiivista teknologiaa näiden haasteiden voittamiseen, muun muassa robottiteknologiaa. (Cypathlon 2018.) Robotisaatiota hyödyntävä pyörätuoli liikkuu kevyesti eteen-taakse liikkeen lisäksi myös sivusuuntaan ja kulkee portaat ylös ja alas. Robottipyörätuoli on vielä prototyyppi, jota kehitellään muun muassa lisäämällä siihen robottikäsi, joka pystyy tarttumaan tavaroihin ja avaamaan esimerkiksi ovia. Cypathlon kehittämistiimissä on mukana opiskelijoita, jotka viimeistelevät pyörätuolikonseptia. Vähitellen erilaiset laajennetut ominaisuudet tulevat myös peruspyörätuolien varusteiksi.

Kuva 1. Erikoisvarusteltu kisapyörätuoli

Erilaisia palvelurobotteja on markkinoilla jo varsin monenlaisia. Ne pystyvät esimerkiksi keskustelemaan henkilön kanssa ja pyynnöstä tuomaan ja viemään tavaroita. Osa roboteista seuraa ja tottelee ihmistä liikkeistä. Palvelurobottien heikkoutena on vielä akkujen kestävyys: esimerkkinä Toyotan Human Service Robots, joilla akkujen kestävyys on vain 2 tuntia, jonka jälkeen robotti hakeutuu latauspisteelle ja lataa itseään tunnin. Osana näyttelyä oli myös junior robotisaatiokisat, jossa erilaiset nuorten tiimit ratkaisivat robotisaatiotehtäviä ja kehittivät arjen tarpeisiin robotisaatioratkaisuja.

Painavien taakkojen nostamiseen on kehitetty selkään laitettava ”reppu”, josta etupuolelle tulee reisiä tukeva osa. Laite käyttää toimintaansa paineilmaa. Tämä vähentää esimerkiksi 20 kiloisen laatikon painon kuuteen kiloon. Tällainen ”Muscle Suit” tuli vastaan myös vanhainkodissa, jossa hoitajien työskentelyä pyrittiin keventämään tällaisen ulkoisen voiman avulla. Kokeilin itse myös ”Muscle Suit” laitetta, ja se tosiaan keventää taakan nostamista, mutta sen kanssa liikkuminen tuntuu kömpelöltä.

Kuva 2. Muscle Suit, jonka avulla kevennetään taakan nostamista.

Päällimmäiseksi huomioksi World Robot Summitissa jäi, että erilaisia robotteja on valtava määrä ja ne kehittyvät nopeaa vauhtia erilaisiin tarpeisiin palvelualoille ja jokaisen henkilön kotiympäristöön. Robottipölyimuri työskenteli yliopistossa ja Pepper -robotti tervehti niin vierailemieni sairaalan aulassa kuin sushiravintolan ovellakin.

Kuva 3. Pepper -robotti sushiravintolassa

Robotiikka hoiva-alalla

Suomessa robotiikan mahdollisuuksia on selvitetty Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus (ROSE Consortium 2017) -hankkeessa etenkin ikääntyneen väestön näkökulmasta. Hankkeessa robotiikan käyttöönottoa on tarkasteltu 5 ja 10 vuoden ajanjaksoina neljän osa-alueen kautta: hoitohenkilökunnan tukemiseen, kuntoutukseen ja proteeseihin, henkilökohtaiseen fyysiseen apuun, sekä henkilökohtaiseen kognitiiviseen/ sosiaaliseen apuun.

Hoitohenkilökunnan tukemisessa viiden vuoden kuluttua sairaalalogistiikan robotit avustavat entistä enemmän tarvikkeiden, ruoan, pyykin ja jätteiden kuljetuksissa sekä lääkejakelussa. Etäterveydenhoidossa erilaiset seuranta- ja etäyhteysjärjestelmät yleistyvät. Seuraavan kymmenen vuoden kuluttua etäterveydenhoidossa hyödynnetään helppokäyttöisiä, älykkäitä ja etäohjattuja etäyhteysrobotteja potilaiden liikuttamisessa.

Kuntoutuksen ja protestikaan alueella robottiavusteista kuntoutusta voidaan räätälöidä henkilökohtaisesti. Ulkoiset tukirangat (eksoskeletonit) lisäävät liikkuvuutta ja käyttäjän itsenäistä toimintaa seuraavan viiden vuoden sisällä. Kymmenen vuoden ajanjaksoa tarkasteltaessa robotiikkajärjestelmiä pystytään kytkemään jo hermostoon, jolloin esimerkiksi käsiproteesit voivat välittää tuntoaistitietoa käyttäjälle. (ROSE consortium 2017.)

Henkilökohtaisen fyysisen avustamisen alueella älykkäät kävelytuet (rollaattorit) avustavat navigoinnissa ja fyysisessä liikkumisessa, aluksi laitoskäytössä. Koteihin tulee saataville yhä enemmän apurobotteja rajattuun käyttöön (esim. siivous ja hygienia) viiden vuoden aikana. Liikkumista auttavat robotisoidut laitteet tulevat saataville myös ulko- ja kotikäyttöön. Tavaroita kuljetetaan itsenäisillä ajoneuvoilla. (ROSE consortium 2017.)

Henkilökohtaisen kognitiivisen ja sosiaalisen avustamisen alueella robotit toteuttavat yksinkertaisia vuorovaikutustehtäviä kuten terveyshaastatteluja. Avustavat puhekäyttöliittymää hyödyntävät robotit yleistyvät viiden vuoden sisällä. Robotit pystyvät jatkuvaan itsenäiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen, jopa kontrolloituun terapiakäyttöön noin kymmenen vuoden kuluttua. (ROSE consortium 2017.)

Tekoäly, vuorovaikutteiset robotit ja erilaiset omahoitosovellukset tulevat mullistamaan terveydenhuoltoa. Joidenkin arvioiden mukaan noin 20% sairaanhoitajien ja lähihoitajien tehtävistä ikääntyneiden pitkäaikaishoivassa voitaisiin korvata automaatiolla ja roboteilla, etenkin hoitotyön taustatehtävissä, jotka liittyvät esimerkiksi tavaroiden kuljetustehtäviin. (ROSE consortium 2017.)

Älykkäitä palveluteknologisia ratkaisuja suunniteltaessa tulee keskeiseksi huomioida arvoja ja eettisyyttä, jotka liittyvät esimerkiksi ihmisten henkilökohtaisiin turvallisuuden tunteisiin, autonomiaan ja yksityisyyden kokemiseen. Nämä ovat ratkaisevassa asemassa silloin kun teknologiaa viedään ikääntyneiden henkilöiden koteihin mahdollistamaan itsenäistä kotona asumista. (Draper & Sorell 2017.)

Lähteet

Cybathlon. 2018. [Viitattu12.11.2018]. Saatavissa: http://www.cybathlon.ethz.ch/

Draper H. & Sorell T. 2017. Ethical values and social care robots for older people: an international qualitative study. Ethics and Information Technology. Vol. 19, 49–68. [Viitattu 12.11.2018]. Saatavissa: https://link.springer.com/content/pdf/10.1007%2Fs10676-016-9413-1.pdf

Linturi R. & Kuusi O. 2018. Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018-2037. Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2018. Helsinki: Eduskunta. [Viitattu 12.11.2018]. Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_1%2B2018.pdf

ROSE consortium. 2017. Robotics in Care Services: A Finnish Roadmap. [Viitattu 12.11.2018]. Saatavissa: http://roseproject.aalto.fi/images/publications/Roadmap-final02062017.pdf

Ventä O., Honkatukia J., Häkkinen K., Kettunen O., Niemelä M., Airaksinen M. & Vainio T. 2018. Robotisaation ja automatisaation vaikutukset Suomen kansantalouteen 2030. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 47/2018. [Viitattu 12.11.2018].  Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161102/47-2018-ROBOFINN_raportti_.pdf

Kirjoittaja

Hannele Tiittanen työskentelee yliopettaja Lahden ammattikorkeakoulussa. Hän vieraili World Robot Summitissa lokakuussa 2018.

Kaikki kuvat: Hannele Tiittanen

Artikkelikuva: Suosittu kommunikaatiorobotti Japanissa  (kuva: Hannele Tiittanen)

Julkaistu 13.11.2018

Viittausohje

Tiittanen, H. 2018. Palvelurobotit tulevat työhön ja arkeen. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/11/13/palvelurobotit-tulevat-tyohon-ja-arkeen/

Sote-palvelujen ja osaamisen kehittäminen Kazakhstanissa

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

Kazakhstan on nopeasti kehittyvä Keski-Aasian valtio, jossa panostetaan tällä hetkellä muun muassa terveydenhuollon ja koulutuksen kehittämiseen. Vuoden 2018 alusta alkaneessa laajassa kolmevuotisessa hankkeessa JAMK, HAMK ja LAMK ovat mukana kehittämässä sairaanhoitajakoulutusta ja hoitotyön käytäntöä. Hanketta koordinoi JAMK ja sitä rahoittaa Kazakhstanin terveysministeriö, joka on saanut lainoituksen Maailman Pankilta (Kazakhstan Social Health Insurance Project – SHIP.  Modernization of Education System for Nurses). Tässä artikkelissa kuvataan lyhyesti yhtä hankkeen osa-aluetta, kompetenssiperustaisen opetussuunnitelman rakentamista hoitotyön koulutukseen.

Kirjoittaja: Hannele Tiittanen

Kohti kompetenssiperustaista opetusta Kazakhstanissa

Sairaanhoitajakoulutuksen lähtökohdaksi Kazakhstanissa on otettu Eurooppalaisen sairaanhoitajakoulutuksen vaatimukset, eli koulutuksen on täytettävä sairaanhoitajakoulutusta säätelevä EU-direktiivi, joka määrittää muun muassa koulutuksen laajuutta, siihen liittyvää harjoittelua sekä osaamista. Lisäksi koulutuksen tulee olla kompetenssiperustainen ja vastattava tasoltaan EQF tasoa 6. Sairaanhoitajakoulutuksen kehittäminen on lähtenyt tilanteesta, jossa koulutuksen taso on ollut huomattavasti matalampi, sairaanhoitajan rooli ei ole ollut itsenäinen eikä hänellä ole juurikaan ollut itsenäistä päätöksenteko-oikeutta. Tämä on vaikuttanut myös sairaanhoitajan työn matalaan arvostukseen ja luottamuspulaan väestön keskuudessa. Sairaanhoitajakoulutuksessa opettajina ovat toimineet pääasiallisesti lääkärit, joilla ei ole hoitotyön teoreettista tietoa, lisäksi opetussuunnitelmat ovat olleet tiedeperustaisia, joissa painottuu luonnontieteet ja lääketiede. Hankkeen puitteissa hoitotyön koulutus on uudistettu kaikilla koulutusasteilla, ja tähän mennessä uusia kansallisia opetussuunnitelmia on tehty neljä. Aikaisemmin olemme uudistaneet jo kolme opetussuunnitelmaa, joten maahan on luotu saumaton koulutusjatkumo sairaanhoitajien urakehitykselle hoitotyön tohtoritutkintoon asti.

Opetussuunnitelmien uudistaminen

Opetussuunnitelmien uudistus alkoi vuonna 2013, jolloin uudistettiin opistoasteisen sairaanhoitajakoulutuksen kansallinen opetussuunnitelma, jonka tuloksena luotiin kokonaan uusi koulutus, applied bachelor tasoinen sairaanhoitajakoulutus. Lisäksi uudistettiin yliopistotasoinen academic bachelor sairaanhoitajakoulutus 2015-2016. Näiden jälkeen on luotu kolme muuntokoulutusta näiden koulutusten välille (Kuvio 1), joilla halutaan tukea sairaanhoitajien urakehitysmahdollisuuksia ja elinikäisen oppimisen ajatusta.

Kuvio 1.  Hoitotyön koulutuspolut Kazakstanissa (Kuva: Hannele Tiittanen).

Opetussuunnitelmien uudistaminen on ollut tiivistä yhteistyötä kazakstanilaisten opettajien kanssa. Hankkeen aikana olemme toimineet asiantuntijoina ja fasilitoineet paikallisten opettajien työskentelyä ja samalla luoneet yhteistä ymmärrystä kompetenssiperusteiselle opetukselle ja ajattelutavan muutokselle. Opetussuunnitelmatyöskentelyn lähtökohtana on ollut työssä vaadittava osaaminen, joka on kuvattu yleisiin ja ammattialakohtaisiin kompetenssikuvauksiin. Tämän kuvauksen jälkeen on lähdetty muodostamaan opintojaksoja ja määrittelemään niihin kompetenssiperustaiset tavoitteet ja niiden sisältö sekä arviointimenetelmät. Jokainen oppimistavoite on kiinnitetty kompetensseihin niin että voidaan varmistaa, että oppimistavoitteet tuottavat tarvittavat kompetenssit. Oppimistavoitteet on koottu kunkin kompetenssin alle lukukausittain, jolloin voidaan tarkastella myös oppimistavoitteiden vaatimustason kehittymistä opintojen alusta opintojen loppuun (Kuvio 2).

 

Kuvio 2. Esimerkki kliinisen osaamisen osasta tavoitteista koottuna kompetenssitaulukkoon (Kuva: Hannele Tiittanen).

Opetussuunnitelmatyö on tehty pääosin viikon mittaisten Master Classien aikana, jolloin työskentelypäivät ovat intensiivisiä alkaen aamulla kello 9, jatkuen klo 18 asti, usein päivät ovat jatkuneet vielä pidemmälle. Master Classit ovat toteutettu yhteistoiminnallisesti ja erilaisia toiminnallisia menetelmiä käyttäen. Asiantuntijaluennoilla on alustettu yhteistä työskentelyä. Osallistujia Master Classeille on ollut 25-30 eikä opetussuunnitelmatyö ole kenellekään ollut entuudestaan tuttua. Master Classien toteutus on ollut haastavaa, sillä osallistujat eivät pääsääntöisesti osaa myöskään englantia, jolloin olemme toimineet tulkin välityksellä ja ryhmätöiden fasilitointi on pitänyt miettiä huolella niin että pystymme seuraamaan venäjänkielistä työskentelyä ja saamme materiaalit sujuvasti käännettyä venäjästä englanniksi. Työskentelyä on vienyt eteenpäin osallistujien innostus ja yhteinen tahtotila kehittää sairaanhoitajien koulutusta ja sitä kautta terveydenhuollon palveluja Kazakstanissa.

Kansainvälisyysosaamisen kehittyminen

Opetussuunnitelmatyöskentely kansainvälisellä tasolla on haastavaa ja opettavaista. Kokonaisen kansallisen koulutusohjelman opetussuunnitelman laatiminen vaatii hyvää perehtymistä koulutuksen kansainvälisiin vaatimuksiin sekä kansallisiin reunaehtoihin. Hankkeen aikana on jouduttu perehtymään syvällisesti kazakstanilaiseen koulutuslainsäädäntöön, mikä on ollut toisinaan varsinaista salapoliisityötä oikean ymmärryksen saamiseksi. Tämä on ollut välttämätöntä, sillä olemme tehneet opetussuunnitelmatyön raportoinnin yhteydessä suosituksia myös koskien lainsäädännön muutoksia. Muutosehdotukset ovat vaatineet huolellista taustatyötä ja perehtymistä kansainvälisiin tutkimuksiin, jotka ovat toimineet suositusten perusteluina.

Työskentely kansainvälisellä tasolla on mitä parhainta henkilöstön osaamisen kehittämistä ammattikorkeakoulussa ja osaamisen näyttämistä kansainvälisesti. Henkilöstön valmius kansainvälisiin tehtäviin edellyttää ammatillisen, kulttuurisen ja kielitaito-osaamisen lisäksi myös matkustusvalmiutta, joustavuutta, tiimityötaitoja, itsensä haastamista ja huumorintajua. Ammattikorkeakoululle henkilöstön kyky toimia merkittävissä kansainvälisissä hankkeissa merkitsee referenssejä, joilla ammattikorkeakoulu saa uskottavuutta ja näkyvyyttä omalle toiminnalleen.

Kirjoittaja

Hannele Tiittanen on yliopettaja Lahden ammattikorkeakoulussa. Hän on toiminut Kazakstanissa opetussuunnitelmien kehittämistyössä vuodesta 2013.

Artikkelikuva: Intensiivistä opetussuunnitelmatyöskentelyä Astanassa huhtikuussa 2018. (Kuva: Hannele Tiittanen)

Julkaistu 7.11.2018

Viittausohje

Tiittanen, H. 2018. Sote-palvelujen ja osaamisen kehittäminen Kazakhstanissa. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/11/07/sote-palvelujen-ja-osaamisen-kehittaminen-kazakhstanissa/

Lasten osallisuutta lisäävä toimintamalli varhaiskasvatukseen

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

Pienet lapset ovat luontaisesti uteliaita, ja lähtevät innokkaina tutkimaan uusia asioita kyselemällä sekä tekemällä omia päätelmiä ja havaintoja olemassa olevien tietojensa pohjalta. Tutkivan oppimisen ja osallistavan pedagogiikan avulla pyritään kannustamaan ja osallistamaan lapsia tutustumaan erilaisiin ilmiöihin toiminnallisin keinoin. Lasten osallisuus on näkyvä osa laadukasta varhaiskasvatusta ja oppimista.

Kirjoittajat: Reetta Brandt, Minna Piirainen ja Helena Hatakka

Osallisuuden taustalla ovat lait ja sopimukset

Varhaiskasvatus on muuttunut vuosikymmenten saatossa. Kun aiemmin puhuttiin lapsilähtöisestä tai lapsikeskeisestä toiminnasta, tarkoitti se lähinnä lapsen osallisuutta leikkien ja puuhien valitsemiseen, sekä lapsen yksilöllisyyden huomioimiseen (Turja 2017, 40). Tänä päivänä osallisuuden katsotaan olevan lasten aktiivista ja aloitteellista toimintaa erilaisten toimintojen ja oppimisympäristöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Osallisuuteen kannustavassa toimintaympäristössä lapset saavat olla tekemässä myös yhteisiä päätöksiä (Turja 2017,41-48).

Varhaiskasvatuslaki, lastenoikeuksien sopimus ja varhaiskasvatussuunnitelma painottavat lasten oikeutta olla mukana itseään koskevissa päätöksissä  ja tulla kokonaisvaltaisesti kuulluksi, nämä ovat osallisuuden kulmakiviä (Varhaiskasvatuslaki 1973/36, 2a§; YK:n yleissopimus lasten oikeuksista, 11; Varhaiskasvatussuunnitelma 2016, 24). Varhaiskasvatussuunnitelma velvoittaa lasten osallisuuden mahdollistamisen lapsen ikä- ja kehitystaso huomioon ottaen. Osallisuuden ensimmäinen perusedellytys on lapsen sensitiivinen kohtaaminen, sekä lapsen oikeasti kuulluksi ja nähdyksi tuleminen (Varhaiskasvatussuunnitelma 2016, 24, 30).

Lasten osallisuus varhaiskasvatuksen käytännössä

Lasten osallisuuden lisääminen ei varhaiskasvatuksen kentällä ole aivan yksiselitteistä, koska varsinaista virallista toimintaohjetta ei siihen ole, on vain varhaiskasvatussuunnitelman velvoite antaa lapsille mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin (Varhaiskasvatussuunnitelma 2016, 24, 30).

Varhaiskasvatuksen yksiköissä pohditaan lasten osallisuuden lisäämistä ja sen toteutumista käytännössä. Vallalla on käsityksiä esimerkiksi siitä, että riittää kun lapsilta kysytään, mitä he haluavat tehdä, annetaan vapaus tehdä ja kutsutaan tätä osallisuuden lisäämiseksi. Tämä voi kuitenkin olla kapeakatseista, koska osallisuuden nähdään olevan myös syvästi yhteisöllinen ilmiö, jossa kaikkien osapuolten näkemykset tulisi ottaa huomioon ja löytää kaikille yhteisesti sopivia ratkaisuja (Turja2017, 45; Kataja 2014, 66-67).

Haastetta osallisuuden lisäämiselle aiheuttaa osallisuuden sopeuttaminen ikätason mukaan.  Esikoululaiset ovat aivan eri asemassa kuin puhumaan vasta opettelevat lapset, tai lapset, jotka eivät esimerkiksi ymmärrä kieltä. (Turja & Vuorisalo 2017, 48-50).

Pienempien lasten kohdalla osallisuuden toteutuminen on enemmän arkipainotteista. Se, että lapsi huomioidaan päiväkotiin tullessaan ja ollaan kiinnostuneita kuuntelemaan lasta, sekä huomioimaan häntä, antaa lapselle tunteen siitä, että hän on tärkeä osa yhteisöä. Arjen osallisuutta pienemmillä lapsilla ovat myös ruokailu-, pukemis-, ulkoilu-, ja nukkumistilanteet. Lapsi on osa varhaiskasvatuksen yhteisöä ja kasvaa vähitellen oppimaan, mistä kaikesta hän voi olla osallinen. (Kettukangas& Härkönen 2014, 104-111.)

Aktiivisella lasten havainnoinnilla pystytään huomioimaan lasten mielenkiinnon kohteita ja tuomaan niitä osaksi lasten arkea. Havaintojen pohjalta tehtyjen huomioiden perusteella pystytään muokkaamaan toimintojen sisältöä ja oppimisympäristöjä lasten kiinnostusta vastaaviksi (Varhaiskasvatussuunnitelma 2016, 37; Koivunen & Lehtinen 2015, 97-100).

 Osallisuutta voidaan lisätä varhaiskasvatuksen arjessa

Opinnäytetyönä syntynyt muunneltava toimintamalli osallisuuden lisäämiseen varhaiskasvatuksessa tuo yhden esimerkin siihen, miten lasten osallisuutta voidaan lähteä lisäämään. Toimintamallissa hyödynnettiin tutkivan oppimisen sekä toiminnallisuuden ja osallisuuden teorioita ja sitä testattiin ennen sen lopullista muotoa. (Brandt & Piirainen 2018.) Tutkiva oppiminen tukee oppimisen toiminnallisuutta, sillä se perustuu ajatukseen, jossa lapset ovat uuden tiedon etsimisen ja tutkimisen keskiössä. Aihetta lähestytään kysellen, ihmetellen, ja selityksiä luoden. Lapset ovat aidosti kiinnostuneita uusista asioista ja tutkivat maailmaa omien havaintojen sekä kysymysten kautta. Ihanteellista olisikin, että aikuiset innostuisivat tutkimaan kiinnostusten kohteita lasten kanssa. Tutkittavaa tietoa voidaan lähteä etsimään kirjoista, mutta mahdollisimman monipuolisen tiedon keräämisen kannalta olisi aiheeseen tutustuttava laajemmin, esimerkiksi tekemällä aihepiirin mukaisia kokeiluja sekä retkiä ja kirjaamalla niistä huomioita. (Lipponen 2017, 30-31, 34.)

Toimintamalli koostuu kuudesta vaiheesta; idea, innostuminen, kokoontuminen, yhdessä tekeminen, tuotos, sekä arviointi (Brandt & Piirainen 2018). Toimintamallin vaiheet eivät aina mene samassa järjestyksessä ja toisinaan vaiheet saattavat mennä limittäin, esimerkiksi innostuminen ja kokoontuminen saattavat tapahtua samanaikaisesti.  Tiedon yhdessä etsiminen, sisällön yhdessä tekeminen on lasten osallisuuden kannalta tärkeämpää kuin lopputuloksena syntynyt tuotos (Lipponen 2017, 29-36.)

Idea aiheesta johon halutaan perehtyä voi tulla lapsilta tai aikuisilta. Mitä useampi aiheesta innostuu, sen helpompi sitä on ryhmässä lähteä työstämään eteenpäin. Innostuksen lisääjänä voidaan käyttää lasten kokousta, jossa aikuisella on mahdollisuus innostaa kaikki mukaan aihepiiriä tutkimaan. Tutkittavan asian mahdollinen mukaan tuominen kokoukseen voi myös olla hyvä keskustelun herättäjä.

Yhdessä tekemisen vaiheessa aiheeseen perehdytään mahdollisimman hyvin, tietoa kerätään laajasti ja hyödynnetään monipuolisesti toiminnallisia sekä luovia menetelmiä. Tuotos voi olla suuri tapahtuma tai pieni taidenäyttely, riippuen tutkittavasta aiheesta. Pääasiassa ei kuitenkaan ole tuotos, vaan uuden oppiminen eri vaiheiden aikana. Tärkeään osaan nouseekin viimeisen vaiheen arviointi, jonka avulla saadaan näkyviksi osallistujien onnistumiset sekä kehittymisen kohteet. Arviointia suunniteltaessa ja tehdessä on tärkeää huomioida osallistujien ikätaso.

Kuva 1. Osallisuutta lisäävä toimintamalli varhaiskasvatukseen (Brandt & Piirainen 2018).

Lopuksi

Toimintamallia soveltamalla voidaan antaa lapsille mahdollisuus vaikuttaa arkensa sisältöihin sekä päästä oppimaan uutta itse tutkien ja toimien. Ryhmässä ponnistelu yhteisen tavoitteen eteen luo yhteishenkeä, sekä lisää vuorovaikutustaitoja osallistujien kesken. Toimintamallin ja pedagogisen toiminnan arvioinnilla on keskeinen rooli lasten oppimisen edellytysten parantamisessa, sekä varhaiskasvatuksen ja eri toimintojen kehittämisessä (Varhaiskasvatussuunnitelma 2016, 60). Osallisuuden toteutumisen kannalta on tärkeää, että jokaisella toimintaan osallistuneella on mahdollisuus kertoa oma mielipiteensä, sekä mitä on toiminnassa oppinut.

Lähteet

Brandt, R. & Piirainen, M. 2018. VILINÄN MARKKINAT- Muunneltava ja osallisuutta lisäävä toimintamalli varhaiskasvatuksessa. AMK opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. [Viitattu 20.10.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111417154

Hujala, E. & Turja, L. (toim.). 2017. Varhaiskasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus.

Kataja, E. 2014. Yhteinen osallisuus varhaiskasvatuksen pedagogiikassa. Teoksessa Heikka, J., Fonsén, E., Elo, J. & Leinonen, J. (toim.). Osallisuuden pedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa. Tampere: Suomen Varhaiskasvatus ry, 56-79.

Kettukangas, T. & Härkönen, U. 2014. Lasten osallisuus perustoiminnoissa. Teoksessa Heikka, J., Fonsén, E., Elo, J. & Leinonen, J. (toim.). Osallisuuden pedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa. Tampere: Suomen Varhaiskasvatus ry, 96-114.

Koivunen, P-L. & Lehtinen, T. 2015. Kasvu kiikarissa. Havainnoinnin käsikirja varhaiskasvattajille. Juva: Bookwell Oy.

Lipponen, L. 2017. Tutkiva oppiminen varhaispedagogiikassa. Teoksessa Hujala, E. & Turja, L. (toim.). 2017. Varhaiskasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus.

Opetushallitus. 2016. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Tampere: Juvenes Print-Suomen Yliopistopaino Oy.

Turja, L. & Vuorisalo, M. 2017. Lasten oikeudet, toimijuus ja osallisuus oppimisessa. Teoksessa Koivula, M., Siippainen, A. & Eerola-Pennanen, P.(toim.) 2017. Valloittava varhaiskasvatus. Oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia. Tampere: Vastapaino.

Varhaiskasvatuslaki 19.1.1973/36. Finlex. [Viitattu 20.10.2018]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036

YK:n yleissopimus lastenoikeuksista. [Viitattu 20.10.2018]. Saatavissa: https://unicef.studio.crasman.fi/pub/public/pdf/LOS_A5fi.pdf

Kirjoittajat

Reetta Brandt ja Minna Piirainen ovat valmistuvia sosionomiopiskelijoita.

Helena Hatakka toimii yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/p%C3%A4iv%C3%A4koti-lastentarha-klovni-2204239/ (CC0)

Julkaistu 7.11.2018

Viittausohje

Brandt, R.,  Piirainen M. & Hatakka, H. 2018. Lasten osallisuutta lisäävä toimintamalli varhaiskasvatukseen. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/11/07/lasten-osallisuutta-lisaava-toimintamalli-varhaiskasvatukseen/